Category Archives: Ajankohtaista

Kalle Kallio luki 246 aloitetta saadakseen tietoa

Kalle Kallio ansaitsisi vähintäänkin julkisen tunnustuksen. Mies näet luki kaikki 246 SDP:n puoluekokoukselle tehtyä aloitetta ja vastaukset niihin. Luonnollisesti myös kaikki asiakirjat Kallio on lukenut.

– Minulla on edessä neljäs puoluekokous ja asioihin perehtyminen on oleellinen osa edustajan vastuuta. Jokaista sanaa ei toki tarvitse tavata, mutta minä haluan tietää, mistä puhutaan, sanoo Kallio.

Tutkimusvapaalla oleva Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kirjoitti taannoin yhteisöpalvelu Facebookissa olevan ”tosi vaikea päättää, onko suosikkialoitteeni se, jossa demareita kielletään puhumasta ”maalaisjärjestä” vai se, jossa jokaista puolueosastoa edellytetään tekemään vähintään 50 puoluekokousaloitetta”.

Neljänteen SDP:n puoluekokoukseen valmistautuva Kallio kokee punakantisen kirjan kuin ennusmerkkinä siitä, että ”kohta taas mennään”. Puoluekokouksessa on Kallion mielestä tärkeää myös asioiden nopea käsittely. Mies ei mielellään nouse pönttöön pitämään palopuheita, vaan keskittyy asiakysymyksiin valiokuntavaiheessa.

– Mutta totta kai puolueen linjasta äänestäminen on hauskaa puuhaa, siinä vuoroin voittaa ja vuoroin häviää omien ajatustensa kanssa. Rafael Paasio sanoi aikoinaan, että SDP:ssä on seinät leveällä ja katto korkealla. Äänestäessä sen pakostakin huomaa, kuinka korkealla toverit joskus leijailevat ja miten läheltä puolueen laitoja itsensä kulloinkin löytää. Siinä oppii yhtä paljon tästä meidän kansanliikkeestämme kuin omasta itsestään, Kallio sanoo.

Aloitteet ovat Kallion mielestä parhaimmillaan silloin, kun niihin liittyy jokin punnittu ajatus tai huoli, jota on ruvettu ratkomaan.

– Puoluehallitus hakee sen parhaan asiantuntemuksen vastaukseensa ja pohtii asiaa myös SDP:n poliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Puoluekokouksessa sitten selviää, miten kenttä kuhunkin ajatukseen suhtautuu.

– Puoluekokouksessa on joskus myös huumorialoitteita ja esimerkiksi jokaisen osaston velvoittaminen tekemään 50 aloitetta on juuri sellainen. Käytännössä se tarkoittaisi noin 30 000 käsiteltävää aloitetta, eikä sellaista tulvaa kukaan voisi hallita. Aloitteiden määrää tärkeämpää on tietysti niiden laatu, sillä hyvin mietitty ja pohjustettu aloite voi vaikuttaa koko Suomen suuntaan, Kallio sanoo.

Puoluehallituksen vastauksen perusteella aloite ei anna aihetta sääntömuutoksiin. Puoluehallituksen mukaan puolue ei voi säännöissä määrätä puolueosastoja käyttämään oikeuttaa tehdä aloitteita.

450 sivun punakantinen kirja

Kallion mielestä SDP:n puoluekokous on yhtä poliittisen osallistumisen juhlaa. Kallion sanoin ”kun viisisataa demaria eri puolilta maata kokoontuu päättämään pääministeripuolueen linjasta, homma on tietysti otettava tosissaan”.

– Puoluetoimistolta aloitteet on annettu puolueen työryhmien käsiteltäväksi, jossa on sorvattu niihin vastauksia. Vedän itse SDP:n kulttuurijaostoa ja siksi saanut vastata yhteen aloitteeseen, Kallio toteaa.

Aloitekirjassa on peräti 450 sivua mutta lukukokemustaan Kallio kuvaa hauskaksi. Aloitteista tuli Kalliolle esiin kiinnostavia ja jännittäviä asioita.

