Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut,
hyvät kokouksen seuraajat, tiedotusvälineiden edustajat ja virkahenkilöt.
Tällä hetkellä elämme poikkeuksellisen epänormaalissa tilanteessa. Kansainvälistä pandemiaa harva pystyi nykylaajuudessaan ennustamaan.
Korona on tuonut elämäämme epävarmuutta. Tuttu arkemme on muuttunut. Työttömyys, yksinäisyys ja tulevaisuus voivat pelottaa. Vaikeuksia ei tarvitse kohdata yksin. Tässä poikkeuksellisessa koronatilanteessa auttavat julkiset palvelut, joiden tarve korostuu.
Taloudellista tukea, apua jaksamiseen ja hoitoa sairauteen on saatava, ja avun oltava oikea aikaista ja riittävää.
Näistä emme saa tinkiä kenenkään kohdalla tässä vaikeassa ja uudessa tilanteessa. Kunnat ovat arjessa pärjäämisen viimesijainen tuki, ja sitä jokainen tarvitsee muodossa tai toisessa elämänsä varrella.
Tavoite on turvata palvelut kriisiaikoinakin.
Tampere haluaa rakentaa paremman arjen, eikä se työ voi keskeytyä koronakriisissä. Oikeastaan sen täytyy hieman kiihtyä.
Palvelujen, investointien, uusien hankkeiden ja kokeiluiden on jatkuttava, ja siihen me tarvitsemme myös valtiolta apua. Koronakriisin negatiivisista talousvaikutuksista emme selviä yksin.
Uusi Asemakeskus ja henkilöratapiha, Tammelan stadion, Hiedanrannan ja Viinikanlahden alueen kehittäminen ovat esimerkkejä lähivuosien suurista investoinneista, jotka eivät pelkästään työllistä vaan kehittävät kaupunkia ja auttavat pääsemään ilmastotavoitteisiimme.
Nämä eivät ole meidän suurimmat investoinnit, vaikka isoja ovatkin. Suurin euromäärä investoinneista käytetään päiväkoteihin ja kouluihin. Niihin tuleviin sukupolviin, joiden harteilla koko Suomen huominen lepää.
Jos he eivät ole meidän isoimman investointimme arvoisia, ketkä ovat?
Hyvät valtuutetut,
mitä enemmän mahdollistamme uutta ja tuemme toimeliaisuutta, sitä pienempi pudotus hyvinvointiin ja talouteen on luvassa myöhemmin. Tampere on etunojassa tekemässä kaikkea sitä, mikä joka tapauksessa tulee myöhemmin vastaan.
Olemme kuitenkin ottamassa torjuntavoiton koronasta. Olemme tällä hetkellä koronan osalta Euroopan alimmissa ilmaantuvuusluvuissa. Kiitos ihmisten ja yritysten huolellisen käyttäytymisen ja toimivan valtion ja kuntien muodostaman julkisen hallinnon. Pysyäksemme hyvässä tilanteessa tulevina kuukausina se vaatii, että jaksamme noudattaa vieläkin koronan torjumiseksi ja tukahduttamiseksi annettuja ohjeita ja suosituksia. Rokote tulee aikanaan ensi vuonna, mutta siitä ei saada apua vielä lähikuukausina. Hyvä, jos ensi vuoden loppupuolella.
Kaupunkimme kasvaa noin 3000 henkilöllä vuosittain, ja siihen on vastattava. Tämä on positiivinen asia. Kasvusta 2/3 osaa tulee maan sisäisenä muuttona.
Syyskuun lopun tieto maan sisäisestä muutosta oli meille mieluisaa luettavaa. Olimme tilastossa ylivoimaisesti suosituin maan sisäisen muuton kohdekaupunki. Korona on pienentänyt tulomuuttajien määrää hyvin vähän. Samanaikaisesti poismuuttajien määrä on pienentynyt merkittävästi.
Mikä on ilmiön syy? Ovatko opiskelijat siirtyneet enemmän etäopiskeluun? Onko työmarkkinoilla liikkuvuus hidastunut korona-tilanteessa? Jos niin, kuinka nopeasti se elpyy? Voisimmeko valjastaa myös tämän vetovoimaisen Tampereen mahdollisuudeksi? Työmarkkinoilla on nyt osaajia tarjolla.
Kasvavalle väestölle on oltava töitä. Tähän pyrimme vastaamaan esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilulla, jonka piiriin tulevat ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolella olevat ja ansiosidonnaisella päivärahalla olevat vieraskieliset maahanmuuttajat ja alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuodenvaihteessa Tampereella tämä määrä on noin 20 000 henkilöä.
Eli juuri he, joita koronatilanne työttömiksi ajaa eniten. Nuorten aikuisten ikäryhmässä olemme aiemmin kärsineet muuttotappiota. Meillä on näytönpaikka, millaisilla toimilla voimme vahvistaa pitovoimaamme.
Hyvät kuulijat,
koronapandemia luo toimintaympäristöstämme erityisen huonosti ennustettavan myös taloudessa. Arviot tulevasta talouskasvusta ovat hyvin varovaisia. Talousarviossa nojataan VM:n talousennusteisiin. Julkisella puolella on roolinsa selkeyttää talousnäkymää. Mielestäni tähän näkymään tehty talousarviomme tuo Tampereella osaltaan hieman ennustettavuutta.
Tämä talousarvioesitys on erittäin realistinen tulojen (1931 m€) ja menojen (1948 m€) osalta. Tässä on vahva kehittämisen ja palveluista huolehtimisen näkökulma. Sen avulla tehdään osaltaan ns. vastasyklistä politiikkaa. Noususuhdanteessa me tasapainotimme omaa talouttamme. Nyt elvytämme investoimalla.
Tämä on vastuullinen kokonaisuus tähän epävarmaan tilanteeseen. Tämän kokoamista on osaltaan auttanut yhteinen vuosien 2018-2020 talouden tasapainottamisohjelma.
Olemme sillä rakentaneet hyvät lähtökohdat, joiden avulla tämän vuoden talousarvio oli jo tasapainossa, mutta korona sotki kaiken. Koronan aiheuttaman pahimman talousiskun on Sanna Marinin hallitus korvannut erittäin hyvin kunnille tänä vuonna. Ensi vuonna tämä tuki näyttää puolittuvan, vaikka ilmeisesti korona on seuranamme silloinkin.
Tämän vuoden osalta myöskään verotulot eivät menneet niin alas kuin epäilimme kesän alla. Tasapainoisen lähtötilanteen ensi vuodelle ovat antaneet talouden tasapainottamisohjelma, valtion tukipolitiikka ja koronasta johtuvien verotulojen oletettua pienempi putoaminen sekä henkilökunnan vahva osallistuminen talouden oikaisemiseen.
Kuten näette, budjettia ei ole kasattu vaalipaineessa vaan keskittyen palvelu- ja investointitarpeeseen.
Tehdään nyt se, mikä on ihmisten palvelujen, työllisyyden ja kaupungin positiivisen kehittämisen kannalta tarpeellista.
Hyvät valtuutetut ja kuulijat,
talousarviossa on sosiaalinen painotus vahva. Talousarviossa on huomioitu lautakuntien tekemät ponnet. Haluamme olla perheystävällinen kaupunki. Se näkyy muun muassa panostuksina kouluissa ja päiväkodeissa parempina oppimisympäristöinä. Oppilasmäärän kasvusta ja varhaiskasvatukseen osallistuvien määrästä huolimatta ryhmäkoot eivät kasva. Valtion tuen ja esitysten mukaisesti alennamme varhaiskasvatusmaksuja ensi vuoden syksyllä.
Väestön ikääntyminen näkyy Tampereellakin. Palvelutarve kasvaa ja siihen vastataan. Ensi vuodelle valtion asettama hoitajamitoitus on huolehdittu kuntoon.
Talousarviossa lisätään resursseja myös haavoittuvimpien ihmisten auttamiseksi niin mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuin ruokajonojenkin osalta.
Tulopuolella veroihin ei tule muutoksia. Verotuloissa on tähänkin vuoteen verrattuna erittäin maltillinen kasvuarvio niin kunnallisverotuksessa kuin muissakin veroissa.
Tampereella työttömyys on liian korkealla tasolla. Se on suurimpia ongelmia. Siinä odotan – ja jopa vaadin – ensi vuoden alussa alkavalta työllisyyskokeilulta hyviä tuloksia.
Kaupunkikehittäminen ei kuitenkaan ole pelkästään keskustan kehittämistä, myös lähiöt ovat tärkeitä. Tesomalta olemme saaneet hyviä tuloksia. Seuraavaksi otamme Peltolammin samanlaisen kehittämistyön alle.
Lisäksi valmistaudutaan tuleviin suuriin haasteisiin: muun muassa sote-uudistukseen, oppivelvollisuuden laajenemiseen ja ilmastomuutokseen.
Mahdollinen sote-uudistus haastaa meidät katsomaan vuoteen 2023. Meidän on tarkasteltava ja suunniteltava tuon vuoden 2023 Tampereen kaupunkia. Sen suunnitteleminen, ja siihen valmistautuminen, on aloitettava ensi vuoden aikana.
Näin saamme käytännössä näkyväksi isot muutokset, joita sote-uudistus ja hyvinvointialue tuovat tullessaan. Lisäksi saamme edunvalvontaamme välineitä, joilla voimme osoittaa ne kohdat, jotka täytyy vielä korjata.
Tämä myös antaa mahdollisuuden hyvissä ajoin ennakoida muutoksia kaupungin omissa toiminnoissa.
Sote-uudistuksen ohella oppivelvollisuuden laajentaminen on tuomassa muutoksia kaupungin palvelurakenteeseen. Oppivelvollisuuslaki ja siihen liittyvät muut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun alusta 2021.
Talousarviossa olevalla ilmastobudjetilla tuomme kestävän elintavan arkisiksi teoiksi. Ne ovat myös osa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Ilmastobudjetti osoittaa tekojen ja kokonaisuuksien suuruusluokat, jotka eivät ole arjessamme mahdottomia päätöksiä.
Hyvät valtuutetut,
kaupungin investointitaso on korkea. Senkin tausta pitää nähdä, miksi se kannattaa pitää korkeana ja miksi tehdään juuri nyt.
Koronakriisin takia teemme vastasyklistä talouspolitiikkaa. Talouden hyytyessä on julkisen sektorin vastuu elvyttää ja investoida.
Nyt talouden ja rakentamisen hiipuessa tarpeellisiin kohteisiin painottuvilla investoinneilla luomme elinvoimaa alueelle ja työllistämme.
Vahvalla investointipanostuksella keskitytään myös koronan jälkeiseen aikaan. Kun kriisi väistyy, on edessä uudenlainen arki.
Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere.
On investoitava perusinfraan, jotta saamme tamperelaisille ja tänne muuttaville tontteja muun muassa asuntorakentamista varten. On investoitava kouluihin, jotta lapsillamme olisi kunnolliset oppimisympäristöt, ja siellä työskentelevillä kunnolliset ja terveelliset olosuhteet.
Koulujen ja päiväkotien lisäksi panostetaan urheilu- ja harrastusmahdollisuuksiin. Tammelan stadion lähtee vihdoin liikkeelle ja myös Kaupin alueen kehittäminen jatkuu. Kehittämiskohteena on myös Hakametsän alue.
Myös kulttuuripuolella tapahtuu. Haku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ratkeaa ensi kesäkuussa. Taloussuunnitelmakaudella on poikkeuksellisesti kaksi taidemuseohanketta tekeillä.
Mielestäni investoinnit pitää nähdä positiivisina asioina. Jos supistuisimme samaa tahtia kuin kasvamme eli noin 3000 henkilön vuositahtia tehtävä politiikka olisi täysin toinen, ei tehtäisi investointeja eikä lisää velkaa voisi ottaa. Sellainen kaupunki myös näivettyisi pikkuhiljaa.
Kukaan ei halua ottaa velkaa. Ihannetilanteessa uusia hankintoja on varaa tehdä jo hankitulla rahalla: säästöillä tai ylijäämällä. Uutta on kuitenkin tehtävä, vaikka oma rahoitus ei yksin riitä.
On tehtävä valintoja, joko kehitetään kaupunkia tai ei kehitetä. Haluammeko pitää kaupungin kasvussa vai emme? Kasvu luo yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.
Syömävelkaa emme ota. Velka menee kaupungin ja palvelujen kasvusta johtuviin investointeihin.
Haluammeko saada hyvät oppimisympäristöt lapsille vai emme? Tampereen euromääräisesti suurimman investoinnit ovat vuosina 2020 ja 2021 koulut ja päiväkodit.
Niihin ne rahat tarvitaan. Sisäilmaongelmaisia tai käyttöikänsä päässä olevia kiinteistöjä ei soisi lapsille oppimisympäristöksi. Kaikkia ei ole mahdollista korjata. On tehtävä uusia.
Niistä ei kuitenkaan uutisoida yhtä näyttävästi kuin ratikasta, Uros Live -areenasta ja uudesta keskusvedenpuhdistamosta Sulkavuoreen.
Haluammeko saada veto- ja pitovoimatekijöitä kaupunkiin vai emme? Mikään ei tule ilmaiseksi. Kaikki pitää tehdä.
Päiväkotien, koulujen ja infran rakentaminen tuo työtä. Jonkun on suunniteltava ne. Toisten on rakennettava ne. Kolmansien on valmistettava tarpeet, joista rakennukset tehdään.
Näistä syntyy verotuloja.
Aina kun tapaan yritysedustajia he toivovat, että pidetään pyörät pyörimässä ja kaupunki kasvusuunnassa.
Että rakennettaisiin koteja, pidettäisiin huolta infrasta ja varmistettaisiin, että paremman arjen perässä tuleville on töitä ja tulevaisuuden näkymiä. Niitä me kaikki tarvitsemme, etenkin koronan jälkeisessä ajassa.
Velan kautta kaupungin kasvua rahoittavat myös tulevat asukkaat. He osallistuvat lainojen maksamiseen, eli rahoittavat aikanaan heille ja heidän lapsilleen rakennettuja kouluja ja päiväkoteja.
Velalla on vastinetta, taseemme vahvistuu koko ajan ollen nyt noin 2 200 m€. Myöskin konserniyrityksemme vahvistuvat talouden pyöriessä. Tämä omaisuus tuottaa osinkotuloja noin 30 m€.
Miten selviämme velanhoitokuluista? Velan korko- ja suojauskulut ovat nyt noin 16 m€ vuodessa. Tämä vastaa hieman yli 1,5 prosentin korkotasoa ja sen arvioidaan laskevan taloussuunnitelmakaudella noin 1,2 prosenttiin.
Myös uusimmat lainat on saatu erittäin alhaisella korolla. Esimerkiksi nyt marraskuussa otettu 10 vuoden kiinteäkorkoinen ja 60 m€:n suuruinen laina on saatu alle 0,1 prosentin korolla. Tarkkaan ottaen 0,079 prosentin korolla. Suojauksen ja uusien hyvin edullisten lainojen myötä velanhoidon rasite pysyy hyvin hallinnassa. Tämä puoltaa järkevien investointien toteuttamista Tampereella.
Markkinoiden koronnousua vastaan olemme myös suojautuneet hyvin. Velka on tällä hetkellä suojattu erilaisilla kiinteäkorkoisilla sopimuksilla noin 60 prosenttisesti. Esimerkiksi koron nousu kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi lainojen hoitokuluja noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa tällä velkatasolla. Toistaiseksi mitkään tahot eivät ole ennustaneet merkittävää koronnousua lähivuosille.
Jos nyt emme investoisi, milloin sitten tekisimme niin? Olemme huolellisesti katsoneet, että näillä parametreilla selviämme hyvin myös tulevaisuudessa.
Hyvät valtuutetut,
talousarvioesitys on tehty huomioiden realistisesti tulevat palvelutarpeet ja talouden reunaehdot. Esitän, että tuloslaskelman 1 948 miljoonan euron menoja ja 1 931 miljoonan euron tuloja muutettaisiin valtuustoryhmien keskenään sopimien 0,6 miljoonan euron muutoksilla. Jotka tarkemmin ovat: liite
Hyvät valtuutetut,
meidän pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Lähivuosiin eli mahdollisen soten jälkeiseen kaupunkiin ja sen jälkeiseen aikaan pidemmälle. Olemme nyt tilanteessa, jossa palvelut ja talous ovat tasapainossa.
Seuraava talouden askel on pitää tasapaino ja vahvistaa sitä, jotta vielä paremmin voisimme huolehtia kasvavista palvelu- ja investointitarpeistamme.
Haluamme tehdä Tampereesta Suomessa esikuvan hyvän arjen ja elinvoiman luojana. Kaupungin, joka on Sinulle paras.
Lauri Lyly,
Tampereen kaupungin pormestari