Puoluekokouksessa oli vahva yhteishenki

Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Johanna Santaniemi osallistui toista kertaa SDP:n puoluekokoukseen, mutta Jyrki Liikalle kokemus oli ensimmäinen.

– Kokous oli hyvin työläs ja työ valiokunnissa oli kaiken aikaa ratkaisuhakuista sekä hyvähenkistä. Minä olin Kaisa Vatasen upeasti johtamassa periaatejulistusta valmistelleessa valiokunnassa ja ensimmäisenä päivänä teimme töitä klo 23 asti, Liikka sanoo.

– Tunnelma oli koko ajan erittäin loistava ja yhteishenki hyvä. Teimme töitä hyvässä yhteishengessä ilman mitään kismoja, jatkaa Santaniemi.

Kummallekin jää ikiajoiksi mieleen hetki, jolloin kokouksen puheenjohtajan käsissä olevan nuijan kopautus vahvisti tamperelaisen Sanna Marinin valinnan SDP:n puheenjohtajaksi.

– Kuin kruununa päätökselle puoluekokouksen puheenjohtajan toimi tuolloin Tampereen pormestari Lauri Lyly, muistuttaa Santaniemi.

Liikka oli paitsi ensimmäistä kertaa SDP:n puoluekokouksessa, niin ylipäätään ensikertaa näin ison organisaation kokouksessa. Korona oli vahvasti puoluekokouksen yllä, jolloin esimerkiksi kahteen ryhmään jaetut osallistujat eivät kohdanneet kokouksen aikana Tampere-talossa.

– Tällainen järjestely tarkoitti sitä, että en keskustellut muiden kuin oman ryhmäni ihmisten kanssa, sanoo Liikka.

Liikka muistuttaa korona olleen suomalaistenkin keskuudessa alkukeväästä lähtien. Osallistujat saivat hyvin tietoa kokousjärjestelyistä ja näkyvimpänä toimena oli Tampere-talon puolittaminen kahteen osaan.

Santaniemi jakaa Liikan sanat.

– Ruokapöydässä istuimme koko ajan samoissa paikoissa ja valiokunnassa näimme ne samat tyypit, jotka olivat kanssamme samassa salissa. Olisihan se ollut kiva nähdä uusimaalaisia kavereita, morjestella ja vaihtaa ajatuksia, Santaniemi huomauttaa.

Puoluekokous ei päästä helpolla

Johanna Santaniemelle ja Jyrki Liikalle jäi Tampere-talossa pidetystä puoluekokouksesta hyvät muistot.

SDP:n puoluekokous ei koskaan päästä osallistujiaan helpolla. Ei Tampereellakaan. Santaniemi oli talous-, vero- ja elinkeinovaliokunnassa, joka sekin käsitteli isoja asioita. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa ennen puoluekokousta ja Santaniemen mukaan ”kotiläksyt oli tehty hyvin”.

– Kokouksissa syntyvät näkyvät erot silloin, jos pitää tehdä tiukkoja henkilövalintoja, joita edeltää piirien ryhmäkokoukset. Tällä kertaa tällaista ”nyt äänestätte näin, jotta me saamme tämän” henkeä ei ollut, vaan kokous oli erittäin leppoisa, Santaniemi sanoo.

Valiokuntatyön intensiivisyys sitoi kokousedustajat Liikan mukaan koko ajaksi asiaan kiinni.

– Kokous oli hyvin työläs ja työ valiokunnissa oli kaiken aikaa ratkaisuhakuista ja hyvähenkistä. Minä olin Kaisa Vatasen upeasti johtamassa periaatejulistusta valmistelleessa valiokunnassa ja ensimmäisenä päivänä lauantaina teimme työtä klo 23 asti, Liikka sanoo.

Periaatejulistuksen kirjoitustyö alkoi jo paljon ennen kokousta ja sitä oli valmistelemassa useita ihmisiä. Tampere-talossa henki oli Liikan mukaan selvä: julistus on saatava tehtyä ja hyväksyttyä.

– Siitä tuli mielettömän hyvä, on miehen kiteytys.

Varhaiskasvatuksen linjaus miellyttää

Puoluekokouksen asioista kumpikin nostaa pyynnöstäni esille yhden asian. Santaniemeä miellyttää varhaiskasvatuksen linjaus, jonka mukaan palvelujen tuottajat eivät voi olla voittoa tavoittelevia.

– Varhaiskasvatus on ainoa koulutusmuoto, jossa voi olla mukana voittoa tavoitteleva tuottaja. Näin ei asia missään tapauksessa saa olla, Santaniemi huomauttaa.

Liikka haluaa nostaa esille turkistarhauksen kieltämiseen liittyvän yksityiskohdan, jota hän pitää mielenkiintoisena.

– Kokouksen aikana tähän lisättiin kohta, jossa otetaan huomioon metsästyksen näkökulma. Tämä jäi mieleeni selkeänä muutoksena ja asiana, joka nousi esille, Liikka toteaa.

”Puhetyöläisenä” Liikka nostaa esille varapuheenjohtajien valinnan. Kuusi ehdokasta, kolme valitaan ja jokainen kävi pitämässä puheen. Liikka uskoo joidenkin valituksi tulleiden ehdokkaiden hyvän puheen saattaneen vaikuttaa valintaan.

– Tästä päästään siihen, että puheiden sisällöllä on merkitystä, Liikka huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Jarmo Rantasesta SDP:n kunniajäsen

Ministeri Jarmo Rantanen kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi maanantaina jatkuneessa puoluekokouksessa. Rantanen toimi Holkerin hallituksen sisäasiainministerinä vuosina 1987–1991. Vuodesta 1985 hän hoiti Tampereen kaupunginjohtajan virkaa, mistä hän jäi eläkkeelle vuoden 2006 lopussa.

– En ole koskaan analysoinut sitä, miksi elämä kuljetti minua tehtävästä toiseen. Politiikan yleiskuva vahvistui silloin, kun minut valittiin puoluetoimikuntaan, sanoo Rantanen.

Jarmo Rantanen (73) jätti hakemuksensa SDP:hen liittymiseksi vuonna 1963, mutta vielä tänäänkin miehelle on epäselvää, miksi hänet kirjattiin jäseneksi vasta vuonna 1965. Syyt SDP:n liittymisen ovat samat, mitä ne ovat olleet tuhansilla ja tuhansilla.

– Isäni oli vahva ammattiyhdistysmies ja äitini suku oli kenkätehdaslaisia eli tausta on hyvin tyypillinen. Armeijasta tultuani aktivoiduin ja hakeuduin SDP:n jäseneksi ja sitä myöten aloin harrastamaan aika voimakkaasti yhteiskunnallisia asioita. Olin muun muassa Nuorten Kotkien piirisihteeri ja vaimoni oli Kotka-ohjaaja, Rantanen sanoo.

Tampereen sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana Rantanen oli 1972-82. Tämä luottamustoimi ja Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus olivat aikanaan johtamassa miestä valtioneuvoston jäsenyyteen eli sisäministeriksi ja Tampereen kaupunginjohtajaksi.

– Ministerin tai kaupunginjohtajan paikat ovat aika harvassa, eikä minulla nuorena miehenä todellakaan ollut tällaisia tavoitteita. En ole koskaan analysoinut sitä, miksi elämä kuljetti minua tehtävästä toiseen mutta politiikan yleiskuva vahvistui ajatuksissa ja tekemisissä toden teolla silloin, kun minut valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan, sanoo Rantanen.

Yhdeksän vuotta SDP:n keskiössä

Nykyisin SDP:n hallituksena tunnetussa puolueen keskiössä eli silloisessa puoluetoimikunnassa Rantanen oli yhdeksän vuotta. Sen sijaan vaaleilla valitut elimet eduskuntaryhmä mukaan lukien eivät olleet Rantasen mukaan puolueen toiminnan keskiössä. Ratkaisevaksi oman tulevaisuutensa suunnan näyttäjäksi Rantanen sanoo äänestystä puoluetoimikunnan ehdokkaista.

– Voitin tuon äänestyksen ja valinta puoluetoimikuntaan osoittautui myöhemmin isoksi tekijäksi poliittisessa toiminnassani, koska jäsenyys johti myöhemmin moniin tehtävin. Valtioneuvoston jäsenyys oli osa jatkumoa, Rantanen sanoo.

Tamperelaisia puoluekokousedustajia.

Rantanen ei ole koskaan toiminut kansanedustajana, eikä ole ollut edes ehdokkaana. Mies puhuu järkiargumenteista syinä kieltäytymiselle ehdokkuudesta vuosien aikana. Kyselyitä pyrkiä kansanedustajaksi tuli useita.

– Tampereen kaupunginjohtajuus oli minun takkiini sopiva, mutta en ole koskaan miettinyt, kumpi tehtävä on tärkeämpi. Minun tyyppiselle ihmiselle ja poliittiselle toimijalle kaupunginjohtajuus sopii loppujen lopuksi paremmin kuin kansanedustajuus, enkä ole koskaan katunut haluttomuuttani lähteä eduskuntavaaleihin.

Rantanen näkee paljon yhtäläisyyksiä Tampereen kaupunginjohtajuuden ja kansanedustajuuden välillä. Molemmat muun muassa vaativat halua ja taitoa hoitaa laajoja kysymyksiä sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Elämänmuotona Tampereen kaupunginjohtajuus (nyttemmin pormestarius) on Rantasen mielestä rasittavampi kuin kansanedustajana toimiminen.

– Tampereen asiat kävelivät joka kerta vastaan, kun avasin kotioveni. Ei sellaista kävelyä, ettei ainakin muutama kaupunkiin liittyvä asia tullut esille.

Ministeriksi ilman kansanedustajuutta

Vuonna 1987 Rantanen siis valittiin sisäministeriksi vailla kansanedustajakokemusta. Vaalien jälkeen ryhdyttiin tietysti keskustelemaan uuden hallituksen kokoonpanosta ja jälleen kerran Tampereelta tuli toiveita ministeritehtävän osumisesta tamperelaiselle.

Rantanen sanoo olleensa ”hiukan pulmallisessa tilanteessa”, koska juuri ennen vuoden 1985 alkamista hänet oli valittu kaupunginjohtajaksi. Siirtyessään eläkkeelle Rantanen oli ja on edelleen Suomen isojen kaupunkien ja Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja.

– Sain aika voimakasta tukea piiri- ja kunnallisjärjestötasolta. Kaikki valtuustoryhmät katsoivat, että jos minut valitaan ministeriksi, niin se voisi olla kaupungin kannalta hyväkin asia, Rantanen toteaa.

Virallisesti tamperelaisen kaupunginjohtajan valinta ministeriksi tapahtui varsin yksinkertaisesti. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa oli kutsunut koolle ylimääräisen puoluetoimikunnan ja kokoushuoneesta Rantasen sanoin ”putsattiin pois” kaikki muut paitsi varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Keskustelussa SDP:n ministeriehdokkaista Rantasen nimi nousi esille sekä sisäministeriön että ympäristöministeriön osalta.

– Sisäministerin pesti oli looginen ja läheisempi minulle, koska kunta-asiat olivat silloin pinnalla. Sorsa veti keskustelun jälkeen asiat yhteen ja Holkerin hallituksen lähdettiin, Rantanen sanoo.

Lahti-Nuuttila, Rantanen ja Rissanen myös kunniajäseniksi

Pirkanmaalta kutsuttiin SDP:n kunniajäseneksi myös kolme muuta henkilöä.

Parlamentaarisin perustein SDP:n kunniajäseneksi kutsuttu Pentti Lahti-Nuuttila (s. 1939) on ollut Kangasala SDP:n jäsen 1.10.1963 alkaen. Lahti-Nuuttila oli vuodet 1979-1995 kansanedustajana.

Jorma Rantanen (s. 1944) Valkeakoskelta on ollut SDP:n jäsen 1.1.1970 alkaen. Hän oli 12 vuotta kansanedustajana. Hän on ollut myös puolueosastonsa ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja sekä sihteeri, piirikokousedustaja ja kunnallisjärjestön edustajiston jäsen. Rantanen on toiminut myös puoluekokousedustajana, maakunnallisissa luottamustehtävissä sekä pitkään Valkeakosken kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Helena Rissanen (s. 1949) Pirkkalasta on ollut SDP:n jäsen 1.6.1977 alkaen. Hän on toiminut Pirkkalan sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana, piirikokousedustajana ja piirihallituksessa. Rissanen on pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja moninkertainen SDP:n puoluekokousedustaja, joka oli puoluevaltuuston varapuheenjohtaja 12 vuotta. Pirkkalan pormestarina hän oli vuodet 2010-2017.

Teksti ja pääkuva: Ismo Alhoniemi

Sanna Marin haluaa kaikkien vahvuudet käyttöön

Ensin Sanna Marinista tuli ensimmäinen tamperelainen pääministeri, sunnuntaina hänestä tuli ensimmäinen SDP:n tamperelainen puheenjohtaja. 34-vuotiaan Marinin poliittinen urakehitys hakee vertaistaan, sillä vuonna 2013 hänestä tuli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, kansanedustaja vuonna 2015 ja pääministeri viime vuoden joulukuussa.

– Uskon siihen, että kun teemme työtä yhdessä rohkeasti ja sydämen palolla, niin silloin myös pärjäämme. Me olemme täällä siksi, että haluamme muuttaa Suomea ja maailmaa tavallisten ihmisten kannalta paremmaksi tekemällä arjen tekoja, Marin sanoi valintansa jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

Sanna Marinin mukaan SDP on onnistunut erittäin hyvin päättyneellä puoluekokouskaudella muodostamaan hyvän joukkuehengen.

– Haluan jatkaa tällä samalla linjalla. Uskon aidosti siihen, että ihmiset tuovat mukanaan omat vahvuutensa ja persoonansa siihen yhteiseen joukkueeseen, joka täällä puoluekokouksessa muodostetaan. Haluan johtaa puoluetta tavalla, joka tuo ihmisten vahvuudet myös käyttöön, Marinin sanoi valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Uuden puheenjohtajan mukaan uusi puoluejohto kokoontuu myöhemmin käymään läpi niitä odotuksia, joita ”ihmisillä on tälle puoluekokouskaudelle”.

– Tätä kautta pyrimme yhdessä löytämään tavan toimia. En uskon siihen, että puheenjohtaja yksin määrittää, vaan uskon aidosti siihen, että keskustelemalla ja hakemalla näkökulmia saamme parhaiten vietyä Suomen ja SDP:n asioita eteenpäin.

Marin ei halua lähteä tekemään mitään radiaalia muutosta puolueen johtamisessa Antti Rinteen jälkeen. Kulunutta puoluekokouskautta Marin sanoi odottaneensa koko sen ajan, kun hän on ollut mukana SDP:n toiminnassa.

– Ohjelmatyö, johon on osallistunut satoja ihmisiä eri puolilta Suomea on ollut inspiroivaa ja innostavaa. Tämä on ollut työtä, jota haluan jatkaa. Olen ollut yhtenä ihmisenä luomassa sitä linjaa ja suuntaa, jonka me yhdessä tässä puoluekokouksessa asetamme, joten suurta muutosta ja mullistusta ei minun näkemykseni mukaan ole tulossa, Marin sanoi.

Marin mukaan SDP:ssä jatketaan tulevaisuusorientoitunutta, rohkeaa ja visionääristä tavoiteasettelua.

Yhdessä kestävään maailmaan

Sunnuntaina tehtiin yhdellä tavalla historiaa, kun puoluekokous hyväksyi periaatejulistuksen. Julistuksessa määritellään sosialidemokraattien perusarvot, tehtävät ja näkemykset tulevaisuudesta.

Periaatejulistus korvaa 21 vuotta sitten hyväksytyn ohjelman. Periaatejulistuksen tehtävänä on määrittää sitä arvopohjaa, johon SDP:n politiikka perustuu sekä antaa suuntaviivat sille, millaista sosialidemokratian tulee olla 2020-luvulla ja siitä eteenpäin.

Periaatejulistuksen keskeisenä ajatuksena on, että meillä kaikilla on kyky muuttaa maailmaa. Me pystymme yhdessä, demokratian keinoin, rauhanomaisesti ja toisiimme luottaen vaikuttamaan siihen, millainen on tulevaisuutemme.

Periaatejulistuksessa linjataan, että solidaarinen yhteiskunta toteutuu parhaiten hyvinvointivaltiossa, jossa vallitsee yksilön vapauksien, velvollisuuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tasa-arvo. Jokaisella ihmisellä on oikeus tavoitella hyvää elämää.

Julistuksessa korostetaan lisäksi sitä, että yhteiskuntaa tulee päämäärätietoisesti rakentaa edistämään tasa-arvoa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Rinteeltä viimeinen puhe puheenjohtajana

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti lauantaina puoluekokouksen puheessaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion olevan ylivoimainen tapa järjestää yhteiskuntaa. Kehittämisen jatkuminen edellyttää, että myös jatkossa on kiinnitettävä erityinen huomio työikäisen väestön työhön osallistumiseen.

– Tarvitsemme pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja rohkeaa rakentamista, jotta kaikki kynnelle kykenevät saadaan työelämään kiinni, Rinne sanoi.

Antti Rinne valittiin SDP:n puheenjohtajaksi kuusi vuotta sitten; sunnuntaina puheenjohtajaksi valitaan pääministeri Sanna Marin. Puheessaan Rinne palasi kuuden vuoden takaisiin aikoihin.’

– Kun minut kuusi vuotta sitten valittiin puolueemme puheenjohtajaksi, halusin tarjota vaihtoehdon, jolla usko ja luottamus liikkeeseemme palautetaan. Ja halusin palauttaa oman itseluottamuksemme työhömme. Sillä kuten monesti olemme todenneet: SDP on parhaimmillaan silloin, kun se on rohkeimmillaan, Rinne totesi.

Pahimmillaan toivottomuus ja yhteiskunnan eriarvoisuus murentavat Rinteen mukaan luottamusta demokratian instituutioihin ja politiikan päätöksentekoon.

– Tästä demokratian ja oikeusvaltion rapautumisesta hyötyvät vain väärät profeetat, voimat, jotka haluavat kääntää kehityksen kelloa vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja taaksepäin. Syyllisiä haetaan milloin toisista kulttuureista, milloin Euroopan unionista.

– Meidän on rohkeasti käytävä taisteluun näitä voimia vastaan. Meidän on hyökättävä väärän tiedon levittäjiä vastaan totuudella, toivolla ja teoilla. Työhön tarvitsemme jokaista: käymään toisia arvostavaa ja kunnioittavaa keskustelua, mutta oikaisemaan virheet ja erehdykset. Näyttämään totuuden, mutta paljastamaan valheet, Rinne sanoi.

Talouden pudotusta korjattava elvytyksellä

Puheessaan Rinne muistutti, ettei maailmanlaajuinen koronakriisi ole muuttanut tarvetta nostaa työllisyysastetta hyvälle pohjoismaiselle tasolle miksikään. Pandemian aiheuttamaa talouden pudotusta on Rinteen mukaan korjattava elvytyksellä.

– Emme saa enää toistaa aikaisempien talouskriisien virheitä. 1990-luvun laman ja finanssikriisin opetukset on otettava nyt vakavasti. Leikkauspolitiikalla emme voi rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti tai ekologisesti kestävää kasvua.

Rinteen mukaan huomattava vaikutus työllisyydelle on SDP:n pitkään ajamalla tavoitteella oppivelvollisuusiän korottamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta. Rinne tunnusti hänellä olevan vaikeuksia ymmärtää tämän tavoitteen kriitikoita.

– Onko kyse jostain pahasti vinoutuneesta elitismistä, korkeamman koulutuksen ja sen tarjoaminen mahdollisuuksien rajaamisesta harvempien, joidenkin yhteiskunnan etuoikeutettujen oikeudeksi?

– Muistamme hyvin, että myös peruskoulu-uudistuksen kovimmat vastustajat edustivat samoja yhteiskuntapiirejä. SDP:lle tämä ajattelu ei käy. Sivistys ja oikeus tavoitella täyttä potentiaaliaan kuuluvat jokaiselle yhteiskuntamme jäsenelle, taustasta tai lähtökohdista riippumatta, Rinne sanoi.

Sanna Marinista puheenjohtaja ennen lounasta

Sunnuntaiaamu käynnistyy paitsi periaatejulistuksen päätöskäsittelyllä, niin myös ja oikeastaan ennen kaikkea puheenjohtajan valinnalla. Rinne tekee tilaa pääministeri Sanna Marinille, jonka poliittinen ura on ollut häikäisevän nopea.

Myöskään puoluesihteerivalinnasta ei tarvitse järjestää vaalia, sillä Antton Rönnholm ei ole saanut haastajia.

Sen sijaan kolmesta varapuheenjohtajasta äänestetään. Ehdolla ovat Timo Harakka, Aki Lindén, Niina Malm, Matias Mäkynen, Ville Skinnari ja Jaana Ylitalo.

Puoluehallitus valitaan myös sunnuntaina, samoin kuin puoluevaltuuston puheenjohtaja. Valtuuston valinta sen sijaan tapahtuu vasta maanantaina.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korona muutti rajusti kokousjärjestelyitä

Lauantaina Tampere-talossa alkava SDP:n puoluekokous on 45 edeltävään kokoukseen verrattuna hyvin poikkeuksellinen. Koronaviruksen myötä kokouksen järjestelyt ja työskentely ovat tiukat ja esimerkiksi osallistujamäärää on rajoitettu hyvin voimallisesti.

Näkyvin muutos normaalikäytäntöön on kokousedustajien jakaminen kahteen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan Tampere-talossa.

46. SDP:n puoluekokous oli määrä järjestää toukokuussa ja lauantaina alkavan kokouksen on mahdollistanut poikkeuksellisen suuret muutokset järjestelyissä. Kokouksen osallistujamäärää on rajoitettu merkittävästi ja niinpä seuraajat sekä kutsuvieraat eivät saavu Tampere-taloon. Riskien minimoimiseksi sisälle pääsevät 500 kokousedustajan ohella vain sääntömääräiset osallistujat, tiedotusvälineiden edustajat ja tarvittava henkilökunta.

Näkyvin muutos normaalikäytäntöön on kokousedustajien jakaminen kahteen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan Tampere-talossa. Kokoussalit ovat Iso Sali ja Sorsapuistosali. Ryhmät työskentelevät ja ruokailevat eri tiloissa eli käytännössä puoluekokous järjestetään kahdessa kokoussalissa, joiden välillä on videoyhteys. Myös muille kokoukseen osallistuville on määritelty istumapaikat kokoussaleissa riittävin turvaetäisyyksin.

Jokaisella ryhmällä eli kokousedustajilla, sääntömääräisillä kutsuttavilla ja tiedostusvälineiden edustajilla on määritelty omat kulkureitit ja tilat, joissa on lupa olla.

Työskentely puoluekokouksessa on tuotu täysin uuteen aikaan, digiaikaan. Digitaalisena työskentelyalustana toimii Howspace-sovellus, joka on ollut muutaman kuukauden ajan kokousedustajien käytössä. Kokousedustajat tekevät kokouksen puheenjohtajistolle esitettävät puheenvuoropyynnöt tämän sovelluksen avulla.

Puoluekokouksen asiaäänestyksetkin toteutetaan uudella tavalla: perinteisen lappuäänestyksen korvaa radioaalloilla toimivat äänestyskapulat. Sen sijaan henkilövaalit käydään edelleen uurnavaalina.

Varapuheenjohtajista päästään äänestämään

Tampereella valitaan SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi pääministeri Sanna Marin. Puoluesihteeriksi on ehdolla Antton Rönnholm, mutta kolmesta varapuheenjohtajan nimestä äänestetään. Ehdolla ovat Timo Harakka, Aki Lindén, Niina Malm, Matias Mäkynen, Ville Skinnari ja Jaana Ylitalo.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ovat ehdolla Aki Lindén ja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluekokous pidetään Tampereella kuudennen kerran. Ensimmäinen puoluekokous Tampereella oli vuonna 1905 ja kyseessä oli SDP:n neljäs puoluekokous. Vuonna 1913 paikkana oli edelleen Tampereen työväentalo ja kyseessä oli kahdeksas puoluekokous. 16. puoluekokous järjestettiin vuonna 1933 ja edelleen Tampereen työväentalolla.

Kun Tampereelle kokoonnuttiin 29. SDP:n puoluekokoukseen, oli vuosi 1972 ja kokouspaikaksi oli vaihtunut Sampola. 39. puoluekokous järjestettiin vuonna 2002 Tampere-talossa.

Tampereen 20 edustajaa ovat Lyly Lauri, Salmi Pekka, Läärä Kaisa, Rokosa Inna, Kallio Kalle, Julin Sofia, Ojakangas Aki, Kanerva Esa, Auvinen Jarkko, Eskonen Lasse, Kampman Ulla, Tervo Anne, Liikka Jyrki, Vatanen Kaisa, Nurmio Kirsi, Leino Joanna, Vulli Miina, Mikkola Outi, Kuusinen Marie ja Laine Annika.

”Olen ylpeä, kun kokous on Tampereella”

Tampereen pormestari Lauri Lyly on toista kertaa varsinaisena puoluekokousedustajana. Useita kertoja mies on ollut kutsuvierana, joten ”meno” puoluekokouksessa on toki tuttu. Tosin tällä kertaa melkoisesti uudistetussa muodossa.

– Tuntuu hienolta ja tunnelma on korkealla, kun puoluekokous on Tampereella. Olen ylpeä siitä, että Tampere on isäntäkaupunki ja kuten aiemmillakin kerroilla, niin nytkin Tampereella tehdään isoja päätöksiä, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan hallituspuolueen ja etenkin pääministeripuolueen puoluekokousta seurataan ympäri maan suurella mielenkiinnolla.

– Puoluekokouksen linjauksilla ja päätöksillä tulee olemaan valtakunnallista merkitystä, kun niitä tehdään pääministeripuolueen kokouksessa. Mielenkiinto meitä kohtaan on suurempi kuin oppositiossa ollessamme, sanoo Lyly.

Korona tuo oman mielenkiintonsa ja Tampereen pormestarina Lyly on aitiopaikalla näkemässä, kuinka kokousjärjestelyt Tampere-talossa onnistuvat. Luottamus kaiken toimimiseen on täydellinen.

– Kieltämättä kansalaisjuhlan tunnelma latistuu, kun osallistujat eivät voi vapaasti tavata toisiaan ja tapahtumat talon ulkopuolella jäävät pois, Lyly toteaa.

Kokous striimataan SDP:n Youtube-tilille

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

Loppusuoralla odottaa tärkeitä päätöksiä

Jos valtuustokautta vertaa 400 metrin juoksuun, on Tampereellakin alkamassa loppusuora eli viimeinen neljännes. Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen muistuttaa, ettei maalissa vielä kuitenkaan olla, vaan monta tärkeää päätöstä on edessä.

– SDP:n valtuustoryhmässä on tällä hetkellä hyvä henki ja tekemisen meininki, Dündar-Järvinen sanoo.

Aila Dündar-Järvinen aloitti valtuustokauden kaupunginhallituksen jäsenenä. Viime vuoden keväällä hänet valittiin kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen siirryttyä kaupunginhallitukseen.

Dündar-Järvinen sanoo lähtevänsä hyvillä mielin viimeiseen valtuustokauden vuoteen. Tunnelmiaan kokenut kuntapoliitikko luonnehtii positiivisiksi ja innostuneiksi. Dündar-Järvisen mukaan ”valtuustoryhmässä on tällä hetkellä hyvä henki ja tekemisen meininki”.

– SDP:n kannatus Tampereella ja Pirkanmaalla on ennätyslukemissa, mikä kertoo kansalaisten luottamuksesta meihin. Sanna Marinin valinta pääministeriksi ja onnistunut kuntapolitiikka Tampereella ovat vakuuttaneet ihmiset siitä, että SDP kuuntelee kansalaisia ja kuntalaisia, Dündar-Järvinen huomauttaa.

Tekemistä kuitenkin riittää, vaikka valtuutetut ovatkin aloittamassa jo loppusuoraa. Valtuusto joutuu monen tärkeän päätöksen eteen vielä ennen kauden päättymistä. Dündar-Järvinen luettelee: ratikkaratkaisut jakavat valtuustoa, talous, mahdolliset talouden tasapainottamiskeinot, investointien priorisoinnit, ikäihmisten palvelut, hoitajamitoitus, lasten- ja nuorten palvelut…

– Vaikeita asioita riittää. Me SDP:ssä välitämme ihmisten arjen asioista ja kannamme huolta yhteiskunnan heikompiosaisista sekä työttömistä. SDP haluaa parantaa esimerkiksi ikäihmisten ja lapsiperheiden asemaa, Dündar-Järvinen huomauttaa.

”Jokaisesta valtuutetusta on kiinni, miten yhteistyö sujuu”

Pormestarikoalition yhteistyö on Dündar-Järvisen mielestä sujunut pääosin hyvin. Vasemmistoliitto ei ole halunnut kuulua koalitioon, myös perussuomalaiset irtaantuivat talousarviokokouksen jälkeen koalitioyhteistyöstä. Vaikka ideologisia eroja löytyy, Dündar-Järvinen uskoo kaikkien valtuustoryhmien haluavan tamperelaisten parasta.

– Koen asian niin, että on jokaisesta valtuutetusta kiinni, miten yhteistyö muiden ryhmien ja valtuutettujen kanssa sujuu.

Dündar-Järvinen haluaa antaa erityiskiitoset pormestari Lauri Lylylle, apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmelle sekä kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskiselle.

– Pormestari on venynyt uskomattomalla tavalla eri valtuustoryhmien ja toiveiden puristuksessa. Ei ole helppoa johtaa kaupunkia, jossa ristiriitoja ja vaatimuksia riittää.

– Johanna sai kahden ison toimialueen hoidettavakseen eli sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolen. En ymmärrä, miten hän on jaksanut näin valtavan työmäärän keskellä. Tuskin kukaan meistä olisi pystynyt samaan, Dündar-Järvinen sanoo.

Salmi on ryhmän puheenjohtajana joutunut Dündar-Järvisen käyttämän sanamuodon mukaan ”paimentamaan” ajoittain hyvinkin erimielistä Tampereen sosialidemokraattista valtuustoryhmää. Koskinen puolestaan on uudistanut kunnallisjärjestön toimintaa huolehtimalla, että luottamustehtävät jaetaan demokraattisesti kaikkien demareiden kesken avoimesti ja läpinäkyvästi.

Viisikon eroilmoitus tuli puskista

Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Esa Kanerva ja Ilpo Sirniö sekä varavaltuutettu Ulla Kampman erosivat maaliskuussa SDP:n valtuustoryhmästä. Dündar-Järvisen mukaan yhdelläkään valtuustoryhmän jäsenistä ei ollut mitään tietoa etukäteen heidän erostaan.

– Ilmoitus tuli täysin puskista meille kaikille. Siitä seurasi julkisuusmylly ja eronneiden ilmoitus, että heitä kiusataan ja syrjitään. Näissä heidän väitteissään ei ole mitään perää. Tampereen SDP:n valtuustoryhmä, johon kuuluvat myös pääministeri ja Tampereen kaupungin pormestari, ei kiusaa eikä syrji ketään.

– Olen pitkään ollut politiikassa mukana, mutta suurimman yllätyksen olen joutunut kokemaan viime kuukausina. Omat toverit voivat käydä sellaista valtataistelua, että ollaan valmiita uhraamaan SDP:n saavutukset ja tulevaisuus Tampereella ja Pirkanmaalla, Dündar-Järvinen sanoo päätään pyöritellen.

Dündar-Järvinen on monissa liemissä keitetty kokenut kuntapoliitikko. Silti hän on useasti kuluneen vuoden aikana miettinyt, jaksaako enää asettua edellä mainittujen ristiriitojen vuoksi kuntavaaliehdokkaaksi.

– Valtataistelu on joskus niin julmaa ja häikäilemätöntä, että pitää pysähtyä miettimään, haluaako oikeasti enää asettua ehdolle. Haluan avoimesti ja rehellisesti todeta myös tämän, Dündar-Järvinen toteaa.

SDP:tä tarvitaan entistä enemmän

Korona on aiheuttanut suuria ongelmia myös Tampereella. Tampereen talous- ja työllisyystilanne on ollut vaikea jo vuosia, mutta vuoden alussa talous oli jo lähes tasapainossa.

– Korona aiheutti sen, että Tampereen kaupunki ui syvissä vesissä ensi vuonna ja siitä eteenpäin mahdollisesti monta vuotta. Me sosialidemokraatit olemme tehneet valtavasti työtä talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyskehityksen parantamiseksi ja meitä tarvitaan nyt entistä enemmän Tampereella ja Pirkanmaalla, Dündar-Järvinen huomauttaa.

Talous, ikäihmiset, omaishoitajat, lapset ja nuoret, perheet sekä työttömät tarvitsevat Dündar-Järvisen mukaan demarien huomiota ja ”viisaita, sosialidemokraattisten arvojen mukaisesti tehtäviä päätöksiä”.

– Investointeja on lisäksi priorisoitava siten, että uusien satsauksien on oltava elvyttäviä ja työllistäviä, Dündar-Järvinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP:n valtuustoryhmä: Vasemmistoliiton Mahmoud Machaal siirtyy SDP:n riveihin

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Mahmoud Machaal siirtyy SDP:n riveihin. Tampereen SD. valtuustoryhmä käsitteli asiaa maanantaina ryhmäkokouksessaan. Machaalin ratkaisun taustalla on SDP:n arvomaailma ja toisaalta pettyminen Vasemmistoliiton toimintaan kuntapolitiikassa.

– Olen pitkällä aikavälillä tutustunut SDP:n arvoihin ja koen, että jaan samoja arvoja. En pidä Vasemmistoliiton toimintatyyliä hyvänä, esimerkiksi koalitiosta lähteminen ei mielestäni ollut oikein. Lisäksi koen tärkeäksi, että politiikassa tehdään myös konkreettisia tekoja ja koen, että SDP toimii näin, perustelee Machaal ratkaisuaan.

Machaal on kiinnostunut myös lähtemään seuraaviin kuntavaaleihin ehdolle SDP:n listoilta. Tampereen SDP:n ehdokasasettelu on hyvässä käynnissä ja päätöksiä tehdään loka- ja marraskuun aikana.

– Tampereen SD. valtuustoryhmä toivottaa Mahmoudin tervetulleeksi mukaan toimintaan. Hän tuo ryhmäämme lisää osaamista niin terveys- ja sosiaalialan kysymyksiin kuin maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa, iloitsee SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Mahmoud Machaal on 59-vuotias ja koulutukseltaan sairaanhoitaja. Työuransa hän on tehnyt vanhustenhoidon piirissä. Hän on syntyjään Libanonista ja asunut Suomessa 33 vuotta. Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna Machaal on toiminut vuodesta 2012 lähtien.

Lisätietoja:

Mahmoud Machaal puh. 040 718 3184.

SD. valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898.

”Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa”

”Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus. Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa”.

Sanat ovat Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Marko Koskisen.

Kehityspäällikkönä Marko Koskisen tehtäviin kuuluu muun muassa Pirkanmaan maakunnan kehittymisedellytysten tukeminen erityisesti alueellisen yhteistyön ja kansallisen edunvalvonnan keinoin. Tehtäviin kuuluvat myös maakuntahallituksen ja -valtuuston päättämien tavoitteiden mukaiset toimet esimerkiksi kiskoliikenteen edistämiseen liittyen.

– Juuri nyt erilaiset ratainvestoinnit ovat yksi tärkeä avain kilpailukykyisiin ja kestävämpiin kuljetuksiin ja sujuvampaan sekä hiilineutraalimpaan liikkumiseen. Pirkanmaa sijaitsee junaratojen solmukohdassa ja päärata palvelee laajasti matkustajia esimerkiksi Tampereelta Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Turkuun. Investoinnit päärataan ja liikennepalvelujen uudistamiseen vaikuttavat koko kansallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen, Koskinen sanoo.

Pääradalla on radan kuntoon ja välityskykyyn liittyviä puutteita. Helsinki-Tampere -radan toimivuus ja kapasiteetin riittävyys ovat Koskisen mielestä olennaista koko Suomen ratajärjestelmälle. Pääratakokonaisuuden kehittämiseen saatiin lisärahoitusta viimeksi tämän vuoden kesäkuussa Sanna Marinin hallituksen neljännessä lisätalousarviossa. Seuraavat askelmerkit liittyvät EU:n rahoitushakuun loppuvuoden aikana ja valtion vuoden 2021 talousarvion valmisteluun.

Koskinen muistuttaa, että pääradan kehittäminen tukee myös muita Pirkanmaan kiskoliikenteen ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteeseen, rautatieasemien ja seisakkeiden kehittämiseen, raitiotien rakentamiseen Tampereen seudulla ja liityntäpysäköinnin laajentamiseen.

– Lähijunaliikennettä pilotoidaan parhaillaan Tampereen ja Nokian, Tampereen ja Akaan sekä Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä. Kiirehdittäviä kohteita ovat myös Tampereen rautatieaseman henkilöratapihan kunnostus- ja asemakeskushankkeen aloittaminen Ratapihankadun sillan uusimisella ja Tesoman seisakkeen rakentaminen, Koskinen toteaa.

Pirkanmaata on kehitettävä kokonaisuutena

Lähes puolet Pirkanmaan asukkaista asuu Tampereella ja Tampereen kaupunkiseutu on hyvin vahva verrattuna maakunnan reuna-alueisiin. Koskisen mielestä Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus.

– Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa ja täältä löytyy erilaisia toiminta- ja asuinympäristöjä monenlaiseen makuun.

– Pirkanmaata on tärkeää kehittää kokonaisuutena, jossa Tampereella ja Tampereen seudulla on oma vahva dynaaminen roolinsa, mutta myös muualta maakunnasta löytyy monipuolista ja elinvoimaista osaamista, kulttuuria ja yrittäjyyttä. Mietitäänpä nyt vaikkapa Akaata, Sastamalaa, Valkeakoskea, Virtoja, Parkanoa ja Mänttä-Vilppulaa, Koskinen sanoo.

Pirkanmaan liiton tehtäviä ovat aluekehitystyö, maankäyttö ja liikenne, innovaatio- ja tulevaisuustyö, EU-rahoitukseen liittyvät tehtävät sekä kansallinen että kansainvälinen edunvalvonta. Pirkanmaan liitto on profiloitunut muutoksen veturina ja yhteistyön mahdollistajana.

Kestävä kehitys entistä paremmin huomioon

Maakuntien liittojen tehtäviin liittyen niiltä pyydettiin keväällä lausuntoa alueiden kehittämisen säännösten uudistamista koskevaan ehdotukseen. Tavoitteena on, että uusi aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan ensi vuoden alusta lähtien.

– Esityksessä nykyinen kehittämisen suunnittelujärjestelmä säilyisi pääosin entisellään, mutta alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja uudistettaisiin ottamalla huomioon etenkin kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimukset. Laaja-alaiseen yhteistyöhön ja myös maakunnan edun vahvaan edistämiseen ja asukkaiden osallistumiseen liittyvät tehtävät on kirjattu aiempaa painokkaammin, Koskinen sanoo.

Koskinen pitää kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä luontevana nimenomaan Pirkanmaalle.

– Tällainen toimintatapa on jo nyt Pirkanmaalla monilta osin käytössä. Pirkanmaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä ja yhteistyö sekä maakunnan edun ajaminen on monipuolista, Koskinen huomauttaa.

Maakuntien liitoilla on selkeä rooli

Maakuntien liitoilla on Koskisen mielestä selkeä rooli valtion ja kuntien välissä.

– Aluekehittämistyön laaja-alaisuus tekee tehtävästä ainutlaatuisen. Kuntayhtymänä toimivan maakunnan liiton demokraattinen valtakirja perustuu kuntavaalien maakunnalliseen tulokseen. Monissa alueellisissa kehittämisasioissa ja palveluissa kuntataso on liian pirstaleinen ja valtio taas liian suuri. Pirkanmaa on aluerakenteensa ja yli puolen miljoonan asukkaansa voimin varsin ihanteellinen taloudellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, Koskinen sanoo.

Vuoden 2021 alussa Pirkanmaa saa uuden kunnan Kuhmoisten siirtyessä Keski-Suomesta Pirkanmaalle.

Hallituksen sote-uudistus on parhaillaan työn alla. Uudistusta valmistellaan sote-painotuksella eli karsitummalla ja selkeämmällä mallilla aiempiin verrattuna. Myös tämä malli sisältää esimerkiksi maakuntavaalit eli pirkanmaalaiset pääsisivät valitsemaan maakuntavaltuutetut suorilla vaaleilla.

Koskista tällainen ajattelutapa miellyttää.

– Kyse on sekä palvelujen että taloudellisten resurssien näkökulmasta suuresta kokonaisuudesta. Maakuntatasoinen palvelujen järjestäminen mahdollistaa myös muun muassa toimintojen, toimipisteiden ja tietojärjestelmien maakuntatasoiset ja nykyaikaiset ratkaisut, joilla voidaan turvata tarvittavat palvelut.

– Tässä mallissa on tarjolla ne pitkään kaivatut ”leveämmät hartiat” sote-palveluille. Järjestämisen nykyinen pirstaleinen byrokratia vähenee ja yritysten sekä järjestöjen palvelujen hyödyntämisestä tuottajina päätetään asukkaiden valitsemien maakuntavaltuutettujen toimesta, Koskinen sanoo.

Koskinen painottaa yritysten ja järjestöjen olevan jatkossakin julkisen palvelutuotannon täydentäjinä tärkeässä roolissa kasvaviin palvelutarpeisiin vastattaessa. Monituottajamallin hallittu kehittäminen sopii hyvin myös Pirkanmaan tarpeisiin. Parhaillaan on käynnissä myös parlamentaarisen työryhmän valmistelu, jossa arvioidaan sitä, että mitä muita tehtäviä tälle uudelle itsehallinnolliselle toimijalle voisi tulla.

Ismo Alhoniemi

Tampereen Demarinuorilta Sanna Marin -paita

Tampereen Demarinuoret asettuu Sanna Marinin taakse SDP:n puoluekokouksessa.

– Vuosi 2020 on täynnä sosialidemokraattista päätöksentekoa. Sanna Marinin hallitus on toiminut erinomaisesti koronakriisin hoidossa, joka on ollut itsenäisen Suomen kriiseistä yksi pahimmista, sanoo Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja Outi Mikkola.

Mikkola muistuttaa, että kuluva vuosi ei kuitenkaan ole vielä ohi. Niinpä Tampereen Demarinuoret suunnitteli paidan, joka on enemmän kuin tavallinen t-paita.

– Tällä paidalla me voimme tuoda esille sen keitä me olemme ja kertoa muille sen, kuinka ylpeitä olemme siitä, että olemme demareita. Tärkeää on yhteisöllisyys, jota edistetään esimerkiksi näillä Sanna Marin -paidoilla, Mikkola sanoo.

Sanna Marin -paita maksaa 15 euroa Demarinuorten ja Sonkin jäsenille, 20 euroa muille sekä 50 euroa kansanedustajille ja ministereille. Postituskulut ovat viisi euroa/lähetys. Paitatilauksia voi tehdä 11.8. asti. Tilauslinkki

Oma paita on mahdollisuus tilata suoraan puoluekokoukseen tai sen voi hakea Tampereen työväentalolta.

Outi Mikkola on ensikertalainen puoluekokouksessa.

Demarinuoret liittokokoukseen Lahteen

Demarinuorten liittokokous 28.-30.8. Lahdessa on järjestyksessään 28. Emopuolueesta poiketen Demarinuorten liittokokoukseen ei tälläkään kertaa ole järjestetty jäsenäänestystä, vaan kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä omaan piiriinsä.

Liittokokouksessa hyväksytään muun muassa poliittinen ohjelma ja valitaan uusi puheenjohtaja.

Kahden vuoden välein järjestettävä liittokokous on Demarinuorten ylin päättävä elin. Kokouksessa päätetään liiton poliittisista linjoista ja valitaan toimijat seuraavalle kahdelle vuodelle. Alun perin liittokokous oli päätetty järjestettäväksi toukokuussa, mutta koronaviruksen myötä kokous siirrettiin elokuun loppuun.

Demarinuorten liittokokouksiin haluavia ei puoluekokouksesta poiketen valita jäsenäänestyksellä, vaan jokainen piiri muodostaa delegaation, jonka koko määräytyy piirin jäsenmäärän mukaan. Kokoukseen haluavat ilmoittavat mielenkiinnostaan omalle piirilleen. Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri, tamperelainen Kaapo Asuma arvelee 80 prosenttia Länsi-Suomen edustajista eli delegaateista tulevan Tampereelta.

– Delegaatioiden koot ovat sen verran suuria, että tällä kertaa suurinta edustajamäärää ei saavuteta. Osaltaan taustalla on koronapelkoa, osaksi liittokokouksen ajankohdan sopimattomuus, Asuma sanoo.

Asuma on vahvasti sitä mieltä, että mahdollisuus osallistua liittokokoukseen ja siellä vaikuttaminen kiinnostavat edelleen nuoria demareita.

Yleisturvaa on syytä korostaa

Liittokokouksessa käsitellään aloitteita ja hyväksytään poliittinen ohjelma. Aloitteiden ja poliittisten ohjelman muutosesitysten, lisäysten ja poistojen määrä ei ole vielä tiedossa.

Asuma toivoo, että Demarinuorten vahvasti ajamaa yleisturvaa voitaisiin kokouksen yhteydessä korostaa myös ulospäin.

– Yleisturvamalli parantaisi nykyistä sosiaaliturvamallia huomattavasti sekä sujuvoittaisi ihmisten arkea. Yleisturvassa parasta olisi myös sen kohdistaminen kaikkiin kansalaisiin, jolloin se kattaisi muun muassa opiskelijat. Puoluehan otti tämän mallin jo viime puoluekokouksessa omaksi vaihtoehdoksi Suomen tulevalle sosiaaliturvan uudistamiselle.

Valintojen ohella merkittävimmäksi asiakohdaksi nousee poliittisen ohjelman hyväksyminen. Asuman mukaan ohjelman luonnos on edeltäjäänsä huomattavasti selkeämpi ja kattavampi.

– Toivottavasti näin on myös liittokokouksen jälkeen, toteaa Asuma.

Tämän vuoden liittokokouksessa on uutta toimintaa ja taloutta ohjaava ohjelma, jonka tarkoituksena on järjestön toiminnan kehittäminen ja selkeyttäminen. Ohjelman luonnosversiossa otetaan huomioon muun muassa järjestön alueellinen tasa-arvo, piirien merkitys järjestön toiminnalle sekä nuorisokannatuksen tulevaisuus.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on siirtymässä toisiin tehtäviin ja näin ollen järjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Luonnollisesti myös uusi liittohallitus näkee päivänvalon.

“Kaksi maata, yksi aate”

Tampereen Demarinuoret aloitti tammikuussa hankkeen sosialidemokraattisen yhteistyön lisäämisestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Korona muutti osaltaan suunnitelmia ja lopulta Tampereen Demarinuoret järjesti nelipäiväisen matkan Tallinnaan tapaamaan Viron Demarinuoria sekä Viron Demarien puheenjohtajaa Indrek Saarta.

Matkan teema oli “kaksi maata, yksi aate”. Matkan aikana nuooret tutustuivat lisäksi Viron keskiaikaiseen historiaan hansakaupunkina, Viron miehitysten ja vapauden aikaan sekä Viron päihdepolitiikan historiaan ja sen nykyhetkeen.

– Tapasimme muutamaan otteeseen virolaisia demarinuoria ja vaihdoimme ajatuksia arvoista sekä tulevaisuuden kysymyksistä. Viron Demarien puheenjohtaja ja kansanedustaja Indrek Saar totesi Viron olevan ja tulee aina olemaankin Suomen ystävä. Viron sosiaalidemokraateilla on hänen mukaansa suuri pyrkimys seurata pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehitystä, sanoo Asuma.

Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä vierailemaan Ruotsissa, jos koronatilanne on siihen mennessä helpottanut. Virolaiset on myös kutsuttu ensi vuonna Tampereelle vierailulle.

Teksti: Ismo Alhoniemi