Hyvät kuulijat,
Pormestariohjelman, kaupunkistrategian ja valtuustokauden tavoitteet on viety asunto- ja maapolitiikan linjauksiin. Linjausten laadinnan pohjaksi aiempien linjausten vaikuttavuus arvioitiin, ja päivitystyö tehtiin aiempaa merkittävästi enemmän sidosryhmiä, kuntalaisia ja kaupunginkin eri tahoja osallistaen.
Kaupungin asuntopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin muiden palvelualueiden ja yksiköiden sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntoyhteisöjen kanssa. Lisäksi asuntopolitiikan toteuttamisessa on keskeistä yhteistyö rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja asuntoihin investoivien tahojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Tampereella harjoitettu asunto- ja maapolitiikka on perustunut johdonmukaisiin, ennustettaviin ja pitkäjänteisiin käytännön linjauksiin, joita on noudatettu päätöksenteossa ja toimenpiteissä. Tätä linjaa tulemme jatkamaan.
Aikaisempaan nähden monet peruslinjaukset pysyvät ennallaan. Maanvuokrasopimusten uusimisten osalta olemme kuitenkin tekemässä useita muutoksia. Politiikkaa on puhuttanut pitkään kansalaisten ja asunto-osakeyhtiöiden antama palaute asuntotonttien vuokrien suurista korotuksista. Monissa tapauksissa tonttivuokra on kasvanut 10–20-kertaiseksi ja asuminen kallistunut huomattavasti. Taustalla on erityisesti keskusta-alueen vetovoima ja sen myötä tapahtunut maan hinnan nousu.
Asunto- ja maapolitiikka linjauksissa onkin tulossa neljä muutosta nykytilanteeseen:
Ensinnäkin asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusimisen yhteydessä vuokrankorotus porrastetaan, kun tontin vuokralainen ei toimi markkinoilla. Uusi maanvuokra tulee voimaan asteittain seuraavasti: 1. vuosi 60 %, 2. vuosi 80 % ja 3. vuosi 100. Porrastus antaa asunto-osakeyhtiölle ja asukkaille aikaa sopeutua uuteen vuokratasoon.
Toiseksi vuokran perusteena oleva tontin pääoma-arvo tarkistetaan vuokra-aikana 20 vuoden ja 40 vuoden kohdalla. Uusittu maanvuokrasopimus tehdään aiemman 50 vuoden sijasta 60 vuodeksi, koska pääoma-arvo päivitetään 20 vuoden välein. Näin ollen vuokrataso ei jää jälkeen todellisesta vuokratasosta, kuten aikaisemmin.
Kolmanneksi mikäli asuntotontissa, on käytetty vähemmän kuin 80 % asemakaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta, eikä käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntäminen ole esim. rakennusteknisistä, suojelullisista, kaupunkikuvallisista tai RKY-arvoista johtuvista syistä mahdollista, voi kaupunki kohtuullistaa maanvuokraa sopimuksen uusimisen yhteydessä tai erillisestä hakemuksesta. Näin ollen jatkossa ei makseta vuokraa turhista neliöistä.
Lisäksi neljäntenä asiana yhtiömuotoisen asuntotontin maanvuokralaisella on oikeus ostaa tontti, jos tontti sijaitsee keskustan strategisen osayleiskaavan alueella, ja jos tontilla sijaitsee asemakaavalla tai lailla suojeltu rakennus. Tontin myynnin edellytyksenä on, että vuokralainen on suorittanut kaikki voimassa olevan maanvuokrasopimuksen mukaiset vuokrat kaupungille. Tontti myydään ulkopuolisen auktorisoidun arvioitsijan määrittelemällä hinnalla. Tämä linjaus koskee myös jo aikaisemmin uusittuja vuokrasopimuksia. Seuraavan asunto- ja maapolitiikan päivittämisen yhteydessä on hyvä arvioida, onko aluerajaus onnistunut, vai onko sitä perusteltua muuttaa koko kaupunkia koskevaksi. Mutta nyt mennään tällä linjauksella.
Olen erittäin tyytyväinen, että saimme tehtyä useita kaivattuja muutoksia maanvuokrasopimusten uusimiseen. Nämä neljä muutosta tuovat helpotusta asunto-osakeyhtiöiden ja niiden asukkaiden tilanteeseen. Sitä perusasiaa ne eivät kuitenkaan muuta, että maan hinta on keskustan alueella ja läheisyydessä korkea ja vaikuttaa suoraa myös vuokratasoihin. Kaupungissamme on vetovoimaa ja sen vaikutus näkyy monessa asiassa. Toisaalta myös kiinteistöjen ja asuntojen arvot ovat nousseet.
Yksi keskeinen asunto- ja maapolitiikan tavoite on ollut segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Parhaillaan on käynnissä Peltolammin ja Multisillan alueen lähiöohjelmatyö. Seuraavaksi rinnan PeltsuMultsun kehittämisen vielä jatkuessa panostamme Kaukajärven ja Annalan alueen lähiöohjelmaan. Sen rinnalle tulee vähitellen myös lähiöohjelmatyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja edistää myös muiden lähiöalueiden kehittämistä. Lähiöiden kehittämisestä suunnitellaankin pysyvää toimintaa nykyisen projektiluonteisen toiminnan tilalle.
Lähiöidenkin kehittämisessä yhteistyö asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa on ehdottoman tärkeää. Yhteistyön kautta saadaan hyviä kehittämisideoita ja käynnistettyä konkreettisia toimenpiteitä. Kaupungin panostukset palveluihin ovat ratkaisevan tärkeitä. Mutta myös panostukset katujen, viheralueiden, leikkikenttien ja valaistuksen kunnostukseen ovat merkittäviä. Myös uutta monipuolista asuntorakentamista tarvitaan, jotta lähiöt eivät jää nukkumaan ruususen unta.
Kohtuuhintaisen asumisen edistämisen kannalta linjaukset sisältävät uuden kumppanuusmallin. Kumppanuusmallilla varmistetaan riittävä kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutuminen, MAL-sopimuksen asumisen tavoitteiden toteutuminen sekä yksittäisten vuokra-asuntojen saatavuus henkilöille, joilla on asumiseen liittyviä haasteita. Mukaan kumppanuuteen kutsutaan kaikki kohtuuhintaisia asuntoja Tampereella toteuttavat tai omistavat yleishyödylliset toimijat ja lisäksi laajasti muita kaupungin hallinnonaloja ja muita toimijoita, jotka kytkeytyvät kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen.
Yksi pieni ja tärkeä muutos aikaisempiin linjauksiin on myös omakotitonttien luovutustavoitteen nostaminen 110 tontista 150 tonttiin vuodessa. Tavoite on haastava, ja riippuu asemakaavoituksesta. Kiinteistötoimi kyllä luovuttaa tontteja, jos niitä vain saadaan kaavoitettua. Tavoiteasetantaa on kuitenkin tärkeää nostaa, jotta päästään nykyistä parempaan tilanteeseen tonttien saatavuuden suhteen. Lisäksi hakukriteerien palauttaminen tamperelaisuuden ja lapsilukumäärän osalta vaikuttaa siihen, että tontteja saavat jatkossa ennen kaikkea tamperelaiset perheet. Kriteerit koskevat vain vuokrattavia omakotitalotontteja. Myytävien tonttien osalta kriteereitä ei ole käytössä, vaan kuka tahansa voi ostaa Tampereelta tontin.
