Lauri Lylyllä takana poikkeuksellinen vuosi

Korona on muuttanut Tampereen pormestari Lauri Lylyn työtä hyvin paljon. Viime vuoden maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa.

– Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet esimerkiksi minun työtäni hyvin. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa, Lyly sanoo.

Tämä haastattelu tehtiin päivänä, jolloin tuli kuluneeksi vuosi koronan virallisesta saapumisesta Pirkanmaalle. Vuosi sitten ei maailmassa ollut henkilöä, joka olisi voinut varmuudella sanoa, millaiseksi seuraava vuosi muodostuu.

Viime vuoden aikana todeksi muuttunutta tulevaisuutta ei voinut kuvitella myöskään Tampereen pormestari Lauri Lyly. Termi ”uusi normaali” on tullut tutuksi myös Lylylle.

– Vuosi on ollut todella poikkeuksellinen minulle pormestarina. Juuri kun olimme Tampereella päässeet tilanteeseen, että olimme erilaisten asioiden tekemisessä hyvässä kohtaa, kaupungin talous oli tulossa tasapainoon ja työttömyyttä saatu hyvää asentoon, niin korona iski molemmat alas.

– Jos nämä viimeiset 12 kuukautta kiteyttää kahteen sanaan, niin ne ovat korona ja talous, Lyly sanoo.

Korona muutti Lauri Lylyn työtä pormestarina hyvin paljon. Maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa. Etätyöskentely alkoi heti kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kanssa.

Ilman koronaa Lylyn työpäivien sisältö olisi monelta osin ollut erilainen; noudattanut vuosien ajalta tuttuja rutiineja. Viime vuonna kuitenkin tapaamiset ja edustamiset putosivat minimiin ja esimerkiksi Raatihuoneen tilaisuuden isännöinti on poistunut työkalenterista samoin kuin muutkin ilta- ja viikonloppumenot.

– Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja vieneet kaupungin asioita koronasta huolimatta eteenpäin. On ollut hieno nähdä, kuinka puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet työtäni hyvin koronan torjunnassa kuin muissakin asioissa. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa. Pirkanmaalla tässä on onnistuttu kohtuu hyvin, mistä kertoo se, että isoista kaupungeista me olemme olleet koko vuoden pienimmillä koroluvuilla, Lyly huomauttaa.

”Kaipaan ihmisten tapaamisia”

Vaikka korona on lisännyt paljon työmäärää, on se toisaalta vähentänyt nimenomaan edustamiseen liittyviä tapaamisia.

– Tältä kantilta katsottuna työmäärä on helpottunut, mutta pormestarina kaipaan ihmisten tapaamisia niin tässä talossa kuin talon ulkopuolellakin. Virastotalo on noin 500 ihmisen työpaikka, mutta nyt viimeisen vuoden aikana täällä on työskennellyt vain 50–70 ihmistä, Lyly sanoo.

Terveydellinen uhka on Lylyn mukaan tehnyt maaliskuusta 2020 alkaen kaikkien elämästä poikkeuksellisen.

– Samalla olen huomannut, että kunta on erinomainen kriisiorganisaatio, koska kunnat mukautuivat täysin uuteen tilanteeseen tosi nopeasti. Ne ovat se julkinen käytännön toimija, joka laittaa toimeen rajoitukset ja suositukset. Ne myös pystyvät toimimaan ja tarjoamaan kunnan palvelut poikkeusoloissakin, Lyly sanoo.

Vaikeista ajoista huolimatta korona on myös opettanut paljon. Lylyn mielestä aika on hitsannut yhteen julkisia toimijoita.

– En hyväksy sitä väittämää, että asioiden toteuttaminen olisi ollut kiinni rakenteista, Lyly sanoo.

Kahta en vaihda, koronan kylläkin

Tampereella uuteen tilanteeseen pystyttiin mukautumaan erityisen nopeasti häiriötilanteiden johtosäännön olemassaolon vuoksi. Lylyn sanoin ” me vain otimme sen käyttöön ja ryhdyimme työskentelemään sen avulla jo maaliskuussa”. Lisäksi pormestarille tuli valtuudet tehdä tietyissä asioissa päätökset hyvinkin nopeasti.

Vanhan tv-mainoksen mukaan ”Kahta en vaihda. Toinen on Turun sinappi”. Lyly vaihtaisi mielellään koronan pois.

– Moni asia on jäänyt harmittamaan, kärjessä se, että olisimme tehneet hyvän tilinpäätöksen viime vuodelta ja se olisi ollut ylijäämäinen ilman koronatukeakin. Olimme saaneet myös työttömyyden painumaan lähelle rajaa, jossa prosenttiluku muuttuu yksinumeroiseksi.

– Sanna Marinin hallitus on tukenut poikkeuksellisen hyvin kuntia ja siitä kiitos. Hallituksen päätökset ovat auttaneet kuntia hyvin paljon, mutta kuntien omat työt muun muassa talouden tasapainottamisessa ovat jääneet näiden päätösten varjoon, Lyly huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tampereen SDP tavoittelee vaalivoittoa 100 ehdokkaan listalla

Tampereen SDP asetti uusia ehdokkaita hallituksensa kokouksessa 8.3.2021.
Uudet ehdokkaat ovat:

Adamson	Küllike	54	opettaja
Anttonen	Matti	56	pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Berki	Silvana	52	sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Hellsten	Matti	36	lehtori
Henttinen	Jani	46	opettaja, TtM
Huuskonen	Jouni	41	tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Keränen	Veera	31	rakennusmestari
Koskinen	Vesa	60	varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Lammi	Anu	49	pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lindberg	Nina	36	toiminnanjohtaja
Palviainen	Heikki	37	yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Reito	Lotta	32	sosiaalityöntekijä YTM
Saari	Jari	44	koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Tuominen	Tuukka	48	talotekniikkapäällikkö
Warto	Alex	28	koneenasentaja, varaluottamusmies
Zangiband	Sarisa	33	opiskelija, perhetukihenkilö

”Kuntavaaliehdokkaiden listan ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia. Listalla on työelämän ja ihmisten arjen asiantuntijoita eri ikäluokissa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiat tai ikääntyvien ihmisten asiat liittyvät monen ehdokkaan taustoihin. Myös maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset on huomioitu”, kertoo Tampereen SDP:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Uudet asetetut ehdokkaat tukevat listamme monipuolisuutta.

Tampereen SDP jätti keskusvaalilautakunnalle 8.3.2021 täyden 100 ehdokkaan ehdokaslistan.

”SDP:n vaalimenestystä Tampereella tukee Sanna Marinin ehdokkuus ja hänen suuri valtakunnallinen suosionsa pääministerinä. Kansanedustaja Ilmari Nurminen on siirtynyt ehdokkaaksi Tampereelle ja myös kansanedustajat Pia Viitanen ja Jukka Gustafsson ovat mukana”, hehkuttaa Koskinen.

Koskinen kiteyttää Tampereen SDP:n tavoitteen vaaleihin: ”Tavoitteena on voittaa kesäkuun kuntavaalit ja säilyttää pormestaripaikka demareilla. Eikä tavoitteena ole vain vaalivoitto vaan 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella. Tällä ehdokaslistalla se on enemmän kuin mahdollista.”

Tampereen SDP:n kuntavaaliehdokkaat:

Adamson	Küllike	54	opettaja
Ahmadi	Ahmad	29	diplomi-insinööri
Aleksovski	Atanas	53	toiminnanjohtaja
Anttonen	Matti	56	pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Arbelius	Marja	64	erityisopettaja, eläkkeellä
Asuma	Kaapo	21	järjestösihteeri, tarjoilija
Berki	Silvana	52	sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Dündar-Järvinen	Aila	58	herastuomari, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Grann	Hanna-Maria	44	terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
Gustafsson	Jukka	74	kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Hannula	Timo	48	pääluottamusmies
Harkonmaa	Tuula	51	yo-merkonomi
Hashi	Abdulkadir	51	verkostokoordinaattori
Heino	Leena	49	järjestelmäasiantuntija
Hellsten	Matti	36	lehtori
Henttinen	Jani	46	opettaja, TtM
Herranen	Pentti	61	vahtimestari, pääluottamusmies
Hiitti	Antti	36	FM, Lehtori
Huuskonen	Jouni	41	tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Hämäläinen	Eetu	42	linja-autonkuljettaja
Högbacka	Kalle	32	näyttelijä
Ihalainen	Rauno	68	sairaalaneuvos, FT
Jama	Jama	35	varavaltuutettu, koulunkäynninohjaaja
Julin	Sofia	22	poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas
Kaivonen	Kirsi	39	ensihoitaja, kaupunginvaltuutettu
Kallio	Kalle	43	museonjohtaja
Kampman	Ulla	58	koulutusasiantuntija, Sairaanhoitaja AMK
Kamppuri	Eija	50	varhaiskasvatuksen opettaja, (kokoaikainen) varapääluottamusmies
Keinänen	Rasmus	20	opiskelija
Keränen	Jyri	50	lähihoitaja
Keränen	Veera	31	rakennusmestari
Kivekäs	Pekka	70	FK
Kivistö	Anneli	75	vastaava työnsuunnittelija, eläkkeellä
Korhonen	Auli	66	elinkeinopoliittinen asiantuntija, liittopuheenjohtaja, eläkkeellä
Korpela	Bahria	38	ohjaaja, asioimistulkki
Koskinen	Jyrki	53	toiminnanjohtaja, insinööri
Koskinen	Vesa	60	varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Kuusinen	Marie	37	automaatio- ja koneenasentaja
Kuusipalo	Saana	24	yrittäjä, opiskelija
Kähkönen	Henrik	37	hitsaaja
Laaksonen	Raimo	63	työsuojeluvaltuutettu, erityisluokanopettaja
Lahtinen	Jussi	35	väitöskirjatutkija
Lahtinen	Raisa-Tiina	65	toimittaja
Laitinen	Kimmo	37	liiketoiminnanjohtaja
Lammi	Anu	49	pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lapila	Timo	43	tekn.yo, logistikko
Lehtelä	Heli	38	käsityönopettaja, KM
Lehtimäki	Joni	49	tuotespesialisti, sairaanhoitaja
Lignell	Birgit	59	laboratorioanalyytikko AMK
Liikka	Jyrki	59	vapaa toimittaja
Liimola	Anne	64	päiväkodin johtaja
Lindberg	Nina	36	toiminnanjohtaja
Lobanovskiy	Arseniy	28	yhteiskuntatieteiden maisteri, tohtorikoulutettava
Loukaskorpi	Johanna	46	apulaispormestari, FM
Luhtalampi	Mari	48	varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO)
Lyly	Lauri	68	pormestari
Machaal	Mahmoud	59	varavaltuutettu, sairaanhoitaja
Majava	Paula	63	taide- ja kulttuuriopettaja, opiskelija
Marin	Sanna	35	pääministeri, SDP:n puheenjohtaja
Marjeta	Satu	51	joukkoliikennelogistikko
Mehtätalo	Annielina	28	restonomi AMK
Mikkola	Outi	27	järjestöasiamies, yhteisöpedagogi
Moskari	Ari	49	insinööri, pääluottamusmies
Niemenmaa	Marjo	45	HM, elektroniikka-asentaja
Niemi	Ville	41	yrittäjä, isännöitsijä
Nieminen	Helena	58	henkilöstökoordinaattori
Niinivaara	Mirva	39	asiantuntija, HTM
Nurmi	Touko	75	eläkeläinen, työnjohtaja
Nurminen	Ilmari	30	kansanedustaja
Näreikkö	Heikki	68	filosofian lisensiaatti, toimittaja
Palviainen	Heikki	37	yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Paulamäki	Jari	60	yrittäjä, insinööri
Peltovirta	Kari	52	työsuhdetarkastaja
Penders	Elisa	38	aluepäällikkö, HTM
Pitkänen	Jari	60	yrittäjä
Pohjola	Tuula	61	linja-autonkuljettaja
Porttikivi	Ilkka	41	rikosseuraamustyöntekijä, kaupunginvaltuutettu
Randell	Marko	41	perämies, järjestyksenvalvoja
Reito	Lotta	32	sosiaalityöntekijä YTM
Rokosa	Inna	28	opiskelija, kaupunginvaltuutettu
Saari	Jari	44	koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Salmi	Pekka	46	toiminnanjohtaja, FM
Seppälä	Janne	45	insinööri
Sinisalo	Kirsi-Kaisa	50	teatteritaiteen maisteri, näyttelijä
Sirniö	Ilpo	62	projektityöntekijä
Solja	Petri	35	seurakuntapuutarhuri, hortonomi AMK
Tervo	Anne	66	päiväkodin johtaja, eläkeläinen
Tuokko	Jyri	28	poliittinen suunnittelija, FM
Tuominen	Tuukka	48	talotekniikkapäällikkö
Vaara	Jenny	30	KM, koulutuspoliittinen asiantuntija
Vatanen	Kaisa	39	VTM, Poliittisen valmistelun päällikkö
Vesa	Unto	76	emeritustutkija
Viitanen	Pia	53	kansanedustaja
Viljanen	Iida	41	järjestösihteeri
Viljanen	Kirsti	64	eläkeläinen
Virta	Tero	43	konduktööri
Warto	Alex	28	koneenasentaja, varaluottamusmies
Wigelius	Ari	36	järjestöasiantuntija
Wäre	Johanna	50	projektipäällikkö
Zangiband	Sarisa	33	opiskelija, perhetukihenkilö

SDP Tampere: Täysi lista toimitettiin ajoissa perille!

Kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle, mutta ehdokaslistat on joka tapauksessa jätettävä tällä viikolla. SDP Tampereen täysi 100 nimen lista toimitettiin tänään iltapäivällä keskusvaalilautakuntaan virastotalon viidenteen kerrokseen.

Tällä kertaa ehdokaslistan jätti tarkastettavaksi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, varahenkilön ominaisuudessa.

– Olen ollut mukana kuvioissa 23 vuotta ja olin tänään tässä juhlallisessa tilaisuudessa ensimmäistä kertaa, Salmi sanoi.

Keskusvaalilautakunnan sihteerit Katja Korhonen ja Juha Perämaa ottivat vastaan kelpo nipun ehdokkaiden täyttämiä suostumuslomakkeita.

Korhonen ja Perämaa kävivät paperit läpi tiimityönä yhden kerrallaan, ja varmistivat, että ehdokkaiden lomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

– Tässä ensimmäisen vaiheen tarkastuksessa päähuomio on siinä, että nimi ja titteli ovat oikein, kertoi Korhonen.

Yhtä oleellista on, että jokainen ehdokas on varmasti allekirjoittanut paperin.

– Nykytilanteessa päivämäärä 4.5. on uusi 9.3., johon mennessä ehdokaslistat alun perin piti jättää kaupungin keskusvaalilautakuntaan, Perämaa kertoi.

Täydennyksiä listoihin voi tehdä siis 4.5. asti. Täydennykset on toimitettava ensin vaaliasiamiehelle, joka puolestaan kiikuttaa tiedot keskusvaalilautakuntaan. Kunnallisjärjestön vaaliasiamiehenä Tampereella toimii kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppinen.

Kaiken kaikkiaan ilmassa oli suurehkon urheilujuhlan tuntua, ainoastaan yleisön aplodit ja kannustushuudot jäivät puuttumaan.

– Pääsimme maaliin ja lista on tavoitteiden mukainen, sanoi Salmi tyytyväisenä.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Perustutkimukseen panostaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu

Tampereen ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jenny Vaaran pöydälle mahtuu paljon tehtävää. Yhdessä kollegansa kanssa hän kerää tietoa kaikesta ajankohtaisista koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista.

– Seuraamme uutisia, raportteja, tutkimuksia ja yliopiston omia viestintävälineitä. Pyrimme tuottamaan viestintää joka paikkaan. Käytössä on myös matalan kynnyksen Telegram-viestintäsovellus, jossa on helppo laittaa viestiä kelle tahansa, Vaara kertoo.

Tällä hetkellä päällimmäisenä huolenaiheena on korona. Opiskelijayhteisö on tärkeä kiinnittäjä koko opintojen ajalle, nyt ei pääse kohtaamaan kurssikavereiden kanssa.

– Olemme ylioppilaskunnassa huolissamme, miten opiskelijat selviävät. Neuvomme opiskelijoita eteenpäin hakemaan apua ja tukea, mistä sitä on mahdollista saada.

Tällä hetkellä YTHS:lle on kovat jonot, soittoajatkin ovat kortilla.

– Korkeakouluyhteisömme sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa 460 000 euroa opiskelijoiden tukemiseen korona-aikana. Sen avulla lähdemme kevään aikana miettimään toimenpiteitä opiskelijajärjestöjen ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Vaaran mukaan yliopistolaisilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa siihen, millaiseksi yliopisto rakentuu ja miten se toimii.

– Opiskelijayhteisönä emme olleet ihan tyytyväisiä johtosäännön muutoksiin, siksi että muutokset olivat yksittäisiä. Totta kai aina tehdään yksittäisiä muutoksia, mutta haimme kunnianhimoisesti erilaisia muutosnäkökulmia.

Suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta

Jos opetus- ja tutkimushenkilöstö eivätkä opiskelijat eivät ole mukana, silloin jää silloin paljon asiantuntijaosaamista uupumaan.

– Uhkana on, että opiskelijat ohitetaan. Se, pääsevätkö opiskelijat mukaan valmisteluvaiheessa oleviin asioihin, ei ole aina varmaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on menty siihen suuntaan, että johdolta vaaditaan tuloksellisuutta ja tehokasta työotetta.

– Voi olla, että yhteisön mukaan ottaminen saattaa haastaa ristiriitaa tuloksellisesta johtamisesta.

Yliopiston rehtorin tehtävä on taata yliopiston toimintaedellytykset. Tällä hetkellä suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta.

– Toivon että jatkossa Suomessa korkeakoulutus on julkisesti rahoitettu. En missään nimessä kannata lukukausimaksuja.

EU- ja Eta-maista tulevilla ulkomaisilla opiskelijoilla on tällä hetkellä lukukausimaksu.

– Maksut pitäisi poistaa kaikilta opiskelijoilta, sillä lukukausimaksut eivät edistä yhdenvertaista osallistumista koulutukseen.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat

Vaara muistuttaa, että jos ulkomainen opiskelija on jo opiskeluaikanakin veronmaksaja.

– Kaupungilla ja korkeakouluympäristöllä on iso merkitys, jotta opintojen aikana pääsee tutustumaan työelämään, ja että tarjolla on laadukkaat urapalvelut ja mahdollisuus opiskella suomen kieltä.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat.

Vaara on tyytyväinen työskentelyyn yliopiston kaltaisessa isossa organisaatiossa.

– On hienoa huomata, että organisaatio on valmis oppimaan ja kestämään keskeneräisyyttä. Tiedekään ei kehity ilman samaa ajatusta, muutosta on hyvä tapahtua.

– Perustutkimukseen panostaminen ja sen rahoittaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu. Pitää uskaltaa panostaa ihmisten luovaan ajattelukykyyn, Vaara sanoo.

Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen

Vaara on nyt ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.

– Haluan olla tekemässä vireää ja elävää kaupunkikulttuuria ja ympäristöä. Tampereella merkittävä asia on, miten osaaminen luo elinvoimaisuutta ja miten voimme luoda mahdollisuuksia lapsille ja nuorille koulutuspolun alusta asti.

SDP on Jenny Vaaran poliittinen koti.

– Sosialidemokraattisen puolueen arvot ovat sellaiset, joihin pystyn asettamaan itseni. Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen.

– Junantuomana voin sanoa, että Tampere on ihmisen kokoinen kaupunki elää ja siihen olen ihastunut. Luonto on lähellä, hiihtoladulle pääsee nopeasti. Kohta kaupunki tuntuu kyllä hiukan isommalta, kun ratikka kulkee, Vaara lisää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Ennakkoilmoitus vaalirahailmoituksesta tulisi olla pakollinen

Kuntavaalit lähestyvät ja ehdokkaiden mainoksia alkaa näkyä kaikkialla. Vaalimainokset eivät usein ole ilmaisia, joten ehdokkaan tulee pitää huoli kampanjansa kuluista ja tuloista. Silloin hän pystyy täyttämään helpommin vaalirahailmoituksen vaalien jälkeen, mikäli tulee valituksi kaupunginvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi.

Ehdokkailla on 18.3.–17.4. välisenä aikana mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen vaalirahailmoitus. Tämä lisää äänestäjän näkökulmasta avoimuutta, kenen rahoilla ehdokas pyrkii valtuustoon. Viime kuntavaaleissa Tampereella valituksi sekä varalle tulleista 82 ehdokasta (60 %) jätti kuitenkin täyttämättä ennakkoilmoituksen vaalirahailmoituksesta.

Demokratian avoimuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska budjetit vaikuttavat merkittävästi ehdokkaan menestykseen. Nollabudjetilla voi toki menestyä, jos on jo ennestään tunnettu. Viime kuntavaalien vaalirahailmoituksia lukiessani havahduin puolueiden sisällä valitsevaan epätasa-arvoisuuteen, koska osa ehdokkaista sai merkittäviä tukia ulkopuolelta ja toisaalta suurin osa kävi vaalit täysin omilla rahoillaan.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua

Vaalituessa ei ole mitään väärää, vaan päinvastoin on hienoa, että ehdokkailla on verkostoja, jotka antavat rahaa kuntavaalikampanjoihin. Nämä tuet tulisi kuitenkin saattaa julkisuuteen ennen vaaleja, jotta äänestäjällä on mahdollisuus punnita oman ehdokkaansa taustat.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua, koska tällöin kaikille tulee paremmat mahdollisuudet näkyä ja kuulua maksullisilla mainospaikoilla. Valitettavasti taustoja tutkiessa tulee vastaan myös toinen puoli, jolloin hyvätuloiset eliitin jäsenet nappaavat vielä suurimmat vaalituet, eivätkä laita yhtään omaa rahaa vaalikampanjaansa.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia

Tämä heikentää demokraattista päätöksentekoa, koska valtuustossa päätöksiä tekevät yhä useammin samoista lähtökohdista elävät henkilöt, joilla ei ole välttämättä kosketusta edustamiensa ihmisten arkeen. Tästä tuleekin mieleen aikoinaan kysely, missä kysyttiin maitolitran hintaa, eivätkä kaikki poliitikot osanneet vastata tähän oikein.

Olen julkaissut kaikki kuntavaaleihin liittyvät kuluni kotisivuillani marraskuusta lähtien. Hyvin yksityiskohtaisesti ja avoimesti. Haluan esimerkilläni kannustaa kaikkia kuntavaaliehdokkaita kertomaan vaalibudjettinsa muodostumisen niin kuluineen kuin tuloineen jo ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia, joten avoimuuden näkökulmasta ei pitäisi olla estettä sille, että ennakkoilmoitus vaalirahoista voisi olla pakollinen kaikille ehdokkaille. Kannustan kaikkia Tampereen kuntavaaliehdokkaita julkaisemaan oman ennakkoilmoituksen kampanjakuluistaan sekä kampanjatuloistaan. Lisätään omatoimisesti avoimuutta vaaleissa.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Kuntavaaliohjelmamme on julkaistu

Me sosialidemokraatit kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää eläkepäiviä ja elää kaikin puolin hyvää elämää.

Tampereen SDP piti eilen kampanjanavauksen Facebook Livessä, jossa julkaistiin mm. kuntavaaliohjelma 2021 Tulevaisuuden Tampere rakennetaan yhdessä.

Ohjelman pääteemat ovat Enemmän työtä ja lisää elinvoimaa, Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin, Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen ja Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali.

Tamperetta on kehitettävä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia, jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Linkki kuntavaaliohjelmaan: https://www.sdptampere.fi/wp-content/uploads/2021/03/KUNTAVAALIOHJELMA-2021_lyhyt.pdf

Linkki kampanjanavaukseen: https://www.facebook.com/sdptampere/videos/436638290889045

SDP Tampereen kuntavaalistartti: ”Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä!”

SDP Tampereen kuntavaalistartti pidettiin tänään. Etänä järjestetty tilaisuus nähtiin suorana SDP Tampereen Facebook-sivulla. Tilaisuuden avasi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Koskisen mukaan kuntavaaliehdokaslista on erinomainen.

– Ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia, työelämän ja arjen asiantuntemusta, mukana on myös kansanedustajia. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt on huomioitu, Koskinen sanoi.

Kuntavaaliohjelman pääteemoja on neljä: ”Enemmän työtä, lisää elinvoimaa”, ”Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin”, ”Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen” ja ”Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali”.

SDP Tampere on asettanut kuntavaaleihin kolme tavoitetta.

– Tavoitteena on voittaa vaalit, säilyttää pormestarin paikka ja tehdä 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella, kiteytti Koskinen.

Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin

Juontaja Kirsi-Kaisa Sinisalo keskusteli SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly kanssa kuntavaaliohjelman sisällöistä.

– Kunta on tavallisen ihmisen paras henkivakuutus, Lyly sanoi aluksi.

Lyly kertoi myös, että Tampere on edelläkävijä, sillä Tampereelle tehtiin ensimmäisenä kapunkina Suomessa ilmastobudjetti. Tampere on päättänyt olla hiilineutraali 2030.

Merkittävää on, että Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin.

– Taustalla on kolmen vuoden tasapainottamisohjelma. Myös Sanna Marinin hallituksen koronatuki oli merkittävä, Lyly sanoi.

Tämän kuun alussa alkanut työllisyyden kuntakokeilu antaa välineitä työllisyyden parantamiseen.

Seuraavan valtuustokauden isoja tavoitteita on, että työttömyys saadaan laskuun ja alas.

Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki

– Lisäksi panostetaan ikäihmisten hoitoon ja koulujen ryhmäkoot pidetään ennallaan, vaikka oppilasmäärät kasvavat. Tampereella investoidaan kouluihin, lapsille ja nuorille halutaan kunnolliset oppimisympäristöt.

Lyly muistutti, että mielenterveyspalvelut kaipaavat lisää resursseja.

Monet hyvinvoinnin peruspalvelut tuovat arjen elämiseen tukea, kuten esimerkiksi kirjastot.

Paljon on kaupungissa myös toteutettu.

– Ratikka on kohta valmis, pian käytössä ja jatkolinjat on määritelty. Areena nousee ja valmistuu. Viime vuonna valmistui myös 4000 asuntoa. Monipuolista ja kohtuuhintaista asumista on tarjolla ympäri kaupunkia.

Meneillään on myös kaksi suurta rakennushanketta, Sara Hildénin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon uudisrakennukset.

– Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki. Teen työtä sen eteen, että seuraavan valtuustokauden päätyttyä Tampere näyttää avoimelta ja kansainväliseltä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta, lisäsi Lyly.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita

Pääministeri Sanna Marin piipahti paikalla videon välityksellä. Videotervehdyksessään Marin muistutti, että kunnissa päätetään sujuvan arjen asioista ja huolehditaan siitä, että palvelut toimivat.

– Koronakriisi on entisestään korostanut kuntien roolia. Niissä pidetään huolta ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja alueiden elinvoimasta. Nyt on aika korjata sitä, mikä on rikki ja kehittää sitä, mistä kannattaa pitää kiinni, Marin sanoi.

Hän huomautti, että politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita, joita edistetään parhaiten sopimalla, ei repien eikä rikkoen.

SDP:n ehdokkaat Tampereella ovatkin valmiita tekemään töitä kuntalaisten parhaaksi.

– Tampere on rakas kotikaupunkini. Haluan olla tekemässä siitä entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, opiskella ja tehdä työtä sekä yrittää. Näissä kuntavaaleissa meillä on yhteinen tehtävä: Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä, sanoi Marin.

Tilaisuudessa esitettiin myös ehdokkaiden tervehdysvideoita.

Kuntavaalistartin tallenne on myöhemmin nähtävissä SDP Tampereen somekanavilla.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Laadukas koulutus, tarvittava määrä henkilökuntaa ja sopivat luokkakoot ovat panostus meidän kaikkien tulevaisuuteen

Muistan sen hetken kirkkaasti, kun lapseni opettaja kutsui minut keskusteluun. Olimme perheeni kanssa aivan tuoreita tamperelaisina. Pienessä ajassa hän oli huomannut alan ammattilaisena, että lapsellani on vaikeuksia hahmottaa sanoja ja löytää oikeita sanoja kuvaamaan tilanteita sekä tunnetiloja.

Muistan, miten hämmennyin ja sanoin, ettei sellaisesta ole koskaan ollut puhetta.

Toki olin huomannut tiettyjä haasteita arjessa, mutta ajattelin niiden johtuvan vain siitä, että hän tarvitsi muita enemmän aikaa sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan.

Hän oli vauhdikas lapsi, jonka oli välillä vaikea pysähtyä harjoittelemaan uusia asioita ja turhautuminen näkyi aina yliaktiivisuutena. Ja siitä vilkkaudesta monet olivat mielellään jakaneet havaintojaan.

Opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan ei osoittanut sormella lastani sinä hetkenä, kun hän turhautui yrittäessään sanoittaa tunteitaan.

Hän oli ensimmäinen opettaja, joka ei pitänyt lastani huonosti käyttäytyvänä ongelmatapauksena.

Se oli ensimmäinen palaveri, josta lähdin itse helpotuksen itkua pidätellen: tämä opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet.

Opettaja osasi ohjata meidät hakemaan apua ja tukea. Tuosta hetkestä on nyt vuosia aikaa, mutta edelleen olen koko sydämestäni kiitollinen opettajalle. Hänen ansiostaan lapseni voi käydä koulua normaalisti eri tukitoimien ansiosta ja jopa hyvin arvosanoin.

Jokainen lapsi ansaitsee tukea

Olen saanut vanhempana nähdä, miten koulujen resurssipula kurittaa lapsia, jotka eivät pysty opiskelemaan normaaliin tahtiin luokassa. Olen joutunut katsomaan, miten riittämätön rahoitus kurittaa niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja eivätkä pysty keskittymään ison ryhmän hälinässä.

Näissä olosuhteissa ammattilaisiksi kouluttautuneet opettajat yrittävät mahdollistaa opetuksen kaikille lapsille tasapuolisesti ja haasteista huolimatta. Jokainen lapsi ansaitsee tukea.

Perheelläni on ollut onni kohdata opettaja, joka tunnisti haasteen, jota moni muu ei ollut nähnyt.

Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita

Millaista olisikaan kouluarki, jossa käsiparit, rahoitus ja resurssit riittäisivät tukemaan lasten hyvinvointia, kasvua ja opetusta? Jossa olisi mahdollista etsiä niitä perimmäisiä ongelmia oppimisen haasteisiin. Miltä näyttäisi perheiden hyvinvointi ja millaisia nuoria lapsista kasvaisi, millainen olisi heidän elämän polku?

Tulevalla valtuustokaudella olen sitoutunut pitämään ryhmäkoot kurissa, eikä niiden suurentamista tule hyväksyä, eikä ehdottaa. Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita. Paljon jää näkemättä.

Lisäksi kouluihin tarvitaan riittävästi aikuisia, joilla on mahdollisuus olla läsnä, kuulla ja nähdä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Kouluissa on oltava oppilasta ja opiskelijaa lähelle ja saatavilla kuraattoreja sekä psykologeja, joilla on aidosti aikaa lapsille ja tarvittaessa myös heidän perheilleen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten

Tampereen suurimmat yksittäiset investointirahasummat on vuoden 2021 talousarviossa laitettu päiväkoti- ja koulutilojen korjauksiin, jotta sisäilma ja seinät saataisiin kuntoon. Se on panostus tulevaisuuteen, jotta lapset eivät sairastu epäterveellisissä ympäristöissä.

Tampereen poliitikkojen on löydettävä yhteinen linja myös luokkakokojen supistamiseen ja koulujen henkilöstöresursseihin panostamiseen – sekin on panostus tulevaisuuteen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten. Ja kouluissa tehtävä työ on äärettömän tärkeää – sieltä nousevat tulevaisuuden veronmaksajat ja päättäjät. Ja mikä tärkeintä, koulu ei saa olla selviytymistaistelu, josta vain osa selviää voittajina.

Elisa Penders,
aluepäällikkö, PAM Pirkanmaa,
kuntavaaliehdokas

Valtuustoaloite Järvensivun koulun säilyttämisestä, remontista ja kunnostuksesta

Tampereen kaupungin koulujen tilanne puhuttaa ja huolestuttaa, erityisesti sisäilmaongelmat, väistötilat ja uusien koulurakennusten rakentamisaikataulu. On selvää, että tarpeita on paljon ja priorisointia pitää tehdä. Erityisen paljon yhteydenottoja on tullut Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista ja Järvensivun koulun remontista. Julkisuudessa käyty keskustelu Sammon koulun uudesta koulurakennuksesta on tuonut esille huolen ja kysymyksiä, milloin Järvensivun koulun remontti tehdään. Tämänhetkinen tieto on, että Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta, lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2021 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus on suunniteltu tehtävän vuosien 2025-2027 aikana. Kannan huolta Järvensivun koulun kohtalosta. Monet meistä päättäjistä kävi pari vuotta sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti.

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan välittömästi. Koulu tulee säilyttää ja peruskorjaus sekä kunnostus tulee aloittaa mahdollisimman pian. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Menettelytapasopimus antaa askelmerkit neuvotteluiden käynnistämisestä kuntavaalien jälkeen

Tänään allekirjoitettiin menettelytapasopimus kuntavaalien jälkeisestä yhteistyöstä ja luottamuspaikkojen jaosta Tampereella. Sopimuksen allekirjoittivat SDP, Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta.

– On hyvä, että menettelytavoista sovitaan ennen vaaleja. Avoimesti ja yhteisesti sovitut askelmerkit poliittisen yhteistyön ja luottamuspaikkajaon osalta luovat luottamusta ryhmien välille, sanoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Sopimuksen mukaan vaalituloksen perusteella suurin valtuustoryhmä, vaaleissa eniten ääniä kerännyt lista, käynnistää neuvottelut. Neuvotteluihin kutsutaan kaikki valtuustopaikkoja saaneet ryhmät.

Vaalien jälkeiset neuvottelut aloitetaan ryhmien yhteisellä tapaamisella ja vaalituloksen toteamisella vaali-iltana klo 23.00 Tampereen kaupungin virastotalolla.

Varsinaiset neuvottelut käynnistetään vaalien jälkeisenä päivänä klo 10.00.

– Keskeinen uusi elementti sopimuksessa on ryhmien sitoutuminen kunnioittamaan vaalitulosta paikkajaossa, vaikka ryhmien välillä tapahtuisikin siirtymiä. Ryhmien asema perustuu kansalaisten antamaan mandaattiin eikä pelin politiikkaan, Salmi sanoo.

Valtuuston valitsemien toimielinten paikkajako suoritetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siten, että suhteellisuus lasketaan valtuuston valittavista luottamustoimipaikoista ryhmien koon mukaisesti. Tällöin vaalitulos määrittelee kullekin ryhmälle tulevan paikkamäärän. Vaalien jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida.

– On harmillista, että perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät tulleet mukaan sopimukseen. Esteenä tälle oli nimenomaan ns. loikkaripykälä. He eivät halunneet sitoutua vaalituloksen kunnioittamiseen, ja se on perin valitettavaa, kommentoi Salmi.

Pormestariryhmittymä muodostetaan niiden ryhmien toimesta, jotka hyväksyvät pormestariohjelman. Vaalituloksen perusteella suurimman valtuustoryhmän eli vaaleissa eniten ääniä keränneen listan pormestariehdokas johtaa ohjelmaneuvotteluita.

Pormestarin ja apulaispormestareiden paikat jaetaan yhteisesti neuvotellen pormestariryhmittymän kesken.

Muut kaupungin luottamushenkilöpaikat jaetaan kaikkien valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien kesken.

– Omalta osaltani haluan kiittää vastuullisia ryhmiä hyvästä yhteistyöstä sopimuksen aikaansaamiseksi, Salmi lisää.

Teksti: Jyrki Liikka