– Siellä on aloitteita, joissa nostetaan esiin uusia yhteiskunnallisia ongelmia, vahvistetaan puolueen nykyistä linjaa tai toisaalta kyseenalaistetaan sitä. Aloitteissa käsitellyissä asioissa on myös muutama ikiliikkuja, joista puoluekokous toisensa perään äänestää. Joukkoon eksyy myös muutama paikallisiin asioihin liittyvä aloite, vaikka sellaiset eivät kovin hyvin puoluekokoukseen sovi.

Kallio on mielissään päästessään puoluekokouksessa tälläkin kertaa sivistysvaliokuntaan, jossa käsitellään koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja harrastuksiin liittyviä asioita.

– Oma taustani on niin vahvasti sivistyksen parissa. Pääsemme käymään läpi useamman painavan aloitteen, joista yksi parhaista on siirtyminen 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Aloitteen ajatuksena on se, että nykyinen keskiaste voisi muodostua erilaisista linjoista lukion ja ammatillisen opetuksen rinnalla ja oppivelvollisuuden laajentuessa opetuksesta tulisi samalla maksutonta.

– Nythän ajamme oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen, mutta tässä aloitteessa ehdotetaan isompaa harppausta. On selvää, ettei tulevaisuuden työelämässä pärjää ilman toisen asteen tutkintoa ja yhteiskunnan tulisi ohjata koko ikäluokka kouluttautumaan, sanoo Kallio.

Toinen mielenkiintoinen aloite liittyy siihen, tukisiko luokkamuotoisempi paremmin nuorten mielenterveyttä ja jaksamista.

– Itse olen sitä viimeistä ikäluokkaa, joka kävi luokkamuotoisen lukion. Sitä sietäisi pohtia, miten oma yhteisö ja vertaisryhmä vaikuttavat oppimiseen, Kallio huomauttaa.

Poliittinen ohjelma muuttaa aloitteiden roolin

Edellinen puoluekokous päätti, että seuraavalle puoluekokoukselle valmistellaan poliittinen ohjelma, jossa määritellään SDP:n pitkän aikavälin, ajatuksellisesti vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet. Lisäksi poliittinen ohjelma kokoaa yhteen SDP:n linjat keskeisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kallio ei usko aloitteiden tekemisen ajan kuitenkaan olevan ohi, koska jäsenten näkemykset on tuotava esiin.

– Aloitteiden rooli puoluekokouksessa muuttuu ilman muuta, mutta tokkopa niistä tulee katoavaa kansanperinnettä. Aloitteiden avulla voidaan jatkossakin nostaa keskusteluun sellaisia uusia ja isoja teemoja, jotka menevät päivänpolitiikkaa pidemmälle. Myös puolueen kehittämiseen liittyvät järjestöaloitteet pitävät jatkossakin pintansa, Kallio sanoo.

Poliittisen ohjelman tarkoituksen Kallio näkee hyvin selväksi: se kokoaa kattavan kuvan SDP:n poliittisista tavoitteista alkavalla puoluekokouskaudella. Kallion mielestä poliittinen ohjelma tekee SDP:n linjaa selkeämmäksi ja luo kuvan siitä Suomesta, jota sosialidemokraatit haluavat rakentaa.

Kallio toivoo puoluekokouksissa käsiteltävän jatkossa enemmän poliittisen ohjelman kirjauksia, eikä joka kysymyksestä tarvitse tehdä aloitetta. Aloitteet ovat myös varsin valikoivia: jotkut aiheet ovat kuumia, mutta poliittisessa ohjelmassa käsitellään kattavammin koko yhteiskuntaa.

– Ilman muuta siitä poliittisesta ohjelmasta tulee hyvä uudistus. Mallihan saatiin Demarinuorilta, joiden ensimmäisen poliittisen ohjelman valmistelusta vastasi vuosia sitten muuan Sanna Marin, Kallio muistuttaa.

Kalle Kallio on ollut vapusta 2020 lähtien tutkimusvapaalla tekemässä väitöskirjaansa, joka käsittelee suomalaisia rautatienrakentajia vuosina 1857–1940.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

 

SDP kokoontuu Tampereelle kuudennen kerran

SDP:n jäsenet kokoontuvat elokuiseen puoluekokoukseen Tampereelle hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronaviruksen myötä monet kokousjärjestelyt Tampere-talossa ovat menneet uusiksi, mutta asialistan sisältöön ei toki ole tullut muutoksia.

– Puoluekokouksen järjestelyjä varten tarvitaan 70-80 talkoolaista, jotta kaikki tapahtuisi sujuvasti. Talkoolaisia on ilmoittautunut reilut 30 eli yli puolet vielä tarvitaan lisää, sanoo Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell.

Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandellin mukaan koronaepidemia on aiheuttanut jonkun verran muutoksia vapaaehtoistyöntekijöiden toimenkuvaan, mutta perustehtäviin eli kulunvalvonnan tarkastamiseen ja erilaisiin opastustehtäviin ei ole tullut muutoksia. Näissä tehtävissä on suurin määrä talkoolaisista.

– Lisäksi talkoolaisia tarvitaan kokouskansliassa työskentelemiseen, kokouksen ennakkojärjestelyihin sekä nyt uutena tehtävänä kymmenkunta tietotekniikan osaajaa opastamaan niitä kokousedustajia, jotka apua tarvitsevat. Puoluekokouksessa lähes kaikki tapahtuu sähköisesti puheenvuoropyynnöistä ja muutosesitysten tekemisestä alkaen. Valiokuntatyöskentelystäkin suuri osa hoidetaan etätyöskentelynä Teams-yhteyden kautta.

Toisin kuin menneinä vuosikymmeninä, toteutetaan äänestyksetkin sähköisesti. Liike salissa siis vähenee melkoisesti.

– Näin toimien tulokset saadaan välittömästi, sanoo Sandell.

Puoluekokouksen talkootehtäviin voi ilmoittautua voi piiritoimistoon harri.sandell@sdp.fi. Ilmoittautuessa voit samalla kertoa milloin olisit käytettävissä ja minkälaisiin tehtäviin. Puoluekokous pidetään la 22.8.-ma 24.8. mutta jonkin verran talkoolaisia tarvitaan jo pe. 21.8. kokouksen järjestelytehtäviin.

Korona laittoi lähes kaiken uusiksi

Koronaepidemian takia kokoukseen ei ole tulossa kotimaisia eikä ulkomaisia kutsuvieraita eli tältä osin talkoolaisia ei tässä kokouksessa tarvita. Koronan vaikutukset ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan suuret kokouksen järjestämisessä.

– Puoluekokousedustajat jaetaan kahteen ryhmään, jotka eivät kokouksen aikana tapaa toisiaan fyysisesti. Kokoussaleina toimivat Tampere-talon isosali ja Sorsapuistosali. Salien välillä on jatkuva kuva- ja ääniyhteys eli kun puheenjohtaja isossa salissa myöntää puheenvuoron Sorsapuistosalissa olevalle kokousedustajalle niin puheenvuoro näkyy ja kuuluu valkokankaalla myös isossa salissa ja toisinpäin, Sandell toteaa.

Myös iltatilaisuudet pidetään kahtena eri tapahtumana. Eri ryhmien puoluekokousedustajat kulkevat kokoustiloihinsa myös eri ovista, eivätkä pääse fyysisiin kosketuksiin myöskään Tampere-talon sisällä.

Ulkomaisten vieraiden puuttumisen lisäksi kokoontumisrajoitus estää kokousseuraajien tulemisen paikalle.

– Puoluekokousta ei pääse seuraamaan paikan päällä mutta seuraaminen mahdollistetaan etänä. Kokouspaikalla on siis vain 500 puoluekokousedustajaa, jotka on jaettu kahteen eri ryhmään sekä puoluekokousjärjestelyihin osallistuvat työntekijät, sanoo Sandell.

Kaikki puoluekokouksen yhteyteen suunnitellut yleisötapahtumat on peruttu. Sandellin mukaan järjestäjät päättävät lähempänä kokousta, voisiko joitain pienimuotoisempia tilaisuuksia turvallisesti järjestää. Tampere-talon edustalle on kuitenkin tulossa järjestötori, jossa eri järjestöt esittelevät toimintaansa.

Tampere-talossa on pidetty useita isoja kokouksia, muun muassa vuonna 2002 puoluekokous. Sandellin mielestä kyseessä on erittäin hyvä ja toimiva kokouspaikka suuremmillekin kokouksille.

– Henkilökunta on hyvin ammattitaitoista ja avuliasta. Tätäkin kokousta varten on jouduttu tekemään monia aivan uusia ratkaisuja toimivan kokouksen järjestämiseksi turvallisesti riittävine turvaetäisyyksineen. Kaikki on sujunut todella hyvin, Sandell toteaa.

Poliittinen ohjelma irrottaa kielenkantimet

Tampereella hyväksytään SDP:n poliittinen ohjelma ja periaatejulistus. Normaalin käytännön mukaisesti puoluekokoukselle on tehty lukuisia aloitteita, ja henkilövalinnat tuovat aina oman jännitteensä kokoukseen.

– Puoluekokousedustajat varmasti keskustelevat pitkään puolueen poliittisesta ohjelmasta ja periaatejulistuksesta sekä lukuisista puoluekokoukselle tehdyistä aloitteista.

– Pirkanmaalaisten osalta erityisenä kiinnostuksen kohteena on tietysti puolueen puheenjohtajan valinta, joka tapahtuu sunnuntaina 23.8. aamupäivällä. Pirkanmaan puoluekokousryhmä on yksimielisesti pääministeri Sanna Marinin valinnan kannalla ja niin näyttävät olevan useiden piirien puoluekokousryhmätkin, sanoo Sandell

Tampereelta valittiin puoluekokoukseen Lyly Lauri, Salmi Pekka, Läärä Kaisa, Rokosa Inna, Kallio Kalle, Julin Sofia, Ojakangas Aki, Kanerva Esa, Auvinen Jarkko, Eskonen Lasse, Kampman Ulla, Tervo Anne, Liikka Jyrki, Vatanen Kaisa, Nurmio Kirsi, Leino Joanna, Vulli Miina, Mikkola Outi, Kuusinen Marie ja Laine Annika.

SDP:n puoluekokous pidetään Tampereella kuudennen kerran. Ensimmäinen puoluekokous Tampereella oli vuonna 1905 ja kyseessä oli SDP:n neljäs puoluekokous. Vuonna 1913 paikkana oli edelleen Tampereen työväentalo ja kyseessä oli kahdeksas puoluekokous. 16. puoluekokous järjestettiin vuonna 1933 ja edelleen Tampereen työväentalolla.

Kun Tampereelle kokoonnuttiin 29. SDP:n puoluekokoukseen, oli vuosi 1972 ja kokouspaikaksi oli vaihtunut Sampola. 39. puoluekokous järjestettiin vuonna 2002 Tampere-talossa ja tänä vuonna kyseessä on SDP:n 46. puoluekokous.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

 

”Sote-uudistuksen tarve on ilmeinen”

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, tamperelainen Hanna Tainio sanoo sote-uudistuksen tarpeen olevan ilmeinen. Niin sanottuja leveämpiä hartioita tarvitaan, mikä ei Tainion mukaan välttämättä tarkoita hallintoportaita ja byrokratiaa lisääviä maakuntia.

– Koska kunnat ja alueet ovat kovin erilaisia ja eriytymiskehitys vain kiihtyy, tulisi uudistuksessa voida ottaa huomioon alueiden erilaiset tarpeet. Valitettavasti näin ei nyt näytä tapahtuvat, Tainio sanoo. 

Suomen kieleen on jäänyt ikuisuushanketta tarkoittava ilmaisu ”rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa”. Sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistusta on laitettu pystyyn vuosikaudet ja edellinen vaihe päättyi Juha Sipilän hallituksen eroamiseen juuri eduskuntavaalien kynnyksellä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo Kuntaliiton olevan tyytyväinen siihen, ettei sote-ratkaisussa nyt ole niin sanottua laajaa valinnanvapautta, joka Juha Sipilän hallituksen esitykseen sisältyi. Samoin hallitus on luopunut valtakunnallisesta kiinteistöpalvelukeskuksesta, johon oli tarkoitus siirtää kaikki sote-kiinteistöomaisuus.

– Tässä mielessä uudistus on kehittynyt parempaan suuntaan. Suuri huolenaihe kunnille on rahoituksen riittävyyden lisäksi sote-kiinteistöjen kohtalo. Tarkoitus on, että maakunnille siirtyvät kaikki sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuus velkoineen. Maakunta vuokraa kunnilta niiden sote-kiinteistöt kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen on todennäköisestä, että osa kiinteistöistä jää kunnille vailla käyttöä. Nämä kiinteistöt tulevat olemaan kunnille raskas taloudellinen painolasti, jos niille ei löydy jatkokäyttöä, mikä on todennäköistä ainakin alueilla, jossa väki vähenee, Tainio sanoo.

Tainio mielestä sote-uudistuksen tarve on ilmeinen. Niin sanottuja leveämpiä hartioita tarvitaan, mikä ei Tainion mukaan välttämättä tarkoita hallintoportaita ja byrokratiaa lisääviä maakuntia.

– Koska kunnat ja alueet ovat kovin erilaisia ja eriytymiskehitys vain kiihtyy, tulisi uudistuksessa voida ottaa huomioon alueiden erilaiset tarpeet. Valitettavasti näin ei nyt näytä tapahtuvan, Tainio sanoo.

Kuntakenttä eriytyy kovaa vauhti

Kuntakenttä eriytyy kovaa vauhtia ja monen pienen kunnan kantokyky on niin heikko, etteivät ne yksinään pysty hoitamaan sote-palveluita. Tainio ottaa esille kuntayhtymämallin, jota kehittämällä olisi voitu edetä nykyisen lainsäädännön puitteissa ilman suurta lainsäädäntötyötä.

– Siitä Kuntaliitto on tyytyväinen, että uudistus koskee ainakin tässä vaiheessa vain sotea ja pelastustointa. Peruspalveluiden ja ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen on uudistuksen keskeisimpiä asioita.

Sote-uudistukseen liittyvät palveluiden järjestäminen ja raha kulkevat käsi kädessä. Tainion mukaan jo ennen koronaa kuntatalous oli historiansa pahimmassa kriisissä. Koronan vaikutuksia ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta Kuntaliiton arvioi tälle vuodelle kunnille syntyvän miinusta 1,9 miljardia euroa ja ensi vuodelle on ainakin 1,7 miljardia euroa, josta kolme neljäsosaa johtuu verotulotuottojen pienenemisestä.

– Lisäksi tulevat sairaanhoitopiirien kustannukset, jotka johtuvat varautumisesta ja potilasmaksutulojen menetyksistä. Niiden karkea arvo on noin 600 miljoonaa euroa. Juuri hyväksytyssä lisäbudjetissa valtio myönsi kunnille miljardi euroa, joka kattaa menetyksiä vain osittain, toteaa Tainio.

Sote-uudistuksessa kunnilta siirretään maakunnille 19,1 miljardia euroa rahoitusta. Tainio näkee pelkona sen, miten kunnat tämän jälkeen pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä, joista suurin tulee olemaan sivistyspalvelut. Tainiota huolestuttaa myös kuntien kyky investoida. Tämä koskee erityisesti kasvavia kaupunkiseutuja.

Kuntia ei ole kutsuttu sote-pöytiin

Kuntaliiton sivuilla Tainio toteaa, että ”kunnat ovat olleet lähes kokonaan sivussa tähänastisesta valmistelusta, mistä johtuen myös lausuntokierroksen merkitys korostuu ja kuntien näkemysten huomiointi muodostuu entistäkin tärkeämmäksi. Haluamme käydä kattavasti vuoropuhelua ehdotuksista ja niiden vaikutuksista eri kokoisten kuntien kanssa osana lausuntoprosessia”.

Tainio pitää hyvänä kysymyksenä sitä, miksi kunnat on jätetty valmistelun ulkopuolelle.

– Uudistus on valmisteltu ministeriöissä lähes suljettujen ovien takana, siksi kunnille on tärkeää päästä siitä nyt lausumaan. Kuntaliiton lausunto tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Prosessi on jo aloitettua avaamalla kuntien edustajille lakiesityksen pääkohtia, sanoo Tainio.

Lakiesitys on ei ole ”mikään pikku juttu” tai ruutuvihkoon ruokatunnilla kirjoitettuja ajatelmia.

– Kyseessähän on iso paketti, 1 201 sivua ja 47 lakia, joten sen haltuunotto on aika haastavaa. Elokuussa käymme sitten vuoropuhelua, jonka pohjalta lausuntomme valmistuu. Lopullisen lausunnon hyväksyy meidän hallituksemme, jossa on edustettuna kaikki poliittiset puolueet. Kiire lausunnon kanssa tulee, varsinkin kun sen valmistelu ajoittuu parhaaseen kesäaikaan, Tainio sanoo.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Uudistunut työpaja käynnisti kuntavaalityön

Tampereen sosialidemokraatit aloittivat keskiviikkona valmistautumisen ensi huhtikuun kuntavaaleihin kokoontumalla ensimmäiseen kuntavaaliohjelman työpajaan. Poikkeukselliset ajat näkyivät keskiviikkonakin, kun osa osallistujista oli mukana etäyhteyksien avulla.

