Suomen tärkein koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen

Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyväksytty eduskunnassa. Uudistuksen suurena tavoitteena on taata jokaiselle suomalaiselle nuorelle koulutus, jolla he voivat löytää oman roolinsa ja paikkansa yhteiskunnassa. Nykymaailma vaatii osaamista, joka on saavutettavissa vain koulutuksen kautta. Moni tulevaisuuden työpaikka jopa odottaa vielä keksijäänsä, ja nekään eivät synny ilman koulutusta. Koulutus on aina ollut – ja on edelleen – paras keino sopeutua yhteiskunnan muutokseen.

Ensimmäinen tavoite uudistuksessa on nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen. Toinen tavoite on opinnoissa pysyminen. Miten oikeasti varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana ja että uudistuksen tavoite toteutuu? Nuorten saaminen peruskoulusta lukioon tai ammatillisiin opintoihin ei auta, jos heillä ei ole motivaatiota, taitoja tai tukea suoriutua opinnoistaan. Jokaista pitää auttaa löytämään oma polkunsa.

Onnistuminen vaatii siis itsestään selvästi muutakin kuin 18 vuoden ikärajaa. Marinin hallituksen uudistus pitää sisällään monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla uudistuksen tavoitteet saavutetaan. Tärkeimpiä näistä ovat riittävät oppimisen tuen resurssit – eli erityisopetus ja opinto-ohjaus – jo peruskoulussa sekä samojen tukitoimien kehittäminen myös toisella asteella. TUVA-koulutus, eräänlainen ”kymppiluokka”, on tarjolla erityistä tukea tarvitseville. TUVA-koulutuksessa kehitetään opiskeluvalmiuksia ja etsitään itselle sopivaa suunnitelmaa.

Tukitoimiin on hallituksen uudistuksessa luvassa myös resursseja, mutta myös kuntien itsensä on panostettava koulutukseen. Tampereella on tehty jo paljon hyvää työtä. Alueellisen resursoinnin malli, jossa tukea annetaan haastavimmissa tilanteissa oleville peruskouluille, on ollut meille demareille tärkeää, ja tätä mallia on syytä vahvistaa jatkossa. Ryhmäkoot on pystyttävä pitämään pieninä. Oikea-aikaista pedagogista tukea, eli tukiopetusta, ohjausta ja tarvittaessa erityisopettajan apua on oltava saatavilla kaikille niin peruskoulussa kuin toisella asteella.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on Suomen suurin ja tärkein yksittäinen koulutusinvestointi peruskoulun luomisen jälkeen. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään nuorta ilman toisen asteen koulutusta. Panostamalla tukeen ja oppilaiden sekä opiskelijoiden hyvinvointiin Tampere voi näyttää, että tästä demareiden pitkäaikaisesta tavoitteesta saadaan peruskoulun vertainen menestystarina.

Antti Hiitti, varavaltuutettu, lukion opettaja

Kuva: Ismo Alhoniemi

Valtuustoaloite uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha–asiamiehen nimittämiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti
Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.

Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Koulukiusaaminen voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. Koko Suomea järkytti syksyllä 2020 Vantaan Kytöpuiston koululla tapahtunut kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitely. Pahoinpitely myös kuvattiin puhelimella.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.11 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa alettiin toteuttaa helsinkiläiskouluissa syksyllä.

KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:

1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista

2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat

3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt

4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen

5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu

6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan on tulossa lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi

7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen

8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt

9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat

10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle

11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi

12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen

13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin syksyllä kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Peruskouluille on siitä tälle vuodelle poimittu neljä kohtaa, jotka koulun on sisällytettävä toimintasuunnitelmaansa. Koulujen on kuvattava, miten niitä toteutetaan ja oppilashuollossa valvotaan sen toteutusta. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:

Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä korjaamokeskustelut. Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun. Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.

YLE uutisoi 3.12, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa.

Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)
Tampere

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2020

Syyskauden viimeinen valtuustokokous pidettiin jälleen poikkeuksellisesti sähköisenä etäkokouksena. Muutama valtuutettu oli paikalla valtuustosalissa.

Esityslistalla oli mm. seuraavia kokonaisuuksia.

§ 189 Tampereen kaupungin turvallisuussuunnitelma

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kiitti kaupungin turvallisuussuunnitelmaa.

– Tietoturvallisuuteen pitäisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, Salmi sanoi.

Tähän liittyen ryhmä jätti asiaan toivomusponnen, joka kuuluu näin:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki vaatii ulkoistetuilta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilta samaa tietoturvallisuuden korkeaa tasoa kuin, mitä kaupungin omassa tuotannossa käytetään.”

Ponsi sai valtuutetuilta kauttaaltaan hyvin myönteisen vastaanoton.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen piti turvallisuussuunnitelmaa hyvänä, mutta kiinnitti huomiota myös lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn sekä koulukiusaamiseen.

– Turvallisuussuunnitelmasta puuttuu muutamia oleellisia kohtia. Tietoturvallisuusasioiden lisäämisen lisäksi toivon todellakin, että koulukiusaamiseen puuttuminen tulee lisätyksi suunnitelmaan myöhemmässä vaiheessa, Aila Dündar-Järvinen muistutti.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi puhuisi mieluummin koulurauhan ja kouluturvallisuuden lisäämisestä kuin koulukiusaamisesta.

– Koulukiusaaminen on terminä nykyään harhaanjohtava. Kiusaamista tapahtuu nykyään 24/7, sillä kiusaaminen on siirtynyt myös verkkoon.

– Myös syrjäytyminen on turvallisuusongelma, Loukaskorpi huomautti.

Valtuutettu Ilkka Porttikivi muistutti, että jos esimerkiksi nuoria leimataan haittamaahanmuuttajaksi, niin se lisää nuorten pahoinvointia.

Pormestari Lauri Lyly muistutti, että asioihin voi vaikuttaa ja maailmaa voi päätöksillä muuttaa parempaan suuntaan.

– Turvallisuussuunnitelman on tarkoitus nostaa ongelmat esiin. Se elää ajassa ja sitä päivitetään. Se, mikä kaikkien pitäisi suunnitelmasta huomata, siinä on sisällä koko elämän kirjo, sanoi Lyly.

Valtuutettu Anne Liimola sanoi, että meidän tulisi aina miettiä miltä kaupunkimme lapsille näyttäytyy.

– Lapset kasvavat hyvin tasa-arvoisessa ympäristössä. Ei lapsilla päiväkodissa ole väliä toisten ihonvärillä tai sukupuolella. Aikuisilla on vastuu.

Tästä pykälästä käytiin laajaa keskustelua runsaat kaksi tuntia. Keskustelun lopuksi sosialidemokraattisen ryhmän esittämä ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

§ 190 Työllisyyden edistämisen kuntakokeilua koskevien sopimusten hyväksyminen

Vuonna 2018 loppunut työllisyyskokeilu saa jatkoa vasta ensi vuoden puolella.

Työllisyyskokeilu piti alkaa tämän vuoden lopussa, mutta se siirtyy alkamaan vasta 1.3.2021.

Pormestari Lyly korosti, että kun kuntien ja valtion toimet pannaan yhteen, saadaan merkittävää vaikuttavuutta. Se on tärkeä työkalu jatkossa, ja se tuo osallistumista niille, jotka ovat olleet pitkään työttömänä.

– Tämä kokeilu kestää vuoteen 2023, mutta toivottavasti se muuttuu myöhemmin pysyväksi, Lyly tiivisti.

§ 191 Tampereen kaupungin sitoutuminen Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2021-2027

– Kulttuuri on paitsi hieno henkinen voimavara meille kaikille, niin kulttuuri on myös omalta osaltaan luomassa elinvoimaa ja kasvua alueelle, sanoi valtuutettu Pia Viitanen.

Valtuutettu Riitta Ollila piti kulttuuripääkaupunkihanketta onnistuneena ja iloitsi siitä, että lapset on siinä otettu monipuolisesti huomioon.

– Kulttuuripääkaupunkihankkeessa on tarkoituksena löytää myös sellaista toimintaa, joka jäisi elämään.

Kulttuuripääkaupunkihanke on koko Pirkanmaan hanke.

– Olemme etsineet ja löytäneet hakuprosessissa maakuntamme vahvuuksia. Hanke on myös yksi työkalu, jolla koronasta noustaan, Lauri Lyly sanoi.

Kesäkuun alussa 2021 päätös on selvillä.

Kaupungissa on meneillään myös kaksi taidemuseon rakennushanketta, joka on koko maan näkökulmasta poikkeuksellista.

§ 194 Asemakaava nro 8498, Pohtola, Pohtolankatu 94, Miesmäenpuiston ja Backmaninrinteen virkistysalueiden muuttaminen asuinkäyttöön

– Pohtolan asemankaavasta on tullut jonkin verran kansalaispalautetta, sekä ELY-keskus on antanut varsin kriittisen lausunnon kaavasta. Esitämme, että tämä asia jätetään tässä vaiheessa pöydälle. Kaipaamme vielä aiheesta lisätietoja, Pekka Salmi sanoi.

Asemakaava jätettiin yksimielisesti pöydälle.

§ 199 Valtuustoaloite ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimisesta liikunnan edistämiseksi – Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

– Vastaus oli laaja ja monipuolinen. Meidän pitää lisätä arkiliikuntaa kaikilla tavoilla. On myös ilmaston kannalta hyviä asia, kun liikumme kävellen ja pyörällä, sanoi valtuutettu Anne Liimola.

Myös Pekka Salmi kiitti vastauksesta.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa moneen asiaan, myös liikkumiseen ja harrastamiseen tulevaisuudessa. Jatkossa on mietittävä esim. matalan kynnysten talviliikuntapaikkojen mahdollistamista. Lisäksi sisäliikuntapaikkojen ja hallien merkitys kasvaa, Salmi totesi.

Leikkipuistojen keinuja ei saisi kerätä pois kalenterin mukaan, vaan sään mukaan.

Riitta Ollila muistutti, että jotta saisimme lapset ja nuoret liikkumaan, kaikissa päätöksenteon vaiheissa pitäisi miettiä, miten tässä onnistuttaisiin.

– Sorsapuiston tekojäärata on erinomainen investointi. Osallistavan budjetoinnin äänestyksissä pystytään huomioimaan lasten ja nuorten toiveita mm. harrastuspaikoista. Skeittipuistot ovat nousseet osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä nuorten suosikiksi, Johanna Loukaskorpi sanoi.

§ 202 Valtuustoaloite uudenlaisien ratkaisujen etsimiseksi ja kehittämiseksi ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi – Aila Dündar-Järvinen

Aila Dündar-Järvinen kiitti erittäin hyvästä vastauksesta aloitteeseensa.

– Monipuolisilla asumisratkaisuilla on suuri merkitys ikäihmisten hyvinvointiin ja toimintatakykyyn.

§ 203 Valtuustoaloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi – Ilkka Porttikivi

Ilkka Porttikivi esitti aloitteeseensa toivomusponnen, jonka mukaan perhepuistolle etsitään uusi alue ja Iidesjärveä tulee kehittää luonnon monimuotoisuutta arvostaen.

Toivomusponsi hyväksyttiin äänin 57 – 4, tyhjiä 6.

§ 204 Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet

Inna Rokosa ja Ari Wigelius:

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossa kuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Aila Dündar-Järvinen:

Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.

Aila Dündar-Järvinen:

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.

Pekka Salmi, Juhana Suoniemi ja Petri Rajala:

Esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet, joiden avulla yksityinen vesipuistohanke Tohloppijärvelle on mahdollista toteuttaa.

Lopuksi valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen kiitti valtuutettuja kuluneesta vuodesta ja esitteli kuluneen vuoden tilastoja.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Tehdään yhdessä parempi joulu kaikille

Kulunut vuosi on ollut haasteellinen meille kaikille koronakriisin muuttaessa arkemme täysin yllättäen. Yli 70-vuotiaita pyydettiin eristäytymään koteihinsa. Lapsiperheissä venyttiin äärimmilleen, kun työn ohessa täytyi kyetä leikittämään lasta tai auttamaan koulutehtävissä. Toisilla työpäivät vaihtuivat nopeasti lomautuksiin. Monen mieli on järkkynyt.

Joulun lähestyessä olemme joutuneet jälleen muuttamaan tapojamme. Viranomaiset ovat vedonneet, ettei joulun perinteisiä kokoontumisia järjestettäisi. Joulu on jo ennen koronakriisiä ollut monelle yksinäiselle ahdistava juhla, mutta viimeistään nyt meidän on löydettävä uusia tapoja olla läsnä toisillemme.

Voisimme lisätä yhteisöllistä jaksamista keväisten nalletempauksien tapaan esimerkiksi tekemällä ikkunoihin jouluisia tsemppausviestejä. Viestin tekeminen saattaa olla pieni juttu, mutta se voi ilahduttaa suuresti lapsia ja myös aikuisia pimeän keskellä.

Keväällä viranomaiset suosittelivat lapsiperheille kotihoitoa ja etäkoulua. Sekä päättäjinä että itsekin vanhempina olemme ajatelleet paljon niitä perheitä, joissa koronakriisi on lisännyt psyykkistä oireilua, eikä apua ole uskallettu tai osattu hakea tai sitä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Toisaalta Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan on paljon myös perheitä, jotka nauttivat lisääntyneestä yhdessäolosta kevään aikana.

Olemme kiittäneet muun muassa kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä heidän kanssa yhteistyössä toimivia ammattilaisia erinomaisesta venymisestä koronakriisin keskellä. Monet heistä kohtaavat työssään epäkohtia, jotka jäävät helposti piiloon. Toivomme, että nämä epäkohdat tuotaisiin esiin päättäjille, jotta pystyisimme vaikuttamaan niihin valtuustotyöskentelyssämme. Esimerkiksi ruokajonoihin valtuusto myönsi lisää rahaa, kun avuntarve kasvoi voimakkaasti.

Jokainen meistä voi tehdä myös itse paljon. Voimme olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tehdä parhaamme siinä, ettei kukaan jäisi yksin. Voimme esimerkiksi tiputtaa joulukortteja naapureiden postiluukuista. Pienistä teoista voi olla suuresti iloa.

Omien toimiemme ohessa vetoamme myös muihin; nyt on aika osallistua esimerkiksi Hopen joululahjakeräykseen, mikäli se vain on itselle mahdollista. Nyt on aika osoittaa, että me välitämme.

Inna Rokosa (sd.) Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutetut

Kuva: Kirsikka Lyhteilä

Meidän Suomi – mitä Suomi ja suomalaisuus nuorelle merkitsevät?

Käymme paljon keskustelua siitä, miten Suomea pitäisi kehittää ja mitkä asiat täällä eivät ole niin hyvin. Niin pitääkin käydä; politiikan tehtävä on muuttaa maailmaa ja luoda Suomesta parempi paikka meille jokaiselle. Toki meillä pitää olla visio siitä, minkälainen on unelmiemme Suomi ja miten siihen päästään. Näin itsenäisyyspäivän jälkeen ajattelin kuitenkin kirjoittaa siitä, mistä kaikesta olen suomalaisena ylpeä ja miksi Suomi on maailman paras maa.

Minulle Suomi merkitsee ennen kaikkea yhdenvertaisuutta ja meidän hienoa pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka eteen useat sukupolvet ovat ponnistelleet. Suomalaisuus on välittämistä ja toisista huolen pitämistä. Kykyä pyrkiä asettumaan toisen asemaan: vaikka itsellä menisi hyvin, se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisivat asiat hyvin. Suomalaisuus on sisua ja periksiantamattomuutta: kun tekisi mieli luovuttaa, yritetään vielä kerran. Mennään eteenpäin ja yritetään nähdä positiivisia asioita myös silloin, kun on vaikeaa. Nähdään toivoa paremmasta huomisesta vaikeina aikoina, kuten nyt koronakriisin keskellä.

Minulle Suomi merkitsee puhdasta luontoa. Puiden havinaa, tuulen hyväilyä, lumihiutaleita kasvoilla ja purojen solinaa. Saamme olla onnellisia, että meillä on näin upea luonto. Saamme siitä virtaa elämäämme ja rauhoitumme se ympärillämme. Meillä on tuhansia järviä ja paljon metsiä. Upeita revontulia ja puhdasta ilmaa, jota hengittää. Pidetään huolta siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia tästä kaikesta.

Minulle Suomi merkitsee julkisia palveluita. Kaikille yhtäläistä peruskoulutusta ja tulevaisuudessa kaikille yhtäläistä mahdollisuutta saada toisen asteen tutkinto. Kaikkien mahdollisuutta hakeutua hoitoon, kun sitä tarvitsee ja mahdollisuutta saada apua juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Tulevaisuudessa mahdollisuutta päästä lääkäriin entistä nopeammin ja helpommin. Mahdollisuutta työllistyä ja tehdä mielekästä työtä.

Minulle Suomi merkitsee turvallisuutta. Ihmisen tärkein tunne, turvallisuuden tunne, on meille suomalaisille etuoikeutettu tunne. Meidän ei tarvitse joka päivä pelätä esimerkiksi sotaa. Toki näin ei aina ole ollut, ja saammekin olla nöyrän kiitollisia heille, jotka tätä maata ovat sodissa puolustaneet. Heidän työtään meidän tulee aina muistaa ja arvostaa. Toisaalta korona on heikentänyt turvallisuuden tunnettamme ja tällä hetkellä taistelemme tätä pirullista vihollista vastaan. Olemme kuitenkin pärjänneet taistelussa koronavirusta vastaan aivan maailman parhaimmiston joukossa. Saamme olla onnellisia siitä, että meillä on hyvin toimiva julkinen terveydenhuolto, minkä johdosta jokainen saa hoitoa myös koronan iskiessä. Tämän päivän etulinjan taistelijoita ovat hoitohenkilöstö, joille saamme olla kiitollisia.

Suomi on maailman onnellisin maa vuosi toisensa jälkeen eikä se ole sattumaa. Itse uskon, että tämän kaiken onnen takana ovat ihmisten mahdollisuudet tavoitella unelmiaan ja rakentaa hyvää elämää. Ollaan ylpeitä Suomesta silloin, kun aihetta siihen on. Ja miksipäs ei olisi?

Sofia Julin, varavaltuutettu, poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas

Aloitteiden seuranta: Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi, vastaus aloitteeseen 23.11.2020

Jätin aloitteeni jo 21.5.2018. Olin tuolloin kevätauringon ja lumien sulettua kyllästynyt ympäristön sottaisuuteen ja roskaisuuteen. Vastausta jouduin odottelemaan yli tavoiteajan, mutta odottelu kannatti, sillä sain perusteellisen ja kattavan vastauksen. Hyvää kannattaa odottaa, ja valitettavasti tämä aihe ei vanhene. Marraskuun talousarviokokouksessakin aihe nousi esiin monissa puheenvuoroissa erityisesti kaupungin keskusta-alueen osalta. Aiheesta on vielä pari muutakin aloitetta odottamassa virkamiesten pöydillä.

Vastauksesta selviää tarkasti, miten kaupungin puhtaanapito on järjestetty. Ne jakautuvat hallinnollisesti Kaupunkiympäristön palvelualueelle katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle kaupungin omistamien kiinteistöjen ja uimarantojen osalta. Tampereen Infra Oy vastaa yleisistä alueista ja Tampereen Tilapalvelut Oy kiinteistöistä. Vastauksesta käy vielä ilmi kiinteistöjen katu- ja yleisille alueille ulottuvista lakisääteisistä velvoitteista kunnossa- ja puhtaanapidon osalta. Kaikille kohteille on siis periaatteessa laadittu puhtaanapitojärjestelmä, mutta se ei aina toimi. Tämän me jokainen voimme todeta, kun liikumme kaupungilla.

Tampereen Infra Oy on kaikesta päätelleen onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä näkyy mm. entistä joustavampana reagointina erilaisiin sääolosuhteisiin. Esim. puiden lehtiä ja hiekoitussepeleitä ei kerätä kalenterin vaan olosuhteiden mukaan. Isojen tapahtumien sotkut on myös onnistuttu keräämään nopeasti.

Tampereen Tilapalvelu Oy:llä on ilmeisesti isompia vaikeuksia selvitä velvoitteistaan. Monien kaupungin kiinteistöjen ja toimipisteiden piha-alueet ovat siivottomassa kunnossa. Monet lapset ja nuoret kulkevat päivittäin roskaisten piha-alueiden läpi päiväkotiin tai kouluunsa.

Yksityiset tontinomistajat tai kiinteistöjen haltijat eivät läheskään aina hoida lakisääteisiä velvoitteitaan piha- tai katuosuuksien puhtaanapidossa. Tässä voi olla takana valvonnan puutteen lisäksi tietämättömyys, välinpitämättömyys tai jopa röyhkeys. Kunnalla on oikeus ottaa huolehtiakseen kiinteistölle lain mukaan kuuluvia puhtaanapitotehtäviä ja se voi periä tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöltä. Minullekin selvisi vasta hiljakkoin, että taloyhtiömme kuuluu pitää ruusuaidan takana oleva julkinen kävelytie sen keskilinjaan asti puhtaana. Tämä on ollut ihan hyvää hyötyliikuntaa siitä lähtien.

Kaiken kaikkiaan vastuunjaon periaatteissa on vielä hiomista, ja niiden saattaminen käytännön tasolle vie vielä aikansa. Riittävistä resursseista on valtuuston huolehdittava.

Loppujen lopuksi me kaikki olemme vastuussa ympäristömme siisteydestä. Lapset eivät opi korjaamaan jätteitään, jos me aikuiset tiputtelemme roskamme miten sattuu tai jos heidän jokapäiväinen ympäristönsä on roskainen ja ankea.

Tähän sopii sanonta: Katso peiliin! Ehkä vielä parempi sanonta tässä yhteydessä on: Pese peilisi!

Riitta Ollila, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kuva: Jyrki Liikka

Tampere palkittiin ikäystävällisestä teosta

Eläkeläiset ry palkitsi vuoden 2020 ikäystävällisenä tekona Tampereen kaupungin kotihoitajien pysäköintiluvasta. Tieliikennelain 1.6.2020 voimaan astunut uudistus mahdollisti sen, että kotihoidon pysäköintiluvan käyttöönoton voi nyt kunnissa toteuttaa. Eläkeläiset ry:n mukaan Tampere toimi tiennäyttäjänä puuttuen ripeästi pitkään puhuttaneeseen ongelmaan ja he korostivat palkinnon myöntämisperusteissaan, että Suomen muiden kaupunkien kannattaa ottaa mallia Tampereesta.

Vastaanotin eilen kaupungin puolesta Eläkeläiset ry:n ikäystävällinen teko -tunnustuksen. Olen erittäin iloinen tunnustuksesta, jonka valtakunnallinen eläkeikäisten järjestö myönsi Tampereen kaupungille. Meillä oli Tampereella suuri tahtotila ottaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöön heti, kun tieliikennelaki sen vain mahdollisti.

Kotihoidon pysäköintitunnus ja kotihoitajien pysäköinnin helpottaminen työtehtävissä on ollut asia, jota Tampereen kaupungilla on pitkään selvitetty ja yritetty eri tavoin edistää. Edellinen kaupunkiympäristön apulaispormestari Pekka Salmi (SDP) pyrki muun muassa lisäämään asiassa yhteistyötä kiinteistöjen omistajien kanssa. Yhteistyössä ikäihmisten palveluiden ja pysäköinnin valvonnan kanssa suunniteltiin tuulilasiin kiinnitettävä Kotihoito-lappu. Kiinteistöliitto suositteli kaikille jäsenilleen, että ne suhtautuisivat myönteisesti menettelyyn, jossa kaupungin kotihoidon työntekijät voisivat pysäköidä lyhytaikaisesti kiinteistön pihalla lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Asia ei kuitenkaan edennyt täysin toivotulla tavalla, vaan vain pieni osa asunto-osakeyhtiöstä ilmoitti sallivansa pysäköinnin kotihoidolle.

Nykyinen pääministeri Sanna Marin (SDP) käynnisti liikenne- ja viestintäministerikautensa alussa selvityksen maksuttomasta pysäköinnistä kotihoidon työntekijöille ja tämän selvitystyön pohjalta tieliikennelain muutoksen vei loppuun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP). Tarvittiin kaksi demariliikenneministeriä, että kotihoidon pysäköintiongelmat saatiin koko maassa ratkaistua. Olen myös erittäin tyytyväinen, että saatoimme Tampereella ottaa tunnuksen käytäntöön lähes heti, kun uuden tieliikennelain muutokset tulivat voimaan.

Väestön ikääntyessä kaupunkien toiminnassa ikäystävällisyys on yhä tärkeämpi asia. Ikäystävällisyyttä voidaan edistää monin eri tavoin mm. tukemalla iäkkäiden kotona asumista, heidän osallisuuttaan, huolehtimalla asuinympäristöjen esteettömyydestä ja palveluiden saavutettavuudesta.

Ikäihmisten hoitaminen mahdollisimman pitkään kotona on yksi Tampereen kaupungin keskeisiä ikäihmisten palveluiden tavoitteita. Kotihoidon lähihoitajien työtä erityisesti isoissa kaupungeissa on kuitenkin haitanneet pysäköintiongelmat. Kotihoidon lähihoitaja on saattanut käyttää enemmän aikaa pysäköintipaikan etsimiseen kuin itse hoitotyöhön. Näin asia ei pitäisi olla. Pahimmillaan hoitotyön seurauksena on odottanut vieläpä parkkisakko auton ikkunalasissa. Onneksi tieliikennelain muutoksen vuoksi tämäkin asia on nyt korjaantunut. Kuntalaisilta ei ole tullut asiasta negatiivista palautetta, joten pikainen käyttöönotto kotihoidon pysäköintitunnuksen osalta on sujunut hyvin.

Tampereen kaupungilla on aikomuksena laajentaa pysäköintitunnusten käyttöönottoa nopealla aikataululla myös kaupungin ulkopuolisille palveluntuottajille ja näin taata myös niiden työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Selvitystyö näiden palveluiden osalta on parhaillaan käynnissä.

Kirjoitukseni lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja turvallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari, sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Tärkeimmät vaalit käydään nyt!

Maailma on muuttunut muuallakin kuin rapakon takana. Faktojen uskottavuutta horjutetaan somessa ja median uskottavuus kyseenalaistetaan kaikkialla. Mitkään vaalit eivät ratkaise tätä ongelmaa.

Näyttää siltä, että jakautuminen jatkuu. Rienauspolitiikka on nähtävissä myös eduskunnassa ja valtuustoissa kautta maan. Ilmeistä on, että epäasiallinen kielenkäyttö ja likaiset hyökkäykset eivät hetkessä lopu.

Voisiko Tampere olla poikkeus? Voisiko järkevä ja asiallinen puheenparsi kuitenkin voittaa?

Tulevat kuntavaalit ovat kuntalaisen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät vaalit. Kuntalaisilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin, sillä valtuustoon ja lautakuntiin valitut päättäjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen elämään.

Vaalit ovat demokratian selkäranka.

Kiinnostavaa tietysti on, miten puolueet vaaleissa menestyvät. Yhtä oleellista on, että puhuttaisiin politiikasta ja itse asioista, kerrotaan selkeästi puolueen ja omista näkemyksistä. On keskusteltava, haastettava ja perusteltava väitteet. Uusien avauksien tekeminen on välttämätöntä. Ehdokkaan ja päättäjän on kuunneltava, mistä ihmiset unelmoivat, mistä he ovat huolissaan, mitä he pelkäävät.

Politiikan pintakuohut ovat asia erikseen, mutta niihinkin on hyvä ottaa aktiivisesti kantaa.

Kohtaamiset vaalimökeillä saattavat jäädä ensi vuonna vähäisiksi. Siksi somessa tapahtuvien kohtaamisten merkitys kasvaa. Some on digiajan tori, älä käännä siellä kenellekään selkääsi, vaan kuuntele ja keskustele.

Ehdokkaaksi asettuva tekee huomattavan määrän työtä, joka joillakin on jo hyvässä vauhdissa. Valituksi tuleva kuntapäättäjä jatkaa sitä työtä ja tekee varmasti parhaansa ajaessaan kuntalaisten asioita.

Vaalit tulevat ja menevät, näköpiirissä on aina uusia vaaliponnistuksia.

Vaikka demokratia ei ole täydellinen tapa hoitaa yhteisiä asioita, se on kuitenkin paras mahdollinen tapa. Siihen kuuluu myös mainio ajatus, jota ei aina tule muistaneeksi: demokratiassa jokainen saa tilaisuuden äänestää ketä haluaa.

Jyrki Liikka, vapaa toimittaja, SDP:n valtuustoryhmän tiedottaja

Edustajiston sääntömääräinen kokous 25.11.2020

Kokous pidettiin Työväentalon juhlasalissa, jossa otettiin huolellisesti huomioon turvavälit, maskisuositus sekä hygieniaseikat. Kokoukseen osallistui enimmillään 80 henkilöä, joista puolet paikan päällä ja puolet etäyhteyden välityksellä.

Alkupuheenvuorossaan kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen korosti avoimuuden ja rehellisyyden merkitystä politiikassa.

– Toimivaan viestintään kuuluu se, että on tiedossa, mitä Sosialidemokraattinen puolue Tampereella tekee.

Lisäksi hän muistutti, että potentiaaliset kannattajat arvostavat avoimuutta. Avainsanat ovat yhdessä tekeminen ja yhteistyö.

Jyrki Koskinen esitteli Kunnallisjärjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2021. Suunnitelman mukaan poliittisen toiminnan painopisteet ovat kuntavaalit 2021, maakuntavaaleihin 2022 valmistautuminen sekä valtuutettujen, lautakuntien jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden jalkauttaminen sosiaaliseen mediaan tavoittamaan ihmisiä. Järjestötoiminnan painopisteitä on kolme: yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen, jäsenistön osallistaminen ja vaikuttaminen puolueessa.

Pekka Salmi esitteli kuntavaalien viestintä- ja markkinointisuunnitelman. Tiivistetysti voidaan sanoa, että viestinnän ja markkinoinnin tehtävä on tukea kampanjaa. Viime kuntavaaleihin verrattuna mukaan otetaan nyt laajemmin mm. somen mahdollisuudet, mutta ei unohdeta perinteisiä keinoja kuten lehtimainontaa.

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Johanna Santaniemi piti katsauksen kunnallisjärjestön tulevan vuoden talousarvioon, joka kokouksessa myös hyväksyttiin.

Kaisa Vatanen kertoi juuri valmistuneesta kuntavaaliohjelmasta, joka sai kauttaaltaan myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Ohjelmaa on työstetty suurella joukolla kesästä saakka ja kokouksessa hyväksyttiin kuntavaaliohjelman lyhyt versio. Kuntavaaliohjelman pitkä versio täydentää ja syventää lyhyen version teemoja. Pitkä versio hyväksytään myöhemmin ja siihen voidaan tehdä joustavasti täydennyksiä ja tarkennuksia vielä ensi vuoden alussa.

Lopuksi käytiin varsin vilkasta keskustelua kuntavaalien ehdokasasettelusta.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka, kunnallisjärjestön tiedottaja

Tampere rakentaa tulevana vuonna kouluja ja päiväkoteja 80 miljoonalla eurolla

Tampere osoittaa näin olevansa lapsiperheystävällinen myös investointisuunnitelmissaan. Haitallisista sisäilmaongelmista halutaan päästä eroon, ja lapsimäärän kasvu ja uudet asuinalueet edellyttävät uusien tilojen rakentamista. Urakkaa tulee riittämään vielä ensi vuoden jälkeenkin. Jokaiselle lapselle tulee taata paras päiväkoti ja paras lähikoulu.

Koulurakentaminen on valtakunnallinenkin ilmiö. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyä isoihin yhtenäiskouluihin. Koulurakentaminen on miljardiluokan bisnestä, jota ei aina ohjaa oppilaan paras vaan liikevoitto. Kunnilla on vapaat kädet päättää, minkälaisia tiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa Opetushallituksen ohjeistusta. Konsultit ovat ahkerasti liikkeellä markkinoimassa ns. avoimia oppimisympäristöjä, joista on hyvin ristiriitaisia kokemuksia käytännössä.

Tilojen suunnittelu on erityisen tärkeää. Tilojen tulee kestää ajan hammasta ja niiden tulee mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadukas arjen toiminta. Prosessiin tulisi ehdottomasti ottaa mukaan tulevat käyttäjät eli opettajat ja oppilaat, koska olemme sitoutuneet lapsinäkökulman huomioonottamiseen päätöksenteossa. Tämä lisää hyvinvointia. Pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan ideat ja todetut epäkohdat on vietävä käytäntöön ja korjattava. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä. Rakennustoimen ja sivistystoimen dialogi tulee olla aktiivista. On mahdollista suunnitella tiloja, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, mukavuus ja terveellisyys sekä uudenaikaisuus ja perinteisyys. Tilat on mahdollista rakentaa toimiviksi ja muokattaviksi, niin että kaikki erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Tutkimustietoakin on jo saatavilla suunnittelun tueksi. Mm. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusia työkaluja oppilaiden, opettajien ja suunnittelijoiden yhteistyölle vanhojen tilojen korjaamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Toivottavasti näihin ehditään perehtyä ja ne otetaan käyttöön.

Jos suunnittelua ei tehdä huolella, saadaan tiloja, joiden muuttaminen on myöhemmin vaikeaa tai mahdotonta. Rakennustekniikan pitää olla myös laadukasta. Valitettavan usein vastavalmistuneissa tiloissa törmätään jopa vesivahinkoihin. Rakennusvalvonnan pitää olla riittävää ja asiantuntevaa. Rakennusten elinkaaren tulee olla reilusti nykyistä pidempi.

Riitta Ollila (sd.), kaupunginvaltuutettu