Eija Kamppuri: ”Lajittelemalla jätteet voi vaikuttaa jätehuollon asiakashintoihin”

Eija Kamppuri (SDP) on Pirkanmaan alueellisen jätehuoltolautakunnan varapuheenjohtaja. Lautakunta on viranomaistoimija, joka käsittelee jätteiden keräykseen, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön liittyviä asioita – esimerkiksi päättää asiakkaita koskevista hinnoista. Lain mukaan jätehuolto ei saa tehdä voittoa, vaan maksujen tulee ainoastaan kattaa sen kulut.

– Viime vuoden lopulla asiakashintoja korotettiin kustannusten nousun vuoksi. Suurin osa jätehuollon kustannuksista syntyy kalustosta, polttoaineista ja henkilökunnasta. Jätemaksu on tehty lajitteluun kannustavaksi – esimerkiksi biojäte on edullisempaa kuin sekajäte, sillä biojätteen lajitteleminen on erityisen tärkeää. Korotuksissa on kuitenkin ollut kyse joistain kymmenistä senteistä, Kamppuri kertoo.

Jätehuollon hinnoittelu siis kannustaa ekologiseen elämään.

Kamppuri kuvaa jätehuoltolautakuntaa asiakaslähtöiseksi siinä mielessä, että se ottaa hyvin huomioon kuntien näkemykset tehtäviin päätöksiin. Kokouksiin ja tehtäviin päätöksiin on helppo valmistautua etukäteen, koska päätöksenteon suuntaviivat ovat jo selvillä sen perusteella, minkälaisia kommentteja kunnat ja eri taustaryhmät ovat esittäneet.

Biojätteen mahdollisuudet

Jätehuollon hinnoittelu kannustaa ekologiseen elämään.

– Jos maailman haluaa pelastaa, biojäte on ehdottomasti lajiteltava, Kamppuri tiivistää.

Biojätteen uusiokäyttöön on löytynyt paljon uusia mahdollisuuksia. Pirkanmaan Jätehuollon biolaitoksen eli Biomyllyn tiloissa biojätteestä voidaan valmistaa biokaasua ja lannoitteita ja sitä voidaan valmistaa puhdasta energiaa.

– Viime aikoina kompostointi on puhuttanut ihmisiä paljon. Joillekuille on syntynyt käsitys, että kaikkien pitäisi ryhtyä kompostoimaan, vaikka asia ei näin ole. Bioastia riittää, ja sitä paitsi kompostointi vaatii paljon aikaa ja vaivaa, jotta sen saa toimimaan oikein. Biojäteastia on paljon helpompi ratkaisu, ja sen yksi tyhjennyskerta on todella edullinen.

– Kerrostaloissa biojäteastiat on yleensä taloyhtiön puolesta olemassa, mutta omakotitaloasujien kannattaisi jutella naapuriensa kanssa yhdessä hankittavasta kimppabioastiasta. Harvalla omakotitaloasujalla on kotipihassaan muuta kuin sekajäteastia, vaikka sekajäte on kaikkein kalleinta. Moni omakotitalotontti on myös niin pieni, ettei sinne ole mahdollista sijoittaa useita astioita. Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa kannattaisikin ottaa huomioon se, että omakotitaloalueille voisi rakentaa jätteidenlajittelupisteitä, Kamppuri ehdottaa.

Lajittelemalla jätteet voi vaikuttaa – myös asiakashintoihin

Kamppurin mukaan kierrättämisellä pelastetaan maailma. Lisäksi se tuo kaikille pitkällä tähtäimellä paljon säästöjä. On pelkästään hyödyllistä, että kaikkea materiaalia ei tarvitse ottaa luonnosta, vaan uusiokäytetään. Esimerkiksi kierrätettävät tekstiilit menevät jatkokäsittelyyn energiaksi ja uusiksi tekstiileiksi. Toki sekajätteetkin poltetaan energiaksi, mutta kaikelle jätteelle ei näin tarvitse tehdä, kun uusiokäyttökin on mahdollista. Lisäksi Kamppurin mukaan kierrättäminen antaa hyvän mielen, kun tietää tekevänsä oikein maailman hyväksi.

– Jos jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan, niiden käsittely on huomattavasti helpompaa. Sekajäteastiaan laitettu bioroskapussi puolestaan hidastaa sekajätteen palamista. Puhdas biojäte menee kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön.

– Mikäli taas biojäteastiaan on laitettu jotakin sinne kuulumatonta, biojätettä keräävä roska-auto ei voi ottaa astiaa kyytiin, sillä siellä on väärää roskaa. Tästä tulee ylimääräisiä kustannuksia, kun paikalle joudutaan järjestämään toinen auto. Joissakin autoissa kuljetetaan useammanlaisia jätteitä, jolloin yleinen kuvitelma on, että jätteet menevät autossa jollain lailla sekaisin. Ei se näin ole, vaan samassakin autossa ne kuljetetaan erikseen, Kamppuri selventää.

Lajittelemalla jätteet asiakkaalle tuleva jätehuoltolasku on pienempi – siinä tapauksessa, että mahdollisimman suuri osa ihmisistä lajittelee jätteensä.

– Asiakasmaksut voivat pienentyä, kun mahdollisimman moni kierrättää. Koska lain mukaan asiakkaalle tuleva jätehuoltolasku on jätehuollon kustannuksen suuruinen, jos mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan uusiokäyttää tehokkaasti, on kustannuskin pienempi.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Mahmoud Machaal haluaa parantaa toimeentuloa ja terveyspalveluita sekä puhua rauhan puolesta

Mahmoud Machaal ei kutsu itseään ensisijaisesti poliitikoksi, vaan aktiiviseksi kansalaiseksi. Eduskuntaan häntä motivoi halu vaikuttaa – vuodesta 2008 saakka kertynyt kokemus varavaltuutetun ja valtuutetun toimista on osoittanut, että omalla toiminnalla on merkitystä.

Tampereen kaupunginvaltuutettu, terveyspalveluissa sairaanhoitajana ja esimiestehtävissä 25 vuoden ajan työskennellyt Machaal toivoo päättävissä asemissa olevilta henkilöiltä enemmän inhimillisyyttä.

– Ihmisten päättävissä asemissa tulisi nähdä, kuinka ihmiset aidosti täällä elävät ja kuunnella, mitä heillä on sanottavanaan. Tästä saa parhaan kuvan todellisuudesta ja kyvyn myös tehdä päätöksiä parhailla mahdollisilla tiedoilla, Machaal kommentoi.

Machaal itse terveydenhoidon alalla pitkään työskennelleenä kokee, että erityisesti terveydenhoito Suomessa kaipaa parannusta.

– Minua huolestuttaa todella terveydenhuollon tilanne. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmiin on todella vaikeaa saada hoitoa. Meillä on paha resurssipula alan työntekijöistä, ja tarvitsemmekin koulutettua henkilöstöä myös Suomen ulkopuolelta, jotta asiaa voidaan korjata.

– Emme saisi unohtaa, että meillä on velvollisuus huolehtia myös toisista ihmisistä. Esimerkiksi ilman vanhuksia Suomea ei olisi rakennettu sellaiseksi maaksi kuin se nykyään on. Toisekseen meidän tulee huolehtia myös lapsista. He kaikki ansaitsevat sen. Lisäksi meidän tulee huolehtia työntekijöistä; erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, kuten hoitajina tai varhaiskasvatuksen opettajina työskentelevien ihmisten työolosuhteita ja palkkoja on parannettava.

Huomio eläkeläisiin, pienituloisiin ja nuorisoon

Inflaatio on laskenut huomattavasti suomalaisten ostovoimaa ja erityisesti tästä ovat kärsineet pienituloiset ihmiset. Paitsi hoitovelkaa, korona-aika jätti jälkeensä myös yksinäisyyttä. Taloudelliset vaikeudet ja yksinäisyys ajavat ihmiset helposti toivottomuuteen ja näköalattomuuteen. Machaal haluaisi kansanedustajana huomioida erityisesti ne ihmisryhmät, joihin viime vuosien vastoinkäymiset ovat kaikkein pahiten osuneet.

– Meidän tulee kiinnittää huomiota yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien torjumiseen. Mielestäni pienellä eläkkeellä tai palkalla ei ole realistista elää, kun inflaatio on nostanut niin sähkön kuin ruoankin hintaa. Ei ole inhimillistä joutua taistelemaan arkielämässä saadakseen rahat riittämään, Machaal toteaa.

Nuoren ihmisen elämässä korona-aika on voinut merkitä esimerkiksi koko lukion mittaista aikaa, vaikka aika voi aikuisesta tuntua lyhyeltä, ja tässä välissä on saatettu lain silmissä aikuistua.

– Niin nuoriso kuin opiskelijatkin kaipaavat paljon enemmän tukea. Kun nuori itsenäistyy, se ei tarkoita, että hänellä olisi jo kaikki taidot itsenäiseen toimimiseen maailmassa. Nuorille pitää pystyä antamaan niin paljon tukea kuin he tarvitsevat.

Energiaomavaraisuus ja vienti lisäävät hyvinvointia

Machaal toivoo, että suomalaiset luottaisivat enemmän omaan osaamiseensa myös ulkomaanviennin suhteen.

– Meillä Suomessa on erinomainen koulutus ja paljon osaamista, jota voisimme viedä maailmalle. Koulujärjestelmämme on maailman parhaita. Lisäksi meillä toimii miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä oikeus ilmaista mielipiteensä. Nämä eivät ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyyksiä.

– Toivon sitä, että Suomesta tulisi energian suhteen riippumaton ja omavarainen. Kannatan puhtaan energian, kuten maalämmön, tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotannon lisäämistä.

– Myös bisnestä me tarvitsemme. Pehmeitä arvoja tietenkin tarvitaan, mutta taloudellisesti tarvitsemme tällä hetkellä erityisesti hyvää vientiä, jotta Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja ihmisillä on mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään.

– Taikakeinoja näiden asioiden saavuttamiseen ei ole, mutta pikkuhiljaa voimme lähteä rakentamaan ja pohtimaan, mitä voimavaroja meillä realistisesti tällä hetkellä on, miten voimme saada niitä lisää, ja mitä tarvitsemme lisää. Tarvitsemme enemmän konkreettisia tekoja kuin kauniita sanoja. Tavoitteitahan voi kirjoittaa paljon, mutta tarvitsemme myös toimintaa. Itse olen aidosti ihmisistä ja asioista välittävä ihminen, ja haluan tehdä konkreettisia tekoja sydämellä.

– Toivon, että neljän vuoden kuluttua Suomi nähdään maailman parhaana maana, jossa on hyvä olla, ja jossa kaikilla on mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja perustaa halutessaan perhe. Eri taustoja ja uskontoja tulee kunnioittaa, eikä erilaisuutta tule pelätä, Machaal kommentoi.

Rauha kaikkein tärkeintä

Machaalin mukaan hoitotyö, jonka parissa hän on myös tehnyt uran, on ollut hänelle aina sydäntä lähellä.

– Elin 11 vuotta Libanonin sisällissodan keskellä. Tuohon aikaan nuoret miehet ja pojat yritettiin värvätä taistelemaan ja moni piti itseään kovin vahvana ase kädessään. Minä halusin tarttua ensiapulaukkuun. Tuolloin minulla ei ollut varsinaista ammattia, vaan toimin pelastusmiehenä. Minusta vahvuus ei tule aseista vaan siitä, kun kykenee pelastamaan toisen ihmisen.

Machaal kertoo, että jos hän kirjoittaisi kirjan, se käsittelisi rauhaa ja rauhan merkitystä. Rauhan puolestapuhujia on hänestä nykyään aivan liian vähän. Myös lapsille täytyisi opettaa rauhan merkitys.

– Kaikkein eniten tällä hetkellä toivon, että vältämme sotia. Rauha on äärimmäisen tärkeää. Itse sodan keskellä eläneenä tiedän, että sota ei voi rakentaa mitään muuta kuin kuolemaa. Jos tuleville sukupolville halutaan taata hyvä elämä, rauhan ja ihmisten välisen tasa-arvon tulee toteutua. Yhtäkään ihmistä ei saa syrjiä, vaan kaikille on annettava mahdollisuus olla ja elää, Machaal päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Valtuustoaloite Tampereen teollisuuden kehittämisen edellyttämien tietojen selvittämisestä

Uusien kuntien toiminnassa korostuu elinkeinopolitiikka. Tampereen ja Pirkanmaan kohdalla erityinen huomio on kiinnitettävä teollisuuden kehittämiseen ja kaupungin asemaan maakunnan keskuksena. Teollisuus muodostaa merkittävimmän aluetalouden elinkeinohaaran.

Teollisuuden kehittymistarpeita, yhteiskunnallisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia sekä tilaa on selvitettävä. Painopiste selvityksessä on oltava teollisuuden kehittämisen mahdollisuuksissa. Kysymys mm. uusista tuotteista ja teknologiasta, yritysmalleista, toimintaedellytyksistä ja liiketoimintasuunnitelmista.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat teollisuuden kehittämisen tarpeeseen. Muutosajureina toimivat mm. globalisaation murros, energiskriisi ja vetytalouden kehittyminen, digitalisaatio ja tekoäly, pandemia ja kansainvälinen kilpailu teollisesta kilpailukyvystä. Huomioitavia asioita ovat Venäjän sota Ukrainassa, erityisesti luontokadon edellyttämä Vihreä siirtymä sekä Euroopan Unionin tavoittelema aikaisempaa suurempi taloudellinen itsenäisyys mm. komponenttien valmistuksessa ja siruteknologiassa. Keskeisissä teollisuusmaissa tehtävä kehittämistyö teollisuuspolitiikan saralla haastaa teollisuuden myös Tampereella.

Toimintaympäristön ilmiöiden ja tekijöiden huomioimisen lisäksi tarvitaan arviointitapoja ja mittareita teollisuuspolitiikan toimien vaikutusten arvioimiseksi. Teollisuuspolitiikan tulosalueina voi nähdä mm. teollisuuden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja lisääntymisen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kerrannaisvaikutusten määrän suhteessa yhteiskunnan panostuksiin, kansallisen huoltovarmuuden ja arvoketjujen toimivuuden, työpaikkojen määrän ja laadun. Tärkeä teollisten investointien vaikutus on myös kysymys työpaikkojen pysyvyydestä, laadusta ja työurien kestosta.

Kaupungilla on merkittävä rooli teollisuuden edistäjänä ja kehittäjänä. Kaupungin suorat panostukset koulutukseen, kansainvälisten osaajien houkutteluun, infraan ja saavutettavuuden parantamiseen, kehityshankkeisiin ja ohjelmakehittämiseen vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn ja sijoittumispäätöksiin. On tärkeää selvittää, miten kaupungin roolia tulisi kehittää ja miten kaupunki voisi mahdollistaa teollisuuden uudistumisen.

Kaupungin tavoitteiden asettaminen monialaiselle elinkeinojen ja teollisuuden kehittämiselle edellyttää tietoperustan vahventamista ja jatkuvan tiedonmuodostuksen turvaamista. Tarvitaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä kaupungin kanssa. Tampereen kaupungilla on oltava kokoava ja yhdistävä rooli teollisuuden kehittämisessä. Kaupungin hallinnolla tulee näin ollen olla myös laaja, yhtenäinen ja karttuva tiedonmuodostus teollisuudesta ja sen kehitysnäköaloista sekä aiheen ympärillä toimivista tahoista.

Pystyäkseen arvioimaan ja asettamaan tavoitteita teollisuuden tulevaisuudelle ja hahmottamaan kaupungin roolia teollisuuden kehityksen mahdollistajana, on kaupungin käynnistettävä selvitys- ja tutkimusprojekti, jossa teollisuuden tila, kehitystarpeet ja -mahdollisuudet huomioidaan. Selvitystyön tukena voi olla toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyöalusta, johon tuotetaan selvitystä ja tutkimusta tukevaa tietoa. Selvityksessä tulee myös kehittää kaupungin teollisuuspolitiikan arvioinnin mittarit ja laadulliset arvioinnin tavat. Selvitystä on myös mahdollista hyödyntää Tampereen kaupungin strategian ja todennäköisesti tarvittavan teollisuuspoliittisen ohjelman tekemisessä.

Tampereella 30.1.2023

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä

Lotta Reiton mukaan sosiaalipalvelut jääneet terveyspalveluiden jalkoihin sote-uudistuksessa

Lotta Reito (SDP) on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston puheenjohtaja ja sosiaalityöntekijä (YTM).

Alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Akaa, Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski. Ympäristöterveydenhuollon jaosto on terveydensuojeluviranomainen, joka muun muassa säätelee nikotiinituotteiden lupa- ja valvontamenettelyratkaisuja ja ratkaisee tupakoinnin sääntelyn liittyviä asioita. Jaostolle kuuluu myös elintarvikevalvontaan, ravintoloihin ja elintarvikeliikkeisiin ja eläinlääkintähuoltoon tehtäviä tarkastuksia sekä päätöksiä näiden pohjalta. Muun muassa parveketupakoinnin säänteleminen kuuluu alueelliselle ympäristöterveydenhuollon jaostolle.

Sosiaalipalvelut yhtä tärkeä osa sote-uudistusta kuin terveyspalvelutkin

Lotta Reito on vuodenvaihteen myötä siirtynyt kaupunkiorganisaatiosta hyvinvointialueen työntekijäksi. Reito työskentelee lastensuojelun avohuollon palveluissa. Sosiaalityöntekijänä Reito tekee pääosin asiakastyötä, mutta kuvaa ammattieettiseksi velvollisuudekseen myös rakenteellisen sosiaalityön tekemisen.

– Rakenteellinen sosiaalityö tarkoittaa vaikuttamista myös huono-osaisuutta ja syrjäytymistä luoviin rakenteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka palvelut toimivat ja miten niissä huomioidaan erilaiset ihmiset. Järjestelmän tulee kuitenkin olla olemassa ihmistä varten ja mahdollistaa se, että työntekijät voivat tehdä työnsä kunnolla ja eettisesti kestävällä tavalla. Siksi on tarpeellista myös pystyä arvioimaan järjestelmää myös työntekijänäkökulmasta ja kuulla niitä, jotka ovat käytännössä töissä järjestelmän arjessa, Reito perustelee.

Reito kokee sote-uudistuksen ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun keskittyneen jo pitkään lähinnä terveys-, lääkäri-, ja sairaalapalveluihin sekä niiden etäisyyteen omasta kodista, vaikka sosiaalipalvelut ovat yhtä suuri osa sote-uudistusta. Reiton mukaan sosiaalipalvelujen tavoitettavuuteen ei ole kiinnitetty tähän asti yhtään niin paljon huomiota kuin terveyspalveluihin. Tähän on tultava muutos, koska sosiaalipalveluiden asiakkaat ansaitsevat yhtä lailla hyvin toimivia palveluita, vaikka sosiaalipalveluiden tarpeesta ei ehkä tohdita puhua yhtä julkisesti, Reito sanoo.

– Ymmärrän, että tilanne ei hyvinvointialueiden aloitettua ole heti valmis ja tilanteen tasaantuminen vie aikansa ja toivonkin, että järjestelmän tämänhetkiset ongelmat selviävät ajan kuluessa. Tällä hetkellä ongelmia on kuitenkin esimerkiksi asiakasohjauksessa eli siinä, mistä ja millä tavalla asiakkaamme palveluita saavat. Ihmisten pitäisi saada niin lastensuojelun palveluita kuin päihde- ja asumispalveluitakin tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta, Reito kuvailee.

– Toisaalta kun palvelukriteerit yhtenäistetään alueellisesti, olisi koko järjestelmä teknisesti rakennettava uudelleen. Pirkanmaalla on paljon erikokoisia kuntia, joissa on tarvittu palveluita eri tavalla. Tämän vuoksi myös palveluiden järjestämisen tavoissa on ollut vaihtelua. Joissakin kunnissa on voitu esimerkiksi käyttää paljon ostettavia palveluita ja toisissa kunnissa taas hyvin vähän. Jatkossa järjestelmän täytyisi kuitenkin toimia rakenteellisesti samalla tavalla ja palveluiden myöntämisessä pitäisi toimia oikeudenmukaisesti niin ihmisten kuin alueidenkin kesken. Käytäntöjen yhdistämisessä on paljon tehtävää.

– Itseäni pelottaa, onko jossain vaiheessa helpompaa vain vetää mutkia suoraksi, jotta asiassa päästään eteenpäin, mutta asiakasnäkökulma unohdetaan. Meidän asiakkaamme eivät kuitenkaan ole heitä, jotka välttämättä kuuluttavat hätäänsä helposti ulospäin. Itseäni huolestuttaa, kuinka paljon sosiaalipalveluiden toimivuuteen ja palveluiden asiakkaiden eteen halutaan nähdä vaivaa.

Epäselvät käytännöt vaikeuttaneet sosiaalityötä sote-uudistuksen jälkeen

Reiton mukaan sosiaalityöntekijän ja myös asiakkaan arjen perimmäinen ongelma tällä hetkellä ovat puuttuvat tai vakiintumattomat käytännöt hyvinvointialueisiin siirtymisen jälkeen. Palveluntuottajat saattavat olla edelleen ainakin osittain samoja kuin ennenkin, mutta käytännöt puuttuvat. Tämä vaikeutta oman työskentelyn hallintaa.

– Tässä alkuvaiheessa hankaluuksia on aiheuttanut siirtyminen vanhoista järjestelmistä uuteen, eli kuntakohtaisista hyvinvointialueen yhteiseen systeemiin. On todella paljon aivan käytännön asioita, joita ei ole järjestetty tai siirretty uuteen, kuten esimerkiksi erilaiset lomakepohjat, tallennusjärjestelmät, työvälineet, käyttäjätunnukset, mistä löytyy mitäkin tietoa. Nämä saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta kun niitä kasautuu eikä asiat etene, vie se turhaan voimavaroja. On myös todella turhauttavaa, että tällä hetkellä liian paljon työaikaa menee sellaisten tukitöiden tekemiseen, joihin ei todellakaan olisi syytä käyttää sosiaalityöntekijöiden työaikaa, ja jotka voisi hoitaa esimerkiksi toimistosihteeri. Sihteereitä tai muuta auttavaa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole riittävästi tai ollenkaan. Työaikani pitäisi mennä ensisijaisesti asiakastyöhön ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Aikaa täytyy riittää myös verkostotyöhön ja palveluiden organisointiin. Meidän työtämme ei tehdä tyhjiössä, vaan asiakaspintaamme liittyy erittäin paljon niin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, mutta myös yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, Reito kertoo. Tämän vuoksi järjestelmä olisi saatava toimimaan kokonaisuutena, pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä ja työaika pitäisi saada käytettyä oikeisiin asioihin.

Vaikka monet asiat ja käytännöt ovat epäselviä, ei se saisi vaikuttaa asiakkaan avun saantiin tai siihen miten nopeasti apua saadaan tarjottua. Esimerkkinä Reito käyttää tilannetta, jossa nuorella asiakkaalla oli mukanaan suuri määrä laskuja, jotka sosiaalityöntekijä avasi nuoren kanssa yksitellen.

– Kun tällaisessa tilanteessa ollaan, asia pitäisi saada hoidettua niin pian kuin mahdollista, esimerkiksi erääntyneet laskut maksettua. Esimerkiksi asunto saattaa mennä alta, jos ihminen on pahasti vuokravelkainen ja jollei häntä auta saman tien. Tällaisessakin tilanteessa apu voi kuitenkin tulla myöhään, jos on ensin selvitettävä useammalta taholta, miten asia nykyään kuuluu hoitaa uudessa järjestelmässä. Monta kertaa joutuu sanomaan, että selvitän jonkun asian, mutta kuitenkaan tarkkaa tietoa ei ole, mistä saisin tietoa siitä, miten asia tällä hetkellä järjestetään. Olemme omassa tiimissämme keränneet listaa siitä, mitkä asiat ovat epäselviä ja mihin tarvitsemme uusia ohjeita, ja meidän olisi saatava näihin asioihin mahdollisimman pian vastauksia. Lastensuojelunkin kanssa tilanteet tulevat usein vastaan erittäin nopeasti ja avun tarpeeseen on vastattava nyt eikä viikon päästä, Reito kuvailee.

Sosiaalityön resurssipula huolestuttaa

Reito toivoo, että sosiaalipalveluiden tämänhetkiset epäselvyydet selviävät ajan kanssa, mutta kuitenkin niin, että sosiaalipalveluiden työntekijöiden ei oleteta vain odottavan loputtomiin asioiden selkeytymistä. Koen sosiaalipalvelut alueena, johon panostamiseen ei ole riittänyt tarpeeksi kiinnostusta ja aikaa. Sosiaalipalveluiden tärkeys ihmisten hyvinvoinnin turvaajana on otettava vihdoin tosissaan eikä niitä voida pitää vain menoeränä, Reito toteaa.

– Olen huolissani siitä, että meidän työstämme lähdettäisiin edelleen vain vähentämään resursseja. Tällöin ikään kuin hyväksyttäisiin se, että on ihmisiä, jotka eivät voi hyvin ja yhteyskunnastamme tulee sellainen, jossa köyhyys ja huono-osaisuus vain hyväksytään tai vaikka jos ihminen sairastuu mieleltään, niin hän olisi aivan omillaan.

– Hyvät rakenteet ja selkeät toimintatavat auttavat paljon, mutta jos niihin ei ole panostettu tarpeeksi, tulee asiakkaiden auttamisesta todella vaikeaa. Otan työntekijänä ihmisen vastaan hänen lähityöntekijänään ja jos työssäni kohtaan liikaa tilanteita, joissa asiakkaan tarvitsemista palveluista on epäselvyyksiä tai niitä ei ole saatavilla, on se mielestäni kohtuutonta myös työntekijän kannalta. Minä en yksin riitä asiakkaan tilannetta muuttamaan.

– Jos nyt ollaan tekemässä paljon puhuttua historiallisen poikkeuksellista uudistusta, niin pitäisi keksiä myös historiallisen poikkeuksellisia tapoja, että se saadaan toimimaan kuten pitää. Uutta järjestelmää ei voi tehdä vanhoilla ajatuksilla. Tätä olen miettinyt sekä ihmisenä, työntekijänä, että poliitikkona, Reito päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Eduskuntavaaliehdokas Saana Kuusipalo haluaa kannustaa nuoria vaikuttamaan

Saana Kuusipaloa, 26, motivoi eduskuntavaaliehdokkuuteen aikakausi, jota leimaavat useat päällekkäiset kriisit.

– Ilmastokriisi on tällä hetkellä akuutein ja vakavin uhka koko ihmiskunnalle. Myös Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama energiakriisi sekä inflaatio vaikuttavat meihin kaikkiin, mutta eniten haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Näiden kriisien seuraukset kantavat lopulta nuoret, ja haluankin itse olla rakentamassa yhteiskuntaa, joka turvaa reilun työelämän ja toimeentulon kaikille, ja jossa onnistutaan torjumaan luontokatoa ja ilmastokriisiä, Kuusipalo perustelee.

Vastikkeeton sosiaaliturva, mielenterveyspalvelut ja luontoarvot

Kansanedustajana Kuusipalo pyrkisi köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseen ja mielenterveyspalveluiden turvaamiseen.

Köyhyyden torjuminen vaatii reiluja työskentelyolosuhteita ja toimeentulon turvaamista. Kuusipalo kertoo kannattavansa vastikkeetonta sosiaaliturvaa; lisäksi tällä hetkellä elinkustannusten nousua tulisi kompensoida kaikkein pienituloisimmille esimerkiksi etuuksien ylimääräisillä indeksikorotuksilla. Taloudelliset olosuhteet vaikuttavat paljon niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteenkin, joten mielenterveys- ja köyhyyskysymykset kytkeytyvät yhteen.

– Mielenterveyskriisi on todellinen. Tällä hetkellä yksinäisyys ja syrjäytyminen on Suomessa yleisempää kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla psyykkinen oireilu on erittäin yleistä. Noin joka neljäs nuori kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja suuri osa peruskoulujen oppilaista ahdistuneisuudesta. Mielenterveystyössä painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä, esimerkiksi varhaista keskusteluapua tulisi olla paremmin saatavilla. Vaikka ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, on autettava myös akuutisti apua tarvitsevia. Esimerkiksi julkisen sektorin psykiatripulaan on puututtava.

Mielenterveys- ja ilmastoteot ovat sijoituksia tulevaisuuteen

– Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä, mutta tämä on myös taloudellinen kysymys. Opetusministeriön arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa, Kuusipalo perustelee.

Kuusipalo toivoo Suomen investoivan yhtenä ilmastonmuutoksen torjunnan keinona huomattavasti puhtaan energian tuotantoon. Marinin hallitus onkin tätä jo tehnyt.

– Tulevaisuudessa puhtaan energian tuotanto täytyy moninkertaistaa. Liikennettä tulisi sähköistää ja vähäpäästöisten liikennemuotojen osuutta lisätä. Kaikkien, myös Suomen, on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa ja oltava osa ratkaisua. Luonnontilan heikentyminen uhkaa kaikkea elämää. Suojelualueita on siis lisättävä ja heikennettyjä ympäristöjä ennallistettava. Meidän tulee myös asettaa ekologisesti kestävät hakkuiden ylärajat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

Kuka tahansa voi vaikuttaa

Mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja, yhteiskuntatieteiden opiskelija Kuusipalo haluaa näyttää omalla esimerkillään muille nuorille, että kuka tahansa voi päästä vaikuttamaan. Elämän ei tarvitse olla särötön, vaan monenlaisista taustoista on mahdollista nousta eduskuntavaaliehdokkaaksi asti.

– Olen itse valitettavasti ollut nuori, joka ei äänestä. Nykyään taas pidän äänestämistä erittäin suuressa arvossa, varsinkin kun olen matkustellut hyvin hierarkkisissa, autoritäärisissä maissa, joissa kansalainen ei oikeasti pysty vaikuttamaan, ja samalla nähnyt absoluuttista köyhyyttä. Pidän oikeutta äänestää ja vaikuttaa yhteisiin asioihin suuressa arvossa.

Kuusipalo kertoo olleensa Sipilän hallituksen aikaan pitkäaikaistyötön ja työvoimapalveluiden asiakas, joka koki aktiivimallin epäkohdat konkreettisesti omassa taloudessaan. Tuohon aikaan hän otti vastaan nollatuntisopimuksella työn, jolloin palkka leikkasi hänen sosiaaliturvaansa siten, että lopulta palkka ja sosiaaliturva yhdessä olivat pienemmät kuin pelkkä sosiaaliturva olisi ollut. Erittäin matalasta toimeentulosta huolimatta, irtisanoutumisen kynnys oli korkea, sillä siitä olisi seurannut kuukausien karenssi.

– Nykyinen sosiaaliturvamalli on vaikeaselkoinen ja joustamaton, jopa passivoiva ja rankaiseva. Vastikkeellinen sosiaaliturvajärjestelmä kannustinloukkuineen estää palkallista työntekoa ja opiskelujen aloittamista ja aiheuttaa muutenkin stressiä ja toimintakyvyn alenemista. Meidän tulisi siirtyä yksinkertaisempaan ja automatisoituun sosiaaliturvamalliin. Työntekijöiden hyväksikäyttö on myös vakava asia, jonka puuttumiseen tulee satsata entistä enemmän, esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla ja työehtosopimusrikkomusten sanktioiden korottamisella.

Kuusipalolla on ollut aina halu vaikuttaa; tie kuntapolitiikkaan aukesikin lopulta, kun hän pääsi kesätöihin Tampereen kaupungille Ohjaamon kautta. Kesätyössä ryhmä nuoria toteutti kaupungille siisteyskampanjan ja raportoi epäkohtia sekä kehityskohteita yhdyskuntalautakunnalle. Lisäksi ryhmä toi esiin yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten näkyvästi lisääntyneen huumausaineiden käytön.  Nykyään Kuusipalo paitsi opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, on myös Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

SDP tukee Tampereen Veden yhtiöittämistä, jyrkkä ei yksityistämiselle

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä kävi 23.1. pidetyssä ryhmäkokouksessaan pitkän keskustelun Tampereen Veden yhtiöittämisestä, josta päätetään tulevana maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa. Valtuustoryhmä päätyi tukemaan Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämistä, kunhan ryhmälle tärkeitä reunaehtoja noudatetaan.

Sen sijaan sosialidemokraatit eivät tule hyväksymään Tampereen Veden yksityistämistä missään olosuhteissa. Ero yhtiön ja yksityisen yrityksen välillä liittyy omistamiseen. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on useita yhtiöitä, jotka ovat Tampereen kaupungin omistuksessa, eivätkä ne näin ollen ole yksityisiä yrityksiä. Kaupungin kokonaan omistamissa yhtiöissä kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki mm. valitsee yhtiöiden hallitukset, linjaa yhtiöiden strategioita ja keskeisiä investointeja.

Monia liikelaitoksia on viime vuosina yhtiöitetty, esimerkiksi Tilapalvelut ja Tampereen Voimia.
– Lähtökohtaisesti SDP on ollut kriittinen yhtiöittämisten suhteen. Kokemuksen kautta on kuitenkin huomattu, että yhtiömalli toimii. Aiemmin pelkona on ollut esimerkiksi tehokkuuden parantaminen asettamalla työntekijöille kohtuuttomia vaatimuksia tai nostamalla hintoja, mutta näin ei ole tapahtunut, vaan itse asiassa niin tuottavuus kuin työhyvinvointikin ovat parantuneet. Henkilöstö on myös saanut edustuksen yhtiöiden hallituksiin, joten vuorovaikutus on toiminut hyvin, perustelee valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Päätöksenteon valmistelussa on linjattu, että uusi vesiyhtiö säilyy julkisomisteisena. Muina omistajina voivat olla vain muut kunnat tai niiden omistamat yhtiöt, mutta eivät yksityiset sijoittajat tai yhtiöt. Lisäksi osaakaan Tampereen Vesi Oy:stä ei voida myydä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Näin varmistetaan se, että yhtiö säilyy Tampereen kaupungin omistuksessa.

Eduskunta on käynnistänyt selvitystyön kansalaisaloitteen pohjalta, jotta vesi säilytettäisiin julkisomisteisena lain määrityksellä. Selvitys on määrä valmistua vuoden 2024 aikana, ja julkisomisteisuudelle on laaja koko eduskunnan kattava kannatus.
– Ryhmän mielestä lakimuutos on kannatettava. Puhdas vesi on elämänehto. Sitä ei voi alistaa voitontavoittelulle missään olosuhteissa, linjaa Salmi.

Veden hinta poliittiseen kontrolliin

Yhtiömuotoinen Tampereen Vesi mahdollistaa myös veden asiakashinnan pysymisen kohtuullisena.
– SDP vaatiikin, että yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa suuria osinkoja, vaan pitää veden hinta mahdollisimman alhaisena. Asian jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että veden hintaa korotetaan tulevaisuudessa keskuspuhdistamon valmistuttua vain inflaation verran. SDP haluaa tämän seikan selkeämmin mukaan kaupunginvaltuuston päätökseen ja yhtiön peruslähtökohtiin, kertoo Salmi.

Lisäksi valtuustoryhmä vaatii Tampereen Vesi Oy:n toiminnan olevan avointa ja julkista, vaikka se ei yhtiönä enää automaattisesti olisi julkisuusvaatimuksen alainen. Jos yhtiö perustetaan, sen toiminnan tulee olla niin avointa kuin mahdollista asiakkaiden, päättäjien ja omistajien suuntaan. Tampereen Vesi tulisi kuitenkin olemaan kokonaan kaupungin omistama yhtiö ja monopoliasemassa. Sen ei siis ole tarpeen pitää päätöksiään salassa esimerkiksi kilpailuun vedoten.

Käsityönopettaja Heli Lehtelä: Koulutuksesta on helppo pitää juhlapuheita, mutta missä ovat konkreettiset teot?

Käsityönopettaja, Tampereen joukkoliikennelautakunnan varajäsen Heli Lehtelä toimii myös työsuojeluvaltuutettuna Lielahden koulussa. Lehtelä pääsee seuraamaan aitiopaikalta toisaalta lasten ja nuorten, toisaalta kaupungin työntekijöiden opiskelu- ja työhyvinvointia. Perheenäitinä Lehtelälle on tuttua myös se, millä tavoin hyvinvointi koulussa ja työpaikalla vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin, ja toisaalta millä tavoilla kodin tilanne vaikuttaa koulussa ja työpaikalla.

SDP:lle lapsiperheiden etu on merkittävä arvo. SDP on vaikuttanut konkreettisesti lapsiperheiden toimeentuloon useilla keinoilla. Esimerkiksi maaliskuun alussa astuu voimaan varhaiskasvatusmaksujen alentaminen siten, että maksujen perusteena olevia tulorajoja korotetaan jopa 33 prosenttia. Näin noin 30 000 kotitaloutta siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Samoin joulukuussa lapsilisät maksettiin kaksinkertaisina. Näillä keinoilla on pyritty parantamaan lapsiperheiden taloudellista tilannetta voimakkaassa inflaatiossa ja sähkön hinnan nousussa. Sanna Marinin hallitus on palauttanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden, jota Juha Sipilän (kesk.) hallitus rajasi. On tärkeä yhdenvertaisuuskysymys, että jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta.

– Oli mielenkiintoista, että subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajottiin oikeistohallituksen aikana. Kukaan ei kuitenkaan näe sinne kodin seinien sisäpuolelle. Kovin moni väsynyt vanhempi ei esimerkiksi tule kertomaan olevansa väsynyt, ja että tarvitsisi myös omaa aikaa, Lehtelä kommentoi.

– Myös oppivelvollisuuden pidentäminen on minusta hyvä asia. Opettajana tiedän, että kun yläkoulusta lähdetään, jonkun paikan on oltava odottamassa. Nuoret eivät saa jäädä tyhjän päälle. Ihmisen aivot kuitenkin kehittyvät pitkälle aikuisikään asti, ja vaikka koulunsa päättävät saattavat aikuisilta näyttääkin, eivät he sitä ole, eivätkä valmiita ottamaan vastuuta itsestään kokonaan. On hyvä asia paitsi nuorille, myös lapsiperheille, että on joku, joka ottaa nuoresta kiinni. Tietenkin myös kohentunut työllisyys on hyvä asia lapsiperheiden kannalta.

Kodin tilanne vaikuttaa kouluun – ja toisin päin

Lehtelän omaan perheeseen kuuluu yhteensä seitsemän lasta, puoliso ja kaksi kissaa. Hän on niin työssään kuin kotonaankin lasten ja nuorten kanssa tekemisissä päivittäin. Hän pitääkin niin kuntapolitiikassa kuin valtakunnallisessa politiikassakin kaikkein tärkeimpinä asioina koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin panostamista.

– Vaikka mielenterveyspalvelut eivät olekaan enää kunnan vastuualuetta, tulee niihin nyt panostaa hyvinvointialueen tasolla. Koulutus taas on aivan ykkösasia. Näen jatkuvasti omassa työssäni, miten ihmiset voivat huonosti, ja minkälaisia mielipiteitä kodeista tulee nuorille. Työssäni näkemäni asiat ovat melko karuja. Pelkään pahoin, että tämä aikaa näkyä Tampereella enemmän ja enemmän, koska tämä on kasvava kaupunki, jonka palvelut eivät ole pysyneet perässä. Koronakin on ehdottomasti jättänyt pitkät jäljet aivan kaikkien hyvinvointiin.

Lehtelää huolestuttaa niin kaupungin henkilökunnan kuin oppilaidenkin tilanne.

– Niin koulutuksessa kuin mielenterveyspalveluissakin tulee panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Tällä hetkellä koulujen seinät pullistelevat, kun jatkuvasti sisään tulee uutta luokkaa. Koulutuksesta on helppo pitää juhlapuheita, mutta konkreettiset teot puuttuvat. Tuntuu myös, että yksilön oikeudet ovat rajattomat, mutta velvollisuuksia ei ole sitten lainkaan: esimerkiksi jos oppilaalle suositellaan paikkaa erityisluokalta, ei perheen ole pakko ottaa sitä vastaan. Tällöin voi olla niin, että koko muu luokka kärsii, kun tällainen oppilas ei kykene olemaan heidän ryhmässään. Opettaja ei voi asialle mitään.

– Kaupungin henkilökunnan työssä jaksaminen huolettaa minua. Lapsiperheidenkin elämässä näkyy, jos koulu ovat ongelmissa ja työelämän vaatimukset ovat kohtuuttomat.

Miten koulujen ja koulujen henkilökunnan jaksamisen ongelmia voidaan ratkoa?

– Tuntuu, että yhteiset linjaukset ongelmatilanteiden varalle puuttuvat kokonaan. On liikaa asioita, joita ei ole ajateltu loppuun saakka. Ihmisiltä vaaditaan aivan liian paljon – perustetaan esimerkiksi luokkia, joille ei kuitenkaan osoiteta riittäviä tiloja, eikä käytännön työtä tekevää ihmistä kuunnella.

Lehtelän mukaan koulujen ongelmana on myös pysyvyyden puuttuminen. Kasvavalle lapselle ja nuorelle pysyvyys on todella tärkeää.

– Kouluissa tulisi nähdä henkilökunnankin tarpeet siten, että henkilökunta pysyisi työssään ja pystyisi tekemään työtään. On huono vaihtoehto käyttää paljon eri sijaisia, koska lapset vaativat pysyvyyttä. Lapsilta menee todella pitkä aika siihen, että he hyväksyvät sijaisen. Tiedän, että työskentelyolosuhteiden parantaminen maksaa, mutta paljon enemmän maksaa häilyvyys ja kokoaikainen muutos, jossa kukaan ei pysy perässä.

Rakentamisella on suuri vaikutus työ- ja opiskeluhyvinvointiin. Lehtelän mukaan resursseja tulisi lisätä hyvin paljonkin: tulisi luoda hyviä rakennusratkaisuja ja rakentaa uusia koulurakennuksia. Pirkanmaalla tätä jo toki tehdäänkin: uusia, entistä suurempia koulurakennuksia rakennetaan ja vanhoja perusparannetaan ja laajennetaan sekä muutetaan vastaamaan nykyajan tarpeita.

– Toivoisin kouluihin myös pienempiä luokkakokoja ja sitä, että nuorisotoimi olisi enemmän mukana koulun arjessa. Olisi mahdollista luoda pidemmälle vietyjä yhteistyöratkaisuja erilaisten tahojen kanssa.

Vaatimukset niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin kohtaan ovat nykyaikana kovia. Vanhempien odotetaan usein suorittavan niin vanhemmuutta kuin uraakin; jo peruskoulu- ja lukioikäisiä uupuu harrastusten, opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvien paineiden alle. Tämä on myös suuri syy erilaisille mielenterveyden haasteille, jotka näkyvät perhe-elämässäkin.

– Toivoisin, että ihmiset opettelisivat olemaan armollisempia itseään kohtaan. Meidän tulisi päästää sellaisista ulkoisista odotuksista, millaisia meidän tulisi olla tai mitä muiden ihmisten pitäisi olla. Neuvoisin niin kouluikäisiä kuin aikuisiakin siten, että älkää vertailko itseänne toisiin, koska se tuo mukanaan vain ongelmia.

Millainen on hyvä vanhempi?

Vanhempana Lehtelä uskoo ennen kaikkea läsnäoloon ja yhteiseen olemiseen materian sijaan. Lapselle on tärkeämpää olla aidosti läsnä, eikä tätä voi korvata esimerkiksi ulkoisilla virikkeillä tai lahjoilla.

– Ilman läsnä olevaa aikuista lapsi voi huonosti. Lasta tulee myös aidosti kuunnella. Vanhemman on myös ymmärrettävä, että lapsi on lapsi, vaikka hän olisi hieman isompikin lapsi.

– Oppilaitteni kanssa nousee jatkuvasti esiin neljä samaa tekijää: liikunta, syöminen, uni ja puhelin. Nämä ovat oikeasti aina samat. Vanhempien on varmistettava, että puhelimen käyttö tapahtuu järkevissä määrin, ja että lapsi myös liikkuu, syö ja nukkuu järkevästi.

– Ja lisäksi: tuskin kukaan on katkera aikuisena siitä, että vanhemmat asettivat hänelle lapsena ja nuorena terveet rajat, eikä hän päässyt notkumaan yökausiksi kaupungille, Lehtelä tiivistää.

Halosen valinta presidentiksi inspiroi liittymään SDP:hen

Lehtelä kiinnostui sosialidemokratiasta alun perin ollessaan lukioikäinen. Hän vaikuttui suuresti Tarja Halosen valinnasta Suomen presidentiksi.

– SDP:hen liityin, kun Tarja valittiin presidenteiksi. Ihailin suuresti porukkaa, joka sai naisen nousemaan presidentiksi asti. Tämä oli minulle merkittävä käännekohta. Ajattelin, että tämän puolueen on pakko olla todella hyvä. Tuolloin minulla oli myös todella hyvä historianopettaja sekä loistava äidinkielenopettaja, jotka vaikuttivat paljon ajatteluuni. He olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia, ajattelevia ihmisiä, Lehtelä selittää.

– Mummini ja ukkini puhuivat minulle aina siitä, miten jokainen tulee hyväksyä sellaisena kuin hän on, ja että apua tarvitsevaa täytyy auttaa. Minulle sosialidemokratia on tätä samaa.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Yhdyskuntalautakunnassa päätetään Tampereen ilmeestä nyt ja tulevaisuudessa

Iida Viljanen on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu SDP:n valtuustoryhmässä ja jäsen yhdyskuntalautakunnassa. Lisäksi hänellä on päivätyö Sähköliitossa hallinnon assistenttina, eli myös ammattiyhdistystoiminta ja järjestötyö on hänelle tuttua. Yhdyskuntalautakuntaan osallistumiseen Viljasta inspiroi halu vaikuttaa kotikaupunkiympäristöön.

– Ympäristö vaikuttaa kokonaisvaltaiseen terveyteen, myös hyvinvointiin ja mielenterveyteen. ympäristön viihtyisyys ja monimuotoisuus on tärkeä arvo, Viljanen kertoo.

Viljanen on muuttanut Tampereelle Helsingistä vuonna 2014. Yhdeksän vuoden aikana tapahtunutta muutosta Tampereessa hän kuvailee räjähdysmäiseksi. Kaupungissamme alkaa olla suuren kaupungin tuntua, mutta toisaalta täällä on myös helppo hengittää: puistojen ja vihreyden säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin kaupungin rakentaminen.

Viljasen työpaikka Sähkötalo sijaitsee lähellä Rongankatua. Rongankadun tilanne on edelleen epäselvä: suunnitteilla on pyörätien ja liikenneympyrän rakentaminen. Tämä vähentää olennaisesti autopaikkoja, mikä ei ole kaikkien autoilijoiden mieleen.

Lähivuosina uusia asuinalueita ja tekosaaria

Olemme jo saaneet Tampereelle ratikan ja lähijunan, mutta paljon uutta on suunnitteilla myös tuleville vuosille.

– Yhdyskuntalautakunnassa puhuttavat tällä hetkellä isot kaavamuutokset ja se, mitä Tampereelle rakennetaan. Meille siis tulevat päätettäviksi asuinalueiden kaavat ja kaavamuutokset, täydennysrakentaminen, uusien asuinalueiden rakentaminen ja erilaiset tiehankkeet. Ratikan on tarkoitus kulkea seuraavaksi myös Härmälän ja Pirkkalan suuntaan. Ratikka on minusta kyllä tulevaisuuden liikennemuoto, Viljanen kertoo.

– Projekteja, johon olen lautakunnassa päässyt vaikuttamaan jo aivan niiden alkuvaiheessa ovat esimerkiksi Hakametsään tuleva Sport Campus ja uuden taidemuseon kaava Pyynikillä. Puheenaiheena on myös Pispalan alue ja se, mitä sinne saa rakentaa.

Hakametsän ilme tulee muuttumaan lähivuosina merkittävästi: Sport Campuksen rakentaminen merkitsee myös uusien asuinrakennusten rakentamista, viheralueiden lisäämistä ja monipuolisia harrastus- ja urheilumahdollisuuksia sekä uusia liiketiloja.

Pinnalla on edelleen myös Tampereen keskustan Rongankadun tilanne: Rongankadulle suunniteltu pyörätie jakaa edelleen mielipiteitä. On vielä epävarmaa, minkälainen pyörätie ja liikenneympyrä Rongankadulle tullaan rakentamaan.

Läntinen Tampere on saamassa lähivuosina aivan uuden asuinalueen, Hiedanrannan. Suunnitelmaan liittyy niin ikään Näsisaari, eli Näsijärveen rakenteilla oleva tekosaari, jossa on arvioilta 2030-luvulla mahdollista asua. Ratikan suunnitellaan aloittavan kulkeminen Näsisaaren läpi jo vuonna 2025.

Uuden rakentamista ja vanhan säilyttämistä sopivassa suhteessa

Viljasen mielestä Tampere on vetovoimainen kaupunki, johon ihmiset haluavat tulla.

– Olen todella innoissani Tampereen kehittymisestä. On hienoa olla myös itse vaikuttamassa oman ympäristönsä asioihin. Täällä tuntuu siltä, että on tullut kotiin: on esimerkiksi hienoa, että ympäri vuoden pääsee järveen uimaan – käyn talvisin avannossa. Nyt odottelen jäitä, että pääsisi Siilinkarille.

Kaupungin rakentaminen ja kehittäminen on tärkeää, mutta niin on myös monien asioiden säilyttäminen.

– Haluan, että Tampere säilyy ihmisläheisenä ja vihreänä kaupunkina. En halua, että tänne rakennetaan mitä tahansa, vaan että myös koskemattomia maastoja säilytetään, jotta meillä kaupunkilaisilla on tilaa liikkua. Kaikkea ei tarvitse rakentaa täyteen. Ympäristöä tulee arvostaa siten, että mahdollisimman paljon myös säästetään, Viljanen toteaa.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

VTS:n vuokrat edelleen 20 % edullisempia Tampereen muuhun vuokratasoon nähden myös korotusten jälkeen

Tampereen vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin perustama, voittoa tavoittelematon säätiö. Sen tarkoitus on tarjota muun muassa erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille sekä pienituloisille asuntoja. VTS investoi myös rakentamiseen ja asuntojen osa- ja peruskorjauksiin huomattavia summia vuosittain.

Vuokratalosäätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Anttila kertoo säätiön vuokraavan noin sata asuntoa kuukaudessa. Kysyntää olisi kuitenkin enemmänkin: hakijoita kuukaudessa on noin 1500.

– Kun asuntoa tarjotaan, käytetään tarveharkintaa. Pohdimme, ketkä hakijoista tarvitsevat asunnon kaikista eniten. Meillä on tähän käytössä pisteytysjärjestelmä. Esimerkiksi erittäin kiireellinen tilanne on sellainen, jossa henkilöllä ei ole asuntoa lainkaan. Aiemmin vuokratasomme on ollut 24 prosenttia alempi Tampereen aiempaan vuokratasoon nähden, Anttila kommentoi.

Inflaatio oli marraskuussa yhdeksän prosenttia. Vuoden 2023 inflaatioksi on ennustettu viittä prosenttia. Vuodenvaihteessa VTS:n energianhankintasopimus päättyi – sen aikaisempi hinta oli 3,26 senttiä kilowattitunnilta. Vuonna 2023 voimaantulleen sopimuksen hinta on yli kaksinkertainen: 8,65 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön arvonlisäverohuojennus kompensoi kustannuksia jonkin verran, mutta VTS:n talousarvioon on tämän pohjalta laskettu puolen miljoonan euron lisäkustannus. Myös Tampereen kaupungin lämmityskustannusten on odotettu nousevan 10 prosenttia.

– Maaliskuun alusta vuokriamme korotetaan 4,9 prosenttia. Toimintaamme ei voi ylläpitää tappiollisena. Kustannusten nousun vuoksi vuokrankorotukset ovat välttämättömiä, Anttila perustelee.

Vuokrankorotuksista päättää Vuokratalosäätiön hallitus. Yhteishallintolain mukaan hallituksessa on tällä hetkellä oltava kaksi paikkaa taloissa asuville ihmisille. Asukkaat pääsevät antamaan oman mielipiteensä vuokrankorotuksista. Asia menee edelleen käsiteltäväksi myös taloyhtiöiden hallituksille, jotka saavat kertoa, onko korotuksissa talojen asukkaiden mielestä korjaamisen varaa.

Energian säästäminen torjuu sähkökatkoja

Hallitus esittää, että kaikki suomalaiset, joiden sähköenergiamaksu ylittää 90 euron omavastuun rajan ja jotka maksavat sähköenergiastaan yli 10 senttiä kilowattitunnilta, olisivat oikeutettuja sähkötukeen marras-helmikuun sähkölaskuista. Tuki on 50 prosenttia sähköenergian osuudesta sähkölaskussa omavastuun jälkeen. SDP pyrki neuvotteluissa viittäkymmentä prosenttia korkeampaan korvaustasoon.

Sähkötuista huolimatta energian säästäminen on tärkeää tällä hetkellä. Suuri energian kulutus nostaa sähkökatkojen vaaraa. VTS-kodeilla asukkaita ohjeistetaan energiansäästöön erilaisin keinoin. Esimerkiksi vuoden 2022 viimeiseen asukaslehteen on koottu yleisiä energiansäästövinkkejä. Esimerkiksi sähkön tuntihinnan seuraaminen Fingrid-sovelluksesta on tärkeää, oli oma spimus sitten kiinteähintainen tai pörssisähkösopimus: suuri energiankulutus kalliilla tunneilla nostaa sähkökatkojen uhkaa, vaikka oma kilowattituntihinta olisikin kiinteästi halvempi kuin pörssihinta.

Sähkökatkoja ajatellen asukkaita ohjeistetaan hankkimaan varavirtalähteitä, taskulamppuja ja kotivaraa sen varalta, että kaupat joutuvat sulkemaan ovensa sähkökatkon vuoksi. Kylmänä vuodenaikana jääkaapissa ja pakastimessa säilytettävä ruoka säilyy myös parvekkeella. Veden tulon lakkaamiseen kannattaa varautua muutamalla vesipullolla.

Marraskuussa Vuokratalosäätiö järjesti Ekotreffit-tapahtuman, jossa vinkkejä energian säästämiseen jakoivat niin asukkaista koostuva ekotiimi kuin VTS-kotien omat energia-asiantuntijatkin. Paikalla oli myös Ekokumppanit Oy:n, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tampereen Veden ja Nextiili ry:n edustajia.

– Kannustamme asukkaitamme esimerkiksi sisälämpötilan laskemiseen, asunnoista löytyvän vesimittarin seuraamiseen ja lämpimän veden kulutuksen säännöstelemiseen. Jo esimerkiksi led-valoja hankkimalla energiaa säästyy merkittävästi, Anttila kuvailee.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Pirhan henkilöstöjaoston puheenjohtaja Ulla Kampman: ”Hoitotyö tarvitsee kunnianpalautuksen”

Vuodenvaihteessa sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. SDP on suurin puolue Pirhan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjaostossa, jonka puheenjohtajana toimii Ulla Kampman. Kampman on myös elinvoima- ja osaamislautakunnan jäsen Tampereella.

Pirhan henkilöstöjaosto päättää tai valmistelee hyvinvointialueen hallituksen päätettäväksi laajat hyvinvointialueen henkilöstöön vaikuttavat asiat.

– Päätämme esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden palkkauksen perusteista, vaikka ammattiliitot päättävätkin lopulta itse palkoista. Teemme myös ehdotuksia henkilöstöeduista, kuten hyvinvointiseteleistä, tyky-eduista ja erilaisesta palkitsemisesta.

– Meille myös esitellään laajat henkilöstöön vaikuttavat asiat ja muutokset, kuten nyt julkisuudessakin ollut ohjelmistoavusteinen työvuorosuunnittelu. Olemme saaneet esittää mielipiteemme tästä, vaikka käyttöönotto onkin työnantajan päätös. Toisin sanoen pyrimme siis vaikuttamaan henkilöstöön vaikuttaviin asioihin, Kampman tiivistää henkilöstöjaoston tehtäviä.

Riittävä sote-henkilöstö ja hyvä johtaminen edellä

Hyvinvointialueiden uudet toimielimet ovat vuoden alussa vasta aloittamassa toimintaansa, mutta heti alkuun ollaan suurten kysymysten äärellä.

– Toivon, että henkilöstön riittävyys ja johtaminen tulisivat henkilöstöjaostossa aivan ensimmäisenä käsíttelyyn. Sosiaali- ja terveysalalla on hirvittävä työvoimapula. Kun kotihoitokin on nyt siirtynyt hyvinvointialueen harteille, on siellä mittava lähihoitajapula. Nämä ovat kaikkein tärkeimpiä asioita, joita meidän henkilöstöjaostossa täytyy alkaa ratkoa ensimmäisenä, Kampman kommentoi.

Kampman on itse työskennellyt leikkaussalihoitajana yli 20 vuoden ajan. Nykyään hän työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opetuskoordinaattorina ja hoitotaitojen opettajana.

– Hoitotyötä tehdessäni tunsin tekeväni arvokasta työtä. Kuunnellessani nykyisiä hoitajia, he puhuvat itsestään ja työstään halveksuvasti. Tämä on pakko muuttaa. Jokainen tietää, miten iso asia terveys on ihmisen elämässä – ilman terveyttä ei ole mitään. Jos hoitotyötä ei vaalita ja arvosteta, on sen hirvittävä arvotyhjiö. Meidän on hyvinvointialueella vihdoin pystyttävä osoittamaan työntekijöille se, että heidän työnsä on tärkeää, ja että he ovat oman työnsä asiantuntijoita, Kampman vaatii.

Työn arvostaminen kertoo paljon yhteiskunnan pohjimmaisista arvoista.

– On mielenkiintoista, että AMK-tasoista insinöörikoulutusta arvostetaan paljon enemmän kuin samantasoista sairaanhoitajakoulutusta, vaikka molemmat koulutukset ovat yhtä pitkiä ja vaativia.

Perusterveydenhoito uudelleenrakennettava

Hoitotyön heikolla arvostuksella ja työn vaativuutta vastaamattomalla palkkauksella on pitkät juuret.

Kampman kertoo olleensa aikanaan töissä apuhoitajan nimikkeellä, joka edelsi lähihoitajaa. Apuhoitajia pidettiin suuressa arvossa. Kun lähihoitajia alettiin kouluttaa, ei opetukseen annettu riittäviä resursseja, ja työelämään pääsi henkilöitä, joilla ei kuitenkaan käytännössä ollut riittävää koulutusta.

Syntyi laajempi mielikuva osaamattomuudesta, vaikka todellisuudessa lähihoitajakoulutus on hyvin vaativa. Kampmanin mukaan tämä, ja 1990-luvun lamasta alkanut perusterveydenhoidon palveluiden supistaminen on lopulta johtanut myös erikoissairaanhoidon kuormittumiseen, kun perusterveydenhoito ei toimi.

– Terveydenhoito on alue, josta kuntien on ollut helppo nipistää rahaa sellaisiin hankintoihin, joita halutaan enemmän, kuten erilaiseen rakentamiseen. Erityisesti mielenterveyspalvelut on puhkisäästetty alue – voi olla niin, että ensimmäinen hoitokontakti on sairaala, jolloin tilanne on jo pitkällä. Oma toiveeni on, että hyvinvointialueet pystyvät uudelleenrakentamaan toimivan perusterveydenhoidon, jotta terveysongelmiin voidaan puuttua ennen kriisiytymistä ja erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Menneisyydessä on tehty suuria linjanvetovirheitä. Yhteiskunnalla on kyllä rahaa niihin asioihin, joita oikeasti halutaan. Jotkut asiat maksavat, ja ne saavat maksaa, Kampman tiivistää.

Sote-alojen koulutusta terästettävä

Kampman odottaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle kaikille asukkaille tasapuolisia rakenteellisia ratkaisuja, eli saavutettavia sote-palveluja kaikille.

– Toivon myös, että digitalisaatiota kehitettäisiin, ja ettei sitä jätettäisi kehittämättä raha-asioiden vuoksi. Tarvitsemme yhtenäistetyt digipalvelut. Esimerkiksi etävastaanotot ovat lisääntyneet, ja monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ne ovat oikein toteutettuina yhtä tehokkaita kuin kasvokkain tapaaminen. Lisäksi toivon, että alue alkaa vetää työntekijöitä – vuokratyövoima on tällä hetkellä todella kallista, koska ihmiset ovat jättäneet työpaikkansa, koska heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, tai esimerkiksi työvuoroihin tai lomiin, Kampman kaavailee.

Kuinka sotehenkilökuntaa saadaan lisää? Julkisuudessa puhutaan paljon koulutuspaikkojen lisäämisestä, jotta koulutettuja ihmisiä saataisiin lisää, mutta onko koulutetun henkilöstön riittämättömyys ongelman juuri?

– Meillä on Suomessa tällä hetkellä eniten koulutettuja lääkäreitä historian aikana. Meillä on myös paljon koulutettuja hoitoalan ihmisiä, mutta he ovat lähteneet alalta. En usko koulutuksen lisäämiseen sinänsä, vaan sen terästämiseen. Koulutuksen tulee olla tarkkaan suunniteltua ja kontrolloitua, jotta emme kouluttaisi henkilöitä, jotka eivät lopulta kykene työhön.

– Koulutuksen tulee olla myös arvostettua. Arvostetusta koulutuksesta valmistuu hoitajia, jotka eivät suostu alistumaan. Myös palkkauksen on pakko muuttua, eli hoitoalan palkkoja on pakko korottaa. Tämä on nähty jo Ruotsissa ja Norjassa.

Työntekijöillä on myös oltava sananvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.

– Nuorissa on tulevaisuus. Nyt jo näkee, että tämän päivän nuoret eivät suostu alistumaan sellaiseen hierarkkiseen työelämään, joka sairaaloissa on valitettavasti edelleen pitkälti voimassa, Kampman kommentoi.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev