Ilkka Porttikivi: Tampere tarvitsee luontolähtöisiä päätöksiä

Ilkka Porttikivi on Tampereen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. Tällä hetkellä Porttikivi on töissä rikosseuraamuslaitoksella ja opiskelee samaan aikaan biologiaa. Luonnon säilyttämiseen ja monimuotoisuuteen liittyvät teemat ovatkin Porttikivelle tärkeitä. Näihin liittyen Porttikivellä on vahvoja kantoja myös kaupungin kaavoitukseen.

– Minusta luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta kyllä puhutaan käsitteiden tasolla paljon, mutta näiden käsitteiden sisältö jää ymmärtämättä. Kuntapolitiikassakin puhutaan luontoteemoista mielellään, mutta siitä huolimatta tehdään luontoa heikentäviä päätöksiä eikä oikeastaan ollenkaan sellaisia päätöksiä, jotka ennallistaisivat ja palauttaisivat alueita luonnon kannalta parempaan kuntoon. Tuntuu, että kauniita asioita puhumalla asiat tapahtuisivat jollakin tavalla itsestään, Porttikivi kuvailee.

Kaavoitukset mietitään ihmisen näkökulmasta

Porttikiven mukaan monet kaavoitukset aiheuttavat luontokatoa, sillä ne mietitään aina ihmisen lähtökohdista ja ihmisen viihtyvyyden kannalta – rakennetaan ja istutetaan sitä, mikä on ihmisen mielestä kaunista riippumatta siitä, mitä tämä merkitsee luonnolle. Porttikivi toivookin tietoisuuden lisäämistä – ettei vain puhuttaisi kauniilla termeillä, vaan ymmärrettäisiin niiden sisältö.

– Esimerkiksi Pohtolan viimeistä metsää lähdettiin kaavoittamaan. Yritin selittää, että tämä on alueen viimeinen metsä, eikä sitä saisi kaavoittaa. Vihreistäkin monet äänestivät sen puolesta, että alueelle kaavoitetaan omakotitalotontteja.

– Kaikki politiikka ja päätöksenteko on todella ihmiskeskeistä. Hyvä esimerkki on myös se, kun Helvetinjärven ja Seitsemisen luonnonsuojelualueen laajentamiseen eräs metsästäjä kommentoi, että kyllä täällä on jo ihmisille riittävästi virkistysalueita ja luonnonsuojelualueita, eikä enempää tarvita. Tässä korostui selvästi ihmiskeskeinen ajattelu – alueita suojellaan vain ihmisen käyttöä ja ihmisen virkistäytymistä varten, eikä nähdä lainkaan sitä, minkä vuoksi luonnonsuojelualueita oikeasti tarvitaan, Porttikivi perustelee.

Monia paikkoja taas on kaavoitettu Porttikiven mielestä järkevästi – mutta näiden kaavoitusta onkin vastustettu ristiriitaisin perustein.

– Monet ovat esimerkiksi perustelleet luonnonsuojelulla mielipidettä, ettei tekosaarta pitäisi rakentaa Hiedanrannan edustalle. Todellisuudessa juuri tällä alueella ei juuri luontoarvoja ole. Hiedanrantaan tulisi ratikka ja ihmisten asuntoja, ja se onkin luonnon kannalta hyvä paikka rakentaa. Maisemankin pilaantumista pelätään ja maisemalla toki on arvonsa, mutta jos nämä rakennukset ripoteltaisiin muualle, olisi se luonnon kannalta paljon suurempi haitta. Ihmiset eivät ole oikeasti perehtyneitä asioihin.

Iidesjärven ja satakielen puolesta

Porttikivi ajattelee, että Tampereella pitäisi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ennallistaisivat alueita. Esimerkiksi hän on puhunut paljon Iidesjärven puolesta ja vaikutti myös Iidesjärven 40 hehtaarin suuruisen alueen Nekalantien ja rannan välissä ennallistamisen kirjaamiseen nykyiseen pormestariohjelmaan. Pormestariohjelman mukaan esimerkiksi Nekalantien varrella oleva varikkoalue palautetaan luonnontilaiseksi.

– Jos Iidesjärveä kohdeltaisiin siitä näkökulmasta, mikä on ihmissilmään nättiä, sieltä kaadettaisiin kaikki ihmisen mielestä rumat pusikot. Tällöin esimerkiksi aiemmin suhteellisen yleinen lintu satakieli, jonka äänen voi vielä Iidesjärvellä kuulla, ei enää viihtyisi alueella. Tämä lintu elää ja viihtyy hankalassa ryteikössä.

Ihmisen viihtyisyyden ja luonnon elinvoimaisuuden ei tarvitsisi edes olla ristiriidassa keskenään.

– Mitä viihtyisyys lopulta on? Onko paras vaihtoehto luoda siistejä nurmikkoalueita ja istuttaa vieraslajeja, kuten kirsikkapuita, joita ei Suomessa luontaisesti esiinny, vai voisiko nurmikon tilalla kasvaa vaikkapa kotimaisia kukkia? Tämä olisi paljon kauniimpaakin, eikä tällöin kaikkialla olisi vain aina sitä samaa maisemaa. Aluetta voidaan kyllä kehittää ja tiettyjä kulkuväyliä voidaan parantaa, mutta liian steriiliä ei tarvitsisi tehdä. Kotimaisilla kasveilla on myös paljon terveysvaikutuksia, joten on oikeasti merkitystä sillä, mitä alueilla kasvaa.

– Varikot voitaisiin poistaa ja niiden tilalle istuttaa esimerkiksi kukkapelto. Myös useita suoalueita voitaisiin ennallistaa Pirkanmaalla.

Porttikiven mielestä monet metsäalueet Tampereella tulisi saada suojelun piiriin. Näitä metsäalueita on tuhansia hehtaareita. Hyvä esimerkki tästä on Kaupin alue. Valitettavasti myös Kaupin alueelle on painetta rakentaa esimerkiksi leirintäalue.

– Tuntuu, että pikkuhiljaa metsiä poistetaan pala kerrallaan. Jotkut kokoomuksesta ovat ehdotelleet, että Kaupistakin vedettäisiin tie läpi. Joskus tällainen olisi voinut toteutuakin, mutta en usko, että tällainen tulee toteutumaan.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Nuori äänestäjä: Sinua tarvitaan sunnuntaina!

Sunnuntain eduskuntavaalit ovat arvovaalit, joissa äänestetään monista etenkin nuoria suoraan koskettavista tärkeistä teemoista. SDP on luvannut pyrkiä nostamaan Suomen koulutuksen kärkimaaksi: jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttautumiseen riippumatta taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Lisäksi SDP tunnistaa tarpeen löytää toimivia ratkaisuja mielenterveyspuolen kriisiin: alan koulutuspaikkoja ja resursseja on lisättävä tuntuvasti. Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy nuorten keskuudessa.

Etenkin nuorten on todella tärkeää antaa äänensä tulevana sunnuntaina. Nuorten keskuudessa äänestysaktiivisuus on yleisesti matalaa, vaikka vaalien lopputulos vaikuttaa myös heidän elämäänsä todella konkreettisesti.

Kysyimme kolmelta nuorelta aktiiviselta äänestäjältä, miksi juuri nyt nuorten kannattaa lähteä vaaliuurnille:

Shilan Moulani, 19

Shilan Moulanin mielestä on väärin, että nuoria koskettavista asioista ovat alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi päättämässä aivan muut kuin nuorten itsensä äänestämät kansanedustajat.

– On tärkeää, että nuoret ihmiset käyvät äänestämässä, koska heitä itseään koskettavat laajat teemat, kuten koulutus, lastensuojelu ja opintotuen tulevaisuus ovat juuri nyt niin pinnalla. Koen, että nuorten täytyy äänestää, jotta he pääsevät ääneen. Minusta vaikuttaa siltä, että vaikka meitä nuoria koskettavia asioita on pinnalla paljon, olemme itse vaikuttamassa meitä koskeviin asioihin kaikista vähiten.

Shilan Moulani on työssäkäyvä, tämän kevään yhteishaussa korkeakouluun pyrkivä nuori. Hän on ollut politiikassa mukana neljän vuoden ajan, esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitossa ja Demarinuorissa. Tällä hetkellä hän on Demariopiskelijoiden liittohallituksessa.

Moulanin perhe tuli Suomeen Kurdistanista vuonna 2004 Shilanin ollessa yksivuotias. Hän on perinyt vanhemmiltaan vankan arvostuksen koulutusta kohtaan.

– Vanhempani olivat aikaisemmin saaneet opiskella vain pari koululuokkaa, mutta Suomessa heillä oli mahdollisuus kouluttautua. Tällä hetkellä isälläni on parikin tutkintoa ja myös äidilläni on ammattitutkinto ja työpaikka. Vanhempani ovat opettaneet minulle koulutuksen tärkeyden, ja haluan myös itse pyrkiä mahdollisimman pitkälle.

Koulutus on tie työhön ja hyvinvointiin: koulujen tulee kuitenkin olla myös kaikille turvallisia ympäristöjä.

– Haluan olla itse edistämässä koulukiusaamisen ehkäisemistä. Olin itse lukiossa koulukiusattu. Olin aktiivinen politiikassa ja tapasin kutsuvieraana useita poliitikkoja. Tästä seurasi esimerkiksi nettikeskusteluja, joissa minua julkisesti syytettiin huomionhakuiseksi. Tuomitsen myös rasismin ja vihapuheen.

– Kirjoitin lehteen mielestäni fiksusti vihapuheesta, mutta kirjoitus johtikin siihen, että sain sitä niskaani entistä enemmän. Tämä on ollut minulle arka paikka, ja jättäydyinkin sen vuoksi tarkoituksella enemmän taka-alalle. Muutto Turusta Tampereelle on kuitenkin auttanut aloittamaan alusta.

– Tulevalta neljältä vuodelta toivon armoa. Minusta tuntuu, että jos saamme oikeistohallituksen, sitä armoa on turha odottaa. Haluan aloittaa opiskelut, enkä lykätä niiden aloittamista siksi, että rahat eivät riitä. Vaikka tykkään paljon tehdä töitä, en haluaisi joutua opiskeluaikanani tekemään enempää töitä kuin opintoja.

– Toivon myös, että tulevan neljän vuoden aikana otettaisiin voimakkaammin kantaa maahanmuuttaneiden asioihin. Moni vasta tänne tullut on hyvin haavoittuvaisessa asemassa, ja maahanmuuttaneista puhutaan usein mediassa ja politiikassa kuin he olisivat ensisijaisesti hyödykkeitä tai kulueriä, eivätkä ihmisiä.

– Haluaisin jonain päivänä olla itsekin ehdolla vaaleissa. Koen sosialidemokratian omakseni, sillä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Sosialidemokratiassa ihmiset otetaan yleisesti rakkaudella vastaan sellaisina kuin he ovat. Minua on pyydettykin ehdolle, mutta en ole vielä kokenut olevani valmis. Kunnallisvaaleista haluaisin kuitenkin aloittaa – lisäksi Euroopan parlamentin vaalit kiinnostavat.

Jutta Vihonen, 24

– Nuorten kannattaa ehdottomasti lähteä äänestämään vaalipäivänä. Syyn tähän näkee suoraan jo katsottaessa nykyisten kansanedustajien keski-ikää ja toisaalta äänestysprosentteja. On helppo nähdä, että nuoria kansanedustajia on hyvin vähän – minkä lisäksi äänestysaktiivisuus on nuorten keskuudessa alhainen. Jotta tähän voidaan saada muutos, on nuoret saatava aktivoitua äänestämään.

Jutta Vihonen on Tampereen Demarinuorten hallituksessa. Hän työskentelee Uudenmaan SDP:n aluekoordinaattorina ja asuu Tampereella. Aikaisemmin Vihonen on toiminut SAKKI ry:n puheenjohtajana.

Jutta Vihosen mukaan syy siihen, miksi nuorten tulee lähteä sunnuntaina vaaliuurnille, selviää jo katsomalla nykyisten kansanedustajien keski-ikää. Kuva: Irja Vaateri / Demarinuoret

– Olen ollut SDP:n jäsen vuodesta 2019, ja ollut kuntavaaliehdokkaana itsekin. Ammattikoulua käydessäni lähdin enemmän mukaan valtakunnalliseen opiskelijajärjestötoimintaan. Pääsin opiskelijajärjestön johdossa näkemään paljon eri puolueiden ohjelmatyötä ja sitä, miten ammattikoulutusta ja tätä kautta tavallisten työntekijöiden toimeentuloa ja työarkea arvotetaan eri puolueiden keskuudessa. Minulle vahvistui tuolloin se, että SDP on eniten näiden minulle tärkeiden arvojen takana.

– Toivon tulevilta neljältä vuodelta, että panostuksia koulutukseen, nuorten mielenterveyteen ja työoloihin jatketaan – ettei näissä asioissa tulisi edestakaisin sahaamista, vaan mentäisiin eteenpäin.

– Tulevina vuosina työntekijöiden ja erityisesti nuorten työntekijöiden työolojen tulisi olla tärkeänä painopisteenä. Ei voida esimerkiksi olettaa, että nuori ryhtyy tekemään montaa osa-aikatyötä ammattiin valmistumisensa jälkeen, jotta hän saa esimerkiksi maksettua vuokransa isommassa kaupungissa. Pienemmillä paikkakunnilla puolestaan on vähemmän työtä ja tätä myötä enemmän taistelua toimeentulosta. Palkka ja työhyvinvointi tulee saattaa kuntoon.

Aleksi Tammi, 28

Jos nuoret eivät äänestä, vanhemmat sukupolvet äänestävät tottumuksesta eduskuntaan heitä, joita ovat tottuneet äänestämään kun Suomi oli hyvin toisenlainen, ajattelee Aleksi Tammi.

– Kun nuori äänestää, hän muovaa samalla sekä omaa tulevaisuutta sekä tulevaisuutta, jonka hän jättää jälkeensä. Tavalliselle kansalaiselle äänestäminen on ehkä paras keino vaikuttaa tulevaisuuteen, jonka hän haluaa nähdä.

– Jos nuoret eivät äänestä, vanhempi sukupolvi äänestää eduskuntaan varmasti niitä henkilöitä, jotka ovat tottuneet siellä näkemään. He äänestävät tuttua ja turvallista, eikä näiden poliitikkojen näkemyksillä välttämättä ole mitään tekemistä niiden nykyajan kriittisten ongelmien kanssa, joiden kanssa nykynuoret painivat. Olen huomannut, että jotkut vanhemmat sukupolvet ovat lähes täysin vieraantuneet nykynuorten taloudellisista ja muista ongelmista. Esimerkiksi työtöntä pidetään helposti vain laiskana ja mielenterveysongelmien olemassaoloa ei tunnisteta.

– Kun näitä kriittisiä ongelmakohtia ei ole riittävästi tunnistettu, ne ovat jääneet hoitamatta. Nyt eletään käytännössä kolmannen sukupolven pieleen menemistä.

Aleksi Tammi on Hervannan Sosialidemokraattien tuore jäsen ja ammattikuljettaja.

– Vakaumukseni on sosialidemokratian puolella. Tunnen erittäin hyvin puolueen historialliset juuret ja agendat. Vaikka työskentelen itse yrityksessä erittäin näkyvässä roolissa, en ole yrittäjä. Olen ollut työläinen koko ikäni, ja joutunut esimerkiksi töissäni selittämään työnjohdolle työn realiteetteja: esimerkiksi mikä on käytännössä mahdollista tehdä turvallisesti ja kalusto ehjänä pitäen tietyssä ajassa. Tästä ei ole aina minkäänlaista käsitystä.

– Puolueen arvomaailma koskettaa. Nykyaikaisessa kulutuspainotteisessa yhteiskunnassa tarvittaisiin solidaarisuutta, inhimillisyyttä ja pyyteetöntä halua auttaa, vaikka itse ei hyötyisikään avun antamisesta.

Tulevalta neljältä vuodelta Tammi toivoo muun muassa kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajille, perustulon voimaansaattamista ja työehtosopimusten rikkomisista seuraavien rangaistustoimenpiteiden selvittämistä.

– Kiky-maksuista kuukausitasolla palkansaajalle tuleva lasku ei välttämättä ole kovin suuri, mutta vuositasolla summa on jo merkittävä. Kaikista pienipalkkaisimmille tuo summa voi olla todella tuntuva jo kuukaudessa.

– Olen kuullut aivan liikaa siitä, miten työehtosopimuksia laiminlyödään. Moni palkanmaksaja on vieläpä hyvin vakuuttava perustellessaan, miksi hän toimii väärin, vaikka perusteluilla ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

– Vauraammat ihmiset eivät perustuloa tarvitse, mutta sen avulla voidaan parantaa opiskelijoiden, nuorten, pienituloisten ja tulottomien ostovoimaa ja elintasoa, jolloin valtiontaloutta saadaan kuntoon. Elintason nousu tarkoittaa kasvavaa markkinaa: kun kysyntä lisääntyy, lisätään tarjontaa, jolloin valuutanvaihto ja työ lisääntyvät.

Tammella on toiveena asettua ehdolle sekä seuraaviin kunta- että aluevaaleihin.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev / Irja Vaateri

Kirsi Kaivonen: “Turvallisuus on minulle sydämenasia”

Kirsi Kaivonen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, sekä aluevaltuutettu ja hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan jäsen Pirkanmaalla. Kaivonen on myös Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän asuu perheineen Teiskon Kämmenniemessä, ja kuvailee tavallisen työntäyteisen arjen ja koululaisten elämän siivittävän arkeaan.

– Ammatillinen tausta minulla on vahvasti pelastusalalla. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 21 vuotta siitä, kun aloitin työt ensihoidossa. Pelastuslaitoksen palveluksessa olen ollut suurimman osan urastani. Nyt työskentelen pelastuslaitoksen viestinnän tehtävissä, Kaivonen kertoo.

– Turvallisuus on minun juttuni ja vahva osaamisalueeni. Ymmärrän arkea ja työtä sillä sektorilla, ja turvallisuus onkin minulle sydämenasia. Kun lähdin politiikkaan mukaan, minua viehätti ajatuksessa se, että pääsisin vaikuttamaan isompiin kokonaisuuksiin ja toisaalta se, että olin aina halunnut saada meidän alamme ääntä kuuluviin. Työskentelin pitkään ensihoidossa, ja haluan tuoda niiden ihmisten ääntä kuuluviin, jotka eivät sitä itse nosta ja näin tule kuulluksi. Olen nähnyt niin paljon epäkohtia muun muassa ihmisten palveluissa jo oman työurani kautta.

Sosialidemokratia on kaikkien äänen kuuluville saattamista

Kaivonen lähti ensimmäisen kerran politiikkaan vuoden 2017 kuntavaaleissa.

– Itse asiassa apulaispormestari Pekka Salmi on syy siihen, miksi istun tässä juuri nyt. Tunsimme erään pelastuslaitoksen hyväntekeväisyysprojektin kautta, jota olin ollut vetämässä. Pekalle olin jäänyt mieleen aikaansaavana ihmisenä, ja hän päätti pyytää minua lähtemään ehdolle kuntavaaleihin.

– Minulle ei jäänyt kauaa aikaa miettiä, koska vaaleihin oli aikaa reilu kuukausi. Päädyin siihen, että miksipäs ei. Miksi en kokeilisi? Mukaan lähtiessäni ikään kuin hyppäsin tuntemattomaan – ja tässä sitä ollaan.

Vaikka Kaivonen kuvaa lähteneensä mukaan omien sanojensa mukaan politiikan ulkopuolelta, ei SDP puolueena ollut hänelle vieras. Hän kuvaa aina olleensa esimerkiksi aktiivinen äänestäjä.

– Koen, että sosialidemokratiassa on niitä arvoja, joilla kaikkien ihmisten ääntä saadaan kuuluville. Halutaan pitää myös niiden heikompien puolta. Tämä sopii omaan arvomaailmaani. Koen, että puolueella on samoja inhimillisiä arvoja, joita olen itsekin peräänkuuluttanut. Siksi minun ei ollut vaikea lähteä mukaan – ei tarvinnut kipuilla sen kanssa, onko puolue oikea, Kaivonen kuvailee.

Kaupunginhallituksessa keskustellaan hyvässä hengessä

Kaivonen on edennyt kuntapolitiikassa nopeasti; hän kertoo olevansa otettu siitä luottamuksesta, jonka on saanut ensin äänestäjiltä, myöhemmin omalta valtuustoryhmältään heti alusta lähtien.

– Arvostan sitä, että osaamiseeni on luotettu. Olen myös halunnut olla luottamuksen arvoinen ja täyttää tehtäväni myös kaupunginhallituksessa mahdollisimman hyvin.

– Kaupunginhallituksen jäsenyys on sitova tehtävä jo siksi, että kokoonnumme joka maanantai. Hallitus on tekemisissä oikeastaan kaikkien kaupungin asioiden kanssa. Tämä on vaativa näköalapaikka: oikeastaan jokainen sektori kaupungin toiminnoissa ja asioissa näkyy ja kuuluu jollakin tavalla hallitukselle. Kaupunginhallituksella on sekä ohjaava, päättävä että kaupunkia edustava rooli. Hallitukselta lähtevät esitykset myös kaupunginvaltuustolle lopulliseen päätöksentekoon.

Kaivonen kertoo kaupunginhallitustyöskentelyn olevan valmistelevaa ja ryhmiä osallistavaa jo ennen varsinaista kokousta.

– Ennen meidän varsinaisia maanantaikokouksiamme eri ryhmät ovat jo keskustelleet kokoukseen tulevista asioista keskenään. Asioita on jo hiukan pohdittu taustalla ja tunnusteltu ilmanalaa asioista, joista jaamme samoja näkemyksiä tai vastaavista niistä, jotka jakavat. Ja vielä juuri ennen varsinaista kokousta ryhmät kokoontuvat varajäsenineen käymään asialistan omalla porukalla läpi. Kokouksiin valmistaudutaan huolellisesti, Kaivonen kertoo.

Kaupunginhallituksen ilmapiiriä Kaivonen kuvailee hyväksi.

– Meillä on hallituksessa hyvä henki ja luottamuksellinen ilmapiiri. Meillä on myös aina vahva tahto löytää se yhteinen sävel. Kokouksiin on mukava mennä. Koen, että vaikka käsiteltävänä olisi jollain tavalla hankalakin asia, päädymme keskustelemaan siitä rakentavassa hengessä ja päädymme yleensä hyvään lopputulokseen.

– Tarvittaessa keskustelemme asioista vielä myös valtuustossa. Koen, että Tampereella päätöksenteko on ylipäätään jouhevaa. Toki on asioita, joista eri ryhmät ovat erimielisiä, mutta sekin kuuluu demokratiaan.

Kaupunginhallituksella oli juuri maanantaina 27. maaliskuuta kehityskokous. Kehityskokouksissa käsitellään laajoja yleensä strategisia kokonaisuuksia, joilla on usein pitkänkin aikavälin vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi maankäyttö- ja kaavoitusasiat ja kaupungin kehitysohjelmat, kuten maanantain listalla ollut Hiedanrannan tilannekatsaus.

– Alkuvuonna eräs iso ensin kaupunginhallituksessa käsitelty ja valtuustoon viety asia oli Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätyi puoltamaan yhtiöittämistä, mutta halusimme terävöittää, että tässä ei ole kyse yksityistämisestä, jota emme missään nimessä kannattaisi. Nämä asiat menivät keskusteluissa helposti sekaisin. Lisäksi kaupunginhallitukselta pyydettiin juuri lausuntoa muun muassa seudullisen joukkoliikenteen vyöhykemallista, jolloin päädyimme kannattamaan kolmen vyöhykkeen mallia. Ja juuri viime maanantaina allekirjoitimme viime vuoden tilinpäätöksen, joka tulee toukokuulla valtuuston käsittelyyn.

Menestystä kaikille SDP:n ehdokkaille

Tällä kertaa Kaivonen ei itse lähtenyt ehdolle eduskuntavaaleihin, mutta hän kertoo jännittävänsä kaikkien Pirkanmaan SDP:n ehdokkaiden puolesta ja toivovansa heille menestystä.

– Haluan painottaa sitä, että jokaisella äänellä on merkitystä. Jos peilataan esimerkiksi edellisiin kuntavaaleihin, niin erot äänimäärien välillä voivat olla hyvin pieniä ja ratkaisevia.

– Olen kuitenkin hyvin luottavaisin mielin sen suhteen, että saamme aikaan hyvän tuloksen. Tiedostan myös, että jännittävää tulee olemaan. Kukaan ei pysty sanomaan varmaksi, kuinka tilanne jakautuu esimerkiksi kolmen suurimman puolueen kesken. Nämä ovat monella tavalla tärkeät vaalit.

– Tämän vaalikauden aikana on koettu monenlaisia, jopa ennennäkemättömiä kriisejä, jotka eivät ole aivan pian häviämässä mihinkään. Olisin itse turvallisin mielin, jos Sanna Marinin ja SDP:n johdolla saataisiin jatkaa.

– Viimeaikaisten tapahtumien valossa peräänkuulutan turvallisuutta ja rauhaa myös vaalityön tekemiseen. Kaikenlainen häirintä niin somessa kuin vaalikentillä on törkeää ja väärin. Haluan toivottaa kaikille ehdokkaille tsemppiä loppukiriin ja rohkaista ihmisiä äänestämään. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa!

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

SDP: Tampereelle laadittava energiapoliittinen ohjelma

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti maanantaina 20.3. valtuustoaloitteen energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi Tampereelle. Aloitteen mukaan Tampereen kaupungin tulee pikimmiten ryhtyä laatimaan kaupungin energiapoliittista ohjelmaa, joka huomioi kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet. Tampereen kaupungin tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Ajatus liittyy vallitsevaan maailmantilanteeseen ja siihen, että kysymys energiasta ja sähköstä on noussut vuoden sisällä aivan uudenlaiseen valoon. Euroopan kontekstissa esimerkiksi Saksa on Krimin valtauksen jälkeenkin perustanut oman teollisuutensa venäläisen fossiilienergian varaan, vaikka merkit tilanteen kärjistymisestä ovat olleet ilmassa jo pitkään. Venäjän tarkoitusperiä ei olla ymmärretty oikein, ja talousyhteistyön suhteen on oltu naiiveja. Suomessa tilanne on onneksi ollut parempi, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

– Tampereen tulee kaupunkina pystyä uudessa tilanteessa tarkastelemaan energiapolitiikkaa kokonaisuutena ja hahmottamaan, mitä halutaan tehdä. Vihreä siirtymä – joka ei perussuomalaisten mukaan ole ollenkaan järkevää, mutta jota kaikki muut pitävät oikein järkevänä – perustuu tällä hetkellä paljolti rannikkoseuduilta saatavaan edulliseen tuulivoimaan. Kysymys on, miten Tampere sisämaakaupunkina pärjää tässä kilpailussa.

Aloite sai valtuustossa paljon tukea ja ymmärrystä.

– Tämä on erittäin hyvä ja hyvin ajankohtainen avaus demareilta, Salmi kommentoi.

Tavoitteena on, että energiapoliittinen ohjelma menisi nopeasti valmisteluun.

– Nyt odotamme tulevia valtakunnallisia hallitusohjelmalinjauksia ja sitä, minkä verran mielenkiintoa tulevalla hallituksella on energiapolitiikkaan. Täytyy toivoa, että demarit ovat hallituksessa, sillä meitä tämä kiinnostaa. Se on selvä.

Aloitteessa pohditaan esimerkiksi, onko vihreän metanolin käyttö mahdollista TKL:n nykyisessä liikennekalustossa. Joukkoliikenteessä tulisi pyrkiä käyttämään vihreämpiä energiamuotoja.

Energiapolitiikassa huomioitava yhteiskunnan toiminnot laajasti

Energia ja sen laatu vaikuttavat käytännössä kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, joten myös energiapoliittisen ohjelman tulee ottaa huomioon laajoja kokonaisuuksia. Salmen mukaan tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma, jossa tematiikkaa pohditaan yli yhtiö- ja hallintorajojen.

Koska Tampere ei sisämaakaupunkina todennäköisesti tule olemaan suuri tuulivoiman tuottaja, myös muita järkeviä tapoja tuottaa energiaa on löydettävä. Tällä hetkellä esimerkiksi biokaasu ja vihreä metanoli ovat potentiaalista vihreää energiaa, joita Pirkanmaan alueella voidaan tuottaa ja hyödyntää. Esimerkiksi biojätettä syntyy jatkuvasti, joten käytännössä Koukkujärven biomylly voi tuottaa loputtomasti biokaasua.

– Energiapoliittisella ohjelmalla pyritään ilmastonmuutoksen hallintaan ja oman huoltovarmuuden varmistamiseen. Kotimaista energiaa tulee olla vähintään tarpeeksi saatavilla, eikä haittaisi, jos sitä voitaisiin viedä myös ulkomaille Ranskan tapaan.

– Vihreä siirtymä mahdollistaa myös elinkeinopuolen kehittymisen, mikäli sen ympärille syntyisi vahvoja yhtiöitä, jotka toisivat työpaikkoja, liikevaihtoa ja verotuloja, Salmi kaavailee.

Energiasiirtymä liittyy myös koulutuspolitiikkaan: Tampereen kaupunki on suuri koulutuksen järjestäjä ja tukija, jolla on mahdollisuus kouluttaa monen alan ja tason osaajia energiaan liittyville aloille. Siirtymällä olisi varmasti vaikutusta erilaisiin koulutusohjelmiin.

Energiakäännöstä on tehty Tampereen Sähkölaitoksella jo pitkään. Sähkölaitos on investoinut uusiutuviin energianlähteisiin. 1990-luvun tasosta päästöjä on leikattu jo 40 prosenttia alaspäin.

Joukkoliikenteessä kohti päästöttömyyttä

Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä, asumisesta ja kiinteistöistä. Tampereen tasolla joukkoliikenne onkin yksi iso energiapoliittinen kysymys.

– TKL on meidän liikennelaitoksemme, eikä siellä ole kovin paljon tehty asioita päästöjen vähentämisen eteen. On selvitettävä, millä aikajänteellä TKL on uusimassa kalustonsa pois dieselbusseista. Sähkö on kuitenkin järkevin joukkoliikenteen käyttövoima.

– Jätehuolto on jo muuttamassa omia jäterekkojaan kaasukäyttöisiksi, mikä on pieni, mutta merkittävä askel, Salmi huomauttaa.

Aloite pähkinänkuoressa

Tampereen kaupungin tavoite on päästöttömyys vuoteen 2030 mennessä.
Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan valtakunnallisen ja EU-tason kanssa yhtenevä kaupungin energiapoliittinen ohjelma.
Vihreän siirtymän kautta paitsi ehkäistään ilmastonmuutosta, myös rikastetaan elinkeinoelämää.
Tampereella tuulivoiman sijaan esimerkiksi biokaasu ja metanoli ovat potentiaalisia tuotettavia vihreän energian muotoja.
Ohjelmassa tulee huomioida Tampereen kaupunkikonsernin rooli ja mahdollisuudet tuottaa energiaa hiilivapaasti.
Ohjelmassa tulee tarkastella siirtymän asettamia vaatimuksia kaupungin kaavoitukselle, julkiselle ja yksityiselle liikenteelle, elinkeino- ja koulutuspolitiikalle sekä kaupungin rakennustoiminnalle.
Ohjelman tulee sisältää konkreettinen investointiohjelma.

Lue valtuustoaloite

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Ilmari Nurminen: ”Olen aina halunnut taistella heikommassa asemassa olevien puolesta”

Ilmari Nurminen, 32, on toisen kauden kansanedustaja. Hänen työnsä keskiössä on halu panostaa ihmisten hyvinvointiin: niin sosiaaliseen, taloudelliseen kuin terveydelliseenkin.

– Minun vastuullani on SDP:n eduskuntaryhmässä sote-lakien neuvottelu ja valmistelu. Kuluvalla vaalikaudella olemmekin saaneet läpi monia merkittäviä uudistuksia, kuten vanhustenhoidon henkilömitoituksen, hoitotakuun ja vammaispalvelulain. Olen aina halunnut vahvistaa ihmisten hyvinvointia.

Nurminen on myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tällä vaalikaudella hän on järjestänyt säännöllisesti klinikoita, joissa kuullaan kansalaisia ja etsitään yhdessä ratkaisuja tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tälle toiminnalle Nurminen toivoo jatkoa ja mahdollisesti laajentumistakin.

Vaalikauden suuriksi onnistumisiksi Nurminen mainitsee myös oppivelvollisuusuudistuksen ja toisen asteen maksuttomuuden.

– Tässä kaikessa kuitenkin vielä riittää työtä: haluan jatkaa ponnistuksiani paremman vanhustenhoidon, koti- ja omaishoidon, perusterveydenhoidon ja hoitotakuun toteutumisen puolesta, Nurminen kuvailee.

Nurminen kertoo aina halunneensa taistella niiden ihmisten puolesta, jotka ovat yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa.

– Kaikin puolin reilu yhteiskunta, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat sitä, mitä työssäni haluan tavoitella.

Ihmisten kuunteleminen on Nurmiselle tärkeä osa niin kansanedustajan työtä kuin vaalityötäkin. Tampereen Kauppahalli on tarjonnut monia mahdollisuuksia merkittäviin kohtaamisiin.

Reilu yhteiskunta

Suomessa hinnat ovat kauttaaltaan nousseet voimakkaasti. Tämä vaatii Nurmisen mukaan selkeästi menosopeutuksia ja tulopuolen vahvistamista, mutta oikeudenmukaisesti – laskua ei tule siirtää pienituloisille.

– Meidän tulee huolehtia kaikkien toimeentulosta. Toimeentulosta huolehtimiseen kuuluvat myös reilut työelämän pelisäännöt ja työllisyyden vahvistaminen edelleen, vaikka tällä vaalikaudella työllisyys on jo noussut todella hyvin.

– Neljän vuoden kuluttua haluan nähdä Suomen koulutuksen kärkimaana ja yhteiskuntana, joka on taas piirun verran kestävämpi sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti. Haluan nähdä, että mitä tahansa haasteita tulevaisuus tuokaan, pystymme niistä selviytymään siten, että kaikki pidetään mukana.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Kampanjointi kiihtyy Tampereella – sinun äänesi voi ratkaista Suomen linjan

Kevään 2023 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun on alle viikko aikaa. Äänensä pääsee antamaan 22. maaliskuuta alkaen vaalipäivään 2. huhtikuuta asti. SDP:n tamperelaiset ehdokkaat ovat kampanjoineet tiiviisti koko kevättalven, ja vaaleja kohti tultaessa tahti kiihtyy. Tampereen ehdokkaat ovat tavattavissa kampanjatyössään lähes päivittäin, ja vaalimökki keskustorilla on auki 20.3.–1.4. Kohtaaminen ihmisten kanssa on arvokasta ehdokkaillemme – tänä keväänä SDP tavoittelee miljoonaa kohtaamista, eli kontaktia vähintään noin joka viidennen suomalaisen kanssa.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen vieraili Tampereella Tammelantorin vaalitapahtumassa 11.3. Kuvassa Tytti Tuppurainen ja ehdokas Mahmoud Machaal keskustelemassa kuntalaisen kanssa.

Ilmari Nurminen tapasi tamperelaisia lauantain vaalitapahtumassa Tammelantorilla.

Äänestä solidaarisuuden puolesta

Äänestäminen on aina tärkeä kansalaisoikeus, mutta erityisesti kuluvan kevään eduskuntavaaleissa oma ääni kannattaa antaa, sillä se voi olla ratkaiseva. Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa hyvin konkreettisiin, kaikkia suomalaisia koskettaviin asioihin, kuten julkisten palveluiden rahoitukseen ja sosiaaliturvan tulevaisuuteen. SDP:n linja on tasapainottaa Suomen talous kestävällä tavalla. SDP pyrkii vaaliohjelmassaan kohti täystyöllisyyttä, parempaa työelämää, sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamista, julkisten palveluiden turvaamista ja kaiken kaikkiaan solidaarista yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana. Tämä ei onnistu lyhytnäköisellä leikkauspolitiikalla.

SDP:n vaihtoehdossa kestävä talouden tasapainottaminen on pitkän tähtäimen talouspolitiikkaa. Mikäli nyt jätämme panostamatta koulutukseen, lapsiin ja nuoriin, mielenterveyteen ja ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai jopa leikkaamme näistä, ovat jäljet karut niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Hyvinvointi luodaan työllä, ja siksi työelämän tulee olla reilua ja kestävää sekä sopeutua monenlaisten ihmisten toimintakykyyn ja tarpeisiin. Ketään ei saa jättää hyvinvoinnin ulkopuolelle.

Reilu toimeentulo ja köyhyyden torjuminen ovat ehdokas Saana Kuusipalon vaaliteemoja. Saana oli tavattavissa Tammelantorin vaalitapahtumassa.

Edessä kolmen kisa

Tällä hetkellä SDP:n kannatus näyttää gallupien perusteella hyvältä Pirkanmaalla, mikä heijastelee myös valtakunnallista tilannetta. Kisa suurimman puolueen paikasta tullaan käymään kolmen puolueen kesken niin koko Suomessa kuin Pirkanmaallakin: SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen. Pirkanmaalla SDP johtaa kokoomusta Aamulehden tuoreen kannatusmittauksen perusteella noin viidellä prosentilla, kun taas ero toista sijaa hallitseviin perussuomalaisiin on noin kolme prosenttia.

SDP:n kannatus oli hyvä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa lähes jokaisella äänestysalueella, mutta etenkin matalan äänestysprosentin alueilla (alle 70 %) sosialidemokraateilla oli lähes poikkeuksetta ykkössija. Näin oli esimerkiksi Multisillassa, Etelä-Hervannassa, Kaukajärvellä, Leinolassa ja Tesomajärvellä. Korkeamman äänestysprosentin alueilla, kuten Pyynikillä (83,4 %), SPD oli vasta kolmantena kokoomuksen ja vihreiden takana.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Tampereen pormestarin paikka ratkesi 15 äänellä, ja vastaavasti SDP:n asema suurimpana puolueena 132 äänellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Omalla äänestysaktiivisuudella voi siis kaikilla alueilla vaikuttaa konkreettisesti vaalien lopputulokseen – erityisesti äänestysaktiivisuuden kasvu matalan äänestysprosentin alueilla, joissa SDP on kerännyt eniten kannattajia edellisissä vaaleissa, voi olla merkittävää. SDP:n äänestäminen kannattaa, mikäli haluaa jatkossakin tamperelaisen pääministerin.

Tammelantorin vaalitapahtuma keräsi joukoittain kuntalaisia paikalla olleiden ehdokkaiden puheille. Ennen eduskuntavaaleja Tampereen SDP:n ehdokkaat ovat tavattavissa myös monissa muissa tapahtumissa.

Tampereella tapahtuu mm. seuraavaa:

20.3.–1.4. vaalimökki avoinna keskustorilla

18.3. klo 11–13 soppatarjoilu Tesoman hyvinvointikeskuksella

25.3. kampanjatilaisuus Koskikeskuksella

Ajantasainen tapahtumakalenteri

Ennakkoäänestyspaikat

Kuvat: Milla Zuev

Teksti: Milla Zuev

Sanna Marin on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvointivaltion puolella

Sanna Marin, 37, lähti politiikkaan jo nuorena. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen häntä vetivät halu tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustamiseen. Varhainen poliittisen uran aloittaminen kannatti, ja Marin nimettiin Suomen pääministeriksi vuonna 2019 34-vuotiaana, tuolloin maailman nuorimmaksi istuvaksi pääministeriksi.

Pääministerikausi on ollut vaativa, mutta kriisien keskellä Suomessa on ensimmäistä kertaa onnistuttu toteuttamaan odotettuja ja mittavia uudistuksia, joilla on hyvin konkreettisia positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään:

– Tällä hallituskaudella olemme kohdanneet yhdessä vakavia kriisejä, mutta niidenkin keskellä olemme huolehtineet ihmisten hyvinvoinnista, toimeentulosta ja arjen turvallisuudesta. SDP on ollut tällä hallituskaudella toteuttamassa merkittäviä tulevaisuusuudistuksia. Olemme laajentaneet oppivelvollisuutta toiselle asteelle, palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen, pienentäneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja panostaneet koulutukseen kaikilla koulutusasteilla.

Koulutukseen panostaminen on sijoitus inhimillisesti ja taloudellisesti parempaan tulevaisuuteen: laadukkaan ja riittävän koulutuksen myötä nuorten työelämätaidot kehittyvät, ja uudistuksen pitkän tähtäimen työllisyysvaikutus on suuri. Hallituskaudella on myös pyritty helpottamaan kaikkein hankalimmassa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta:

– Olemme myös vahvistaneet perusturvaa, toteuttaneet sote-uudistuksen, alentaneet terveydenhuollon asiakasmaksuja ja nostaneet pienimpiä eläkkeitä. Olemme investoineet tutkimukseen ja tuotekehitykseen, edistäneet työllisyyttä ja tehneet töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tätä työtä haluamme jatkaa myös seuraavalla kaudella.

Kevään eduskuntavaaleissa kyse arvovalinnasta

Marin kannustaa lämpimästi kaikkia suomalaisia äänestämään Suomen puolesta huhtikuun eduskuntavaaleissa, sillä kyseisissä vaaleissa määritellään, miten Suomea johdetaan seuraavat neljä vuotta. Arvovalinnoilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Osallisuus, kestävä kasvu, oikeus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, sekä hoivan ja palveluiden varmistaminen tarvitseville ovat yhteiskunnalle erittäin tärkeitä panostuksen kohteita. Ilmastomuutoksen torjuminen on kiistatta tärkeimpiä nykyajan haasteita.

– SDP haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen pidetään mukana. Me haluamme investoida kestävään kasvuun, koulutukseen ja osaamiseen, varmistaa ihmisten toimivat palvelut sekä torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

– Haluan jatkaa myös tulevina vuosina työtä paremman ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Toivottavasti olemme neljän vuoden päästä jälleen askeleen lähempänä Suomea, joka on on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä hyvinvointivaltio. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme edistyneet ilmastonmuutoksen torjunnassa, parantaneet ihmisille tärkeitä arjen palveluita, nostaneet osaamis- ja koulutustasoamme ja toteuttaneet julkisen talouden tasapainottamista oikeudenmukaisella tavalla.

Pääministerin, SDP:n puheenjohtajan ja kansanedustajan toimiensa lisäksi Marin on ollut Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen vuosina 2009–2012. Valtuuston jäseneksi hän tuli valituksi vuoden 2012 kuntavaaleissa. Valtuuston puheenjohtajana hän toimi vuosina 2013–2017. Nykyään hän on kaupunginvaltuuston jäsen.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Ismo Alhoniemi

Antti Lindtman muistuttaa, että ilman 132 ääntä voisimme elää pääministeri Halla-Ahon Suomessa

Maaliskuun Maanantaimarkkinoille saatiin vieraaksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, joka toi mukanaan tärkeän viestin kaikille äänestäjille:

– Näistä vaaleista on tulossa todella tiukat. Viimeaikaiset kannatusmittaukset osoittavat, että kisa ykköspaikasta on aidosti auki. Näissä vaaleissa jokaisella äänellä on merkitystä. Minkä tahansa vaalipiirin äänet, myös Pirkanmaan, voivat ratkaista, kenelle viimeinen edustajapaikka menee – ja tämä voi ratketa sinun äänelläsi.

– Harva muistaa, mutta esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa SDP varmisti suurimman puolueen aseman 132 äänellä Satakunnan vaalipiiristä. Viimeinen paikka varmistettiin näin pienellä erolla. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten tiukka kisasta voi muodostua. Nyt äänestetään siitä, tuleeko maahamme oikeistohallitus vai jatkammeko kestävän kehityksen tiellä. Kyse voi olla kymmenistä ja alle kymmenistäkin äänistä.

– Ilman Satakunnan vaalipiirin ratkaisevia ääniä viime vaaleissa voisimme tällä hetkellä elää pääministeri Halla-Ahon Suomessa, Lindtman muistuttaa.

Vaalikiertue on Lindtmanin mielestä mukavaa vaihtelua eduskuntatyöhön – ihmisten kanssa pääsee keskustelemaan. Myös Tampereella eduskuntaryhmän puheenjohtajalla oli runsaasti keskusteluseuraa.

Suomen tulevaisuus syntyy kestävyydestä, vihreästä ajattelusta ja hoidon turvaamisesta

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, kestävä talouskasvu, ympäristöasiat sekä hoivan ja hoidon turvaaminen ovat Lindtmanin mukaan tulevan hallituskauden merkittävimmät haasteet.

– Hyvinvointiyhteiskunta täytyy saada turvattua ja talous on saatava kestävälle tolalle. Kestävä kasvu on suurin haasteemme. Nyt on nähty, miten valtavat kasvumahdollisuudet liittyy vihreään ajatteluun: haluamme olla etujoukoissa edistämässä tätä. Tämä on hyväksi niin ympäristölle, kuin työllisyydelle ja taloudellekin.

– Hoivan ja hoidon turvaaminen on todella tärkeää. Yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, kuinka pidämme huolta heistä, joka ovat tämän maan meille rakentaneet. Tällä hallituskaudella määrittelimme paremman vanhustenhoivan kriteerit – vaikka hoitajapula on nyt tullut kysymykseksi aivan uudella tavalla, hoitajamitoitusta on odotettu pitkään ja nyt se on viimein saatu voimaan. Kun onnistumme turvaamaan kaikki nämä asiat, uskon, että Suomella on hyvä tulevaisuus, Lindtman tiivistää.

Kriisiajan hallitus toteuttanut useita jo pitkään toivottuja uudistuksia

Muutaman viikon kuluttua päättyvää hallituskautta ovat leimanneet kriisit toisensa perään. Tästä huolimatta monia tärkeitä, jo pitkään odottaneita uudistuksia on saatu eduskunnassa läpi.

– Olemme Suomessa esimerkiksi nousseet koronakriisistä talouden mittapuilla ihan Euroopan kärkipäässä. Ilman tätä talouden näkymät olisivat paljon heikommat.

– Olemme myös toteuttaneet niitä reformeja ja uudistuksia, joihin pyysimme ja saimme kansalta tukea viime vaaleissa. Oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävä pitkän tähtäimen uudistus, jonka merkitys tulee kasvamaan, mitä pidemmän aikaa kuluu.

Sote-uudistusta ovat yrittäneet toteuttaa lukuisat hallitukset ennen nykyistä siinä onnistumatta.

– Tällä kaudella tämä ikuisuuskysymys saatiin kuin saatiinkin tapahtumaan ja voimaan.

Aivan kärkipään onnistumisena Lindtman mainitsee Suomen työllisyyden kasvun.

– Tällä kaudella Suomen työllisyys on noussut huimasti. Yhä useampi on päässyt työnsyrjään kiinni. Tämä mahdollistaa myös sen, että meillä on rahaa koulutukseen ja hoivaan, Lindman muistuttaa.

Ei aivan mitättömiä saavutuksia hallitukselta, joka on nähnyt niin koronakriisin kuin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksetkin ja toiminut siis hyvin vaikeina aikoina.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Seppo Salmisen ”Kunnallispolitiikan aallokoissa” on muistelmateos ja oppikirja uusille päättäjille

Seppo Salmista, pitkän linjan kuntapoliitikkoa ja Kunnallispolitiikan aallokossa – Käytännön oppikirja (2021) -teoksen kirjoittajaa kehotettiin hänen poliittisen uransa jo päätyttyä lähes 37 vuoden jälkeen kirjoittamaan itse omat muistelmansa. Näistä muistelmista syntyikin uransa alkuvaiheessa myös yhteiskunnallisten aineiden opettajana toimineen miehen oppikirja – 40-luvulta 2010-luvulle saakka Tampereen kuntapolitiikan vaiheita seuraavasta teoksesta hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin valtuutetut.

– Minua neuvottiin kirjoittamaan kirja nimenomaan itse. Meillä on jo paljon teoksia, jotka on kirjoittanut ammattikirjailija. Tämän kirjan kohdalla oli tärkeää saada esiin selvä ja henkilökohtainen näkemys. Tästä ajatuksesta kirja lähti muodostumaan. Käyn siinä läpi esimerkiksi hallinnon uudistuksia ja olen kriittinenkin sen suhteen, ettei näitä kaikkia mielestäni mietitty loppuun.

– Oppikirja-nimitys on lähtöisin keskustelustani entisen kansainvälisen toimittajan Heikki Näreikön kanssa. Päädyimme siihen, että kyllä tätä voi sanoa oppikirjaksi. Tässä käydään perusteellisesti läpi monia erilaisia teemoja, joten totesimme nimen sopivaksi, Salminen kertoo.

Tampereen SDP:llä on tänä päivänä useita nuoria kaupunginvaltuutettuja, varavaltuutettuja ja eduskuntavaaliehdokkaita. Salminen neuvoo nuoria perehtymään huolellisesti valtuutetun poliittiseen vastuuseen ja tehtävään, sekä tekemään vaikuttamistyötä äänestäjien kautta.

– Perehdy huolellisesti kuntalakiin ja hallintolakiin sen osalta, mikä on valtuutetun tehtävä. Luottamushenkilöllä on vastuu samalla tavoin kuin virkamiehelläkin. Virkamies esittelee asiansa virkamiesvastuulla, luottamushenkilö poliittisella vastuulla. Tämä vastuu tulee ymmärtää. Tämä on numero yksi.

– Lisäksi, jos haluat vaikuttaa, kierrä kenttää. Tulet kuulemaan ihmisiltä kaikenlaisia odotuksia. Luottamushenkilön tehtävä on myös todeta, että tuo on ehkä mahdollista, mutta tuo ei ole. Kuntalaissa ja hallintolaissa määritellään luottamushenkilöiden tehtävät tarkkaan, Salminen neuvoo.

Kenttää Salminen on kiertänyt itsekin: hän kuului 1960-luvulla perustamaansa epäviralliseen jaostoon, ”karhukoplaan”, joka kävi ihmisten parissa tiedustelemassa mielialoja kuntapolitiikan suhteen. Jäsenet halusivat olla mukana tekemässä kunnallispoliittista ohjelmaa. Karhukoplan johdolla tehtiin perusteellinen selvitys siitä, mitkä ovat demarien tavoitteet. Mittaa selvitykselle tuli 30 sivun verran; tämän pohjalta syntyi kymmensivuinen kansanpainos, jota jaettiin yleisesti.

Tampereen poliittinen historia

Salmisen teosta voi hyvällä syyllä kutsua Tampereen poliittiseksi historiaksi. Tuo historia ei suinkaan ole ollut vailla konflikteja ja kahakoita: kädenvääntöjä liittyy esimerkiksi ensimmäisen pormestarin valintaan, kaupunginjohtaja Pekka Paavolan eroon johtaneeseen tapahtumaketjuun, niin sanottuun poliittisen värisuoran katkeamiseen kuin surullisenkuuluisan Pälkäne-liikkeen tekemään julkilausumaankin.

– Minusta Paavolan tapaus oli selvä ajojahti – hän oli erinomaisen hyvä kaupunginjohtaja. Hänestä haluttiin eroon. Osa kokoomuksesta lähti ajojahtiin mukaan ja tiesin, että se oli nyt menoa.

Salminen muistelee myös Paavolan tapausta seurannutta tilannetta, jossa Tampereen vasemmistoenemmistö kaventui vuoden 1984 vaalien myötä. Tätä ennen sosialidemokraateilla oli ollut perinteisesti kaikki kaupungin merkittävimmät luottamustoimet, eli valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet, sekä kaupunginjohtajan ja useamman apulaiskaupunginjohtajan virat. Kokoomus oli vaatinut johtavia luottamustoimia itselleen jo aiemmin. Tähän ei oltu kuitenkaan suostuttu, sillä SDP:n asema oli vahva, paikat ”kuuluivat SDP:lle.”

– Tuolloin totesimme, että yhteistyötä porvareiden kanssa tarvitaan edelleen, eikä perinteistä aseveliakselia saa päästää rikkoutumaan, koska sen myötä saatettaisiin menettää kaupungille tärkeitä arvoja, kuten talouden vakaus ja luotettava yhteistyökumppanuus. Päädyimme siihen, että hallituksen puheenjohtajuus säilyi SDP:llä ja kokoomus sai varapuheenjohtajuuden.

Termi aseveliakseli viittaa SDP:n ja kokoomuksen yhteistyöhön, jonka tarkoitus oli estää SKP:n valta Tampereella.

– SKP oli tuolloin vuoden 1945 kunnallisvaalien aikaan vahva, sosialidemokraattien jälkeen toisiksi suurin ryhmä Tampereella. Meikäläisistä yritettiin kalastella valtuutettuja SKDL:ään. Aseveliakselin idea oli, että SKP:lle ei saanut antaa valtaa ja heidät piti pitää erossa merkittävistä paikoista. Voin sanoa, että näin syntyi mahdollisuus viedä asioita eteenpäin, kuten itse halusimme.

– Pälkäne-liike puolestaan oli nuorisoliiton vasemmistofraktio puolueessa. Liikkeen edustajat kirjoittivat lausuman, jossa todettiin, että sosialidemokraattien pitäisi noudattaa leniniläismarxilaista politiikkaa ja lähettivät sen julkisuuteen. Totesimme tämän jälkeen, että tällä liikkeellä ei ole mitään tulevaisuutta, Salminen muistelee.

Kun pormestarin virka perustettiin Tampereelle vuonna 2007, piti Hanna Tainiosta tulla Tampereen ensimmäinen pormestari. Varapormestarin ja valtuuston puheenjohtajan pestit oli pedattu kokoomukselle.

– Tuolloin SDP:n ryhmäpuheenjohtajana oli Pauli Ruoholahti ja kokoomuksen puheenjohtajana Seppo Rantanen, jotka ovat kirjoittaneet Pitkät pojat-kirjan. Kokoomuksesta nousi Rantasta kohtaan vastustus, ja hänet erotettiin puheenjohtajan paikalta. Tästä seurasi tapahtumaketju, joka teki Timo K. Niemisestä pormestarin ja Hanna Tainio jäi nuolemaan näppejään. Varoitin tuolloin ihmisiä, että ottakaa yhteyttä Pekka Paavolaan, joka oli perustanut Tampereen puolesta -nimisen ryhmän. Tiesin, ettei ollut mitään takeita siitä, että kokoomuksen ryhmä pysyisi Tainion takana.

Seppo Salminen

Salminen muutti Tampereelle vuonna 1967 vaimonsa Marin ja lastensa kanssa. Tesomalla asuessaan hän liittyi Tesoman sosialidemokraatteihin. Tesomalle oltiin perustamassa keskikoulua, ja Salminen toimi tässä toimikunnassa. Viljo Häkkisen jättäessä kunnallisjärjestön sihteerin paikan Salminen valittiin hänen tilalleen.

– Tuohon aikaan oli sovittu, että sihteeri ei saa olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Pesti ei kuitenkaan ollut elinikäinen, vaan siirryin parin vuoden jälkeen Voionmaan opistolle yhteiskunnallisten aineiden opettajaksi. Olin opiskellut pääaineenani työvoimapolitiikkaa Tampereen yliopistossa.

– Opettajana minun oli mahdollista asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Tulin ensimmäisissä vaaleissani valituksi varsinaiseksi jäseneksi viimeisenä. Tästä alkoi poliittinen urani Tampereella.

Myöhemmin Salmisella oli monta tehtävää Tampereen kuntapolitiikassa. Hän toimi sosiaalipuolen apulaiskaupunginjohtajana, kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuuston puheenjohtajana.

– Alun perin oli sovittu, että jos olet valtuuston puheenjohtaja, sinulla ei voi olla muita tehtäviä kuntapolitiikassa. Tämä on mielestäni järkevä päätös. Puheenjohtajalla on niin suuri rooli koko kaupunkia ajatellen – yksi niistä tärkeimmistä rooleista.

Lopulta Salminen toimi tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana ja kahden viimeisen vuoden ajan puheenjohtajana vuoteen 2017 saakka.

– Tämän jälkeen jäin valtuustosta pois, kun ajattelin, että lähes 37 vuotta jo riittää hyvin.

Seppo Salminen on nähnyt vuosikymmeniä Tampereen kuntapolitiikkaa ja työskennellyt arvostetuissa ja vaativissa tehtävissä. Opiskeluaikoina häneltä kuitenkin jäi yksi työpaikka saamatta.

– Nuoruudessani Tampereen yliopiston työvoimapolitiikan opiskelijana minua kehotettiin menemään tapaamaan Finlaysonin tehtaan konttoripäällikköä. Keskustelimme ihan mukavasti, kunnes hän kysyi, missä opiskelen. Vastasin, että Tampereen yliopistossa.

– ”Aijaa, ai siinä punaisessa yliopistossa”, vastasi konttoristi. Jatkoimme vielä hetken aikaa keskusteluamme, kunnes nuorehko kaveri tuumasi, että niin – me kyllä katsomme, ettei Tampereen yliopistossa koulutuksensa saanut ole näihin tehtäviin sopiva. Lisäksi hän neuvoi minua pukeutumaan seuraavan kerran töitä hakiessani valkoiseen kauluspaitaan ja solmioon.

Salminen päätti keskustelun sanoihin:

– Jaaha, olemme nyt käyneet asiasta keskustelun ja todenneet, että olen kelvoton teidän palvelukseenne.

Jälkeenpäin tapausta ja elämäänsä tarkastellessaan Salminen toteaa, että parempi näin.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Pia Viitanen: ”Haluan nähdä tulevan kauden rakentamisen kautena, jolloin ihmisten hyvinvointi lisääntyy.”

– Olemme eläneet vaikeita aikoja ja nähneet kriisiä toisensa perään. Politiikassa on tehtävä työtä ihmisten turvallisen arjen eteen. Ihmisten täytyy pystyä luottamaan siihen, että heillä on toimeentulo, apua saa sitä tarvitessa, ja että palvelut toimivat.

Pia Viitanen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1995. Hän on toiminut myös asunto- ja viestintäministerinä sekä kulttuuri- ja asuntoministerinä. Suomalaisen sosialidemokratian konkari on nähnyt monenlaisia vaiheita 1990-luvun laman vaikutuksista koronapandemian seuraamuksiin. Viitanen ajattelee, että tämän vuoden eduskuntavaaleissa tehdään suuria valintoja sen linjan suhteen, miten maassamme tulevina vuosina edetään.

– Turvallisuus on se sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia panostamisen arvoisia asioita. Palveluiden toimivuus, toimeentulo, harrastusmahdollisuudet, lähiöiden kehittäminen ja vaikkapa henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen panostamalla kulttuuritalouteen ja kirjastoihin. Minä en pidä viisaana sitä, mitä jotkut kovasti korostavat, että Suomessa täytyisi lähteä jättimäiselle leikkauslinjalle. Uskon, että jos kurjistamislinjalle lähdettäisiin, tulisi se muutaman vuoden kuluttua erittäin kalliiksi.

– Kurjistamispolitiikassa menisivät kaikki ennaltaehkäisevät palvelut. Tästä seuraisi suuria ongelmia, joiden hoito tulisi maksamaan paljon. On inhimillisesti ja talouspoliittisesti viisasta tasapainottaa taloutta, mutta ei massiivileikkauksin, Viitanen ennakoi.

Tulevalla kaudella korjataan hoito- ja hyvinvointivelkaa

Kuluva hallituskausi on ollut erittäin poikkeuksellinen. Viitanen kuvailee, miten koronapandemian aikaan jouduttiin tekemään nopeita päätöksiä ja pohtimaan, miten vältetään yritysten konkurssit ja ihmisten joutuminen todella vaikeaan tilanteeseen. Myös Ukrainan sotatilanteen sytyttyä nopealla tahdilla jouduttiin tekemään pikaisia päätöksiä Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden puolesta.

– Toivon, että tällaisina aikoina, kun tulevaisuudesta ei voi olla täysin varma, ihmiset jaksaisivat välittää toisistaan. Toivon, että politiikassa löytyy viisautta tehdä oikeudenmukaisia arvovalintoja. On torjuttava eriarvoistumista ja muuta mikä uhkaa, ellemme tee jotain.

– Tulevan kauden tärkeimpiä asioita on hyvinvointi- ja koulutusvelan korjaaminen. Saimme tällä kaudella aikaan paljon hyvää vaikeista tilanteista huolimatta. Resursseja kouluihin ja mielenterveyspalveluihin lisättiin lukuisissa lisätalousarvioissa, ja lisäksi saimme hoitajamitoituksen kuntoon. Toimet eivät kuitenkin ole olleet tähän mennessä riittäviä, vaan meidän täytyy mahdollistaa tavoitteista kiinni pitäminen.

Vaikean kauden aikana on Viitasen mukaan jääty jälkeen investoinneissa hyvin tärkeisiin asioihin.

– On paljon työtä tehtävänä, jotta saamme terveyspalvelut toimimaan hoitotakuun mukaisesti. Mielenterveyspalvelut ja koulujen tukipalvelut täytyy ehdottomasti saada kuntoon.

Kulttuuripalveluihin panostaminen on myös henkiseen hyvinvointiin panostamista. Kuva Hervannan toimintakeskuksen kirjastolta.

Katse Suomen tulevaisuuteen

Viitasen mielestä tulevalla kaudella ratkaisevaa on se, miten tulevaisuuteen panostetaan.

– Kun maailma on myllertänyt ja varmasti myllertää jatkossakin, oma sanomani on, että on tärkeää uskoa oikeudenmukaisuuden voittamiseen. Olen itse saanut voimaa rakkaan ystäväni ajatuksesta: ”Kyllä maailmassa on kuitenkin enemmän hyvää kuin pahaa.” Haluan nähdä tulevan kauden rakentamisen kautena, jolloin ihmisten hyvinvointi lisääntyy.

– Haluan nähdä, että tulevaisuuteen katsotaan tulevalla kaudella myönteisesti ja ryhdytään rakentamaan parempaa tulevaisuutta investointien kautta. Meillä on esimerkiksi syntymässä hienosti uutta työtä vihreän siirtymän kautta: yritykset ovat huomanneet ympäristöystävällisyyden olevan kilpailuvaltti. Osaaminen, koulutus, henkinen hyvinvointi, tutkimuksen kehittäminen ja luova talous ovat kohteita, joihin kannattaa investoida. Esimerkiksi luovaan talouteen panostamisen kautta voidaan saada paljon kasvua ja uutta työllisyyttä.

– Neljän vuoden päästä haluan nähdä Suomen maana, jossa olemme osanneet hyödyntää osaamistamme. Uutta kasvua on tullut kaikesta siitä, minkä hyvin osaamme: esimerkiksi ympäristöteknologiasta ja kulttuurin puolen avauksista. Samalla olemme huolehtineet ihmisten mahdollisuudesta hyvään elämään ja torjuneet eriarvoisuutta kouluissa. Olemme luoneet kaikille hyvät pärjäämisen mahdollisuudet – kaiken kaikkiaan onnistuneet tekemään vaikeassa tilanteessa viisaita valintoja, joiden ansiosta meillä menee neljän vuoden kuluttua paremmin, Viitanen kuvailee.

Nykytilanteessa jo kertynyt pitkä politiikan kokemus on valttikortti. Viitanen uskoo, että kokemus ja monenlaisten tilanteiden näkeminen parantaa toimintakykyä myös aikana, jolloin tulevaisuuteen liittyy paljon kysymysmerkkejä.

– Kokemus on tuonut minulle kyvyn katsoa kulloistakin tilannetta ja melkein tietää, miten missäkin tilanteessa kannattaa toimia, jotta saa asiansa läpi. Tätä ei joudu enää opettelemaan, Viitanen vakuuttaa.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev