Muutamia pohdintoja vuodesta 2020

Vuosi 2020 jäänee mieleen vuotena, jolloin maailma muuttui vai muuttuiko? Millaisia muutoksia korona on elämäämme tuonut?

Yksi, mikä ei ole muuttunut, on roskaaminen. Eli jos et ole aiemminkaan osannut tehdä roskalle muuta kuin heittää sen kadulle tai jättää luontoon, niin nyt teet samoin ja heität maskisi maahan. Tätä käyttäytymismallia minun on vaikea ymmärtää. Jos oikein kärjistää, voi kysyä, mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Vastaus on: ei mitään.

Mutta mennään asiaan, mihin toivon vuoden 2020 meitä ohjaavan, ja se on rauhoittuminen perusasioiden ääreen. Millaisten arvojen maailmassa olemme eläneet ja millaisen maailman haluamme?

Uskonpa, että läheisten hyvinvointi on ollut oleellista. Huoli on ollut monella suuri, kun hoivakodissa asuvaa omaa vanhempaa ei voinutkaan enää käydä tapaamassa kuten ennen. Entä isovanhemmat, jotka kaipasivat lastenlapsiaan, ja yhtäkkiä tapaamiset eivät olleetkaan helposti järjestettäviä.

Lapsiperheiden arkeen toivon vuoden 2020 tuoneen myös hyviä muutoksia. Lapset haluavat olla omien vanhempiensa kanssa. Sen osoitti myös Lapsibarometri 2020 -kysely, jossa selvitettiin kuusivuotiaiden käsityksiä hyvästä elämästä (Lapsibarometri 2020, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, lapsiasia.fi).

Lapset kaipaavat leikkiä, yhdessäoloa ja kehuja. Vanhemmilla tulee olla aikaa lapselleen. Ei tarvitse mennä paikasta toiseen, vaan riittää kun ollaan kotona, leikitään ja saa ruokaa. Yksinkertaista, eikö? Ydinperhe tai korkeasti koulutetut vanhemmat eivät varmista lapsen hyvää päivää, jos vanhemmilla ei ole lapselleen aikaa.

Tämän vuoden suosituimpia joululahjoja olivat lautapelit; niistä onkin hyvä aloittaa perheen yhdessäoloa ja yhteiset leikit. Lapsi kaipaa rakkautta ja rajoja. Lapsen pitää tuntea, että häntä rakastetaan ja että hänellä on turvallista olla. Meidän aikuisten on varmistettava lapsille hyvä elämä, eikä se tarkoita tavaramäärää vaan huolenpitoa, aitoa välittämistä. Entä jos suorittamisen tilalle saataisiin entistä enemmän välittämistä? Opetellaan kotoilua!

Mitä muuta voimme oppia vuodesta 2020? Arkeen on tullut muutoksia, jotka osaltaan jäävät elämäämme helpottamaan: etätöiden lisääntyminen, työmatkustuksen vähentyminen ja ns. hybridikokousten mahdollistaminen. Myös asuntosuunnittelussa vaaditaan uudenlaista ajattelua.

Vuoden 2020 aikana opittiin taas leipomaan, arvostettiin kotimaisuutta, kotiin oli helppo tilata ruokaa, verkkokauppa kehittyi ja pakettien määrä kasvoi. Ja koimme varsinaisen digiloikan, sillä Teams ja Zoom ovat osa arkeamme, ainakin monen kokoustajan ja opiskelijan arkea, saati kunnan työntekijän. Ja mikä mukavinta, innostuimme tekemään käsillämme, ei pelkästään käsitöitä vaan remontoimme ja kiinnostuimme puutarhanhoidosta.

Tässä vain joitakin nostoja vuodesta 2020. Olemme kulkemassa kohti valoisampaa aikaa, kevättä ja kesää 2021 kohden, kun rokote on saatu helpottamaan elämäämme. Mutta toivottavasti muistamme jatkossakin nämä yksinkertaiset asiat: yski oikein, pese kätesi kun menet kotiin tai kylään, käytä käsihuuhdetta kun et voi pestä käsiäsi. Muista siis hyvä käsihygienia! Äläkä mene viihteelle, kylään tai töihin, jos olet nuhassa ja yskässä ‒ näin me kaikki pysymme terveempinä. Välitetään siis toisistamme ja itsestämme.

