Aliedustettuja ihmisiä saadaan äänestyspaikoille tekemällä oikeudenmukaisuuden politiikkaa ja antamalla heille toivoa tulevaisuuteen

Tamperelaisen Arseniy Lobanovskiyn valinta puolueosastoksi oli Finlands Svenska Socialidemokraterna. Syy on selkeä.

– Pärjään ruotsin kielellä sujuvammin kuin suomeksi. Myös ruotsin kielioppi on helpompi.

Lobanovskiya ei kuitenkaan innostanut pelkästään kieli.

– Ryhmä on myös hyvien ideoiden lähde, lähellä ruotsalaista sosialidemokratiaa. Minuun on tehnyt vaikutuksen Olof Palmen rohkeus sekä antirasistinen lähestymistapa ja kansojen välinen yhteistyö.

Selvää on, että rohkeille ihmisille on yhä tilausta.

– Tampereella meillä ei vielä ole ruotsinkielistä osastoa. Voisin ehkä tulevaisuudessa perustaa sellaisen, Lobanovskiy sanoo.

Lobanovskiy seuraa paljon kansainvälistä politiikkaa ja mitä tapahtuu Pohjoismaissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– On toivoa herättävää seurata, miten amerikkalaisessa politiikassa vasemmistolaiset pystyvät saamaan esille heidän prioriteettejaan ja toimimaan siinä ympäristössä. On henkeäsalpaava seurata, miten Demokraattisessa puolueessa Alexandria Ocasio-Cortez ja Bernie Sanders vaikuttavat presidentti Joe Bidenin hallintoon ja miten hallinto toimii.

Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä

Esimerkkeinä ovat ilmastonmuutoksen torjumisen ohjelma ja suhtautuminen yksityisiin vankiloihin sekä minimipalkkaan.

– Kaikki tietävät, että Yhdysvalloissa minimipalkka on häpeällisen matala. Tanskassa matalapalkkainen tienaa noin 22 dollaria tunnissa, Yhdysvalloissa se voi olla 9 dollaria.

Lobanovskiy on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja hän kirjoittaa tällä hetkellä väitöskirjaansa. Aiheena on puoluepolitiikka.

– Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä. Millaisia prosesseja sisällä on ja millaisia strategioita puolueen sisäiset toimijat käyttävät.

Tutkimuksen lähtökohta on peliteoreettinen.

– Tällä hetkellä rakennan peliteoreettista mallia, seuraavaksi kerään aineistoa, joka liittyy pohjoismaisiin ja suomalaisiin puolueisiin.

Lähteitä löytyy niistä paikoista, joissa sitä on jo olemassa, esimerkiksi Työväenarkistosta ja muista julkisista arkistoista.

– Kaikki haluavat ymmärtää, miten toimimme porukassa. On tärkeää tietää, millaisia instituutioita erilaisissa organisaatioissa on ja miten yksilöt käyttävät instituutioita hyväksi.

Sosialidemokraattisessa puolueessa esimerkiksi Helsingissä järjestetään joka kerta vaalien alla jäsenäänestys.

– Puolueen jäsenet äänestävät puolueen ehdokkaita ja sitten ehdokkaat asetetaan listalle. On mielenkiintoista mallintaa, millaisia strategioita heillä voi olla, kun he tekevät päätöstä puolueen ehdokkaista.

Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä

Peliteoreettisen mallintamisen avulla saadaan tietoa, millaisia tilanteita voi tulla eteen.

– Voimme tehdä ennusteita, mitä tulee tapahtumaan oikeassa tilanteessa. Huomionarvoista on myös se, että ymmärrämme paremmin, mitä tapahtui menneisyydessä.

Kiinnostavaa on myös tietää, miten äänestäjät toimivat ja ajattelevat. Esiin nousee monia kysymyksiä.

– Ovatko poliittiset asenteet tärkeitä? Onko ehdokkaan persoonallisuus ja luonne tärkeä? Miten voisimme saada äänestäjiä äänestyspaikoille? Mikä innostaa äänestämään? Miten voisimme kasvattaa myös puolueen jäsenyyttä, hän pohtii.

Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus

Lobanovskiy on mukana kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

– Velvollisuuden tunne ajoi mukaan. Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä.

Hän kampanjoi aktiivisesti mm. Facebookissa ja Instagramissa.

– Nämä vaalit ovat somevaalit, todennäköisesti ensimmäiset suomalaisessa historiassa. Myös Tik Tok on uusi media, jonka katta voisimme tavoittaa nuoria ihmisiä.

Lobanovskiy haluaa nimenomaan tavoittaa ihmisiä, jotka eivät tavallisesti äänestä.

– Demokratian heikko kohta on se, että erityisesti kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on yleisesti varsin matala.

Tampereella 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli 59,3.

– Suuri osa nuorista ei äänestä. Tai ihmiset, joilla on jonkinlaisia mielenterveysongelmia, fyysisiä vammoja tai päihderiippuvuutta. Eivätkä maahanmuuttajataustaiset, yksinhuoltajat eivätkä matalapalkkaiset ihmiset.

– Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus. Siksi olisi äärimmäisen tärkeä saada aliedustetut ihmiset mukaan kuntapolitiikkaan, Lobanovskiy lisää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamiseksi

Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilojen riittävyys ovat puhuttaneet ja huolestuttaneet jo useita vuosia. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja jo liki kolmen vuoden ajan koulun oppilaiden vanhemmilta, henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Olen tehnyt valtuustokyselyjä koulun tilanteesta (18.2.2019 ja 27.1.2020). Useita keskusteluja, vetoomuksia ja pyyntöjä näiden vuosien aikana on käyty ja tehty Kämmenniemen koulun tilanteesta. Myös korjauksia koululla on suoritettu, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.

Taustaa koulun tilanteelle, minulle annettujen tietojen mukaan:

Lukuvuosi 2016 – 2017

Syyskuusta 2016 lähtien silloisen kolmosluokan huoltajat ottivat esille koulun ja tilapalveluiden kanssa luokkahuoneen tilaongelmat, sisäilman laadun ja oireilun. Luokkatiloissa tehtiin lukuvuoden aikana ainoastaan ilmanvaihdon riittävyyteen liittyviä tutkimuksia. Syksyllä tehdyistä tutkimuksista tiedotettiin vasta (huoltajan painostuksesta) keväällä 2017. Yhteydenotoista huolimatta asiaa ei viety eteenpäin kunnan toimintamallin mukaisesti, eikä oireilijoista pidetty kirjaa tai toimitettu eteenpäin tietoa oireilijoiden määrästä.

Lukuvuosi 2017 – 2018

Asia nostettiin uudelleen esille, kun 4. luokka sai uuden opettajan, joka toimi aktiivisesti luokan sisäilman suhteen. Loppusyksyllä 2017 lisättiin luokkakohtainen lisäilmanvaihto ko. luokkatilaan. Koulun muita tiloja ei tutkittu. Oppilaiden oireita ei edelleenkään viety eteenpäin, oireilijoista ei pidetty kirjaa, tietoja ei toimitettu eteenpäin eikä tiloissa tehty hiilidioksidimittausten lisäksi muita tutkimuksia.

Lukuvuosi 2018 – 2019

Syksyllä 2018 vanhempainillan jälkeen useampi huoltaja totesi saaneensa oireita luokkatilassa, ja useamman lapset olivat myös oireilleet, osa lievemmin ja osa rajummin. Sisäilmatyöryhmä perustettiin ja se kokoontui ensimmäisen kerran 7.9.2018. Tutkimuksia ei kohdistettu koko rakennukseen, vaan ainoastaan koulun 1969 ja 1988 rakennettuihin osiin. Tutkimuksissa todettiin virheellistä ilmanvaihtoa, virheellisesti toimivia ja epätiiviitä rakenteita, iv-kanavien epäpuhtauksia (betonipöly, mineraalivilla), mikrobivaurioita sekä merkittäviä puutteita siivouksessa.

Silloinen vitosluokka oireili erittäin paljon, ja rehtorille ja aluerehtorille esitettiin useita vetoomuksia siitä, että ryhmä sijoitettaisiin välittömästi turvallisempaan tilaan, tuloksetta. Oppilaat työskentelivät luokissa, joissa oli ilmanpuhdistimet, joiden käyttö oppilaiden mukaan oli vaihtelevaa. Muita korjauksia ei lukuvuoden aikana tehty. Luokkatilat tyhjennettiin kesän tiivistyskorjauksia varten. Vanhin rakennusosa poistettiin kesällä käytöstä ja luokkatilat sinetöitiin ja ylipaineistettiin. Vuoden 1988 tilassa tehtiin tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon säätöjä, joilla pyrittiin estämään epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Alakoulun luokat sijoitettiin muualle koulun tiloihin, mukaan lukien yläkoulun tilat, joita ei tutkittu. Voimakkaasti oireillut viidesluokka mm. sijoitettiin tilaan, jossa myöhemmin todettiin sisäilmaongelma.

Lukuvuosi 2019 – 2020

Vanhempien painostuksesta tutkittiin yläkoulu, ruokala, auditorio ja hallintotilat, joista löydettiin useita ongelmia. Tilojen korjaus ajoitettiin koulun loma-aikoihin. Tiloissa oli yläkoulun oppilaiden lisäksi alakoulun käyttökieltoon laitetuista tiloista siirrettyjä oppilaita. He työskentelivät siis edelleen sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, säädökset ylittäviä kuitupölylähteitä (mineraalivilla), virheellistä ja puutteellista ilmanvaihtoa, kohonneita kosteuspitoisuuksia, merkittäviä puutteita siivouksessa ja mikrobivaurioita. Tilassa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, kuitulähteiden pinnoitusta sekä tiivistyskorjauksia. Vuoden 1988 rakennusosan tiivistyskorjauksissa todettiin puutteita, joten niitä uusittiin. Kesken lukuvuoden vaihtui sekä koulun rehtori, terveydenhoitaja, kohdeisännöitsijä että vastaava isännöitsijä.

Lukuvuosi 2020 – 2021

Piharakennus Tähtelä tutkittiin ilmeisesti henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta ja siellä todettiin useita sisäilmaongelmia. Tilassa sijaitsee koulukuraattorin ja koulupsykologin työ- ja vastaanottotilat. Liikuntahallin päädyssä tehdyn julkisivuremontin todettiin aiheuttaneen useita uusia vesivahinkoja ja olleen virheellisesti tehty, sellaisilla rakennevirheillä, jotka altistavat sisäilmaongelmille. (Väärin asennetut ja puutteelliset eristeet, vesikaton vauriot, puutteellinen vedenohjaus katolta).

Oireilmoituksia syksyn 2020 aikana oli joulukuuhun 2020 mennessä tullut hieman alle 50 oppilaasta, tammikuun aikana vielä noin viidestä oppilaasta. Yhteensä lukuvuoden oireilmoituksia on siis tullut noin 55. Useille oireileville oppilaille on edelleen tarjottu ratkaisuksi koulunvaihtoa, joka on vähintäänkin ongelmallista alueella, jossa lähimpään seuraavaan kouluun on runsaasti matkaa, ja päivittäiset koulumatka-ajat ylittävät suositukset. Sisäilmaprosessiin liittyen myös useampi perhe on vaihtanut koulua, eli oppilasmäärään on tullut noin 20 oppilaan laskua. Myös oireileville työntekijöille työterveys on suosittanut työpisteen vaihtoa. Vaihtuvuus Kämmenniemen koulun henkilökunnassa on ollut suurta, ja useampi opettaja on valittanut sisäilmaoireista. Tähän liittyen jotkut koulun entiset ja nykyiset opettajat ovat ottaneet yhteyttä vanhempiin, koska kokevat, että tilanne ei korjaannu virallisia kanavia pitkin.

Koulun tilatarve

Tällä hetkellä koulun tilat on jaettu siten, että vuosiluokat 3 sekä 5-9 opiskelevat yläkoulun eli vuonna 2001 rakennetun osan tiloissa. Terveydenhoitajan toimipiste on siirretty Kämmenniemen terveysaseman tiloihin. Esikoulu ja vuosiluokka 2 opiskelevat parakkirakennus Viipaleessa, jonka tarkoituksena on olla väliaikainen tila. Vuosiluokilla 1 ja 4 on luokat 1988 rakennetuissa tiloissa (joista ensimmäisellä sisäänkäynti kuitenkin käytöstä poistetun 1969-osan käytävästä) ja yhdistelmäluokka 4-5 opiskelee Nuokun tiloissa 1988 käytävällä. Pienryhmä 0-6 toimii 1988 rakennetun osan tiloissa. Vuoden 1969-osan käytöstä poisto ja purku vievät samalla tilat, joihin on aiemmin ollut sijoitettuna ainakin luokat 1-6, erityisopettajat ja terveydenhoitaja. Syksyllä annettiin tieto, että tilapalvelut käynnistää tarveselvityksen tilojen riittävyydestä. Kuitenkin syksyn 2020 aikana viranhaltijat ovat todenneet, että tilantarpeen riittävyys on todennettu kasvatus- ja opetusviranomaisten toimesta. Marraskuussa 2020 lähettiin tietopyyntö perusopetusjohtajalle, aluerehtorille sekä rehtorille; pyydettiin toimittamaan tilatarpeen arviointiin liittyvät asiakirjat, työryhmän kokoonpano ja perusteet. Vastauksia toimitettiin tammikuussa 2021. Niiden mukaan tilantarvetta ei oltu syksyllä arvioitu, eikä asiasta oltu tehty päätöstä, koska kyse oli tilojen uudelleen järjestelystä. Pohjatietoja ei toimitettu. Tilantarpeen arviointi on tehty vasta tammikuun lopulla 2021. Tilatarpeen arvioinnista ei ole vielä toimitettu pöytäkirjaa tai kirjallisia tietoja. Selvää on kuitenkin se, ettei tiloja oltu syksyllä arvioitu, vaikka siihen pohjattiin päätöksentekoa. Lausuntoa siitä, mihin tilatarpeen arvio perustuu tai miten se on arvioitu, ei ole toimitettu. Koulun tilantarpeessa ei ole kuultu koulun käyttäjiä tai arvoitu tilojen toiminnallisuutta ottaen huomioon turvallisen ja terveellisen koulunkäynnin vaatimukset. Päätöstä jättää rakentamatta purettavan tilan osalle uudisrakennusta ei ole tehty asianmukaisissa lautakunnissa.

Tulevat tilajärjestelyt eivät tuo lisää tilaa opetukseen. Auditoriotilassa tehdään muutoksia, jotka tekevät tilasta toimivamman, eivät lisää opetustilaa, mutta palauttavat hallintotilojen neliömäärää sisäilmaprosessia edeltävälle tasolle. Hallintotilojen neuvotteluhuone on ollut 1.- 6. erityisluokan käytössä, mutta se palautetaan neuvottelutilaksi. Erityisluokka sijoitetaan nuorisotiloihin. Nuorisotiloista on jo aiemmin lohkottu väistötilaa päivittäiseen opetuskäyttöön, ja nyt tilaa menetetään lisää. Oppilaille tehdään erillinen ryhmätyötila keskelle nykyistä aulatilaa. Muutos heikentää oppilaiden vapaa-ajanvirikkeitä ja koulun viihtyisyyttä. Erityisesti taito- ja taideaineiden käytössä olevia tiloja on supistettu väistötilojen vuoksi merkittävästi. Väistötiloista kaikki eivät täytä hyvän oppimisympäristön kriteerejä, tilan, ääneneristykset tai toiminnallisuuden suhteen.

Terveydenhoitajan toimipiste on edelleen terveyskeskuksen tiloissa, joka aiheuttaa keskeytyksiä opetustoimintaan ja venyttää vastaanottoaikoja mm. pienempien oppilaiden saattotarpeen johdosta. Kämmenniemen koulun tilannetta ei voida tarkastella pelkän kerrosalan tai oppilasmäärän perusteella. Kerrosala ei kerro tilojen toiminnallisuudesta ja on myös syytä muistaa, että koulu toimii jo nykyisellään kolmessa eri rakennuksessa, joissa kaikissa on ollut ongelmia. Vuoden 1969 rakennusosa, jonka purku (mutta ei uudelleenrakennusta) on suunniteltu, sijaitsee keskellä nykyistä koulurakennusta. Purkamisen jälkeen koulu toimii siis neljässä erillisessä rakennuksessa, viidentenä vielä terveyskeskus, jossa toimii kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Oppilasmäärästä valtaosa on koulukuljetuksen varassa. Monella koulumatkat ovat jo nyt Kämmenniemeen pitkiä, eikä koulunvaihtoa tai väistötilaa keskustassa voida pitää realistisena tai kohtuullisena vaihtoehtona.

Mielipide-erot ja kokemukset koulun sisäilmaongelmista ja tilojen riittävyydestä vanhempien, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen sekä kaupungin viranomaisten välillä huolestuttavat. Tilanne on kestämätön johtuen ristiriitaisuuksista. Tampereen kaupunki suunnittelee koulun perusparannuksen alkavan vasta v. 2028-29. Vanhempainyhdistys on laittanut myös alulle kansalaisadressin koulun perusparannuksen aikaistamiseksi. Siihen on tullut useita satoja allekirjoituksia. Adressissa pyydetään päättäjiä kiirehtimään koulun peruskorjausta. Kuntalaisten lisäksi adressin ovat allekirjoittaneet mm. Kämmenniemen koulun Vanhempainyhdistys ry, Terälahden koulun Vanhempainyhdistys ry, Olkahisten koulun Vanhempainyhdistys ry, Sorilan koulun Vanhempainyhdistys ry, Viitapohjan kyläyhdistys ry, Kaanaan kyläyhdistys ry, Kulttuurikeskus Perttulan Navetta ry, Teiskon kylätalo ry, Teiskon Urheilijat ry, MLL Aitolahden paikallisyhdistys ry, Teisko-Partio ry, Pohtolan ja Vattulan kyläyhdistys ry, Kämmenniemen Tennis ry, Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry, Terälahden seutu ryK, Kämmenniemen Kalastuskunta, Teiskon seudun Yrittäjäyhdistys ry ja Teiskon työväenyhdistys ry.

Esitän edellä mainittuihin tietoihin perustuen, että Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilajärjestelyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Peruskorjausta tulee aikaistaa. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Politisointi ei ole yhtiöiden kannalta hyödyllistä

Yhtiöt Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab on aikoinaan perustettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kaikilla yhtiöillä on taustalla, että ne ovat olleet osa yliopistosairaala Taysia.

– Selvitysten jälkeen päätettiin, että toimintaa, kuten tekonivelkirurgiaa, kannattaa hoidon laadun ja osaamisen turvaamiseksi koota yhteen. Eri poliittiset ryhmät lähtivät siitä, että tällaista julkisesti omistettua yhtiömuotoista toimintaa voidaan perustaa, sanoo sairaalaneuvos Rauno Ihalainen.

Sairaalayhtiöissä ja FimLabissa on mukana muitakin sairaanhoitopiirejä kuin Pirkanmaa.

– Ne on perustettu aikanaan suurella yhteisymmärryksellä ja uutena tapana, jolla julkista palvelua voidaan toteuttaa, kertoo Ihalainen.

Samalla haluttiin vastata tarpeeseen kehittää palvelujen sisältö ja myös varmistaa, että erikoissairaanhoidossa julkinen puoli pärjää yksityisen sektorin kanssa.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva sotelainsäädäntö ei ole hävittämässä näitä yhtiöitä, eikä sellaisessa olisi mitään järkeäkään. Yhtiöt toimivat potilaiden hyväksi ja niissä tehdään hyvää, korkeaa ammatillista osaamista vaativaa ja kustannustehokasta työtä. Potilaiden ja omaisten palaute toiminnasta on ollut vuosien varrella kauttaaltaan positiivista.

Ihalaisen mielestä sote-järjestämislakia tulee kuitenkin julkisomisteisen yhtiötoiminnan osalta täsmentää ja osin myös korjata. Huomioon täytyy tietysti ottaa, mitä perustuslakivaliokunta on asiaan liittyen aiemmin lausunut.

– Lain perusteluissa kuvataan laajemmin lakitekstiä. Se on paikka, missä täsmentämistä voidaan erityisesti tehdä. Kun laki on hyväksytty, tulisi olla yksiselitteinen käsitys siitä, missä puitteissa voidaan toimia.

Ihalaisen mielestä on tärkeää, että Coxan, Sydänsairaalan ja FimLabin kaltainen osakeyhtiömuotoinen toiminta on myös lainsäädännöllisesti varmistettua.

– Asiaa ei pidä politisoida, eikä ainakaan saattaa puoluepoliittiseksi kädenväännöksi. Se ei ole hyödyllistä näiden yhtiöiden kannalta. Kaikkien yhteisenä tahtotilana pitäisi olla kehittää toimintaa jatkossakin, lisää Ihalainen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Itsenäisyydenkadun alikulkusillan tekeminen käynnistää matkaterminaalin, henkilöratapihan ja rautatieasemanseudun muutoksen

Tänään Tampereen valtuustossa käsitellään matkaterminaalin kehittämistä ja Itsenäisyydenkadun alikulkusiltaa.

Alikulkusillan tekeminen käynnistää matkaterminaalin ja henkilöratapihan muutoksen ja on suoraa jatkoa nyt rakenteilla olevalle Kansi ja Areena -hankkeelle.

Pormestari Lauri Lyly, miksi asemanseudun muutos on merkittävä hanke?

– Tampere on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista ja Tampereen asemanseutu on yksi tärkeimpiä kaupunkikehityshankkeita. Tavoitteena on luoda alueelle ensiluokkainen palvelu- ja matkakeskus, jossa yhdistyvät sujuvat matkaketjut ja korkeatasoinen kaupunkiarkkitehtuuri. Tavoitteena on muuttaa alue mielenkiintoiseksi ja aktiiviseksi osaksi Tampereen keskustaa, Lyly sanoo.

Myös kevyen liikenteen reitit paranevat

Matkakeskuksen ja henkilöratapihan kehittäminen on myös tärkeä osa rautatiejärjestelmän valtakunnallista kehittämistä. Se edistää raideliikenteen toimivuutta ja panostaa kestävään liikkumiseen sekä mahdollistaa junaliikenteen ja lähijunaliikenteen kasvattamisen.

Sen tehtävä on toimia porttina Tampereelle, muualle Suomeen sekä ulkomaille.

– Lisäksi asemanseudun kehittäminen tiivistää kaupunkirakennetta. Se yhdistää eri kaupunginosat toisiinsa ja silloin myös kevyen liikenteen reitit paranevat. Se on samalla kaupunkikehityshanke.

Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan Itsenäisyydenkadun alikulkusilta. Eräs yksityiskohta on, että henkilöratapihaan saadaan yksi laituri lisää.

Henkilöratapihan uudistus voi alkaa 2022 ja matkaterminaali valmistuisi jo vuoteen 2026 mennessä.

– Kaupunki sitoutuu nyt Itsenäisyydenkadun alikulkusillan 47 miljoonan investoinnista 18,3 miljoonan € rahoitukseen. Tampere vie tällä päätöksellä omalta osaltaan hanketta eteenpäin. Yhteensä henkilöratapihan ja matkaterminaalin osalta kyse on 127 miljoonan hankkeesta, johon sisältyy alikulkusillan investointi.

Haluamme samalla luoda uutta ja miellyttävää kaupunkiympäristöä

Väyläviraston 106 miljoonan € rahoitus odottaa vielä valtion päätöksiä. Ne pitäisi saada, että hanke toteutuu ja siksi Tampere tekeekin lobbausta valtion suuntaan. VR:n osuus on 2,5 miljoonaa €.

Jatkossa Asemakeskus, Kansi ja Areena muodostavat yhdessä uuden vetovoimaisen kaupunginosan, johon keskittyy asumista, työpaikkoja ja palveluita.

– Tämä on kokonaisuudessaan hieno hanke ja se vauhdittaa koko alueen kehittämistä ja luo työpaikkoja. Haluamme samalla luoda uutta ja miellyttävää kaupunkiympäristöä, Lyly lisää.

Asemanseudun kehittämishanke on Tampereen kaupungin, VR-Yhtymä Oy:n, Väyläviraston ja Finnpark Oy:n yhteishanke.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Ismo Alhoniemi

Nina Lindberg leikki lapsena presidentinvaaleja ja yritti saada kaverit äänestämään itseään

Nina Lindberg on aina suhtautunut politiikkaan intohimoisesti. Alle kouluikäisenä hän halusi vanhempiensa mukana äänestyskoppiin ja seurasi vaalilähetyksiä. Ala-asteen pihalla Espoossa hän leikki presidentinvaaleja ja yritti saada kaverit äänestämään itseään.

Kuntavaaleissa hän on ehdolla päästäkseen rakentamaan kaupunkia, joka antaa turvaa kaikille ja on sosiaalisesti oikeudenmukainen.

36-vuotias Nina Lindberg on kulkenut pitkän matkan espoolaisen koulun pihamaan leikkiäänestyspaikasta tilanteeseen, jossa hän on SDP:n jäsen ja suunnittelee elämänsä ensimmäistä kuntavaalikampanjaa.

Lindberg on yhteiskuntatieteiden maisteri ja kuusivuotiaan lapsen äiti. Hän työskentelee sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyötä edistävän Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Järjestötoiminta on ollut Lindbergille tähän asti luontaisimmalta tuntuva tapa tehdä vaikuttamistyötä, mutta koska vaaleihin ehdolle lähteminen on ollut pitkään jo haaveena, tarttui hän tilaisuuteen.

– Meidän on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä ja kehitettävä Tamperetta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Minulle on tärkeää tuoda esiin heikommassa asemassa olevien ihmisten ääntä. Päätöksenteossa on katsottava pidemmälle kuin vain neljän vuoden päähän, satsattava terveysongelmien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä katkaistava ongelmien sukupolvelta toiselle siirtyminen ajoissa, Lindberg sanoo.

Lindberg alleviivaa vahvasti koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin panostamisen olevan osa ennaltaehkäisyä.

– Tärkeää onkin, että koululuokkien koot pysyvät järkevinä ja lapsilla on mahdollisuus harrastaa vanhempien tulotasosta riippumatta.

Yritysten on koettava Tampere hyväksi paikaksi

Työelämässä mukana olo on kaikille taloudellisesti tärkeää, mutta Lindberg painottaa sen olevan myös sosiaalisesti merkityksellistä. Hänen mukaan pitää panostaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevat saavat mahdollisuuksia työllistyä.

– Tämä tapahtuu muun muassa panostamalla siihen, että yritykset kokevat Tampereen hyvänä paikkana toimia. Vaikeasti työllistyvien ihmisten kohdalla on tärkeää, että heidän työkykyään ja arjenhallintataitojaan tuetaan ja lisätään ihmisen omia tarpeita ja jaksamista kuunnellen, Lindberg sanoo.

Sekä työllisyyden että ennaltaehkäisyn saralla on Lindbergin mielestä tärkeää tehdä laajaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Jotta kolmas sektori voi yhä kannatella ja aktivoida ihmisiä jatkossakin, ne tarvitsevat avustuksia ja tiloja toiminnalleen.

– Viime vuosina on otettu käyttöön hienoja kokeiluja, kuten osallistuva budjetointi ja joukkorahoituskampanjat. Nämä ovat keinoja, joilla kaupunkilaisia ja yhteisöjä voidaan tukea matalalla kynnyksellä toteuttamaan ruohonjuuritasolta lähtevää toimintaa, joka lisää meidän kaikkien hyvinvointia, toteaa Lindberg.

Hän kokee todella tärkeänä sen, että Tampere satsaa kestävään kehitykseen ja pitää arvossa tämän kaupungin hienoa kulttuurikenttää.

– Toivon että Tampere on elävä ja avoin kaupunki, jossa on hyvä olla juuri sitä mitä on ja kaupunki, joka antaa meille kaikille mahdollisuuksia elää hyvää elämää taustoistamme riippumatta.

SDP:n vaaliohjelma on kuin Lindbergin ajatukset

Puolueen valinta ei yleensä pohjaudu hetken mielijohteisiin. Näin ei tapahtunut Lindberginkään kohdallakaan.

– Opiskeluaikoinani olin mukana yliopiston edustajiston vaaleissa demariopiskelijoiden listoilta, joten puoluevalintani näissä kuntavaaleissa ei ollut mikään yhtäkkinen päähänpisto. Oikeasta puoluevalinnasta kertoo se, että kun kirjoitin itselleni tärkeitä asioita ylös ja kun sitten avasin SDP:n vaaliohjelman ensimmäistä kertaa, löysin sieltä kaiken miltei samoilla sanoilla kuvattuna kuin mitä itse kirjoitin.

– Pidän tärkeänä SDP:n arvoja paikallispolitiikan tasolla, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Minulle on tärkeää olla puolueessa, joka toimii rakentavasti ja ihmisiä kunnioittaen eri päätöksentekotasoilla, puolustaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja hyvinvointivaltiota ja suhtautuu myönteisesti Euroopan unioniin, Lindberg toteaa.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

Ratikka muuttaa kaiken

Miltä tuntuisi tehdä työtä, joka vaikuttaa kaikkiin tamperelaisiin ja pirkanmaalaisiin?

Joukkoliikennelogistikko Satu Marjeta tietää, sillä hän suunnittelee linja-autojen aikatauluja ja niiden reittejä.

– Olen ollut aika lailla vastuussa siitä, miten TKL ajaa, Marjeta sanoo.

Marjeta työskenteli 18 vuotta TKL:n bussikuskina. Nykyisessä työssä siitä kokemuksesta on hyötyä.

– Se, mistä bussit pystyvät menemään vaatii sitä, että ymmärtää bussin mittasuhteet, mistä pääsee kääntymään ja mistä ei.

Kuljettajana hän rupesi miettimään, kuinka vaikeaa on suunnitella hyviä työvuoroja.

Marjeta teki HAMKissa liikenneinsinöörin opinnot ja aloitti tässä työssä lokakuussa 2015.

Hän on myös yhteydessä eri liikennöitsijöihin ja hallinnoi mm. sitä, että pääteasemilla kuljettajien wc:t ovat kunnossa.

– Jos pysäkeillä on sotkuja tai rikkinäisiä laseja, ilmoitan niistä eteenpäin korjaajille.

Kaikkiaan Nyssen palveluksessa on 20 työntekijän ryhmä, mukaan lukien asiakaspalvelupisteiden työntekijät.

Aikataulusuunnittelu lähtee tietysti kaupunkilaisten tarpeista.

– Koetamme saada ihmiset töihin silloin kun heidän pitää töihin mennä. Esimerkiksi Hatanpäällä ja Taysissa aamuvuoro alkaa pääosin klo 7.00 ja iltavuoro klo 14.00, ja töistä päästään vähän sen jälkeen.

Lisäksi täytyy sovittaa liikenne siten, että Keskustorille pääsee sopivaan aikaan.

Ratikan täysimääräinen liikennöinti alkaa 9.8.2021

Hyvä juttu on se, että tätä palapeliä ei tarvitse tehdä joka vuosi uudestaan.

– Nykyään on hienoa, kun näemme päiväkohtaisesti, kuinka paljon aikaa ajomatkaan on kulunut. Ajoaikoja korjataan sen mukaan, puoli minuuttia pois joltain linjalta, toiseen pistetään minuutti lisää, jotta se vastaisi täsmällisesti, mitä matkaan oikeasti kuluu.

Aamuviideltä huristellaan tietysti vähän nopeammin kuin iltapäivällä.

– Myös Rauhaniemi on yksi tärkeä kohde, koska sairaanhoitajat ovat siellä töissä.

Muutoksista tulee aina asiakaspalautetta. Oleellista on tasapaino, mitkä palautteet huomioidaan, mitkä ei.

Nyt Marjeta suunnittelee ensi elokuun liikennettä.

Ratikka muuttaa kaiken, ja kaupunkilaiset odottavat innoissaan liikennöinnin alkamista. Sen huomaa jo siitä, että some täyttyy kaupungilla liikkuvan ratikan kuvista.

– Ratikan täysimääräinen liikennöinti alkaa 9.8.2021 ja kaikki linjanumerot ja reitit vaihtuvat, paitsi linjan 2, Pyynikintori-Rauhaniemi, se pysyy ennallaan.

Huhtikuun alussa voi ratikalla jo matkustaa, sillä silloin alkaa ns. avoin koeliikenne.

Suunnittelupöydällä on liityntälinjojen suunnittelu, miten Atalasta, Vehmaisista ja Irjalasta pääsee ratikan pysäkille.

Vuoroväli on kahdeksan ratikkaa tunnissa.

– Pyrimme siihen, että bussi on pysäkillä silloin, kun ratikka saapuu ja se lähtee kun ratikka lähtee. Odotusaika mahdollisimman lyhyt, 3-4 minuuttia.

Marjetan teemana on kestävä liikkuminen Tampereella

Marjeta on nyt ensimmäistä kertaa SDP:n kuntavaaliehdokkaana. Lievästi sanoen häntä rupesi jonkin verran keittämään yli eräiden puolueiden toiminta.

– Kaupunkia on johdettu hyvin, ja rupesin miettimään kuinka voi tehdä vielä paremmin. Haluaisin myös selvittää, miten asioita hoidetaan.

Selvää on, että Marjetan teemana on kestävä liikkuminen Tampereella. Myös lasten ja nuorten koulutusasiat ovat kärjessä.

Matka koostuu palasista aivan kuin bussilla kulkevillakin. Yhtäältä mennään kävellen tai pyörällä pysäkille, sitten ehkä vielä bussilla.

– Teiskosta pitää tietenkin päästä kulkemaan omalla autolla. Teiskolaiset voisivat myös jättää autonsa kätevästi parkkiin liityntäpysäköintialueille.

Joku saattaa olla huolestunut siitä, mihin uuteen Kannen Areenaan jääkiekkoa katsomaan tulevat pysäköivät autonsa.

– Halliin mahtuu 15000 ihmistä ja autopaikkoja siellä on 1000. Lähellä on tietysti Hämpin parkki ja luolasto. Toivomme tietysti, että kuljetaan joukkoliikenteellä. Sorin aukiolta ja rautatieasemalta on halliin enää lyhyt matka, sanoo Marjeta.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Abdulkadir Hashi haluaa avointa ja rehellistä dialogia

Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja, verkostokoordinaattori Abdulkadir Hashi on toiminut puheenjohtajana neuvoston perustamisesta lähtien 2007.

Maahanmuuttajaneuvosto edistää yhteiskuntavastuuta ja Tampereen kaupungin yhteisien intressien viemistä eteenpäin.

– Neuvosto on todella tärkeä kaikille kuntalaisille, ei pelkästään niille, jotka ovat joskus muuttaneet maahan, sanoo Hashi.

Neuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä, jolla jokaisella on varajäsen. Mukaan haetaan ulkomailla syntyneitä, eri tulosyistä tulleita, eri-ikäisiä ja eri sukupuolta olevia maahanmuuttajia, joiden kotikunta on Tampere.

– Maahanmuuttajaneuvosto on toimielin, meillä ei ole mitään päätösvaltaa eli esitämme meitä kiinnostavia erilaisia teemoja. Sen pohjalta on kytketty mukaan erilaisia palveluita, joita kuntalaiset käyttävät.

Hashi käyttää mieluummin sanaa kuntalainen koska hän ei halua käyttää toistuvasti sanaa maahanmuuttaja.

– Mihin asti maahanmuuttaja on maahanmuuttaja? Itse olen asunut Tampereella vuodesta 1991 ja olen Suomen kansalainen. Ihminen on tasavertainen kuntalainen siitä lähtien, kun hän on tullut maahan ja on toiminut sääntöjen, ohjeiden ja kulttuurin mukaisesti.

Selvää on, että sanojen mieltäminen riippuu siitä, miten kuulija käsittelee asian.

Syrjintää ei saisi olla missään vaiheessa ketään kohtaan

Toinen tuttu ja paljon käytetty sana on kotouttaminen.

– Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eri tilanteissa puhutaan eri nimikkeillä, puhutaan assimilaatiosta integraatiosta ja kotouttamisesta.

Esimerkki lintumaailmasta valaisee asiaa.

– Kun muuttolintu tulee tänne ja lähtee takaisin, onko hän kotoutunut siksi aikaa, kun se on kesällä täällä?

Syrjintää ja rasismia täytyy torjua päivittäin.

– Syrjintää ei saisi olla missään vaiheessa ketään kohtaan. Syrjintä on kaikilla tavoilla kielletty, on se sitten tahallista tai tahatonta. Mutta sitä ei ole yhtä paljon kuin vielä 1990-luvulla, Hashi kertoo.

Tutustuminen naapurustasolta lähtien on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä

Asukasillat ja erilaiset vuoropuhelut ovat erinomaisia mahdollisuuksia kohdata, jos osapuolet eivät tunne toisiaan. Kuntalaiset ovat tuoneet siellä esille monenlaisia keskustelunaiheita. Mukana on myös tulkkeja niille, jotka eivät ymmärrä suomea.

– On erilaisia kieliä, on erilaisia kulttuureja, meitä on niin monenlaisia. Meidät on luotu sellaisiksi, että erilaisuus pannaan merkille.

Hashi haluaa avointa ja rehellistä dialogia.

– Tutustuminen vaikka naapurustasolta lähtien on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä.

Tällä hetkellä Hervannan vapaa-aikakeskuksessa on meneillään KoKo-hanke, Kotoa Koollekutsujaksi, jossa on mukana eri tahoja, mm. sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijoita ja projektikoordinaattoreita.

– Siellä asianomaiset pystyvät yhdessä etsimään ratkaisuja ja pyrkivät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Hashi on ehdolla ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa SDP:n listalla.

– Olen monta vaalikautta miettinyt, lähtisinkö mukaan. Aina löytyi syy, miksi en lähde mukaan. Tällä kertaa mietin, että nyt tai ei koskaan. Olen ollut täällä vaikuttamassa muutenkin kaupungin strategioihin linjausten mukaisesti, että asiat toteutuvat.

Katse on eteenpäin kohti tulevaisuutta.

– Tulossa on mielenkiintoinen vaalikausi, sillä maailma on muuttunut. Meidän täytyy mukautua siihen maailmaan, mihin olemme menossa, sanoo Hashi.

Maahanmuuttajaneuvoston tehtävänä on

• Esitysten tekeminen kaupungin maahanmuuttajia koskevien palveluiden kehittämiseksi

• Esitysten tekeminen palveluiden ja rekrytoinnin yhdenvertaisuuden esteiden poistamiseksi

• Eri kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sekä osallistuminen aktiivisesti syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn liittyvään työhön

• Osallistuminen muiden erityisryhmille perustettujen neuvostojen ja neuvottelukuntien tavoin aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon antamalla lausuntoja itseään kiinnostavista kysymyksistä sekä käyttämällä hyväksi muita kuntalaisille kehitteillä olevia vaikuttamisen kanavia

• Osallistuminen maahanmuuttajajärjestöjen erityiskysymysten käsittelyyn kaupungin hallinnossa

• Omalta osaltaan kaupungin ja muiden eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä

• Muut hyvien etnisten suhteiden ja maahanmuuttajiin liittyvien palvelujen kehittämiseen liittyvät tehtävät

Kaupunginhallitus nimeää maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajineen kuten vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston.

Kaupunginhallitusta sitoo päätöksessä myös tasa-arvolaki sekä muut periaatteet, joilla kaupunginhallituksen alaisia toimielimiä nimetään.

Nykyisen maahanmuuttajaneuvoston toimikausi päättyy toukokuun lopussa.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Harrastusten perumiset lisäävät lasten ruutuaikaa

Lasten arki on muuttunut viimeisen vuoden aikana rajusti koronarajoitusten myötä. Päivittäiset harrastukset ovat muuttuneet kotona olemiseksi, joka on johtanut ruutuajan lisääntymiseen. Vanhemman on helppo antaa lapsen olla kännykällä tai pelikoneiden parissa, koska silloin ei tarvitse olla koko ajan viihdyttämässä lastaan.

Pidemmällä aikavälillä muutokset voivat yllättää vanhemman, kun mukavien pelien jälkeen on siirrytty yhä vauhdikkaampiin peleihin, joissa yhtäkkiä pelin luonne voi olla väkivaltainen. Pelimaailma saa myös eri tavalla lapsia mukaansa, kun toiset osaavat ottaa sen pelinä, kun toiset elävät läpivuorokauden pelimaailmassa.

Omat lapseni eivät pelaa väkivaltaisia pelejä, mutta ilmaispeleissä voi tulla mainoksien myötä järkyttäviä välähdyksiä väkivallasta. Tästä syystä suosimme maksettuja pelejä, joissa lapsi voi turvallisesti pitää hauskaa. Vanhempien olisi myös syytä seurata lapsensa tekemistä laitteilla, koska he oppivat yllättävän nopeasti käyttämään niitä paremmin kuin itse ymmärrämme.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset näkevät muutokset lapsissa. Rauhattomat lapset voivat olla jatkuvassa leikkitappelemassa toisten lasten kanssa ja ylilyönneistä tulee pikkuhiljaa arkipäivää. Onneksi päiväkodeissa ja kouluissa lapset voivat keskittyä leikkimiseen ja itsensä kehittämiseen turvallisessa ympäristössä. Tähän he tarvitsevat enemmän tukea ja lisähenkilöstä tulevaisuudessa.

Oman lapseni esikoulussa tehtiin vetoomus kaikille vanhemmille, missä pyydettiin jättämään kaikki pelit ja videot yhden viikon ajaksi tauolle. Ikärajoihin pyydettiin myös kiinnittämään huomiota. Osallistumme tähän haasteeseen mielellämme, eikä lapseni sanonut asiaan mitään vastaan. Kaveriporukka voi yhden viikon ajan elää ilman pelikonsoleita, jolloin he voivat keksiä leikkejä, jotka eivät liity peleihin.

Esitän toivomuksen kaikille lapsiperheille varhaiskasvatuksen ammattilaisten innoittamana. Ystävänpäiväviikon kunniaksi voitaisiin pitää tauko kaikista peleistä ja videoista yhden viikon ajaksi. Tämä on hyvä herätys kaikille lapsiperheille, vaikka ongelmia ei olisi tällä hetkellä. Yhteinen leikkiaika lisääntyy ja arjen askareitakin voi tehdä yhdessä. Pidemmällä aikavälillä tämä voi johtaa koko perheen hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Kaveritaitojen oppimisella kitketään kiusaamista

Kukaan meistä ei pärjää yksin, tarvitsemme aina tavalla tai toisella toisia ihmisiä. Tarvitsemme kaveritaitoja, taitoa katsoa asioita toisen ihmisen näkökulmasta, kykyä tulla toimeen muiden kanssa.

Jo vauva haluaa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Hänen katseensa hakeutuu ihmisen kasvoihin. Pikkulapset hakevat kontaktia toisiin ihmisiin vaikka kaupan kassajonossa hymyilemällä tai monille niin tutulla kurkistus-leikillä, jossa kasvot laitetaan piiloon ja taas tullaan esiin. Tässä vaiheessa on merkityksellistä, että aikuinen vastaa lapsen kontaktinhakuun. Tämä kertoo lapselle, että hänet on huomattu ja hän on tärkeä.

Lapsen kehittyessä tulevat mukaan puhe ja aktiivisempi toiminta mm. leikkiminen yhdessä toisten lasten kanssa. Leikki on ensin leikkimistä rinnakkain ja sitten jo yhteistä leikkiä. Leikki- ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa tarvitaan aikuisen ohjausta. Kaveritaitojen oppiminen on riippuvaista lapsen kasvuympäristöstä. Kun lapsi on tekemisissä toisten lasten ja aikuisten kanssa, niin lapsen käsitys itsestään muovautuu sen mukaan, miten toiset kohtaavat ja kohtelevat häntä.

Kodin rinnalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys

Varhaiskasvatuksessa opetellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, puhutaan ns. kaveritaidoista. Oppiminen tapahtuu toisten lasten kanssa vertaisryhmässä.

Kun lapsiryhmien muodostamisessa on huomioitu lasten ikä- ja kehitystaso sekä tuen tarve, silloin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on aikaa huomioida ja tukea jokaista lasta kaveritaitojen oppimisessa. Uudessa, oudossa tai pelottavassa tilanteessa, jossa lapsi kokee, ettei tule ymmärretyksi, lapsi saattaa purra, tönäistä tai heittää lelun toista lasta päin. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan välittömästi aikuisen puuttumista tilanteeseen ja lapsen ohjaamista oikeanlaiseen toimintaan. Lapsen aiemmat kokemukset vaikuttavat myös siihen, miten lapsi eri tilanteissa reagoi. Tämän vuoksi tiivis yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Varhaiskasvatuksen laadukkaan toiminnan perusta on koulutettu henkilöstö. Sopivan kokoisissa lapsiryhmissä on varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön mahdollista oppia tuntemaan jokaisen lapsen tapa reagoida eri tilanteisiin ja ottaa se huomioon jo toimintaa suunniteltaessa.

Varhaiskasvatuksessa lapselle opetetaan toisen kunnioittamista, anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista. Vertaisryhmässä harjoitellaan omien tunteiden ja toisten tunnetilojen tunnistamista eli tunne-, vuorovaikutus- ja empatiataitoja. Nämä ovat kaveritaitojen perusta ja tärkeitä taitoja vielä aikuisuudessakin. Toisen kunnioittaminen on osa ihmissuhteita ja hyvillä kaveritaidoilla on iso merkitys jo alle kouluikäisenä. Lapsi, jolla on hyvät kaveritaidot saa aina leikkikaverin ja hänellä on hyviä ja pitkäaikaisia, jopa elinikäisiä ystäviä.

Anne Liimola, päiväkodin johtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu (sd.)

Eija Kamppuri, varhaiskasvatuksen opettaja, varavaltuutettu (sd.)

Kuva: Matti Kamppuri

Onko politiikka teatteria?

Tässä se on! Päälause, jonka näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalo lyö heti pöytään:

– Teatteri on peili yhteiskunnan edessä, näin todetaan Shakespearen Hamletissa.

Hyvä teatteri näyttää ihmiselle millainen hän on ja millainen hän voisi olla, jos uskallusta riittää.

– Teatteri kertoo ihmisten elämästä ja se pystyy näyttämään hyvinkin viiltäviä yksityiskohtia, joita ei haluaisi nähdä, Sinisalo täsmentää.

Näyttelijä Kalle Högbacka muistuttaa ammattinsa luonteesta.

– Kun aikoinaan näyttelijän ammattinimikettä mietittiin, yksi vaihtoehto oli ’teeskentelijä’.

Eihän sitä tietenkään haluaisi, että politiikassa olisi teeskentelyä. Asiat eivät ole kuitenkaan niin mustavalkoisia.

– Esimerkiksi Juha Jokelan Esitystaloudet ja Ryhmäteatterin Eduskunta-sarjat tai vaikkapa Väinö Linnan Pohjantähti kertovat, että politiikkaa tämä meidän ihmisten elämä on, sanoo Sinisalo.

On katsojasta kiinni, miten hän tulkitsee teatteriesitystä tai sitä, missä jääkiekkoa pitäisi pelata.

– Jos ajatellaan jääkiekon MM-kisoja, jotka piti pelata osittain Valko-Venäjällä, niin joidenkin mielestä asiaa ei olisi pitänyt politisoida. Keskustelu on kuitenkin tärkeää ja sillä on vaikutusta esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, Högbacka sanoo.

Sinisalo täsmentää, että politiikka on totta ja teatteri ei välttämättä sitä aina ole.

Näyttelemisen yksi elementti on leikki.

– Näytteleminen on kontaktilaji kuten jääkiekkokin. ’Pelaaja’ olisi parempi sana näyttelijälle, Sinisalo sanoo.

Joskus käytettiin ilmaisua ”pelin politiikka”, jolla viitattiin puolueiden keskinäisiin lehmänkauppoihin.

– Toivon mukaan politiikka ei ole leikkiä, eikä kukaan leiki näillä asioilla, toteaa Högbacka.

Striimatut valtuustonkokoukset, televisioidut eduskunnan kyselytunnit ja tiedotustilaisuudet ovat eräänlaisia performansseja.

– Kiusaus voi olla sellainen, että kun ollaan televisiossa, esiinnytään omille faneille. Ehkä sitä ei haluaisi ajatella niin kyynisesti, että se olisi aikuisten leikkiä, Sinisalo pohtii.

– Niissä on käsikirjoitus, miten ne toteutetaan. Kun näytös on ohi, lähdetään pois, jatkaa Högbacka.

Ei taloutta olisi ilman luontoa, eikä mitään muutakaan

Sinisalo oli muutama vuosi sitten Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran, Kestävän talouden johtamiskurssilla, jossa leikittiin hallituksen muodostamista. Sinisalo valittiin sattumalta pääministeriksi. Leikki kesti viisi päivää.

– Siellä oli todella hyviä asiantuntijoita. Se oli leikkiä, mutta myös hirveän mielenkiintoista, kun oikeat ekonomistit laskevat meidän keksimiämme sote- tai maakuntamalleja.

Tässä leikissä pohdittiin taloutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Peruskysymys on, kumpi on tärkeämpää talous vai luonto? Ajattelen, että se on luonto, Sinisalo sanoo.

– Samaa mieltä, että se on luonto. Ei taloutta olisi ilman luontoa, eikä mitään muutakaan.

Kun yhteiskunta on luotu pelkkään talouteen perustuen, niin luonto ei oikein tahdo sitä kestää. Jäljet näemme nyt, sanoo Högbacka.

Korona-aika on nostanut yhteisöllisyyden arvostamista.

– Jos koronassa on joitain hyviä puolia, se on tuonut meitä lähemmäksi omaa elinpiiriämme. Ei ole pakko lähteä lentokoneella Teneriffalle. Voi mennä vaikka Peltolammille hiihtämään, vinkkaa Sinisalo.

Olemme kaikki samassa veneessä ja meidän pitää jokaisen ajatella enemmän toisiamme.

Tämä on todellinen murhenäytelmä meille monille

– Etätyön mahdollisuudet ovat olleet meillä pitkään, mutta tämä tilanne on vasta pakottanut käyttämään niitä, Högbacka huomauttaa.

Kun kuntien talous oli monilla paikkakunnilla kiristynyt jo ennen pandemiaa, ovat tulevaisuuden näkymät hienoista toimenpiteistä huolimatta hämärät.

– Rokotusten edistymisen myötä aletaan esittää niitä esityksiä, joita on siirretty. Silloin freelancereilla tilanne jatkuu vaikeana ainakin vielä vuoden. Tämä on todellinen murhenäytelmä meille monille, Sinisalo sanoo.

Onneksi äänikirjat työllistävät osaa näyttelijöistä.

– Kotiin voi tehdä oman studion eikä tarvitse mennä Helsinkiin lukemaan. Myös tv-tuotannoissa on jonkin verran töitä, kertoo Sinisalo.

Sinisalo ja Högbacka ovat freelancereita ja he ovat nyt treenanneet itsekseen kotona.

Pakko on yrittää, muuta keinoa ei ole.

– Voi vaikka laulaa itsekseen ja tehdä harjoituksia. Voi opetella uusia tekstejä, kirjoittaa, miettiä, liikkua ja pitää mielensä ja kehonsa hyvällä fiiliksellä.

Nyt nimenomaan on aikaa lukea ja miettiä asioita

Sinisalo sai korona-apurahan kahden kuukauden työskentelyä varten ja opiskelee YAMK-tutkintoa, jonka voi suorittaa mahdollisen työn ohella. Apurahalla hän etsii ja opettelee uutta materiaalia ja perehtyy monitaiteelliseen esteettömään taideteokseen, jota hänet on pyydetty tuottamaan.

– Jos hetkellisesti elämästä viedään jotain pois, ei se tee elämästä yhtään sen huonompaa. Kannattaa käyttää aika hyväksi sillä tavoin, että kehittää itseään. On paljon miellyttävämpää elää itsensä kanssa, kun ajattelee positiivisesti, Högbacka sanoo.

Högbacka on tehnyt koronapandemian aikana kamerarooleja useissa tuotannoissa niin sarjoihin kuin mainoksiin, mutta aikaa on ollut tutustua myös arvokysymyksiin.

Molemmat muistuttavat, että nyt nimenomaan on aikaa lukea ja miettiä asioita.

– On ollut hyvä aika pysähtyä ja tutustua itseensä, ja pitää mieli sellaisessa tilassa, että ei panikoidu liiasta ajasta. Joitakin se saattaa ahdistaa, sanoo Högbacka.

Kumpikin on SDP:n kuntavaaliehdokkaana Tampereella. Högbacka on mukana ensimmäistä kertaa.

– Vaalikampanjat tulevat pitkälti tapahtumaan somessa. Ei auta kuin luuhata FB:ssä ja Instassa.

Sinisalon tulikaste vaalikentille tapahtui eurovaaleissa 2019.

– Kiersin vähän yli kuukauden aikana yllättävän monissa paikoissa ympäri Suomea. Kävin tosi ihania keskusteluita. Se oli valtavan antoisa kokemus.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka