Valtuutettu Inna Rokosa esittää aloitteen lasten vaalien järjestämiseksi Tampereella kuntavaalien 2021 yhteydessä

Lasten vaalit järjestettiin ensimmäisen kerran Porissa vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Sittemmin lasten vaalit ovat keränneet niin paljon hyvää palautetta, että ne järjestettiin vuoden 2019 europarlamenttivaalien yhteydessä jo yli 30 kunnassa – muiden muassa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Idea lasten vaaleista lähti liikkeelle turhautuneen äidin Facebook-päivityksestä; lapsi ei ollut saanut pudottaa äidin äänestyslipuketta vaaliuurnaan. Päivityksen seurauksena Porissa haluttiin kehittää lapsille oma tapa vaikuttaa. Demokratian kannalta onkin tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää. Äänestysaktiivisuutta olisi syytä nostaa, sillä esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli vain 58,8. Kun äänestäminen tulee tutuksi jo pienestä pitäen, kynnys äänestää alenee myös yleisissä valtakunnallisissa vaaleissa.

Yli 30 kunnassa vuoden 2019 europarlamenttivaalien alla virallisen vaalipaikan läheltä löytyi omatoiminen lasten vaalipiste kunnan valinnan mukaan jo ennakkoäänestyksen aikana tai varsinaisena vaalipäivänä. Lapsi äänesti vanhemman tai muun aikuisen opastuksella jotakin kuudesta fiktiivisestä ja hyvämielisestä eläinhahmosta. Kaikkien kuntien lasten vaalien tulokset laskettiin yhteen ja voittaja julkistettiin varsinaista vaalipäivää seuranneella viikolla. Vaalit voittaneen Kiira Ketun terveiset toimitettiin Euroopan parlamenttiin Suomen edustajalle.

Valtakunnallisten lasten vaalien toteutukseen osallistuvat Suomen Nuorkauppakamarit ry, Porin kaupunki ja Kuntaliitto tiiviissä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri kuntien kanssa. Tampereella toteutukseen voisi osallistua myös Lasten Parlamentti. Seuraavat valtakunnalliset lasten vaalit järjestetään 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuutta lasten vaalien järjestämiseksi riittävin resurssein vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Tampereella 17.2.2020

Inna Rokosa, kaupunginvaltuutettu (sd)

Lähteet: www.lastenvaalit.fi ja Tilastokeskus

Valtuutettu Anne Liimola esittää, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa

VALTUUSTOALOITE: 17.2.2029

Aluehallintoviranomaisen esityksen mukaiset lasten läsnäolokertoimet käyttöön varhaiskasvatuksessa

Aluehallintoviranomainen on esittänyt (LSSAVI/885/05.12.02/2018) päätöksessään Tampereen kaupungin järjestämästä varhaiskasvatuksesta, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten läsnäoloissa voidaan käyttää laskennallista suhdelukua/kerrointa seuraavasti:

ikä/op/kp                                suhdeluku/kerroin

alle 3v kp                                  2

yli 3v alle 5h/pvä                        0,6

yli 3v yli 5h/pvä                          1

esioppilas                                 0,6

esioppilas, joka myös vakassa   1

Tampereella on käytössä seuraavat kertoimet:

alle 3v kp                              1,75

alle 3v, 15 pvä/kk                   1,45

alle 3v, 10 pvä/kk                    0,9

alle 3v, op, 20h/vko                 0,9

yli 3v kp                                1

yli 3v, 15 pvä/kk                     0,75

yli 3v, 10 pvä/kk                     0,5

yli 3v, op 20h/vko                   0,5

Tampereella esim. 10 päivän sopimuksella olevien lasten tulisi jakaa yksi päiväkotipaikka eli heidän tulisi olla eri päivinä päiväkodissa. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole Varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja lapsen edun mukainen.

Varhaiskasvatuslaki:

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.

Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia.

36 § Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen : Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valtuustoaloitteessani esitän, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa.

Anne Liimola (sdp)

SDP Tampere | Rekrytori 2020

Työministeri Haatainen avasi Tampereen Rekrytorin

Avauspuheessaan Tuula Haatainen sanoi, että Rekrytorin kaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä, koska sieltä saa kätevästi paljon tietoa erilaisista työmahdollisuuksista.

Hän muistutti myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen päämääristä.

Hallituksen tavoite on se, että saadaan yhteen työnantajia ja työnhakijoita, ja että ihmiset miettisivät monipuolisesti uramahdollisuuksia.

Minun tehtäväni työministerinä on edesauttaa sitä, että ihmiset ja työpaikat kohtaavat, sanoi Haatainen.

Hallitus satsaa koulutukseen, mm. siten, että toisen asteen koulutus tulee maksuttomaksi.

Sillä varmistetaan, että koulutuspolku ei pääty peruskouluun, vaan jokainen saa tutkinnon ja voi paremmin työllistyä, Haatainen korosti.

Työministeri muistutti myös elinikäisestä oppimisesta ja että osaamisen päivittämiseen on saatava enemmän mahdollisuuksia, sillä uusi teknologia tuo jatkuvasti uusia työmuotoja.

Enää ei voi luottaa siihen, että sama työ jatkuu vuodesta toiseen.

Haatainen uskoo, että rekrytapahtuma tuo toivoa ja näkymää tulevaisuuteen sekä antaa konkreettisesti mahdollisuuksia löytää uusi ura.

Luottakaa itsenne. Varmasti avautuu uusi mahdollisuus, uusi toivo ja uusi tulevaisuus, rohkaisi Haatainen.

SDP Tampere | valtuutettu Ari Wigelius

Ari ei halua päästää itseään helpolla

Ensimmäisen kauden tamperelaisen demarivaltuutetun Ari Wigeliuksen halu ottaa selvää asioista, oppia kaiken aikaa uutta ja olla hyvä valtuutettu konkretisoituu kahteen ryhmätoveriin. Vasemmalla puolella istuu pormestari ja oikealla puolella pääministeri.

– Tiedon saannin kannalta voiko valtuutettu enempää toivoa. Minulle on valtava hyöty ja kehittymisen paikka saada tehdä työtä tällaisten ihmisten kanssa, sanoo Wigelius.

Ensimmäistä valtuustokautta on takana reilut 2,5 vuotta. Vaikka Ari Wigelius (35) oli pitkään ollut aktiivinen järjestöihminen, vaalityöntekijä ja yhteiskunnallinen keskustelija, oli valtuustotyöskentelyn arki kuitenkin vieras. Vaalien ensikertalaisuus ja suoraan SDP:n valtuustoryhmään ilman lautakuntakokemusta laittoivat miehen heti kovaan kouluun.

Tänään valtuutettu-Wigeliuksen poliittinen arki on jo hiukan toista, kuin se oli ensimmäisenä vuotena.

– Minä luin todella paljon ja otin selvää asioista mutta hyvä koulu oli myös valtuustoryhmän kokoukset, joissa esimerkiksi pormestari ja toimialojen asiantuntijat puhuivat. Imin tietoa aivan älyttömästi ja usein pääni olikin kipeä, sanoo Wigelius.

Wigelius puhuu ”uuvuttavasta ajanjaksosta”, jolloin piti omaksua paljon uutta tietoa. Wigelius ei halunnut päästää itseään helpolla, eikä halua tehdä sitä jatkossakaan.

– Kun tamperelainen tulee kysymään jotain, hän olettaa valtuutetun tietävän kaikesta kaiken. Valtuutettu ei mielestäni voi vain pyytää anteeksi tietämättömyyttään ja luvata selvittää asiaa, vaan hänellä pitää olla jonkinlainen haju käsiteltävistä asioista, Wigelius huomauttaa.

Wigeliuksen mukaan rivivaltuutettu on yhtä lailla vastuussa esimerkiksi leikkauspäätöksistä kuin pormestari Lauri Lyly. Valtuutetun on kyettävä kantamaan vastuunsa ja perusteltava mielipiteensä.

Sata lasissa kaiken aikaa

Sata lasissa jatkuvasti toimivan Wigeliuksen sataprosenttisen vakava suhtautuminen kaupunginvaltuutetun työhön tulee esille, kun Wigelius puhuu esityslistoihin tutustumisesta.

– Minua ärsyttävät sellaiset valtuutetut, jotka ovat ensin tehneet paljon töitä päästääkseen kaupunginvaltuustoon, mutta sitten tullaan kokouksiin vain istumaan. Saatetaan jopa naureskella niille valtuutetuille, jotka ovat aktiivisia, ottavat asioista selvää ja käyttävät puheenvuoroja.

– Minusta tämä osoittaa pelkoa siitä, ettei uskalleta heittäytyä vaan mieluummin kritisoidaan muita. Sanotaan, että valtuuston kokouksissa turha puhe ottaa vallan, mutta se johtuu siitä, että järki-ihmiset ovat hiljaa ja katsovat sivusta, Wigelius sanoo.

Jo ennen valtuustoon pääsemistä Wigelius tunnettiin järjestöaktiivina ja näkemystensä vahvana esiintuojana. Näitä mies on edelleen, mutta omasta mielestään sillä lisäyksellä, että nyt hän on paljon fiksumpi.

– Jokainen vuosi tuo lisää kokemusta ja ymmärrän entistä paremmin asioiden olevan kokonaisuuksia. Enää en ajattele niin lapsellisesti ja naivista kuin ennen valtuustokautta eli niin kivaa kuin kaikille olisikin luvata rahaa, ei se ole arkitodellisuutta.

– Monet leikkauksista ovat olleet oman arvomaailmani vastaisia, mutta jos tällaisia ikäviä päätöksiä ei pystytä tekemään, niin kymmenen vuoden kuluttua kenelläkään ei ole enää mitään, toteaa Wigelius.

Wigelius sanoo olevansa tulessa

Viimeisen neljänneksen ja muun muassa viimeisen talousarvion ollessa edessä Wigelius tunnustaa olevansa tulessa.

– Minä toivon olevani viimeisen vuoden aikana yhä pätevämpi ja yhä innostuneempi. Sd-ryhmän sisällä olemme saaneet ohitettua kaikki ryhmää rasittaneet kiistat Atanas Aleksovskia myöten ja koko ryhmä on päässyt niistä eteenpäin sen sijaan, että olisimme kaiken aikaa riitelemässä toistemme kanssa.

Wigelius aloitti seuraavan vaalikampanjan jo joulukuussa, kiitos ”opposition” valtuutetun sanojen ja katseen. Wigeliusta katsottiin vihaisena silmiin ja väitettiin demareiden romahtavan seuraavissa vaaleissa ja kuinka hänen puolueensa murskaa demarit.

– Tämän heiton jälkeen olen painanut joka päivä täysillä, jotta SDP voittaa Tampereen seuraavat kuntavaalit. Kiitän tätä valtuutettu, että hän antoi minulle valtaisasti tarmoa tehdä vaalityötä, sanoo Wigelius.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

SDP Tampere | Tampere by night

Lauri Lyly: Mistä on Tampereen kehitys tehty?

Tällä pormestarikaudella Tampere on kasvanut ja rakentunut. Työn alla ovat olleet ratikka, Kansi ja Areena, Hiedanranta, Sulkavuoren uusi keskusvedenpuhdistamo. Uusia koteja valmistui vuonna 2019 yli 4000.

Uusiakin on luvassa. Olemme päättäneet rakentaa uudet tilat Tampereen taidemuseolle ja Sara Hildénin taidemuseolle. Tämän vuoden aikana päätämme ratikan jatkolinjoista.

Vauhdikas rakentaminen näkyy myös urheilupaikoissa. Vuoden 2020 aikana meille valmistuu uusi pesäpallokenttä Kauppiin, uusi tekojääkenttä Sorsapuistoon ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa.

Tampereen väestökasvu on ollut historiallisen suurta. Vuosittain uutta noin 3000 uutta tamperelaista on muuttanut kaupunkiin.

Suurin yksittäinen ikäluokkamme ovat 24-vuotiaat. Haasteenamme on pitää heistä kiinni. Moni haluaisi pitää Tampereen kotinaan, mutta työpaikat ajavat muuttamaan pois.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Miten voisimme luoda lisää työpaikkoja, yrityksiä ja toimeentuloa Tampereen seudulle? Se on yhteinen haasteemme.

Pormestarikauden alussa kaupunki joutui ratkomaan korkeaa työttömyyttä ja huonoa taloustilannetta. Nämä kaksi ovat yhä haasteinamme, vaikkakin pienempinä kuin vuonna 2017.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Huhtikuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Joulukuussa 2019 se oli 11,6 prosenttia. Olemme pystyneet parantamaan tilannetta erityisesti alueellisella työllisyyskokeilulla.

Kokeilun aikana työttömyysaste ehti painua reilusti alle 11 prosentin. Harmillisesti valtioneuvoston päätöksellä kokeilu lopetettiin vuonna 2018 lopussa. Onneksi uusi hallitus on näyttänyt vihreää valoa kokeilun jatkamiselle keväällä 2020.

Työ pääradan parantamiseksi ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman vilkastamiseksi jatkuu. Tarvitsemme lisää kapasiteettia Tampereen ja Helsingin väliselle päärataosuudelle.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta.

Olemme käynnistäneet myös kokeiluja ja pilotteja. Esimerkiksi lähijunaliikenteen vuoroja on lisätty vuoden 2020 ajaksi Tampereen seudulla. Yhteydet Nokialta, Lempäälästä ja Orivedeltä ovat sujuvia ja nopeita. Tampereelle on helppo tulla.

Lisäksi pormestarin päätöksellä on perustettu muun muassa Köyhyysohjelmaan pureutuva köyhyystyöryhmä, huumeongelman tilannekuvaa kartoittanut työryhmä, esittävien taiteiden kehittämisen työryhmä ja Smart Tampere -ohjelman ohjaustyöryhmä.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta. Lisäksi kokeilemme osallistuvaa budjetointia.

Lisäksi olemme kehittäneet kaupungin omaa toimintaa. Haluamme, että Tampereen kaupunki on hyvä työpaikka, joka houkuttelee osaajia. Tämän saavuttaminen edellyttää vielä lisää tekoja, mutta yhdessä arjen ammattilaisten kanssa pystymme siihen.

Kiivaan kasvu- ja investointikauden aikana emme ole halunneet tinkiä arjen palveluista. Olemme tehneet arvovalintoja. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja ei ole kasvatettu. Ikäihmisten palveluihin olemme lisänneet huolehtivia käsipareja.

Olemme yhtiöittäneet Tampereen tilapalvelut, Pirkanmaan Voimian ja Tampereen infran. Omina yhtiöinään ne ovat taloudellisesti toimivampia kokonaisuuksia ja lisäksi juuri näitä palveluita ja toimintoja on sujuvampaa kehittää kuin osana kaupungin omaa toimintaa.

Näissä muutoksissa emme ole tinkineet henkilöstön asemasta tai työsuhteiden ehdoista. Olemme turvanneet henkilöstön asemaa solmimalla asialliset siirtosopimukset. Olemme myös edellyttäneet, että perustettavissa uusissa yhtiöissä henkilöstöllä on oma edustajansa yhtiön hallituksessa.

Vaikka valtuustokausi alkaa kääntyä loppupuolelle, on työtä vielä tehtävänä. Erityisesti asunnottomuus, huumeongelma, ilmastonmuutos ja talous-, työllisyys- sekä sote-tilanne tarvitsevat tekoja.

Niitä on tehtävä nyt. Eikä ensi kaudella. Ongelmilla on tapana paisua, jopa kohtuuttomiin mittoihin, jollei toimeen tartuta.

Lauri Lyly, Tampereen kaupungin pormestari

Sos.dem. valtuustoryhmän aloite

Valtuustoryhmän aloite ääneen lausuttuna ja pähkinänkuoressa 27.1.2020.
Pähkinänkuoren avaa sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.
Aloitteen sisältö on otsikoitu näin: ”Henkilöstön edustajien nimeäminen kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin.”

 

SDP Tampere | Edustajien nimeäminen

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää henkilöstön edustajien nimeämistä kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin

Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa on ollut Suomessa voimassa kohta 30 vuotta. Lain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä hallinnolla tarkoitetaan. Enemmistössä yrityksissä henkilöstön edustusta hallinnossa ei ole kuitenkaan järjestetty lainkaan tai edustus on järjestetty esim. johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä tai hallintoneuvostossa, joissa vaikutusvalta on rajattua. Vähemmistönä ovat sellaiset yritykset, joissa henkilöstöllä on edustus yhtiön hallituksessa. Tällä hetkellä lain toteutuminen yrityksissä on siis heikkoa.

Toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä hyödyttää tutkimusten mukaan sekä työntekijöitä että yritystä. Henkilöstön edustus hallituksessa edistää tiedonkulkua, parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa luottamusta. Mitä enemmän on paikallista luottamusta, sitä helpompi asioita on sopia. Tiedonvälitys kulkee myös ylhäältä alaspäin ja esimerkiksi johdon ehdottamien muutosten tarpeellisuutta voidaan helpommin perustella sekä ymmärtää. Varsinkin muutostilanteissa tiedonkululla ja luottamuksella on suuri merkitys.

Suomi on yritysten vuoropuhelussa jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista Ruotsista ja Saksasta. Näissä maissa työntekijöillä ovat Suomea paremmat vaikutusmahdollisuudet. Ruotsalaisilla ja saksalaisilla työpaikoilla vallitsee myös suomalaisia työpaikkoja vahvempi luottamuksen kulttuuri.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja turvata henkilökunnan äänen kuuluminen yhtiöiden päätöksenteossa. Näin toimiessamme olisimme myös edelläkävijä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä. Tämä sopii hyvin kuntapuolen omistajille ja erityisesti Tampereelle.

Tampereella henkilöstön edustajia on valittu Pirkanmaan Voimia Oy:n, Tampereen Tilapalvelut Oy:n, Tampereen Infra Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n hallituksiin. Saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Uudenlaisesta järjestelystä on tullut vain myönteistä palautetta. Nyt olisi oikea aika laajentaa käytäntöä koskemaan kaikkia yhtiöitä, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Esitys: Esitämme, että jatkossa kaupunki nimeää henkilöstön edustajan kaikkiin yhtiöihin, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Tampereella 27.1.2020

Tampereen sos.dem. valtuustoryhmä