Antti Hiitin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talousarviota on valmisteltu hyvässä yhteistyössä, ja lähes kokonaan sivistys- ja kulttuurilautakunnassa yksimielisesti. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat nyt kokouksessa esittäneet muutoksia Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin, kuten kirjastopalvelut ja uimahallimaksut, mutta kuitenkin lautakunnassa kaikki ryhmät näidenkin osalta hyväksyivät talousarvioesityksen. Aamupalakokeilusta tehtiin siellä vasemmiston esitys.

Talousarvio huomioi hyvin lapset, nuoret ja koulutuksen kysymykset. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta olen tyytyväinen siihen, että talousarvio vastaa oppilasmäärän kasvuun, mm. ryhmäkoot eivät kasva.  Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan toisen asteen koulutuksessa. Toisaalta, Suomen kaltaisessa maassa ja Tampereen kaltaisessa kaupungissa, jossa tärkein pääoma on korkea osaaminen, kunnianhimoa koulutuksen osalta voisi olla enemmänkin. Tämä on kuitenkin hyvä perusta.

Olen erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa määrätietoisesti vahvistetaan kolmiportaista tukea sekä alueellista tasa-arvoa. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutuksen ja koulussa viihtymisen kannalta on tärkeää, että jokainen tukea tarvitseva saa sitä siinä muodossa, kun tarvitsee. Tämän on aivan hiljattain eduskunnan oikeusasiamieskin vahvistanut. On sitten kyse laaja-alaisesta erityisopetuksesta yleisopetuksen tukena, tai pienryhmässä opiskelusta. Molempia tarvitaan. Samasta syystä on myös olennaista, että resursseja kohdennetaan niille alueille ja niihin kouluihin, joissa niitä eniten tarvitaan.

Kaupunki tekee merkittäviä panostuksia liikunnan ja urheilun olosuhteisiin mm. uusien tekojääratojen ja tekonurmikenttien merkeissä. Myös huippu-urheilun olosuhteita kehitetään. On hyvä, että lasten ja nuorten liikuntamaksut eivät nouse. Monen muun ryhmän osalta kustannusten nousu kuitenkin heikentää mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan. Tampereen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä. Miten voimme tukea niiden liikkumista, joille siitä olisi terveyden kannalta kaikkein eniten hyötyä?

Kustannusten noustessa on kuitenkin hyvä asia, että pystymme vahvistamaan köyhyystyöryhmän työtä. Erityisesti kesällä järjestettävät lasten ja nuorten puistoruokailut ovat toimintaa, jonka jatko on erittäin iloinen asia. Tämä on toivottavasti jäämässä kaupungin pysyväksi toiminnaksi ja sitä voisi vielä laajentaa.

Taloussuunnitelmakaudella jatketaan tärkeitä panostuksia päiväkotien ja koulujen peruskorjauksiin. Koulut ovat kaupungin toimintojen kannalta olennaisimpia kiinteistöjä, joten tämä linja on järkevää. Kuten Pekka Salmi hyvässä ryhmäpuheenvuorossa totesi, kun Kaukajärven uusi ja laajennettu koulu vuonna 2027 valmistuu, kaikki Tampereen isot lähiökoulut on uusittu. Tämä on iso ja erinomainen saavutus.

Hyvää on myös se, että talousarviossa varaudutaan pientalorakentamisen lisäämiseen, ja yhteensovitetaan se kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen on erityisen tärkeää, jossa jokainen Tampereella haluava, ja heitähän on paljon, löytää täältä itselleen mieluisan tavan asua. Eli ei voi kyllä sanoa, että pelkkää yksiötä olisi tulossa. Monipuolinen asuntotuotanto on tärkeää myös asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn kannalta.

Asuinalueiden kehittämiseen liittyy myös talousarvion kirjaus Kaukajärvi-Annalan lähiöohjelmasta, joka käynnistyy heti ensi vuoden alussa. Asuinalueiden kehittämiseen keskittyvä työryhmä aloittaa myös ensi vuonna. On olennaista, että kaupunki huomioi tällä tavoin myös ne asuinalueet, jotka eivät luonnollisesti nouse esiin ratikan tai muiden isojen infrahankkeiden kautta. Alueen asukkaiden osallistaminen tähän työhön on ensiarvoisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan talousarvio antaa hyvän suunnan vuodelle 2023.

Vielä ilmastotavoitteista: Perussuomalaiset väittävät, että ilmastotavoitteiden lykkääminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se on kaikilta pois. Kuten nuorisovaltuuston edustaja sanoi, se mikä varsinaisesti ahdistusta aiheuttaa on tekemättömyys. Perussuomalaisten mukaan ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista pelkästään Suomessa tai Tampereella. Ja se on totta. Me tarvitsemme globaaleja toimia, ja niiden pitäisi olla nopeampia. Eli tässä on yksinkertainen valinta, ollaanko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Ja minä olen mieluummin osa ratkaisua.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu

Sofia Julinin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Taloudesta on tärkeää pitää huolta, sillä kun taloutemme on kunnossa, voimme pitää huolta myös tamperelaisista. Vakaalla pohjalla oleva talous takaa ja turvaa sen, että voimme tehdä politiikkaa, jonka myötä Tampere on tulevaisuudessakin Suomen paras paikka elää ja asua.

Ensi vuoden talousarvio ei toki ole täydellinen, mutta siellä on useita erinomaisia kirjauksia. Onkin syytä kiinnittää huomiota myös niihin kaikkiin hyviin asioihin, joita ensi vuoden budjetti sisältää.

Noin puolet suomalaisista kärsii jo yksinäisyydestä, mitä voidaan pitää inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömänä tilanteena. On hienoa, että meillä Tampereella on strategisena tavoitteena vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä.

Nämä hienot lauseet tarvitsevat kuitenkin resursseja toteutuakseen, minkä johdosta on tärkeää, että tavoite yksinäisyyden vähentämisestä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Onkin hyvä, että ensi vuonna perusopetuksessa panostetaan lasten ja nuorten sekä henkilöstön kiireettömään kohtaamiseen sekä esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia vahvistetaan sekä resurssiopettajia ja tukiopetusta lisätään.

Vaikka lapset ja nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, me olemme myös tässä ja nyt. Koronakriisin jälkihoidossa onkin panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta nyt epävarmoina tulevaisuuteen katsovat lapset ja nuoret voisivat voida paremmin sekä saada tulevaisuudenuskonsa takaisin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen takaa meille paremman huomisen.

Ensi vuoden budjetissa on onneksi panostuksia lapsiin ja nuoriin. Juuri tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden sekä koulukiusaamisen vähentämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan. Näiden avulla voimme mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvointi voi parantua.

Yksi lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava asia on myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet. On hienoa huomata, että ensi vuonna parannamme merkittävästi liikuntaolosuhteita. Esimerkiksi Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyön eteneneminen, kahden uuden tekojääradan rakentaminen sekä Hervannan jäähallin remontoiminen ovat asioita, joilla tuetaan liikuntamahdollisuuksia Tampereella. Tärkeä arvovalinta meiltä on myös esimerkiksi se, että lasten ja nuorten harrastusmaksut eivät nouse.

Kokonaisuudessaan ensi vuoden budjetti rakentaa tulevaisuuden Tamperetta sekä antaa mahdollisuuksia tehdä rohkeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

 

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Aila Dündar-Järvisen puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Tamperelaiset joutuvat nyt kohtuuttomien maksujen eteen. Sähkölasku voi nousta moninkertaisesti, jopa 1200-1500 euroon kuukaudessa. Tämä on täysin kestämätöntä. Harva perhe selviää tällaisista laskuista, vaikka sähköyhtiöt antaisivatkin maksuerien pidentämistä. Pahimmillaan perheet joutuvat ulosottoon, turvaudutaan pikavippeihin ja lainoihin. Pahimmassa tapauksessa joudutaan asunnottomiksi. Tampereen tulee reagoida kuntalaisten hätään nopeasti ja päättäväisesti. Toivon, että valtuutetut ovat samaa mieltä kanssani, että sähkön hintaa tulee laskea välittömästi. Olen jättänyt kuntalaisten auttamisesta valtuustoaloitteen tämän vuoden elokuun valtuustossa.

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaiherikas, jopa raskas. Tammikuussa pidettiin hyvinvointialuevaalit ja pirkanmaalaiset antoivat luottamuksensa 79 valtuutetulle. Me, jotka tulimme valituksi, vuosi on tuonut paljon uutta ja mielenkiintoista valmistautumista sote-uudistukseen ja hyvinvointialueen rakentamiseen. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös kuntatasolla. Sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu ja niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tampereen vuoden 2023 talousarvio on valmisteltu uuden 7,61 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä.  Ensi vuonna kaupungin korollisen velan ei arvioida kasvavan lainkaan, jos kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuvat suunnitellusti. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan laskevan ensi vuonna 3 728 euroon.

Talousarvion 2023 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarvioon 2023 valmistelluista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin tämän vuoden tavoitteet. Uusia vuodelle 2023 kohdistuvia tavoitteita on valmisteltu mm. nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöön, kiusaamiseen, yksinäisyyteen, vaikuttamismahdollisuuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä keskustan siisteyteen liittyen. Lisäksi osassa tavoitteissa tavoitetta on kohdennettu vuodelle 2023 uudelleen. Tällaisia tavoitteita ovat mm. yritystapahtumiin, lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen, hyvinvointialueen käynnistymiseen sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyen. Hyvinvointialueen käynnistyessä sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2022 aikana kohdistut tavoitteet ovat asunnottomuuden vähentämiseen liittyvää tavoitetta lukuun ottamatta poistuneet. Kaupungille jää kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunginhallitus aloitti keväällä talous- ja tuottavuusohjelman valmistelun sekä Tampere 2023 valmistelun. Työvoiman saatavuuden haasteet kohdentuvat jatkossa erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön sekä asiantuntijatehtäviin ICT- tehtävissä, teknisillä aloilla ja työllisyyspalveluissa. Tampere 2023 eli Tulevaisuuden tekemisen kaupunki on hyvässä vauhdissa ja työ Tampereen kehittämiseksi jatkuu. Kiitos.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu

Anne Liimolan puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi toivotan kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Puheenvuoroni käsittelee kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Henkilöstö on meidän voimavaramme ja siksipä Tampereen on varmistettava, että kaupungin imago työnantajana ei huonone vaan päinvastoin kohentuu.

Takana päin ja toivottavasti ohi ovat koronavuodet, jotka erityisesti ihmissuhde työssä ovat olleet henkisesti hyvin rankkoja. Varautumissuunnitelmia on opittu tekemään ja nyt on vuorossa sähkökatkoihin varautumiset. Samaan aikaan henkilökunta kuormittuu koska sijaisia on vaikea saada. Sijaispula on vaivannut jo pitkään esim. varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa, kun joudutaan jatkuvasti venymään ja onhan kyse jo turvallisuudestakin, jos riittävää lakisääteistä henkilökuntaa ei saada työtehtäviin. Kuntarekrystä ei juurikaan sijaisia saa. Eläkkeeltä töihin palaavat työntekijät ovatkin nyt kysyttyjä. Toivottavasti ensi vuonnakin eläkkeellä olevat jaksavat tulla sijaistamaan.

Työmäärän pitää olla ihmisen kokoinen, eli pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus selviytyä päivittäisestä työstä. Jatkuva kuormittuminen johtaa pitkäkestoiseen uupumiseen ja sairaslomat lisääntyvät. Sairaslomia pitäisi kuitenkin saada vähentymään, mutta vaikuttaa siltä, että poissaolot vaan lisääntyvät monien kuormitustekijöiden vuoksi. Tärkeätä on myös, että yhteistyö työterveyden kanssa on onnistunutta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa työnantajaimagoon oleellisesti. Työhyvinvoinnille on oleellista myös se, että esihenkilöllä on mahdollisuus suoriutua työstään eli hänellä on aikaa henkilökunnalle, ja hän omalta osaltaan mahdollistaa työntekemisen onnistumisen.  Johtajien työkokonaisuudet on oltava myös kohtuullisia. Lähijohtajien määrää ei saa enää vähentää. Esihenkilöiden työhyvinvointi varmistaa koko työpaikan hyvinvointia.

Työhyvinvointia lisää myös se, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja voi osallistua ja vaikuttaa asioihin organisaation eri tasoilla.

Lopuksi totean, että kaupungin tulee tiivistää oppilaitosyhteistyötä entistä enemmän.  Työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja mentoroinnin tehostaminen voivat auttaa kaupunkiin sitoutumista ja imagon parantamista.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Anneli Liimola
varavaltuutettu

 

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talouden ja kuntakentän kannalta viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Ensin meitä ravisteli maailmanlaajuinen koronapandemia ja kuluneen vuoden aikana pitkä rauhan aika Euroopassa päättyi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Emme pysty täysin arvioimaan, miten kasvanut inflaatio, energiakriisi ja epävarmuus vaikuttavat talouteemme tulevina vuosina. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kiihtynyt kilpailu työntekijöistä on myös keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin on huolehdittava vetovoimastaan niin työehtojen ja palkkauksen kuin työnantajaimagon näkökulmasta.

Maailmanlaajuisista kriiseistä huolimatta taloutemme näyttää kuitenkin vahvalta. Kaupungin talouden kuva kääntyi vuonna 2020 positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime valtuustokaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talous on tasapainossa, uuttaa velkaa ei oteta, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 227 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 109 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea, noin 9,5 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset kärsivät työntekijäpulasta. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on myös lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu osuu juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. Saimme talousarvioneuvotteluissa läpi esityksen 100 000 euron lisärahoituksesta köyhyystyöryhmän käyttöön. Raha käytetään ruoka-apuun, harrastuspassiin ja puistoruokailun laajentamiseen.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Etelä-Hervannan uusi peruskoulu ja Ikurin koulu ja päiväkoti sekä Hyhkyn ja Messukylän koulujen peruskorjaukset valmistuvat. Liikkeelle lähtevät Eteläpuiston koulun ja päiväkodin sekä Lamminpään koulun uudisrakennuksen rakentaminen sekä Pyynikintie 2:n ja Härmälän koulun perustaminen.  Ahvenisjärvelle rakennetaan uusi koulu 2024–2025, Peltolammille 2025–2066 ja Kaukajärvelle 2026-2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva.  Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1300 opiskelijalla ensi syksynä. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon, koska tämän päivän työelämässä vaaditaan korkeaa osaamista. Lukion keskiarvorajat saatiin viime kevään haun jälkeen maltilliselle tasolle. Tilannetta on syytä seurata tiiviisti ja lisätä aloituspaikkoja tarpeen mukaan.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Saimme neuvotteluissa lisättyä liikuntatoimen avustuksia matalan kynnyksen harrastustoimintaan kuten skeittaukseen, frisbeegolfiin ja tekonurmiin. SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksuja ei korotettu. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion valmistuu vihdoin ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Viemme myös Kaupin uutta jalkapallokatsomon ja oheistilojen rakentamista eteenpäin. Hanke valmistuu 2024. Ensi vuonna tehdään myös loppuun Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin oheistilojen rakentaminen. Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparantaminen lähtee liikkeelle. Lisäksi uudet tekojääradat rakennetaan Hervantaan ja Lielahteen sekä Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Monet kulttuuripuolen tärkeät hankkeet etenevät. Nekalan koulun perusparantaminen kulttuuritoimijoiden tiloiksi ja Tullikamarin perusparantaminen toteutetaan 2024–2025, Sara Hildenin uusi taidemuseo toteutunee yhteishankkeena vuonna 2026 ja Tampereen taidemuseon laajennus sekä peruskorjaus 2027–2029. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Eniten talousarvioprosessissa ryhmäämme puhutti joukkoliikenteen taksojen korotukset. Kaupunkiympäristön palvelualueen esityksessä kehysneuvotteluissa oli arvioitu joukkoliikenteen kustannustason nousuksi 10 prosenttia ja tämän pohjalta palvelualue esitti peräti seitsemän prosentin hinnankorotuksia taksoihin. Ryhmämme vaatimuksesta korotus laskettiin viiteen prosenttiin ja myöhemmin neuvotteluissa korotuksen aikataulua saatiin lykättyä toukokuun alkuun, joten vuositasolla korotus on keskimäärin 3,3 prosenttia. Alkuperäiseen esitykseen nähden korotus saatiin siis puolitettua. Kaikkein parasta olisi tietenkin, ettei korotusta tarvitsisi tehdä lainkaan. Olemme kuitenkin tyytyväisin, että olemme kyenneet neuvotteluteitse vaikuttamaan asiaan, ja korotus on kohtuullinen kustannusnousu huomioiden.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa neljättä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella.  Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin. Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Talousarviomateriaalin liitteenä on myös Eero Laesterän laatima raportti ”Kasvun hinta Tampereella” ja siihen liittyvä Keinot ja Kehitysesitykset -liite. On hyvä, että kaupunki käyttää myös ulkopuolista osaamista keinojen etsimiseen talouden tasapainottamisessa ja Laesterän työssä on noussut esiin useita kannatettavia ajatuksia. Joukossa on kuitenkin myös sellaisia esityksiä, kuten perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen, joiden takana ryhmämme ei voi seistä. Raportti toimiikin lähinnä tausta-aineistona ja keskustelun herättäjänä.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022
Pekka Salmi (sd), ryhmäpuheenvuoro

Antti Hiitti, Kaukajärven koulu

Lähiöiden kehittämisessä asukkaiden kuunteleminen on tärkeää – Kaukajärven koulua uudistetaan

Kaupunginvaltuutettu Antti Hiitti (SDP) on ammatiltaan opettaja. Hänen perheessään on myös nuoria lapsia, joten kuntalaisen rooli päiväkotipalveluiden käytössä ja nykyään alakouluikäisten lasten vanhempana on Hiitille tuttu.

– Koulutuspolitiikkaan liittyvät asiat ovat tulleet minulle tärkeiksi erityisesti ammattini kautta. Omakohtainen kokemus lapsiperheiden palveluiden käyttämisestä Tampereella on myös osoittanut, miten tärkeää on, että näistä palveluista pidetään huolta, Hiitti kertoo.

Koulutuksen ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ovat Hiitille kaupunginvaltuutettuna tärkeitä teemoja. Hän jätti lokakuussa valtuustoaloitteen Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä lähiliikuntapaikkana. Lisäksi Kaukajärven koulun tuleva perusparannus on Hiitille tuttu ja tärkeä aihe.

Kaukajärvi-Annalan aluetta kehitetään vuosina 2023–2025

Kaukajärven koulu on yksi Tampereen suurista yhtenäiskouluista. Monet näistä kouluista ovat saneerauksen tarpeessa lähiaikoina vuonna 2018 hyväksytyn koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Kaukajärvi-Annala-alueen lähiöohjelma, eli ohjelma, jossa Tampereen kaupunki panostaa erityisesti tähän alueeseen, on aikataulutettu vuosille 2023–2025. Etelä-Hervannan koulun perusparannus valmistuu vuonna 2023, minkä jälkeen Pohjois-Hervannan eli Ahvenisjärven koulu saa uudisrakennuksen. Kaukajärvi tulee olemaan isoista lähiökouluista seuraava.

– Kaukajärven koulu on rakennettu 70-luvulla, joten peruskorjauksen tarve on ikäkysymys. Tampereen kaupunki on sitoutunut peruskorjaamaan kouluja tiiviillä tahdilla. Kaukajärven ja Annalan alueen palveluverkko kaipaa parannusta – perusparannuksen myötä saamme nykyaikaiset tilat kirjastolle, päiväkodille ja koululle, Hiitti kuvailee.

Kaukajärven koululla on laajentamistarve myös siksi, että Annalassa on tällä hetkellä kolme koulutaloa lähellä toisiaan. Näistä vanhimmasta, eli Annalan koulusta, on tarkoitus luopua uudistuksen myötä, joten Kaukajärven koulu tarvitsee lisää tilaa.

Antti Hiitti Kaukajärven koulu

Kaukajärven koulu saa ajanmukaiset tilat ja se yhdistyy kirjaston sekä päiväkodin kanssa.

 

Lähiöiden kehittäminen tärkeää

Tampereen lähiöt ovat paikkoja, joissa luonto on lähellä ja joihin niiden asukkaat ovat hyvin kiintyneitä. Niiden arvo on ymmärretty ja Tampereella on sitouduttu näiden alueiden kehittämiseen lähiöohjelmien kautta.

– Kaukajärvi on iso, monella tavalla pidetty, monimuotoinen ja viihtyisä alue. Luonto ja järvi ovat asukkaita lähellä. Tämä alue ei kuitenkaan luontaisesti nouse kehityskohteena esiin: ratikkaa ei ole tulossa, alue ei ole uusi, eikä tänne rakenneta paljoa uutta. Tällaiset alueet ovat vaarassa jäädä kaupunkikehityksessä paitsioon, minkä vuoksi on hyvä, että kaupunki kiinnittää näihin huomiota lähiöohjelmien kautta. Tesomalla toteutettiin ensimmäinen, tämän jälkeen Peltolammilla ja Multisillassa, ja nyt ohjelma tulee Kaukajärvelle, Hiitti kommentoi.

Hiitti pitää tärkeänä sitä, että asuinalue tarjoaa virikkeitä, harrastusmahdollisuuksia ja liikkumisen mahdollisuuksia kaikenikäisille. Luonnonläheisyys tarjoaa tähän keskustaan verrattuna huomattavasti paremmat mahdollisuudet.

– Lähiöt, kuten Kaukajärvi, Hervanta ja Tesoma ovat alueita, joissa luonto on hyvin lähellä. Suomalaiset lähiöt on rakennettu luontoarvot huomioiden. Luonnonläheisyys on arvo, josta lähiöissä on edelleen pidettävä kiinni.

Lähiöiden kehittämishankkeissa kaupunkilaisilla tärkeä rooli

Kaukajärvi-Annalan kehittämisohjelman sisältö tarkentuu, kun toimenpiteet alkavat vuoden alussa. Alueen asukkaiden mielipiteet halutaan huomioida ja asukkaiden kanssa on tarkoitus kommunikoida aktiivisesti.

Tulossa on myös demokratiahanke, jossa jokainen tamperelainen yleisesti pääsee vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Kirjastoilla tulee olemaan hankkeessa merkittävä rooli. Kaupunkilaisten toivotaan esittävän mielipiteitään siitä, mitkä ovat heidän asuinalueellaan ja kotikaupungissaan tärkeitä kehityskohteita.

– On tyypillistä, että erityisesti pienituloisimpien asuinalueiden asukkaat kokevat, etteivät he voi vaikuttaa oman alueensa asioihin. On tärkeää, että asukkaat tulevat oikeasti kuulluiksi, Hiitti pohtii.

Alueellinen eriytyminen ongelma koulutuksen kannalta – myös Tampereella

Kaupunkisuunnittelu on Hiitin mukaan tärkein tapa varmistaa, ettei alueellista epätasa-arvoa syntyisi. Tampereellakin on tästä huolimatta kouluja, jotka ovat toisiinsa nähden hyvin eri tilanteissa, sillä eri alueet ovat jo rakentuneet sosioekonomisesti eri tavoin.

– Vaikka me voimme vaikuttaa alueelliseen eriytymiseen kaupunkisuunnittelun keinoin, emme silti pysty kokonaan poistamaan tätä ongelmaa. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen avulla voimme kuitenkin pyrkiä parantamaan asiaa. Erityistä tukea ja resursseja on kohdistettava enemmän tuen tarpeessa oleville alueille. On tärkeää varmistaa, että koulujen oppilashuolto toimii: on oltava riittävästi kuraattoreita ja koulupsykologeja. Lisäksi opettajalla on oltava mahdollisuus tuntea ja kohdata oppilaansa aidosti. Näin ei useinkaan isoissa oppilasryhmissä asia ole. Tässä kaikessa on kyse turvallisista aikuisista. Koulun ja päiväkodin kautta kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille turvallisia aikuisia, jos esimerkiksi kotona tällaisia ei asu. Jokaisen lapsen elämässä pitää olla ainakin yksi turvallinen aikuinen, ja kouluilla ja päiväkodeilla on tässä suuri merkitys.

Myös ryhmäkoot vaikuttavat oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin kouluissa. Suurissa oppilasryhmissä esimerkiksi tuentarpeet eivät läheskään aina tule kohdatuiksi.

– Eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreen lausunnon mukaan kunnat tulkitsevat niin sanottua kolmiportaisen tuen mallia monipuolisesti ja osin väärin, ja tämä on lausunnon mukaan ongelma. Tuen mallissa määritellään, miten tuen tarpeessa oleville oppilaille on annettava kouluissa tukea. Tuen mallia ei resursoitu kunnolla, kun sitä rakennettiin. Edelleen on iso kysymys, millä tavalla tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin tullaan vastaamaan.

Hiitin mukaan Tampereen kaupunki tiedostaa ongelmat tuen tarpeisiin vastaamisessa ja myös panostaa näihin. Tulevina vuosina laaja-alaista erityisopetusta ja pienryhmäopetusta on tarkoitus lisätä systemaattisesti.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Vaalitoimitsijaksi presidentin- ja europarlamenttivaaleihin

Vaaleissa toimii äänestyspaikoilla vaalilautakuntia, jotka vastaanottavat vaalipäivän äänet sekä laskevat vaalipaikalla jätetyt äänet äänestysajan jälkeen. Äänestysalueita on 68. Vaalilautakuntiin valitaan viisi varsinaista ja viisi varajäsentä. Vaalilautakunnat toimivat varajäsenineen, eli sekä jäsenten että varajäsenten on oltava paikalla vaalitoimituksessa.

Vaalilautakuntien lisäksi vaaleissa toimii vaalitoimikuntia, joita nimetään 12. Vaalitoimikuntiin valitaan kolme varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Vaalitoimikunnat toimivat varajäsenineen. Osa toimikuntien jäsenistä toimii kotiäänestystoimitsijoina. Vaalitoimikunnat kiertävät laitoksissa ennakkoäänestysaikana. Vaalitoimikunnat työskentelevät ennakkoäänestysten aikana.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien palkkiot ovat seuraavat:
• vaalilautakunnan pj/varapj 300 euroa,
• vaalilautakunnan jäsen ja varajäsen 200 euroa,
• vaalitoimikunnan pj 300 euroa/toimituspäivä ja
• vaalitoimikunnan varapj, jäsen ja varajäsen 200 euroa/toimituspäivä

Palkkio on verollista tuloa, ja sen lisäksi palkkiosta peritään puoluevero 20 % bruttopalkkiosta.

Ilmoittautuminen vaalitehtäviin on sitova. Vaalilautakunnan jäsenen on oltava käytettävissä varsinaisena äänestyspäivänä kello 8.00-23.00 välisen ajan. Vaalitoimikunnan jäsenen on varauduttava olemaan käytettävissä ennakkoäänestysaikana.

Ilmoittaudu vaalitoimitsijaksi

Vaalilautakuntien osalta ehdokas itse ei voi olla jäsenenä tai varajäsenenä lautakunnassa. Valittavien henkilöiden tulee olla vaalikelpoisia ja kotipaikan on oltava Tampere. Vaalitoimikunnassa ei voi myöskään toimia ehdokkaan puoliso tai perheen jäsen.

Vaalien ajankohdat:

Presidentinvaalin vaalipäivä on 28.1.2024.
Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2024.

Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä 11.2.2024.
Ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.2.2024.

Europarlamenttivaalien vaalipäivä on 9.6.2024.
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024.

Mikäli tarvitset lisätietoja, voit lähettää sähköpostia osoitteella riku.kemppinen@sdptampere.fi

Kirsi-Kaisa Sinisalolle taide ja politiikka ovat yhtä

Sara Hildénin taidemuseossa nähdään syksyn ja talven aikana poikkeuksellinen, mutta rohkea ja voimakkaan sanoman välittävä Thomas Houseagon We-näyttely. Poikkeuksellisen näyttelystä tekee muun muassa sen luojien kokoonpano: näyttelyyn ovat rakentaneet teoksia myös toisen taidesuunnan edustajat Brad Pitt ja Nick Cave. Näyttelyn tärkein viesti tiivistyy yhteisöllisyyteen ja siihen, mikä meissä ihmisissä on yhteistä: luovuuteen, ei tuhovoimaan.

Thomas Houseago inspiroitui taidemuseosta ja sen ympäristöstä. Ukrainan sodan sytyttyä museossa pohdittiin, onko näyttelyn järjestäminen tässä maailmantilanteessa sopivaa tai turvallistakaan – Houseagon viesti oli, että ihmisten on keskityttävä meitä yhdistäviin asioihin eli esimerkiksi luovuuteen, ei tuhovoimaan.

Taidemuseon näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen kiittää museon johtokunnan puheenjohtajaa Kirsi-Kaisa Sinisaloa rohkeudesta tuoda näyttely esille ja yleisöä ennakkoluulottomuudesta tulla katsomaan näyttelyä, joka ei koostu pelkästään leimallisesti kuvataiteilijoiden töistä.

Avaramielisen näyttelyn järjestäminen ei ollut itsestäänselvyys: toisaalta se nähtiin taloudellisena ja taiteellisena riskinä, ja toisaalta koronapandemia ja myöhemmin Ukrainan sota viivyttivät näyttelyn aloittamista. Kun näyttely viimein asetettiin esille, se osoittautui menestykseksi, joka on tuonut museoon myös uutta yleisöä.

Maailmantilanne on vaikuttanut voimakkaasti Houseagon näyttelyn sisältöön Sinisalon ja Soikkosen mukaan. Taiteilija kärsi koronapandemian aikana henkisen romahduksen, josta hän selvisi ystäviensä tuen avulla. Myös ystävät olivat esiintyvinä taiteilijoina menettäneet perinteiset työnsä ja päättäneet hypätä ennalta tuntemattoman kuvataiteen maailmaan.

Maailma on yhteisöllinen

Yhteisöllisyys on myös Sinisalolle merkittävä arvo. Kuten Houseagon We-näyttely, myös maailma ja yhteiskunta luodaan lopulta yhdessä.

– Omassa ajattelussani me kaikki teemme toistemme kanssa jatkuvasti yhteistyötä ja tuemme toisiamme romahdusten hetkinä. Tämä ajattelu yhdistyy myös sosialidemokratiaan – solidaarisuuteen, kulttuuriin, kasvatukseen ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus esimerkiksi opiskella. Kun työväen- ja kansalaisopistoja perustettiin, ei kaikilla ollut mahdollisuutta opiskella niin tasavertaisesti kuin tänä päivänä.

Sinisalo on tutustunut sosialidemokratiaan jo lapsuudessaan.

– Minulla, kuten monella muullakin sosialidemokraatilla, sukutausta on vaikuttanut ajatteluun paljon. Isoisäni oli työväenpuolueen kansanedustaja jo vuosina 1939–1944. Hänen sisaruksensa puolestaan tekivät laulu- ja runokeikkoja vanhainkodeissa ja lastenkodeissa. Meillä politiikka ja taide ovat aina liittyneet yhteen, Sinisalo tiivistää.

Kotitaustalla onkin suuri vaikutus siihen, kuinka ihminen pääsee kulttuurin pariin.

– Houseago on toivonut, että näyttelyyn tulisi paljon nuoria ihmisiä. Taiteilija itse on työväenluokkaisesta taustasta. Hän koki lapsena, ettei taide ole häntä varten, vaan elitismiä. Taiteilijan mielestä lapset ja nuoret pitäisi tuoda taiteen pariin varhaisessa vaiheessa. Meillä esimerkiksi on hyvät opastukset, taustamateriaalit ja tehtävät koululaisille, Soikkonen kuvailee.

Tausta taiteen parissa on hyödyksi luottamustoimessa

Teatteritaiteen maisteri Sinisalo on aikaisemmin järjestänyt paljon erilaisia kulttuuritapahtumia ja esimerkiksi toiminut Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtajana. Soikkosen mukaan on hyvä, että museon johtokunnan puheenjohtaja tulee taiteen parista itsekin: näin hänen kanssaan on helppo puhua samaa kieltä.

– Sara Hildénin taidemuseo on arvostettu, pitkän perinteen omaava ja tulevaisuuteen katsova taidelaitos. Teatteritaiteen taustalla on ollut hyvin avartavaa opiskella museomaailmaa Sariannen ja Päivi Loimaalan opastamana. Organisaation ymmärtämiseksi on hyvä, että taidemuseo on melko samanlainen yleisö- ja henkilöstömäärältään kuin Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Eteen on tullut jo isojakin asioita, kuten museonjohtajan valinta keväällä, Sinisalo kuvailee.

– Uusi asia minulle on ollut tämän uskomattoman arvokkaan, Sara Hildénin Säätiön omistaman taidekokoelman varastointi ja säätiön ja museon yhteistyö. Tosiasia on, että varastotilat vaativat paljon parannusta – peruskorjauskaan ei välttämättä enää riitä, vaan puhutaan kokonaan uusista tiloista.

Sinisalon taustasta löytyy myös yllättävä yhteys Sara Hildénin taidemuseoon.

– Olen ollut taidemuseon avajaisissa vuonna 1979 kahdeksanvuotiaana. Elämässäni on myös ollut pitkä vaihe, kun olin paljon tekemisissä kokoelman keräämiseen vaikuttaneiden ihmisten kanssa. Vaikka en ollut ennen tätä luottamustoimea muutoin tekemisissä itse taidemuseon kanssa kuin asiakkaana, tuntui, että tiesin paljon historiaa myöten jo aloittaessani.

Sara Hildénin taidemuseo on sattumoisin yksi maailman harvoista naisen nimeä kantavista taidemuseoista. Nimihenkilön persoonallisuus on inspiroiva myös Sinisalon mielestä.

– Sara oli poikkeuksellinen kulttuuri-ihminen, joka esimerkiksi aloitti taidekokoelmansa keräämisen kypsemmällä iällä, rakensi tästä kansainvälisen uran ja esiintyi kansainvälisesti uskottavana taideostajana, mikä sekään ei ollut aivan itsestään selvää. Hän rakensi tämän kaiken ompelijattaren ja kotiapulaisen taustasta käsin. Lisäksi juuri Sara esitteli vaateliikkeessään tamperelaisnaisille housut. Sekin oli radikaalia ja demokraattista.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Valtuustoaloite Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä liikuntapaikkana

Kaukajärvi-Annala on yksi Tampereen kaupungin suurimmista asuinalueista. Kaukajärven tilastoalueella asuu yli 13 000 ihmistä. Alueen merkittävät liikuntapaikat keskittyvät Kaukajärvelle, kahden kilometrin päähän Annalan koulusta ja kolmen kilometrin päähän Karosen koulutalosta. Urheiluseuroilta ja alueen asukkailta on tullut toiveita Annalan alueen liikuntamahdollisuuksien ja Karosen koulun pihan kehittämiseksi.

Juuri Karosen koulun pihan ja kentän kehittäminen olisi perustelua perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman näkökulmasta, jossa Annalan koulutalosta on tarkoitus luopua Kaukajärven koulun perusparannuksen/laajennuksen tai mahdollisen uudisrakennuksen jälkeen.

Karosen koulutalon rakentamisesta on kulunut pian 20 vuotta. Pihaa ja kenttää käyttää päivittäin koulun n. 300 oppilasta ja kouluajan ulkopuolellakin se on monelle tärkeä ajanviettopaikka. Koulun piha kaipaa päivittämistä. Monet pihan sekä pelikentän välineistä ovat yksinkertaisesti huonossa kunnossa. Koulun piha kaipaa myös lisää aktiviteetteja, nykyiset ovat välituntikäytössä riittämättömiä koulun oppilasmäärään nähden. Myös pelikentän valaistusta tulisi parantaa.

Koulun piha-alueen ja kentän suunnitteluun tulisi osallistaa kaikki koulun oppilaat sekä koulun henkilökunta. Ideoita voisi kysyä mahdollisimman laajasti myös muilta lähialueen lapsilta ja nuorilta. Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmassa Karosen koulun kenttä on merkitty kategoriaan ”kunnostettava”, ja tavoitevuodeksi 2020. Kunnostamisen ja päivittämisen aika siis olisi.

Kaukajärvi-Annalan alueella on aktiivista seuratoimintaa jalkapallossa, ja seuroilta on tullut toiveita tekonurmikentästä. Tekonurmikenttä parantaisi jalkapallon olosuhteita ja myös vähentäisi altistumista pölyävälle kivituhkalle kuumina ja kuivina kesäpäivinä, jolloin juniorit kentällä harjoittelevat. Tekonurmikenttien lisääminen kaupunginlaajuisesti on myös voimassa olevan pormestariohjelman mukaista.

Kentän aidat sekä jalkapallomaalit ovat uusimisen tarpeessa. Kentän päädyssä olevaa koripallokenttää voitaisiin päivittää turvallisemmaksi ja siitä voisi kenties tehdä jopa täysimittaisen kahden korin kentän. Kentän ympäristöön voisi sijoittaa myös ulkokuntosalilaitteita. Myös jääkiekkokaukalon sijoittamista kentälle tulisi harkita, kuitenkin niin että vapaalle luistelulle jäisi tilaa. Kaukajärven alueella ei tällä hetkellä ole yhtään luistelukenttää, jossa olisi kaukalo.

Tampereen kaupunki käynnistää Kaukajärvi-Annalan alueella lähiöohjelman, joka ulottuu vuoteen 2025. Tampereen kaupungin linjausten mukaan koulun piha-alueita saneerataan pääsääntöisesti perusparannusten yhteydessä. Karosen koulun piha-alueen kehittäminen olisi kuitenkin perusteltu osa lähiöohjelman toimenpiteitä, ja konkreettinen parannus alueen palvelutasoon. Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä ja koulun pihan päivittäminen nykystandardien mukaiseksi lisäisivät merkittävästi alueen viihtyisyyttä.

Esitän, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamiseksi sekä kehittämiseksi lähiliikuntapaikkana.


24.10.2022
Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite kouluruokailun kehittämisestä

Valtuustoaloite kouluruokailun järjestämisen, kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen parantamisesta ja kehittämisestä Tampereen kouluissa ja eskareissa sekä riittävän määrärahan lisäämisestä kaupungin talousarvioon

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädäntö, kansalliset ja paikalliset opetussuunnitelmat sekä kouluruokailu- ja ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema kouluruokailusuositus ohjaa koulupäivän ruokailua ja ruokakasvatuksen toteuttamista. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Suositus antaa laajan kriteeristön ja ohjeistuksen kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se toimii ohjenuorana ruokapalvelun ja opetuksen järjestäjille sekä ruokapalvelu- ja opetushenkilöstölle. Suositus ohjaa myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kouluruokailusuosituksessa huomioidaan aterian tarjoamisen ajankohta ja ruokailun kesto. Sopiva ajankohta ruokailulle on noin klo 11–12. Oppilailla pitää olla riittävästi aikaa ateriointiin – ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia. Aterioinnin lisäksi oppilailla olisi hyvä olla vielä 10–15 minuuttia aikaa ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai sen jälkeen. Terveellistä välipalaa pitäisi olla mahdollista nauttia koulussa, mikäli oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Joissakin kouluissa on tarjolla maksutonta välipalaa, mutta useimmissa välipala on maksullinen. Joissakin Suomen kouluissa on käytössä etukäteen maksettava välipalapassi, jonka vanhempi lunastaa lapselleen ja joka oikeuttaa tiettyyn määrään välipaloja.

Kouluruokailu on myös tärkeä osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Säännöllinen ateriarytmi edistää hyvinvointia ja hyvää ravitsemusta sekä auttaa välttämään epäterveellisiä välipaloja ja napostelua. Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi myös lasten keskittymiskykyyn, oppimiskykyyn ja tunteiden säätelyyn eli oikea-aikainen ja terveellinen ruoka vaikuttavat monella tapaa lasten oppimiseen ja koko koulun toimintaan. Koulun ja kodin yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat kouluruokailussa ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa erittäin tärkeitä. Selvitykset osoittavat, että ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee. Osa oppilaista joko jättää aterian täysin syömättä tai korvaa sen välipaloilla, jotka voivat olla epäterveellisiä. Alempien vuosiluokkien oppilaista lähes kaikki kyllä osallistuvat kouluruokailuun, mutta moni ei syö aterian kaikkia ainesosia.

Tampereen Vanhemmat ry teki kouluruokailukyselyn sähköisenä kyselynä keväällä 2022. Vastaajina olivat tamperelaisten koulujen vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt kartoittivat vastaukset oman koulunsa lasten vanhempia haastatellen. Vastauksia saatiin eri puolilta kaupunkia.

Koontia Tampereen Vanhemmat ry:n kyselyn vastauksista:

Ruokailun ajankohta

  • 63 % aikavälillä klo 10-12
  • 25 % aikavälillä klo 10-13
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.00
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.30

Ruokailuun käytetty aika

  • 44% 20 min
  • 25% 15 min
  • 25% aika vaihtelee
  • 6% 25 min

Ulkoilu ruokailuajan yhteydessä (ennen tai jälkeen ruokailun)

  • 81% Kyllä
  • 19% Ei

Välipala (mikäli oppilaiden koulupäivä jatkuu 3 tuntia tai pidempään lounaan jälkeen, tarjoaako koulu välipalan)

  • 81% Ei
  • 19% Kyllä

Kokemuksia kouluruokailusta

Lapsi jättää aamupalan syömättä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin (esim. klo 10) -21%

Lapsi on joutunut kiirehtimään syömistä ja hotkimaan ruokailun lyhyen ajan vuoksi – 79%

Lapsi on joutunut jättämään osan ruoasta syömättä ruokailuun varatun ajan lyhyyden vuoksi – 36%

Lapsella on kova nälkä aamupäivällä kouluruokailun toteutuessa liian myöhään – 29%

Lapsella on kova nälkä iltapäivällä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin – 64%

Kotoa on jouduttu laittamaan eväät mukaan koulun ruokailun ajoituksen (liian aikainen tai myöhäinen) tai liian lyhyen ruokailuun varatun ajan vuoksi – 57%

Koulupäivä alkaa ruokailulla – 14%

Koulupäivä päättyy ruokailuun – 29%

Ruokailu vaikuttaa oppitunnin alkuun tai loppuun (oppitunti jää tavallista lyhyemmäksi) – 43%

Oppilaat käyvät syömässä kesken oppitunnin – 64%

Ruokailuun liittyvät järjestelyt (ruokailun ajoitus, ruokalassa vietetty aika) ovat aiheuttaneet vaikeuksia erityisruokavalion tai muun syömiseen liittyvän terveydellisen seikan – 21%

Ruoka on loppunut kesken – 29%

Kyselyn tulosten vertailua kouluruokailusuositukseen

Ruokailu toteutuu pääosin ruokalassa, mutta jotkut oppilaat ruokailevat luokassa. Ruokala on ruuhkainen ja melu haittaa ruokailuhetkeä. Ruokailu ei toteudu yhdessäkään vastanneessa koulussa suositusten mukaisena ajankohtana klo 11-12. Kouluissa syödään joko liian varhain tai liian myöhään. Liian aikainen lounas johtaa aamupalan syömättä jättämiseen tai kovaan nälkään iltapäivällä. Liian myöhäinen lounas haittaa aamupäivän oppitunteja nälän kurniessa. Ruokailu ei kaikissa vastanneissa kouluissa jaksota lapsen koulupäivän kokonaisuutta, vaan koulu alkaa tai päättyy ruokailulla. Yhdessäkään vastanneessa koulussa ruokailuun ei varattu suosituksen mukaista vähintään 30 minuuttia. Ruokailuun käytetään 15-20 minuuttia (yhdessä koulussa 25 minuuttia). Tämä johtaa hotkimiseen tai ruokaa ei ehditä syödä loppuun. Pääosin oppilailla on mahdollisuus ulkoiluun joko ennen tai jälkeen ruokailun. Viidesosassa kouluja ulkoilu ei toteudu. Vain viidesosassa vastanneista kouluista on tarjolla välipalaa pitkinä koulupäivinä koulun jatkuessa yli 3 tuntia lounasajan jälkeen. Välipala on maksullinen.

Yhteenvetoa

Kouluruokailu järjestetään useassa tamperelaisessa peruskoulussa poiketen valtakunnallisesta kouluruokailusuosituksesta. Kouluruokailusuosituksesta poikkeamisella on merkittäviä vaikutuksia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin: Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi lasten keskittymiskykyyn ja oppimiskykyyn. Riittävä ja oikea-aikainen ravitsemus koulupäivän aikana on tärkeä asia oppilaan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen sekä myös tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan näkökulmasta. (Lähde: Tampereen Vanhemmat ry, kouluruokailukysely kevät 2022).

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruoan kehittämisohjelman. Ohjelman luonnos on jo luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Ohjelma julkaistaan marraskuussa 2022. Ohjelman tavoitteena on mm. lisätä kouluruokailuun osallistumista, kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä ja etsiä ratkaisuja, joilla välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun.

Inflaatio ja elintarvikkeiden raju hinnannousu vaikuttavat myös kouluruoan hintaan. Aamulehti uutisoi (AL 25.8.2022), että syyskuun alusta alkaen yksittäisen myytävän kouluaterian hinta nousee 2,59 eurosta 2,68 euroon Tampereella. Vuosikustannus nousee huomattavasti, noin 400 000 eurolla vuodessa. Hinnat valitettavasti jatkavat nousuaan edelleen. On erittäin tärkeää, että vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen koululaisten kouluruoan laatu ei heikkene eikä ravintosuositusten noudattaminen ole vaarassa. Monessa perheessä joudutaan karsimaan menoista ja kotiruoan laatu ja määrä voi myös heikentyä. Osalle lapsista kouluruoka voi olla ainoa lämmin ateria päivässä. Eriarvoistumisen vähentämiseksi on erittäin tärkeää, että kouluissa ja eskareissa saa laadukasta ja ravintosuositusten mukaista kouluruokaa ja että ruokailun järjestämisessä noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

Kouluruokailu on osa kuntien strategiseen päätöksentekoon perustuvaa toimintaa ja alueellista kehitystä. Lasten kouluruuan laatu ja ruokailun puitteiden järjestäminen heijastelevat kunnan arvoja. On arvovalinta tarjota lapsille laadukasta ja maukasta ruokaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeenkin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kouluruokailuun investoiminen kunnassa on hyvinvoinnin varmistamista ja ennakointia, joka voi tuoda säästöjä myöhemmin.

Esitän, että Tampereen Vanhemmat ry:n kouluruokailukyselyn tulokset ja huomiot otetaan käsittelyyn ja tehdään pikaisesti tarvittavat parannukset Tampereen kouluissa ja eskareissa yhteistyössä vanhempainyhdistysten ja Tampereen Vanhemmat ry:n kanssa. Kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on varattava riittävät määrärahat kaupungin talousarvioon.

 

Tampereella 24.10.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)