Terveellistä ja turvallista vuotta 2021!

Anne Liimola, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Kuva: Harri Hurske

Lautakunnissa tapahtuu: Sara Hildénin taidemuseon johtokunnan kokous

Kokous pidettiin 15.12.2020 poikkeuksellisesti taidemuseon kahvilassa, jossa huolehdittiin riittävistä turvaväleistä.

Kuten tiedossa on, Sara Hildénin taidemuseo tarjoaa Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin väliseen sopimukseen perustuvat taidemuseopalvelut, jotka koskevat säätiön omistaman suomalaisen ja kansainvälisen modernin taiteen kokoelman esilläpitoa ja hoitoa sekä vaihtuvien näyttelyiden järjestämistä kaupungin omistamassa ja ylläpitämässä Sara Hildénin taidemuseossa.

Sara Hildénin taidemuseoon onkin tulossa ensi vuonna jälleen hyvin kiinnostavia näyttelyitä.

Jos koronatilanne sallii, helmikuun alussa avautuu taidemaalari Kari Vehosalon (s. 1982) yksityisnäyttely. Kyseessä on koko museon kattava katsaus taiteilijan tähänastiseen tuotantoon.

Vehosalo kuvaa ihmistä ja pohtii teoksissaan yksilön ja sosiaalisen todellisuuden välisiä suhteita. Näyttelyn pääpaino on maalauksissa, mutta esillä on myös piirustuksia, veistoksia ja installaatioita.

Kesän 2021 näyttely Taiteen tiloja, tilojen taidetta perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Näyttelyn teokset ja niiden välinen vuoropuhelu kommentoivat erilaisia tilan näkemisen ja kokemisen tapoja. Esillä on myös kokoelman uushankintoja. Näyttelyä täydennetään teoslainoilla.

Syksyn kansainvälinen näyttely on taidemaalari Marcel Dzaman (s. 1974) yksityisnäyttely.

Dzama visualisoi teoksissaan lapsuuden fantasioita ja satujen maailmaa. Vaikutteet löytyvät kansanperinteestä, taidehistoriasta ja populaarikulttuurista.

Marcel Dzaman näyttely on sikäli merkittävä tapaus, että kyseessä on taiteilijan ensimmäinen museonäyttely Pohjoismaissa.

Uudisrakennuksen arkkitehtikilpailu päättyi joulukuun alussa. Arkkitehtikilpailu herätti hyvin laajaa kiinnostusta, joka kertoo mm. siitä, kuinka arvostettu toimija Sara Hildénin taidemuseo maailman museokentällä on.

Kilpailuun saapui 475 ehdotusta, joista saadaan lisätietoa tammikuun alkupuolella.

Koronarajoitusten vuoksi museo on suljettuna 10.1.2021 asti.

Jyrki Liikka, Sara Hildénin taidemuseon johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja

Kuva: Jyrki Liikka

Haluaisin nähdä tulevaisuudessa sellaisen Iidesjärven, jossa luonto kukoistaa!

Tein valtuustoaloitteen Iidesjärven perhepuistosuunnitelmista luopumiseksi. Aloitetta käsiteltiin valtuuston kokouksessa 14.12.2020. Olin jo aiemmin, yli puoluerajojen käymieni keskustelujen pohjilta optimistinen, että aloitteeni saa muissa valtuutetuissa myönteisen vastaanoton.

Jätin kokouksessa seuraavan ponsiehdotuksen: ” Asemakaavaa valmisteltaessa luovutaan alueen perhepuistosuunnitelmista. Perhepuistolle etsitään sille paremmin soveltuva sijainti. Asemakaavan lähtökohdiksi ja tavoitteeksi otetaan Iidesjärven alueen kehittäminen luonnontilaisena sekä alueen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja sen ennallistaminen.”

Toivomusponsi hyväksyttiin äänin 57 puolesta, 4 vastaan ja 6 tyhjää. Hienoa, että moni muukin valtuutettu kokee Iidesjärven suojelun olevan tärkeää.

Miksi sitten Iidesjärvi kaipaa suojelua ja ennallistamista? Iidesjärvi on niitä harvoja alueita Tampereen keskustan läheisyydessä, mikä on säästynyt rakentamiselta ja liialliselta ihmisen puuttumiselta luontoon. Toki alueella on heikkouksia ja paljon tehtävää alueen viihtyisämmäksi saattamisessa ja luonnon ennallistamiseksi. Alueella sijaitsee myös vanha kaatopaikka-alue, joka oman ja monen muidenkin asiaan perehtyneiden mielestä tulee jättää nykyiseen tilaansa. Haitallisten aineiden päätyminen järveen on liian suuri riski.

Oma näkemykseni ja visioni alueesta on sellainen, että Iidesjärveä kehitetään luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Kaikkia puistoja ei tule kehittää vain ihmisen viihdykkeeksi ja tarpeisiin. Nurmialueita on jo Tampereella riittävästi. Monet eläimet, kasvit ja hyönteiset ovat ihmisen liian ”steriilin” ja siistin viherrakentamisen vuoksi hätää kärsimässä.

Itse haluaisin nähdä tulevaisuudessa sellaisen Iidesjärven, jossa luonto kukoistaa: siellä on kotimaisilla kasveilla kukkivat niityt Nekalantien varrella, linnuille turvaksi pusikkoja ja ryteikköjä, hyönteisille otollisia alueita ja hyvät polut ja kulkuväylät myös ihmisille nauttia upeasta luonnosta, aivan keskustan sykkeen läheisyydessä. Luontoa ja sen ihmeitä seuratessa on äärimmäisen helppo ladata akkuja arjen koitoksiin tai vaikka opettaa lapsille luonnon arvostusta ja sen moninaisuutta.

En missään nimessä vastusta perhepuistohanketta sellaisenaan, mutta koen Iidesjärven olevan sille väärä paikka. Tampereelta löytyy huomattavasti parempia vaihtoehtoja perhepuistolle, kuten esimerkiksi Eteläpuisto tai Santalahti. Jätetään Iidesjärvestä lahja tuleville sukupolville ja ennen kaikkea elintilaksi sitä kiperästi kaipaaville eläinlajeille.

Ilkka Porttikivi, kaupunginvaltuutettu

Kuva: Ismo Alhoniemi

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

Valtuustoaloite korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arvioimiseksi Tampereella

Koronaepidemian vaikutukset ovat muuttaneet tamperelaisten lasten arkea. Maaliskuussa hallitus suositteli, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset hoidettaisiin kotona. Peruskoulut suljettiin ja oppilaat siirtyivät nopealla aikataululla etäopetukseen, mikä siirsi opetusvastuuta myös vanhemmille. Toisen asteen koulutus siirtyi etäopetukseen, mikä johti lisääntyneeseen itseopiskeluun. Vapaa-ajan harrastuksissa oli keväällä pitkä tauko ja nyt joulukuussa tilat ovat jälleen suljettuina. Harrastusmahdollisuuksien sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin tulisi selvittää, jotta saisimme päätöksenteon tueksi tärkeää tietoa hyvinvoinnin todellisesta tilasta koronaepidemian aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsivaikutusten arviointia voi käyttää kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeää, sillä se lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta; vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Tampereella arviointia tehdessä tulisi kuulla Tampereen Lasten Parlamenttia, Tampereen nuorisovaltuustoa, lasten ja nuorten kanssa toimivia järjestöjä, oppilas- ja opiskelijakuntien hallituksia, nuorisopalveluiden nuoria sekä lapsiasiamiestä.

Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan sivistysvaliokunnalle, että on ensiarvoisen tärkeää kerätä ja huomioida aktiivisesti lasten ja nuorten omia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä lapsivaikutuksia arvioitaessa sen sijaan, että luotetaan vain asiantuntijoiden, rekistereiden tai tilastojen tuottamaan tietoon.

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossakuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Lähteet:
www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-311535.pdf

14.12.2020 Tampereella

Ari Wigelius (sd.) Inna Rokosa (sd.)

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisä sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen

Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä sain runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyvistä epäkohdista ja huolenaiheista. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä oli lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013-2014. Silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on ollut välillä kriittinen. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on hakijoiden määrän perusteella kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon. 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta pidettiin avoin keskustelutilaisuus, jota olin järjestämässä runsaan palautteen vuoksi. Jätin vielä valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi 21.10.2019. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin valtuuston kokouksessa 15.6.2020. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni toivomusponnen: ”Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.”

Olen myös jättänyt valtuustokyselyn koskien kotihoidon omavalvontaa sekä kotihoidon lähihoitajien palkkauksen tasoa. Valtuustokyselyni käsitellään kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 25.1.2021. Kaupunginvaltuusto siis edellytti hyväksyessään ponsiesitykseni, että omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin kunkin tiimin omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen. Minulle on viestitetty, ettei tälle asialle ole vielä tehty mitään. Kotihoidon omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu, että omavalvonta-suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Kotihoidon lähihoitajan palkka Tampereella on selkeästi huonompi kuin useissa muissa kunnissa. Laadukas kotihoito tarvitsee vetovoimatekijäkseen paremman tehtäväkohtaisen palkan, että saadaan palkattua riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu henkilöstö takaa laadukkaan ja hyvän hoidon asiakkaille, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa olevia ikäihmisiä. Kotihoito on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, asiakkaaksi tulevat ovat aiempaa huonokuntoisempia, työpäivänsä aikana hoitaja kohtaa hyvin erilaista apua tarvitsevia asiakkaita. Tämä tekee työstä entistä vaativampaa. Kotihoidon lähihoitajalta vaaditaan erittäin monipuolista ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä, että hän selviytyy työpäivänsä aikana eteen tulevista tilanteista. Työ on myös erittäin aikapaineistettua, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Nämä työn vaativuustekijät tulisi näkyä myös palkkatasossa. Ikäihmisten määrä kotihoidossa kasvaa koko ajan ja samalla tarve ammattitaitoisesta ja koulutetusta henkilöstöstä kasvaa myös koko ajan.

Koronapandemia koettelee erityisesti hoitohenkilökuntaa ja kotihoidon työntekijöitä. Tartuntariski ja kontaktien määrä on suuri monilla aloilla, mutta erityisesti sairaaloissa, vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Monet tahot ovat vaatineet, että koronalisää tulisi maksaa kaikille niille ammattilaisille, jotka eivät voi jäädä etätöihin ja joutuvat kohtaamaan koronariskin päivittäin työssään. Suomessa on voimassa tällä hetkellä laaja suositus, että tehdään etätöitä aina kun mahdollista. Suuri joukko eri alojen ammattilaisia ei kuitenkaan voi jäädä etätöihin. Lisäksi koronapandemian aikana, varsinkin alussa, on suojavarusteiden saatavuus vaihdellut ja suojainten laadussa ollut puutteitta. Pahimmillaan työnantajat eivät ole kyenneet toimittamaan riittäviä tai asianmukaisia suojaimia hoitohenkilöstölle. Esim. Terveystalo on päättänyt maksaa etulinjan henkilöstölleen 500 euron ylimääräisen palkkion kiitoksena hyvästä työstä poikkeuksellisena koronavuotena. Ylimääräinen palkkio maksetaan noin 5 000 terveystalolaiselle. Kyseessä on sivukuluineen yhteensä 3 miljoonan euron investointi.

Myös kotihoidon esimiestyö ja johtaminen kaipaavat vahvistamista. Rekrytointiongelmat, sijaisten puute, kiire ja tiedottamisen puutteellisuus vaikuttavat esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Uusien esimiesten perehdytysprosessin kriittinen tarkastelu ja vahvistaminen sekä nykyisten esimiesten täydennyskoulutus olisi tärkeää. Esimiesten henkiseen tukemiseen ja avun saamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toimivat ja riittävän suuret tiimitilat ovat hyvän työskentelyn edellytys. Ei ole harvinaista, että useita kotihoidon tiimejä toimii tiloissa, jossa kotihoidon arjen pyörittäminen muodostuu epäkäytännölliseksi ja haastavaksi. Kotihoitoon on tullut uusia toimintoja esim. kuvapuhelintiimit ja Evondos- lääkeautomaatit; näille ei ole kaikissa tiimeissä osoittaa kunnollisia toimivia tiloja. Esimiehellä saattaa olla samassa huoneessa esim. vastaava sairaanhoitaja, koska on tilanahtautta. Työntekijän kanssa käytävään luottamukselliseen keskusteluun ei ole tällaisissa tiloissa mahdollisuutta. Tiimit ovat hyvin erikokoisia. Kuormituksen ja työmäärän tulisi jakaantua tasaisemmin, esim. lisäämällä esimiehiä eli lähipalvelualueita. Olen kuullut, että Kaakkois-Tampereella tämä on toteutumassa. Sinne tulee alkuvuodesta yksi alue/esimies lisää. Esimiehen pitkäaikaisen poissaolon sijaisjärjestely tulisi olla suunniteltu ja toimiva. Vastaava sairaanhoitaja sijaistaa esimiestä niissä tiimeissä, missä sellainen on. Vaarana on, että vastaava sairaanhoitaja kuormittuu liikaa esimiehen poissaolon pitkittyessä, jos muuta sijaisjärjestelyä ei ole.

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar – Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite vesihuvipuiston sijoittamisesta Tohloppijärvelle

Tampere tunnetaan järvien kaupunkina, mutta niiden hyödyntäminen virkistyskäyttöön on kesäaikaan uimarantoja ja veneilyä lukuun ottamatta vähäistä. Aktiviteetteja on varsin vähän ja ne keskittyvät lähinnä Näsijärvelle Kauppiin. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ihmisiä aktivoitaisiin liikkumaan ja tarjottaisiin erilaisia toimintoja eri puolilla kaupunkia.

Tohloppijärven virkistys- ja aktiviteettimahdollisuuksia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen yksityisen tahon toimesta. Tohloppijärvellä on aurattu valaistu luistelurata talviaikaan ja vuokraamosta on voinut lainata mm. retkiluistimia. Rata on ollut erittäin suosittu ja se on saanut alueen asukkaat liikkumaan. Kesällä 2020 Tohlopilla aloitettiin Wakeboard-toiminta ja SUP-lautojen vuokraaminen Epilän uimapaikan läheisyydessä.

Tohlopijärvelle on haettu lupaa sijoittaa ilmatäytteisen vesihuvipuisto kesäajalle 2021–2026. Vesipuisto on veden päälle rakennettu voimistelurata ja samalla hieno sekä turvallinen ajanviettopaikka eri ikäisille liikkujille. Vesipuisto sopii hyvin perheille, kuin myös pariskunnille ja työporukoille.

Vesipuiston sijoittuminen Tohloppijärvelle olisi perusteltua monestakin syystä. Ensinnäkin paikan sijainti on vain noin 5 km päässä keskustasta ja sitä kautta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikka on helposti saavutettavissa niin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla. Tohloppijärven pinta-ala on 63 hehtaaria eli voidaan puhua jo keskikokoisesta järvestä Suomen mittapuulla. Järvi sijaitsee kattilan muotoisessa painaumassa, joten tuulet eivät sovi kovin hyvin järvelle. Järven veden laatu on hyvä.

Vastaavia luonnonvesissä olevia vesipuistoja on Suomessa Oulussa ja Espoossa. Maailmalla vastaavia on ollut jo aiemmin. Vesipuistolla voisi olla positiivinen vaikutus myös kotimaan matkailuun Tampereelle.

Vesiharrastuspaikat tulisi keskittää mieluusti samaan paikkaan eikä ripotella niitä ympäri kaupunkia. Uimapaikka ei ole kaupungin ylläpitämä uimaranta, vaikka kaavaan on merkitty alueen kohdalle UV eli uimalaitos tai uimaranta. Vesihuvipuiston sijainti tulisi olemaan UV-alueella, mikä on tarkoitettu tämän tyyppiseen toimintaan.

Esitys: Esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet, joiden avulla yksityinen vesipuistohanke Tohloppijärvelle on mahdollista toteuttaa.

Tampereella 14.12.2020

Pekka Salmi Juhana Suoniemi
Kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuutettu

Petri Rajala
Kaupunginvaltuutettu

Suomen tärkein koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen

Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyväksytty eduskunnassa. Uudistuksen suurena tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle nuorelle koulutus, jolla he voivat löytää oman roolinsa ja paikkansa yhteiskunnassa. Nykymaailma vaatii osaamista, joka on saavutettavissa vain koulutuksen kautta. Moni tulevaisuuden työpaikka jopa odottaa vielä keksijäänsä, ja nekään eivät synny ilman koulutusta. Koulutus on aina ollut – ja on edelleen – paras keino sopeutua yhteiskunnan muutokseen.

Ensimmäinen tavoite uudistuksessa on nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen. Toinen tavoite on opinnoissa pysyminen. Miten oikeasti varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana ja että uudistuksen tavoite toteutuu? Nuorten saaminen peruskoulusta lukioon tai ammatillisiin opintoihin ei auta, jos heillä ei ole motivaatiota, taitoja tai tukea suoriutua opinnoistaan. Jokaista pitää auttaa löytämään oma polkunsa.

Onnistuminen vaatii siis itsestään selvästi muutakin kuin 18 vuoden ikärajaa. Marinin hallituksen uudistus pitää sisällään monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla uudistuksen tavoitteet saavutetaan. Tärkeimpiä näistä ovat riittävät oppimisen tuen resurssit – eli erityisopetus ja opinto-ohjaus – jo peruskoulussa sekä samojen tukitoimien kehittäminen myös toisella asteella. TUVA-koulutus, eräänlainen ”kymppiluokka”, on tarjolla erityistä tukea tarvitseville. TUVA-koulutuksessa kehitetään opiskeluvalmiuksia ja etsitään itselle sopivaa suunnitelmaa.

Tukitoimiin on hallituksen uudistuksessa luvassa myös resursseja, mutta myös kuntien itsensä on panostettava koulutukseen. Tampereella on tehty jo paljon hyvää työtä. Alueellisen resursoinnin malli, jossa tukea annetaan haastavimmissa tilanteissa oleville peruskouluille, on ollut meille demareille tärkeää, ja tätä mallia on syytä vahvistaa jatkossa. Ryhmäkoot on pystyttävä pitämään pieninä. Oikea-aikaista pedagogista tukea, eli tukiopetusta, ohjausta ja tarvittaessa erityisopettajan apua on oltava saatavilla kaikille niin peruskoulussa kuin toisella asteella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on Suomen suurin ja tärkein yksittäinen koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään nuorta ilman toisen asteen koulutusta. Panostamalla tukeen ja oppilaiden sekä opiskelijoiden hyvinvointiin Tampere voi näyttää, että tästä demareiden pitkäaikaisesta tavoitteesta saadaan peruskoulun vertainen menestystarina.

Antti Hiitti, varavaltuutettu, lukion opettaja

Kuva: Ismo Alhoniemi

Valtuustoaloite uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha–asiamiehen nimittämiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti
Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.

Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Koulukiusaaminen voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. Koko Suomea järkytti syksyllä 2020 Vantaan Kytöpuiston koululla tapahtunut kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitely. Pahoinpitely myös kuvattiin puhelimella.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.11 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa alettiin toteuttaa helsinkiläiskouluissa syksyllä.

KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:

1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista

2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat

3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt

4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen

5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu

6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan on tulossa lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi

7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen

8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt

9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat

10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle

11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi

12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen

13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin syksyllä kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Peruskouluille on siitä tälle vuodelle poimittu neljä kohtaa, jotka koulun on sisällytettävä toimintasuunnitelmaansa. Koulujen on kuvattava, miten niitä toteutetaan ja oppilashuollossa valvotaan sen toteutusta. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:

Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä korjaamokeskustelut. Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun. Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.

YLE uutisoi 3.12, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa.

Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)
Tampere

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2020

Syyskauden viimeinen valtuustokokous pidettiin jälleen poikkeuksellisesti sähköisenä etäkokouksena. Muutama valtuutettu oli paikalla valtuustosalissa.

Esityslistalla oli mm. seuraavia kokonaisuuksia.

§ 189 Tampereen kaupungin turvallisuussuunnitelma

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kiitti kaupungin turvallisuussuunnitelmaa.

– Tietoturvallisuuteen pitäisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, Salmi sanoi.

Tähän liittyen ryhmä jätti asiaan toivomusponnen, joka kuuluu näin:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki vaatii ulkoistetuilta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilta samaa tietoturvallisuuden korkeaa tasoa kuin, mitä kaupungin omassa tuotannossa käytetään.”

Ponsi sai valtuutetuilta kauttaaltaan hyvin myönteisen vastaanoton.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen piti turvallisuussuunnitelmaa hyvänä, mutta kiinnitti huomiota myös lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn sekä koulukiusaamiseen.

– Turvallisuussuunnitelmasta puuttuu muutamia oleellisia kohtia. Tietoturvallisuusasioiden lisäämisen lisäksi toivon todellakin, että koulukiusaamiseen puuttuminen tulee lisätyksi suunnitelmaan myöhemmässä vaiheessa, Aila Dündar-Järvinen muistutti.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi puhuisi mieluummin koulurauhan ja kouluturvallisuuden lisäämisestä kuin koulukiusaamisesta.

– Koulukiusaaminen on terminä nykyään harhaanjohtava. Kiusaamista tapahtuu nykyään 24/7, sillä kiusaaminen on siirtynyt myös verkkoon.

– Myös syrjäytyminen on turvallisuusongelma, Loukaskorpi huomautti.

Valtuutettu Ilkka Porttikivi muistutti, että jos esimerkiksi nuoria leimataan haittamaahanmuuttajaksi, niin se lisää nuorten pahoinvointia.

Pormestari Lauri Lyly muistutti, että asioihin voi vaikuttaa ja maailmaa voi päätöksillä muuttaa parempaan suuntaan.

– Turvallisuussuunnitelman on tarkoitus nostaa ongelmat esiin. Se elää ajassa ja sitä päivitetään. Se, mikä kaikkien pitäisi suunnitelmasta huomata, siinä on sisällä koko elämän kirjo, sanoi Lyly.

Valtuutettu Anne Liimola sanoi, että meidän tulisi aina miettiä miltä kaupunkimme lapsille näyttäytyy.

– Lapset kasvavat hyvin tasa-arvoisessa ympäristössä. Ei lapsilla päiväkodissa ole väliä toisten ihonvärillä tai sukupuolella. Aikuisilla on vastuu.

Tästä pykälästä käytiin laajaa keskustelua runsaat kaksi tuntia. Keskustelun lopuksi sosialidemokraattisen ryhmän esittämä ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

§ 190 Työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskevien sopimusten hyväksyminen

Vuonna 2018 loppunut työllisyyskokeilu saa jatkoa vasta ensi vuoden puolella.

Työllisyyskokeilu piti alkaa tämän vuoden lopussa, mutta se siirtyy alkamaan vasta 1.3.2021.

Pormestari Lyly korosti, että kun kuntien ja valtion toimet pannaan yhteen, saadaan merkittävää vaikuttavuutta. Se on tärkeä työkalu jatkossa, ja se tuo osallistumista niille, jotka ovat olleet pitkään työttömänä.

– Tämä kokeilu kestää vuoteen 2023, mutta toivottavasti se muuttuu myöhemmin pysyväksi, Lyly tiivisti.

§ 191 Tampereen kaupungin sitoutuminen Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2021-2027

– Kulttuuri on paitsi hieno henkinen voimavara meille kaikille, niin kulttuuri on myös omalta osaltaan luomassa elinvoimaa ja kasvua alueelle, sanoi valtuutettu Pia Viitanen.

Valtuutettu Riitta Ollila piti kulttuuripääkaupunkihanketta onnistuneena ja iloitsi siitä, että lapset on siinä otettu monipuolisesti huomioon.

– Kulttuuripääkaupunkihankkeessa on tarkoituksena löytää myös sellaista toimintaa, joka jäisi elämään.

Kulttuuripääkaupunkihanke on koko Pirkanmaan hanke.

– Olemme etsineet ja löytäneet hakuprosessissa maakuntamme vahvuuksia. Hanke on myös yksi työkalu, jolla koronasta noustaan, Lauri Lyly sanoi.

Kesäkuun alussa 2021 päätös on selvillä.

Kaupungissa on meneillään myös kaksi taidemuseon rakennushanketta, joka on koko maan näkökulmasta poikkeuksellista.

§ 194 Asemakaava nro 8498, Pohtola, Pohtolankatu 94, Miesmäenpuiston ja Backmaninrinteen virkistysalueiden muuttaminen asuinkäyttöön

– Pohtolan asemankaavasta on tullut jonkin verran kansalaispalautetta, sekä ELY-keskus on antanut varsin kriittisen lausunnon kaavasta. Esitämme, että tämä asia jätetään tässä vaiheessa pöydälle. Kaipaamme vielä aiheesta lisätietoja, Pekka Salmi sanoi.

Asemakaava jätettiin yksimielisesti pöydälle.

§ 199 Valtuustoaloite ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimisesta liikunnan edistämiseksi – Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

– Vastaus oli laaja ja monipuolinen. Meidän pitää lisätä arkiliikuntaa kaikilla tavoilla. On myös ilmaston kannalta hyviä asia, kun liikumme kävellen ja pyörällä, sanoi valtuutettu Anne Liimola.

Myös Pekka Salmi kiitti vastauksesta.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa moneen asiaan, myös liikkumiseen ja harrastamiseen tulevaisuudessa. Jatkossa on mietittävä esim. matalan kynnysten talviliikuntapaikkojen mahdollistamista. Lisäksi sisäliikuntapaikkojen ja hallien merkitys kasvaa, Salmi totesi.

Leikkipuistojen keinuja ei saisi kerätä pois kalenterin mukaan, vaan sään mukaan.

Riitta Ollila muistutti, että jotta saisimme lapset ja nuoret liikkumaan, kaikissa päätöksenteon vaiheissa pitäisi miettiä, miten tässä onnistuttaisiin.

– Sorsapuiston tekojäärata on erinomainen investointi. Osallistavan budjetoinnin äänestyksissä pystytään huomioimaan lasten ja nuorten toiveita mm. harrastuspaikoista. Skeittipuistot ovat nousseet osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä nuorten suosikiksi, Johanna Loukaskorpi sanoi.

§ 202 Valtuustoaloite uudenlaisien ratkaisujen etsimiseksi ja kehittämiseksi ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi – Aila Dündar-Järvinen

Aila Dündar-Järvinen kiitti erittäin hyvästä vastauksesta aloitteeseensa.

– Monipuolisilla asumisratkaisuilla on suuri merkitys ikäihmisten hyvinvointiin ja toimintatakykyyn.

§ 203 Valtuustoaloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi – Ilkka Porttikivi

Ilkka Porttikivi esitti aloitteeseensa toivomusponnen, jonka mukaan perhepuistolle etsitään uusi alue ja Iidesjärveä tulee kehittää luonnon monimuotoisuutta arvostaen.

Toivomusponsi hyväksyttiin äänin 57 – 4, tyhjiä 6.

§ 204 Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet

Inna Rokosa ja Ari Wigelius:

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossa kuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Aila Dündar-Järvinen:

Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.

Aila Dündar-Järvinen:

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.

Pekka Salmi, Juhana Suoniemi ja Petri Rajala:

Esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet, joiden avulla yksityinen vesipuistohanke Tohloppijärvelle on mahdollista toteuttaa.

Lopuksi valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen kiitti valtuutettuja kuluneesta vuodesta ja esitteli kuluneen vuoden tilastoja.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka