Hyviä uutisia!

Tänään 1.6.2020 astuu voimaan uusi tieliikennelaki, ja kotihoidon työntekijöiden pysäköinti helpottuu!

Kotihoito voi pysäköidä ilman aikarajaa ja parkkimaksua.
Työntekijältä kuluu vähemmän aikaa parkkipaikan etsimiseen.
Aikaa jää enemmän tärkeään työhön ja ihmisten kohtaamiseen.

 

 

Esteettömyydestä pitää puhua enemmän

Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaisa Vatanen istuu Pyynikinharjun laella penkillä ja puhuu liikkumisen merkityksestä ja esteettömyydestä ikääntyville ihmisille. Hänen mielestä näihin sanoihin kiinnitetään liian vähän huomiota.

– Tarvitaan nykyistä enemmän rakentamisen ja kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen huomauttaa.

Tampereen strategian tavoitteena on sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä että edistää tamperelaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona tai palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Yhdyskuntalautakunnan jäsenen Kaisa Vatasen mielestä keskeinen kotona asumisen turvaava asia on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja siten virkistäytymiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Strategiaan on kirjattu, että esteettömyyttä edistetään kaikessa toiminnassa. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää, Vatanen muistuttaa.

Esteettömyydellä on Vatasen mukaan suuri merkitys yhdenvertaisuuden toteutumisessa, mutta myös yleisesti koko kaupungin viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta.

– Usein, kun mietitään ja parannetaan esteettömyyttä, tullaan parantaneeksi toimintaympäristöä kaikille, niin vammaisille, rattaiden tai polkupyörien kanssa liikkuville ja ihan kaikille muillekin.

Tampereella tehty töitä tasa-arvoisemman liikkumisen eteen

Vatanen muistuttaa, että Tampereella on tehty tällä vaalikaudella tehty paljon töitä sen eteen, että Tampereesta tulisi liikkumisen suhteen tasa-arvoisempi kaupunki, mutta paljon on vielä tehtävää.

– Tällä hetkellä esteettömyyteen vaikuttavat väliaikaisesti keskustan monet rakennustyömaat ja niiden muuttuvat liikennejärjestelyt, joilla toivottavasti saavutetaan parempaa, esteettömämpää kaupunkia, Vatanen sanoo.

Vatasen mielestä Tampereen tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on tärkeää monen muun tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ovat tärkeitä osia niin ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi tehtävässä työssä kuin kansanterveyden kannalta.

– Se, että jokainen meistä pääsee ulos ja liikkeelle mahdollisimman helposti, tukee hyvinvointia ja terveyttä. Julkisessa keskustelussa kiinnitetään liian vähän huomiota liikkumisen merkitykseen, ja näin on erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta. Tarvitaan nykyistä enemmän sekä rakentamisen että kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen toteaa.

Tampere on päättänyt esteettömien reittien tavoiteverkostosta, jonka tavoitteena on varmistaa esteettömien reittien olemassaolo ja ylläpito erityisesti keskusta-alueella. Vaikka esteettömyyteen Vatasen sanoin ”aika hyvin kiinnitetäänkin huomiota” kaupunkisuunnittelussa, on näihin tavoitteisiin pääsemisessä vielä tekemistä pitkäksi aikaa.

– Esteettömiä reittejä tehdessä kyse on monista asioista, esimerkiksi kulkupinnoista, suojatiemerkinnöistä, eri tienosien selkeästä erottelusta, portaista ja luiskista, valoista, kaivonkansista ja istuimista. Tavoitteisiin koitetaan päästä niin ratikka- ja muiden katuremonttien osana mutta myös esimerkiksi penkkien lisäämisellä reiteille, jotka ovat ikäihmisten päivittäin käyttämiä asiointireittejä, Vatanen sanoo.

Esteettömyys on SDP:lle tärkeä asia

Esteettömyyttä on suhteellisen helppo parantaa silloin, kun luodaan uusia alueita tai peruskorjataan vanhaa. Haastavampaa esteettömyyden parantaminen on Vatasen mukaan alueilla, jotka eivät ole tulevien vuosien korjaussuunnitelmissa.

SDP:lle esteettömyyteen liittyvät kysymykset ovat olleet tärkeitä, ja niiden eteen jatketaan töitä myös ensi kevään vaalien jälkeen.

– Tavoitteet ovat korkealla ja niiden eteen tehdään paljon töitä. Keskeistä onkin, että esteettömyyttä pidetään myös poliittisesti tavoiteltavana asiana tulevaisuudessakin. Mikäli tähän ei panosteta niin strategian tasolla kuin myös resursseissa, ei tavoitteisiin päästä. Työ on joka tapauksessa hidasta, joten sen pitää pysyä poliittisella agendalla pitkään valmistuakseen.

– Tällä valtuustokaudella Tampereella on aloitettu ja jatkettu monia katuhankkeita, joissa kävely ja pyöräily on otettu huomioon. On hienoa nähdä, kuinka keskusta-alue hiljalleen valmistuu tavalla, joka palvelee kävelijöitä ja pyöräilijöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Vatanen sanoo.

Ympäristölautakunnassa on useasti kiinnitetty huomiota erityisesti liikkumisen turvallisuuteen. Risteysalueiden järjestelyiden, värien käytön ja rakennusmateriaalien valinnan kautta voidaan tehdä isoja parannuksia.

– Kävelypainotteisuuden lisääminen lisää myös viihtyisyyttä, mikä taas palvelee elinvoimaa ja kaupungin houkuttelevuutta, Vatanen huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tampereen koulujen korjausvelka on suuri

Pispalan koulun perusparannus lähtee vihdoin liikkeelle yli vuoden viivästymisen jälkeen. Väistötilaksi aiottua Pyynikintie 2:ta ei viime syksynä voitukaan ottaa käyttöön rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien ja niiden vaatimien korjaustoimien laajuuden takia.

– Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on kasvanut aika suureksi. Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Perusparannus tuo vuonna 1915 valmistuneeseen Pispalan koulun tilat vastaamaan nykyaikaisia opetuksen tarpeita. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa ja valmistua marraskuussa 2021 siten, että rakennus on otettavissa käyttöön tammikuun alussa 2022. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.

Ensi lukuvuodeksi osa oppilaista siirtyy Tampereen kansainväliseen kouluun, mikä mahdollistetaan toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämillä tilamuutoksilla. Osa oppilaista siirtyy Kaarilan kouluun.

– Perusparannus tuo merkittävän muutoksen sisäilmaongelmista kärsineille oppilaille, opettajille ja muille työntekijöille. Hyvä sisäilma on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Energiatehokkuus paranee huomattavasti ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Koska alkuperäinen suunnitelma Pyynikintie 2:n ottamiseksi väistötilaksi ei toteutunut, sijoitettiin täksi lukukaudeksi nuorimmat Hyhkyn koulun pihan rakennettuun väliaikaiseen rakennukseen ja vanhemmat oppilaat kuljetettiin Vuorekseen.

– Nyt katseet eteenpäin. Tärkeintä on, että perusparannus voi vihdoin alkaa ja oppilaat sekä henkilökunta saavat terveellisen ja toimivan ympäristön, Pohjola huomauttaa.

Pohjola pitää ikävänä asiana sitä, ettei Pispalan koulun perusparannusta saatu aloitettua suunnitellusti. Kun alkuperäinen väistötila ei toteutunutkaan, syntyi paljon julkisuutta tuonut keskustelu oppilaisen kuljettamisesta Vuorekseen. Koulun vanhemmat ja luottamushenkilöt väänsivät kättä, muut tamperelaiset seurasivat juupas-eipäs -keskustelua enemmänkin sivusta.

– Hämmästelin tätä suurta vastustusta kuljetuksia kohtaan. Tätä ennen oppilaita kuljetettiin Vehmaisista Vuorekseen ja se onnistui hyvin. Kun kuljetus olisi lähtenyt yhdestä paikasta, ei aikaa olisi kulunut puolta tuntia enempää. Mielestäni alle puolen tunnin koulumatkakuljetus ei olisi ollut mitenkään liian pitkä, Pohjola sanoo.

Korjausvelka on kasvanut suureksi

Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on Pohjolan mukaan ”valitettavasti kasvanut aika suureksi”.

– Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan. Joissakin kouluissa päästään muutamia vuosia eteenpäin pienemmillä korjaustoimilla, Pohjola sanoo.

Pohjola on miettinyt paljon syitä sisätilaongelmiin. Hän kysyykin, olisiko hyvä, jos kouluilla olisi oma vahtimestari, jolla olisi osaaminen teknisiin laitteisiin ja joka huolehtisi, että rakennuksen tekniikka on toimivaa

– Koulun ammattitaitoinen ja oma vahtimestari pystyisi läheltä seuraamaan kiinteistön teknisten laitteiden kuntoa ja niiden toimivuutta. Yhteistyö huollon kanssa takaisi rakennusten kunnossa pysymisen, Pohjola toteaa.

Pohjola tietää, ettei kaikkia vanhoja rakennuksia pystytä korjaamaan eikä niitä kannata korjata. Näin ollen Tampereellakin on rakennettu uusia koulurakennuksia.

– Monia koulurakennuksia on saatu korjattua mutta paljon on vielä perusparannuksia odottavia kohteita. Väliaikaisten väistötilojen käyttö on kallista, eikä ole mitenkään mielekästä ja siksi keskusteluissa on tullut esille Pyynikintie 2, joka voisi olla pidempiaikainen väistötila aina tarvitseville, sanoo Pohjola.

Pyynikintie 2 on aina opettanut

Osoitteeseen Pyynikintie 2 vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa on ollut alusta alkaen opetusta. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Tampereen teknillinen oppilaitos.

Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on apulaispormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa Tampereen kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä vastaaminen, maa- ja tilapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä omistajan tavoitteiden asettaminen.

Lautakunnalle kuuluu myös esimerkiksi maa- ja tilapolitiikan toimeenpano kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta, asuntotuotannon kehittäminen sekä asuinalueiden tasapuolisesta kehityksestä huolehtiminen ja seuranta.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korjaus kohtaan Vuoreksen kouluun väistötilana. Korjaus tehty klo 22.45. Oppilaat ovat edelleen Pispalan koulussa. Pienimmät siirtyvät Hyhkyn koulun väistötilaan syksystä.

Valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi

Iidesjärvi on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintukohteista ja siellä esiintyy laajasti myös uhanalaisia lintuja, hyönteisiä, lepakoita, perhosia ja esimerkiksi merkittävä viitasammakkoesiintymä. Iidesjärvi on ainutlaatuinen ja melko luonnonmukainen alue kaupungin keskustan välittömässä tuntumassa.

Nekalaan Iidesjärven rannalle on ollut suunnitteilla perhepuisto jo kohta kymmenen vuoden ajan. Koko alueen asemakaava on ollut jumissa jo pitkään ja se estää myös esimerkiksi Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Nekalan perhepuiston toteuttaminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa, eikä se paikkana ole ihanteellinen sellaiseen toimintaan. Perhepuistolle löytyisi parempi ja ihmisiä palvelevampi paikka lähempää keskustaa esimerkiksi Eteläpuistosta.

Iidesjärven ympäristöä ja luontoa tulisi kehittää suojelun, ennallistamisen ja eliöstön lähtökohdista. Alue toimii jo nyt sellaisenaan hyvänä paikkana myös ihmisten virkistysalueena ja rikkaana luontokohteena. Se ei kaipaa lisäkseen mitään erillisiä aktiviteettejä, jotka haittaisivat rikkaan ja herkän luontokohteen rauhaa tarpeettomasti. Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on saatava tehtyä mahdollisimman pian.

Esitän, että kaupunki luopuu Nekalan perhepuistohankkeesta ja kaavoittaa alueen luonnonsuojelun näkökulmasta, sekä alkaa suunnitella perhepuiston rakentamista sille paremmin soveltuvaan paikkaan.


Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd.)

Kuva: Ilkka Porttikivi

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi (ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla

Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.

Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.

Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäihmiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 18.5.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmen puhe valtuustossa 18.5.2020

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Muutama poiminta isosta kokonaisuudesta.

Vuoden 2019 tilinpäätöksestä nousee kolme keskeistä asiaa esiin, kun tarkastellaan tavoitettamme talouden tasapainottamisesta.

Ensinnäkin talouden alijäämä oli viime vuonna vain 18 miljoonaa euroa. Käytin sanaa vain, koska alijäämä vuonna 2018 oli aivan toista luokkaa. Lisäksi alijäämä oli 9 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna talousarvioon. Olemme siis olleet oikealla tiellä kohti tasapainoista kuntataloutta. Suurin ongelma on ollut ostopalveluiden kustannusten voimakas kasvu erikoissairaanhoidossa, vammaispalveluissa ja lasten suojelussa. Oma organisaatio on pysynyt varsin hyvin taloussuunnitelmassa.

Toiseksi verorahoitus kehittyi erittäin suotuisasti eli verorahoitusta kertyi 5,9 prosenttia vuotta 2018 enemmän. Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä nimenomaan verotulojen heikko kehitys viime vuosina on ollut keskeinen syy talouden alijäämälle.

Kolmanneksi talousohjelmalla saavutettiin noin 29,2 milj. euron taloudelliset vaikutukset, mikä oli 2,5 milj. euroa tavoitetta enemmän. Tämä osoittaa, että valtuuston tekemät säästöpäätökset ovat oikeasti toteutuneet ja organisaatio on kyennyt laittamaan ne toimeen. Nettomenojen kasvu oli 2,7 prosenttia, joka oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2018. Eli tältä osin varsin hyvä tilanne.

SDP on nostanut työllisyysasteen merkitystä esiin niin talouden tasapainottamisen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui vuoden aikana lievää negatiivista kehitystä. Työttömyysaste nousi viime vuoden lopussa 11,6 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Lyhyen nousukauden aikana emme siis päässeet edelleenkään alle 10 prosentin työttömyysasteen. Myöskään vuonna 2007 ennen finanssikriisin puhkeamista jäimme tuon maagisen 10 prosentin yläpuolelle.

Palvelupuolella oli paljon onnistumisia. Mm. pitkäaikaisasunnottomien määrä laski ja lastensuojelun tavoitteita saavutettiin.

Valitettavaa on tietenkin se, että kaikista näistä myönteisistä edistysaskeleista huolimatta, käsillä oleva koronaepidemia on asettanut meidät taas takaisin lähtöruutuun. Alijäämä kasvaa, verotulot supistuvat ja työttömyys laukkaa ylöspäin. Edessä on vaikeat ajat.

 

 

Anne Liimola esittää, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi

Valtuustoaloite Anne Liimola (SDP) 18.5.2020

Termopylen (Thermopylen) kentän historia näkyväksi Pyynikillä

Valtuustoaloitteessani esitän, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi alueella. Tämä onnistuu esim. “metsittyneen” alueen ennallistamisena osittain/kokonaan. Vähin, mitä aloitteellani esitän toteutettavan on infotaulun pystyttäminen alueelle, esim. alueella olevien kuntoiluvälineiden viereen. Infotaulun merkitys on oleellinen, jotta kentän historia tuodaan esille. Kenttä on osa historiaamme, kulttuuriperintöämme. Aloitteessani edellytän, että kaupungissa tehdään yhteistyötä alueen suunnitelmassa eri toimijoiden kanssa, poikkihallinnollisesti. Historiainfotaulun ja mahdollisen ennallistamissuunnitelman voisi toteuttaa myös osallistaen opiskelijoita.

Aloitteeni tehtävä on tuoda esille kentän historiaa ja se, että historia tuodaan Pyynikillä liikkuvien tietoisuuteen kentän historiaa kuvaavassa infotaulussa ja mahdollisesti kentän rakenteiden esille tuomisena, ennallistamisena, luonnonsuojelualueen arvoa kunnioittaen.

Termopylen kenttä sijaitsee Termopylen solan ja Pyynikin näkötornin välissä. Kansanvalistusseura on järjestänyt kentällä juhlia 1880-luvulta lähtien ja kenttä on toiminut 1906 vuodesta alkaen aina 1950-luvulle sosialidemokraattien vappujuhlien pitopaikkana. Vuonna 1945 vappujuhlaan osallistui 25000 henkeä. Partiolaiset ovat myös järjestäneet tapahtumia kentällä. Kentän joitakin rakenteita on vielä näkyvissä.

Kaupungin sivulla kerrotaan, että vuonna 1962 kaupunki rakensi Thermopylen kentälle uuden laululavan nimeltä Pyynikin laululava, josta ei ole jäljellä enää juuri mitään.

Vanhan laululavan entisöintiin ja siellä järjestettäviin tapahtumiin suhtaudutaan myös kielteisesti, koska alueelle ei ole mahdollista järjestää yleisöpysäköintiä”, todetaan Hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille 2003–2012.

Entisöinti tai osittainen entisöinti ei mielestäni tarkoita yleisöpysäköinnin järjestämistä, vaan olisi Tampereen historian näkyväksi tekemistä.

Anne Liimola

Lauri Lyly: koronaisku on kova

Tampereen pormestari Lauri Lyly tiesi muiden suomalaisten lailla koronasta aluksi lähinnä uutisten kautta. Nyt mies tietää paljon enemmän. Kuten sen, että tämän vuoden aikana Tampereen talouden alijäämä paisuu 90-100 miljoonaan euroon ilman valtion tukitoimia.

– Siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia otettiin käyttöön ja Tampereella alkoi häiriötilanteiden johtoryhmän työskentely, tilanteen vakavuus tuli nopeasti selväksi, Lyly sanoo SDP Tampereen haastattelussa.

Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Tampereella tehtiin uuden pormestarin Lauri Lylyn johdolla pormestariohjelma ja aloitettiin talouden tasapainottaminen. Tampereen talouden kuntoon laittamista monien tappiovuosien jälkeen ei kukaan sanonut helpoksi, eikä se sitä ole ollutkaan. Kovan työn ja päätösten myötä siinä olisi kuitenkin onnistuttu, mutta…

– Koronaisku talouteen on kova ja nähdäkseni taloudellisista seurauksista selviämiseen tarvitaan useampi vuosi. Tämän vuoden aikana Tampereen talouden alijäämä paisuu 90-100 miljoonaan euroon ilman valtion tukitoimia. Syynä ovat erityisesti verokertymän ja maksutulojen dramaattinen lasku.

– Summa on suuri, ja se kirvelee, etenkin kun tämän vuoden talousarvion perusteella talous olisi juuri saatu kuntoon tasapainottamisohjelmalla, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan tämän vuoden alijäämä vastaa noin 2,5 kuntaveroprosenttia. Tampereella ei kuitenkaan nosteta käsiä pystyyn koronankaan edessä.

– Investointitason yritämme pitää korkealla, sillä koronaelvytys tarvitsee kaikkia käytettävissä olevia realistisia keinoja. Valtiolta toivomme vastaantuloa, sillä korona iskee kaikkien Suomen kuntien talouteen kipeästi, Lyly sanoo.

Organisaatio muuttui kriisin hoitamiseksi

Lyly kiittää Tampereen kaupungin henkilöstöä, joka on ollut joustavaa työjärjestelyissä ja ”tehnyt työnsä taidokkaalla otteella poikkeuksellisessa tilanteessa”.

– Kuntaorganisaatio muuttui nopeasti kriisin hoitamiseksi ja samalla on hoidettu normaalit kaupungin palvelu- ja valmistelutehtävät. Minun johtama häiriötilanteiden virkamiestyötyhmä on myös osoittanut toimivuutensa linjaamalla ja valmistelemalla asioita, Lyly toteaa.

Poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimia, on tämän vuoden aikana usein kuultu ja toistettu lause. Näin on toimittu myös Tampereella. Osa uusista käytänteistä jää Lylyn mukaan muodossa tai toisessa varmasti käyttöön pidemmäksi aikaa.

– Esimerkiksi etäkokoukset ovat tiivistäneet työtahtia, mutta tuoneet toisenlaisia kiemuroita toki mukanaan kuten tekniikan. Poikkeusolot ovat kiihdyttäneet yhteiskuntamme digiloikkaa. Sähköiset kokouskäytännöt ovat olleet toimivia, ja varmasti jäävät muodossa tai toisessa käyttöön poikkeustilanteen jälkeen, Lyly sanoo.

Tampereen pormestari Lauri Lylyn mielestä etätyöskentely haastaa jatkossa työskentelytavat, opiskelemisen, osaamisen, tilaratkaisut ja ICT:n. Lyly luonnehtii tehtyä digiloikkaa valtavaksi, ja tätä on hyödynnettävä.

– Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, huomauttaa Lyly.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

SDP:n valtuustoryhmä: Ei asuntorakentamista Eteläpuistoon

Keskustelu Eteläpuiston tulevaisuudesta on jälleen aktivoitunut kansallisen kaupunkipuisto- hankkeen myötä. Tampereen kaupunginhallitus linjasi huhtikuussa, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta, ja että Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitus on jäissä.

Pormestariohjelmassa on linjattu, että ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä käsitteli Eteläpuiston tilannetta 11.5.2020 kokouksessaan. Valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan ryhmän kantana on, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.

– Kaupungista löytyy muitakin alueita, joita voidaan kehittää asumisen lähtökohdista. Läntiselle keskusta-alueelle saadaan täydennysrakentamista olemassa oleviin kortteleihin sekä Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleihin. Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

SDP:n valtuustoryhmän mielestä pormestariohjelman linjaus on edelleen ajankohtainen. Puistomainen virkistyskäyttö on oltava Eteläpuiston kaavoittamisen lähtökohta, kun siihen aikanaan palataan.

– Eteläpuiston ranta-alueelle voisi rakentaa saunan ja ravintolarakennuksen läheisyyteen yleisen uimarannan, jalkapallokenttiä ja muita aktiviteettejä. Myös perhepuiston sijoittuminen alueelle pitäisi tutkia. Tärkeintä on kuitenkin turvata puistoalueen säilyminen, vanhat puut ja Hämeenpuiston päätteen muotopuutarha, kertoi Salmi.

 

Lisätietoja:

SDP:n valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898