Valtuustoaloite Tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Jätin 2.5.2001 ja 20.6.2007 valtuustoaloitteet tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle. Tuolloin ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta tiedekeskuksen perustamiseksi. Aikaa on kulunut ensimmäisestä aloitteestani yli 21 vuotta. Tampere on vuodesta toiseen sijoittunut Suomen imagotutkimusten kärkeen, myös matkailijamäärät ovat vuosi vuodelta nousseet, poikkeuksena koronan aiheuttama notkahdus, joka kosketti kaikkia muitakin Suomen kaupunkeja. Yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista Tampere voisi laajentaa matkailutarjontaa perustamalla tiedekeskuksen. Tiedekeskus palvelisi erityisesti myös tamperelaisia tuoden koko Pirkanmaan alueelle vetovoimaa. Tiedekeskus sopisi erityisen hyvin Särkänniemen alueen yhteyteen. Vuonna 2007 jätin aloitteen myös Särkänniemen alueen kehittämiseksi.

Suomen tiedekeskusyhdistys ry. on vuonna 2020 perustettu suomalainen tiedekeskusverkosto. Se kokoaa yhteen kymmenen tiedekeskusta ja -museota ympäri Suomea. Sen päätehtäviä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä sekä vahvistaa kansallista tiedepääomaa ja yhdenvertaisuutta uusien lähestymistapojen avulla. Yhdistys on osa FINSCI-tutkimuskonsortiota, joka keskittyy tiedepääoman tutkimiseen ja sen kasvattamiseen.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 10 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Avaruuskeskus Väisälä.

Tunnetuin on tiedekeskus Heureka Vantaalla. Se on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia, tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekassa käy noin 300 000 tieteestä kiinnostunutta vuosittain ja se kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Heureka palvelee perheiden lisäksi myös koululuokkia, oppilaitoksia ja varhaiskasvatusryhmiä. Heurekan toimintoihin kuuluvat vaihtuvat näyttelyt, planetaario, Tiedepuisto Galilei, tiedeleirit ja -kerhot, kokoustiloja, tiedekauppa ja tiederavintola. Heureka osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Heurekaan perustettiin keväällä 2021 Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittaman European Space Education Resource Office -verkoston Suomen yhteyspiste ESERO Finland (www.esero.fi). Lisäksi Heureka on mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä oppimista, opettamista ja opettajuutta kehittävissä hankkeissa.

Heurekassa järjestetään myös vuosittain keskimäärin 12 tapahtumaa, 2–3 opettajailtaa ja luentoja. Perhekävijöille ja koululaisille suunnatuissa tapahtumissa on kokeellista ohjelmaa ja tekemistä: rakentelutyöpajoja, ohjattuja laboratorio- ja työpajaohjelmia, tiedeteatteri- ja Tiedettä pallolla -esityksiä, tietokilpailuja, kumppaneiden kokeilu- ja tutustumispisteitä sekä asiantuntijakohtaamisia. Heurekan toiminnalliset oppimisohjelmat yhdistävät

eri tieteitä ja teknologiaa monialaisesti ja innostavasti. Ne syventävät tiedeoppimista sekä kannustavat lapsia ja nuoria STEM-aloille (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Oppimisohjelmat rakentavat osaamista sekä kehittävät tutkimus- ja työelämätaitoja, luovaa ongelmaratkaisukykyä ja vastuullisuutta.

Heurekan toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö. Tiedekeskussäätiön 10 taustayhteisöä ovat

Aalto-yliopisto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Helsingin yliopisto
Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Työ- ja elinkeinoministeriö
Valtiovarainministeriö
Vantaan kaupunki

Ne osallistuvat aktiivisesti Heurekan toimintaan sitä tukien ja kehittäen.

Särkänniemeen ollaan suunnittelemassa suurta elämysaluetta. Särkänniemen alueen kehittämisellä halutaan vahvistaa läntisen keskustan vetovoimaa ja kasvattaa ihmisvirtoja. Aluetta kehittämällä halutaan lisätä myös Tampereen houkuttelevuutta. Alueelle kehitetään muun muassa teemoitettu hotelli ja kylpylä-vesipuisto, ravintola- ja tapahtumakatu, digitaalisiin elementteihin perustuva sisäkohde aikuisille sekä Ylen kanssa kehitetyn konseptin mukainen Mediamaailma.

Särkänniemen huvipuiston, Mustalahden, Kortelahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston muodostama kehitysalue on merkittävä kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun kokonaisuus. Alueen kehittäminen vetovoimaiseksi elämyskokonaisuudeksi tukee sekä tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja lisää Tampereen työllisyyttä. Tärkeää on, että myös alueen ympärivuotinen käyttö kasvaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kehittämishanke vuoteen 2028 mennessä.

Tiedekeskus sopisi erittäin hyvin uuteen Särkänniemen elämysalueeseen ja täydentäisi hienosti monipuolista elämystarjontaa omalta osaltaan. Olen vuosien aikana eri yhteyksissä useasti tuonut esiin tiedekeskuksen tarpeellisuuden kaupunkiimme. Se olisi myös uusi vetovoimatekijä Tampereelle ja erityisesti Särkänniemen elämysalueelle.

Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä Särkänniemen ja mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistää neuvottelut ja suunnitelmat tiedekeskuksen perustamiseksi Särkänniemen uuteen elämysalueeseen. Tiedekeskus Heurekan kokonaisuus, sisältö ja toiminta toimisi erinomaisena esikuvana Tampereen tiedekeskukselle.

Tampereella 19.9.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Tamperelaiset ehdokkaat eduskuntavaaleissa 2023

Pirkanmaan Sosialidemokraatit ovat asettaneet eduskuntavaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. Listalla on 8 tamperelaista ehdokasta.

asetetut tamperelaiset ehdokkaat:

____________________________________

Julin Sofia, 24, hallintotieteiden opiskelija, poliittinen avustaja, Tampere

Sofia on tällä hetkellä Tampereen nuorin kaupunginvaltuutettu. Hän on työskennellyt mm. pääministerin ja kansanedustajan poliittisena avustajana.
Sen lisäksi, että Sofia on kaupunginvaltuutettu, on hän varajäsenenä Tampereen kaupunginhallituksessa sekä jäsenenä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa.

____________________________________

Kuusipalo Saana, 26, valtiotieteiden ylioppilas, lähihoitaja, Tampere

Saana on tällä hetkellä varavaltuutettuna Tampereella. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi, minkä lisäksi hän on valtiotieteiden ylioppilas.
Saana on lisäksi jäsenenä elinvoima- ja osaamislautakunnassa.

____________________________________

Loukaskorpi Johanna, 48, apulaispormestari, opettaja, Tampere

Johanna toimii sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina Tampereella. Hän toimi sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina vuosina 2017-2021.
Johanna toimii myös Pirkanmaan sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana.

____________________________________

Lyly Lauri, 69, puheenjohtaja, pormestari (em.), Tampere

Lauri on toiminut aiemmin Tampereen pormestarina sekä SAK:n puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä konsernijaoston puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän toimii Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtajana.

____________________________________

Machaal Mahmoud, 61, kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja, Tampere

Mahmoud on tamperelainen kaupunginvaltuutettu. Tämän lisäksi hän toimii Tampereen maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajana. Mahmoud on jäsenenä Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

____________________________________

Marin Sanna, 37, kansanedustaja, pääministeri

Sanna toimii tällä hetkellä Suomen pääministerinä. Hän on myös SDP:n puheenjohtaja. Kansanedustajana Sanna on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Hän on toiminut aiemmin myös liikenne- ja viestintäministerinä 06/2019 – 12/2019.

____________________________________

Nurminen Ilmari, 31, kansanedustaja, Tampere

Ilmari on toisen kauden kansanedustaja. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Tällä hetkellä hän toimii jäsenenä Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Ilmari toimii myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

____________________________________

Viitanen Pia, 55, kansanedustaja, Tampere

Pia on toiminut kansanedustajana vuodesta 1995 lähtien. Hän on toiminut asunto- ja viestintäministerinä 05/2013-04/2014 sekä kulttuuri- ja asuntoministerinä 04/2014-05/2015. Tällä hetkellä Pia toimii Verojaoston puheenjohtajana sekä jäsenä Valtiovarainvaliokunnassa ja Tarkastusvaliokunnassa. Lisäksi hän on kaupunginvaltuutettuna Tampereella.
____________________________________

Lue artikkeli kaikista SDP:n asettamista ehdokkaista Pirkanmaalla:

https://pirkanmaa.sdp.fi/eduskuntavaalit/

Perheet eivät saa apua ajoissa

Sain huolestuneelta vanhemmalta viestin. Hänen lapsestaan oli tehty lähete perheneuvolaan koulun kautta heinäkuussa. Vanhemmalle kerrottiin, että jonotusaika on puoli vuotta ja että tällä hetkellä käsitellään alkuvuodesta tulleita lähetteitä. Pyysin selvitystä perheneuvolasta ja valitettavasti tilanne on totta.

Jotta perheiden ongelmat eivät kriisiydy ja pahene, aika perheneuvolaan tulisi saada nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Se on myös perheneuvolan toive. Perheneuvola toki pyrkii kaikin keinoin helpottamaan jonoissa olevien tilannetta arvioimalla asiakkaan kiireellisyyttä ja järjestämällä tukitoimia perheelle odotusajaksi muista palveluista.

Tampereen perheneuvolassa on myös yritetty ratkoa jono-ongelmaa mm. tiimijärjestelyillä, arvioinnin tehostamisella, tiedottamisella, esimiesjärjestelyillä, työtapojen muutoksilla mm. ryhmätoimintojen lisäämisellä ja kertakonsultaatioilla. Kesäkuussa 2021 Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen merkittävän lisäbudjetin ja sillä budjetilla palkattiin mm. perheneuvolaan kaksi psykologia ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka aloittivat syksyllä 2021. Lisäksi valtuusto myönsi perheneuvolalle lisärahaa pariterapian ja vanhemmuuden tuen palveluseteleihin.

Lisäresurssit perheneuvolalle ja muihin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin esim. oppilashuoltoon ja nuorisovastaanotolle auttoivat hetkellisesti ja perheneuvolan jonotilanne helpottui 2021 loppuun mennessä, kun lastenpsykiatrinen tiimi purki jonossa odottaneita asiakkaita. Tilanne on kuitenkin jälleen vaikeutunut, mikä johtuu lisääntyvistä mielenterveyden haasteista ja asiakaskunnan muutoksesta. Perheneuvolan uusista asiakkaista tänä vuonna on ollut yli 50 % lastenpsykiatrista avohoitoa tarvitsevia ja matalan kynnyksen kasvatus- ja perheneuvontaa tarvitsevien osuus on alle puolet uusista asiakkaista.

Valtuuston myöntämä lisäresurssilla purettiin jonoja, mutta perheneuvolan ruuhkautumiseen sillä ei ole pystytty vastaamaan, koska asiakkaat ovat entistä pitkäkestoisemman ja vaativamman hoidon ja tuen tarpeessa. Perheneuvolan tilannetta vaikeuttaa sekin, että koulupsykologeista on vajausta ja Taysin lastenpsykiatria ei vedä ja pysty hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia lapsia.

Tarve perheneuvolan palveluille on Tampereella kasvava ja asiakkaat entistä huonokuntoisempia. Tilanne on lapsille ja heidän perheilleen kestämätön. Vanhemmat väsyvät ja heidän voimavaransa ehtyvät, kun lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa riittävän nopeasti. Hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tarkastella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta ja suunnata määrärahoja ja resurssia matalan kynnyksen palveluihin, kohdentaa niitä tarvelähtöisesti ja nopeuttaa näihin palveluihin pääsyä. Syytä olisi myös päivittää esimerkiksi ADHD-hoitopolku siten, että myös perustasolla voitaisiin tehdä ADHD-diagnostiikkaa sekä arvioida lääkitystä ja kuntoutusta.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari, Tampere
aluehallituksen jäsen, Pirkanmaan hyvinvointialue

Seurakuntavaalien ehdokkaat asetettu

Seurakuntavaalit järjestetään 20.11.2022. Tampereen Kirkkodemarit asettivat vaaleihin ehdokkaita kaikissa neljässä Tampereen seurakunnassa.

Ohessa Kirkkodemareiden ehdokkaat seurakuntavaaleihin aakkosjärjestyksessä:

Eteläinen seurakunta:
Harkonmaa Tuula
Kuusipalo Saana
Solja Petri
Virta Tero
Virtanen Sirpa

Harjun seurakunta:
Leppänen Marjut
Penders Elisa
Salonen Tiina
Sillanpää Hilkka
Viljanen Iida

Messukylän seurakunta:
Grann Hanna-Maria
Halme Salme
Huotari Tarja
Käpylä Tarja
Lehtelä Heli
Majava Paula
Mikkola Outi
Niemenmaa Marjo
Ojakangas Aki

Tuomiokirkon seurakunta:
Jokinen Ahti
Lahtinen Raisa-Tiina
Mattila Marja
Niinivaara Mirva
Sinisalo Kirsi-Kaisa
Virkki Marja-Leena

Yksinasuvat unohdettiin taas

Hallitus teki budjettiriihessä monia tärkeitä päätöksiä ihmisten tukemiseksi nykyisessä hankalassa taloustilanteessa. Hallitus unohti kuitenkin yksinasuvat.

Tämä ei toki yllätä hallitukselta, jonka hallitusohjelmassa yksinasuvat sekä sinkut mainitaan pyöreät nolla kertaa. Vertailuna, että sana perhe esiintyy hallitusohjelmassa 82 kertaa. Hallituksen arvovalinta oli tukea perheitä eikä siinä ole mitään väärää, mutta samalla taisi olla arvovalinta unohtaa yksinasuvat tyystin.

Yksinasuvien unohtaminen tarkoittaa joka viidennen suomalaisen ja joka toisen tamperelaisen unohtamista. Yksinasuvia, kun suomalaisista on jo noin 1,2 miljoonaa ja tamperelaisista yli puolet. Myös me yksinasuvat ja sinkut ansaitsemme osamme politiikalta.

On omituista, että juuri tässä maailmanajassa yksinasuvat unohdetaan. Yksinasuvilla on perheellisiin verrattuna suurempi köyhyys- ja syrjäytymisriski. Sen lisäksi suurin osa perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on yksinasuvien kotitalouksia. Yksi keino tukea yksinasuvien suhteessa korkeampia asumismenoja olisi ollut sinkkulisän
käyttöönotto. Sen lisäksi tarvitsisimme uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan sekä sote-palveluihin, jotta yksinasuvien tilanne tunnistettaisiin ja huomioitaisiin paremmin.

Yksi asia on selvää: seuraavaan hallitukseen tarvitaan yksinasuvien ja sinkkujen asioista vastaava ministeri. Nykymaailmassa ei riitä, että meillä on perheiden asioista vastaava ministeri, vaan myös yksinasuvat ja sinkut ansaitsevat tulla näkyvämmin osaksi politiikkaa. Ministeri muun muassa siksi, ettei viidennestä suomalaisista unohdettaisi jatkossa.

Sofia Julin,
Tampereen nuorin kaupunginvaltuutettu (sd.)
Hallintotieteiden yliopisto-opiskelija

Valtuustoaloite: Kohdennettua apua ja tukea tamperelaisten arkeen inflaatiosta ja hintojen noususta eniten kärsivien auttamiseksi toimenpidepaketin avulla

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Paljon on jo tehty tilanteen helpottamiseksi, mm. jakeluvelvoitteen keventämisen ja raakaöljyn hinnan alenemisen myötä on korkeimmista bensan ja dieselin hinnoista tultu alas yli 0,5 euroa. Työmatkavähennystä on nostettu ja sosiaalietuuksien indeksitarkistuksia aikaistettu. Tehokkaita lisätoimia kuitenkin tarvitaan niin valtion kuin kunnankin taholta nopeasti. Monella on tällä hetkellä suuri huoli oman perheen pärjäämisestä. Yksin asuvia on Suomessa yli miljoona ja yksin taloudesta vastaavien toimeentulovaikeudet korostuvat. Monet kysymykset mietityttävät. Miten selvitä tulevan talven sähkölaskuista, kun laskun loppusumma uhkaa moninkertaistua? Riittääkö rahaa enää laskuihin, ruokaan, asumiskustannuksiin, lääkkeisiin ja vaatteisiin? Sähkön hinnan raju nousu ja kohonneet asumiskustannukset voivat johtaa asunnottomuuden merkittävään lisääntymiseen.

Tampereen kaupunki otti köyhyysohjelman käyttöön valtuustoaloitteeni pohjalta vuosia sitten. Tampereen pormestariohjelmassa hyväksyttiin valtuustokaudella 2017-2021 edellisellä valtuustokaudella tehdyn köyhyysohjelman uudistaminen. Köyhyysohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.2.2019. Köyhyysohjelmaan kirjattiin kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Tampereella eri ikäryhmiä, lapsia ja lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä sekä ikäihmisiä koskien. Toimenpide-ehdotuksista työryhmän arvion mukaan 7 toteutui, 7 toteutui osittain ja 3 ei toteutunut. Tampereella pienituloisten osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Korona-pandemia on vaikuttanut Tampereella avun tarvitsijoiden määrään, joka on kasvanut; esimerkiksi ruoka-apua ovat hakeneet aiempaa useammat. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018 – 2021 raportti merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 7.6.2021. Aamulehti uutisoi kesällä 2022, että Tampereen ruoka-avun kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ruoan hinnan nousun ja Ukrainan sodan takia. Ennen korona-aikaa ruokakasseja jaettiin noin 7 500 kpl kuukaudessa. Nyt määrä on noussut liki 13 000 avustukseen kuukaudessa ja ruokajonot ovat pidentyneet merkittävästi. Nyt tarvitaan tilanteeseen nopeasti apua myös Tampereen kaupungin taholta.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja ottaa käyttöön nopealla aikataululla kustannustehokkaan toimenpidepaketin ahtaimmalle joutuneiden tamperelaisten auttamiseksi. Toimenpiteiden suunnitteluun tulee ottaa mukaan ja se tulee tehdä yhteistyössä kaupungin köyhyystyöryhmän, asukasraatien, järjestöjen, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa. Tampereen tulee myös panostaa Aktiivipassiin ja Kaikukorttiin yhtenä tukimuotona. Tampereella on Kaikukortti kokeilussa 31.12.2022 saakka.

Tampereella 29.8.2022

Aila Dündar-Järvinen,
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite toimintatapojen luomiseksi epäasiallisen käytöksen ja häirinnän kitkemiseksi kaupungin luottamustoimielimissä

Meidän jokaisen päättäjän vastuulla on omalla toiminnallamme edistää turvallista päätöksentekoympäristöä ja yhdenvertaista kulttuuria kaupungin luottamustoimielimissä. Silti edelleen valitettavan moni joutuu epäasiallisen käytöksen tai häirinnän kohteeksi hoitaessaan luottamustehtäviään. Kaupungin olisikin ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi hoitaessaan luottamustehtäviään Tampereen kaupungilla.

Kaupunginvaltuusto on 29.8.2022 kokouksessaan hyväksymässä Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet, joissa todetaan muun muassa, että “emme salli epäasiallista käytöstä, kiusaamista tai häirintää missään muodossa”. Tämän on näyttävä myös käytännön toimissa sekä rakenteissa. Hienot arvot ja yhteisesti sovitut asiat eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla -niiden toteutuminen vaatii tekoja.

Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen (2021) esittävät kunnallisten luottamushenkilöiden häirintäkokemuksia koskevaan tutkimukseensa perustuen, että kuntien tulisi osana muuta turvallisuussuunnittelua luoda prosessit, joilla häirintään puututaan. Näiden puuttumisen prosessien tulisi olla paitsi jämäköitä niin myös matalalla kynnyksellä käytettävissä.

Häirinnän uhka vaikuttaa myös ehdokkaaksi asettumiseen kuntavaaleissa. Uskomme, että selkeästi määritetyillä toimintatavoilla ja jämäkällä toiminnalla voimme nykyisten
luottamushenkilöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen vahvistamisen ohella osaltamme edistää demokratiaa, jos kynnys ehdokkaaksi asettumisesta madaltuu.

Valtuustoaloitteessa esitämme, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön häirintäyhdyshenkilöt kaupungin luottamustoimielimissä. Jokainen kaupungin luottamustoimielin valitsee keskuudestaan kaksi (2) häirintäyhdyshenkilöä. Pienemmillä toimielimillä häirintäyhdyshenkilöt voivat olla myös yhteisiä. Kyseisiin tehtäviin valitut henkilöt voivat olla esimerkiksi luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita.

Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on neuvoa ja tukea epäasiallista kohtelua tai häirintää kohdanneita luottamushenkilöitä. Häirintäyhdyshenkilöt tulee kouluttaa tehtäväänsä. Häirintäyhdyshenkilöjärjestelmä olisi käytössä niin toimielinten kokouksissa, seminaareissa kuin muissakin luottamustehtävien hoitamiseen liittyvissä tilaisuuksissa. Lisäksi esitämme
häirintäyhdyshenkilöjärjestelmän rinnalle mahdollisuutta ilmoittaa häirinnästä anonyymin lomakkeen kautta silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole luottamushenkilölle mahdollisia.

Tampereella 29.8.2022

Inna Rokosa, Sofia Julin,
kaupunginvaltuutettu (sd.) kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kunnat ja Pirkanmaan hyvinvointialue rinnakkain uudella työnjaolla

Pirkanmaan hyvinvointialue ottaa järjestämisvastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen neljän kuukauden päästä eli 1.1.2023. Muutos on valtava niin kunnissa kuin uudella hyvinvointialueella. Ensimmäinen tavoite on tehdä siirto vuodenvaihteessa turvallisesti ja hallitusti sekä niin, ettei palveluihin tule mitään katkoksia. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Tässä tarvitaan kuntien ja vastaanottavan organisaation hyvää yhteistyötä muutosvaiheessa, mutta erityisen tärkeää se on jatkossa, kun ihmisten kokonaishyvinvoinnista pidetään huolta. Kunnat ja hyvinvointialue ovat rinnakkain toimivia organisaatioita uudella työnjaolla. Kummallakin on erittäin tärkeä rooli ihmisten elinolosuhteiden synnyttämisessä ja hyvinvoinnin luomisessa elämän eri vaiheessa.

Tätä yhteistyötä ja kuntien odotuksia hyvinvointialueeseen luodataan osaltaan myös Pirkanmaan hyvinvointialueen viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon kuntakierroksilla. Jokaisessa kunnassa on tarkoitus vierailla tämän syksyn aikana.

Tärkein työ tehdään kuitenkin arjessa yhteisellä tekemisellä ja asiakkaita kuuntelemalla. Palvelut siirtyvät kunnilta sellaisenaan vuodenvaihteessa, mutta tulevat kehittymään ja uudistumaan lähivuosina.

Yhtenä vahvuutena on, että tässä tehdään nyt muutosta hyvin tunnettuihin palveluihin. Se helpottaa tekemistä. Kysymys on, miten niitä nivotaan muutosvaiheessa yhteen ja jatkossa uudistetaan. Toisena vahvuutena on, että meillä on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivia yhteisiä luottamushenkilöitä, jotka tuntevat kummakin organisaation ja paikalliset olosuhteet. He ovat kuntalaisten ja pirkanmaalaisten ääni päätöksenteossa. Yhdessä tekemällä ja päättämällä saamme parhaan lopputuloksen aikaiseksi.

Valittu uusi johtava viranhaltijajoukko on mittavan haasteen edessä. Heidän vastuullaan on muun muassa arjen tekemisen johtaminen ja palvelujen järjestäminen, muutoksen läpivieminen, henkilöstön siirron hoitaminen, hyvien työskentelyolosuhteiden synnyttäminen, resurssien organisoiminen ja varmistaminen. Lähikuukausina siirtovaihe on työssä päällimmäisenä, mutta jatkossa toimintojen ja palvelujen uudistaminen ja kehittäminen korostuu.

Valmis tämä organisaatio ei ole syntyessään. Työn haastetta lisää se, että palvelutarve on valtava ja se kasvaa yhteiskunnan muutosten myötä. Tämän päivän toteuttamista vaikeuttaa rahoituksen niukkuus, henkilöstöpula ja korkea inflaatio. Näihin kaikkiin meidän on vastattava käytännössä toimivilla ratkaisuilla.

Lauri Lyly
Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja

Valtuustokysely joukkoliikenteen palvelutason varmistamisesta

Tampereen joukkoliikenne on kärsinyt viime viikkojen aikana isoista puutteista palvelutasossa. Merkittävimmät ja pitkäkestoisimmat vaikeudet liittyvät bussilinjojen vuorojen perumisiin. Yksittäisen viikon aikana on jäänyt ajamatta 450 vuoroa. Erityisesti yhden liikennöitsijän toiminnassa on ollut ongelmia.

Lisäksi perutut tai muuten ajamatta jääneet vuorot eivät ole luvatulla tavalla näkyneet Nysse-sovelluksessa tai pysäkkien infotauluilla. Myös bussien näkymisessä reaaliaikaisessa liikenteen seurannassa on ollut ongelmia. Kun tiedotus ei toimi, kuntalaiset eivät pysty varautumaan ja suunnittelemaan korvaavaa tapaa liikkua.

Julkisuudessa vaikeuksien syyksi on esitetty liikennöitsijän henkilöstövajaus. Tampereen kaupungin vastuulla on kuitenkin taata toimiva palvelu kaupunkilaisille. Moni tamperelainen luottaa joukkoliikenteeseen päästäkseen töihin, kouluun tai harrastuksiin. Nyt ongelmat ovat aiheuttaneet suurta häiriötä monen arkeen, mukaan lukien myöhästymisiä töistä ja koulusta, ja jopa taloudellisia menetyksiä.

Kuvattuja ongelmia on nyt esiintynyt lähes kuukauden ajan, mikä on kestämättömän pitkä aika. Tamperelaisten luottamus joukkoliikenteeseen on kärsinyt merkittävästi. Jos Tampere haluaa houkutella yhä useamman joukkoliikenteen käyttäjäksi, toimiva ja sujuva palvelu on tässä avainasemassa. Tämän vuoksi on tärkeää välttää vastaavat tilanteet jatkossa.

Siksi kysyn:

Miten Tampereen kaupunki aikoo palauttaa kuntalaisten luottamuksen joukkoliikenteeseen?
Tampereen joukkoliikenteen ja palvelun tuottajan välisessä sopimuksessa on määritelty sanktiot ajamattomista vuoroista. Ovatko nämä sanktiot riittävällä tasolla, jos tällainen tilanne voi kestää näin kauan ilman että sitä korjataan?
Miten Tampereen kaupunki aikoo varmistaa, että perutut ja ajamatta jäävät vuorot saadaan paremmin tiedoksi kaupunkilaisille?

Antti Hiitti
valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle myönnetty kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt kaupunginvaltuutettu Anneli Kivistölle kiinteistöneuvoksen arvonimen 10.6.2022.

Kivistö on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1988 lähtien. Hän toimii tällä hetkellä Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana. Kivistö toimi aiemmin pitkään Tampereen vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtajana.

Kivistö on ammatiltaan vastaava työnsuunnittelija.