SDP Tampere huolehtii Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä

Talousarvioehdotus 2021 on valmisteltu koronapandemian ja poikkeuksellisen epävarmojen näkymien keskellä. Pääpaino on perusarjen ja hyvän elämän elinehtojen eli peruspalvelujen turvaamisessa.

Vaikeinakin aikoina on pidettävä huolta lapsista, nuorista ja ikäihmisistä. Talousarvioesitys tukee vahvasti myös työllisyyttä: investoinnit ovat korkealla tasolla ja työllisyyden hoitoon panostetaan.

Vuonna 2021 rakennamme koronan jälkeistä aikaa. Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere, sanoo pormestari Lauri Lyly.

Lisärahaa esitetään sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponsiin, jotka koskevat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja, minimituntien ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä.

SDP Tampere pitää ryhmäkoot kohtuullisina, remontoimme ja rakennamme kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti

Merkittävää on, että ensimmäistä kertaa ilmastobudjetissa on mukana ilmastotoimien taloussuunnitelma. Ilmastobudjettia on laajennettu ja konkretisoitu kattamaan koko kaupunkikonserni ja investointien osalta koko kaupunkikonserni tytäryhtiöineen.

Osana Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaa mahdollistetaan kaupungin koko rakennuskannan hiilijalanjäljen seuranta, mikä huomioidaan jatkossa tilahankkeiden suunnittelussa, sanoo Lyly.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Pormestarin esityksessä asetetaan hiilineutraaliustavoitetta tukeva vuosittainen päästöjen enimmäismäärä ja seurataan sen etenemistä (päästöbudjetti) sekä eritellään kaupungin ilmastotoimenpiteille budjetoidut taloudelliset resurssit (ilmastotoimien taloussuunnitelma).

SDP Tampere pitää ryhmäkoot kohtuullisina, remontoimme ja rakennamme kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti, jotta lapsilla olisi kunnolliset oppimisympäristöt. Samalla saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan turvalliset työskentelytilat.

Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun. Vuonna 2021 oppilasmäärän arvioidaan kasvavan 450 oppilaalla.

Huolehdimme Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen lisäksi vahvistetaan Tamperetta yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina, Lyly sanoo.

Pormestarin talousarvioesitys kohdentaa rahoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponsiin

Lisäksi liikuntaolosuhteita parannetaan: Sorsapuiston tekojäärata valmistuu ja toimii liikuntakenttänä myös kesäisin, Kaupin uusi huoltorakennus valmistuu ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa.

Pormestarin talousarvioesitys kohdentaa rahoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponsiin: mm. vastaanottopalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä psykososiaalisen tuen palveluihin sekä lisää ruokajakeluun 100 000 euroa.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto

Hyvä uutinen on, että Pirkanmaan laajuinen työllisyyden kuntakokeilu käynnistyy. Pormestarin talousarvioesitys tuo miljoona euroa lisää työllisyyskokeiluun.

Asuinalueisiin panostetaan mm. siten, että ratikan eteläisen päätepysäkin ympäristössä Hervantajärvelle rakennetaan monipuolista asumista. Peltolammia uudistetaan ja täydennysrakentamisen asemakaavoitus aloitetaan.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto. Osasto perustetaan Kuusikon perhetukikeskukseen.

Näin vastataan kiireellisten sijoitusten kasvuun ja nykyisten osastopaikkojen riittämättömyyteen, kertoo Lyly.

 

Teksti: Jyrki Liikka Kuva: Ismo Alhoniemi

Ruusuklubi edustaa sosialidemokratiaa

Hervannan sosialidemokraattien ideapalaverissa syntyi ajatus, joka nyt tunnetaan Ruusuklubina. Ei puhuta herrakerhosta sikareineen ja konjakkeineen, vaan yhteiskunnallisesta keskustelusta yli puoluerajojen.

Ruusuklubi edustaa sosialidemokratiaa eli radikaalia rakkautta ja kansanvallan, demokratian sekä yhteisvapauden lisäämistä ja monipuolistamista, sanoo Hervannan sosialidemokraattisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Stefan Smirnov.

Hervannan sosialidemokraattien järjestämän Ruusuklubin tilaisuudet ovat avoimia yleisötilaisuuksia. Varapuheenjohtaja Stefan Smirnov toivottaa Ruusuklubille tervetulleiksi kaikki politiikasta ja Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä kiinnostuneet. Jokaisen illan alustaa kutsuttu puhuja ja puheenvuoron jälkeen alkaa keskustelu.

Idea Ruusuklubista lähti liikkeelle viime keväänä, kun toukokuussa ja kesäkuussa Hervannan demarien aktiivit kokoontuivat suunnittelemaan toiminnan aktiviointia ja monipuolistamista.  Ruusuklubi on Punkkua ja politiikkaa -tapahtumien perinteen jatkaja.

– Ajatuksen hain Yhdysvaltain DSA-liikkeeltä (Democratic Socialists of America) ja toisaalta Itävallan tovereilta eli SPÖ:ltä, jotka molemmat käyttävät poliittisessa viestinnässään ruususymboliikkaa. Yhdysvalloissa DSA-liikettä ovat olleet elvyttämässä Bernie Sanders ja Alexandria Ocasio-Cortez, joten eräänlaista nostetta ja näkyvyyttä olemme koettaneet hakea samanlaisella symboliikalla sekä poliittisen viestinnän sisällöllä, sanoo Smirnov.

Ruusuklubin tavoitteet on ilmoitettu tiiviisti ja selkeästi jokaisen tilaisuuden mainoksessa. Ruusuklubissa käydään keskustelua populismin nousun muodostamasta uhasta demokratialle ja edistykselle.

– Keskustelua käydään hyvässä hengessä yli puoluepoliittisten rajojen, turvallisen tilan periaatteen mukaan, kiinnostavien alustusten pohjalta. Keskusteltaessa moniäänisyyttä edistetään, ilman että annetaan tilaa öyhötykselle, Smirnov huomauttaa.

Puhujina ei ole pelkästään demareita. Ruusuklubin ajatuksena on yleisöpohjan ja potentiaalisten kiinnostuneiden kuuntelijoiden monipuolistaminen ja laajentaminen. Smirnovin mukaan mitä useampi puolue on edustettuna, sitä laajempi on potentiaalinen kuunteleva yleisö.

– Toisaalta ollessamme pääministeripuolueen roolissa ja saatuamme Suomeen tamperelaisen demaripääministerin, on ajatuksena myös hallituspuolueiden välisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen. Paikallisen edustuksen vähäisyyden vuoksi RKP on ainoana hallituspuolueena jäänyt pois, Smirnov sanoo.

Korona peruutti kolmannen tapahtuman

Tähän mennessä on järjestetty kaksi Ruusuklubia, kolmas tapahtuma olisi ollut ohjelmassa tässä kuussa. Ensimmäisen Ruusuklubin avasi elokuussa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Paikalla oli noin 15 Hervannan demarien jäsentä, mutta myös 20 muuta Varjobaarin asiakasta kuunteli keskustelua ja useimmat myös osallistuivat keskusteluun.

– Ruusuklubilla keskustelua käydään hyvässä hengessä yli puoluepoliittisten rajojen ja turvallisen tilan periaatteen mukaisesti. Keskusteluja edeltää alustus, sanoo Stefan Smirnov.

Syyskuussa mikrofonin takana oli Nokian Vihreiden hallituksen jäsen Ilkka Veiström. Koronan vuoksi yksityistilaisuutta varten varatussa kabinetissa oli viisitoista osallistujaa.

Lokakuun tilaisuus, jossa vasemmiston Noora Tapion oli tarkoitus puhua köyhyyden vähentämisestä Tampereella ja Suomessa, peruttiin Tapion omasta aloitteesta.

– Tapio vetosi nopeasti pahenevaan koronatilanteeseen. Hänen alustuksensa siirtyy näillä näkymin ensi toukokuulle eli kuntavaalien jälkeiseen aikaan, sanoo Smirnov.

Korona on isona varjona Ruusuklubinkin tilaisuuksien yllä. 18.11. Keskustan Jouni Ovaska tulee puhumaan otsikolla ”Punamullan tulevaisuutta rakentamassa”. Smirnov toivoo koronatilanteen parantuvan marraskuuhun mennessä.

– Nähdäkseni juuri Ovaskan tilaisuudelle olisi tilausta tässä valtakunnanpoliittisessa tilanteessa.

Kuntavaalit on keskeisessä roolissa Ruusuklubin tilaisuuksissa joulukuusta alkaen. Joulukuussa Inna Rokosa kertoo kokemuksistaan kunnallispolitiikassa ja siitä mitä on oppinut poliittisen uransa aikana. Tammikuussa Pia Viitanen puhuu lähiöpolitiikasta valtiovarainministeriön näkökulmasta.

Viitasen jälkeen tulevia esiintyjiä ei ole vielä valittu. Tarkoituksena on Smirnovin mukaan saada paikalle SDP:n ehdokkaita, joiden läpipääsy on mahdollista, mutta silti ei täysin varmaa. Niminä ovat nousseet esiin muun muassa Jyri Keränen, Antti Hiitti ja Ilkka Porttikivi.

Lisää käsipareja tarvitaan

Vielä toistaiseksi Ruusuklubi-nimen alle ei ole suunnitteilla muita tapahtumia, mutta osa jäsenistöstä on toivonut tapahtumien sisällön monipuolistamista toiminnallisempaan suuntaan.

– Katsomme kevään osalta, onko tällainen tavoite kuinka mahdollista ja helposti järjestettävissä. Kaikenlainen monipuolistaminen toiminnan näkyväksi tekemiseksi on vahvasti toivottavaa. Kuten myös tilaisuuksien jatkaminen sekä Hervannassa että keskustassa vuorokuukausina, Smirnov toteaa.

Smirnov sanoo suoraan, etteivät Hervannan demarien omat käsiparit riitä kovin pitkälle Ruusuklubin järjestämisen kanssa. Mies toivookin, että etenkin keskustassa järjestettäviin tilaisuuksiin saataisiin houkuteltua mukaan ainakin yksi muu puolueosasto.

– Pöytä on katettu käytännössä valmiiksi eli ilmaista ja näkyvää toimintaa olisi tarjolla mille tahansa puolueosastolle, joka tahtoo toiminnalleen näkyvyyttä ja huomiota.

Ruusuklubin työryhmässä on Smirnovin lisäksi mukana Eija Kamppuri, Kari Peltovirta, Joanna Leino ja Kaapo Asuma.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tule mukaan päättämään paremmasta arjesta – lähde SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin!

Ensi kevään kuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman kuntasi tulevaisuuteen.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa turvaa ja toivoa tulevaisuuteen, luoda hyvinvointia jokaiseen Suomen kuntaan. Meille on tärkeää, että jokainen ihminen voi elää hyvää elämää ja kokea arvostusta ja osallisuutta omassa kotikunnassaan.

Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Kunnat päättävät esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä ikäihmisten palvelujen järjestämisestä. Kunnissa päätetään myös, millaisia urheilu-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita on asukkaille tarjolla sekä siitä, miten asuinympäristöjä kehitetään. Sosialidemokraatit haluavat, että kuntien palvelut toimivat ja helpottavat ihmisten arkea.

Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus sekä osaamista ja kasvua tukeva toisen asteen koulutus ovat tae sille, että lapsemme ja nuoremme pärjäävät tulevaisuudessa. Haluamme tukea perheitä ja varmistaa, että perheiden pienimmillä on turvallinen kasvuympäristö.

Meille on myös tärkeää, että jokainen ihminen voi ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. Haluamme huolehtia siitä, että ikäihmisten palvelut toimivat ja ikääntyvien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan jokaisessa Suomen kunnassa. Arvostamme ikääntyviä ja heidän kanssaan työtään tekeviä.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Laadukkaat palvelut, turvallinen ja siisti asuinympäristö sekä arjen sujuvuudesta huolehtiminen ovat sosialidemokraateille sydämen asioita. Meille kyse on ihmisistä ja inhimillisyydestä.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Lähde ehdolle kuntavaaleihin tai mukaan tukiryhmiin ja vaalityöhön. Sinua tarvitaan!

Sanna Marin
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri

SDP Tampere | Ari Wigelius

Tampereen ruokajonot ovat kasvaneet hälyttävästi

Korttelin ympäri kiertävät ruokajonot ovat herättäneet tamperelaiset surulliseen tilanteeseen. Avun tarve ruokajonossa on noussut hälyttävästi. Olen ollut tietoinen koronakriisin myötä lisääntyneestä avuntarpeesta, mutta en sen kasvun tasosta. Varsinkin kun nostetaan esiin, keitä nämä avuntarvitsijat ovat, eläkeläisiä, lapsiperheitä sekä nuoria. Juuri heitä, jotka ovat muutenkin tiukoilla.

Pidän ruokajonona hyvinvointiyhteiskunnassa häpeällisinä, meillä tulee olla yhteiskunnan tukiverkot sillä tasolla, ettei kenenkään tarvitse jonottaa lapsilleen tai vanhemmille tuntikaupalla ruokakassia. En myöskään pidä hyvänä, että rahoituksen varmistamiseksi tarvitsee käynnistää lyhytaikaisia lahjoituskampanjoita, vaan nämä varat tulee varmistaa yhteiskunnan tukien kautta pitkäjänteisinä tukina.

Sosialidemokraattina pidän kuitenkin tärkeänä, että pystyisimme pitämään nämä ihmiset kokonaan poissa avuntarpeesta ja he pystyisivät elämään itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on nostaa ihmisiä, ei painaa maahan tukiverkostoja kutoessa. On selvää, että kaipaamme sosiaaliturvauudistusta. Tähän pidän parhaimpana yleisturvan takaamista kaikille kansalaisillemme.

Tampereella avun tarpeeseen on vastattu köyhyystyöryhmän perustamisella, jonka pormestari Lauri Lyly nimesi vuonna 2018. Ryhmän pj Mikko Aaltonen sekä vpj apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ovat tuoneet valtuustolle työryhmän esityksiä, joiden avulla olemme pyrkineet estämään köyhyyden kasvua.

Ruoka-apu on saanut tänä vuonna tukea Tampereen kaupungilta 130 000 euroa, joista 80 000 euroa tuli köyhyystyöryhmän esityksenä sekä 50 000 euroa elokuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan ylimääräisenä tukena. Tuen määrän kasvuun on siis varauduttu, mutta sekään ei ole silti riittänyt.

Ruoka-apu on yksi keino auttaa, mutta valtuusto pyrkii monin eri keinoin vähentämään eriarvoisuuden kasvua sekä huolehtimaan avun tarvitsijoista. Esimerkiksi valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Huoltsun aukioloaikojen laajentamiseksi tuo avuntarvitsijoille heidän tarvitsemaan lämpöä ja tukea.

Koronakriisi on tuonut meille haasteen, jota maan hallitus sekä Tampereen kaupunginvaltuusto ovat pyrkineet ratkaisemaan hyvin haasteellisessa tilanteessa. Emme ole kansakuntana kohdanneet tällaista haastetta, joten kaikkia kipupisteitä emme pysty tunnistamaan heti, mutta pyrimme ratkaisemaan niitä yhdessä mahdollisimman hyvin.

Ruokajonoissa seisoville haluan ilmaista osaltani pahoitteluni, etten ole pystynyt kaupungin päättäjänä riittävällä tasolla varmistamaan tuen määrää. Uskon, että valtuusto tulee korjaamaan tämän asian nopealla aikataululla.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

”Sote olisi jo aika saada maaliin”

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo sote-valmistelun etenevän aikataulussaan. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi hetki sitten ja edessä on peräti 800 lausunnon luku-urakka.

– Tavoite on ja pysyy siinä, että lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Toteutuksen aikataulu on tiukka, mutta jos kaikki sujuu hyvin, perustetaan maakunnat ensi vuonna ja järjestämisvastuu siirtyisi sote-maakunnille vuonna 2023, Hakari sanoo.

Kari Hakari toimii STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä. Hakari aloitti tehtävässään 1.5. ja määräaikainen nimitys kestää 30.4.2025 asti. Hakari toimi vuosina 1996-2017 Tampereen kaupungin johto-, esimies- ja projektitehtävissä.

2016–2017 hän toimi Pirkanmaan liiton sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana. Vuosina 2017–2019 Hakari työskenteli valtiovarainministeriössä muutosjohtajana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutehtävissä.

Hakari aloitti syksyllä 2019 STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla johtavana asiantuntijana sote-uudistuksen valmistelussa. Hakarin voidaan siis sanoa olevan kävelevä sote-uudistuksen tietopankki.

Hakari ei ota kantaa vertailuun Iisakinkirkon rakentamisesta (rakentaminen kesti 40 vuotta), mutta muistuttaa, että sote-uudistustakin on ajettu jo kohta 20 vuotta.

–  Joten nyt se olisi jo aika saada maaliin. Toki lakipaketti on edellistä pienempi, kun monialaisen maakunnan sijaan nyt valmistellaan sote- ja pelastuspalveluita koskevaa uudistusta. Tästäkin huolimatta muutos on massiivinen ja hallintoreformina varmasti suurempi kuin mikään aikaisempi, Hakari huomauttaa.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään

Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltiin jo edellisen hallituksen aikana. Hakari oli tuolloin Pirkanmaan liiton muutosjohtaja. Näiden kahden jättimäisen valmistelutyön suurimmaksi eroksi mies näkee sen, että nyt keskitytään sote- ja pelastuspalveluihin.

STM:n sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari.

– Muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pelkistetysti. Merkittävä ero on tietenkin myös se, että tässä uudistuksessa ei ole mukana valinnanvapauslainsäädäntöä. Itse uudistuksen tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuin viime kerralla. Vaikka euromääräistä säästötavoitetta ei tällä kertaa ole, on tälläkin uudistuksella tarkoitus hillitä kustannusten kasvupainetta, sanoo Hakari.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään Hakarin mukaan nykyisessä valmistelussa mahdollisimman paljon.

– Osa lakiteksteistä on saatu vanhoista pohjista ja erityinen huomio on kiinnitetty perustuslakivaliokunnan kannanottoihin edellisen uudistuksen aikana. Tällä pyritään muun muassa ehkäisemään uudistukseen liittyviä perustuslaillisia riskejä, Hakari toteaa.

Kunnille jää soteen välillisesti liittyviä tehtäviä

Hakari muistuttaa, että vaikka kunnilta poistuu sote-palveluiden järjestämisvastuu, jää niille soteen välillisesti liittyviä tehtäviä.

-Näistä tietenkin tärkein on niin sanottu Hyte eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Esimerkiksi kunnan sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla voidaan vaikuttaa sote-palveluiden tarpeeseen pidemmällä aikavälillä. Tämän takia kunnan ja sote-maakunnan välillä on monia yhdyspintoja, Hakari huomauttaa.

Kuntien ja sote-maakuntien välille on Hakarin mukaan rakennettava toimivat yhteistyöjärjestelmät. Hakari huomauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan jatkossa myös yksi sote-maakuntien rahoitusperuste.

Monialaista maakuntaa ja sen sisältöjä selvitetään parhaillaan parlamentaarisesti. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millainen malli parlamentaarisen valmistelun myötä syntyy. Hakari huomauttaa, ettei uudistus kuitenkaan tule voimaan vielä tällä vaalikaudella.

Teksti: Ismo Alhoniemi
Kuvat:
Sosiaali- ja terveysministeriö/Maria Miklas

”Sitten tuli 100 miljoonan euron koronaisku”

Tampereen pormestari Lauri Lyly on huumorintajuinen mies, jolla hymy on herkässä. Tänä kesänä on nähty myös toisenlainen Lyly. Käsiään hän ei silti nosta pystyyn antautumisen merkiksi.

– Tampereen talous oli alkuvuonna tasapainossa. Sitten tuli korona, jonka isku oli noin 100 miljoonaa eli noin 2,5 veroprosenttia, sanoo Lyly SDP Tampereen haastattelussa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly on tottunut seuraamaan uutisia kesälomillaankin. Tänä kesänä miehen erityishuomion sai yksi sana: korona.

– Kesän ajan pidin silmillä uutisia ja koronatilannetta siltä varalta, että täytyisi palata heinäkuussa lomalta töihin. Työasiat olivat hieman enemmän mielessä kuin keskivertokesinä, sanoo Lyly.

Lylyn mukaan korona vaikuttaa eniten Tampereen talouteen tuloja vähentävästi. Verotulot putosivat rajusti ja menot lisääntyivät. Muutokset arkisissa palveluissa näkyvät taloudessa. Esimerkkeinä koronan vaikutuksesta Lyly mainitsee kasvaneen työttömyyden, lomautukset ja yritysten vaikeudet. Kaikki nämä laskevat Tampereen verotulojen määrää.

Poikkeusolot ovat muun muassa vähentäneet joukkoliikenteen käyttöä, lisänneet lastensuojelun ostopalveluiden tarvetta sekä vähentäneet kulttuuri- ja liikuntapalveluiden myyntiä. Esimerkiksi maauimalan kausi käynnistyi laskettua myöhemmin, eikä myyntiä tullut yhtä pitkältä ajalta kuin vuosi 2019 antoi odottaa.

Sitten Lyly antaa pienen reaalitalouden oppitunnin.

– Tampereen kaupungin talouden alijäämä koostuu muun muassa verotulojen alenemisesta, Tampereen Kaupunkiliikenteen liikevaihdon laskemisesta, maksu- ja myyntitulojen alittumisesta, lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista sekä ikäihmisten asumispalvelujen ja vammaispalvelujen ostoista, summaa Lyly.

Tampereella ei käsiä nosteta pystyyn

Tampereen pormestari vakuuttaa, ettei Tampereella kuitenkaan nosteta käsiä pystyyn koronankaan edessä.

Tampereella ovat nostokurjet edelleen tuttu näky ja jatkossa entistä tärkeämpi osa kaupunkikuvaa.

– Investointitason yritämme pitää korkealla, sillä koronaelvytys tarvitsee kaikkia käytettävissä olevia realistisia keinoja, Lyly huomauttaa.

Tampere toivoi valtiolta vastaantuloa, sillä korona iskee kaikkien kuntien talouteen kipeästi. Tukea budjettiriihessä myös tuli.

– Tukipäätös tarkoittaa sitä, että tämän vuoden suhteen olemme kaupungin talouden osalta lähes tasapainossa ja hyvä niin. Olemme pääsemässä tälle vuodelle asettamaamme tavoitteeseen kaupungin talouden tasapainosta, Lyly sanoo.

Ensi vuoden osalta valtion vastaantulo tuo noin 30 miljoonan euron helpotuksen. Lokakuun 19. päivänä julkaistavan Tampereen kaupungin talousarvion tekeminen on kuitenkin Lylyn mukaan haasteellinen työ, koska näillä näkymin puhutaan vielä noin 20 – 25 miljoonan euron alijäämästä ja palveluihin liittyviä toiveita on paljon.

Kaupunki on jatkanut pitkäjänteistä investoimista. Lylyn mielestä on tärkeää tehdä vastasyklistä talouspolitiikkaa julkisilla varoilla. Se tarkoittaa, että hyvinä aikoina tasapainotetaan taloutta.

– Me teimme sitä vuosina 2018 – 2020.  Huonoina aikoina voidaan käyttää velkarahaa uuden tekemiseen eli investoidaan. Nyt pitäisi myös investoinneilla pitää pyörät pyörimässä. Pelkästään kaupungin rahoilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa suuria hankkeitamme vaan tarvitsemme kumppaneita elinkeinoelämästä ja valtiolta, Lyly toteaa.

Esimerkiksi uudet raidehankkeet ja Tampereen ratikka voivat olla valtion kanssa tehtäviä hankkeita, ja yksityisen sektorin apua ja osaamista voisi hyödyntää kestävän kaupunginosan Hiedanrannan kehittämisessä. Hiedanrannan kiertotalouden ja kestävän asumispalveluiden muodot tarjoavat Lylyn mukaan yrityksille mahdollisuuden kehittää uutta.

Viennin kehitys on kriittinen kysymys

Niin Tampereella kuin muissakin kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarviota. Työ ja päätökset tehdään poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa, koska pandemian kulkua ei voi varmaksi ennustaa.

Tampereella pyritään siihen, ettei yhtä laajoja toimia tarvittaisi kuin keväällä.

– Näin saisimme palvelut ja yritystoiminnan pyörimään kuten kesälläkin. Työttömyys on nyt liian korkealla tasolla. Itse toivon, että työttömyys- ja lomautustilanne helpottuisi.

Viennin kehitys on Lylyn mielestä kriittinen kysymys Tampereen kaupunkiseudulle, sillä suurin osa yritystoiminnan liikevaihdosta syntyy viennistä.

– Jollei teollisuuden ja viennin tilanne kohene, voi edessä olla surullisia lomautus- ja yt-uutisia. Nämä päätökset näkyvät kuntaveron ja yhteisöveron tuotoissa kaupungin taloudessa. Laadimme vaihtoehtoisia polkuja eteenpäin ja katsotaan, mikä niistä näyttää syksyn edetessä realistisimmalta, sanoo Lyly.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Professori Harri Melin: Ay-liikkeen on koottava voimansa

Tilannekuva Tampereen Wanhojen Toverien kuukausikokouksesta. Kolmekymmentä jäsentä kuuntelee tällä kertaa Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin alustusta, jonka jälkeen keskustellaan vilkkaasti. Tapaaminen päättyy lounaaseen, kuten kaikki kuukausikokoukset tätä ennen.

– Kannan huolta siitä, työnantajien politiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista, Melin huomautti.

Jäseniä Tampereen Wanhoissa Tovereissa on yli 80. Kokouksiin osallistuu kerrallaan 30 – 40 jäsentä. Kaikki ovat tulleet jäseniksi aikaisintaan eläköitymisen kynnyksellä.

Tampereen Wanhat Toverit perustettiin vuonna 1984. Aloitteen teki Tampereen kaupungin hiukan aikaisemmin eläköitynyt apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtinen.

– Kovin monessa mukana ollut Paavo oivalsi yhteiskunnallisissa tehtävissä työuransa tehneiden ihmisten kokemusten arvon ja halusi koota porukan keskustelemaan, ei vain menneistä, vaan myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, sanoo Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekka Kivekäs.

Useat kerholaiset ovat Kivekkään mukaan tunteneet toisensa vuosikymmeniä, mutta eivät kaikki tietenkään ole vanhoja tuttuja.

– Meillä on erilaisia taustoja ja monista on tullut tamperelaisia vasta eläkevuosinaan. Wanhat Toverit ei ole SDP:n jäsenyhdistys, vaan yhteiskunnallinen keskustelukerho, joka ei ainakaan vielä ole edes rekisteröity yhdistys. Kerran kuussa pidämme kokouksen ja kuuntelemme alustuksen. Alustajilla on monenlaisia taustoja, mutta pääsääntöisesti mielenkiintoista sanottavaa ja keskustelu on aina vilkasta, Kivekäs sanoo.

Suomen Wanhat Toverit kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. Paikallinen toiminta tapahtuu 60 jäsenkerhossa, joista Pirkanmaalla toimivat Akaan, Mäntän, Nokian, Tampereen, Pirkanmaan ja Valkeakosken Wanhat Toverit.

Suomen Wanhojen Tovereiden toiminnan tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti ”koota Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen eläkkeellä olevat jäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä”.

Toiminnalla jäsenille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan luento-, kulttuuri- ja virkistystilaisuuksien sekä matkailun avulla.

Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen

Syyskuun kokouksen alustajana toimi Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka johdatti kuulijansa suomalaisen työmarkkinakäytännön kautta niin sanottuun Suomen malliin ja tulevaisuuden näkymiin.

Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekkka Kivekäs sanoo Wanhojen Toverien olevan yhteiskunnallinen keskustelukerho.

– Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen ja se on tarjonnut ennustettavuutta työnantajille. Suomalainen työmarkkinamalli on ollut kansainvälinen menestys, Melin sanoi.

Melin kiteytti näkemyksensä siihen, että keskistetyistä työmarkkinaratkaisuista siirrytään liittokohtaisiin ratkaisuihin. Samalla paikallinen sopiminen lisääntyy ja valtion rooli työmarkkinaosapuolena vähenee.

– Kannan huolta työnantajien politiikan muuttumisesta viimeisten 10-15 vuoden aikana aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista muun muassa työaikaan ja työaikajoustoihin liittyen, Melin sanoi.

Melinin mielestä keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut eli kansankielellä tupot antavat aihetta ylpeilyyn. Työmarkkinaosapuolet ovat luottaneet toisiinsa, mikä on osaltaan luonut pohjaa Suomen mallin menestystarinan kirjoittamiseen vuodesta toiseen.

Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista

Nyt tämä tie näyttää kuljetun loppuun. Melinin mielestä kummallakaan osapuolella ei ole enää halua keskitettyihin sopimuksiin, jolloin tilan neuvottelupöydissä saavat liittokohtaiset ja paikalliset sopimukset.

– Liittotason neuvotteluissa ammattiliitoilla on osaamista, mutta työpaikkatasolla tämä osaaminen heikkenee. Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista, huomautti Melin.

Alustuksessaan Melin nosti esille Suomen menestystarinaksi kutsumansa kehityksen merkkipaaluja. Niin sanotun Suomen mallin uudistamisen ajankohta on Melin mielestä juuri nyt.

– Uutta Suomen mallia on ryhdyttävä tekemään nyt tässä ajassa. Suomessa on kriisi ja kriisi on yleensä aina ollut se kohta, jossa suomalaiset ovat olleet hyviä. Korona- ja talouskriisin aikana kannattaa ryhtyä miettimään uusia keinoja Suomen menestystarinaksi, Melin huomautti.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

 

Riku Kemppinen SDP Tampereen kunnallissihteeriksi

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kunnallissihteeriksi on valittu tradenomi Riku Kemppinen. 

Kemppinen, 29, siirtyy tehtävään Opiskelijan Tampere ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä. Hän on toiminut aiemmin mm. HAMK:n opiskelijakunnan toiminnanjohtajana, Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä ja sijaisena SDP Tampereen kunnallisjärjestön kunnallissihteerin tehtävässä.

Lisätietoja antavat SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen p. 0400 338 024 ja Riku Kemppinen 0400 974 427.

Tervetuloa ratikka! Ensi vuonna pääsee kyytiin!

Ratikkaa tervehtimässä tiistaina 15.9.2020 Tampereen Kalevassa olivat Raisa-Tiina Lahtinen, Anja Suento, Anne Tervo, Esko Vatanen, Pekka Salmi, Rasmus Keinänen, Paula Majava ja Timo Lapila.