Tehdään yhdessä parempi joulu kaikille

Kulunut vuosi on ollut haasteellinen meille kaikille koronakriisin muuttaessa arkemme täysin yllättäen. Yli 70-vuotiaita pyydettiin eristäytymään koteihinsa. Lapsiperheissä venyttiin äärimmilleen, kun työn ohessa täytyi kyetä leikittämään lasta tai auttamaan koulutehtävissä. Toisilla työpäivät vaihtuivat nopeasti lomautuksiin. Monen mieli on järkkynyt.

Joulun lähestyessä olemme joutuneet jälleen muuttamaan tapojamme. Viranomaiset ovat vedonneet, ettei joulun perinteisiä kokoontumisia järjestettäisi. Joulu on jo ennen koronakriisiä ollut monelle yksinäiselle ahdistava juhla, mutta viimeistään nyt meidän on löydettävä uusia tapoja olla läsnä toisillemme.

Voisimme lisätä yhteisöllistä jaksamista keväisten nalletempauksien tapaan esimerkiksi tekemällä ikkunoihin jouluisia tsemppausviestejä. Viestin tekeminen saattaa olla pieni juttu, mutta se voi ilahduttaa suuresti lapsia ja myös aikuisia pimeän keskellä.

Keväällä viranomaiset suosittelivat lapsiperheille kotihoitoa ja etäkoulua. Sekä päättäjinä että itsekin vanhempina olemme ajatelleet paljon niitä perheitä, joissa koronakriisi on lisännyt psyykkistä oireilua, eikä apua ole uskallettu tai osattu hakea tai sitä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Toisaalta Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan on paljon myös perheitä, jotka nauttivat lisääntyneestä yhdessäolosta kevään aikana.

Olemme kiittäneet muun muassa kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä heidän kanssa yhteistyössä toimivia ammattilaisia erinomaisesta venymisestä koronakriisin keskellä. Monet heistä kohtaavat työssään epäkohtia, jotka jäävät helposti piiloon. Toivomme, että nämä epäkohdat tuotaisiin esiin päättäjille, jotta pystyisimme vaikuttamaan niihin valtuustotyöskentelyssämme. Esimerkiksi ruokajonoihin valtuusto myönsi lisää rahaa, kun avuntarve kasvoi voimakkaasti.

Jokainen meistä voi tehdä myös itse paljon. Voimme olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tehdä parhaamme siinä, ettei kukaan jäisi yksin. Voimme esimerkiksi tiputtaa joulukortteja naapureiden postiluukuista. Pienistä teoista voi olla suuresti iloa.

Omien toimiemme ohessa vetoamme myös muihin; nyt on aika osallistua esimerkiksi Hopen joululahjakeräykseen, mikäli se vain on itselle mahdollista. Nyt on aika osoittaa, että me välitämme.

Inna Rokosa (sd.) Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutetut

Kuva: Kirsikka Lyhteilä

Meidän Suomi – mitä Suomi ja suomalaisuus nuorelle merkitsevät?

Käymme paljon keskustelua siitä, miten Suomea pitäisi kehittää ja mitkä asiat täällä eivät ole niin hyvin. Niin pitääkin käydä; politiikan tehtävä on muuttaa maailmaa ja luoda Suomesta parempi paikka meille jokaiselle. Toki meillä pitää olla visio siitä, minkälainen on unelmiemme Suomi ja miten siihen päästään. Näin itsenäisyyspäivän jälkeen ajattelin kuitenkin kirjoittaa siitä, mistä kaikesta olen suomalaisena ylpeä ja miksi Suomi on maailman paras maa.

Minulle Suomi merkitsee ennen kaikkea yhdenvertaisuutta ja meidän hienoa pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka eteen useat sukupolvet ovat ponnistelleet. Suomalaisuus on välittämistä ja toisista huolen pitämistä. Kykyä pyrkiä asettumaan toisen asemaan: vaikka itsellä menisi hyvin, se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisivat asiat hyvin. Suomalaisuus on sisua ja periksiantamattomuutta: kun tekisi mieli luovuttaa, yritetään vielä kerran. Mennään eteenpäin ja yritetään nähdä positiivisia asioita myös silloin, kun on vaikeaa. Nähdään toivoa paremmasta huomisesta vaikeina aikoina, kuten nyt koronakriisin keskellä.

Minulle Suomi merkitsee puhdasta luontoa. Puiden havinaa, tuulen hyväilyä, lumihiutaleita kasvoilla ja purojen solinaa. Saamme olla onnellisia, että meillä on näin upea luonto. Saamme siitä virtaa elämäämme ja rauhoitumme se ympärillämme. Meillä on tuhansia järviä ja paljon metsiä. Upeita revontulia ja puhdasta ilmaa, jota hengittää. Pidetään huolta siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia tästä kaikesta.

Minulle Suomi merkitsee julkisia palveluita. Kaikille yhtäläistä peruskoulutusta ja tulevaisuudessa kaikille yhtäläistä mahdollisuutta saada toisen asteen tutkinto. Kaikkien mahdollisuutta hakeutua hoitoon, kun sitä tarvitsee ja mahdollisuutta saada apua juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Tulevaisuudessa mahdollisuutta päästä lääkäriin entistä nopeammin ja helpommin. Mahdollisuutta työllistyä ja tehdä mielekästä työtä.

Minulle Suomi merkitsee turvallisuutta. Ihmisen tärkein tunne, turvallisuuden tunne, on meille suomalaisille etuoikeutettu tunne. Meidän ei tarvitse joka päivä pelätä esimerkiksi sotaa. Toki näin ei aina ole ollut, ja saammekin olla nöyrän kiitollisia heille, jotka tätä maata ovat sodissa puolustaneet. Heidän työtään meidän tulee aina muistaa ja arvostaa. Toisaalta korona on heikentänyt turvallisuuden tunnettamme ja tällä hetkellä taistelemme tätä pirullista vihollista vastaan. Olemme kuitenkin pärjänneet taistelussa koronavirusta vastaan aivan maailman parhaimmiston joukossa. Saamme olla onnellisia siitä, että meillä on hyvin toimiva julkinen terveydenhuolto, minkä johdosta jokainen saa hoitoa myös koronan iskiessä. Tämän päivän etulinjan taistelijoita ovat hoitohenkilöstö, joille saamme olla kiitollisia.

Suomi on maailman onnellisin maa vuosi toisensa jälkeen eikä se ole sattumaa. Itse uskon, että tämän kaiken onnen takana ovat ihmisten mahdollisuudet tavoitella unelmiaan ja rakentaa hyvää elämää. Ollaan ylpeitä Suomesta silloin, kun aihetta siihen on. Ja miksipäs ei olisi?

Sofia Julin, varavaltuutettu, poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas

Aloitteiden seuranta: Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi, vastaus aloitteeseen 23.11.2020

Jätin aloitteeni jo 21.5.2018. Olin tuolloin kevätauringon ja lumien sulettua kyllästynyt ympäristön sottaisuuteen ja roskaisuuteen. Vastausta jouduin odottelemaan yli tavoiteajan, mutta odottelu kannatti, sillä sain perusteellisen ja kattavan vastauksen. Hyvää kannattaa odottaa, ja valitettavasti tämä aihe ei vanhene. Marraskuun talousarviokokouksessakin aihe nousi esiin monissa puheenvuoroissa erityisesti kaupungin keskusta-alueen osalta. Aiheesta on vielä pari muutakin aloitetta odottamassa virkamiesten pöydillä.

Vastauksesta selviää tarkasti, miten kaupungin puhtaanapito on järjestetty. Ne jakautuvat hallinnollisesti Kaupunkiympäristön palvelualueelle katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle kaupungin omistamien kiinteistöjen ja uimarantojen osalta. Tampereen Infra Oy vastaa yleisistä alueista ja Tampereen Tilapalvelut Oy kiinteistöistä. Vastauksesta käy vielä ilmi kiinteistöjen katu- ja yleisille alueille ulottuvista lakisääteisistä velvoitteista kunnossa- ja puhtaanapidon osalta. Kaikille kohteille on siis periaatteessa laadittu puhtaanapitojärjestelmä, mutta se ei aina toimi. Tämän me jokainen voimme todeta, kun liikumme kaupungilla.

Tampereen Infra Oy on kaikesta päätelleen onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä näkyy mm. entistä joustavampana reagointina erilaisiin sääolosuhteisiin. Esim. puiden lehtiä ja hiekoitussepeleitä ei kerätä kalenterin vaan olosuhteiden mukaan. Isojen tapahtumien sotkut on myös onnistuttu keräämään nopeasti.

Tampereen Tilapalvelu Oy:llä on ilmeisesti isompia vaikeuksia selvitä velvoitteistaan. Monien kaupungin kiinteistöjen ja toimipisteiden piha-alueet ovat siivottomassa kunnossa. Monet lapset ja nuoret kulkevat päivittäin roskaisten piha-alueiden läpi päiväkotiin tai kouluunsa.

Yksityiset tontinomistajat tai kiinteistöjen haltijat eivät läheskään aina hoida lakisääteisiä velvoitteitaan piha- tai katuosuuksien puhtaanapidossa. Tässä voi olla takana valvonnan puutteen lisäksi tietämättömyys, välinpitämättömyys tai jopa röyhkeys. Kunnalla on oikeus ottaa huolehtiakseen kiinteistölle lain mukaan kuuluvia puhtaanapitotehtäviä ja se voi periä tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöltä. Minullekin selvisi vasta hiljakkoin, että taloyhtiömme kuuluu pitää ruusuaidan takana oleva julkinen kävelytie sen keskilinjaan asti puhtaana. Tämä on ollut ihan hyvää hyötyliikuntaa siitä lähtien.

Kaiken kaikkiaan vastuunjaon periaatteissa on vielä hiomista, ja niiden saattaminen käytännön tasolle vie vielä aikansa. Riittävistä resursseista on valtuuston huolehdittava.

Loppujen lopuksi me kaikki olemme vastuussa ympäristömme siisteydestä. Lapset eivät opi korjaamaan jätteitään, jos me aikuiset tiputtelemme roskamme miten sattuu tai jos heidän jokapäiväinen ympäristönsä on roskainen ja ankea.

Tähän sopii sanonta: Katso peiliin! Ehkä vielä parempi sanonta tässä yhteydessä on: Pese peilisi!

Riitta Ollila, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kuva: Jyrki Liikka

Tampere palkittiin ikäystävällisestä teosta

Eläkeläiset ry palkitsi vuoden 2020 ikäystävällisenä tekona Tampereen kaupungin kotihoitajien pysäköintiluvasta. Tieliikennelain 1.6.2020 voimaan astunut uudistus mahdollisti sen, että kotihoidon pysäköintiluvan käyttöönoton voi nyt kunnissa toteuttaa. Eläkeläiset ry:n mukaan Tampere toimi tiennäyttäjänä puuttuen ripeästi pitkään puhuttaneeseen ongelmaan ja he korostivat palkinnon myöntämisperusteissaan, että Suomen muiden kaupunkien kannattaa ottaa mallia Tampereesta.

Vastaanotin eilen kaupungin puolesta Eläkeläiset ry:n ikäystävällinen teko -tunnustuksen. Olen erittäin iloinen tunnustuksesta, jonka valtakunnallinen eläkeikäisten järjestö myönsi Tampereen kaupungille. Meillä oli Tampereella suuri tahtotila ottaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöön heti, kun tieliikennelaki sen vain mahdollisti.

Kotihoidon pysäköintitunnus ja kotihoitajien pysäköinnin helpottaminen työtehtävissä on ollut asia, jota Tampereen kaupungilla on pitkään selvitetty ja yritetty eri tavoin edistää. Edellinen kaupunkiympäristön apulaispormestari Pekka Salmi (SDP) pyrki muun muassa lisäämään asiassa yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Yhteistyössä ikäihmisten palveluiden ja pysäköinnin valvonnan kanssa suunniteltiin tuulilasiin kiinnitettävä Kotihoito-lappu. Kiinteistöliitto suositteli kaikille jäsenilleen, että ne suhtautuisivat myönteisesti menettelyyn, jossa kaupungin kotihoidon työntekijät voisivat pysäköidä lyhytaikaisesti kiinteistön pihalla lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Asia ei kuitenkaan edennyt täysin toivotulla tavalla, vaan vain pieni osa asunto-osakeyhtiöstä ilmoitti sallivansa pysäköinnin kotihoidolle.

Nykyinen pääministeri Sanna Marin (SDP) käynnisti liikenne- ja viestintäministerikautensa alussa selvityksen maksuttomasta pysäköinnistä kotihoidon työntekijöille ja tämän selvitystyön pohjalta tieliikennelain muutoksen vei loppuun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP). Tarvittiin kaksi demariliikenneministeriä, että kotihoidon pysäköintiongelmat saatiin koko maassa ratkaistua. Olen myös erittäin tyytyväinen, että saatoimme Tampereella ottaa tunnuksen käytäntöön lähes heti, kun uuden tieliikennelain muutokset tulivat voimaan.

Väestön ikääntyessä kaupunkien toiminnassa ikäystävällisyys on yhä tärkeämpi asia. Ikäystävällisyyttä voidaan edistää monin eri tavoin mm. tukemalla iäkkäiden kotona asumista, heidän osallisuuttaan, huolehtimalla asuinympäristöjen esteettömyydestä ja palveluiden saavutettavuudesta.

Ikäihmisten hoitaminen mahdollisimman pitkään kotona on yksi Tampereen kaupungin keskeisiä ikäihmisten palveluiden tavoitteita. Kotihoidon lähihoitajien työtä erityisesti isoissa kaupungeissa on kuitenkin haitanneet pysäköintiongelmat. Kotihoidon lähihoitaja on saattanut käyttää enemmän aikaa pysäköintipaikan etsimiseen kuin itse hoitotyöhön. Näin asia ei pitäisi olla. Pahimmillaan hoitotyön seurauksena on odottanut vieläpä parkkisakko auton ikkunalasissa. Onneksi tieliikennelain muutoksen vuoksi tämäkin asia on nyt korjaantunut. Kuntalaisilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, joten pikainen käyttöönotto kotihoidon pysäköintitunnuksen osalta on sujunut hyvin.

Tampereen kaupungilla on aikomuksena laajentaa pysäköintitunnusten käyttöönottoa nopealla aikataululla myös kaupungin ulkopuolisille palveluntuottajille ja näin taata myös niiden työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Selvitystyö näiden palveluiden osalta on parhaillaan käynnissä.

Kirjoitukseni lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja turvallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari, sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Tärkeimmät vaalit käydään nyt!

Maailma on muuttunut muuallakin kuin rapakon takana. Faktojen uskottavuutta horjutetaan somessa ja median uskottavuus kyseenalaistetaan kaikkialla. Mitkään vaalit eivät ratkaise tätä ongelmaa.

Näyttää siltä, että jakautuminen jatkuu. Rienauspolitiikka on nähtävissä myös eduskunnassa ja valtuustoissa kautta maan. Ilmeistä on, että epäasiallinen kielenkäyttö ja likaiset hyökkäykset eivät hetkessä lopu.

Voisiko Tampere olla poikkeus? Voisiko järkevä ja asiallinen puheenparsi kuitenkin voittaa?

Tulevat kuntavaalit ovat kuntalaisen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät vaalit. Kuntalaisilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin, sillä valtuustoon ja lautakuntiin valitut päättäjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen elämään.

Vaalit ovat demokratian selkäranka.

Kiinnostavaa tietysti on, miten puolueet vaaleissa menestyvät. Yhtä oleellista on, että puhuttaisiin politiikasta ja itse asioista, kerrotaan selkeästi puolueen ja omista näkemyksistä. On keskusteltava, haastettava ja perusteltava väitteet. Uusien avauksien tekeminen on välttämätöntä. Ehdokkaan ja päättäjän on kuunneltava, mistä ihmiset unelmoivat, mistä he ovat huolissaan, mitä he pelkäävät.

Politiikan pintakuohut ovat asia erikseen, mutta niihinkin on hyvä ottaa aktiivisesti kantaa.

Kohtaamiset vaalimökeillä saattavat jäädä ensi vuonna vähäisiksi. Siksi somessa tapahtuvien kohtaamisten merkitys kasvaa. Some on digiajan tori, älä käännä siellä kenellekään selkääsi, vaan kuuntele ja keskustele.

Ehdokkaaksi asettuva tekee huomattavan määrän työtä, joka joillakin on jo hyvässä vauhdissa. Valituksi tuleva kuntapäättäjä jatkaa sitä työtä ja tekee varmasti parhaansa ajaessaan kuntalaisten asioita.

Vaalit tulevat ja menevät, näköpiirissä on aina uusia vaaliponnistuksia.

Vaikka demokratia ei ole täydellinen tapa hoitaa yhteisiä asioita, se on kuitenkin paras mahdollinen tapa. Siihen kuuluu myös mainio ajatus, jota ei aina tule muistaneeksi: demokratiassa jokainen saa tilaisuuden äänestää ketä haluaa.

Jyrki Liikka, vapaa toimittaja, SDP:n valtuustoryhmän tiedottaja

Edustajiston sääntömääräinen kokous 25.11.2020

Kokous pidettiin Työväentalon juhlasalissa, jossa otettiin huolellisesti huomioon turvavälit, maskisuositus sekä hygieniaseikat. Kokoukseen osallistui enimmillään 80 henkilöä, joista puolet paikan päällä ja puolet etäyhteyden välityksellä.

Alkupuheenvuorossaan kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen korosti avoimuuden ja rehellisyyden merkitystä politiikassa.

– Toimivaan viestintään kuuluu se, että on tiedossa, mitä Sosialidemokraattinen puolue Tampereella tekee.

Lisäksi hän muistutti, että potentiaaliset kannattajat arvostavat avoimuutta. Avainsanat ovat yhdessä tekeminen ja yhteistyö.

Jyrki Koskinen esitteli Kunnallisjärjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Suunnitelman mukaan poliittisen toiminnan painopisteet ovat kuntavaalit 2021, maakuntavaaleihin 2022 valmistautuminen sekä valtuutettujen, lautakuntien jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden jalkauttaminen sosiaaliseen mediaan tavoittamaan ihmisiä. Järjestötoiminnan painopisteitä on kolme: yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen, jäsenistön osallistaminen ja vaikuttaminen puolueessa.

Pekka Salmi esitteli kuntavaalien viestintä- ja markkinointisuunnitelman. Tiivistetysti voidaan sanoa, että viestinnän ja markkinoinnin tehtävä on tukea kampanjaa. Viime kuntavaaleihin verrattuna mukaan otetaan nyt laajemmin mm. somen mahdollisuudet, mutta ei unohdeta perinteisiä keinoja kuten lehtimainontaa.

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Johanna Santaniemi piti katsauksen kunnallisjärjestön tulevan vuoden talousarvioon, joka kokouksessa myös hyväksyttiin.

Kaisa Vatanen kertoi juuri valmistuneesta kuntavaaliohjelmasta, joka sai kauttaaltaan myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Ohjelmaa on työstetty suurella joukolla kesästä saakka ja kokouksessa hyväksyttiin kuntavaaliohjelman lyhyt versio. Kuntavaaliohjelman pitkä versio täydentää ja syventää lyhyen version teemoja. Pitkä versio hyväksytään myöhemmin ja siihen voidaan tehdä joustavasti täydennyksiä ja tarkennuksia vielä ensi vuoden alussa.

Lopuksi käytiin varsin vilkasta keskustelua kuntavaalien ehdokasasettelusta.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka, kunnallisjärjestön tiedottaja

Tampere rakentaa tulevana vuonna kouluja ja päiväkoteja 80 miljoonalla eurolla

Tampere osoittaa näin olevansa lapsiperheystävällinen myös investointisuunnitelmissaan. Haitallisista sisäilmaongelmista halutaan päästä eroon, ja lapsimäärän kasvu ja uudet asuinalueet edellyttävät uusien tilojen rakentamista. Urakkaa tulee riittämään vielä ensi vuoden jälkeenkin. Jokaiselle lapselle tulee taata paras päiväkoti ja paras lähikoulu.

Koulurakentaminen on valtakunnallinenkin ilmiö. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyä isoihin yhtenäiskouluihin. Koulurakentaminen on miljardiluokan bisnestä, jota ei aina ohjaa oppilaan paras vaan liikevoitto. Kunnilla on vapaat kädet päättää, minkälaisia tiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa Opetushallituksen ohjeistusta. Konsultit ovat ahkerasti liikkeellä markkinoimassa ns. avoimia oppimisympäristöjä, joista on hyvin ristiriitaisia kokemuksia käytännössä.

Tilojen suunnittelu on erityisen tärkeää. Tilojen tulee kestää ajan hammasta ja niiden tulee mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadukas arjen toiminta. Prosessiin tulisi ehdottomasti ottaa mukaan tulevat käyttäjät eli opettajat ja oppilaat, koska olemme sitoutuneet lapsinäkökulman huomioonottamiseen päätöksenteossa. Tämä lisää hyvinvointia. Pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan ideat ja todetut epäkohdat on vietävä käytäntöön ja korjattava. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä. Rakennustoimen ja sivistystoimen dialogi tulee olla aktiivista. On mahdollista suunnitella tiloja, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, mukavuus ja terveellisyys sekä uudenaikaisuus ja perinteisyys. Tilat on mahdollista rakentaa toimiviksi ja muokattaviksi, niin että kaikki erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Tutkimustietoakin on jo saatavilla suunnittelun tueksi. Mm. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusia työkaluja oppilaiden, opettajien ja suunnittelijoiden yhteistyölle vanhojen tilojen korjaamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Toivottavasti näihin ehditään perehtyä ja ne otetaan käyttöön.

Jos suunnittelua ei tehdä huolella, saadaan tiloja, joiden muuttaminen on myöhemmin vaikeaa tai mahdotonta. Rakennustekniikan pitää olla myös laadukasta. Valitettavan usein vastavalmistuneissa tiloissa törmätään jopa vesivahinkoihin. Rakennusvalvonnan pitää olla riittävää ja asiantuntevaa. Rakennusten elinkaaren tulee olla reilusti nykyistä pidempi.

Riitta Ollila (sd.), kaupunginvaltuutettu

Härmälän koulun remontointia aikaistettava

Viime keväänä lapsiperheissä tyrmistyttiin, kun tuli ilmoitus Härmälän koulun sulkemisesta sisäilmaongelmien takia. Koulu sijaitsee keskellä lähiötä muodostaen alueelle toiminnallisen keskipisteen. Syksyn mittaan yhä useampi vanhempi on ymmärtänyt lähikoulun arvon ja harmitellut minulle koulun sulkemisen pitkää kestoa.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 osana vuosien 2020–2023 taloussuunnitelmaa, että Härmälän koulun remontin suunnittelu alkaa 2023 ja varsinainen perusparannusremontti tehtäisiin vuosina 2024–2025. Tämä aikataulu on kohtuuton alueen koululaisten sekä vanhempien näkökulmasta, eikä huomio yhtään koulun sulkemista ennen aikojaan.

Tampereen kaupunki rakentaa tällä hetkellä mittavasti ympäri kaupunkia, minkä vuoksi investointitasot ovat korkealla. Härmälän alueen lapset tarvitsevat kuitenkin oman lähikoulunsa takaisin mahdollisimman nopeasti. Olen ymmärtänyt, että päiväkodit ja koulut ovat Tampereen kaupungilla investointilistojen kärkipäässä, joten tästä syystä alueen asukkaiden toiveet ovat ymmärrettäviä oman lähikoulunsa puolesta.

Härmälän koulun remontin suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti investointikehykset huomioiden. Alueen asukkaiden ihmetykset remontin kestosta ovat ymmärrettäviä, eikä ole koululaisten näkökulmasta kestävää pitää koulua ensin pari vuotta tyhjillään, ennen kuin remonttia ryhdytään edes suunnittelemaan.

Härmälän alueella on voimakasta täydennysrakentamista Härmälänrannassa ja suunnitteilla on myös leirintäalueen kaavoittamista, jolloin alueen lapsimäärät tulevat nousemaan lähivuosina merkittävästi. Tulevilla alueen asukkailla ei ole tällä hetkellä ääntä, mutta meidän päättäjien on huolehdittava myös heidän palveluistaan, joihin lähikoulu ehdottomasti kuuluu.

Teen valtuuston kokouksessa aloitteen remontin aikaistamiseksi. Esitän, että suunnittelu aloitettaisiin vuoden 2022 alussa ja perusparannuksen rakennustyöt aloitettaisiin välittömästi suunnittelutyön valmistuttua. Perusparannettu Härmälän koulu tulisi olla valmis 31.7.2024 mennessä. Aloitteeni huomioi investointikehykset, jolloin kyse on valtuuston tahdosta remontin aikaistamiselle.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Aila Dündar-Järvisen talousarviopuhe 16.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kulunut vuosi on ollut meille suomalaisille kuin koko maailmassakin erityisen raskas koronapandemian vuoksi. Olemme joutuneet opettelemaan uusia tapoja kommunikoida ja pitää yllä sosiaalisia kontakteja. Läheisyys on muuttunut etäisyydeksi, ainakin fyysisesti. Koettelevan kevään jälkeen seurasi hiukan helpompi kesä ja monet huokasivat helpotuksesta, ainakin minä, että korona näyttää väistyneen. Näin valitettavasti ei käynyt. Korona on koetellut niin kansalaisten kuin kaupunkien taloutta. Kiitos pääministeri Sanna Marinin hallituksen, myös Tampereella suurimmat taloudelliset uhkakuvat ovat väistyneet, kiitos valtion antamien tukien. Kiitoksen ansaitsee myös pormestari Lauri Lyly inhimillisestä ja tulevaisuuteen katsovasta talousarvioehdotuksesta. Talousarvio huomioi ikäihmiset, perheet ja heikompiosaiset. Tämä on meille sosialidemokraateille erittäin tärkeää. Erityisen suurta huolta koen heikompiosaisista, työttömistä, ikäihmisistä, omaishoitajista, lapsiperheistä ja myös yksinhuoltajaperheistä. Jaksaminen arjessa ja taloudellinen hätä on monelle liiankin tuttua, jokapäiväistä. Olen erittäin tyytyväinen, että ruokajakeluun lisätään vielä ylimääräiset 100 000 euroa. Yhdenkään kaupungissamme ei saisi nähdä nälkää. Tein aikoinaan aloitteen köyhyysohjelmasta kaupunkiimme ja se on nykyään tärkeä työkalu, kun yritämme kitkeä köyhyyden kaupungistamme.

Emme saa myöskään unohtaa mielenterveyskuntoutujia, heitä tulee tukea ja auttaa matalan kynnyksen palveluilla. Koulukiusaamisen ehkäisyyn tulee löytää tehokkaita keinoja. Olen jättänyt valtuustoaloitteen toimenpideohjelmasta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja koulurauha-asiamiehen saamiseksi kaupunkiimme. Viime viikkoina olemme kuulleet, että koulukiusaaminen on saanut joissakin kaupungeissa jopa fyysisen pahoinpitelyn muotoja. Tällaista ei saa tapahtua. Toivoisin nyt päivitettyä tilannekuvaa koulukiusaamisen tilanteesta Tampereella ja iltakoulua aiheesta valtuutetuille.

Arvoisa puheenjohtaja,

nostan vielä muutamia tärkeitä kohtia talousarviosta:

Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja säilytetään ryhmäkoot ennallaan. Tämä on erinomainen asia.

Taloussuunnitelmakaudella rakennetaan ja remontoidaan poikkeuksellisen paljon kouluja ja päiväkoteja. Näin saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan mahdollisimman turvalliset työskentelytilat. Liikuntaolosuhteita myös parannetaan.

Ensi vuodelle lisätään tehostettua palveluasumista sekä vahvistetaan kotihoitoa, kuntoutusta, ikäihmisten palveluja ja psykososiaalisen tuen palveluja.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto. Tätä on kauan odotettu.

Pirkanmaan laajuinen työllisyyden kuntakokeilu käynnistyy. Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian vuoksi.

Oppivelvollisuus laajenee syksyllä 2021.

Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2021 alkaen.

Monimuotoinen rakentaminen mahdollistetaan tonttitarjonnalla. Tästä olemme jo pitkään puhuneet ja odotettu parannusta tilanteeseen.

Kaupunki asettaa haettavaksi tontteja vapaarahoitteiseen asumiseen sekä MAL 4 -sopimuksen mukaiseen asumiseen.

Puurakentamisen edistäminen huomioidaan kaupungin talonrakennushankkeissa ja tontinluovutuksissa.

Raitiotien 1. osan liikennöinti alkaa 1.4.2021 koeliikenteenä. Varsinainen liikenne alkaa 9.8.2021.

Kunnallisveron tuloveroprosentti on edelleen 20,25 %. Talousarvioesitykseen ei sisälly veroprosentin korotusta.

Vuodelle 2021 ei esitetä korotuksia kiinteistöveroprosentteihin. Tämä on hyvä linjaus ja tervetullut tieto kiinteistönomistajille.

Tänä vuonna kiinteistöveroja on kertymässä 1,5 M€ talousarviota vähemmän.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa nyt toista kertaa. Tampereella on hiilineutraaliustavoite, jonka mukaisesti vuonna 2030 kasvihuonekaasupäästöt ovat 80 % pienemmät kuin vuonna 1990. Loput päästöt kompensoidaan. Osana Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaa mahdollistetaan kaupungin koko rakennuskannan hiilijalanjäljen seuranta.

Tuoreessa Hiilineutraali Tampere 2030 –tiekartassa on kuvattu kaupungin toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi (KH:n hyväksymä 31.8.2020). Olin muutama päivä sitten Allianssin järjestämässä poliitikkopaneelissa. Allianssi on Suomen nuorisoalan kattojärjestö, joka yhdistää kaikki nuorisoalan toimijat. Sain tilaisuuden esitellä siellä mainiota Hiilineutraali Tampere 2030- tiekarttaa. Tampereen tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kiinnosti kuulijoita suuresti. Toki siellä puhuttiin paljon muustakin.

Sain tämän kokouksen aikana tiedusteluja koskien Kaupunkiliikenteen työntekijöitä. Henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa suuresti ilmapiiri, jossa työskennellään. Kaupunkiliikenteen työntekijöitä huolestuttaa ja ahdistaa tieto, että noin 50 työntekijän työt vähenevät, kun ratikka alkaa säännöllisen liikennöinnin elokuussa. Näin on useasti heille kerrottu. Työntekijät haluavat nyt varmuuden omalta tuotannolta tilattavan liikenteen määrästä. Tätä on tiedusteltu johdolta, mutta vastausta ei ole saatu. Pyydänkin nyt asiaan vastauksen illan aikana.

Arvoisa puheenjohtaja,

kiitän kaikkia valtuutettuja ja virkamiehiä hyvästä yhteistyöstä ja Tampereen kaupungin henkilöstöä sitoutuneesta työstä vaikeiden aikojen keskellä. Tällä talousarviolla on hyvä lähteä kohti ensi vuoden haasteita. Kiitos!

Aila Dündar-Järvinen (sd.), kaupunginvaltuutettu, valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Pia Viitanen: Budjettivaltuuston jälkilämmössä

Tampereen budjettivaltuusto päättyi tovi sitten. Budjetissa korostuivat oikeat arvovalinnat: sosiaalinen huolenpito ja investoinnit mm. koulu- ja päiväkotirakentamiseen.

Puheenvuorossani korostin, että pormestariohjelmassa on tehty hyvää työtä samoin kuin hallituksen arvovalinnoissa, kun kuntien taloutta on tuettu vaikeassa korona-ajassa.

Myös kaupungin henkilöstö ansaitsee ison kiitoksen panoksestaan.

Toin esiin, kuinka tärkeää on, että Tampere on ottanut tosissaan lähiöiden kehittämisen. Eriarvoistumista on tärkeää torjua tätäkin kautta.

Kiitin myös järjestöjä heidän työstään. Tärkeää on, että valtuustossa haluttiin tukea myös niiden toimintamahdollisuuksia näin vaikeina aikoina.

Valtuusto linjasi, että jatkossa eri alojen järjestöjen, seurojen ja toimijoiden toimintaa tuetaan tilanne huomioiden niin, etteivät esimerkiksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet vaikeudu.

Hyvät arvovalinnat budjetin linjana ‒ sydän mukana!

Etäkokous kesti kellon ympäri, olin mukana matkan varrella kolmen laitteen ja kaksien luurien voimin. Eli jos tekniikka toisen osalta hetkeksi pätkisi, saattoi toisella sitten jatkaa. Tämä on tätä aikaa sitten…

Pia Viitanen (sd.), kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja