Tampere tarvitsee julkiseen sektoriin ja tasa-arvoisempaan kaavoitukseen nojaavia ratkaisuja segregaation torjumiseksi, ja jokaiselle oikeuden mukavaan ja turvalliseen asuntoon

Nykyään vuokra-asuntoja rakennetaan Tampereella ennätysmäärä, ja asuntokauppakin käy kuumana. Silti yhä useampi nuori ei uskalla unelmoida omistusasumisesta, etenkin perheasuntojen akuutin puutteen takia lähellä palveluita, ja koska markkinavuokra syö liian suuren osan nuorten tuloista.

Se, ja yksityisen sektorin asettamat omistusasuntojen liian korkeat hinnat eivät koske vain nuoria, vaan vaikuttavat myös kielteisesti pienituloisiin, maahanmuuttajataustaisiin, vammaisiin ja köyhiin eläkeläisiin. Tästä hyvä esimerkki on Ranta-Tampella, jossa kaupunginvaltuuston toiveesta huolimatta useat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennushankkeet epäonnistuvat jatkuvasti.

Viime vuosina ARA-asuntojen määrä on vähentynyt, ja Tampereen rakennuttamat sosiaaliset asunnot eivät vastaa lähellekään niiden tarvetta, joka on noussut hurjan väestönkasvun takia. Yksityinen sektori vuorostaan ei rakenna tarpeeksi edullisia perheasuntoja ja tekee voittoja rakentamalla ja myymällä sijoitusasuntoja varakkaille sijoittajille.

1980-luvulla valmistuneiden kerrostalojen saneerauksen tarve kasvaa lähiöissä, joissa moni syrjäytynyt tamperelainen asuu, mutta edulliset vuokra- ja omistusasunnot ovat saatavilla vain siellä, missä palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat vähissä. Tämän takia haavoittuvimmassa asemassa olevat tamperelaiset eivät voi päästä eroon kehnoista taloudellisista olosuhteisista, mikä kiihdyttää sosiaalista eriytymistä kaupunginosien sisällä ja niiden välillä ja voi jopa lisätä asunnottomuutta ja muita sosiaalisia ongelmia. Niin ei ole pakko olla.

Tampereen kaupungin pitää omaksua merkittävämpi rooli asuntopolitiikassa ja kaavoituksessa torjuakseen sosiaalista eriytymistä, ja jotta ihmisoikeus mukavaan ja turvalliseen asuntoon toteutuisi täysin. Kaupungin on sijoitettava julkiset palvelut tasavertaisesti jokaiseen kaupunginosaan ja kaavoitettava alueita niin, että kaikkialla on helppo pääsy lähiluontoon, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja pyörätiet. Kaupungin on myös panostettava omistus- ja vuokra-asumisen eri muotojen sekoittamiseen.

Tampereen tulee lisätä omistamiensa edullisten suurempikokoisten vuokra-asuntojen tarjontaa Wienin esimerkin mukaisesti ja sijoittaa ne yhdenvertaisesti ympäri kaupunkia kysynnän tyydyttämiseksi ja asuntomarkkinoiden epätasa-arvon vähentämiseksi. Lisäksi voitaisiin selvittää kaupungin omistaman rakennusyhtiön perustamisen mahdollisuutta keinona rakentamiskulujen vähentämiseen, vuokra-asuntotuotannon sujuvoittamiseen ja edullisten omistusasuntojen rakentamiseen myytäväksi tarveharkintaisesti etenkin pienituloisille ensiasunnon ostajille.

Nämä rohkeat ratkaisut on pantava täytäntöön ennen kuin Tampereen asuntomarkkinoiden ongelmat paisuvat suhteettoman suuriksi.

Arseniy Lobanovskiy, SDP:n ehdokas Tampereen kuntavaaleissa

Kulku Alasjärven uimarannalle turvallisemmaksi!

Kulku pyörällä ja jalkaisin Alasjärven uimarannalle on erittäin vaarallinen. Kun tulee Irjalankadulta ja kääntyy matonpesupaikalta kohti Alasniitynrantaa, alamäen jälkeen tulee molemmista suunnista pyöräilijöitä ja alikulkutunnellin jälkeinen risteysalue on epäselkeä. Risteysalueelta on mahdollisuus kääntyä kohti Frisbeegolfkeskusta tai uimarannan parkkipaikkaa. Lisäksi risteykseen yhdistyy myös kevyenliikenteenväylä.

Kulku alasjärven uimarannan P-alueelle autolla on erittäin epäselkeä ja sitä kautta turvaton jalankulkijoille sekä pyöräilijöille. Samaa reittiä käyttävät niin Tampereen Frisbeegolfkeskuksen käyttäjät kuin Alasjärven uimarannalle kulkijat. Kesän parhaina päivinä reitti voikin olla jopa ruuhkainen.

Ranta-alue on perheystävällinen, nuoriso viihtyy siellä myös. Matala ranta, hyppytorni ja kunnon laiturit takaavat hyvät uintiretket. Aluetta pitäisi mielestäni kehittää kokonaisvaltaisesti turvallisemmaksi lisäämällä kevyenliikenteen väylä tai selkeyttämällä autoilijoiden kulkua parkkialueille. Kun kulku saadaan uimarannalle turvallisemmaksi, voidaan alueelle lisätä esimerkiksi ulkoliikuntalaitteita ja paremmat pukukopit.

33560
Outi Mikkola
kuntavaaliehdokas (sd.)

Kuva: Studio Torkkeli

Lähihoitajiksi tarvitaan lisää työkavereita, jotta työtä pystyisi tekemään hyvin

Puheen pitäminen on yksi tapa vaikuttaa. Iida Viljanen, 41, on pitänyt ennenkin puheita PAMin valtuustossa ja SAKn edustajistossa, mutta viimeksi puheen pitäminen oli aika jännittävää. Tilanne oli erilainen, sillä kyseessä oli vappupuhe ja se pidettiin etänä.

Pidetään puhe missä tahansa, ensin puhujan täytyy miettiä, mitä hän haluaa sanoa.

– Ajattelin asiaa ay-liikkeen kannalta. Halusin tuoda esille järjestäytymisen voimaa ja solidaarisuutta.

Harjoituksena piti ensin tehdä minuutin mittainen puhe.

– Tiivistäminen on kaikkein haastavinta, kun on paljon sanottavaa. Sen jälkeen minuutin puheesta sai rakentaa kolmen minuutin puheen.

Kolmeen minuuttiin saakin mahtumaan jo enemmän sanottavaa.

Viljasen haluaa käyttää puheessaan dramatiikkaa eli taukoja ja hidastusta. Vinkki kaikille puhujille on napakka.

– Kolme pointtia on aika hyvä. Lyhyitä lauseita.

Järjestösihteeri Viljanen tekee työssään laidasta laitaan kaikkea, mitä vaan voi tehdä.

– Tylsästä päästä ovat taloushallinto ja pankkiasiat. Parhaasta päästä ovat jäsenten kohtaamiset, jäsenhankinta ja järjestäytymisen rakentaminen.

Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta

Luottamusmiesten sparraamisen lähtökohta on, että ensin on ymmärrettävä, että voima tulee jäsenistä.

– Jäsenten hankinta työpaikalla ja vuorovaikutus ovat keskeisiä. Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta.

Usein on niin, että ihmiseltä ei ole edes kysytty. Hän on voinut miettiä liittymistä, mutta ei ole tehnyt toimenpiteitä liittyäkseen.

– Liittoon liittyminen voi olla joillekin tosi iso juttu. Siksi monille pitää perustella, mitä hyötyä siitä on. Monet näkevät tärkeänä vain kassajäsenyyden. Työelämän pelisääntöjen valvonta on myös hyvä ymmärtää.

Viljanen on työssä Tampereella PAMin ammattiosastolla 003.

– Se on Pirkanmaan isoin ammattiosasto, Suomen toiseksi suurin. Kisailemme aina Helsingin kanssa, kumpi on suurempi. Usein osastoissa ei ole työntekijöitä, meillä on, koska olemme niin iso.

Viljanen päätti lähteä ehdolle jo viime vuoden puolella. Vaalikoneetkin on täytetty hyvissä ajoin.

– Vaalikonevastausten perusteluosuus on vain 500 merkkiä, siksi ajattelin Instagramin tarinoissa perustella tarkemmin ajatuksiani.

Viljanen on hiukan kipuillut, miten tuoda itseään esille sormessa.

– Monella on hienoja mainoksia. Itse tykkään postailla oman elämäni arkea, johon vaaliteemani sitoutuvat.

Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin.

Hän toivoo tavoittavansa itsensä ikäisiä, 35–50 -vuotiaita naisia.

– Olen entinen lähihoitaja, varmaan sydämeltäni aina lähihoitaja ja toivon, että myös ikäihmiset löytäisivät minut.

Lähihoitajilla on tukalat oltavat kaikkialla Suomessa.

– Vain harvat paikat ovat sellaisia, joihin mennään pareittain. Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin. Kotihoidon piirissä on paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka joutuvat olemaan kotonaan yksin. Vaikka kotihoito kävisi neljä kertaa päivässä ja kerran tai kaksi yöllä, niin se ei ole kenenkään arvon mukaista.

Käynti riippuu tarpeesta. Lyhin käynti on 10–15 minuuttia, jolloin pitäisi ehtiä tekemään myös kirjaus.

– Siinä ajassa ei ehdi kohtaamaan ihmistä. Se on surkeaa ja itku tulee, kun pistää oven kiinni, ja mummo huutaa perään, että ”Taas sun pitää mennä. Te vaan käytte täällä niin nopeasti.”

Omaisetkaan eivät ole tyytyväisiä siihen, että ei ole aikaa hoitaa. Heille ei pysty raportoimaan, missä kunnossa ihminen on.

– Jos on mahdollista, että käy samoissa paikoissa, silloin tietää miten ihminen käyttäytyy ja silloin voi paremmin tehdä havaintoja.

Alalle pitäisi saada lisää työkavereita, jotta käynnit voitaisiin suunnitella väljemmin. Silloin ehtisi kohdata ihmisen ja silloin oma työssä jaksaminen parantuisi. Henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä taukojen pitäminen on tärkeää.

– Harvoin edes palkka on ykkösasia, vaan se, että saataisiin lisää työkavereita, jotta pystyisi tekemään työtään eettisesti hyvin.

Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä.

Viljanen on ollut ay-aktiivi pitkään ja tullut sitä kautta mukaan politiikkaan.

– SDP:n arvot ja toisaalta myös kaverit johdattelivat. Valtuutettu Ari Wigeliuksen olen tuntenut pitkään.

Viljanen muutti Helsingistä Tampereelle 2014.

– Heti tuli sellainen olo, että tämä on minun kotikaupunkini. Katson kaupunkia ylpeydellä. On ollut hienoa nähdä kaupungin huima kehitys näin lyhyessä ajassa.

Viljanen muistuttaa, että Tampereen luonto ja vesi ovat sellaisia, joita pitää vaalia.

– Ympäristö ja erityisesti ilmastoasiat pitää huomioida. Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä. Ilmasto on otettava huomioon päätöksenteossa ja toimittava Hiilineutraali Tampere -ohjelman mukaan.

– Helsingistä muuttaessani minulla oli kriisi, että miten pärjään ilman merta. Hyvin olen pärjännyt. Olen hieman huolissani siitä, että rantoja viedään kaupunkilaisten käytöstä. Ihmisten pitää voida liikkua koskemattomassa luonnossa ja metsässä, korostaa Viljanen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Selvitetään tanssilavan rakentaminen Tampereen alueelle

Lavatanssiharrastus on suosittua eri ikäisten keskuudessa. Tanssi on vaikuttavaksi todettu liikuntamuoto, jossa liikunnan ilon lisäksi mahdollistuu musiikista nauttiminen ja sosiaalisuus. Lavatanssit ovat selkeästi osa suomalaista kulttuuria ja tämän kulttuurin esille tuominen ja lavatanssien mahdollistaminen Tampereella olisi hyvä lisä kaupungin kulttuuri-imagoon ja kulttuuripääkaupunkihankkeelle.

Parhaimmillaan tanssilava palvelee ympäri vuoden, mutta tavoitetila on keväältä syksyyn. Paras tanssilava sijaitsee järvenrantamaisemissa, mutta tanssilavoja löytyy esimerkiksi metsän keskeltä tai soramontussa ja jopa yritysalueilta.

Kaupungilla on aikoinaan ollut tanssilava Pyynikin rannassa ja Mustalahden satamassa proomu. Viikinsaaressa on tanssilava, jonka toimivuutta voisi kehittää. Viikinsaaren lavan lisäksi tarvitaan kuitenkin isompi tanssilava, joka palvelee pidemmän aikaa vuodessa ja on paremmin saavutettavissa. Tanssilavalle löytyy tilaa kaupungista ja oleellista olisi, että lava olisi liikenteellisesti helposti saavutettavissa muualtakin Tampereelle tuleville lavatanssijoille.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupungissa selvitetään, minne tanssilava voitaisiin sijoittaa. Selvitystyössä tulee tehdä yhteistyötä paikallisten tanssiseurojen kanssa ja seurojen ja lavatanssiharrastajien osaamista hyödynnetään prosessissa liittyen mm. tanssilavan sijaintiin, tarvittavaan tilaan, palveluihin ja paikoitusaluetarpeeseen.

Anne Liimola (sdp)

Demareiden vahvuus on kyky yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa

Jyri Tuokko, 28, oli viime eduskuntavaalien aikana mukana Sofia Julinin kampanjatiimissä. Viime syksynä Tuokko pohti pitkään, että menisikö jälleen mukaan jonkun taustajoukkoihin vai lähtisikö itse ehdolle?

Päätös lähteä ehdolle kirkastui hyvissä ajoin, joulun seudulla. Tärkeiden asioiden lista löytyi varsin helposti.

– Laitoin ajatuksia paperille ja siitä se sitten konkretisoitui. Mietin, mitkä olisivat omia vaaliteemojani. Sieltä tulivat koulutukseen liittyvät asiat, mielenterveys, työvoimapalvelut, asuntopolitiikka sekä liikunta ja urheilu.

Vaalien siirtoon Tuokko oli lievästi sanoen pettynyt.

– Minulla oli valmis suunnitelma, milloin mitäkin tulee ulos. Paljon päivityksiä, kolumneja ja videoita lähinnä somessa. Kaikki oli aikataulutettu. Kun vaalit siirtyivät, siinä meni kyllä ilmat pihalle. Maaliskuuhun tuli ihan liikaa aikaa, eikä sen jälkeen ollut kovinkaan paljoa järkeä tehdä mitään kampanjointia kuukauteen.

Viime vaaleissa hän aktivoitui äänestäjänä viikko ennen vaaleja.

– Tein silloin pari vaalikonetta ja kävin äänestämässä. Kun vaalimainokset tulevat kaduille ja muualle, luulen, että äänestäjille tulee sellainen fiilis, että täällähän on oikeasti jotkut vaalit.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa.

Yliopistossa politiikantutkimuksen kursseilla politiikka alkoi kiinnostaa teoreettisella tasolla.

– Silloin kiinnostuin myös demareista. Kun kävin läpi puolueita ja niiden ohjelmia, niin SDP vaikutti järkevimmältä. Minulle on tärkeää se, että demarit tulevat toimeen muiden kanssa.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole yli 50 %:n kannatusta, vaaditaan yhteistyökykyä.

– On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa. Se voi olla turhauttavaa ja ärsyttävää, mutta politiikassa täytyy tehdä kompromisseja.

Satakunnan Ulvilasta kotoisin oleva Tuokko on asunut Tampereella kohta 10 vuotta.

– Tampereella on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kaupunki on kasvava ja rohkea verrattuna siihen toiseen, T:llä alkavaan länsirannikon suureen kaupunkiin. Täällä uskalletaan tehdä suuria päätöksiä, uskalletaan kasvaa. Tampereen rohkeus tulee siitä, että olemme täällä päättämässä.

Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Jokaisella on hyvä olla tuntuma historiaan. Mitä poliitikko voisi ottaa oppia historiasta?

– Yksi on se, että kaiken tämän somekuohunnan pinnan alla ihmisille tärkeitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, koulutus ja turvallisuus. Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Näillä teemoilla on tosin vaikea erottautua somessa. Välillä esille nousee esimerkiksi ydintuhon uhka tai otsonikato. Perustarpeet ovat kuitenkin kaikille ihan samoja.

– Joillekin on houkuttelevaa mennä huutamaan ympäriinsä kaikesta räikeästi, mutta sillä saa vain oman kuplansa sympatiat.

Nyt Tuokko tekee vaalimainoksia ja nostoja netin eri sivustoille. Kuvat ja mainostekstit odottavat viimeistelyä.

– Kirjoitan lisää mielipidekirjoituksia Uuden Suomen Puheenvuoro-palveluun. Käyn lähes joka päivä sivuja selailemassa. Kyseessä on ilmainen palvelu, sen vuoksi en ole tehnyt omia nettisivuja.

Twitteriin Tuokolla on viha-rakkaussuhde.

– Enemmän vain re-twiittailen ja tykkäilen. Siellä pitäisi olla läsnä koko ajan, jotta saa enemmän seuraajia. Twitterissä lähinnä hyökätään kaikkia vastaan. Joka päivälle nousee oma kohunsa.

Yksi politiikan ärsyttävä asia on tahallinen väärinymmärtäminen.

– Napataan jokin yksittäinen lause ja siitä tehdään suuri haloo. Se on epä-älyllistä, siksi en esimerkiksi katso eduskunnan kyselytuntejakaan. Siellä lähinnä tehdään mainoslauseita omille äänestäjille. Siellä ei tosissaan yritetä keskustella toisten kanssa.

Kun kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Yksi SDP:n heikkous on se, että pelaamme edelleen osittain vanhoilla säännöillä.

– Esimerkiksi Italiassa La Legalla on oma markkinointiosastonsa. Päivän alussa he päättävät, mikä on päivän teema ja kaikille pikku paikkakunnista lähtien lähetetään tiedote asiasta. Kun sitten kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Tällä hetkellä Tuokko etsii aktiivisesti töitä.

– Pari kuukautta sitten tuli soitto, aivan koeajan lopussa, että työt loppuivat. On haastavaa, kun johonkin puolen vuoden kulttuuripuolen sijaisuuteen on yli 50 hakijaa. Kilpailu on tosi kovaa, kun on niin paljon hyviä hakijoita. On tiukkaa saada jalkaa oven väliin.

Tuokko opiskeli historiaa ja takataskusta löytyy opettajan pätevyys.

Korona-ajasta Tuokko on selvinnyt hyvin.

– Olin siinä onnellisessa asemassa, että sain tehdä etätöitä puolison kanssa, asunnossakin on tarpeeksi neliöitä etätöihin.

Tuokon gradun aiheena oli, miten suomalaisissa lehdissä uutisoitiin huumesodasta Meksikossa ja Kolumbiassa. Tuokon mielestä huumausainepolitiikkaa pitäisi reivata liberaalimpaan suuntaan. Käyttäjien rankaisemisessa ei ole mitään järkeä.

– 1960- ja 1970 -luvuilla kaikkien päähän hakattiin, että yksikin kannabispiikki tappaa. Vahva mielikuva oli, että käyttäjät ovat ali-ihmisiä. Pikkuhiljaa rupeaa minun ikäpolveni suhtautuminen muuttumaan, kun vanhoja stereotypioita päästään kyseenalaistamaan eikä aiheesta puhuminen ole enää tabu.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Rennossa ilmapiirissä syntyy enemmän onnistumisia

Kimmo Laitinen, 37, on Mielen ry:n palvelujohtaja ja Mielen ry:n omistaman SunUra Oy:n liiketoimintajohtaja. Hän vastaa työllisyyspuolen palveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Mielen ry:llä on monenlaisia työllisyysprojekteja. Yhdistyksellä on laajasti palveluita pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille ja myös lähempänä työelämää oleville asiakkaille.

Viimeisen vuoden aikana palveluita on toteutettu osittain rajoitusten mukaan etäpalveluina.

– Asiakkaita on ollut enemmän, mikä on tietysti harmi, sillä olisi hyvä, jos asiakkaita olisi vähemmän. Mitä vähemmän on työttömyyttä, sen parempi.

Laitisen mukaan pahoinvointi on lisääntynyt korona-aikana ja ihmisillä on yhä enemmän haasteita mielenterveytensä kanssa.

Mielen ry:n työ on paljon myös sitä, että ihmisiä kuunnellaan ja annetaan heille aikaa.

– Surullista on, että meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole mitään muita kontakteja kuin meidän valmentajamme.

Laitinen on työskennellyt kohta kymmenen vuotta pitkäaikaistyöttömien parissa.

– Olen tässä työssä liiketalouspuolen ihmisenä. Enemmän johdan ja koordinoin tekemistä, koska kyse on kuitenkin palveluiden tuottamisesta. Talousosaaminen ja johtaminen ovat vahvuuteni.

Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata

Hän haluaa luoda sellaisen toimintamallin ja ilmapiirin, joissa voi tehdä virheitä.

– Pyrin luomaan sellaisen alustan työntekijöille, että he saavat olla rentoina, kaatua ja epäonnistua. Kun on sellainen ilmapiiri, jossa voi tehdä virheitä, syntyy rentous tehdä onnistumisia.

Laitinen toivoo, että tämänkaltainen ajattelu leviäsi vähitellen laajemmalle.

– Itse toimin parhaiten, jos olen sellaisessa ympäristössä, missä on varaa mokata.

Kyseessä on inhimillinen kanssakäyminen, jossa kaikilla on omat haasteensa ja jännityksensä.

Välillä esimiestyö on vaikeaa ja raskasta.

– Työssä täytyy kantaa muiden murheita, ratkoa ongelmia ja olla saavutettavissa, mutta siihen on ajan myötä kasvanut.

Työ ja vapaa-aika menevät iloisesti limittäin ja lomittain.

Politiikkakuviot ovat vähitellen alkaneet kiinnostaa Laitista.

– Politiikka on kenttä, joka tavallaan pelottaa, sillä tämä on minulle ihan uutta. Haluan oppia tämänkaltaista yhteistyötä. Tämä on lähinnä oppimismatka, hyvin mielenkiintoista. Laitan siihen sen verran energiaa, mitä pystyn.

Vaalityötäkin Laitinen on ehtinyt tehdä.

– Hakametsän poppoon kanssa olemme tehneet muutamia videoita ja omat sivut on rakenneltu kuntoon. Kirjoitan viikoittain blogitekstejä, Facebook ja Instagram ovat myös käytössä.

Laitisen vaaliteemoja ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja pienyrittäjien asema. Lisäksi tapetilla ovat lapsiperheet ja liikunta.

Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan

– Mielenterveyttä voisi hoitaa tulevaisuudessa muuallakin tavalla kuin, että on terapiatakuu, sillä se kuitenkin maksaa. Jos pystyisimme luomaan alustoja, joissa voisimme olla hieman paineettomammin, niin asiat voisivat olla eri tavalla.

Mielenterveysasiat voivat tulla vastaan koska tahansa kenelle tahansa.

Laitisen mielestä työpaikoille, kouluihin, harrastuksiin ja koteihin pitäisi luoda sellaisia ympäristöjä, joissa hyväksytään enemmän virheitä, erilaisuuksia ja heikkouksia. Samaan aikaan olisi hyvä nähdä se toinen puoli, ihmisen vahvuudet ja niiden hyödyntäminen.

– Jos voisin päättää, kaikilla voisi olla oma terapeutti, jonka kanssa käydä juttelemassa.

Ensisijaisesti sitä tarvitsevat syrjäytyneet ja vaikeassa asemassa olevat henkilöt. Suuri kysymys on, miten se voitaisiin tehdä taloudellisesti niin, että se olisi mahdollista toteuttaa.

Ihmisen elämänpolku saattaa olla joskus pienestä kiinni.

– Kun ihminen saa kannustusta ja rohkeutta avata uuden oven elämässään, se voi muuttaa koko elämänpolun suunnan.

Kysymys voi olla haenko töihin tai kouluun?

– Jännitys saattaa olla kova eikä ympärillä ole tukiverkostoa, joka sparraisi eteenpäin.

SDP sopii hyvin Laitisen omiin arvoihin.

– Työni puolella on ihmisiä, jotka ovat jo mukana politiikassa. Mutta ihan itse sain suuni auki ja kysyin, miten pääsee mukaan.

Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä

Lapsuudenkodissa Leppävirralla äidin puolen ukki ja hänen veljensä mm. Mauri Sirnö olivat pitkään kuntapolitiikassa mukana. Hän on seurannut politiikan tekoa kiinnostuneena hieman kauempaa ja nähnyt sitä touhua eri puolueen vinkkelistä.

– Kun minut lähetettiin Tampereelle lomalle Sirnön perheeseen, pääsin näkemään kaupunkia. Joskus jaettiin yhdessä vaalimainoksiakin.

Ehkä nuo lapsuudenkokemukset jättivät verkkokalvolle kivan jäljen Tampereesta.

– Tampere on virkeä paikka, täällä tapahtuu ja täällä tehdään rohkeita asioita. Täytyy nostaa hattua päättäjille, että pitävät kaupungin vauhtia yllä. Välillä ihmetyttää, että on onnistuttu niin hyvin.

– Olen politiikan kentällä enemmän neutraali pelaaja ja pyrin olemaan joukkuepelaaja. Olen kiitollinen tästä oppimismatkasta. Seuraan ja opin, Laitinen tiivistää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite: Mielenterveyskuntoutujille työllistymisohjelma

Työnantajilla voi olla ennakkoluuloja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä kohtaan, joka on yksi este työllistymiselle. Monet eläkkeellä olevista mielenterveyskuntoutujista haluavat ja voivat tehdä esim. osa-aikaista työtä, vain mahdollisuudet puuttuvat. Mielenterveyskuntoutujien haasteena työelämässä on löytää sopivia työmahdollisuuksia ja sovittaa ne etuisuuksiin, kuten eläkkeeseen ja asumistukeen siten, että ne eivät estä taloudellisesti tarpeellisia tukia. Palkka voi pienentää mielenterveyskuntoutujan tukia. On hyvä muistaa, että mielenterveydelliset ongelmat eivät katso yhteiskunnallista asemaa tai koulutustasoa.

Työmarkkinoille palaaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista. On tärkeää, että kuntoutuja tuntee olevansa jälleen tasavertainen ihminen muiden ihmisten kanssa. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla takanaan useiden vuosien sairastaminen, jolloin työelämään paluu voi olla hyvin hankalaa ja vaikeaa. Säännöllinen työrytmi on usein hukassa ja esim. sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla todellisuutta. Kuntoutuja tarvitsee myös yksilöllistä tukea soveltuvan työpaikan tai opiskelualan löytämiseen. Olisi erittäin tärkeää, että myös mielenterveyskuntoutujilla olisi omaohjaaja, joka voisi tukea ja neuvoa työhön palaamisessa. Palkkauksessa tulisi noudattaa tietysti työehtosopimusta.

Keinoja osatyökykyisten tukemiseksi kehitetään myös erilaisissa hankkeissa ympäri Suomea. Hankkeiden rahoittajina toimivat mm. Euroopan sosiaalirahasto, Kevan työelämän kehittämisraha, STEA, TE- toimistot sekä STM ja Suomen valtio. Näitä hankkeita aktiivisesti hyödyntämällä Tampereen kaupunki voisi luoda työllistymispolkuja mielenterveyskuntoutujille. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat osallistuneet kuntouttavaan työtoimintaan, mutta siitä ei saa palkkaa eikä se vastaa normaalia työpäivää. Kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on laadittu kansallinen Mielenterveysstrategia. Osana Mielenterveysstrategiaa kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeella. Hankkeen tavoitteena on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä. IPS-toimintamallista on saatu hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki tekee mielenterveyskuntoutujille oman työllistymisohjelman. Mielenterveyskuntoutujille ei ole riittävästi tarjolla palkallisia työmahdollisuuksia työmarkkinoilla. Kaupunki voisi tarjota halukkaille mielenterveyskuntoutujille eri yksiköissään palkallista työtä ja edellyttää hankinnoissaan, että kaupungin alihankkijat työllistävät mielenterveyskuntoutujia sosiaalisen vastuun periaatteella. Mielenterveyskuntoutujien ottaminen osaksi kaupungin omia työyhteisöjä ja alihankkijayritysten työyhteisöjä lisäisi kuntoutumista ja paluuta takaisin työelämään, joko kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi voinnin mukaan. Olisi tärkeää löytää vakituisia yhteistyöyrityksiä, jotka rekrytoivat kuntoutujia säännöllisesti.

Tampereella 17.5.2021

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa

Marjo Niemenmaa, 45, on hallintotieteiden maisteri ja elektroniikka-asentaja. Kuntavaalikampanjassaan hän on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä ollut aktiivinen omissa viiteryhmissään.

Korona tietysti sotki alkuperäiset aikataulut.

– Vaalikampanjan sisältö ja ajoitus menivät uusiksi. Nyt työn alla on pienimuotoinen somemainonta.

Niemenmaan ei ole tarvinnut vaaliteemojaan pandemian keskellä paljon miettiä.

– Ympäristönsuojelu, maankäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kestävämpi elämä. Erityisen tärkeää on julkisten toimintojen ympäristövaikutusten selvitys ja haittojen vähentäminen.

Hän on erityisen kiinnostunut edistämään “vihreän asfaltin” eli nurmikkoalueiden muuttamista esimerkiksi niityiksi ja kedoiksi. Myös vieraslajien torjunta kaipaa lisää rahoitusta.

Jos haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa

– Tampereella kaivataan myös palveluihin laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Olen ollut nyt ympäristöterveydenhuollon alueellisessa jaostossa ja sen aihepiiri on omaa osaamistani lähinnä ja sen vuoksi hyvin kiinnostavaa.

– Jos siis haluaa ympäristönsuojelua ja kestävämpää elämää, kannattaa äänestää alan asiantuntijaa.

Niemenmaa muistuttaa, että sisäilmahaittoja riittää monissa kaupungin omistamissa kohteissa, joten koronaelvytystä ja rahoitusta muutenkin tulee suunnata korjausrakentamiseen. Ennen kaikkea on oleellista tutkia haittojen aiheuttajat laajasti, jotta toimet varmasti tehoavat.

Myös huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen paikalliset toimet kiinnostavat Niemenmaata.

– Kaupunkikuva on jo pitkään rumentunut. Tarvitsemme myös esteettisiä uudisrakennuksia ja tiloja. Esimerkkinä arkkitehtiopiskelija Veeti Heikuran on ehdottama ”uusperinteinen” rakennus purettavan Otavalanhovin tilalle.

– Pääaineeni oli ympäristöpolitiikka ja olen tehnyt graduni “Asumiskurjuus” asunnontarkastuksista.

Niemenmaan mielestä on oikeudenmukaista tarjota ihmisille opiskelumahdollisuuksia ja palveluja heidän omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan.

– Kaikki eivät synny ns. kultalusikka suussa. Työelämän demokratia, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä. Katson, että sosiaaliturva on yksi parhaita keinoja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi

Niemenmaa etsii tällä hetkellä töitä, ensisijaisesti ympäristösektorin asiantuntijatehtäviä, mutta hän kelpuuttaa kaiken soveltuvan.

Tampereella parasta ovat viher- ja luonnontilaiset alueet.

– Kaikissa pienemmissäkään kaupungeissa ei ole tällaista määrää ja laatua puistoissa ja ulkoilualueissa. Kun saataisiin vielä nurmikoita kedoiksi ja niityiksi, niin aina paranisi. Kaupungin yksiköistä ympäristövalvonta ansaitsee kehut tasokkaasta toiminnastaan.

– Tampereen tulisi ryhtyä lintuystävälliseksi kaupungiksi. Esimerkiksi Kanadan Vancouverissa on oma lintustrategia.

Kulttuuritarjontaa kelpaa myös kehua.

– Erityismaininta kuuluu kierrätystoiminnalle, sieltä haluan nostaa esiin hovihankkijani Nextiilin.

Nextiili lajittelee ja jälleenmyy kierrätettyjä retrovaatteita, kankaita, lankoja sekä ompelu- ja käsityötarvikkeita.

– Hieno idea, ja olen hyvin kiitollinen, että tällainen on toteutettu. Sieltä löytää mitä erikoisimpia ”arkistojen aarteita” uudelleenkäytettäväksi. Viimeisin löytöni oli 60-luvun mekkokangas.

– Jos pitää esittää vaalilupaus, lupaan tehdä valtuustoaloitteen lintustrategiasta, Niemenmaa sanoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Ari Rantanen

Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamiseksi Kaupin urheilupuistoon

Liikunnan harrastamisella on runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia. Se parantaa koettua elämänlaatua ja unenlaatua, auttaa hallitsemaan stressiä, vähentää ahdistuneisuutta sekä vaikuttaa myönteisesti muun muassa muistiin ja ongelmanratkaisukykyyn. Liikunnan harrastaminen ennaltaehkäisee ja hoitaa monia sairauksia.

Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa todetaan, että koronaepidemian kaltaiset kriisit saattavat toistua tulevaisuudessa ja rajoitustoimet saattavat pitkittyä tai muuttua kausittaisiksi. Koronaepidemian takia moni liikkuja on valinnut ulkoliikuntalajit sisälajien sijaan. Toisaalta monen elämässä kriisiaika on aiheuttanut myös passiivisuutta.

Harjoittelu kuntoportaissa tapahtuu ulkoilmassa maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä. Porrasharjoittelu on monipuolinen liikuntamuoto ja se sopii melkein kaikille liikkujille kuntoilijoista urheilijoihin.

Porrasharjoittelun hyödyt on huomattu ympäri Suomea erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Kuntoportaita on rakennettu viime aikoina useisiin Pirkanmaan kuntiin: Akaaseen (2019), Kangasalle (2020), Mänttä-Vilppulaan (2019), Orivedelle (2020), Pälkäneelle (2019), Pirkkalaan (2019), Sastamalaan (2020) ja Virroille (2020). Lisäksi suurissa kaupungeissa kuntoportaita on rakennettu ahkerasti muun muassa Vantaalle (2019), Poriin (2019 & 2020) ja Kouvolaan (2019). Espooseen rakennettiin kolmannet portaat viime vuonna ja Oulussa ollaan parhaillaan rakentamassa kolmansia portaita. Helsingissä on tehty jopa erillinen kuntoporrasohjelma, jonka myötä uusia kuntoportaita on suunniteltu rakennettavaksi yhdeksään eri paikkaan.

Tampereella on tällä hetkellä kolmet kuntoporraskäytössä olevat portaat: Pispalan portaat, Pyynikin näkötornin portaat sekä Pyynikin portaat. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia kuntoportaita. Kuntoporrasharjoittelun suosion, saavutettavuuden ja turvallisuuden takia olisi perusteltua rakennuttaa kuntoportaat myös Kauppiin.

Elinvoimaisen kaupungin tehtävänä on tarjota asukkailleen monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä tukea asukkaidensa hyvinvointia. Siksi esitämme, että Tampereen kaupunki rakennuttaa Kaupin urheilupuistoon kuntoportaat ulkoilijoille.

Tampere 17.5.2021

Inna Rokosa (sd.)
Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutetut

Lähteet:

thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-terveyshyodyt

liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan-paivitetty-23.11.2020.pdf

Demarit pystyvät parhaiten rakentamaan kaikille turvallista ja tasa-arvoista arkea

Jouni Huuskonen, 41, on ammatiltaan tuotespesialisti ja työkseenhän tuo maahan hammaslääketieteen laitteita ja välineitä Itävallasta. Huuskosen työmaa on koko valtakunta, sillä hän vastaa yksin Suomessa myynnistä ja myynnin tuesta asiakkaille ja tukkuhenkilöille.

Koronan vuoksi työmatkustaminen on vähentynyt merkittävästi. Kohtaamiset ovat rajoittuneet etäistuntoihin.

– Saan itse päättää, miten liikun. Suurten kaupunkien ohella käyn myös pienemmillä paikkakunnilla. Koko maassa kiertäminen kuulostaa isolta urakalta, mutta se on hallittavissa. Ihan joka kunnassa ei ehdi käymään. Esimerkiksi Rovaniemellä kävin ennen koronaa.

Kunhan pandemia vielä hellittää, Huuskosen voi nähdä huristelevan ympäri maata beigen värisellä autollaan.

Huuskonen on terveysalan ihminen. Hänellä on fysioterapeutin koulutus, ennen nykyistä pestiään hän toimi lääkemyyjänä.

Hän on nyt ehdokkaana ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä Huuskonen on kertonut tutuille olevansa ehdokkaana ja häärännyt sosiaalisessa mediassa.

Vaalikampanjaväsymystä ei ole vielä havaittavissa.

– Lähdin mukaan vasta helmikuun lopulla, joten hieman takamatkalta tässä edetään.

Nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan

Huuskonen sanoo olevansa hiukan hidas päätöksissään, sillä hän haluaa pohtia asioita huolellisesti, mutta on myös lojaali päätöksilleen.

– Jossain alitajunnassa olen pohtinut, että ehdokkuus ja politiikka voisivat olla mielenkiintoisia. Varsinkin tässä maailmantilanteessa ja Suomen tilanteessa haluaisin olla vaikuttamassa, valtuustoon tarvitaan hyviä päättäjiä.

Politiikassakin tarvitaan ihmistuntemusta.

– Pystyisin hyödyntämään kokemustani ja nyt on sellainen tekemisen tarve päästä ihmisten pariin vaikuttamaan.

SDP oli itsestään selvä valinta myös perhetaustan takia. Molemmat vanhemmat ovat työläistaustaisia.

– Yksi tärkeä seikka on se, että demarit pystyvät parhaiten rakentamaan turvallista ja tasa-arvoista arkea kaikille.

SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan

Huuskosen lapsuudenkoti sijaitsee Heinolassa, jossa elämästä vilahti ensimmäiset 20 vuotta.

– Heinola on Itä-Hämettä, vähän sellainen väliinputoajamaakunta. Kahdeksan vuotta meni Kuopiossa ja sieltä päädyttiin Tampereelle, koska vaimoni on täältä kotoisin.

Huuskosen silmiin Tampere on nuorekas, elinvoimainen, kehittyvä ja mukava paikka asua ja elää. Riittävän iso, kompakti ja hallittavissa oleva kaupunki.

Huuskonen on aikaisemmissa vaaleissa usein äänestänyt SDP:tä ja se sopii parhaiten hänen elämäntilanteeseensa.

– Muutenkin SDP:n arvot sopivat minulle parhaiten ja pystyn ne allekirjoittamaan.

Huuskonen on perheineen asunut Tampereella vuodesta 2008 saakka ja lapset käyvät täällä koulua. Luonnollista on, että hänen vaaliteemojaan ovat perhe, nuoret ja työllisyys.

– Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointi ovat minulle tärkeitä. Luokkakoot ja päiväkotien ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta lapset saavat tilaa omaan olemiseensa ja opettajat saavat työrauhan.

Tampereella koulusysteemi toimii hyvin, mutta kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi.

– Jos saadaan lisättyä mielekkäitä maksuttomia harrastuksia koulupäivän jälkeen edullisilla kustannuksilla, se varmasti lisäisi perheiden jaksamista.

En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin

Hän tuumailee, voisiko nuoria työllistää erilaisten harrastusten ohjaajiksi. Sitä kautta nuoret saisivat työkokemusta ja lapset mielekästä tekemistä.

Huuskonen muistuttaa, että terveyspalvelujen pitää olla kaikkien tamperelaisten saatavilla. Myös työllisyysastetta pitää nostaa, sillä se luo hyvinvointia koko kaupunkiin.

– En tiedä olemmeko pienessä kuplassa, sillä Vuoreksessa asiat ovat niin hyvin.

Vuoreksen kouluissa on hyvä henkilökunta ja sinne on luotu hyvät oppimisen edellytykset, eikä kiusaamista juuri esiinny.

Vielä on kuukausi aikaa varsinaiseen vaalipäivään.

– Nyt pitää aktivoitua somessa ja panostaa ennen kaikkea Vuorekseen, siellä on noin reilut 6000 asukasta ja paljon lapsiperheitä. Mutta myös muihin kaupunginosiin on hyvä jalkautua, sillä lapsiperheiden asiat kiinnostavat kaikkia kaupunkilaisia.

Vuoreksessa on kehitettävääkin, sillä alue muuttuu koko ajan, kun lapset kasvavat. Vuores on tavallaan eräänlainen koelaboratorio.

– Sinne olisi hyvä jatkossa saada nuorille tekemistä ja lisää palveluita, sillä muutaman vuoden kuluttua siellä on yhä enemmän teini-ikäisiä, pohtii Huuskonen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka