Selvitetään tanssilavan rakentaminen Tampereen alueelle

Lavatanssiharrastus on suosittua eri ikäisten keskuudessa. Tanssi on vaikuttavaksi todettu liikuntamuoto, jossa liikunnan ilon lisäksi mahdollistuu musiikista nauttiminen ja sosiaalisuus. Lavatanssit ovat selkeästi osa suomalaista kulttuuria ja tämän kulttuurin esille tuominen ja lavatanssien mahdollistaminen Tampereella olisi hyvä lisä kaupungin kulttuuri-imagoon ja kulttuuripääkaupunkihankkeelle.

Parhaimmillaan tanssilava palvelee ympäri vuoden, mutta tavoitetila on keväältä syksyyn. Paras tanssilava sijaitsee järvenrantamaisemissa, mutta tanssilavoja löytyy esimerkiksi metsän keskeltä tai soramontussa ja jopa yritysalueilta.

Kaupungilla on aikoinaan ollut tanssilava Pyynikin rannassa ja Mustalahden satamassa proomu. Viikinsaaressa on tanssilava, jonka toimivuutta voisi kehittää. Viikinsaaren lavan lisäksi tarvitaan kuitenkin isompi tanssilava, joka palvelee pidemmän aikaa vuodessa ja on paremmin saavutettavissa. Tanssilavalle löytyy tilaa kaupungista ja oleellista olisi, että lava olisi liikenteellisesti helposti saavutettavissa muualtakin Tampereelle tuleville lavatanssijoille.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupungissa selvitetään, minne tanssilava voitaisiin sijoittaa. Selvitystyössä tulee tehdä yhteistyötä paikallisten tanssiseurojen kanssa ja seurojen ja lavatanssiharrastajien osaamista hyödynnetään prosessissa liittyen mm. tanssilavan sijaintiin, tarvittavaan tilaan, palveluihin ja paikoitusaluetarpeeseen.

Anne Liimola (sdp)

Demareiden vahvuus on kyky yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa

Jyri Tuokko, 28, oli viime eduskuntavaalien aikana mukana Sofia Julinin kampanjatiimissä. Viime syksynä Tuokko pohti pitkään, että menisikö jälleen mukaan jonkun taustajoukkoihin vai lähtisikö itse ehdolle?

Päätös lähteä ehdolle kirkastui hyvissä ajoin, joulun seudulla. Tärkeiden asioiden lista löytyi varsin helposti.

– Laitoin ajatuksia paperille ja siitä se sitten konkretisoitui. Mietin, mitkä olisivat omia vaaliteemojani. Sieltä tulivat koulutukseen liittyvät asiat, mielenterveys, työvoimapalvelut, asuntopolitiikka sekä liikunta ja urheilu.

Vaalien siirtoon Tuokko oli lievästi sanoen pettynyt.

– Minulla oli valmis suunnitelma, milloin mitäkin tulee ulos. Paljon päivityksiä, kolumneja ja videoita lähinnä somessa. Kaikki oli aikataulutettu. Kun vaalit siirtyivät, siinä meni kyllä ilmat pihalle. Maaliskuuhun tuli ihan liikaa aikaa, eikä sen jälkeen ollut kovinkaan paljoa järkeä tehdä mitään kampanjointia kuukauteen.

Viime vaaleissa hän aktivoitui äänestäjänä viikko ennen vaaleja.

– Tein silloin pari vaalikonetta ja kävin äänestämässä. Kun vaalimainokset tulevat kaduille ja muualle, luulen, että äänestäjille tulee sellainen fiilis, että täällähän on oikeasti jotkut vaalit.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa.

Yliopistossa politiikantutkimuksen kursseilla politiikka alkoi kiinnostaa teoreettisella tasolla.

– Silloin kiinnostuin myös demareista. Kun kävin läpi puolueita ja niiden ohjelmia, niin SDP vaikutti järkevimmältä. Minulle on tärkeää se, että demarit tulevat toimeen muiden kanssa.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole yli 50 %:n kannatusta, vaaditaan yhteistyökykyä.

– On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa. Se voi olla turhauttavaa ja ärsyttävää, mutta politiikassa täytyy tehdä kompromisseja.

Satakunnan Ulvilasta kotoisin oleva Tuokko on asunut Tampereella kohta 10 vuotta.

– Tampereella on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kaupunki on kasvava ja rohkea verrattuna siihen toiseen, T:llä alkavaan länsirannikon suureen kaupunkiin. Täällä uskalletaan tehdä suuria päätöksiä, uskalletaan kasvaa. Tampereen rohkeus tulee siitä, että olemme täällä päättämässä.

Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Jokaisella on hyvä olla tuntuma historiaan. Mitä poliitikko voisi ottaa oppia historiasta?

– Yksi on se, että kaiken tämän somekuohunnan pinnan alla ihmisille tärkeitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, koulutus ja turvallisuus. Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Näillä teemoilla on tosin vaikea erottautua somessa. Välillä esille nousee esimerkiksi ydintuhon uhka tai otsonikato. Perustarpeet ovat kuitenkin kaikille ihan samoja.

– Joillekin on houkuttelevaa mennä huutamaan ympäriinsä kaikesta räikeästi, mutta sillä saa vain oman kuplansa sympatiat.

Nyt Tuokko tekee vaalimainoksia ja nostoja netin eri sivustoille. Kuvat ja mainostekstit odottavat viimeistelyä.

– Kirjoitan lisää mielipidekirjoituksia Uuden Suomen Puheenvuoro-palveluun. Käyn lähes joka päivä sivuja selailemassa. Kyseessä on ilmainen palvelu, sen vuoksi en ole tehnyt omia nettisivuja.

Twitteriin Tuokolla on viha-rakkaussuhde.

– Enemmän vain re-twiittailen ja tykkäilen. Siellä pitäisi olla läsnä koko ajan, jotta saa enemmän seuraajia. Twitterissä lähinnä hyökätään kaikkia vastaan. Joka päivälle nousee oma kohunsa.

Yksi politiikan ärsyttävä asia on tahallinen väärinymmärtäminen.

– Napataan jokin yksittäinen lause ja siitä tehdään suuri haloo. Se on epä-älyllistä, siksi en esimerkiksi katso eduskunnan kyselytuntejakaan. Siellä lähinnä tehdään mainoslauseita omille äänestäjille. Siellä ei tosissaan yritetä keskustella toisten kanssa.

Kun kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Yksi SDP:n heikkous on se, että pelaamme edelleen osittain vanhoilla säännöillä.

– Esimerkiksi Italiassa La Legalla on oma markkinointiosastonsa. Päivän alussa he päättävät, mikä on päivän teema ja kaikille pikku paikkakunnista lähtien lähetetään tiedote asiasta. Kun sitten kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Tällä hetkellä Tuokko etsii aktiivisesti töitä.

– Pari kuukautta sitten tuli soitto, aivan koeajan lopussa, että työt loppuivat. On haastavaa, kun johonkin puolen vuoden kulttuuripuolen sijaisuuteen on yli 50 hakijaa. Kilpailu on tosi kovaa, kun on niin paljon hyviä hakijoita. On tiukkaa saada jalkaa oven väliin.

Tuokko opiskeli historiaa ja takataskusta löytyy opettajan pätevyys.

Korona-ajasta Tuokko on selvinnyt hyvin.

– Olin siinä onnellisessa asemassa, että sain tehdä etätöitä puolison kanssa, asunnossakin on tarpeeksi neliöitä etätöihin.

Tuokon gradun aiheena oli, miten suomalaisissa lehdissä uutisoitiin huumesodasta Meksikossa ja Kolumbiassa. Tuokon mielestä huumausainepolitiikkaa pitäisi reivata liberaalimpaan suuntaan. Käyttäjien rankaisemisessa ei ole mitään järkeä.

– 1960- ja 1970 -luvuilla kaikkien päähän hakattiin, että yksikin kannabispiikki tappaa. Vahva mielikuva oli, että käyttäjät ovat ali-ihmisiä. Pikkuhiljaa rupeaa minun ikäpolveni suhtautuminen muuttumaan, kun vanhoja stereotypioita päästään kyseenalaistamaan eikä aiheesta puhuminen ole enää tabu.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Rennossa ilmapiirissä syntyy enemmän onnistumisia

Kimmo Laitinen, 37, on Mielen ry:n palvelujohtaja ja Mielen ry:n omistaman SunUra Oy:n liiketoimintajohtaja. Hän vastaa työllisyyspuolen palveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Mielen ry:llä on monenlaisia työllisyysprojekteja. Yhdistyksellä on laajasti palveluita pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille ja myös lähempänä työelämää oleville asiakkaille.

Viimeisen vuoden aikana palveluita on toteutettu osittain rajoitusten mukaan etäpalveluina.

– Asiakkaita on ollut enemmän, mikä on tietysti harmi, sillä olisi hyvä, jos asiakkaita olisi vähemmän. Mitä vähemmän on työttömyyttä, sen parempi.

Laitisen mukaan pahoinvointi on lisääntynyt korona-aikana ja ihmisillä on yhä enemmän haasteita mielenterveytensä kanssa.

Mielen ry:n työ on paljon myös sitä, että ihmisiä kuunnellaan ja annetaan heille aikaa.

– Surullista on, että meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole mitään muita kontakteja kuin meidän valmentajamme.

Laitinen on työskennellyt kohta kymmenen vuotta pitkäaikaistyöttömien parissa.

– Olen tässä työssä liiketalouspuolen ihmisenä. Enemmän johdan ja koordinoin tekemistä, koska kyse on kuitenkin palveluiden tuottamisesta. Talousosaaminen ja johtaminen ovat vahvuuteni.

Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata

Hän haluaa luoda sellaisen toimintamallin ja ilmapiirin, joissa voi tehdä virheitä.

– Pyrin luomaan sellaisen alustan työntekijöille, että he saavat olla rentoina, kaatua ja epäonnistua. Kun on sellainen ilmapiiri, jossa voi tehdä virheitä, syntyy rentous tehdä onnistumisia.

Laitinen toivoo, että tämänkaltainen ajattelu leviäsi vähitellen laajemmalle.

– Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata.

Kyseessä on inhimillinen kanssakäyminen, jossa kaikilla on omat haasteensa ja jännityksensä.

Välillä esimiestyö on vaikeaa ja raskasta.

– Työssä täytyy kantaa muiden murheita, ratkoa ongelmia ja olla saavutettavissa, mutta siihen on ajan myötä kasvanut.

Työ ja vapaa-aika menevät iloisesti limittäin ja lomittain.

Politiikkakuviot ovat vähitellen alkaneet kiinnostaa Laitista.

– Politiikka on kenttä, joka tavallaan pelottaa, sillä tämä on minulle ihan uutta. Haluan oppia tämänkaltaista yhteistyötä. Tämä on lähinnä oppimismatka, hyvin mielenkiintoista. Laitan siihen sen verran energiaa, mitä pystyn.

Vaalityötäkin Laitinen on ehtinyt tehdä.

– Hakametsän poppoon kanssa olemme tehneet muutamia videoita ja omat sivut on rakenneltu kuntoon. Kirjoitan viikoittain blogitekstejä, Facebook ja Instagram ovat myös käytössä.

Laitisen vaaliteemoja ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja pienyrittäjien asema. Lisäksi tapetilla ovat lapsiperheet ja liikunta.

Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan

– Mielenterveyttä voisi hoitaa tulevaisuudessa muuallakin tavalla kuin, että on terapiatakuu, sillä se kuitenkin maksaa. Jos pystyisimme luomaan alustoja, joissa voisimme olla hieman paineettomammin, niin asiat voisivat olla eri tavalla.

Mielenterveysasiat voivat tulla vastaan koska tahansa kenelle tahansa.

Laitisen mielestä työpaikoille, kouluihin, harrastuksiin ja koteihin pitäisi luoda sellaisia ympäristöjä, joissa hyväksytään enemmän virheitä, erilaisuuksia ja heikkouksia. Samaan aikaan olisi hyvä nähdä se toinen puoli, ihmisen vahvuudet ja niiden hyödyntäminen.

– Jos voisin päättää, kaikilla voisi olla oma terapeutti, jonka kanssa käydä juttelemassa.

Ensisijaisesti sitä tarvitsevat syrjäytyneet ja vaikeassa asemassa olevat henkilöt. Suuri kysymys on, miten se voitaisiin tehdä taloudellisesti niin, että se olisi mahdollista toteuttaa.

Ihmisen elämänpolku saattaa olla joskus pienestä kiinni.

– Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan.

Kysymys voi olla haenko töihin tai kouluun?

– Jännitys saattaa olla kova eikä ympärillä ole tukiverkostoa, joka sparraisi eteenpäin.

SDP sopii hyvin Laitisen omiin arvoihin.

– Työni puolella on ihmisiä, jotka ovat jo mukana politiikassa. Mutta ihan itse sain suuni auki ja kysyin, miten pääsee mukaan.

Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä

Lapsuudenkodissa Leppävirralla äidin puolen ukki ja hänen veljensä mm. Mauri Sirnö olivat pitkään kuntapolitiikassa mukana. Hän on seurannut politiikan tekoa kiinnostuneena hieman kauempaa ja nähnyt sitä touhua eri puolueen vinkkelistä.

– Kun minut lähetettiin Tampereelle lomalle Sirnön perheeseen, pääsin näkemään kaupunkia. Joskus jaettiin yhdessä vaalimainoksiakin.

Ehkä nuo lapsuudenkokemukset jättivät verkkokalvolle kivan jäljen Tampereesta.

– Tampere on virkeä paikka, täällä tapahtuu ja täällä tehdään rohkeita asioita. Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä. Välillä ihmetyttää, että on onnistuttu niin hyvin.

– Olen politiikan kentällä enemmän neutraali pelaaja ja pyrin olemaan joukkuepelaaja. Olen kiitollinen tästä oppimismatkasta. Seuraan ja opin, Laitinen tiivistää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite: Mielenterveyskuntoutujille työllistymisohjelma

Työnantajilla voi olla ennakkoluuloja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä kohtaan, joka on yksi este työllistymiselle. Monet eläkkeellä olevista mielenterveyskuntoutujista haluavat ja voivat tehdä esim. osa-aikaista työtä, vain mahdollisuudet puuttuvat. Mielenterveyskuntoutujien haasteena työelämässä on löytää sopivia työmahdollisuuksia ja sovittaa ne etuisuuksiin, kuten eläkkeeseen ja asumistukeen siten, että ne eivät estä taloudellisesti tarpeellisia tukia. Palkka voi pienentää mielenterveyskuntoutujan tukia. On hyvä muistaa, että mielenterveydelliset ongelmat eivät katso yhteiskunnallista asemaa tai koulutustasoa.

Työmarkkinoille palaaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista. On tärkeää, että kuntoutuja tuntee olevansa jälleen tasavertainen ihminen muiden ihmisten kanssa. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla takanaan useiden vuosien sairastaminen, jolloin työelämään paluu voi olla hyvin hankalaa ja vaikeaa. Säännöllinen työrytmi on usein hukassa ja esim. sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla todellisuutta. Kuntoutuja tarvitsee myös yksilöllistä tukea soveltuvan työpaikan tai opiskelualan löytämiseen. Olisi erittäin tärkeää, että myös mielenterveyskuntoutujilla olisi omaohjaaja, joka voisi tukea ja neuvoa työhön palaamisessa. Palkkauksessa tulisi noudattaa tietysti työehtosopimusta.

Keinoja osatyökykyisten tukemiseksi kehitetään myös erilaisissa hankkeissa ympäri Suomea. Hankkeiden rahoittajina toimivat mm. Euroopan sosiaalirahasto, Kevan työelämän kehittämisraha, STEA, TE- toimistot sekä STM ja Suomen valtio. Näitä hankkeita aktiivisesti hyödyntämällä Tampereen kaupunki voisi luoda työllistymispolkuja mielenterveyskuntoutujille. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat osallistuneet kuntouttavaan työtoimintaan, mutta siitä ei saa palkkaa eikä se vastaa normaalia työpäivää. Kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on laadittu kansallinen Mielenterveysstrategia. Osana Mielenterveysstrategiaa kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeella. Hankkeen tavoitteena on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä. IPS-toimintamallista on saatu hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki tekee mielenterveyskuntoutujille oman työllistymisohjelman. Mielenterveyskuntoutujille ei ole riittävästi tarjolla palkallisia työmahdollisuuksia työmarkkinoilla. Kaupunki voisi tarjota halukkaille mielenterveyskuntoutujille eri yksiköissään palkallista työtä ja edellyttää hankinnoissaan, että kaupungin alihankkijat työllistävät mielenterveyskuntoutujia sosiaalisen vastuun periaatteella. Mielenterveyskuntoutujien ottaminen osaksi kaupungin omia työyhteisöjä ja alihankkijayritysten työyhteisöjä lisäisi kuntoutumista ja paluuta takaisin työelämään, joko kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi voinnin mukaan. Olisi tärkeää löytää vakituisia yhteistyöyrityksiä, jotka rekrytoivat kuntoutujia säännöllisesti.

Tampereella 17.5.2021

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa

Marjo Niemenmaa, 45, on hallintotieteiden maisteri ja elektroniikka-asentaja. Kuntavaalikampanjassaan hän on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä ollut aktiivinen omissa viiteryhmissään.

Korona tietysti sotki alkuperäiset aikataulut.

– Vaalikampanjan sisältö ja ajoitus menivät uusiksi. Nyt työn alla on pienimuotoinen somemainonta.

Niemenmaan ei ole tarvinnut vaaliteemojaan pandemian keskellä paljon miettiä.

– Ympäristönsuojelu, maankäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kestävämpi elämä. Erityisen tärkeää on julkisten toimintojen ympäristövaikutusten selvitys ja haittojen vähentäminen.

Hän on erityisen kiinnostunut edistämään “vihreän asfaltin” eli nurmikkoalueiden muuttamista esimerkiksi niityiksi ja kedoiksi. Myös vieraslajien torjunta kaipaa lisää rahoitusta.

Jos haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa

– Tampereella kaivataan myös palveluihin laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Olen ollut nyt ympäristöterveydenhuollon alueellisessa jaostossa ja sen aihepiiri on omaa osaamistani lähinnä ja sen vuoksi hyvin kiinnostavaa.

– Jos siis haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa.

Niemenmaa muistuttaa, että sisäilmahaittoja riittää monissa kaupungin omistamissa kohteissa, joten koronaelvytystä ja rahoitusta muutenkin tulee suunnata korjausrakentamiseen. Ennen kaikkea on oleellista tutkia haittojen aiheuttajat laajasti, jotta toimet varmasti tehoavat.

Myös huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen paikalliset toimet kiinnostavat Niemenmaata.

– Kaupunkikuva on jo pitkään rumentunut. Tarvitsemme myös esteettisiä uudisrakennuksia ja tiloja. Esimerkkinä arkkitehtiopiskelija Veeti Heikuran on ehdottama ”uusperinteinen” rakennus purettavan Otavalanhovin tilalle.

– Pääaineeni oli ympäristöpolitiikka ja olen tehnyt graduni “Asumiskurjuus” asunnontarkastuksista.

Niemenmaan mielestä on oikeudenmukaista tarjota ihmisille opiskelumahdollisuuksia ja palveluja heidän omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.

– Kaikki eivät synny ns. kultalusikka suussa. Työelämän demokratia, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä. Katson, että sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi

Niemenmaa etsii tällä hetkellä töitä, ensisijaisesti ympäristösektorin asiantuntijatehtäviä, mutta hän kelpuuttaa kaiken soveltuvan.

Tampereella parasta ovat viher- ja luonnontilaiset alueet.

– Kaikissa pienemmissäkään kaupungeissa ei ole tällaista määrää ja laatua puistoissa ja ulkoilualueissa. Kun saataisiin vielä nurmikoita kedoiksi ja niityiksi, niin aina paranisi. Kaupungin yksiköistä ympäristövalvonta ansaitsee kehut tasokkaasta toiminnastaan.

– Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi. Esimerkiksi Kanadan Vancouverissa on oma lintustrategia.

Kulttuuritarjontaa kelpaa myös kehua.

– Erityismaininta kuuluu kierrätystoiminnalle, sieltä haluan nostaa esiin hovihankkijani Nextiilin.

Nextiili lajittelee ja jälleenmyy kierrätettyjä retrovaatteita, kankaita, lankoja sekä ompelu- ja käsityötarvikkeita.

– Hieno idea, ja olen hyvin kiitollinen, että tällainen on toteutettu. Sieltä löytää mitä erikoisimpia ”arkistojen aarteita” uudelleenkäytettäväksi. Viimeisin löytöni oli 60-luvun mekkokangas.

– Jos pitää esittää vaalilupaus, lupaan tehdä valtuustoaloitteen lintustrategiasta, Niemenmaa sanoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Ari Rantanen

Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamiseksi Kaupin urheilupuistoon

Liikunnan harrastamisella on runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia. Se parantaa koettua elämänlaatua ja unenlaatua, auttaa hallitsemaan stressiä, vähentää ahdistuneisuutta sekä vaikuttaa myönteisesti muun muassa muistiin ja ongelmanratkaisukykyyn. Liikunnan harrastaminen ennaltaehkäisee ja hoitaa monia sairauksia.

Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa todetaan, että koronaepidemian kaltaiset kriisit saattavat toistua tulevaisuudessa ja rajoitustoimet saattavat pitkittyä tai muuttua kausittaisiksi. Koronaepidemian takia moni liikkuja on valinnut ulkoliikuntalajit sisälajien sijaan. Toisaalta monen elämässä kriisiaika on aiheuttanut myös passiivisuutta.

Harjoittelu kuntoportaissa tapahtuu ulkoilmassa maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä. Porrasharjoittelu on monipuolinen liikuntamuoto ja se sopii melkein kaikille liikkujille kuntoilijoista urheilijoihin.

Porrasharjoittelun hyödyt on huomattu ympäri Suomea erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Kuntoportaita on rakennettu viime aikoina useisiin Pirkanmaan kuntiin: Akaaseen (2019), Kangasalle (2020), Mänttä-Vilppulaan (2019), Orivedelle (2020), Pälkäneelle (2019), Pirkkalaan (2019), Sastamalaan (2020) ja Virroille (2020). Lisäksi suurissa kaupungeissa kuntoportaita on rakennettu ahkerasti muun muassa Vantaalle (2019), Poriin (2019 & 2020) ja Kouvolaan (2019). Espooseen rakennettiin kolmannet portaat viime vuonna ja Oulussa ollaan parhaillaan rakentamassa kolmansia portaita. Helsingissä on tehty jopa erillinen kuntoporrasohjelma, jonka myötä uusia kuntoportaita on suunniteltu rakennettavaksi yhdeksään eri paikkaan.

Tampereella on tällä hetkellä kolmet kuntoporraskäytössä olevat portaat: Pispalan portaat, Pyynikin näkötornin portaat sekä Pyynikin portaat. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia kuntoportaita. Kuntoporrasharjoittelun suosion, saavutettavuuden ja turvallisuuden takia olisi perusteltua rakennuttaa kuntoportaat myös Kauppiin.

Elinvoimaisen kaupungin tehtävänä on tarjota asukkailleen monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä tukea asukkaidensa hyvinvointia. Siksi esitämme, että Tampereen kaupunki rakennuttaa Kaupin urheilupuistoon kuntoportaat ulkoilijoille.

Tampere 17.5.2021

Inna Rokosa (sd.)
Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutetut

Lähteet:

thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-terveyshyodyt

liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-paivitetty-23.11.2020.pdf

Demarit pystyvät parhaiten rakentamaan kaikille turvallista ja tasa-arvoista arkea

Jouni Huuskonen, 41, on ammatiltaan tuotespesialisti ja työkseenhän tuo maahan hammaslääketieteen laitteita ja välineitä Itävallasta. Huuskosen työmaa on koko valtakunta, sillä hän vastaa yksin Suomessa myynnistä ja myynnin tuesta asiakkaille ja tukkuhenkilöille.

Koronan vuoksi työmatkustaminen on vähentynyt merkittävästi. Kohtaamiset ovat rajoittuneet etäistuntoihin.

– Saan itse päättää, miten liikun. Suurten kaupunkien ohella käyn myös pienemmillä paikkakunnilla. Koko maassa kiertäminen kuulostaa isolta urakalta, mutta se on hallittavissa. Ihan joka kunnassa ei ehdi käymään. Esimerkiksi Rovaniemellä kävin ennen koronaa.

Kunhan pandemia vielä hellittää, Huuskosen voi nähdä huristelevan ympäri maata beigen värisellä autollaan.

Huuskonen on terveysalan ihminen. Hänellä on fysioterapeutin koulutus, ennen nykyistä pestiään hän toimi lääkemyyjänä.

Hän on nyt ehdokkaana ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä Huuskonen on kertonut tutuille olevansa ehdokkaana ja häärännyt sosiaalisessa mediassa.

Vaalikampanjaväsymystä ei ole vielä havaittavissa.

– Lähdin mukaan vasta helmikuun lopulla, joten hieman takamatkalta tässä edetään.

Nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan

Huuskonen sanoo olevansa hiukan hidas päätöksissään, sillä hän haluaa pohtia asioita huolellisesti, mutta on myös lojaali päätöksilleen.

– Jossain alitajunnassa olen pohtinut, että ehdokkuus ja politiikka voisivat olla mielenkiintoisia. Varsinkin tässä maailmantilanteessa ja Suomen tilanteessa haluaisin olla vaikuttamassa, valtuustoon tarvitaan hyviä päättäjiä.

Politiikassakin tarvitaan ihmistuntemusta.

– Pystyisin hyödyntämään kokemustani ja nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan.

SDP oli itsestään selvä valinta myös perhetaustan takia. Molemmat vanhemmat ovat työläistaustaisia.

– Yksi tärkeä seikka on se, että demarit pystyvät parhaiten rakentamaan turvallista ja tasa-arvoista arkea kaikille.

SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan

Huuskosen lapsuudenkoti sijaitsee Heinolassa, jossa elämästä vilahti ensimmäiset 20 vuotta.

– Heinola on Itä-Hämettä, vähän sellainen väliinputoajamaakunta. Kahdeksan vuotta meni Kuopiossa ja sieltä päädyttiin Tampereelle, koska vaimoni on täältä kotoisin.

Huuskosen silmiin Tampere on nuorekas, elinvoimainen, kehittyvä ja mukava paikka asua ja elää. Riittävän iso, kompakti ja hallittavissa oleva kaupunki.

Huuskonen on aikaisemmissa vaaleissa usein äänestänyt SDP:tä ja se sopii parhaiten hänen elämäntilanteeseensa.

– Muutenkin SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan.

Huuskonen on perheineen asunut Tampereella vuodesta 2008 saakka ja lapset käyvät täällä koulua. Luonnollista on, että hänen vaaliteemojaan ovat perhe, nuoret ja työllisyys.

– Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi ovat minulle tärkeitä. Luokkakoot ja päiväkotien ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta lapset saavat tilaa omaan olemiseensa ja opettajat saavat työrauhan.

Tampereella koulusysteemi toimii hyvin, mutta kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi.

– Jos saadaan lisättyä mielekkäitä maksuttomia harrastuksia koulupäivän jälkeen edullisilla kustannuksilla, se varmasti lisäisi perheiden jaksamista.

En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin

Hän tuumailee, voisiko nuoria työllistää erilaisten harrastusten ohjaajiksi. Sitä kautta nuoret saisivat työkokemusta ja lapset mielekästä tekemistä.

Huuskonen muistuttaa, että terveyspalvelujen pitää olla kaikkien tamperelaisten saatavilla. Myös työllisyysastetta pitää nostaa, sillä se luo hyvinvointia koko kaupunkiin.

– En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin.

Vuoreksen kouluissa on hyvä henkilökunta ja sinne on luotu hyvät oppimisen edellytykset, eikä kiusaamista juuri esiinny.

Vielä on kuukausi aikaa varsinaiseen vaalipäivään.

– Nyt pitää aktivoitua somessa ja panostaa ennen kaikkea Vuorekseen, siellä on noin reilut 6000 asukasta ja paljon lapsiperheitä. Mutta myös muihin kaupunginosiin on hyvä jalkautua, sillä lapsiperheiden asiat kiinnostavat kaikkia kaupunkilaisia.

Vuoreksessa on kehitettävääkin, sillä alue muuttuu koko ajan, kun lapset kasvavat. Vuores on tavallaan eräänlainen koelaboratorio.

– Sinne olisi hyvä jatkossa saada nuorille tekemistä ja lisää palveluita, sillä muutaman vuoden kuluttua siellä on yhä enemmän teini-ikäisiä, pohtii Huuskonen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Tunnelmia Sarankulman Pärrinkosken maisemista keväällä 2020 ja 2021

Olen kävellyt 20- vuotiaan poikani kanssa tämän koronakauden aikana paljon. Erityisesti
kävelimme viime keväänä kahdestaan ja nyt (koska hän on alikersantti Niinisalossa ) omilla
tahoillamme. Olemme kirjoittamalla vaihdelleet ajatuksiamme tämän kummallisen aikakauden yli.
Milloin kirjoitamme ihan suoraa tekstiä, milloin runoja mitassa tai modernisti. Kirjoittelu on ollut
eräänlainen hauska kommunikaation peli keskenämme. Löysin hänelle keväällä 2020 kirjoittamani
retkemme innoittaman tekstinpätkän arkistoistani:

”Me oltiin kävelyllä just. Kävellään kauppaan, mä odotan kaupan pihalla, kävellään takas ja jutellaan,
kävellään metsässä ja jutellaan. Asioista on paljon helpompi puhua liikkeellä. Ei niin heti
kuule hengityksestä, että itkettää. Kerran me käveltiin varmaan kolme tuntia eikä edes tajuttu että
huudettiinkin kun se purki pahaa oloaan ja mä yritin rauhottaa, oltiin yhdellä luontopolulla, joka
on nyt suljettu kun siellä oli liikaa väkeä. Oli siellä tosi paljon väkeä ja silloin oli arki-ilta. Tälläsen
oon huomannut, että ihmisillä on nykyään joku pitkospuuraivo. Jos ne näkee, että joku kävelee
pitkospuilla, niille tulee kauhee kiire rynniä samoille puille. Ei millään voi odottaa, että toinen tulee
ensin pois. Kuulemma kaupoissa on kanssa joku välimatkaraivo. Ei voi millään pitää etäisyyttä.
Kummallista.

Me mietittiin siellä metsälenkillä, mitä poika tekee yliopistohaun kanssa. Mun pitäs olla viisas ja
tasanen ja mä osaan kaikkia ratkaisumenetelmiä ja kyselymalleja ja tolleen. Mutta välillä pojan
tuska vuotaa yli. On hyvä, että se kuohuu. Se on koski, keväällä, patoamaton. Sen täytyy kuohua
ja vyöryä ja jylistä ja veden pitää haljeta kiviin ja sen täytyy ärjyä. Niin on normaalia. Mä oon sen
kosken parras, vanhaa sammalta, joka imee paljon vettä ja ottaa vastaan kuohua. Oon kivi, johon
vesi saa törmätä ja juosta ohi, teen vedelle reitin. Kesä kuivattaa joen, sen uoman ja partaat ja
sammalen. Veden, sen tarttee vaan jatkaa matkaansa.

Nyt juuri pennun pitäis elää ajatonta aikaa, siivekästä ja täyttä, unelmien aikaa, odotettua ja
ihanaa. Miksi mun pieni tämän kantajaksi joutui, mun pentuni ja kaikkien tämän kevään abien
vanhempien pennut. Kun mä kuuntelen poikaani, sen puheen alla soi mun oma yo- kevät 30
vuotta sitten. Ajelin autolla kavereiden kanssa kaiket yöt, mikään ei painanut missään. Mä olin
vapaa, mulla oli rahaa ja kaksi työtä ja ihan järkyttävän kivaa. ”

Erikoinen aika on koskettanut lapsia, nuoria ja perheitä paljon. Minuakin, koska aika vei minulta
työt. Niinpä olen nyt opiskelija itsekin ja teen kulttuurituottaja YAMK- tutkintoa Humakissa. Ihan
viimeeksi viime viikolla opiskelin Tulevaisuuden ennakointia ja yhteisöjen kehittämistä taiteen ja
kulttuurin keinoin. Tein työtä pienryhmässä , johon kuului ay- liikkeen sihteeri ja nuorisotyötä
tekevä yhteisöpedagogi ja toisessa ryhmässä kumppaneinani olivat teatteripedagogi,
psykoterapeutti ja teatterinjohtaja. Opiskelu on aivan hirmuisen ihanaa, enkä tiedä, miten
paremmin olisin tämän työttömyysaikani saanut käytettyä. Onneksi järjestelmämme mahdollistaa
tälläisen omaehtoisen opiskelun, joka parantaa työllistymismahdollisuuksiani ja kehittää
ammattitaitoani kohti koronan jälkeistä aikaa.

Mutta entä nämä nuoret? Kummityttäreni kirjoitti ylioppilaaksi tehden kokeet kolmessa erässä
keväällä 20, syksyllä 20 ja keväällä 21. Kaikki poikkeusjärjestelyin. Poikani joutui kirjoittamaan
keväällä 20 nopeutetussa aikataulussa. Hyvin meni molemmilla kuitenkin. Armeijassa pojallani
alkoi varsinainen erikoisjärjestely. Kiinnioloajat ovat pitkiä ja jos tupa on ollut karanteenissa, olosuhteet
ovat muistuttaneet vankilaa. Iltalomia ei ole, syödään pakeista ja aina puuttuu porukkaa altistusten ja
epäilyjen takia.

Me tiedämme, että pandemialle ei kukaan voi mitään, ja että pandemian jälkeinen aika vasta tulee
paljastamaan meille kaiken sen, mitä tänä aikana ihmisten hyvinvoinnissa on tapahtunut, niin
nuorten kuin vanhojenkin.

Poikani kanssa mietittiin keväällä 2020:

” Kevätkoski kuohuaa ja mä mietin, onks nää mun ajatuksetkin siellä vaan yksi pyörre. Ollaanko me
kaikki vaan kuohua ja meidän aika on törmätä nyt joen partaaseen? Miten lyhyt aika elää ja mitä
mä nyt sillä teen, jos se loppuu kohta. Yritän liittää itseni tähän nuoreen, jos se vaikka veis mut
muistona eteenpäin, sitten kun on sen aika. Silloin me oltas kokonaisuus, erottamaton niin kuin
vesimolekyyli, joka kiertää maailmaa aina, mullan ja ilman läpi suodattuu ja vie meidät kaikki
lopulta mereen kohinaksi. Ei mua haittaa, vaikka mua ei niinkun enää oliskaan, koska mä elän siinä
pojassa, vaikka se kuohuis nyt mun yli. Mä luotan siihen ja luotettavat ihmiset, ne on tosi harvinaisia.
Tää on varmaan se kaikki, mitä mulla on sille annettavaa. Että on vain vain matkaansa jatkava vesi,
joka pysyy. Vesi, jota on aina, aina saman verran maailmassa olemassa. Ja sinä itse:
yksi, harvinainen ja luotettava. Näin kuiskaan hänelle räntäsateessa. Eikä me voida pidätellä
kyyneleitä.

Onkohan kyyneleitä, niin kuin vettä, aina saman verran maailmassa? Nekin on osa kevään
kuohuvaa puroa, mietitään. ”

Haluan uskoa, että tämän kriisin jälkeen kulttuurilla on hyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpidossa
entistä tärkeämpi rooli. Arvoinani vaalityössäkin ovat arjen turvallisuus, suvaitsevaisuus ja
yhdenvertaisuus. Asuinalueita kehitetään yhä tasavertaisimmiksi ja yhdenvertaisuutta edistäviin
lähipalveluihin kiinnitetään aina enemmän huomiota. Lähiluonnon merkitys on viimein kaikille
selvä. Tässä on upea mahdollisuus ujuttaa taide ja kulttuuri osaksi jokaisen arkipäivää, joko
julkisen taiteen tai yhteisöjen kehittämisen muodossa. Euroopassa ollaan jo pitkällä yhteisötaiteen
ja taiteella vaikuttamisen keinojen kanssa. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-
arvoa ja rohkeutta tuoda mielipiteensä kuuluviin. Tarvitsemme kollektiivista kokemusta,
yhteisyyttä. Toisiamme.

Kun kirjoitin tätä nyt keväällä 2021, poikani oli lomalla armeijasta ja vietimme äitienpäivää
ennakkoon. Kirjoitustyöni taustalla kuului saunan pukuhuoneesta nuoren miehen jutustelua ja
naurua armeijakavereiden kanssa.

Kaikki on hyvin.
Ihanaa kevättä ja etenkin hyvinvointia ja terveyttä!

Toivottelee Sinisalon Kirsi-Kaisa

Mielenterveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen siinä missä muutkin investoinnit

Lotta Reito on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM) ja hän työskennellyt yli 7 vuotta lastensuojelun avohuollossa. Käytännössä Reito tekee töitä erilaisia lastensuojelun ja muita palveluita tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa. Hän pyrkii tukemaan perheissä sellaisia muutoksia, että lasten ja vanhempien olisi mahdollista ja hyvä asua kotona yhdessä.

– Työssäni kohtaan koko ihmiselämän kirjon, eikä lastensuojelun avun tarvitseminen ns. katso tilinauhaa. Lastensuojelun palveluita saa tarvita ihan jokainen perheen lähtökohdista huolimatta, Reito sanoo.

Reito on pohtinut pitkään politiikkaan lähtöä.

– Minua on mietityttänyt, olenko liian ”yhden asian ihminen”, toisin sanoen sote-asioiden. Vaaleihin valmistautuessa moni muukin asia on alkanut kiinnostaa, kuten ympäristö-, joukkoliikenne- ja asumisasiat.

Sote-asiat ovat kuitenkin hänen vahvuutensa. Reito on suorittanut alalta yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ja lisäopintoja sekä työskennellyt pitkään kunnallisissa sosiaalipalveluissa.

Lisäksi hän harrastaa sosiaalialan ammattiyhdistystoimintaa ja on mukana erilaisissa toimielimissä, joissa työstetään mm. sosiaalialan työskentelyolosuhteita ja alueellisia sote-uudistusasioita.

Sote-uudistuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota so-asioihin, ei vain te-asioihin

– Haluan toisaalta tuoda erityisesti esiin, että sanaa ”sote” käyttämällä tunnutaan viittaavaan liian usein lähinnä terveyspalveluihin. Sote-uudistuksessa ei ole kyse ainoastaan siitä, miten varmistetaan terveyspalveluiden saatavuus, vaan esimerkiksi miten nopeasti päästään terveyskeskukseen lääkärille tai saadaanko Coxan ja Sydänsairaalan palvelut säilytettyä.

Terveyspalveluiden ohella uudistuksessa määritellään uudella tavalla lasten, nuorten, lapsiperheiden, aikuisten ja työikäisten, vammaisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden, asunnottomien ja päihde- ja/tai mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalipalveluiden järjestäminen.

– Kovin moni ei voi sanoa, että ei kuuluisi mihinkään näistä ryhmistä, minkä vuoksi sote-uudistuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota so-asioihin, ei vain te-asioihin.

Sosiaalipalvelut eivät ole terveyspalveluille alisteisia, vaan sosiaalisten tekijöiden edistämisellä on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa terveyspalveluiden rinnalla.

– Sote-uudistukseen valmistautuminen kuntatasolla onkin yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani. Emme voi tuudittautua siihen, että hyvinvointialueet ”tulevat”. Meidän pitää olla aktiivisesti valmistautumassa uudistuksen toteutumiseen ja taata kunnan toimintakyky ja turvata kuntalaisten hyvinvointi historiallisen suuressa uudistuksessa.

Minuun on kotikasvatuksessa iskostettu kiistaton usko ihmisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen

Reito muistuttaa, että sote-uudistus koskettaa myös valtavaa määrää kunnalla työskenteleviä ihmisiä. Siksi sen toteutuminen on myös työhyvinvointikysymys.

– Koen, että minulla on karttunut kunnallispoliittista päätöksentekoa varten tuntumaa kuntalaisten arjesta ja hyvinvointihaasteista. Työskentelen sosiaalipalveluiden ytimessä ja tehtävissä, joissa minun pitää hallita asiakkaiden palvelukokonaisuuksia ja toimia eri palveluiden rajapinnoilla.

Työssä hän kohtaa myös tilanteita, joissa palveluita on riittämättömästi tai niitä ei ole.

Reitoa vaivaa erityisesti lasten, nuorten ja aikuistenkin mielenterveyspalveluiden tilanne Tampereella. Aihe on syystäkin monen ehdokkaan asialistalla.

– Minulle nämä eivät ole ainoastaan teemoja paperilla tai numeroita tilastoissa, vaan työssäni kohtaamia, apua tarvitsevia ihmisiä, jotka ansaitsisivat parasta mahdollista apua. Mielenterveyteen panostaminen on investointia tulevaisuuteen siinä missä muutkin investoinnit.

Tärkeimpiä arvoja elämässä ja politiikassa Reitolle ovat toisista välittäminen, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus.

– Nämä ovat ne linssit, joiden kautta katson maailmaa. Ne motivoivat minua puuttumaan niihin rakenteellisiin asioihin, jotka vaikuttavat hyvinvointierojen syntyyn kuntalaisten arjessa.

Nämä samaiset arvot ohjasivat hänet myös demariksi.

– Minuun on kotikasvatuksessa iskostettu kiistaton usko ihmisten arvokkuuteen, tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Kenenkään ei tarvitse pärjätä maailmassa yksin.

– Olen aikuisiälläni kokenut mahdottomaksi sen, että en yrittäisi vaikuttaa siihen, että nämä arvot toteutuisivat yhteiskunnassamme paljon paremmin. Siksi olen sosiaalityöntekijä ja siksi olen demari.

Vaikka Reito on ensimmäistä kertaa ehdolla, hänellä on yli 10 vuoden kokemus erilaisista järjestötoiminnan tehtävistä. Niissä hän on saanut kokemusta mm. johtamisesta, vaikeiden päätösten ja kompromissien tekemisestä sekä eri näkökulmien yhteensovittamisesta.

– Lähdin ehdolle myös siitä syystä, että minulla on poliittisessa päätöksenteossa ja yhteistoiminnassa tarvittavia ominaisuuksia. Usein järjestöjen hallitustoiminnassa saa hyvän johdantokurssin diplomatian alkeisiin, ja uskoisin, että tämän kautta minulla on annettavaa myös rakentavan ja asiallisen päätöksenteon kulttuurin edistämisessä.

Kotiosoitteiden ja työpisteiden muuttuessa on voinut luottaa siihen, että Nysse hoitaa homman

Sote-asioiden lisäksi Reito haluaa edistää ympäristöasioita.

– Luontoalueiden monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa ovat tärkeitä siksikin, että meillä kaikilla on vastuu tehdä kaikki voitavamme ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi. Luonnossa liikkumisen mahdollisuudet edistävät myös kuntalaisten hyvinvointia.

Reito on asunut Tampereella Hervannassa, Kalevassa ja nyt Leinolassa, ja jokaisesta kodista on päässyt helposti metsään ja luontoon.

– Ympäristöasioihin kuuluu myös toimiva joukkoliikenne. Kotiosoitteiden ja työpisteiden muuttuessa on voinut luottaa siihen, että Nysse hoitaa homman.

Vielä tammikuussa Reitokaan ei tiennyt, millainen kevät oli edessä. Vaalien siirtyminen oli harmillista, mutta se antoi lisäaikaa pohtia vaaliteemoja ja viestejä.

– Kuntavaalikampanjassani seuraavia askeleita ovat näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa, vaaliteemojen kirkastaminen ja avaaminen somepäivityksissä sekä äänestäjien tavoittaminen.

– Tämä tuntuu suurelta haasteelta, koska vaaliasioita kotisohvalta koneelta käsin tehden yhteys muuhun maailmaan tuntuu etäiseltä. Katsotaan kuitenkin, millaiseksi vaalipöhinä vielä muodostuu, kun päästään lähemmäksi vaalipäivää, Reito sanoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Lotta Reito

Lukiolaisten kielitaidon perään itkeminen on tekopyhää

Vähän aikaa sitten uutiskynnyksen Suomen mediassa ylitti nuorten alati heikkenevä kielitaito. Esimerkiksi lukiossa saksan opiskelun määrä on romahtanut kuudesosaan 1990-luvun lukemista. Poliitikot ja liike-elämä olivat huolissaan, kuinka supistuva kielitaito heikentää tulevaisuudessa kaupan alan mahdollisuuksia. Varsinkin eräiden poliitikkojen ja etujärjestöjen kohdalla tämä huolestuminen lukiolaisten kielitaidosta on mitä suurinta jeesustelua, kun he ovat kaikkensa tehneet ajaakseen kieltenopiskelun entisestään marginaalisempaan asemaan.

Suomalaiset nuoret halutaan aloittamaan korkeakouluopiskelunsa entistä nuorempana, jotta he myös valmistautuisivat työelämään aikaisemmin. Tätä helpottamaan luotiin ensikertalaiskiintiö, eli korkeakoulujen on varattava osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Lukiosta opiskeluputken tulisi jatkua katkeamatta korkeakouluun. Vuonna 2020 korkeakouluihin valittavien opiskelijoiden määrä ylioppilastutkinnon perusteella nostettiinkin vähintään 51 %, mikä tarkoittaa ylioppilaskirjoitusten merkityksen voimakasta kasvamista. Samalla kun kirjoitusten merkitys nousi merkittävästi, kasvaa erityisesti myös niiden aineiden merkitys mitä lukiolainen kirjoittaa. Tämä sen takia, koska kirjoitettavista aineista saa eri määrän pisteitä.

Yksinkertaistettuna kirjoittamalla pitkän matematiikan L:n saat paljon enemmän pisteitä kuin kirjoittamalla esimerkiksi keskipitkästä saksasta vastaavan arvosanan, kun haet korkeakouluun. Kun opiskelee matemaattisista aineita, joista on tarjolla todella paljon kursseja, joita on käytävä saadakseen hyvän arvosanan ja paljon pisteitä, ei lukiolaisilla ole yksinkertaisesti aikaa ottaa työläitä ja huonosti pisteitä antavia kieliä.

Suomalaiset lukiolaiset eivät ole tyhmiä. He osaavat hyvin toimia vallitsevassa tilanteessa, kun pelkällä valkolakilla ei nykymaailmassa tee yhtään mitään. Tärkeintä on päästä seuraavalle asteelle. Ylivoimaisesti parhaiten sinne pääsee valitsemalla lukujärjestyksen täyteen matemaattisia aineita, joista saa hakuvaiheessa parhaat pisteet. Taktisesti ja järkevästi ajatteleva nuori jättää valitsematta heikosti pisteitä tuottavia kieliä, jotta hän omaa parhaat mahdollisuudet päästä todistusvalinnalla opiskelemaan haluamaansa korkeakouluun.

Tällä pääsykoeuudistuksella lukiosta on tehty kolme vuotta kestävä valmennuskurssi korkeakouluihin. Lukiolaisten on päivästä yksi tiedettävä mistä aineista saa kirjoituksissa parhaiten pisteitä ja valittava näitä kursseja. Kokeilut uusien aineiden sekä vähän pisteitä tuottavien aineiden kanssa jätetään minimiin. Kun lukiosta on näin tehty pelkkä vuosia kestävä painekattila, ei ole mikään ihme lukiolaisten stressikäyrien osoittaessa taivaita. Juuri näin kerrottiin käyvän, kun uudistusta suunniteltiin, mutta se ei uudistuksen tekijöitä hetkauttanut. Ja nyt sitten ollaan ihmeissään, kun kriitikoiden varoitukset kävivät toteen.

No, valittaminen ja ongelmien osoittaminen on aina helppoa. Paljon vaikeampaa on tuoda esille, kuinka asioihin saataisiin parannusta. Muutama korjausehdotus olisi kuitenkin varsin helppo toteuttaa. Ensinnäkin eri aineiden pisteytystä voitaisiin tasapainottaa, esimerkiksi kielten ja matemaattisten aineiden välillä. Näin nuorilla olisi mahdollista valita myös kieliä ilman, että riskeeraa omat mahdollisuutensa jatko-opintoihin. Ylioppilastodistuksella valittavien määrä voitaisiin vähentää, jotta lukiossa olisi helpompaa valita eri aineita, eikä vain hyvin pisteitä tuottavia.

Ensikertalaiskiintiötä pitää myös voimakkaasti vähentää tai jopa poistaa kokonaan. Kiintiöllä tavoiteltiin välivuosien vähentämistä, kun ensimmäistä kertaa hakijat pääsisivät helpommin sisään. Paradoksaalisesti tämä uudistus on kuitenkin pahimmillaan lisännyt välivuosia! Syynä on se, että jos hakee esim. lääkkikseen ensisijaisesti, mutta pääseekin opiskelemaan biologiaa, hän jättää paikan ottamatta. Hakija ei halua menettää ensikertalaiskiintiötään ja parhaita mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan vaikeasti saavutettavaan aineeseen. Ensikertalaiskiintiötä vähentämällä sekä helpottamalla alanvaihtoa korkeakouluissa parannetaan tilannetta tällä sektorilla.

Suuremmat ja hitaammat muutokset ovat osittain kiinni rahasta sekä asenteista. Mikäli halutaan nuoria aikaisemmin ja helpommin korkeakouluihin niin lisätään aloituspaikkoja reilusti. Tämä kyllä maksaa verorahoja, jota tarvitaan myös esim. terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, yritystukiin ja vaikka mihin, niin aiheesta täytyy keskustella laajasti. Asenteiden puolella taas kirjoitusten painoarvon laskeminen mahdollistaisi palaamisen lukion alkuperäisiin arvoihin, eli yleissivistävään koulutukseen. Mielestäni on itseisarvo, että suomalaiset nuoret voisivat saada ammattitaitoisten opettajien johdatuksella tietoa vähän kaikesta. Näistä tiedoista, kun on aina hyötyä myöhemmin. Kaupan alalla on hyvä tietää muiden maiden tapoja, kulttuureja ja uskontoja. Insinöörin koodatessa sovellusta on ihmisen psykologian tuntemuksesta hyötyä parhaan lopputuloksen saavuttamiseen. Juristeille taas historiasta ja biologiasta ei voi ainakaan olla haittaa toimiessaan ammatissaan.

Yleissivistävään koulutukseen keskittyvässä lukiossa opiskelijatkin voisivat hengittää ilman jatkuvaa huolta sekä stressiä kirjoituksista sekä korkeakoulujen pääsykokeista. Kyllä he sitten työelämässä ehtivät stressata monta vuosikymmentä. Lukiossa suomalaiset nuoret ansaitsevat vielä hetken keskittyä sivistämään itseään ja nauttimaan laadukkaasta opetuksesta sekä toistensa seurasta.

Jyri Tuokko (sd)

Kirjoittajalla on historian ja yhteiskuntaopin opettajan pätevyys

Kuntavaaliehdokkaana Tampereella