– Meillä on Tampereella hyvä mahdollisuus tehdä kunnon vaalitulos. Toivottavasti noste jatkuu vaalipäivään asti, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen sanoi avauspuheessaan.

Vielä muutama vuosi sitten tämä ei olisi ollut kovin helposti toteutettavissa ja ilman koronaa tätä tuskin olisi toteutunut: Tampereen työväentalolle kokoontui 30 ihmistä ja etäyhteyksillä mukana oli kymmenen henkilöä. Kaikilla yhteisenä tavoitteena laittaa liikkeelle kuntavaaliohjelman valmistelutyö.

Työpajan vetäjä, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Vatanen pohjusti työpajan toimintaa lähettämällä osallistujille kyselyn, jonka vastausten pohjalta työtä lähdettiin tekemään. Vaaliohjelman laatimisen taustalla on halu saada mukaan mahdollisimman paljon tamperelaisia demareita.

– Siksi muotona on työpajatyöskentely ja lähtökohta avoimuus. Monissa organisaatioissa kevään aikana hyväksi havaittu etäosallistuminen on käytössä jo tässä ensimmäisessä kokoontumisessa. Vaaliohjelma on tämän liikkeen näköinen, joten mahdollisimman monen on päästävä sanomaan mielipiteensä, Vatanen totesi.

Kyselyyn osallistuneet antoivat arvosanan tämän valtuustokauden aikana tehdystä työstä. 32 prosenttia antoi arvosanaksi 7 ja 46 prosenttia kahdeksikon. Kuluneen valtuustokauden onnistumisia kuvattiin yhdellä sanalla, jolloin esille nousivat ”ratikka”, ”talous”, ”varhaiskasvatus” ja ”pormestariohjelma”.

Kysyttiin myös, missä SDP olisi voinut parantaa. Tässä kohdassa esille nousivat muun muassa ”mielenterveyspalvelut”, ”riitely”, ”henkilöstöpolitiikka” ja ”viestintä”.

Vaaliohjelma palvelee vaalien jälkeenkin

Työpajan sisältö jakautui kolmeen osaan eli menneeseen kauteen, ohjelman tekemiseen ja muotoon sekä tulevan kauden tavoitteisiin. Hyväksi koettiin asiakirja, jossa on konkreettiset tavoitteet ja niille pidemmät selitykset. Lisäksi suuri osa toivoi lyhyttä, maksimissaan kymmenen tavoitetta kattavaa listausta, jota olisi myös helpompi jakaa kuin paksumpaa painotuotetta.

– Ehdottomasti vaaliohjelma tarvitaan niin äänestäjiä kuin ehdokkaitakin ajatellen. Laaja vaaliohjelma palvelee myös kuntavaalien jälkeen, kun ryhmät aloittavat neuvottelut, huomautti valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Kuntavaalityöpajan osallistujien mukaan SDP:n olisi tavoiteltava muun muassa työllisyyden lisäämistä, nuorten aseman parantamista, asuntorakentamisen lisäämistä, suurimman puolueen asemaa, pormestariutta, yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa. Tärkeiksi tavoitteeksi koetaan myös muun muassa ikäihmisten parempi huomioiminen, mielenterveyspalvelujen lisääminen ja koulutukseen satsaaminen.

Työllisyys, koulutus, asuminen…

Yhteenvetokeskustelussa ryhmistä nousivat esille muun muassa sanat työllisyys, koulutus, asuminen, lapset ja nuoret, mielenterveyspalvelut, kulttuuritoiminta ja kestävä kehitys.

Sen sijaan ei-sanan osallistujat sanoivat irtisanomisille, yhtiöittämisille, yksityistämiselle, leikkauksille ja veronkorotuksille.

Kuntavaalityöpajan nuorin osallistuja Kaapo Asuma oli mielissään ensimmäisen työpajan annista. Perinteisen osallistumisen ja etäosallistuminen yhdistäminen sai Asunmaalta kiitoksia.

– Tämä oli hyvä alku ja hyvä tapa valmistaa vaaliohjelma. Lähdin todella hyvillä mielillä ja suurella innolla miettimään vaaliohjelman sisältöä, tamperelaisten demarien tavoitteita ja sitä, millainen Tampere on seuraavan valtuustokauden jälkeen

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

Oikeudenmukainen ulostulo kriisistä

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Koronaepidemia alkaa laantua Suomessa, ja yhteiskunta palata kohti normaalia. Katseet kohdistuvat tulevaisuuteen. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä.

Aikaisempien epidemiakriisien kokemukset osoittavat, että taloudelliset vaikutuksen ulottuvat useiden vuosien päähän. Parhaiten elpyivät maat, joissa elvytettiin voimakkaasti.

Muutama viikko sitten julkistetussa talousasiantuntijatyöryhmän raportissa esitettiin toimenpiteitä, joilla palautetaan Suomi kestävän talouden uralle. Ensi vaiheessa, jota nyt elämme, on tuettava yrityksiä selviytymään pahimman yli. Toisessa vaiheessa taloutta on elvytettävä mm. infrainvestointien avulla. Kolmannessa vaiheessa, kun talous on saatu kasvuun, on edessä julkisen talouden sopeuttaminen menojen leikkausten ja verojen korottamisen kautta. Sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta valtion velka ei kasvaisi hallitsemattomalle tasolle.

Vihriälän työryhmän johtopäätösten kanssa voi olla pääosin samaa mieltä. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että talouden sopeuttaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouden pelastusoperaation lasku on jaettava oikeudenmukaisesti ihmisten ja yritysten maksukyvyn mukaan.

Kulutusverojen korottaminen nostaisi pienituloisten verotusta, koska heidän tuloistaan suuri osa menee kulutukseen. Lisäksi kulutusverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tulotasoa. Pääomaverotus ja yritysverotus tulisikin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Kannatan pääomaverotuksen jyrkempää progressiota. Myös erilaisia yritystukia tulisi vähentää ja suunnata yhteiskunnan panostuksia enemmän koulutukseen ja tutkimukseen.

Työryhmän näkemys oppivelvollisuuden pidentämisestä oli tervetullut tuki sosialidemokraattien ajamalle politiikalle. Sen sijaan lukukausimaksujen käyttöönottoa en kannata. Ne heikentäisivät pieni- ja keskituloisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksia.

Pekka Salmi
SDP Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Miina Vulli innolla puoluekokoukseen

SDP:n puoluekokoukseen valittujen 20 tamperelaisen ryhmässä on monelle monta tuttua henkilöä. Vasta 23-vuotias Miina Vulli ei vielä ole niiden ihmisten joukossa, jotka tunnistetaan kadulla, mutta hänestä todennäköisesti tulee tällainen.

– Odotan suurella innolla puoluekokousta. Aloitteita on todella paljon ja toivon kuulevani hyvää argumentaatiota, vaikuttavia puheenvuoroja ja puoluetta kehittävää väittelyä, Vulli sanoo.

Tampereen yliopiston ainejärjestön puheenjohtajuus, Länsi-Suomen Demarinuorten kampanjatyöntekijä, Tampereen Demarinuorten hallituksen jäsenyys, lukioaktiivi… Tässä muutama poiminto Miina Vullin mukana olemisesta järjestötyössä. Vulli valmistui keväällä luonnontieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta bioteknologian tutkinto-ohjelmassa. Opinnot jatkuvat kohti maisterintutkintoa.

Esittelytekstin mukaan ” bioteknologian tutkinto-ohjelmassa yhdistyvät luonnontieteiden ja teknisten tieteiden osaaminen lääketieteeseen tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä lääketieteellisen perustutkimuksen kautta että erilaisissa sovelluksissa, kuten sairauksien toteamisessa ja hoidossa”.

– Luonnontieteiden kandidaattina olen huomannut, miten vähän luonnontieteilijöitä on mukana SDP:n toiminnassa. On hienoa, kuinka yhteiskunnallisilta aloilta on osaajia mukana tekemisessä, mutta olisi kuitenkin antoisaa tehdä vaikuttamistyötä samankaltaisen koulutuksen saaneen kanssa tai seurata sellaisen poliitikon uraa, johon voisi paremmin samaistua koulutuksen kannalta, Vulli sanoo.

Vullin mielestä SDP:ssä on tehty paljon tulevaisuustyötä, mutta tuloksia ei ole vielä nähty. Vulli odottaa työnjäljen hiljalleen näkyvän.

– SDP:ssä varttuneemmat toimijat kannustavat ja tukevat nuoria, mikä luo hyvän ilmapiirin nuorten vaikuttamiselle. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa kyseltiin vaalilautakunnan jäseniä soittelemalla, mikä mahdollisti paikallisten jäsenten osallistamisen. Itse pidin vaalilautakunnassa toimimisesta ja siitä, että toimistolta lähestyttiin kaikkia jäseniä, Vulli toteaa.

Urheilussa mutta myös politiikassa tarvitaan esikuvia. Miina Vullilla on politiikassa omansa.

– Sanna on jo monta vuotta ollut esikuvani ja hänen työnsä inspiroi varmasti monia muitakin.

”Toivon kuulevani vaikuttavia puheenvuoroja”

Vullilla on puoluekokouksen ensikertalaisena luonnollisesti odotuksia.

– Odotan suurella innolla puoluekokousta. Aloitteita on todella paljon ja toivon kuulevani hyvää argumentaatiota, vaikuttavia puheenvuoroja ja puoluetta kehittävää väittelyä, Vulli sanoo.

Edessä olevien linjanvetojen ja päätösten ohella Vulli toivoo myös kohtaamisia muiden puoluekokousedustajien kanssa. Tähän on 23-vuotiaalla naisella painavat syynsä.

– Tampereella nuoret toimijat ja vanhemmat jäsenet on toistaiseksi vähän erillisiä joukkoja. Toivon tutustuvani puoluekokouksen aikana muihin Tampereen ja Pirkanmaan toimijoihin, mutta myös laajemmin muualla Suomessa vaikuttaviin puolueen jäseniin.

Puoluekokouksesta seuraavana viikonloppuna on Demarinuorten liittokokous, joka voi Vullin sanoin ”tuntua mukavan kevyeltä valtavan puoluekokouksen jälkeen”.

Poliittinen ilmapiiri ei houkuttele vaikuttamiseen

Politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostunut Vulli on tietysti seurannut ja seuraa herkin korvin sekä silmin Tampereen kuntapolitiikan tapahtumia. Aina tunnelmat eivät ole kovin iloisia.

– Nykyinen poliittinen ilmapiiri ei houkuttele lähtemään mukaan edes kuntavaikuttamiseen. Toisia ymmärretään tahallaan väärin, asioita vääristellään tai suoraan valehdellaan. Ylipäänsä arvostus kanssaihmisiä kohtaan on toisinaan harmittavan vähäistä. Tällainen on omiaan vähentämään myös nuorten kiinnostusta vaikuttamista kohtaan, Vulli sanoo.

Ratikka on Vullin mieleen ja silmään. Työ näyttää jo monin paikoin valmiilta ja valmiit kohdat on Vullin mukaan huolitellun siistejä.

– Pidän siitä, miten esimerkiksi Sammonkadulla korostuu upeasti vihreä nurmi. Ratikkaväylä näyttää pohjoismaisen avaralta ja raikkaalta.

Korona-aika on korostanut entisestään kaupunkiviheralueiden tärkeyttä. Vullille tärkeimpiä alueita ovat Eteläpuistosta Hatanpään arboretumiin ulottuva ranta-alue ja Pyynikki.

– Ulkoillessa on ollut jopa hankalaa noudattaa etäisyysrajoituksia, kun näistä rannoista nauttivat monet perheet, lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, pyöräilijät ja muut ulkoilijat. Viheralueet ja rakentamaton luonto ovat tärkeä osa kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia, Vulli huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Hyviä uutisia!

Tänään 1.6.2020 astuu voimaan uusi tieliikennelaki, ja kotihoidon työntekijöiden pysäköinti helpottuu!

Kotihoito voi pysäköidä ilman aikarajaa ja parkkimaksua.
Työntekijältä kuluu vähemmän aikaa parkkipaikan etsimiseen.
Aikaa jää enemmän tärkeään työhön ja ihmisten kohtaamiseen.