Tampere rakentaa tulevana vuonna kouluja ja päiväkoteja 80 miljoonalla eurolla

Tampere osoittaa näin olevansa lapsiperheystävällinen myös investointisuunnitelmissaan. Haitallisista sisäilmaongelmista halutaan päästä eroon, ja lapsimäärän kasvu ja uudet asuinalueet edellyttävät uusien tilojen rakentamista. Urakkaa tulee riittämään vielä ensi vuoden jälkeenkin. Jokaiselle lapselle tulee taata paras päiväkoti ja paras lähikoulu.

Koulurakentaminen on valtakunnallinenkin ilmiö. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyä isoihin yhtenäiskouluihin. Koulurakentaminen on miljardiluokan bisnestä, jota ei aina ohjaa oppilaan paras vaan liikevoitto. Kunnilla on vapaat kädet päättää, minkälaisia tiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa Opetushallituksen ohjeistusta. Konsultit ovat ahkerasti liikkeellä markkinoimassa ns. avoimia oppimisympäristöjä, joista on hyvin ristiriitaisia kokemuksia käytännössä.

Tilojen suunnittelu on erityisen tärkeää. Tilojen tulee kestää ajan hammasta ja niiden tulee mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadukas arjen toiminta. Prosessiin tulisi ehdottomasti ottaa mukaan tulevat käyttäjät eli opettajat ja oppilaat, koska olemme sitoutuneet lapsinäkökulman huomioonottamiseen päätöksenteossa. Tämä lisää hyvinvointia. Pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan ideat ja todetut epäkohdat on vietävä käytäntöön ja korjattava. Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on välttämätöntä. Rakennustoimen ja sivistystoimen dialogi tulee olla aktiivista. On mahdollista suunnitella tiloja, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, mukavuus ja terveellisyys sekä uudenaikaisuus ja perinteisyys. Tilat on mahdollista rakentaa toimiviksi ja muokattaviksi, niin että kaikki erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Tutkimustietoakin on jo saatavilla suunnittelun tueksi. Mm. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty uusia työkaluja oppilaiden, opettajien ja suunnittelijoiden yhteistyölle vanhojen tilojen korjaamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Toivottavasti näihin ehditään perehtyä ja ne otetaan käyttöön.

Jos suunnittelua ei tehdä huolella, saadaan tiloja, joiden muuttaminen on myöhemmin vaikeaa tai mahdotonta. Rakennustekniikan pitää olla myös laadukasta. Valitettavan usein vastavalmistuneissa tiloissa törmätään jopa vesivahinkoihin. Rakennusvalvonnan pitää olla riittävää ja asiantuntevaa. Rakennusten elinkaaren tulee olla reilusti nykyistä pidempi.

Riitta Ollila (sd.), kaupunginvaltuutettu

Härmälän koulun remontointia aikaistettava

Viime keväänä lapsiperheissä tyrmistyttiin, kun tuli ilmoitus Härmälän koulun sulkemisesta sisäilmaongelmien takia. Koulu sijaitsee keskellä lähiötä muodostaen alueelle toiminnallisen keskipisteen. Syksyn mittaan yhä useampi vanhempi on ymmärtänyt lähikoulun arvon ja harmitellut minulle koulun sulkemisen pitkää kestoa.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 osana vuosien 2020–2023 taloussuunnitelmaa, että Härmälän koulun remontin suunnittelu alkaa 2023 ja varsinainen perusparannusremontti tehtäisiin vuosina 2024–2025. Tämä aikataulu on kohtuuton alueen koululaisten sekä vanhempien näkökulmasta, eikä huomio yhtään koulun sulkemista ennen aikojaan.

Tampereen kaupunki rakentaa tällä hetkellä mittavasti ympäri kaupunkia, minkä vuoksi investointitasot ovat korkealla. Härmälän alueen lapset tarvitsevat kuitenkin oman lähikoulunsa takaisin mahdollisimman nopeasti. Olen ymmärtänyt, että päiväkodit ja koulut ovat Tampereen kaupungilla investointilistojen kärkipäässä, joten tästä syystä alueen asukkaiden toiveet ovat ymmärrettäviä oman lähikoulunsa puolesta.

Härmälän koulun remontin suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti investointikehykset huomioiden. Alueen asukkaiden ihmetykset remontin kestosta ovat ymmärrettäviä, eikä ole koululaisten näkökulmasta kestävää pitää koulua ensin pari vuotta tyhjillään, ennen kuin remonttia ryhdytään edes suunnittelemaan.

Härmälän alueella on voimakasta täydennysrakentamista Härmälänrannassa ja suunnitteilla on myös leirintäalueen kaavoittamista, jolloin alueen lapsimäärät tulevat nousemaan lähivuosina merkittävästi. Tulevilla alueen asukkailla ei ole tällä hetkellä ääntä, mutta meidän päättäjien on huolehdittava myös heidän palveluistaan, joihin lähikoulu ehdottomasti kuuluu.

Teen valtuuston kokouksessa aloitteen remontin aikaistamiseksi. Esitän, että suunnittelu aloitettaisiin vuoden 2022 alussa ja perusparannuksen rakennustyöt aloitettaisiin välittömästi suunnittelutyön valmistuttua. Perusparannettu Härmälän koulu tulisi olla valmis 31.7.2024 mennessä. Aloitteeni huomioi investointikehykset, jolloin kyse on valtuuston tahdosta remontin aikaistamiselle.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Aila Dündar-Järvisen talousarviopuhe 16.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kulunut vuosi on ollut meille suomalaisille kuin koko maailmassakin erityisen raskas koronapandemian vuoksi. Olemme joutuneet opettelemaan uusia tapoja kommunikoida ja pitää yllä sosiaalisia kontakteja. Läheisyys on muuttunut etäisyydeksi, ainakin fyysisesti. Koettelevan kevään jälkeen seurasi hiukan helpompi kesä ja monet huokasivat helpotuksesta, ainakin minä, että korona näyttää väistyneen. Näin valitettavasti ei käynyt. Korona on koetellut niin kansalaisten kuin kaupunkien taloutta. Kiitos pääministeri Sanna Marinin hallituksen, myös Tampereella suurimmat taloudelliset uhkakuvat ovat väistyneet, kiitos valtion antamien tukien. Kiitoksen ansaitsee myös pormestari Lauri Lyly inhimillisestä ja tulevaisuuteen katsovasta talousarvioehdotuksesta. Talousarvio huomioi ikäihmiset, perheet ja heikompiosaiset. Tämä on meille sosialidemokraateille erittäin tärkeää. Erityisen suurta huolta koen heikompiosaisista, työttömistä, ikäihmisistä, omaishoitajista, lapsiperheistä ja myös yksinhuoltajaperheistä. Jaksaminen arjessa ja taloudellinen hätä on monelle liiankin tuttua, jokapäiväistä. Olen erittäin tyytyväinen, että ruokajakeluun lisätään vielä ylimääräiset 100 000 euroa. Yhdenkään kaupungissamme ei saisi nähdä nälkää. Tein aikoinaan aloitteen köyhyysohjelmasta kaupunkiimme ja se on nykyään tärkeä työkalu, kun yritämme kitkeä köyhyyden kaupungistamme.

Emme saa myöskään unohtaa mielenterveyskuntoutujia, heitä tulee tukea ja auttaa matalan kynnyksen palveluilla. Koulukiusaamisen ehkäisyyn tulee löytää tehokkaita keinoja. Olen jättänyt valtuustoaloitteen toimenpideohjelmasta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja koulurauha-asiamiehen saamiseksi kaupunkiimme. Viime viikkoina olemme kuulleet, että koulukiusaaminen on saanut joissakin kaupungeissa jopa fyysisen pahoinpitelyn muotoja. Tällaista ei saa tapahtua. Toivoisin nyt päivitettyä tilannekuvaa koulukiusaamisen tilanteesta Tampereella ja iltakoulua aiheesta valtuutetuille.

Arvoisa puheenjohtaja,

nostan vielä muutamia tärkeitä kohtia talousarviosta:

Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja säilytetään ryhmäkoot ennallaan. Tämä on erinomainen asia.

Taloussuunnitelmakaudella rakennetaan ja remontoidaan poikkeuksellisen paljon kouluja ja päiväkoteja. Näin saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan mahdollisimman turvalliset työskentelytilat. Liikuntaolosuhteita myös parannetaan.

Ensi vuodelle lisätään tehostettua palveluasumista sekä vahvistetaan kotihoitoa, kuntoutusta, ikäihmisten palveluja ja psykososiaalisen tuen palveluja.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto. Tätä on kauan odotettu.

Pirkanmaan laajuinen työllisyyden kuntakokeilu käynnistyy. Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian vuoksi.

Oppivelvollisuus laajenee syksyllä 2021.

Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2021 alkaen.

Monimuotoinen rakentaminen mahdollistetaan tonttitarjonnalla. Tästä olemme jo pitkään puhuneet ja odotettu parannusta tilanteeseen.

Kaupunki asettaa haettavaksi tontteja vapaarahoitteiseen asumiseen sekä MAL 4 -sopimuksen mukaiseen asumiseen.

Puurakentamisen edistäminen huomioidaan kaupungin talonrakennushankkeissa ja tontinluovutuksissa.

Raitiotien 1. osan liikennöinti alkaa 1.4.2021 koeliikenteenä. Varsinainen liikenne alkaa 9.8.2021.

Kunnallisveron tuloveroprosentti on edelleen 20,25 %. Talousarvioesitykseen ei sisälly veroprosentin korotusta.

Vuodelle 2021 ei esitetä korotuksia kiinteistöveroprosentteihin. Tämä on hyvä linjaus ja tervetullut tieto kiinteistönomistajille.

Tänä vuonna kiinteistöveroja on kertymässä 1,5 M€ talousarviota vähemmän.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa nyt toista kertaa. Tampereella on hiilineutraaliustavoite, jonka mukaisesti vuonna 2030 kasvihuonekaasupäästöt ovat 80 % pienemmät kuin vuonna 1990. Loput päästöt kompensoidaan. Osana Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaa mahdollistetaan kaupungin koko rakennuskannan hiilijalanjäljen seuranta.

Tuoreessa Hiilineutraali Tampere 2030 –tiekartassa on kuvattu kaupungin toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi (KH:n hyväksymä 31.8.2020). Olin muutama päivä sitten Allianssin järjestämässä poliitikkopaneelissa. Allianssi on Suomen nuorisoalan kattojärjestö, joka yhdistää kaikki nuorisoalan toimijat. Sain tilaisuuden esitellä siellä mainiota Hiilineutraali Tampere 2030- tiekarttaa. Tampereen tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kiinnosti kuulijoita suuresti. Toki siellä puhuttiin paljon muustakin.

Sain tämän kokouksen aikana tiedusteluja koskien Kaupunkiliikenteen työntekijöitä. Henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa suuresti ilmapiiri, jossa työskennellään. Kaupunkiliikenteen työntekijöitä huolestuttaa ja ahdistaa tieto, että noin 50 työntekijän työt vähenevät, kun ratikka alkaa säännöllisen liikennöinnin elokuussa. Näin on useasti heille kerrottu. Työntekijät haluavat nyt varmuuden omalta tuotannolta tilattavan liikenteen määrästä. Tätä on tiedusteltu johdolta, mutta vastausta ei ole saatu. Pyydänkin nyt asiaan vastauksen illan aikana.

Arvoisa puheenjohtaja,

kiitän kaikkia valtuutettuja ja virkamiehiä hyvästä yhteistyöstä ja Tampereen kaupungin henkilöstöä sitoutuneesta työstä vaikeiden aikojen keskellä. Tällä talousarviolla on hyvä lähteä kohti ensi vuoden haasteita. Kiitos!

Aila Dündar-Järvinen (sd.), kaupunginvaltuutettu, valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Pia Viitanen: Budjettivaltuuston jälkilämmössä

Tampereen budjettivaltuusto päättyi tovi sitten. Budjetissa korostuivat oikeat arvovalinnat: sosiaalinen huolenpito ja investoinnit mm. koulu- ja päiväkotirakentamiseen.

Puheenvuorossani korostin, että pormestariohjelmassa on tehty hyvää työtä samoin kuin hallituksen arvovalinnoissa, kun kuntien taloutta on tuettu vaikeassa korona-ajassa.

Myös kaupungin henkilöstö ansaitsee ison kiitoksen panoksestaan.

Toin esiin, kuinka tärkeää on, että Tampere on ottanut tosissaan lähiöiden kehittämisen. Eriarvoistumista on tärkeää torjua tätäkin kautta.

Kiitin myös järjestöjä heidän työstään. Tärkeää on, että valtuustossa haluttiin tukea myös niiden toimintamahdollisuuksia näin vaikeina aikoina.

Valtuusto linjasi, että jatkossa eri alojen järjestöjen, seurojen ja toimijoiden toimintaa tuetaan tilanne huomioiden niin, etteivät esimerkiksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet vaikeudu.

Hyvät arvovalinnat budjetin linjana sydän mukana!

Etäkokous kesti kellon ympäri, olin mukana matkan varrella kolmen laitteen ja kaksien luurien voimin. Eli jos tekniikka toisen osalta hetkeksi pätkisi, saattoi toisella sitten jatkaa. Tämä on tätä aikaa sitten…

Pia Viitanen (sd.), kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja

Ari Wigeliuksen puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 16.11.2020

Kiitos puheenjohtaja,

Kannatan pormestari Lauri Lylyn muutosesityksiä ja kiitän inhimillisestä talousarvioesityksestä. Esityksestä huokuu vahva yhteistyön henki puolueiden välillä ja se on minusta tärkeää vastuullisille päättäjille.

Tampereen Teatterin remontti on tärkeää kulttuuripääkaupunkihaun kannalta. Ilmeisesti Oulun valtuustossa ajatellaan, että teattereiden tukia voi leikata, onneksi Tampereen valtuustossa tahtotila aivan toinen. Kulttuuriin kannattaa panostaa!

Yhdyn myös valtuustoryhmämme Pekka Salmen kiitoksiin Tampereen henkilökunnalle, jotka tälläkin hetkellä tekevät töitään varsin vaativassa tilanteessa. Tämä porukka ansaitsee lämpimän kiitoksen joustavuudesta ja sitkeydestä. Esimerkiksi päiväkodeissa työntekijät joutuvat päivittäin tasapainoilemaan kriisin keskellä, koska voi tulla töihin ja koska olisi hyvä jäädä pois.

Haluan kiittää maan hallitusta ja pääministeri Sanna Marinia vahvasta kuntien tukemisesta. Valtio ottaa koronaiskun vastaan Tampereen puolesta. Tämä on inhimillistä politiikkaa. Lämmin kiitos Sannalle ja maan hallitukselle, ettemme joudu tekemään mittavia leikkauksia peruspalveluista.

Tampere investoi tulevina vuosina vahvasti päiväkoteihin sekä kouluihin. Pelkästään ensi vuonna yli 80 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää. Itse toivoisin kuitenkin Härmälän koulun remontin aikaistamista, koska alueen lapsimäärät kasvavat jatkuvasti. Ei ole mitään järkeä pitää koulua keskellä lähiötä tyhjillään kahta vuotta, ennen kuin edes lähdetään suunnittelemaan remonttia. Härmälän koulun remontin viivyttely on minulle pettymys.

Tammelan stadionin uuden areenan rakentaminen alkaa vihdoin, tämä on tärkeää jalkapallon ystäville. Toisaalta ratikan ensimmäinen rakentamisvaihe alkaa olla takana. Tampere uusii kasvonsa ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Eilen sunnuntaina ratikka kulki ensimmäistä kertaa Hämeenkatua ja oli hieno nähdä, kuin koko katu on uusinut kasvonsa.

Myös lähiöihin panostetaan merkittävästi, varsinkin Peltolammi saa tulevina vuosina merkittäviä panostuksia. Pidetään kaikki mukana. Lähiöihin panostaminen on tärkeää sosialidemokraateille.

Lopuksi haluan kiittää pormestaria vastuullisesta taloudenpidosta sekä kaikkia valtuutettuja hyvästä työstä valtuustossa.

Ari Wigelius (sd.), kaupunginvaltuutettu

Anne Liimolan puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 16.11.2020

Tampereen kaupunki on hakenut mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöhön ja toivottavasti pääsemme mukaan. Keskeistä tässä kehittämistyössä on varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen. Tämä sisältyy Tampere junior -kehitysohjelmaan, jonka visio on Tampere ‒ paras kaupunki kasvaa. Tämän vision toivon toteutuvan.

Vietämme lapsen oikeuksien viikkoa, lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja se tulevaisuus tehdään tänään, joka päivä. Panostamalla varhaisiin vuosiin, panostamme tulevaisuuteen, mutta ennen kaikkea varmistamme hyvää elämää. Talousarvion tavoitteissa on oleellista lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen ja tämä meidän on varmistettava. Varhainen tuki on oleellista ja siihen tämä talousarvio myös panostaa.

Kaupunki haluaa olla myös ykkönen oppimistuloksissa. Miten näihin tavoitteisiin päästään?

Panostamalla varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen varmistamme hyvän perustan koko elämän aikaiselle oppimiselle. Lapsilla on oikeus oppia ja siihen he tarvitsevat rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön ja tämän me varmistamme talousarvion mukaisesti investoimalla päiväkotien ja koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen; on päästävä eroon sisäilmakohteista ja on varmistettava muutenkin turvallisuus sekä henkinen että fyysinen.

Oleellista on myös, että ryhmäkoko on oppimista tukevaa, jotta opettajilla on tosiasiallinen mahdollisuus varmistaa lapsen ja nuoren mahdollisuus keskittyä oppimiseen. Oleellista on myös, että kaupunki varmistaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kelpoisuuden omaavat opettajat ja hoitajat töihin kaupunkiin.

Valtuusto on päätöksellään varmistanut lapsivaikutusten arvioinnin päätöksenteon perustaksi. Tämä on muistettava kaikissa päätöksissä myös tässä talousarviossa. Toivottavaa onkin, että eri sektoreilla tämä muistetaan ja huomioidaan ensi vuonna entistä paremmin.

Lapset ja nuoret on huomioitu tässä talousarviossa, nyt on huolehdittava että asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja Kestävä Tampere 2030 ohjelma keskittyykin hiilineutraalisuuskartan toimeenpanoon ja seuraamiseen. Tämän tavoitteen säännöllinen raportointi on oleellista valtuutetuille.

Kestävä tulevaisuus lähtee pienistä teoista ja kaupungin omassa toiminnassa on entistä paremmin huomioitava Ekotuki-toiminta. Kaupunkiin on luotu hyvä toimintatapa jotta jokaisessa yksikössä toimisi Ekotuki-yhteyshenkilö. Kaupunki järjestää myös hyvää koulutusta ja myös henkilökunnan tietoisuutta  kaupungin tavoitteista on vahvistettu . Tämä kaikki pitäisi siis näkyä kaupungin yksiköiden toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toimii myös kestävä tulevaisuus vastuuhenkilöitä. Ilmastotavoitteet ja muutkin kestävän tulevaisuuden tavoitteisiin sitoutuminen alkaa jo  lapsuudessa.

Tampereella on parhaillaan menossa kaksi merkittävää kestävään kehitykseen kuuluvaa asiaa: Mun Tampere ja Luonnon monimuotoisuus. Mun Tampere liittyy osallistuvan budjetoinnin pilotointiin ja siihen on käytettävissä 450000 euroa.  Kysely rahojen kohdentamisesta on parhaillaan käynnissä.  Osallistava  budjetointi onkin hyvä saada pysyväksi toimintatavaksi Tampereella.

Toinen kysely johon voi vielä vastata, liittyy Tampereen luontoon ja LUMO – ohjelman toimenpiteisiin. Vastausaikaa on 18.11. asti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMOn kuusi  tavoitetta vuosille 2021-2030. Nyt kysytään toimenpiteitä ohjelman tavoitteisiin.  LUMO ohjelma toteuttaa Kestävä Tampere 2030 linjauksia. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa omat mielipiteensä. Vastuuta oman elinympäristönsä suhteen voi ottaa jokainen esimerkiksi vieraslajikkeita torjumalla.  Eipä muuta kuin osallistumaan näihin kyselyihin ja vaikuttamaan.

Tampereen vetovoimaisuus perustuu, uskon niin, entistä enemmän siihen miten edistämme kestävän kehityksen tavoitteita ja onnistumme tavoitteessamme olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Haluan vielä ottaa esille yhden upean asian. Tampere otti ilmastobudjetin käyttöön tämän vuoden talousarviossa ja ensi vuoden talousarviossa  ilmastobudjettia on edelleen täydennetty.  Tehkäämme päämäärätietoisesti työtä kohti hiilineutraaliuutta, ihan jokainen.

Anne Liimola, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Pekka Salmen ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustossa 16.11.2020

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntakenttää ja myös Tampereen kaupungin toimintaympäristöä määrittävät kansainväliset ja kansalliset muutosvoimat. Aikaisemmin niistä ovat olleet merkittävimmät kaupungistuminen, globalisaatio, ilmaston muutos ja väestön ikääntyminen. Kuluvana vuonna kohtasimme uuden muutosvoiman: maailmanlaajuisen koronaepidemian. Kaupungin talous kytkeytyy suoraa tai välillisesti näihin muutosvoimiin.

Kaupungin talouden kuva on ollut viimeisen 10 vuotta epävakaa. Taustalla on ollut tulopohjan heikko kehitys, ja toisaalta palvelutarpeen voimakas kasvu kaupungin kasvaessa aikaisempaa nopeampaa tahtia. Viime vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä tehdyt vaikeat päätökset nostivat kuitenkin kaupungin talouden tasapainoon. Taustalla oli valtuustokauden aikana tehdyt 60 miljoonan euron säästöt ja 30 miljoonan euron tulopohjan laajentamiset mm. kuntaveron korotus. Koronaepidemian rantautuminen Suomeen viime maaliskuussa vei kuitenkin pohjan tehdyltä työltä.

Saamme pitkälti kiittää Sanna Marinin johtamaa hallitusta siitä, että kuntatalous on näinkin hyvässä tilassa. Hallituksen tekemät ratkaisut ovat lievittäneet ahdinkoamme noin 70 miljoonalla euroilla. Kuluvan vuoden ennuste osoittaakin, että olemme pääsemässä positiiviseen tulokseen. Tämä on enemmän kuin loistava asia tässä tilanteessa ja helpottaa myös ensi vuoden talouden suunnittelua. Pitää kuitenkin muistaa, että hienon tilanteen taustalla on myös vahva työ talouden sopeuttamiseksi. Siitä kiitokset kaikille vastuullisille valtuustoryhmille ja etenkin pormestari Lauri Lylylle. Onneksemme meillä on ollut pätevät ja osaavat johtajat niin valtakunnan kuin paikallisella päätöksenteon tasolla.

Haluan tässä yhteydessä lausua myös omat ja ryhmäni kiitokset kaupungin henkilöstölle, joka on venynyt ja joustanut erinomaisella tavalla tässä vaikeassa tilanteessa. Kaupunki on onnistunut välttämään lomautukset, mikä on ollut tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Kiitos teille kaikille, teette arvokasta työtä!

Pormestari Lauri Lylyn talousarvioehdotus on sosialidemokraattien näkökulmasta erinomainen. Se on sosiaalinen ja elvyttävä. Se luo juuri sellaista talouspolitiikkaa, jota tässä hetkessä tarvitaan. Alijäämä on siedettävällä tasolla, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi noin 17 miljoonan alijäämäinen esitys on hyvä suoritus. Moni muu suuri kaupunki on paljon enemmän pakkasen puolella tai yrittävät sinnitellä epärealistisen menoennusteen kanssa.

Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että myös vaikeina aikoina kaupunki huolehtii niin ikäihmisistään, lapsistaan ja nuoristaan. Kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni.

Lylyn esityksensä on huomioitu sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponnet, jotka koskivat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja, alimpien luokkien opetuksen ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä. Perusopetuksessa kaupunki varautuu opetuksen järjestämiseen 450 uudelle oppilaalle. Näin ollen perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan, eikä opetuksen laadusta tingitä. Varhaiskasvatuksessa laatutasosta pidetään kiinni. Sosialidemokraateille on ollut kunnia asia, että koulutuksesta ei leikata tällä kaudella. Tämä linja on ollut johdonmukainen. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Koulutuksen osalta panostetaan myös seiniin. Taloussuunnitelmakaudella rakennetaan ja peruskorjataan poikkeuksellisen paljon kouluja ja päiväkoteja. Ensi vuonna kouluihin ja päiväkoteihin satsataan peräti 80 miljoonaa euroa. Iso osa tästä rahasta menee nimeen omaan sisäilmaongelmien poistamiseen. Lapsille ja nuorille taataan turvalliset, nykyaikaiset ja terveelliset oppimis- ja työskentelytilat.

Talousarvioesityksen vahva sosiaalinen pohjavire näkyy myös sosiaali- ja terveydenhoitopalveluissa. Myös sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponnet on huomioitu esityksessä hyvin. Lisärahoitusta kohdennetaan muun muassa vastaanottopalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä psykososiaalisen tuen palveluihin sekä lisää ruokajakeluun 100 000 euroa. Esimerkiksi ikäihmisten palveluihin satsataan miljoona euroa lisää rahaa jo lautakunnan päättämien rahojen lisäksi. Nämä rahat tulevat todelliseen tarpeeseen, koska huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Talousarvioneuvotteluissa koalition valtuustoryhmiltä ja Vasemmistoliitolta tuli erittäin tärkeitä esityksiä, jotka pormestari Lyly esitti omassa puheenvuorossaan. Kannatan lämpimästi lisäpanostuksia päihdehuoltoon, mielenterveyspalveluihin, kotouttamispalveluihin ja lasten suojeluun. Näistä asioista on puhuttu hyvin paljon menneen vuoden aikana, ja on hyvä, että puheet muuttuvat myös euroiksi talousarviossa. Emme saa ummistaa silmiämme niiltä moninaisilta ongelmilta, joita tamperelaiset kohtaavat päivittäin.

Kaupungin työllisyysaste on vaihdellut voimakkaasti vaalikauden aikana. Koronaepidemian aiheuttama työttömyysaalto on onneksi tasaantunut, mutta tilanne jatkuu edelleen vakavana. On äärimmäisen tärkeää, että työllisyydenhoidon kuntakokeilu tekee paluun ja saamme tilanteen jälleen paremmin haltuun. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistämiseen sekä aktivointiin kannattaa panostaa. Pormestari Lylyn ehdotus tukee myös vahvasti työllisyyttä: investoinnit ovat korkealla tasolla ja työllisyyden hoitoon panostetaan lisää rahaa. Käsittääkseni investointitaso, 271 miljoonaa euroa, on ennätyksellisen korkea. On selvää, ettei investointitaso voi olla jatkossa näin korkea, mutta tässä taloustilanteessa se on oikeaa politiikkaa. Korkotaso on edelleen äärimmäisen alhainen, ja kaupunki saa lainaa lähes nolla koroilla. Lisäksi rakennussektorilta on vapautumassa kapasiteettia ensi vuonna, kun rakentamisen arvioidaan laskevan. Jos nyt ei ole uskallusta investoida, niin koska sitten?

Ensi vuosi tulee olemaan liikunta- ja kulttuuripalveluiden osalta merkittävä vuosi. Talousarvioehdotuksessa liikuntaolosuhteita parannetaan. Sorsapuiston tekojäärata valmistuu ja toimii liikuntakenttänä myös kesäisin. Kaupin uusi huoltorakennus valmistuu. Tammelan stadionin rakentaminen alkaa, ja lähivuosina saamme vihdoin jalkapalloilun olosuhteet kuntoon. Kansi-Areena valmistuu loppuvuodessa, ja uusi monitoimiareena palvelee niin Tapparan ja Ilveksen otteluiden kuin lukuisten tapahtumien pitopaikkana. Myös skeittauksen olosuhteista pidetään kiinni, kun talousarvioehdotuksessa varataan rahat Hiedanrannan skeittihallille. Tämä satsaus varmistaa myös skeittilukion toimintaedellytykset. Kauan odotettu ja toivottu Tampereen taidemuseon laajennus ja perusparannus saa ensi vuonna suunnittelurahansa. Hanke on äärimmäisen tärkeä paitsi taiteen edistämisen niin myös läntisen keskustan kehittämisen osalta.

Lisäksi liikuntapaikkojen maksut pidetään ennallaan, mikä on tärkeää seurojen talouden kannalta. Lisäksi koalition sopimassa ja SDP:n valtuustoryhmän esittämässä ponsiesityksessä luvataan, että mikäli korona epidemia edelleen ensi vuonna vaikuttaa merkittävästi järjestöjen esim. urheiluseurojen toimintaedellytyksiin, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia heikentäen niin valtuusto päättää tarvittavista tukitoimista lisätalousarviossa. Tämä on tärkeä viesti seurojen ja järjestöjen suuntaan.

Toinen merkittävä sosialidemokraattien esittämä toivomusponsi koskee asumista. Yksi keskeinen Tampereen vetovoimatekijä suhteessa pääkaupunkiseutuun on edullisempi asuminen. Monipuolinen asuntotuotanto ja viihtyisät asuinalueet ovat tärkeitä tekijöitä. Tällä saralla on tosin paljon tehtävää. Viimeisimmässä omakotitalojen tonttihaussa oli peräti 18 hakijaa yhtä tonttia kohti. Tampereen pitää pystyä parempaan. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. On hyvin erikoista, että kaupunki on asettanut kovia tavoitteita omille asuntoyhteisöilleen, muttei kuitenkaan tonttipolitiikallaan varmista tavoitteiden toteutumista. Kaupungin omille asuntoyhteisöille on yksinkertaisesti luovutettava enemmän tontteja.

Lähiöiden kehittäminen on edennyt Tampereella hyvin. Hervanta ja Tesoma ovat kokeneet muodonmuutoksen. Seuraavaksi on Peltolammi-Multisillan vuoro. Lähiöiden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää segregaation torjunnassa.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on panostus joukkoliikenteeseen. Ensi vuosi tulee jäämään historiaan, kun raitiotien liikennöinti alkaa. Ratikka on investointi, joka mahdollistaa vähäpäästöisemmän liikenteen ja toisaalta myös tiiviimmän ja sujuvamman kaupunkirakenteen. Joukkoliikenteen vetovoimasta on huolehdittava myös lipunhintojen osalta. On hyvä, että pormestarin esityksessä lipunhintojen korotusta leikattiin. Tulevina vuosina olisi tärkeää pidättäytyä hintojen korotuksista kokonaan. Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä tulee kiinteä osa myös Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita muitakin seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Toinen ilmaston näkökulmasta äärimmäisen tärkeä investointi etenee ensi vuonna, kun Sähkölaitos käynnistää Naistenlahden voimalaitoksen saneerauksen. Arviolta noin 160 miljoonan euron investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Sähkölaitoksen CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Lauri Lylyn tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Lauri Lylylle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Pekka Salmi,

SDP Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Pormestari Lauri Lylyn talousarviopuhe valtuustossa 16.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut,

hyvät kokouksen seuraajat, tiedotusvälineiden edustajat ja virkahenkilöt.

Tällä hetkellä elämme poikkeuksellisen epänormaalissa tilanteessa. Kansainvälistä pandemiaa harva pystyi nykylaajuudessaan ennustamaan.

Korona on tuonut elämäämme epävarmuutta. Tuttu arkemme on muuttunut. Työttömyys, yksinäisyys ja tulevaisuus voivat pelottaa. Vaikeuksia ei tarvitse kohdata yksin. Tässä poikkeuksellisessa koronatilanteessa auttavat julkiset palvelut, joiden tarve korostuu.

Taloudellista tukea, apua jaksamiseen ja hoitoa sairauteen on saatava, ja avun oltava oikea aikaista ja riittävää.

Näistä emme saa tinkiä kenenkään kohdalla tässä vaikeassa ja uudessa tilanteessa. Kunnat ovat arjessa pärjäämisen viimesijainen tuki, ja sitä jokainen tarvitsee muodossa tai toisessa elämänsä varrella.

Tavoite on turvata palvelut kriisiaikoinakin.

Tampere haluaa rakentaa paremman arjen, eikä se työ voi keskeytyä koronakriisissä. Oikeastaan sen täytyy hieman kiihtyä.

Palvelujen, investointien, uusien hankkeiden ja kokeiluiden on jatkuttava, ja siihen me tarvitsemme myös valtiolta apua. Koronakriisin negatiivisista talousvaikutuksista emme selviä yksin.

Uusi Asemakeskus ja henkilöratapiha, Tammelan stadion, Hiedanrannan ja Viinikanlahden alueen kehittäminen ovat esimerkkejä lähivuosien suurista investoinneista, jotka eivät pelkästään työllistä vaan kehittävät kaupunkia ja auttavat pääsemään ilmastotavoitteisiimme.

Nämä eivät ole meidän suurimmat investoinnit, vaikka isoja ovatkin. Suurin euromäärä investoinneista käytetään päiväkoteihin ja kouluihin. Niihin tuleviin sukupolviin, joiden harteilla koko Suomen huominen lepää.

Jos he eivät ole meidän isoimman investointimme arvoisia, ketkä ovat?

Hyvät valtuutetut,

mitä enemmän mahdollistamme uutta ja tuemme toimeliaisuutta, sitä pienempi pudotus hyvinvointiin ja talouteen on luvassa myöhemmin. Tampere on etunojassa tekemässä kaikkea sitä, mikä joka tapauksessa tulee myöhemmin vastaan.

Olemme kuitenkin ottamassa torjuntavoiton koronasta. Olemme tällä hetkellä koronan osalta Euroopan alimmissa ilmaantuvuusluvuissa. Kiitos ihmisten ja yritysten huolellisen käyttäytymisen ja toimivan valtion ja kuntien muodostaman julkisen hallinnon. Pysyäksemme hyvässä tilanteessa tulevina kuukausina se vaatii, että jaksamme noudattaa vieläkin koronan torjumiseksi ja tukahduttamiseksi annettuja ohjeita ja suosituksia. Rokote tulee aikanaan ensi vuonna, mutta siitä ei saada apua vielä lähikuukausina. Hyvä, jos ensi vuoden loppupuolella.

Kaupunkimme kasvaa noin 3000 henkilöllä vuosittain, ja siihen on vastattava. Tämä on positiivinen asia. Kasvusta 2/3 osaa tulee maan sisäisenä muuttona.

Syyskuun lopun tieto maan sisäisestä muutosta oli meille mieluisaa luettavaa. Olimme tilastossa ylivoimaisesti suosituin maan sisäisen muuton kohdekaupunki. Korona on pienentänyt tulomuuttajien määrää hyvin vähän. Samanaikaisesti poismuuttajien määrä on pienentynyt merkittävästi.

Mikä on ilmiön syy? Ovatko opiskelijat siirtyneet enemmän etäopiskeluun? Onko työmarkkinoilla liikkuvuus hidastunut korona-tilanteessa? Jos niin, kuinka nopeasti se elpyy? Voisimmeko valjastaa myös tämän vetovoimaisen Tampereen mahdollisuudeksi? Työmarkkinoilla on nyt osaajia tarjolla.

Kasvavalle väestölle on oltava töitä. Tähän pyrimme vastaamaan esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilulla, jonka piiriin tulevat ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolella olevat ja ansiosidonnaisella päivärahalla olevat vieraskieliset maahanmuuttajat ja alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuodenvaihteessa Tampereella tämä määrä on noin 20 000 henkilöä.

Eli juuri he, joita koronatilanne työttömiksi ajaa eniten. Nuorten aikuisten ikäryhmässä olemme aiemmin kärsineet muuttotappiota. Meillä on näytönpaikka, millaisilla toimilla voimme vahvistaa pitovoimaamme.

Hyvät kuulijat,

koronapandemia luo toimintaympäristöstämme erityisen huonosti ennustettavan myös taloudessa. Arviot tulevasta talouskasvusta ovat hyvin varovaisia. Talousarviossa nojataan VM:n talousennusteisiin. Julkisella puolella on roolinsa selkeyttää talousnäkymää. Mielestäni tähän näkymään tehty talousarviomme tuo Tampereella osaltaan hieman ennustettavuutta.

Tämä talousarvioesitys on erittäin realistinen tulojen (1931 m€) ja menojen (1948 m€) osalta. Tässä on vahva kehittämisen ja palveluista huolehtimisen näkökulma. Sen avulla tehdään osaltaan ns. vastasyklistä politiikkaa. Noususuhdanteessa me tasapainotimme omaa talouttamme. Nyt elvytämme investoimalla.

Tämä on vastuullinen kokonaisuus tähän epävarmaan tilanteeseen. Tämän kokoamista on osaltaan auttanut yhteinen vuosien 2018-2020 talouden tasapainottamisohjelma.

Olemme sillä rakentaneet hyvät lähtökohdat, joiden avulla tämän vuoden talousarvio oli jo tasapainossa, mutta korona sotki kaiken. Koronan aiheuttaman pahimman talousiskun on Sanna Marinin hallitus korvannut erittäin hyvin kunnille tänä vuonna. Ensi vuonna tämä tuki näyttää puolittuvan, vaikka ilmeisesti korona on seuranamme silloinkin.

Tämän vuoden osalta myöskään verotulot eivät menneet niin alas kuin epäilimme kesän alla. Tasapainoisen lähtötilanteen ensi vuodelle ovat antaneet talouden tasapainottamisohjelma, valtion tukipolitiikka ja koronasta johtuvien verotulojen oletettua pienempi putoaminen sekä henkilökunnan vahva osallistuminen talouden oikaisemiseen.

Kuten näette, budjettia ei ole kasattu vaalipaineessa vaan keskittyen palvelu- ja investointitarpeeseen.

Tehdään nyt se, mikä on ihmisten palvelujen, työllisyyden ja kaupungin positiivisen kehittämisen kannalta tarpeellista.

Hyvät valtuutetut ja kuulijat,

talousarviossa on sosiaalinen painotus vahva. Talousarviossa on huomioitu lautakuntien tekemät ponnet. Haluamme olla perheystävällinen kaupunki. Se näkyy muun muassa panostuksina kouluissa ja päiväkodeissa parempina oppimisympäristöinä. Oppilasmäärän kasvusta ja varhaiskasvatukseen osallistuvien määrästä huolimatta ryhmäkoot eivät kasva. Valtion tuen ja esitysten mukaisesti alennamme varhaiskasvatusmaksuja ensi vuoden syksyllä.

Väestön ikääntyminen näkyy Tampereellakin. Palvelutarve kasvaa ja siihen vastataan. Ensi vuodelle valtion asettama hoitajamitoitus on huolehdittu kuntoon.

Talousarviossa lisätään resursseja myös haavoittuvimpien ihmisten auttamiseksi niin mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuin ruokajonojenkin osalta.

Tulopuolella veroihin ei tule muutoksia. Verotuloissa on tähänkin vuoteen verrattuna erittäin maltillinen kasvuarvio niin kunnallisverotuksessa kuin muissakin veroissa.

Tampereella työttömyys on liian korkealla tasolla. Se on suurimpia ongelmia. Siinä odotan – ja jopa vaadin – ensi vuoden alussa alkavalta työllisyyskokeilulta hyviä tuloksia.

Kaupunkikehittäminen ei kuitenkaan ole pelkästään keskustan kehittämistä, myös lähiöt ovat tärkeitä. Tesomalta olemme saaneet hyviä tuloksia. Seuraavaksi otamme Peltolammin samanlaisen kehittämistyön alle.

Lisäksi valmistaudutaan tuleviin suuriin haasteisiin: muun muassa sote-uudistukseen, oppivelvollisuuden laajenemiseen ja ilmastomuutokseen.

Mahdollinen sote-uudistus haastaa meidät katsomaan vuoteen 2023. Meidän on tarkasteltava ja suunniteltava tuon vuoden 2023 Tampereen kaupunkia. Sen suunnitteleminen, ja siihen valmistautuminen, on aloitettava ensi vuoden aikana.

Näin saamme käytännössä näkyväksi isot muutokset, joita sote-uudistus ja hyvinvointialue tuovat tullessaan. Lisäksi saamme edunvalvontaamme välineitä, joilla voimme osoittaa ne kohdat, jotka täytyy vielä korjata.

Tämä myös antaa mahdollisuuden hyvissä ajoin ennakoida muutoksia kaupungin omissa toiminnoissa.

Sote-uudistuksen ohella oppivelvollisuuden laajentaminen on tuomassa muutoksia kaupungin palvelurakenteeseen. Oppivelvollisuuslaki ja siihen liittyvät muut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun alusta 2021.

Talousarviossa olevalla ilmastobudjetilla tuomme kestävän elintavan arkisiksi teoiksi. Ne ovat myös osa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Ilmastobudjetti osoittaa tekojen ja kokonaisuuksien suuruusluokat, jotka eivät ole arjessamme mahdottomia päätöksiä.

Hyvät valtuutetut,

kaupungin investointitaso on korkea. Senkin tausta pitää nähdä, miksi se kannattaa pitää korkeana ja miksi tehdään juuri nyt.

Koronakriisin takia teemme vastasyklistä talouspolitiikkaa. Talouden hyytyessä on julkisen sektorin vastuu elvyttää ja investoida.

Nyt talouden ja rakentamisen hiipuessa tarpeellisiin kohteisiin painottuvilla investoinneilla luomme elinvoimaa alueelle ja työllistämme.

Vahvalla investointipanostuksella keskitytään myös koronan jälkeiseen aikaan. Kun kriisi väistyy, on edessä uudenlainen arki.

Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere.

On investoitava perusinfraan, jotta saamme tamperelaisille ja tänne muuttaville tontteja muun muassa asuntorakentamista varten. On investoitava kouluihin, jotta lapsillamme olisi kunnolliset oppimisympäristöt, ja siellä työskentelevillä kunnolliset ja terveelliset olosuhteet.

Koulujen ja päiväkotien lisäksi panostetaan urheilu- ja harrastusmahdollisuuksiin. Tammelan stadion lähtee vihdoin liikkeelle ja myös Kaupin alueen kehittäminen jatkuu. Kehittämiskohteena on myös Hakametsän alue.

Myös kulttuuripuolella tapahtuu. Haku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ratkeaa ensi kesäkuussa. Taloussuunnitelmakaudella on poikkeuksellisesti kaksi taidemuseohanketta tekeillä.

Mielestäni investoinnit pitää nähdä positiivisina asioina. Jos supistuisimme samaa tahtia kuin kasvamme eli noin 3000 henkilön vuositahtia tehtävä politiikka olisi täysin toinen, ei tehtäisi investointeja eikä lisää velkaa voisi ottaa. Sellainen kaupunki myös näivettyisi pikkuhiljaa.

Kukaan ei halua ottaa velkaa. Ihannetilanteessa uusia hankintoja on varaa tehdä jo hankitulla rahalla: säästöillä tai ylijäämällä. Uutta on kuitenkin tehtävä, vaikka oma rahoitus ei yksin riitä.

On tehtävä valintoja, joko kehitetään kaupunkia tai ei kehitetä. Haluammeko pitää kaupungin kasvussa vai emme? Kasvu luo yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Syömävelkaa emme ota. Velka menee kaupungin ja palvelujen kasvusta johtuviin investointeihin.

Haluammeko saada hyvät oppimisympäristöt lapsille vai emme? Tampereen euromääräisesti suurimman investoinnit ovat vuosina 2020 ja 2021 koulut ja päiväkodit.

Niihin ne rahat tarvitaan. Sisäilmaongelmaisia tai käyttöikänsä päässä olevia kiinteistöjä ei soisi lapsille oppimisympäristöksi. Kaikkia ei ole mahdollista korjata. On tehtävä uusia.

Niistä ei kuitenkaan uutisoida yhtä näyttävästi kuin ratikasta, Uros Live -areenasta ja uudesta keskusvedenpuhdistamosta Sulkavuoreen.

Haluammeko saada veto- ja pitovoimatekijöitä kaupunkiin vai emme? Mikään ei tule ilmaiseksi. Kaikki pitää tehdä.

Päiväkotien, koulujen ja infran rakentaminen tuo työtä. Jonkun on suunniteltava ne. Toisten on rakennettava ne. Kolmansien on valmistettava tarpeet, joista rakennukset tehdään.

Näistä syntyy verotuloja.

Aina kun tapaan yritysedustajia he toivovat, että pidetään pyörät pyörimässä ja kaupunki kasvusuunnassa.

Että rakennettaisiin koteja, pidettäisiin huolta infrasta ja varmistettaisiin, että paremman arjen perässä tuleville on töitä ja tulevaisuuden näkymiä. Niitä me kaikki tarvitsemme, etenkin koronan jälkeisessä ajassa.

Velan kautta kaupungin kasvua rahoittavat myös tulevat asukkaat. He osallistuvat lainojen maksamiseen, eli rahoittavat aikanaan heille ja heidän lapsilleen rakennettuja kouluja ja päiväkoteja.

Velalla on vastinetta, taseemme vahvistuu koko ajan ollen nyt noin 2 200 m€. Myöskin konserniyrityksemme vahvistuvat talouden pyöriessä. Tämä omaisuus tuottaa osinkotuloja noin 30 m€.

Miten selviämme velanhoitokuluista? Velan korko- ja suojauskulut ovat nyt noin 16 m€ vuodessa. Tämä vastaa hieman yli 1,5 prosentin korkotasoa ja sen arvioidaan laskevan taloussuunnitelmakaudella noin 1,2 prosenttiin.

Myös uusimmat lainat on saatu erittäin alhaisella korolla. Esimerkiksi nyt marraskuussa otettu 10 vuoden kiinteäkorkoinen ja 60 m€:n suuruinen laina on saatu alle 0,1 prosentin korolla. Tarkkaan ottaen 0,079 prosentin korolla. Suojauksen ja uusien hyvin edullisten lainojen myötä velanhoidon rasite pysyy hyvin hallinnassa. Tämä puoltaa järkevien investointien toteuttamista Tampereella.

Markkinoiden koronnousua vastaan olemme myös suojautuneet hyvin. Velka on tällä hetkellä suojattu erilaisilla kiinteäkorkoisilla sopimuksilla noin 60 prosenttisesti. Esimerkiksi koron nousu kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi lainojen hoitokuluja noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa tällä velkatasolla. Toistaiseksi mitkään tahot eivät ole ennustaneet merkittävää koronnousua lähivuosille.

Jos nyt emme investoisi, milloin sitten tekisimme niin? Olemme huolellisesti katsoneet, että näillä parametreilla selviämme hyvin myös tulevaisuudessa.

Hyvät valtuutetut,

talousarvioesitys on tehty huomioiden realistisesti tulevat palvelutarpeet ja talouden reunaehdot. Esitän, että tuloslaskelman 1 948 miljoonan euron menoja ja 1 931 miljoonan euron tuloja muutettaisiin valtuustoryhmien keskenään sopimien 0,6 miljoonan euron muutoksilla. Jotka tarkemmin ovat: liite

Hyvät valtuutetut,

meidän pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Lähivuosiin eli mahdollisen soten jälkeiseen kaupunkiin ja sen jälkeiseen aikaan pidemmälle. Olemme nyt tilanteessa, jossa palvelut ja talous ovat tasapainossa.

Seuraava talouden askel on pitää tasapaino ja vahvistaa sitä, jotta vielä paremmin voisimme huolehtia kasvavista palvelu- ja investointitarpeistamme.

Haluamme tehdä Tampereesta Suomessa esikuvan hyvän arjen ja elinvoiman luojana. Kaupungin, joka on Sinulle paras.

 

Lauri Lyly,

Tampereen kaupungin pormestari

Valtuustoaloite: Lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmenniemeen nykyisen parhaillaan purettavan päiväkodin tontille

Liikunnan merkityksestä kaikenikäisten ihmisten terveydelle, hyvinvointiin ja elämisen laatuun on olemassa koko ajan enemmän ja enemmän tutkittua tietoa. Tampereella on liikuntapaikkojen kehittämisessä edetty positiivisesti. Kaupungin kehityksessä on juuri nyt ajankohtaista tarvetta Pohjois-Tampereella luoda parempia ja monipuolisempia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. On aika toimia.

Teiskolaiset asukkaat, lähialueen koulut ja päiväkodit, nuorisopalvelut, Teiskon urheilijat, Teiskon VPK, lähitorityöryhmä Teiskon Kämppi ja seurakunta pitävät lähiliikuntapaikan rakentamista Kämmenniemeen erittäin tärkeänä. Tahtotila on erittäin laaja.

Vanhan päiväkodin tontti – osoitteessa Paavolantie 2, 34240 Kämmenniemi olisi sijainniltaan ja kooltaan sopiva paikka lähiliikuntapaikaksi. Vanhaa päiväkotia puretaan parhaillaan ja purkutyöt ovat valmiita vuoden 2020 joulukuun puoleen väliin mennessä.

Tarkoituksen mukaista olisi, että Teisko-Aitolahden lapset ja nuoret (ja miksei myös työikäiset ja ikäihmiset) osallistuvat lähiliikuntapaikan suunnitteluun, jolloin he myös sitoutuisivat paremmin pitämään siitä huolta. Siinä voisi olla mm. tekonurmikenttä, kuntoilu- ja kiipeilytelineitä, juoksu-, skeitti-, pyörä- tai rullalautailuratoja.

Teiskosta on pitkät etäisyydet harrastuspaikkoihin ja harrastuksiin kuljettaminen vie aikaa ja rahaa ja rasittaa ympäristöä. Lähiliikuntapaikka on ekologinen ja ympäristöystävällinen.

Teiskolaiset nuoret harrastavat keskimäärin vähemmän kuin muut tamperelaiset. Teisko-Aitolahti -lehti kirjoitti Kämmenniemen seiskaluokkalaisten harrastusrahasta seuraavasti:

”Projektipäällikkö Johanna Riipi kertoo, että koulut valittiin sen mukaan, joista on tiedossa hieman pienempi harrastuneisuus. THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä on selvitetty myös harrastusten määrää oppilailla.”

Teisko-Aitolahti -lehden artikkelin kuvauksen mukaan Kämmenniemen koulussa olevat oppilaat harrastavat hieman keskimääräistä vähemmän.

Alueen lapset ja nuoret kaipaavat monipuolista vapaa-ajan tekemistä. Nuorison turhautumista kuvaavaa on ollut myös se, että Kämmenniemessä on ajoittain ollut nuorten häiriökäyttäytymistä ja esiintynyt ilkivaltaa.

Lähiliikuntapaikan tavoitteena olisi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen ympärivuotiseen käyttöön kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Lähiliikuntapaikka tulisi myös päiväkodin, koulun, nuorisopalvelujen ja eri yhdistysten ja seurojen käyttöön.

Kämmenniemen lähiliikuntapaikka palvelisi koko Teisko-Aitolahden aluetta. Se lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja edistäisi asukkaiden terveyden ja hyvinvointia.

Esitän, että kaupunginhallitus / kaupunginvaltuusto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmeniemeen nykyisen parhaillaan purettavaan päiväkodin tontille (os. Paavolantie 2).

Tampereella 19.10.2020

Jukka Gustafsson, kaupunginvaltuutettu, sd

SDP Tampere | Johanna Loukaskorpi

Varhaiskasvatuksessa vähennetään hankintojen kemikaalikuormitusta

Keskiviikkona 4.11. edustin apulaispormestarina etätilaisuudessa Tampereen kaupunkia ja sain kunnian allekirjoittaa kaupungin puolesta haitallisten aineiden vähentämiseen varhaiskasvatusympäristössä tähtäävän hankintojen Green deal -sopimuksen. Valtion puolesta allekirjoittajana toimivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Sopimuksen allekirjoittivat Tampereen lisäksi Helsinki ja Vantaa. Helsinkiä tilaisuudessa edusti apulaispormestari Pia Pakarinen ja Vantaata kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Tampereen strategiassa 2030 yhdeksi tärkeäksi toimintatavaksi asetetaan vastuullisuus. Strategissa todetaan, että kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Pitkän aikavälin strategiassa ja valtuustokautta ohjaavassa Lauri Lylyn pormestariohjelmassa korostuu se, että kaikelle oppimiselle halutaan taata terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Tätä olemme pormestarin kanssa yrittäneet monin tavoin tällä kaudella edistää.

Kestävään elämäntapaan ja vastuullisuuteen toimintatapana kuuluvat kaupungin näkökulmasta merkittävästi hankinnat ja niihin liittyvä osaaminen. Tampereen kaupungin pyrkimyksenä on tehdä hankintoja vastuullisesti, parantaa hankintojen vaikuttavuutta sekä panostaa hankintaosaamisen kehittämiseen. Green deal toimii lapsiin kohdistuvan kemikaalikuormituksen vähentämisessä ja turvallisen oppimisympäristön luomisessa hyvänä työkaluna tarjoamalla kaupungille vahvaa kemikaaliasiantuntemusta.

Valitettavasti lainsäädäntö ei aina riitä suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien haitoilta ja varsinkin lapset ovat erityisen herkkiä haitallisten kemikaalien vaikutukselle. Kemikaalien kieltäminen lainsäädännön kautta on myös hidasta ja vaatii usein erityisen vahvaa näyttöä terveyshaitoista. Samaan aikaan uusia kemikaaleja tulee markkinoille. Kemikaaleihin liittyvien vaatimusten asettaminen etenkin päiväkoteihin tehtävissä hankinnoissa on kuitenkin tunnistettu merkittäväksi keinoksi vähentää kemikaaleihin liittyviä riskejä lasten terveydelle.

Valtio ja suuret kaupungit sitoutuvat yhteisellä sopimuksella edistämään sitä, että varhaiskasvatuksen hankinnoissa pyritään jatkossa tietoisesti vähentämään kemikaalikuormaa ja mahdollistamaan varhaiskasvatusikäisille lapsille turvallisia ja puhtaampia oppimis- ja kasvatusympäristöjä. Ministerit Krista Kiuru ja Krista Mikkonen korostivat tilaisuudessa suurten kaupunkien tiennäyttäjäroolia ja edelläkävijyyttä. Ministeri Kiurun mukaan hankintojen turvallisuus tulee asettaa korkealle varhaiskasvatusympäristössä.

Green deal -sopimus edistää hienolla tavalla Tampereen kaupunginhallituksen 31.8.2020 hyväksymän Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan kestävän kulutuksen toimenpiteitä. Tampere on tiekartassa sitoutunut muun muassa materiaalien hankinnoissa ottamaan huomioon ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia ja lupautunut asettamaan vaatimuksia hankintojensa hiilidioksidipäästöille, kierrätettävyydelle, haitallisille aineille ja muille kestävän kehityksen näkökohdille. Tälle vuodelle yhtenä konkreettisena tavoitteena tiekartassa mainitaan kasvatus- ja opetuspalveluissa ympäristöministeriön Green deal -sopimus. Hankintojen kestävän kehityksen teemoissa korostuu myös toimiva yhteistyö kaupungin muiden asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Tuomi Logistiikan ja Pirkanmaan Voimian kanssa.

Johanna Loukaskorpi
apulaispormestari
sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut