”Sote olisi jo aika saada maaliin”

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo sote-valmistelun etenevän aikataulussaan. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi hetki sitten ja edessä on peräti 800 lausunnon luku-urakka.

– Tavoite on ja pysyy siinä, että lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Toteutuksen aikataulu on tiukka, mutta jos kaikki sujuu hyvin, perustetaan maakunnat ensi vuonna ja järjestämisvastuu siirtyisi sote-maakunnille vuonna 2023, Hakari sanoo.

Kari Hakari toimii STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä. Hakari aloitti tehtävässään 1.5. ja määräaikainen nimitys kestää 30.4.2025 asti. Hakari toimi vuosina 1996-2017 Tampereen kaupungin johto-, esimies- ja projektitehtävissä.

2016–2017 hän toimi Pirkanmaan liiton sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana. Vuosina 2017–2019 Hakari työskenteli valtiovarainministeriössä muutosjohtajana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutehtävissä.

Hakari aloitti syksyllä 2019 STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla johtavana asiantuntijana sote-uudistuksen valmistelussa. Hakarin voidaan siis sanoa olevan kävelevä sote-uudistuksen tietopankki.

Hakari ei ota kantaa vertailuun Iisakinkirkon rakentamisesta (rakentaminen kesti 40 vuotta), mutta muistuttaa, että sote-uudistustakin on ajettu jo kohta 20 vuotta.

–  Joten nyt se olisi jo aika saada maaliin. Toki lakipaketti on edellistä pienempi, kun monialaisen maakunnan sijaan nyt valmistellaan sote- ja pelastuspalveluita koskevaa uudistusta. Tästäkin huolimatta muutos on massiivinen ja hallintoreformina varmasti suurempi kuin mikään aikaisempi, Hakari huomauttaa.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään

Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltiin jo edellisen hallituksen aikana. Hakari oli tuolloin Pirkanmaan liiton muutosjohtaja. Näiden kahden jättimäisen valmistelutyön suurimmaksi eroksi mies näkee sen, että nyt keskitytään sote- ja pelastuspalveluihin.

STM:n sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari.

– Muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pelkistetysti. Merkittävä ero on tietenkin myös se, että tässä uudistuksessa ei ole mukana valinnanvapauslainsäädäntöä. Itse uudistuksen tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuin viime kerralla. Vaikka euromääräistä säästötavoitetta ei tällä kertaa ole, on tälläkin uudistuksella tarkoitus hillitä kustannusten kasvupainetta, sanoo Hakari.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään Hakarin mukaan nykyisessä valmistelussa mahdollisimman paljon.

– Osa lakiteksteistä on saatu vanhoista pohjista ja erityinen huomio on kiinnitetty perustuslakivaliokunnan kannanottoihin edellisen uudistuksen aikana. Tällä pyritään muun muassa ehkäisemään uudistukseen liittyviä perustuslaillisia riskejä, Hakari toteaa.

Kunnille jää soteen välillisesti liittyviä tehtäviä

Hakari muistuttaa, että vaikka kunnilta poistuu sote-palveluiden järjestämisvastuu, jää niille soteen välillisesti liittyviä tehtäviä.

-Näistä tietenkin tärkein on niin sanottu Hyte eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Esimerkiksi kunnan sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla voidaan vaikuttaa sote-palveluiden tarpeeseen pidemmällä aikavälillä. Tämän takia kunnan ja sote-maakunnan välillä on monia yhdyspintoja, Hakari huomauttaa.

Kuntien ja sote-maakuntien välille on Hakarin mukaan rakennettava toimivat yhteistyöjärjestelmät. Hakari huomauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan jatkossa myös yksi sote-maakuntien rahoitusperuste.

Monialaista maakuntaa ja sen sisältöjä selvitetään parhaillaan parlamentaarisesti. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millainen malli parlamentaarisen valmistelun myötä syntyy. Hakari huomauttaa, ettei uudistus kuitenkaan tule voimaan vielä tällä vaalikaudella.

Teksti: Ismo Alhoniemi
Kuvat:
Sosiaali- ja terveysministeriö/Maria Miklas

”Sitten tuli 100 miljoonan euron koronaisku”

Tampereen pormestari Lauri Lyly on huumorintajuinen mies, jolla hymy on herkässä. Tänä kesänä on nähty myös toisenlainen Lyly. Käsiään hän ei silti nosta pystyyn antautumisen merkiksi.

– Tampereen talous oli alkuvuonna tasapainossa. Sitten tuli korona, jonka isku oli noin 100 miljoonaa eli noin 2,5 veroprosenttia, sanoo Lyly SDP Tampereen haastattelussa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly on tottunut seuraamaan uutisia kesälomillaankin. Tänä kesänä miehen erityishuomion sai yksi sana: korona.

– Kesän ajan pidin silmillä uutisia ja koronatilannetta siltä varalta, että täytyisi palata heinäkuussa lomalta töihin. Työasiat olivat hieman enemmän mielessä kuin keskivertokesinä, sanoo Lyly.

Lylyn mukaan korona vaikuttaa eniten Tampereen talouteen tuloja vähentävästi. Verotulot putosivat rajusti ja menot lisääntyivät. Muutokset arkisissa palveluissa näkyvät taloudessa. Esimerkkeinä koronan vaikutuksesta Lyly mainitsee kasvaneen työttömyyden, lomautukset ja yritysten vaikeudet. Kaikki nämä laskevat Tampereen verotulojen määrää.

Poikkeusolot ovat muun muassa vähentäneet joukkoliikenteen käyttöä, lisänneet lastensuojelun ostopalveluiden tarvetta sekä vähentäneet kulttuuri- ja liikuntapalveluiden myyntiä. Esimerkiksi maauimalan kausi käynnistyi laskettua myöhemmin, eikä myyntiä tullut yhtä pitkältä ajalta kuin vuosi 2019 antoi odottaa.

Sitten Lyly antaa pienen reaalitalouden oppitunnin.

– Tampereen kaupungin talouden alijäämä koostuu muun muassa verotulojen alenemisesta, Tampereen Kaupunkiliikenteen liikevaihdon laskemisesta, maksu- ja myyntitulojen alittumisesta, lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista sekä ikäihmisten asumispalvelujen ja vammaispalvelujen ostoista, summaa Lyly.

Tampereella ei käsiä nosteta pystyyn

Tampereen pormestari vakuuttaa, ettei Tampereella kuitenkaan nosteta käsiä pystyyn koronankaan edessä.

Tampereella ovat nostokurjet edelleen tuttu näky ja jatkossa entistä tärkeämpi osa kaupunkikuvaa.

– Investointitason yritämme pitää korkealla, sillä koronaelvytys tarvitsee kaikkia käytettävissä olevia realistisia keinoja, Lyly huomauttaa.

Tampere toivoi valtiolta vastaantuloa, sillä korona iskee kaikkien kuntien talouteen kipeästi. Tukea budjettiriihessä myös tuli.

– Tukipäätös tarkoittaa sitä, että tämän vuoden suhteen olemme kaupungin talouden osalta lähes tasapainossa ja hyvä niin. Olemme pääsemässä tälle vuodelle asettamaamme tavoitteeseen kaupungin talouden tasapainosta, Lyly sanoo.

Ensi vuoden osalta valtion vastaantulo tuo noin 30 miljoonan euron helpotuksen. Lokakuun 19. päivänä julkaistavan Tampereen kaupungin talousarvion tekeminen on kuitenkin Lylyn mukaan haasteellinen työ, koska näillä näkymin puhutaan vielä noin 20 – 25 miljoonan euron alijäämästä ja palveluihin liittyviä toiveita on paljon.

Kaupunki on jatkanut pitkäjänteistä investoimista. Lylyn mielestä on tärkeää tehdä vastasyklistä talouspolitiikkaa julkisilla varoilla. Se tarkoittaa, että hyvinä aikoina tasapainotetaan taloutta.

– Me teimme sitä vuosina 2018 – 2020.  Huonoina aikoina voidaan käyttää velkarahaa uuden tekemiseen eli investoidaan. Nyt pitäisi myös investoinneilla pitää pyörät pyörimässä. Pelkästään kaupungin rahoilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa suuria hankkeitamme vaan tarvitsemme kumppaneita elinkeinoelämästä ja valtiolta, Lyly toteaa.

Esimerkiksi uudet raidehankkeet ja Tampereen ratikka voivat olla valtion kanssa tehtäviä hankkeita, ja yksityisen sektorin apua ja osaamista voisi hyödyntää kestävän kaupunginosan Hiedanrannan kehittämisessä. Hiedanrannan kiertotalouden ja kestävän asumispalveluiden muodot tarjoavat Lylyn mukaan yrityksille mahdollisuuden kehittää uutta.

Viennin kehitys on kriittinen kysymys

Niin Tampereella kuin muissakin kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarviota. Työ ja päätökset tehdään poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa, koska pandemian kulkua ei voi varmaksi ennustaa.

Tampereella pyritään siihen, ettei yhtä laajoja toimia tarvittaisi kuin keväällä.

– Näin saisimme palvelut ja yritystoiminnan pyörimään kuten kesälläkin. Työttömyys on nyt liian korkealla tasolla. Itse toivon, että työttömyys- ja lomautustilanne helpottuisi.

Viennin kehitys on Lylyn mielestä kriittinen kysymys Tampereen kaupunkiseudulle, sillä suurin osa yritystoiminnan liikevaihdosta syntyy viennistä.

– Jollei teollisuuden ja viennin tilanne kohene, voi edessä olla surullisia lomautus- ja yt-uutisia. Nämä päätökset näkyvät kuntaveron ja yhteisöveron tuotoissa kaupungin taloudessa. Laadimme vaihtoehtoisia polkuja eteenpäin ja katsotaan, mikä niistä näyttää syksyn edetessä realistisimmalta, sanoo Lyly.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Professori Harri Melin: Ay-liikkeen on koottava voimansa

Tilannekuva Tampereen Wanhojen Toverien kuukausikokouksesta. Kolmekymmentä jäsentä kuuntelee tällä kertaa Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin alustusta, jonka jälkeen keskustellaan vilkkaasti. Tapaaminen päättyy lounaaseen, kuten kaikki kuukausikokoukset tätä ennen.

– Kannan huolta siitä, työnantajien politiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista, Melin huomautti.

Jäseniä Tampereen Wanhoissa Tovereissa on yli 80. Kokouksiin osallistuu kerrallaan 30 – 40 jäsentä. Kaikki ovat tulleet jäseniksi aikaisintaan eläköitymisen kynnyksellä.

Tampereen Wanhat Toverit perustettiin vuonna 1984. Aloitteen teki Tampereen kaupungin hiukan aikaisemmin eläköitynyt apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtinen.

– Kovin monessa mukana ollut Paavo oivalsi yhteiskunnallisissa tehtävissä työuransa tehneiden ihmisten kokemusten arvon ja halusi koota porukan keskustelemaan, ei vain menneistä, vaan myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, sanoo Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekka Kivekäs.

Useat kerholaiset ovat Kivekkään mukaan tunteneet toisensa vuosikymmeniä, mutta eivät kaikki tietenkään ole vanhoja tuttuja.

– Meillä on erilaisia taustoja ja monista on tullut tamperelaisia vasta eläkevuosinaan. Wanhat Toverit ei ole SDP:n jäsenyhdistys, vaan yhteiskunnallinen keskustelukerho, joka ei ainakaan vielä ole edes rekisteröity yhdistys. Kerran kuussa pidämme kokouksen ja kuuntelemme alustuksen. Alustajilla on monenlaisia taustoja, mutta pääsääntöisesti mielenkiintoista sanottavaa ja keskustelu on aina vilkasta, Kivekäs sanoo.

Suomen Wanhat Toverit kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. Paikallinen toiminta tapahtuu 60 jäsenkerhossa, joista Pirkanmaalla toimivat Akaan, Mäntän, Nokian, Tampereen, Pirkanmaan ja Valkeakosken Wanhat Toverit.

Suomen Wanhojen Tovereiden toiminnan tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti ”koota Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen eläkkeellä olevat jäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä”.

Toiminnalla jäsenille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan luento-, kulttuuri- ja virkistystilaisuuksien sekä matkailun avulla.

Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen

Syyskuun kokouksen alustajana toimi Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka johdatti kuulijansa suomalaisen työmarkkinakäytännön kautta niin sanottuun Suomen malliin ja tulevaisuuden näkymiin.

Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekkka Kivekäs sanoo Wanhojen Toverien olevan yhteiskunnallinen keskustelukerho.

– Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen ja se on tarjonnut ennustettavuutta työnantajille. Suomalainen työmarkkinamalli on ollut kansainvälinen menestys, Melin sanoi.

Melin kiteytti näkemyksensä siihen, että keskistetyistä työmarkkinaratkaisuista siirrytään liittokohtaisiin ratkaisuihin. Samalla paikallinen sopiminen lisääntyy ja valtion rooli työmarkkinaosapuolena vähenee.

– Kannan huolta työnantajien politiikan muuttumisesta viimeisten 10-15 vuoden aikana aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista muun muassa työaikaan ja työaikajoustoihin liittyen, Melin sanoi.

Melinin mielestä keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut eli kansankielellä tupot antavat aihetta ylpeilyyn. Työmarkkinaosapuolet ovat luottaneet toisiinsa, mikä on osaltaan luonut pohjaa Suomen mallin menestystarinan kirjoittamiseen vuodesta toiseen.

Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista

Nyt tämä tie näyttää kuljetun loppuun. Melinin mielestä kummallakaan osapuolella ei ole enää halua keskitettyihin sopimuksiin, jolloin tilan neuvottelupöydissä saavat liittokohtaiset ja paikalliset sopimukset.

– Liittotason neuvotteluissa ammattiliitoilla on osaamista, mutta työpaikkatasolla tämä osaaminen heikkenee. Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista, huomautti Melin.

Alustuksessaan Melin nosti esille Suomen menestystarinaksi kutsumansa kehityksen merkkipaaluja. Niin sanotun Suomen mallin uudistamisen ajankohta on Melin mielestä juuri nyt.

– Uutta Suomen mallia on ryhdyttävä tekemään nyt tässä ajassa. Suomessa on kriisi ja kriisi on yleensä aina ollut se kohta, jossa suomalaiset ovat olleet hyviä. Korona- ja talouskriisin aikana kannattaa ryhtyä miettimään uusia keinoja Suomen menestystarinaksi, Melin huomautti.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

 

Riku Kemppinen SDP Tampereen kunnallissihteeriksi

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallissihteeriksi on valittu tradenomi Riku Kemppinen. 

Kemppinen, 29, siirtyy tehtävään Opiskelijan Tampere ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä. Hän on toiminut aiemmin mm. HAMK:n opiskelijakunnan toiminnanjohtajana, Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä ja sijaisena SDP Tampereen kunnallisjärjestön kunnallissihteerin tehtävässä.

Lisätietoja antavat SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen p. 0400 338 024 ja Riku Kemppinen 0400 974 427.

Tervetuloa ratikka! Ensi vuonna pääsee kyytiin!

Ratikkaa tervehtimässä tiistaina 15.9.2020 Tampereen Kalevassa olivat Raisa-Tiina Lahtinen, Anja Suento, Anne Tervo, Esko Vatanen, Pekka Salmi, Rasmus Keinänen, Paula Majava ja Timo Lapila.

 

Asuminen maksaa liikaa

Asunto ja koti kuuluvat elämän perusasioihin. Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet.

Nykyinen kehitys asuntomarkkinoilla on johtanut tilanteeseen, jossa asuminen maksaa yhä enemmän, ja perheillä jää rahaa vähemmän muihin asioihin. Viimeisen 15 vuoden aikana vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi muutti pysyvästi asuntomarkkinoiden rakennetta: omistusasumisen suosio heikkeni ja vuokra-asumisen kasvoi. Kehitykseen vaikuttaa moni asia mm. epävarmat työmarkkinat ja muuttuneet asenteet suhteessa omistamiseen. Merkittävä vaikutus on asumisen hinnalla. Monelle satojen tuhansien eurojen pankkilaina on sula mahdottomuus.

Vuokrakoti on hyvä ratkaisu. Tämän ovat huomanneet myös erilaiset rahastot, pankit ja vakuutusyhtiöt. Vuokra-asumisesta on tullut tuottavaa liiketoimintaa ja vuokrat nousevat nopeammin kuin ihmisten tulot. Monet eivät pysty maksamaan vaadittuja vuokria, joten sosiaaliturva auttaa. Yleisen asumistuen kustannukset ovatkin nousseet 500 miljoonasta eurosta miljardiin 10 vuodessa.

Edellä kuvattu kehitys ei ole tavallisten ihmisten eikä yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Tilannetta voidaan muuttaa kahden keinon avulla: laskemalla rakennuskustannuksia ja kasvattamalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää.

Rakentamisen kustannusten karsiminen on aloitettava lainsäädännöstä. Onko kaikki sääntely välttämätöntä? Myös kaavoituksessa on analysoitava taloudellisia näkökohtia. Uusien asuinalueiden kaavoittamisen yhteydessä, on varmistettava, että myös kohtuuhintaiselle asumiselle on edellytyksiä.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää saadaan kasvatettua uudistamalla ARA-lainsäädäntöä ja tekemällä siitä houkuttelevampaa. Omavastuukorkoa on alennettava ja käynnistysavustukset on oltava riittävällä tasolla. Samalla pitää huolehtia aktiivisesta maa- ja kaavoituspolitiikasta.

Pekka Salmi
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

”Tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa”

Tampereen Petsamossa eli Petsussa sijaitseva vanhusten palvelukoti Koivupirtti rakennettiin tuon ajan mukaisesti vanhainkodiksi. Asuminen muistutti nykyajan senioritaloissa asumista.

Tänään on toisin ja on ollut jo pitkään. Koivupirttiin voi tulla vain sellainen ikäihminen, jolla on suuri palvelun tarve. Tehostetun palveluasumisen tarve on kasvanut ja kasvu jatkuu vielä johonkin vuoteen 2030 asti.

Koivupirtin ovet avattiin vuonna 1963 ja joulukuussa eläkkeelle siirtyvän johtaja Mervi Heinosen sanoin ”rahaa kerättiin, vaikka kuinka kauan”. Koivupirtin toiminnan aloittamiselle oli suuri tarve, eikä tarve ole siitä muuttunut.

– Tämä on perustettu tehtaan eläkkeelle jääville naisille, joista moni oli sinkku. Koska asunto oli sidottu työpaikkaan, niin eläkkeelle siirtyessään he jäivät myös ilman asuntoa. Koivupirtti rakennettiin eläkeaikojen asunnoiksi ja tänne tulleet olivat suhteellisen hyväkuntoisia, Heinonen sanoo.

Koivupirtti oli tarkoitettu vanhainkodiksi. Tänään tilanne on täysin toinen ja näin on ollut jo pitkään. Koivupirtti tarjoaa palveluasumista, tehostettua palveluasumista, päivätoimintaa, ikääntyvien mielenterveyskuntoutujien tukitoimintaa ja Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa, jossa ikäihmiset voivat tavata toisiaan ja saavat tarvitsemaansa tukea.

– Meille ei voi tulla kukaan sellainen, joka ei tarvitse palveluita. Tehostetun palveluasumisen tarve on kasvanut ja kasvu jatkuu vielä johonkin vuoteen 2030 asti, joten tyhjiä huoneita ei juurikaan ole yhdelläkään tamperelaisella palveluntarjoajalla, Heinonen huomauttaa.

Koivupirtin perustamisen taustalla oli Tampereen Sosialidemokraattinen Naisyhdistys eli taustalla oli myös aate. Jo ennen vuosituhannen vaihtumista aate eli sosialidemokraattinen tausta putosi pois asukasvalinnoissa.

– Kun tullaan asukkaaksi Tampereen kaupungin kautta, niin se on ihan sama, mitä poliittista suuntaa ihminen edustaa. Asunnon, mutta myös hoivan ja palveluiden tarve määrittelevät asukasvalinnat, toimitusjohtaja Johanna Santaniemi sanoo.

Muistamattomia ihmisiä asuu yksin

Kotihoidon puolella näkyy kummankin naisen mukaan vallitseva tilanne: asiakkaista osa on todella huonokuntoisia mutta he joutuvat asumaan kotonaan, koska vapaita paikkoja ei ole tarjolla riittävästi.

– Kehitys näkyy meidän päivätoiminnan asiakkaissamme. Muistamattomia ihmisiä asuu paljon yksi, Santaniemi sanoo.

Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen keskinäisessä suhteessa voi käydä niin, että palveluasumisen tarve vähenee.

Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen keskinäisessä suhteessa voi Santaniemen mukaan käydä niin, että palveluasumisen tarve vähenee.

– Ihmiset ovat omassa kodissaan entistä pidempään ja palveluita tuodaan kotiin. Kun vanhuksen kunto menee liian huonoksi, hän tarvitsee suoraan tehostettua palveluasumista. Palvelukodit eivät tule riittämään, koska aina se koti ei ole paras paikka vanhukselle, Santaniemi sanoo.

Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa. Koivupirtin palvelukodissa on tehostettua palveluasumista palvelutalossa sekä kolmessa 5-8 asukkaan ryhmäkodissa. Ryhmäkodeissa asukkailla on oma huone, jossa on wc- ja suihkutila. Asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkodeissa on yhteinen tupakeittiö.

Palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka pystyvät avun turvin selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. He tarvitsevat merkittävästi alentuneen toimintakykynsä vuoksi paljon psyykkistä tukea ja/tai fyysistä huolenpitoa. Palvelutalossa on 20 vuokrayksiötä, joissa on WC- ja suihkutilat sekä parveke. Asukkaalla on käytettävissään erilaisia tukipalveluita.

Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka vastaa hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta yhdessä asukkaan ja muun henkilökunnan kanssa. Asukkaalle laaditaan elämänkaareen sekä yksilöllisiin voimavaroihin perustuva hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma.

Vanhainkodista on tultu todella kauaksi

Valtakunnallinen linjaus on Santaniemen mukaan tehostetussa palveluasumisessa ja koska yhteiskunnan rahat eivät riitä panostamiseen kumpaankin palvelumuotoon, on tärkeämmäksi otettu ne ihmiset, jotka eivät enää pärjää kotonaan.

Tehostetun palveluasumisen paikat ovat lisääntyneet Koivupirtissäkin. Heinonen huomauttaa palveluasujia olevan enää 13-15 Koivupirtin 51 asukkaasta.

– Siitä 1960-luvun vanhainkotiajattelusta on tultu todella kauaksi. Vuoden 1963 Koivupirttiä voidaan ajatella sen ajan senioritaloksi. Silloin osa asukkaista teki jopa ruoan itse, sanoo Heinonen.

Santaniemi ja Heinonen kehuvat yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Kaksikko painottaa, ettei kaupunki ole kilpailija, vaan tärkeä yhteistyökumppani. Jos kilpailijoista puhutaan, niin niitä ovat muut palveluntarjoajat.

Vanhuspalveluissakin tärkeä sana on puitekilpailu. Santaniemi ja Heinonen ovat hyvin tyytyväisiä Tampereen kaupungin toimintatapaan ja poliittiseen linjaukseen.

– Puitekilpailussa ratkaisee hyvin pitkälle laatu, eivät pelkästään eurot. Siksi olen jo tamperelaisena veronmaksajana ylpeä siitä, että Tampereella palvelutuottajien listan kärjessä ovat tamperelaiset järjestötoimijat, Santaniemi sanoo.

– Tuoreimmissa kilpailutuksissa yhtiöt sijoittuivat palvelutuottajalistan loppupuolelle korkeampien hintojensa vuoksi. Asiakkaita riittää, joten he pystyvät pitämään yhdistyksiä ja säätiöitä korkeampaa hintatasoa ja näin saavat euroja osakkeenomistajille, Heinonen sanoo.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

SDP:n on kiinnostuttava nuorten asioista

Demarinuorten liittokokouksessa valittiin hallitukseen tamperelaiset Outi Mikkola ja Miina Vulli. Valintaa voi luonnehtia harvinaiseksi, sillä valtakunnallisen järjestön korkeilla luottamuspaikoilla harvoin on kahta saman paikkakunnan ihmistä.

– Jotta nuoret kiinnostuisivat meistä, meidän on kiinnostuttava nuorten asioista. Nuorisoliikkeelle tämä on selvää, mutta asia on vaikeampi koko SDP:tä ajatellen. Meidän on puolueena pidettävä yllä keskustelua nuoria kiinnostavista aiheista, Vulli toteaa.

Miina Vullin ohella Demarinuorten hallitukseen valittiin Outi Mikkola, joka on Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja ja Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Länsi-Suomen demarinuoret saivat kolmannenkin edustajan hallitukseen, kun valituksi tuli Leevi Karisalmi Sastamalasta.

Vullin tapaan Mikkolallakin on hyvät ”fiilikset” tultuaan valituksi hallitukseen.

– Tämä on ollut pitkäaikainen unelmani. Ensimmäistä kertaa hain jäseneksi hallitukseen ja upeata oli tulla valituksi. En päässyt paikalle liittokokoukseen mutta kerroin itsestäni minuutin pituisella videolla, Mikkola sanoo.

Demarinuorten hallituksen ensimmäinen kokous eli järjestäytymiskokous on tapahtuma, jota Vulli odottaa innolla.

– Näemme, millainen poppoo meillä on ja kuinka vastuut jakautuvat. Minua kiinnostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan vaikuttaminen sekä viedä kiertotaloutta eteenpäin. Pidän tärkeänä myös edistää kansainvälistä politiikkaa, Vulli toteaa.

Vullin ja Mikkolan mukaan Demarinuorilla on edessään paljon mahdollisuuksia jo yksistään siksi, että SDP on pääministeripuolue. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos halutaan vaikuttaa ja saada uusi jäseniä.

Mikkola pitää hyvin tärkeänä kiinnittää huomiota nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.

– Haluan, että me kannustamme ihmisiä mukaan meidän toimintaamme ja muun muassa äänestämään kuntavaaleissa. Meidän on kyettävä tuomaan esille mahdollisimman aktiivista Demarinuorten järjestöä, jota kautta saamme mukaan enemmän toimijoita ja nuoria kiinnostumaan puolueesta, Mikkola sanoo.

Demarinuorten on pidettävä ääntä

Nuorten kiinnostuminen Demarinuorista ja tätä kautta SDP:stä ei ratkea pelkästään puhumalla. Nuoria on otettava mukaan päättäviin elimiin niin puolueosastoissa kuin esimerkiksi kunnallisjärjestöissä.

– Minä olen ainoa nuori jäsen meidän kunnallisjärjestömme hallituksessa. Toinen nuori on Tampereen Demarinuorten edustajana kokouksiin osallistuva Kaapo Asuma, Mikkola huomauttaa.

Outi Mikkola lähtee hyvillä tuntemuksilla ja iloisella mielellä Demarinuorten hallitustyöhön.

Vulli jakaa Mikkolan mietteet siitä, että Demarinuorten on pidettävä ääntä ja tuotava tärkeitä asioita esille. Yksi tärkeä asia on SDP:n puoluekokouksessakin hyväksytty ajatus ja aloite kansalaispalvelusta.

– Asepalvelus on hirveän eriarvoistava malli, jossa vain yksi sukupuoli laitetaan asepalvelukseen mutta kansalaispalveluksessa kutsunnat järjestettäisiin koko ikäluokalle, Vulli sanoo.

Kutsuntojen ulottaminen kaikkiin tarkoittaa myös terveystarkastusta eli kaikki ikäluokasta pääsisivät tällä keinolla terveystarkastukseen. Vullin mukaan kansalaispalvelussa ei kuitenkaan ole kyse vain sukupuolisesta tasa-arvosta vaan taustalla on myös uhkakuvien monipuolistuminen. Enää ei puhuta vain aseellisista yhteenotoista eli perinteellisestä sodasta; nyt puhutaan myös muun muassa kyberhyökkäyksistä, luonnonkatastrofeista ja pandemioista.

– Demarinuoret pitää tärkeänä saada hyvä kriisivalmius koko kansalle, Vulli huomauttaa.

Nuorten pitää samaistua SDP:hen

SDP ei voi Mikkolan mielestä koko ajan puhua pelkästään eläkkeistä tai vanhuspalveluista.

– Pitää oikeasti puhua nuorille tärkeistä asioista ja arvoista. Se, että SDP on kaikkien puolue, on ehdottomasti tuotava näkyväksi. Meidän on enemmän tehtävä politiikkaa, johon nuorten on helppo samaistua, Mikkola huomauttaa.

Vaade näkymisestä ja kuulumisesta koskee tietysti myös Tamperetta. Mikkola muistuttaa, että tapahtumien ja tilaisuuksien on oltava mielenkiintoisia; pelkkä lukumäärä tapahtumakalenterissa ei riitä. Mikkola nostaa yksittäisenä tärkeänä asiana sosiaalisen median ja sen markkinoimisen.

Nuorten saaminen entistä laajemmin kiinnostamaan Demarinuorten ja SDP:n toiminnasta ovat asioita, joita Vullikin on miettinyt ja miettii jatkossakin Demarinuorten hallituksessa.

– Jotta nuoret kiinnostuisivat meistä, meidän on kiinnostuttava nuorten asioista. Nuorisoliikkeelle tämä on selvää, mutta vaikeampi ja isompi kysymys on koko SDP:tä ajatellen. Meidän on puolueena pidettävä yllä keskustelua nuoria kiinnostavista aiheista, Vulli toteaa.

Vullin sanoin ”on aivan ihanaa, kuinka kunnallisjärjestö tsempppaa nuoria ja ottaa meitä mukaan toimintaan. Sinäkin olet tässä tekemässä haastattelua kahdesta Demarinuoresta”.

Nuoria pitää Mikkolan mielestä ehdottomasti enemmän aktivoida mukaan toimintaan ja tehdä toiminnasta nuorille tärkeää ja mielekästä.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi