SDP Tampere | Terveyspalvelut

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Antti Ivanoffin valtuustokyselyyn koskien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 20M€ hinnankorotusesitystä ja tiedonkulkua

Neuvotteluprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 palvelusopimuksesta/talousarviosta

PSHP toimitti tilaajarenkaille vuoden 2020 tarjouksen maaliskuussa 2019, minkä pohjalta palvelusopimusneuvottelut käytiin huhtikuussa 2019. Palvelusopimusneuvotteluissa Tamperetta edustivat pääneuvottelijana hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala. Tampereen kaupungin osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous ilman ensihoitoa, erityisvelvoitemaksua ja kehitysvammahuoltoa oli yhteensä 306,4 milj. euroa. Palvelusopimusneuvotteluissa sovittiin yhteisesti 2,9 milj. euron vähennyksestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoukseen verrattuna. Vähennyksen perusteena oli vuodeosastohoidon käytön vähentyminen.

Palvelusopimusneuvottelujen perusteella päivitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous (303,5 milj. euroa) oli 5,5 milj. euroa suurempi kuin Tampereen kaupunginhallituksen määrittelemä erikoissairaanhoidon talousarviokehys vuodelle 2020. Kesäkuussa 2019 Tampereen kaupunginhallitus lisäsi talousarviokehykseen 5,5 milj. euroa, jolloin Tampereen talousarviokehys oli neuvottelutuloksen mukainen. Neuvottelutuloksesta poiketen sairaanhoitopiirin hallitus kuitenkin päätti kesäkuussa 2019, ettei tilaajarenkaiden kanssa solmita palvelusopimuksia vuodelle 2020, ja että sairaanhoitopiirin vuoden 2020 talousarvio valmistellaan sairaanhoitopiirin alkuperäisen tarjouksen (306,4 milj. euroa) perusteella. Sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen jälkeen palvelusopimusneuvotteluja ei jatkettu. Kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus informoitiin muuttuneesta tilanteesta heti, kun tieto asiasta tuli, kaupunginhallitus 17.6.2019 ja kaupungin johtoryhmä 18.6.2019.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio valmisteltiin saavutetun neuvottelutuloksen (303,5 milj. euroa) perusteella, mikä on 2,9 milj. euroa sairaanhoitopiirin alkuperäistä tarjousta pienempi. Talousarviovalmistelu on tehty kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin perusteella, jonka sisällä sairaanhoitopiirin esittämien merkittävien hinnankorotusten huomioiminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12.2019 käsitellyssä talousarvioesityksessä Tampereelle oli budjetoitu 317,4 milj. euroa erikoissairaanhoidon palvelujen myyntiä vuodelle 2020. Budjetoitu myynti oli 10,9 milj. euroa (3,6 %) suurempi kuin sairaanhoitopiirin alkuperäinen tarjous (306,4Me) ja 13,8 milj. euroa (4,6 %) suurempi kuin Tampereen käytettävissä oleva talousarviokehys (303,5Me). Vuoden 2018 toteutuneeseen laskutukseen verrattuna vuodelle 2020 budjetoitu myynti on 19,9 milj. euroa (6,7 %) ja vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna 15,2 milj. euroa (5,0 %) suurempi.

Merkittävästä muutoksesta alkuperäiseen tarjoukseen nähden ei lähetetty kuntiin kirjallista tietoa tai muutenkaan informoitu selkeästi pääneuvottelijoita. Myöskään tamperelaiset sairaanhoitopiirin hallitusjäsenet eivät tuoneet Tampereen talousarvion valmistelun yhteydessä asiaa julki, saati tehneet kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa muutosesitystä kaupungin talousarvioon edustamansa organisaation näkökulmasta perusteellisessa ja olennaisessa kysymyksessä.

Muutos alkuperäiseen tarjoukseen huomattiin Tampereella 8.11.2019, kun yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala kävivät läpi sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistaa ja vertasivat sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen lukuja alkuperäiseen tarjoukseen ja neuvottelutulokseen. Iltapäivällä 8.11.2019 asiasta lähetettiin tieto myös sairaanhoitopiirin hallituksen tamperelaisjäsenille ja ehdotettiin talousarvioesityksen muuttamista alkuperäisen tarjouksen mukaiseksi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 11.11.2019. Ehdotuksella ei ollut vaikutusta, vaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti yksimielisesti esittää alkuperäistä tarjousta merkittävästi korkeampaa kuntamyynnin tasoa yhtymävaltuustolle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen mukaan hinnankorotusasia on esitelty kunnille suullisesti kuntajohtajakokouksessa 1.10.2019. Tamperetta kyseissä kokouksessa edustivat talousjohtaja Jukka Männikkö ja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Tästäkään esittelystä ei ole toimitettu kuntiin kirjallista tietoa. Tilaisuudessa kerrottiin, että talousarviovalmistelussa alijäämä on 11,4 milj. euroa ja että lähtökohtana on, ettei alijäämäistä talousarviota tehdä. Kuntakohtaisia laskelmia ei esitetty, eikä sitä, miten 11,4 milj. euron alijäämä katetaan. Suullisen esittelyn ongelmallisuutta korostaa se tosiasia, että hinnankorotusten eurovaikutukset eivät olleet valjenneet muillekaan kokouksessa läsnä olleille Pirkanmaan kuntajohtajille.

Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto kokoontuvat kerran kuukaudessa, mutta myöskään tähän kokoukseen ei tietoa merkittävistä hinnankorotuksista ja niiden eurovaikutuksista tuotu. Virkamiesjohdon kokouksissa Tampereen kaupunkia edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, johtaja Taru Kuosmanen, talousjohtaja Jukka Männikkö, yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, Avopalvelujen johtaja Anniina Tirronen ja kehittämisjohtaja Petri Leiponen. Myöskään sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tilaajarenkaiden pääneuvottelijakokouksessa hinnankorotusten vaikutuksia ei ole esitelty. Pääneuvottelijakokouksessa Tampereen kaupunkia edustaa hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Koko Pirkanmaan kuntakentän näkökulmasta voi siis todeta, että sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen merkittävä kasvu suhteessa sairaanhoitopiirin alkuperäiseen tarjoukseen oli yllätys. Talousjohtaja Pasi Virtanen onkin julkisuudessa myöntänyt puutteellisen viestinnän asiassa (mm. Aamulehti 10.12.2019). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esittämiä merkittäviä hinnankorotuksia ei pystytty huomioimaan Tampereen kaupungin talousarviovalmistelussa, koska Tampereen kaupungin virkamiehet huomasivat asian vasta sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalta 8.11.2019. Muut Tampereen kaupunkiseudun kunnat saivat tiedon asiasta Tampereelta. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin talousarvion ja 2020-22023 taloussuunnitelman 4.11.2019 ja esitti sitä valtuuston päätettäväksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston 9.12.2019 hyväksymän talousarvion kuntamyynti Tampereelle on 2,9 milj. euroa suurempi kuin Tampereen talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha. Erotus pystytään kattamaan erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa nostamalla tuloarviota ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kohdentamattomista ostoista määrärahoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen. Näin ollen lopulliset budjettisummat Tampereen kuntamyynnin osalta ovat samoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungilla ja niin sanottua budjettivajetta ei ole vuonna 2020.

Taulukko: Tampereen esh-palvelutilausta koskevia tunnuslukuja

PSHP          TA2020 PSHP tarjous 2020 TRE TA2020 TPE2019* TP2018*
ESH-palvelutilaus (1 000 euroa) 317 369 306 420 303 548 302 162 297 448

* Ilman kalliin hoidon tasausta

Yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Edellä kuvattujen yhteistyöfoorumien (kuntajohtajakokoukset, sopimusneuvottelut, pääneuvottelijakokoukset, TRE-PSHP-virkamiesjohdon tapaamiset) Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekevät tiivistä yhteistyötä myös monissa muissa työryhmissä. Lisäksi virkamiesten välinen yhteydenpito on jatkuvaa. Tampereen näkökulmasta yhteistyöfoorumeja on riittävästi ja toiminnallinen yhteistyö on hyvällä tasolla. Kyseisessä tapauksessa informaatiota hintojen merkittävästä nostosta ja sen eurovaikutuksista ei missään näistä foorumeissa esitetty riittävän selkeästi ja tietoa ei myöskään toimitettu kirjallisesti kunnille, mikä näin merkittävässä asiassa olisi ollut perusteltua. Jatkossa tieto vastaavista muutoksista edellytetään tulevan kunnille ajoissa ja myös kirjallisessa muodossa.

Toimenpiteet siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti talousarviokokouksessaan siirtoviivemaksujen käyttöönotosta 1.1.2020 alkaen vastoin talousarvioesityksen pohjaehdotusta. Siirtoviivemaksua peritään, mikäli potilaan jatkohoito pitkittyy jatkohoitopaikan puuttumisen vuoksi. Siirtoviivemaksuna peritään alinta hoitopäivämaksua tai 510€ suuruista maksua per vuorokausi. Siirtoviivemaksun lisäksi peritään normaali suoritelaskutus. 510 € peritään siinä tapauksessa, että kyseessä oleva palvelu laskutetaan DRG-tuotteina. Viivästysmaksua aletaan periä siirtokelpoisuusilmoituksen jälkeen kolmannesta päivästä eteenpäin.

Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020 lisätään jatkokuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja mahdollisimman paljon. Tehostettuun palveluasumiseen/vanhainkotiin tai jatkokuntoutukseen jonottavien asiakkaiden siirtoja pois sairaalahoidosta nopeutetaan ja vapautetaan näin sairaalapaikkoja akuuttikuntoutuksen tarpeisiin. Samalla olemassa olevien perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaprofiileja tarkastellaan uudestaan siirtoviivemaksujen näkökulmasta. Keskustelut kotiuttamiseen ja jatkohoitojärjestelyihin osallistuvien keskeisten tahojen kanssa aloitetaan välittömästi, jotta toimenpiteet pystytään kohdistamaan niin, että toimenpiteiden vaikutus siirtoviivemaksujen ehkäisemiseen on mahdollisimman suuri.  Välittömästi aloitetaan myös keskustelu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa joidenkin HASA-TAYS -integraatiossa Tampereen yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden toimintojen mahdollisesta palauttamisesta osaksi Tampereen kaupungin toimintaa.

Kymmenen kohdan toimenpidesuunnitelma erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa

 Erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa erikoissairaanhoidon kustannusten nousun taittamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat uuden sopimusohjausmallin valmistelu vuodelle 2021, perusterveydenhuollon vahvistaminen siirtämällä toimintoja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon sekä jatkamalla edelleen erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentämistä vuonna 2020.

Vuodelle 2021 yhdessä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmistellaan kiinteähintaista sopimusmallia, jossa erikoissairaanhoidon vuosikustannukset ovat tiedossa etukäteen. Sopimusohjausmallissa seuraavan vuoden kuntalaskutus pohjautuisi kolmen edellisen vuoden toteutuneen palvelukäytön trendiin. Malliin sisältyisi myös kannustin-sanktio -malli, missä PSHP saisi pitää itsellään osan mahdollisesta ylijäämästä, mutta vastaavasti kuntalaskutuksen kautta hyvitettäisiin vain osa mahdollisesta alijäämästä.

Helmikuussa 2020 haava- ja mobiilihoitajatoiminnot, kotilääkäri- ja muistikoordinaattoritoiminnot sekä osa siedätyshoidoista siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Muutoksen tarkoituksena on saada siirtyvät toiminnot tukemaan paremmin kotona asumista tukevaa ja muuta perusterveydenhuollon toimintaa ja ehkäistä näin tarvetta lähettää asiakkaita erikoissairaanhoidon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi osana pormestarin kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan muun muassa asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja pituutta sekä jonotusaikoja ja määriä erityisen tarkasti.  Mittaritietojen avulla verrataan sairaalasta jonottavien määrää, Rauhaniemen sairaalan osastojaksojen pituutta, kotihoidon asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja jonoaikaa tehostettuun palveluasumiseen edellisvuosien vastaaviin lukuihin ja tarvittaessa reagoidaan näihin riittävällä nopeudella ja uusilla toimenpiteillä.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitovuorokausia on tammi-lokakuussa 2019 pystytty vähentämään 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hinnoittelumuutoksista johtuen näkynyt kustannusten laskuna vuonna 2019. Vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa tavoitteena on erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen edelleen.

 

Kunnallisjärjestön hallitus 2020-2021

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus toimintakaudelle 2020-2021 valittiin edustajiston kokouksessa 26.11.2019.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hakametsän sosialidemokraattien jäsen Jyrki Koskinen. Koskinen on hoitanut puheenjohtajan pestiä jo kaksi vuotta, ja aloittaa nyt toisen kaksivuotiskautensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin niinikään yksimielisesti Tampereen sos.dem. Toveriseuran jäsen Johanna Santaniemi. Santaniemellä on pitkä kokemus kunnallisjärjestön hallituksessa toimimisesta ja hän toimii mm. kunnallisjärjestön taloudenhoitajana.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseniksi valittiin:
Ismo Alhoniemi Rantaperkiön työväenyhdistyksestä
Aila Dundar- Järvinen Messukylän työväenyhdistyksestä
Pentti Herranen Länsidemareista
Harri Hykkö Hakametsän sosialidemokraateista (uusi)
Jyri Keränen Hervannan sos.dem. yhdistyksestä (uusi)
Raisa-Tiina Lahtinen Sosialidemokraattisesta Väinö Voionmaaseurasta (uusi)
Outi Mikkola Tampereen työväenyhdistyksestä (uusi)
Antti Wallenius Tampereen sos.dem. Toveriseurasta (uusi)
Kirsti Viljanen Tulevaisuusdemareista (uusi)
Paula Virolainen Tulevaisuusdemareista

Uuden hallituksen jäsenet kuvasi Jyrki Liikka.

 

SD valtuustoryhmä: Talous tasapainoon oikeudenmukaisella tavalla

Kaupungin talous on ollut vuosikausia alijäämäinen. Useista säästöohjelmista huolimatta alijäämää ei ole onnistuttu kuromaan umpeen. Pormestari Lauri Lylyn johdolla vaalikauden alussa asetettu tavoite talouden tasapainottamisesta on vihdoin toteutumassa.

Tasapaino on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin ja velkaantumisen tahtia rajoittaa. Talousarvioehdotus tasapainottaa talouden oikeudenmukaisella tavalla, turvaa peruspalvelut ja varaa riittävästi resursseja kaupungin kasvuun, arvioi SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Kaupunginvaltuusto on ennen maanantain kokousta päättänyt yli 60 miljoonan euron säästöistä. Säästöt on kerätty palvelumaksujen korotuksilla, palveluiden heikentämisellä ja kiinteistöveron korotuksella. Salmen mukaan monet näistä päätöksistä ovat kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin.

Tällä kertaa mukaan on otettu tulopohjan merkittävä laajentaminen ja tuloveron korotus. Kuntaveron progression ansiosta pienituloiset eivät maksa kuntaveroa lainkaan, keskituloiset maksavat sen osittain ja suurituloiset kokonaan. Nyt myös suurituloiset saadaan mukaan taloustalkoisiin, mikä lisää oikeudenmukaisuutta, kertoo Salmi.

Panostuksia koulutukseen, ikäihmisten palveluihin ja köyhyyden torjuntaan

Pekka Salmi on tyytyväinen talousarvion panostuksiin palveluihin. Talousarvioehdotus vastaa kaupungin ja väestön määrän kasvuun. Ikäihmisten hoivaan panostetaan 7,5 miljoonaa euroa ja esimerkiksi kotihoitoon palkataan 30 hoitajaa lisää. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostetaan ensi vuonna 12 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta kaupunki kykenee järjestämään opetusta 500 uudelle oppilaalle ja päivähoitopaikan 300 lapselle.

Koulutukseen ja sivistykseen kannattaa panostaa, sillä ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa, perustelee Salmi.

Myös monet SDP:lle tärkeät tavoitteet etenevät talousarvion myötä. Köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksia viedään eteenpäin Huoltsun aukioloaikoja parantamalla ja tukemalla vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Alueellisten oppimiserojen kaventamiseen panostetaan 0,7 miljoonaan euroa. Tällä rahalla voidaan palkata esimerkiksi lisää erityisopettajia tai koulunkäyntiavustajia, vahvistaa oppilashuoltoa tai lisätä tukiopetusta. Myös perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja päihdehuolto saavat lisää voimavaraoja.


Nämä asiat ovat myös tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Palvelulupauksista pidetään kiinni, toteaa Salmi tyytyväisenä.

Lisätietoja

valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi
puh. 050 5658898


 

Demarien gallupissa veroprosentin nosto saa kannatusta

Tamperelaiset sosialidemokraatit ovat valmiita korottamaan Tampereen veroprosenttia vuodelle 2020. Tämä ilmenee sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön tekemästä kyselystä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 116 kappaletta. Avoimeen kysymykseen vastasi 57 henkilöä, osa lyhyesti ja osa laveammin.

Veroprosentin noston hyväksyy 85,1 % vastaajista. (14 % ei hyväksy ja 0,9 % ei osaa sanoa). 54,4 prosenttia vastanneista on valmis nostamaan veroprosenttia enintään 20,75 prosenttiin eli yhdellä prosenttiyksiköllä ja tekemään pieniä säästöpäätöksiä. 24,6 prosenttia on valmis nostamaan veroprosenttia enintään 20,25 prosenttiin (0,5 %-yksikön nosto), mutta samalla tekemään isompia säästöpäätöksiä.

12,3 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että veroprosenttia voi nostaa niin paljon kuin tarvitaan.  8,8 prosenttia kyselyyn osallistuneista sen sijaan katsoo, ettei veroprosenttia pidä nostaa siinäkään tapauksessa, että hyvinvointipalveluja jouduttaisiin karsimaan rajustikin.

Kyselyssä otettiin esille myös kunnallisten palveluiden merkitys. Perusopetus- ja varhaiskasvatus koetaan tärkeimmäksi ja heti perässä ikäihmisten palvelut. Näistä palveluista ei haluta tinkiä.

Sen sijaan joukkoliikennettä, elinkeino- ja työllisyyspalveluja sekä kulttuuripalveluita ei koeta yhtä tärkeiksi kuin kahta edellä mainittua, ja ne ovat keskenään melko lailla yhtä tärkeitä kun tarkastellaan vastausten keskiarvoja. Mikään yksittäinen palvelu ei kuitenkaan ole selkeästi vähiten tärkeä.

Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen sanoo, ettei ensimmäinen kysely suinkaan jää samalla viimeiseksi.

Me aiomme tiedustella aina sopivissa kohdin tamperelaisten sosialidemokraattien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Kuntapolitiikkaa ei tehdä kuntapolitiikan vuoksi, vaan tamperelaisten parhaaksi. Me SDP:n kunnallisjärjestönä haluamme tietää, mitä jäsenemme ajattelevat erilaisista asioista, Koskinen sanoo.

Lisätiedot:

Jyrki Koskinen, puheenjohtaja
Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry
Puh. 0400-338024
jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

Lauri Lyly vastaa valtuustokyselyyn ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hoivapalveluissa Tampereella

Pormestari Lauri Lylyn vastaus valtuutettu Noora Tapion valtuustokyselyyn koskien ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hoivapalveluissa Tampereella.

Kaupunginvaltuutettu Noora Tapion kysymys on ajankohtainen. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo konkreettisesti poikkeuksellisten sääolojen yleistymisenä maailman eri puolilla. Suomessa hoito- ja hoivapaikkojen korkeat lämpötilat ovat nousseet esille erityisesti kesän 2018 aikana, mutta jonkin verran myös kuluvana kesänä.

Kesä 2018 oli erittäin poikkeuksellinen ulkoilman lämpötilojen suhteen. Hellepäiviä oli yli 60, kun niitä normaalisti on noin 15 kpl.

Hoito- ja hoivatilojen lämpöoloista säädetään Asumisterveysasetuksessa. Ikäihmisten hoivakodeissa huonelämpötila tulisi kesäkuumallakin saada pysymään alle 30 asteessa, ja lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa alle 32 asteessa. Tässä oli haasteita toissakesänä, kun 30 asteen hellejaksoja koettiin.

Uusiin ja peruskorjattaviin ikäihmisten asumispalvelutiloihin pyritään asentamaan jäähdytysjärjestelmät. Lähtökohtaisesti kaikki sairaalat, hoitolaitokset ja toimistorakennukset varustetaan jäähdytyksellä. Koulujen, opetusrakennusten ja päiväkotien erillistilat, esim. keittiöt, hallinto- ja neuvottelutilat sekä tietotekniikan opetustilat varustetaan jäähdytyksellä, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä.

Sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso (jossa huonelämpötila on alle +27 astetta) pyritään saavuttamaan työ- ja opetustiloissa, mutta sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana.

Koukkuniemessä järvivesijäähdytys on käytössä Jukola, Impivaara ja Toukola -rakennuksissa sekä se on suunniteltu Männistö- rakennukseen. Vanhoissa taloissa jäähdytysjärjestelmiä ei juurikaan ole. Myöskään terveysasemilla ei jäähdytystä yleensä ole, joskin Hatanpään terveysasemalle jäähdytyslaitteisto on asennettu jokin aika sitten.

Henkilökunta on esimerkiksi Koukkuniemessä ohjeistettu lisäämään tarvittaessa ilmastointia ja avaamaan ikkunoita, ja myös tuulettimia löytyy hoivapaikoista. Asukkaille tarjotaan kuumina päivinä myös tavallista enemmän juotavaa.

Henkilökuntaa taas on ohjeistettu pitämään taukoja normaalia useammin, juomaan riittävästi ja muutenkin huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Työskentelyolosuhteiden seuranta on työturvallisuuslain perusteella työnantajan velvollisuus. Vaikka työsuojelulaissa lämpöoloille ei ole säädetty varsinaisia raja-arvoja, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työilman lämpötilasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa henkilöstön terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi lämpöolojen arvioiminen on työterveyshuollon työpaikkaselvityksen oleellinen osa, jossa samalla arvioidaan lämpötilasta aiheutuvien terveystarkastusten tarve.

Hoito- ja hoivapaikkojen kohonneet lämpötilat nousevat kesäisin usein myös työsuojelutoimijoiden tietoon. Tällaisissa tilanteissa asia saatetaan Tilapalveluiden isännöitsijöiden tietoon, jotka ryhtyvät toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusia rakennettaessa ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin varaudutaan entistä paremmin. Turvalliset sisäilmaolosuhteet pyritään varmistamaan suunnittelussa ensi sijassa passiivisin keinoin, mm. ikkunoiden sijainnilla ja varjostuksella. Uusia tiloja suunniteltaessa arvioidaan myös jäähdytyksen tarve. Näin toteutetaan myös valtuuston hyväksymiä Kestävä Tampere 2030 -linjauksia, joissa todetaan, että ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin varaudutaan. Yksi keino tässä on kaukojäähdytyksen lisääminen. Tampereen Sähkölaitos on laajentanut kaukojäähdytysverkkoa viime vuosina keskustan alueella, ja mm. Taysin alue on sen piirissä.

Toinen hyvä keino on kaupunkivihreän lisääminen. Täydennysrakentamisen oloissakin tulee turvata viihtyisät puisto- ja viheralueet, jotka tarjoavat helteillä varjoa ja suojaa. Tampereella on tänä vuonna testattu useissa kaavahankkeissa viherkerroin-työkalua, jolla pyritään turvaamaan riittävät viheralueet kasvavassa kaupungissa.

Tampereen kaupungin riskienhallinta ja pelastustoimi ovat myös tunnistaneet valtuustokysymyksen nostaman riskin.

Kansallinen riskiarvio laadittiin sisäministeriön johdolla vuonna 2018. Sen mukaan turvallisuusympäristö on muutoksessa monestakin syystä. Yksi keskeinen asia on sää- ja ilmastoriskien vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen. Muutos lisää vaaratekijöiden aiheuttamia riskejä muuttamalla näiden ilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta sekä niiden tyypillistä esiintymisajankohtaa. Lisäksi muutoksen todetaan tuovan uusia hitaammin syntyviä suoria riskejä muun muassa terveysturvallisuudelle. Riskiarviossa todetaan, että terveysriskejä ovat jo nykyisin esiintyvät helteen aiheuttamat terveyshaitat, vesiepidemiat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat sekä kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat.

Kansallisen riskinarvion rinnalla laadittiin vuonna 2018 pelastuslaitosalueittain alueelliset riskiarviot. Valmistelun ohjausryhmänä toimi Pirkanmaan valmiustoimikunta, jota täydennettiin kuntien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajilla. Tampereen kaupungin edustajat olivat mukana sekä ohjausryhmässä että varsinaisessa työryhmässä. Tarkasteluun valittiin kymmenen keskeistä ja merkittävää alueellista riskiä. Useat riskit liittyvät tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen. Yhtenä tarkastelun kohteena on ollut muun muassa laajavaikutteinen luonnon ääri-ilmiö. Erityisenä tarkastelun kohteena on ollut myrskyjen, tulvien ja laajojen metsäpalojen aiheuttamat vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Työn tuloksia on jo hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään myös Tampereen kaupungin valmiussuunnittelussa ja varautumisessa häiriötilanteisiin.

Osana Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaa on käynnistetty ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman valmistelu. Suunnitelma tehdään yhteistyössä eri kaupungin toimijoiden kanssa ja siinä kartoitetaan myös sään ääri-ilmiöihin, kuten poikkeukselliseen kuumuuteen, liittyvät riskit ja sopeutuskeinot. Tavoitteena on, että työ valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Sopeutumissuunnitelmaan liittyen on juuri valmistunut ilmastonmuutoksen riskiarviointi, joka tehtiin osana kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen edellyttämää Tampereen kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaa, eli niin sanottua SECAP-raporttia. Siinä on kartoitettu ilmastonmuutoksen riskejä Tampereen alueella. Raporttiluonnoksen mukaan suurimmat riskit liittyvät rankkasateisiin ja myrskyihin. Äärimmäisen kuumuuden riskitasoa pidetään kohtalaisena, mutta sen ennakoidaan kasvavan jo lyhyessä ajassa eli alle 5 vuoden aikana.

Ilmaston lämpeneminen on siis huomioitu monin eri tavoin sekä kansallisessa, alueellisessa että paikallisessa riskiarviossa. Arviot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan suoraan käsittele esimerkiksi kohonneiden lämpötilojen vaikutuksia kaupungin työntekijöihin tai hoivapalveluiden asiakkaisiin. Jatkossa lämmön nousemisen aiheuttamia vaikutuksia ja toimenpiteitä onkin tarpeen suunnitella laajemmin myös tästä näkökulmasta erityisesti saneeraus- ja uudisrakennushankkeissa.

Lopuksi toteaisin, että se tärkein keino ehkäistä terveydelle haitallisia säätiloja on ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kansainvälisesti sovittuun 1,5 asteeseen. Se on myös Tampereen kaupungin tavoite ja haluamme tehdä oman osuutemme ilmastotalkoissa ja siksi kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Tampere vuoteen 2030 mennessä. Pormestariohjelman päivityksessä todetaan, että tähän tavoitteeseen tähtäävä Kestävä Tampere -tiekartta päivitetään kuluvan valtuustokauden aikana.Lauri Lyly, Pormestari

 

 

Hyvää kesää!

Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön toimisto on suljettuna 20.6.-28.7.2019.

Hyvää kesää!

 

Sanna Marinia onniteltiin valtuuston kokouksessa ministerin tehtävän johdosta

Tampereen kaupunki ja Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä onnittelivat kaupunginvaltuuston kokouksen alussa tuoretta liikenneministeri Sanna Marinia ministerin tehtävän johdosta. Onnittelupuheessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen iloitsi siitä, että Tampereelle on saatu oma ministeri, ja erityisesti – huomioiden Tampereen kaupungille merkitykselliset liikennehankkeet.

On hienoa että Sanna Marin valittiin nimenomaan liikenne- ja viestintäministeriksi.Anna-Kaisa Ikonen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Sanna Marin totesi kiitospuheessaan olevansa valtioneuvoston ministeri, joka katsoo toimessaan koko Suomen etua. Tampereen kannalta merkittävät liikennehankkeet toisaalta hyödyttävät laajemminkin kuin vain Tampereen seudun asukkaita.

Marin kertoi ministerikautensa alkaneen hyvin vauhdikkaasti, sillä yhden päivän varoitusajalla oli päätöksenteossa jo lisätalousarvio. Tulevaisuudessa työn alla on muiden merkittävien hankkeiden lisäksi liikenteen hiilineutraaliuden edistäminen.

 

Tampereen Infra Oy:n lähtökohdat vahvana yhtiönä turvattiin

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 17.6.2019 esitystä Infra liikelaitoksen yhtiöittämisestä. Infra Oy:n tulevaisuudesta on käyty pitkään neuvotteluita, sen jälkeen kun alkuperäinen esitys palautettiin demarien toimesta uudelleen valmisteltavaksi. Demariryhmä halusi, että ennen Infra Oy:n perustamista on katsottava yhtiön ja Kaupunkiympäristön palvelualueen työnjako.

Tehdyssä rajapintaselvityksessä nousivat esiin kaksi vaihtoehtoa: vaihtoehto 0+, joka olisi tarkoittanut heikkoa yhtiötä ja vahvaa tilaajaa, sekä vaihtoehto 1, joka olisi tarkoittanut vahvaa yhtiötä ja heikkoa tilaajaa.

Olisimme toki voineet jatkaa yhtiöittämisen vastustamista, mutta sillä ei olisi ollut mitään saavutettavissa. Organisaatiomalli ei ole meille kuitenkaan ideologinen kysymys vaan tarkoituksenmukaisuuskysymys. Lähdimme tukemaan vahvan yhtiön mallia, kertoo Sd. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Pekka Salmi on tyytyväinen saavutettuun kompromissiin. Tampereen Infra Oy:n ja kaupungin välinen työnjako määritellään niin, että keskeiset rakennuttamisen toiminnot keskitetään kaupunkiympäristön palvelualueelle pääosin rajapintaselvityksen vaihtoehto 0+ mukaisesti ja Infra Oy:lle keskitetään kunnossapito- ja paikkatietopalvelut vaihtoehto 1 mukaisesti. Rakentamispalvelut säilyvät kuitenkin Infra Oy:ssa merkittävässä roolissa. Ensimmäisen viiden vuoden aikana rakentamispalveluita koskeva tilausten määrä Infra Oy:ltä on vähintään 10,0 milj. euroa vuodessa. Lisäksi rakentamispalveluita koskeva siirtyvän henkilöstön määrä arvioidaan vielä uudelleen.

Käsittelyssä oleva ratkaisu tarkoittaa nykyistä liikelaitosta vahvempaa infra-alan julkista toimijaa. Sen liikevaihto ja henkilöstömäärä on suurempi kuin tällä hetkellä. Nykyisen liikelaitosmallin pohjalta tällaista organisaatiota tuskin saataisiin aikaan. Ilman sosialidemokraattien panosta lopputuloksena olisi voinut olla myös heikko yhtiö, jolla ei olisi ollut tulevaisuutta. Perustettavalla yhtiöllä on selkeästi myönteinen tulevaisuus, kertoo Salmi.

Lisätietoja

Pekka Salmi
Puh. 050 565 8898

Pekka Salmi jatkaa sd. valtuustoryhmän johdossa

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen maanantaina 10.6.2019. Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Pekka Salmi valittiin jatkamaan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajaksi valittiin ensihoitaja Kirsi Kaivonen ja 2. varapuheenjohtajaksi päiväkodin johtaja Anne Liimola, sekä sihteeriksi kunnallissihteeri Tuula Harkonmaa ja tiedottajaksi toimittaja Heikki Näreikkö.

Ryhmän pääneuvottelijoina toimivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen ja Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly. Kaikki valinnat tehtiin yksimielisesti.

Kokouksessa hyväksyttiin uudeksi valtuustoryhmän jäseneksi Ilkka Porttikivi. Hän siirtyi demariryhmään Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä. Sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä on nyt 17 varsinaista valtuutettua.

Ryhmäkokouksiin päätettiin kutsua varsinaisten valtuutettujen lisäksi kahdeksan ensimmäistä varavaltuutettua, sekä kaupungin liikelaitosten johtokuntien sosialidemokraattiset puheenjohtajat. Ryhmäkokouksiin osallistuvat myös kunnallisjärjestön puheenjohtaja, sosialidemokraattiset kaupunginhallitusryhmän jäsenet sekä sosialidemokraattiset virkamiehet.

Lue lisää aiheesta

» ”Pekka Salmi jatkaa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana Tampereella (10.06.2019)