Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi (ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla

Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.

Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.

Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäihmiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 18.5.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmen puhe valtuustossa 18.5.2020

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Muutama poiminta isosta kokonaisuudesta.

Vuoden 2019 tilinpäätöksestä nousee kolme keskeistä asiaa esiin, kun tarkastellaan tavoitettamme talouden tasapainottamisesta.

Ensinnäkin talouden alijäämä oli viime vuonna vain 18 miljoonaa euroa. Käytin sanaa vain, koska alijäämä vuonna 2018 oli aivan toista luokkaa. Lisäksi alijäämä oli 9 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna talousarvioon. Olemme siis olleet oikealla tiellä kohti tasapainoista kuntataloutta. Suurin ongelma on ollut ostopalveluiden kustannusten voimakas kasvu erikoissairaanhoidossa, vammaispalveluissa ja lasten suojelussa. Oma organisaatio on pysynyt varsin hyvin taloussuunnitelmassa.

Toiseksi verorahoitus kehittyi erittäin suotuisasti eli verorahoitusta kertyi 5,9 prosenttia vuotta 2018 enemmän. Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä nimenomaan verotulojen heikko kehitys viime vuosina on ollut keskeinen syy talouden alijäämälle.

Kolmanneksi talousohjelmalla saavutettiin noin 29,2 milj. euron taloudelliset vaikutukset, mikä oli 2,5 milj. euroa tavoitetta enemmän. Tämä osoittaa, että valtuuston tekemät säästöpäätökset ovat oikeasti toteutuneet ja organisaatio on kyennyt laittamaan ne toimeen. Nettomenojen kasvu oli 2,7 prosenttia, joka oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2018. Eli tältä osin varsin hyvä tilanne.

SDP on nostanut työllisyysasteen merkitystä esiin niin talouden tasapainottamisen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui vuoden aikana lievää negatiivista kehitystä. Työttömyysaste nousi viime vuoden lopussa 11,6 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Lyhyen nousukauden aikana emme siis päässeet edelleenkään alle 10 prosentin työttömyysasteen. Myöskään vuonna 2007 ennen finanssikriisin puhkeamista jäimme tuon maagisen 10 prosentin yläpuolelle.

Palvelupuolella oli paljon onnistumisia. Mm. pitkäaikaisasunnottomien määrä laski ja lastensuojelun tavoitteita saavutettiin.

Valitettavaa on tietenkin se, että kaikista näistä myönteisistä edistysaskeleista huolimatta, käsillä oleva koronaepidemia on asettanut meidät taas takaisin lähtöruutuun. Alijäämä kasvaa, verotulot supistuvat ja työttömyys laukkaa ylöspäin. Edessä on vaikeat ajat.

 

 

Anne Liimola esittää, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi

Valtuustoaloite Anne Liimola (SDP) 18.5.2020

Termopylen (Thermopylen) kentän historia näkyväksi Pyynikillä

Valtuustoaloitteessani esitän, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi alueella. Tämä onnistuu esim. “metsittyneen” alueen ennallistamisena osittain/kokonaan. Vähin, mitä aloitteellani esitän toteutettavan on infotaulun pystyttäminen alueelle, esim. alueella olevien kuntoiluvälineiden viereen. Infotaulun merkitys on oleellinen, jotta kentän historia tuodaan esille. Kenttä on osa historiaamme, kulttuuriperintöämme. Aloitteessani edellytän, että kaupungissa tehdään yhteistyötä alueen suunnitelmassa eri toimijoiden kanssa, poikkihallinnollisesti. Historiainfotaulun ja mahdollisen ennallistamissuunnitelman voisi toteuttaa myös osallistaen opiskelijoita.

Aloitteeni tehtävä on tuoda esille kentän historiaa ja se, että historia tuodaan Pyynikillä liikkuvien tietoisuuteen kentän historiaa kuvaavassa infotaulussa ja mahdollisesti kentän rakenteiden esille tuomisena, ennallistamisena, luonnonsuojelualueen arvoa kunnioittaen.

Termopylen kenttä sijaitsee Termopylen solan ja Pyynikin näkötornin välissä. Kansanvalistusseura on järjestänyt kentällä juhlia 1880-luvulta lähtien ja kenttä on toiminut 1906 vuodesta alkaen aina 1950-luvulle sosialidemokraattien vappujuhlien pitopaikkana. Vuonna 1945 vappujuhlaan osallistui 25000 henkeä. Partiolaiset ovat myös järjestäneet tapahtumia kentällä. Kentän joitakin rakenteita on vielä näkyvissä.

Kaupungin sivulla kerrotaan, että vuonna 1962 kaupunki rakensi Thermopylen kentälle uuden laululavan nimeltä Pyynikin laululava, josta ei ole jäljellä enää juuri mitään.

Vanhan laululavan entisöintiin ja siellä järjestettäviin tapahtumiin suhtaudutaan myös kielteisesti, koska alueelle ei ole mahdollista järjestää yleisöpysäköintiä”, todetaan Hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille 2003–2012.

Entisöinti tai osittainen entisöinti ei mielestäni tarkoita yleisöpysäköinnin järjestämistä, vaan olisi Tampereen historian näkyväksi tekemistä.

Anne Liimola

Lauri Lyly: koronaisku on kova

Tampereen pormestari Lauri Lyly tiesi muiden suomalaisten lailla koronasta aluksi lähinnä uutisten kautta. Nyt mies tietää paljon enemmän. Kuten sen, että tämän vuoden aikana Tampereen talouden alijäämä paisuu 90-100 miljoonaan euroon ilman valtion tukitoimia.

– Siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia otettiin käyttöön ja Tampereella alkoi häiriötilanteiden johtoryhmän työskentely, tilanteen vakavuus tuli nopeasti selväksi, Lyly sanoo SDP Tampereen haastattelussa.

Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Tampereella tehtiin uuden pormestarin Lauri Lylyn johdolla pormestariohjelma ja aloitettiin talouden tasapainottaminen. Tampereen talouden kuntoon laittamista monien tappiovuosien jälkeen ei kukaan sanonut helpoksi, eikä se sitä ole ollutkaan. Kovan työn ja päätösten myötä siinä olisi kuitenkin onnistuttu, mutta…

– Koronaisku talouteen on kova ja nähdäkseni taloudellisista seurauksista selviämiseen tarvitaan useampi vuosi. Tämän vuoden aikana Tampereen talouden alijäämä paisuu 90-100 miljoonaan euroon ilman valtion tukitoimia. Syynä ovat erityisesti verokertymän ja maksutulojen dramaattinen lasku.

– Summa on suuri, ja se kirvelee, etenkin kun tämän vuoden talousarvion perusteella talous olisi juuri saatu kuntoon tasapainottamisohjelmalla, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan tämän vuoden alijäämä vastaa noin 2,5 kuntaveroprosenttia. Tampereella ei kuitenkaan nosteta käsiä pystyyn koronankaan edessä.

– Investointitason yritämme pitää korkealla, sillä koronaelvytys tarvitsee kaikkia käytettävissä olevia realistisia keinoja. Valtiolta toivomme vastaantuloa, sillä korona iskee kaikkien Suomen kuntien talouteen kipeästi, Lyly sanoo.

Organisaatio muuttui kriisin hoitamiseksi

Lyly kiittää Tampereen kaupungin henkilöstöä, joka on ollut joustavaa työjärjestelyissä ja ”tehnyt työnsä taidokkaalla otteella poikkeuksellisessa tilanteessa”.

– Kuntaorganisaatio muuttui nopeasti kriisin hoitamiseksi ja samalla on hoidettu normaalit kaupungin palvelu- ja valmistelutehtävät. Minun johtama häiriötilanteiden virkamiestyötyhmä on myös osoittanut toimivuutensa linjaamalla ja valmistelemalla asioita, Lyly toteaa.

Poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimia, on tämän vuoden aikana usein kuultu ja toistettu lause. Näin on toimittu myös Tampereella. Osa uusista käytänteistä jää Lylyn mukaan muodossa tai toisessa varmasti käyttöön pidemmäksi aikaa.

– Esimerkiksi etäkokoukset ovat tiivistäneet työtahtia, mutta tuoneet toisenlaisia kiemuroita toki mukanaan kuten tekniikan. Poikkeusolot ovat kiihdyttäneet yhteiskuntamme digiloikkaa. Sähköiset kokouskäytännöt ovat olleet toimivia, ja varmasti jäävät muodossa tai toisessa käyttöön poikkeustilanteen jälkeen, Lyly sanoo.

Tampereen pormestari Lauri Lylyn mielestä etätyöskentely haastaa jatkossa työskentelytavat, opiskelemisen, osaamisen, tilaratkaisut ja ICT:n. Lyly luonnehtii tehtyä digiloikkaa valtavaksi, ja tätä on hyödynnettävä.

– Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, huomauttaa Lyly.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

SDP:n valtuustoryhmä: Ei asuntorakentamista Eteläpuistoon

Keskustelu Eteläpuiston tulevaisuudesta on jälleen aktivoitunut kansallisen kaupunkipuisto- hankkeen myötä. Tampereen kaupunginhallitus linjasi huhtikuussa, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta, ja että Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitus on jäissä.

Pormestariohjelmassa on linjattu, että ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä käsitteli Eteläpuiston tilannetta 11.5.2020 kokouksessaan. Valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan ryhmän kantana on, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.

– Kaupungista löytyy muitakin alueita, joita voidaan kehittää asumisen lähtökohdista. Läntiselle keskusta-alueelle saadaan täydennysrakentamista olemassa oleviin kortteleihin sekä Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleihin. Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

SDP:n valtuustoryhmän mielestä pormestariohjelman linjaus on edelleen ajankohtainen. Puistomainen virkistyskäyttö on oltava Eteläpuiston kaavoittamisen lähtökohta, kun siihen aikanaan palataan.

– Eteläpuiston ranta-alueelle voisi rakentaa saunan ja ravintolarakennuksen läheisyyteen yleisen uimarannan, jalkapallokenttiä ja muita aktiviteettejä. Myös perhepuiston sijoittuminen alueelle pitäisi tutkia. Tärkeintä on kuitenkin turvata puistoalueen säilyminen, vanhat puut ja Hämeenpuiston päätteen muotopuutarha, kertoi Salmi.

 

Lisätietoja:

SDP:n valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898

Ikäystävällisyys huomioi ikäihmisen

Ikääntyminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea. Tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.

Ikäystävällinen elinympäristö on viihtyisä, turvallinen ja se mahdollistaa kohtaamiset muiden kanssa, sanoo Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen. 

Tänä vuonna 50 vuoden iän saavuttava Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen omistama Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on saanut yhteiskunnallisen yrityksen statuksen.

– Kolmannen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tavoitteena ovat erilaiset arvot kuin esimerkiksi monikansallisilla liikeyrityksillä, muistuttaa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen.

Yhdistys rakennuttaa, omistaa ja kehittää asuntoja ja palvelukeskuksia vanhuksille ja luo ikäihmisille mahdollisuuksia osallistumiseen. Yhdistyksellä on Tampereella neljä palvelukeskusta ja lisäksi vuokra-asuntoja senioritaloissa palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Pirkanmaan Senioripalvelut Oy muodostavat konsernin, jossa yhdistys toimii emoyhteisönä, omistaa kiinteistöt ja osakeyhtiön osakepääoman kokonaisuudessaan. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy tuottaa hoito-, hoiva- ja kuntoutuspalveluita sekä alueellisia hyvinvointipalveluita.

Auvinen muistuttaa ikääntymisen kohtaavan ”meidät kaikki yhdenvertaisesti, jokaisen vuorollaan”. Toimintakyvyn muuttuminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea, jossa tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.

– Hyvää ympäristöä täydentävät yksilölliset palvelut, ne tukevat ihmisten toimintakykyä ja mahdollistavat mielekkään ja oman tahdon mukaisen arjen. Osa niistä tamperelaisista, jotka aikaisemmilla vuosikymmenillä rakensivat Tampereen menestystarinaa, asuu nyt palvelukeskuksissa tai käyttää ikäihmisille suunnattuja alueellisia hyvinvointipalveluja, Auvinen toteaa.

Ikäystävällisyys on kokonaisuus

Hyvä ikäystävällinen asuinympäristö huomioi Auvisen mukaan iäkkään ihmisen tarpeet ja voimavarat. Se tarkoittaa yksittäisen asunnon lisäksi asuinrakennusta, pihaa ja koko asuinaluetta ja sen palveluja, osallistumismahdollisuuksia ja harrastuksia.

– Ikäystävällinen elinympäristö on esteetön ja mahdollistaa toimimisen ja mukana olemisen siinäkin tilanteessa, että ihmisen liikkuminen, aistien toiminta, kyky hankkia tietoa tai kyky hahmottaa ympäristöä ovat heikentyneet. Silloin ympäristö on viihtyisä, tuntuu turvalliselta, se herättää kiinnostusta ja se mahdollistaa kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, Auvinen huomauttaa.

Taannoin Tampereen Vanhuspalveluyhdistys koordinoi valtakunnallista ikäystävällisen asuinalueen pilotointihanketta, joka toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön, Tampereen kaupungin ja Kotilinnasäätiön kanssa. Ikäystävällinen Hervanta -hankkeessa ikäystävällisyyttä kehitettiin erityisesti asumisen ja osallisuuden näkökulmasta.

Tampereen kaupunki tunnisti ikäystävällisen kaupungin tärkeyden jo viime vuosikymmenellä. Suomalaisista kaupungeista ensimmäisenä Tampere liittyi kansainväliseen ikäystävällisten kaupunkien verkostoon jo vuonna 2012. Auvinen sanoo Tampereen kaupungin toteuttavan ikäystävällisyyttä monella saralla, aivan linjassa WHO:n moninaisten tavoitteiden kanssa.

Hyvä kaavoitus parantaa käveltävyyttä

Yhdyskuntasuunnittelun valinnoilla on paljon merkitystä ikäihmisten toimintakyvylle. Tärkeä kaavoituksen keino on Auvisen mukaan ympäristön käveltävyyden parantaminen. On tärkeää suunnitella ympäristö, joka houkuttelee ja saa ihmiset liikkeelle: esteetön, visuaalisesti mielenkiintoinen ja vihreä ympäristö.

– Tärkeitä esimerkkejä kaikille sopivasta suunnittelusta ovat raitiotien rakentaminen, jossa koko suunnittelun lähtökohtana ollut saavutettavuus ja esteettömyys raitiotievaunujen, pysäkkien ja pysäkille kulun kohdalla.

Toinen esimerkki liittyy ympäristön käveltävyyteen ja lähipalvelujen saavutettavuuteen.

– Tampereen strategiassa on tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä ja edistää kuntalaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Keskeinen kotona asumisen turvaava tekijä on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Kaupunki on hyväksynyt suunnitelman esteettömien kävelyreittien verkostosta, jonka varrella myös levähdyspaikat on huomioitu. Esteettömien asiointireittien rakentaminen parantaa julkisten palvelujen saavutettavuutta eri puolilla kaupunkia, muistuttaa Auvinen.

Lähipalvelut ja esteettömyys ovat tärkeitä

Hyvillä asumisratkaisuilla on tärkeä merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Sekin tiedetään, että laajana säilyvä elinpiiri tukee arjen hyvinvointia.

– Tästä syystä lähipalvelut ja asuinympäristön esteettömyys ovat niin tärkeitä, Auvinen huomauttaa.

Toiminnanrajoitteita ja tuen tarvetta on eniten kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla ihmisillä. Ennusteiden mukaan hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Suomessa seuraavina vuosina hyvin nopeasti. Tampereen kaupungin väestösuunnite arvioi, että vuoteen 2040 mennessä yli 90-vuotiaiden tamperelaisten määrä kasvaa yli 130 prosentilla. Tästä syystä ikäystävällisille ympäristöille, turvallisille asunnoille ja myös asumispalveluille on kaupungissa tarvetta yhä yleisemmin.

Tampereen ajankohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi Tesomalla Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -kehittämishanke. Konseptissa yhteisökylän keskus on Kotipirtti ry:n nykyisen palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Palvelukortteliin rakennetaan vuokra-asuntoja, jotka ovat tarkoitettu eri elämänvaiheessa oleville asukkaille, esimerkiksi sinkuille, pariskunnille, perheille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille. Osa asunnoista varataan muistisairaille.

Tampereen Vanhuspalveluyhdistys on mukana kehittäjäyhteenliittymässä, joka yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa suunnittelee Hervantaan palvelukorttelia, jossa uudet ikäihmisten kodit ovat suoraan yhteydessä läheisen palvelukeskuksen lähihoi­to- ja turvajärjestelmään. Samalla osallistumisen mahdollisuudet ovat hyvin ulottuvilla ja lähi­palvelut tulevat tueksi yksilöllisen tarpeen mukaan.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

Ehdokkaaksi lähtöä ei kannata pelätä

Niin kaukaiselta kuin se kuulostaakin, on vähitellen aika ryhtyä ajattelemaan kuntavaaleja. Äänestyspäivään 18.4.2021 on aikaa hiukan yli 11 kuukautta; joidenkin mielestä vaalipäivä on kaukana, joidenkin mielestä ei enää.

Toinen merkittävä päivämäärä on ehdokashakemusten jättöpäivä 9.3.

Tampereella SDP lähtee kuntavaaleihin poikkeuksellisesta, jopa historiallisesta tilanteesta. Pormestari Lauri Lylyn ja pääministeri Sanna Marinin nimien perään sulkuihin merkitään lehtijutuissa (SDP). Kaksikko sai edellisissä kuntavaaleissa yhteensä 9 358 ääntä Marinin ollessa äänikuningatar ja Lylyn äänikuningas.

SDP sai yhteensä 24 838 ääntä, joten on selvää, ettei näitäkään vaaleja voiteta kahdella ehdokkaalla. Jalkapallo-otteluakaan ei voiteta peluuttamalla vain kahta pelaajaa, ovat pelaajat kuinka hyviä tahansa. Vaaleja ei myöskään voiteta ainoastaan nimillä, vaan puolueella pitää olla myös uskottava vaaliohjelma ja aito halu kantaa huolta tamperelaisten hyvinvoinnista.

Ja monipuolinen ehdokaslista.

Jotta SDP pääsisi edelleen kantamaan ison vastuun tamperelaisten hyvinvoinnista, on ehdokasasettelussa oltava aktiivinen. Pääroolissa ovat tietysti puolueosastot hakiessaan omia ehdokkaitaan, mutta yhdenkään, joka on kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta ei kannata ujostella. Jos ei kukaan huomaa kysyä, niin silloin on syytä olla itse aktiivinen.

Ehdokkaana oleminen ei ole rakettitiedettä.

Kirjaa hyvän ehdokkaan ominaisuuksista ei ole kirjoitettu – eikä sitä voida kirjoittakaan. Kukaan kun ei voi määrittää, millainen on hyvä ehdokas ja millaisen hyvän kaupunginvaltuutetun pitää olla. Tampereenkin kaupunginvaltuuston saliin mahtuu mitä moninaisempi ihmiskirjo ja on satavarma, että Tampereen kehittämiseen tarvitaan sosialidemokraatteja.

Ehdokkaaksi lähtemisen kynnystä saatetaan pitää liian korkeana. Korkeutta on kuitenkin turha ajatella, koska jokainen tekee juuri sellaisen kampanjan ja juuri sellaisilla voimavaroilla, mitkä itsestä tuntuvat hyviltä. Vaalibudjettia tärkeämpiä ovat uskottavat vaaliteemat, uskottava ehdokkuus, aitous ja aktiivisuus.

Vanhan sanonnan mukaan seuraavan vaalin kampanja aloitetaan äänten laskennan jälkeisenä päivänä. Sosiaalisen median aikana väitteellä on paljon enemmän painoarvoa ja totuuden kanssa tekemistä kuin menneillä vuosikymmenillä. Koko vaalikauden on pystyttävä ja haluttava tehdä uskottavaa ja rehellistä politiikkaa, mutta tämä ei valitettavasti riitä.

Pitää olla osaamista ja halua kertoa saavutuksista ja tavoitteista äänestäjille. Jos SDP:n onnistumisesta kuntapolitiikassa tietää vain valtuustoryhmä, ei tamperelaisten hyväksi tehty ja tehtävä kuntapolitiikka palvele vaalityötä.

Ismo Alhoniemi
Rantaperkiön ty:n puheenjohtaja
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

Kari Peltovirta: kauhat yhteen pinoon

Demariosastojen määrä on Tampereella vähentynyt vuosien saatossa, mutta monien mielestä 19 osastoa on edelleen liikaa. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta suosittelee ”kauhojen laittamista yhteen pinoon”.

– Meillä on 80 jäsentä ja isona ongelmana on keksiä jäseniä kiinnostavia tapahtumia. Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa, Peltovirta sanoo.

Suomessa on 310 kuntaa. Kuntien listalla Suomen tunnetuimpiin kaupunginosiin lukeutuva Hervanta olisi varsin korkealla, sijoilla 42-44. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta sanoo kuitenkin, ettei Hervannan asukasmäärällä näytä olevan erityistä vaikutusta minkään yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksiä on Hervannassa paljon ja näin ollen myös tarjontaa ihmisten vapaa-aikaa täyttämään on riittävästi. Hervannan Sos.dem. yhdistyksellä on 80 jäsentä, joille halutaan tuottaa kiinnostavia tapahtumia.

– Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa. Yhdistyksen hallitus ja muutama aktiivi osallistuvat kokouksiin hyvin, kunhan aktiivien kalentereista löytyy tilaa, Peltovirta sanoo.

Hervanta, kaupunki kaupungissa on puolueosastoille haastava. Hervantaa rakennettaessa vauhdilla oli puolueillakin ja poliittisella toiminnalla laaja toimintakenttä, jossa ja johon vaikuttaa. Vuosien saatossa ja ratikan raiteita rakennettaessa on edunvalvojan rooli pienentynyt.

Mistä löytää kiinnostavuus?

Ongelmana on Peltovirran mukaan keksiä suurta tai edes pienempää yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Yrityksen puutteesta hervantalaisia demareita ei voi moittia, sillä yhdistys on ollut mukana muun muassa Ylisfestareilla sekä järjestänyt lelukoiranäyttelyitä ja kirpputoritapahtumia.

– Toissa vuonna pidimme Punkkua ja politiikkaa -keskusteluiltoja, jotka olivat avoimia myös muiden yhdistysten jäsenille. Avoimesta kutsusta huolimatta tilaisuudet eivät tavoittaneet ihmisiä toivotulla tavalla, mutta ehkä yritämme vielä kerran parantaen muun muassa tiedottamista, Peltovirta sanoo.

Hervannan Sos.dem. yhdistys on tuttu näky kaupunginosan katukuvassa. Vaalien alla on jaettu niin oman yhdistyksen kuin muidenkin sd-yhdistysten ehdokkaiden esitteitä sekä muun muassa tarjottu glögiä ja piparkakkuja joulun alla.

Yhteistyössä on edelleen voimaa

Hervantalaiset ovat Peltovirran mukaan olleet vuosia tamperelaisen sd-väen voimavarojen yhdistämisen kannalla. Esimerkiksi keväälle yhdistys oli kahden muun yhdistyksen kanssa sopinut sote-teemaisen illan, jonka korona lykkäsi tuonnemmaksi.

– Pienet yhdistykset sinnittelevät muutaman aktiivin voimin ja talouskin on ehkä tiukalla. Olisi hyvin järkevää laittaa kauhat yhteen pinoon, niin saisimme isomman soppakattilan; enemmän ideoita ja tekijöitä tapahtumille sekä varoja toteuttaa niitä.

– Näkyisimme puolueena ja asioinemme muutenkin kuin vaalien keskustelutilaisuuksissa oman aatteen kannattajille, Peltovirta sanoo.

Lähinaapureiden olisi Peltovirran mukaan luontevaa ”kaataa” maantieteelliset rajat ja muodostaa uusi SDP:n puolueosasto vaikkapa nimellä Etelä-Tampere. Peltovirta vie kuitenkin heti omaa ajatustaan eteenpäin pohtimalla, ettei mahdollisen uuden yhdistyksen nimen tarvitse perustua maantieteeseen.

– Laajemmalta pohjalta syntyvän uuden yhdistyksen nimi voisi yhtä hyvin olla jonkin yhteisen ajatuksen tai toiminnan tavoitteen mukainen sanoo Peltovirta.

Peltovirta määrittää itsensä ”kohta 52-vuotiaaksi pojanvekkuliksi, joka on asunut neljä vuotta Hervannassa”.  Vanhemmat olivat töissä kaupan alalla, mutta puoluepolitiikkaa ei kotona puhuttu. SDP:n jäsen hän on ollut vuodesta 2013 ja ennen Hervantaan muuttoa hän oli Sastamalan Sosialidemokraattien hallituksessa. Vuodesta 2018 lähtien Peltovirta on ollut Hervannan yhdistyksen puheenjohtaja.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi