Se tuttu ja turvallinen

Minulla on ollut viime aikoina ilo käydä keskusteluja lähiöistä – aina yksi ”sydänasiani”. Ajan kuvan mukaisesti tästä tärkeästä aiheesta on keskusteltu virtuaalisissa kanavissa. Hervannan Ruusuklubilla puhuimme paljon Hervannasta Kamppurin Eijan vetäessä keskustelua, ja Kuplan ulkopuolella -podcastissa minulla ja Pekka Salmella on ilo saada olla Ari Wigeliuksen, Jonna Hietalan ja Jyrki Liikan vieraina pohtimassa lähiöasiaa. Kannattaa olla kuulolla näissä kanavissa.

On tärkeää, että kuluneella valtuustokaudella Lauri Lylyn pormestariohjelmassa on ollut kirjattuna lähiöiden kehittäminen. Tampereella on tästä kokemusta, eri aikoina lähiöiden kehittämishankkeissa ovat olleet mukana niin Hervanta kuin Tesomakin – hyvin tuloksin. Nyt valtakunnallisessa ohjelmassa on mukana Multisillan-Peltolammin alue, mikä on niin ikään hyvä asia. Kun lähiöt kaikkinensa ovat mukana myös pormestariohjelman painotuksissa, voimme esimerkiksi hyödyntää tässä hankkeessa saatavia hyviä kokemuksia myös muilla alueilla. Ja panostaa niiden kehittämiseen.

Lähiöissä on 1.5 miljoonan suomalaisen koti. On tärkeää, että pidämme kokonaisvaltaisesti huolta siitä, että lähiöt ovat edelleen hyviä ja viihtyisiä asuinpaikkoja. Myös tätä kautta voimme torjua eriarvoistumista. Kaikkialla asuinympäristön on oltava turvallinen, viihtyisä ja palveluita on oltava ihmisten saatavilla. Meillä Suomessa on onnistuttu siinä, että eri asuinalueet on rakennettu monipuolisesti ja siten ehkäisty alueiden eriytymistä. Tämän tulee olla johtotähtenä jatkossakin.

Näin saadaan lapsille hyvä oppimisympäristö

Kun aikanaan toimin asuntoministerinä, nostin lähiöt oman ”esityslistani” yhdeksi kärkiasiaksi. Lähiöitä ei kuitenkaan voi kokonaisuudessaan kehittää vain asumiseen liittyvin toimin, vaan siinä tarvitaan monen toimijan yhteistyötä. Koulupuolella on jatkettava periaatetta, jossa haasteellisimmille alueille suunnataan hieman enemmän voimavaroja, jotta kaikkien lasten koulut pysyvät turvallisina ja hyvinä paikkoina oppia.

Olin tietenkin hervantalaisena iloinen mm. siitä, että SDP:nä teimme ryhmäaloitteen, että Pohjois-Hervannan koulun rakennus tehdään kokonaan uusiksi korjauksen sijaan. Näin saadaan lapsille hyvä oppimisympäristö. ”PoHe” on oma vanha kouluni ja on ollut todella upeaa, että jokavuotinen perinne on ollut, että koulun ysiluokat käyvät keväisin luokkaretkellä eduskunnassa luonani. Eikä koronakevät ihan kokonaan vuorovaikutusta päässyt katkaisemaan – tällä kertaa tapasimme PoHen väen kanssa etäyhteyksillä.

Kulkuyhteydet alueille on tehtävä sujuviksi, ja turvattava hyvät joukkoliikenteen palvelut. Alueiden elinvoimaa on pidettävä yllä, julkisia palveluja on oltava asukkaiden lähellä ja myös kaupalliset palvelut säilyvät elinvoimaisella alueella.

On myös huolehdittava siitä, että kotikulmat ovat turvalliset

Olen Tampereella tavannut matkan varrella runsaasti ihmisiä eri asuinalueilla – ja on ollut tärkeää kuulla asukkaiden omia terveisiä kunkin kotialueen kehittämistarpeista. Ministerinä kiersin laajemminkin – lähiökierroksen tein monen kaupungin lähiöihin ympäri Suomen. Kaikkialla asukkaiden oma iso viesti oli tietynlainen me-henki: oma alue on se, mistä halutaan olla ylpeitä! Ja jos huolenaiheita on, niin niihin pitää puuttua. Kaikkialla ihmiset korostivat, kuinka tärkeää on, että omalla alueella on myös hyvät virkistysmahdollisuudet ja luontoa lähellä. Tuolloin saimmekin lisättyä valtion tukea paitsi kotien rakentamiseen ja korjauksiin lähiöissä – myös erilaisiin lähiöympäristön kehittämis- ja kunnostustöihin. Mukaan lukien esim. ulkoilureitit ja myös yhteisöllisyyttä edistävät asukastilat.

On myös huolehdittava siitä, että jokainen voi tuntea, että kotikulmat ovat turvalliset – tänä päivänä ei tähän voi kiinnittää liikaa huomiota. Jo tuolloin lähdimme kehittelemään ajatusta, että voisimme edistää esim. lähiöpoliisitoimintaa. Nyttemmin valtion päässä on satsattu lisää tähän. Olen puhunut paljon siitä, että olisi hyvä saada eri lähiöihin omaa korttelipoliisitoimintaa, jota taannoin mm. koti-Hervannassa oli. Me nuoruuttamme Hervannassa eläneet muistamme hyvin meidän korttelipoliisimme, Kuoppamäen, jonka me nuoret tiesimme, ja joka myös meitä tunsi. Myönteisiä muistoja – siispä taas tarvitaan tuttuja ja turvallisia lähiö-Reinikaisia! Samoin on tarpeellista lisätä sellaista entisen ajan ”talkkari-henkeä”. Kaikkien asioiden osalta ei tarvitse kaipailla ”vanhoja hyviä aikoja” – mutta joissain asioissa niin on viisasta tehdä. Eikä vähiten niissä, jossa haetaan lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tuntumaa.

Demarit ovat lähiöiden asiantuntijoita

Kuplan ulkopuolella -podcastissa esitettiin ”väitteitä”, joihin minun ja Pekan tuli kertoa näkemyksemme. Yksiselitteistä oli, että ihmiset kaipaavat myös kulttuuria; maailma olisi tyhjä ilman musiikkia, kirjoja, kuvia. Tämä pätee myös lähiöiden osalta. Se lähikirjasto on monille rakas. Ja ympäristön tekee viihtyisäksi se, että sen yhteydessä on mahdollista kohdata ja nauttia kulttuurista ja olla luova. Osana kokonaisvaltaista lähiöajattelua myös kulttuuriministerin hattu päässäni sain mahdollisuuden tukea hankkeita, joissa tuotiin kulttuuria lähiöihin asukkaiden pariin. Tästä myös Tesomalle ja Hervannalle tuli rahoitusta.

Oli myös hienoa yhtyä väitteeseen ”Demarit ovat lähiöiden asiantuntijoita”. Niin ovatkin – ja myös tekojen tekijöitä. Näyttöjä on, ei vain puhetta. Valtakunnallisesti olemme taas edistämässä lähiöiden kehittämistä. Viime hallituskaudella, kun olimme oppositiossa, lähiöiden kehittämishanketta ei ollut käynnissä, mutta kauden lopulla eduskunnan Tarkastusvaliokunnassa linjasimme asuntopoliittiseen mietintöömme periaatteen, että jatkossa olisi taas laadittava lähiöiden kehittämisohjelma. Tämän kirjauksen puolesta teimme valiokunnassa paljon työtä, ja näin valiokunta ja sitä kautta koko eduskunta sitten linjasikin.

Kun tämän kauden uutta hallitusohjelmaa neuvottelimme, toimme tämän kirjauksen myös hallitusohjelmaan. Samalla päätettiin, että alamme jälleen toteuttaa lähiöiden kehittämisohjemaa. Tähän varattiin siinä yhteydessä myös merkittävästi voimavaroja.

Jo tehdystä on hyvä jatkaa. Tampereella on edelleen nostettava kunniaan lähiöiden kehittäminen ja kaikkiaan huolehdittava siitä, että kaikilla asukkailla on oikeus hyvään ja viihtyisään asuinympäristöön – siihen tuttuun ja turvalliseen.

Pia Viitanen
Kaupunginvaltuutettu
Kansanedustaja

Kiusaajan pahoinvointiin on mahdollista puuttua

Viime aikoina raadolliset kiusaamistapaukset ovat nousseet julkisuuteen. Hetken kiinnitämme huomiota, mutta sitten ongelmaan puuttuminen jää toteutumatta. Todellisuudessa myös kiusaaja on usein uhri, joka purkaa pahaa oloaan väärin.

Julkisessa keskustelussa on ongelma. Kauhistelemme kiusaamistapauksia, mutta emme halua tai uskalla puuttua ongelmien syntymiseen. Kiusaajan kimppuun käyminen ei johda mihinkään, eikä kiusatun siirtäminen pois toiseen kouluun. Ongelmien syntyyn tulee puuttua pitkäjänteisellä kasvatustyöllä ja varhaisella puuttumisella.

Kiusaamisen taustalla voi olla monia eri syitä. Esimerkiksi lapsi ei saa tarpeeksi huomiota, kukaan ei kuuntele häntä oikeasti. Usein taustalla on myös omat kokemukset kiusatuksi tulemisesta. Suorituskeskeinen yhteiskuntamme vaientaa hiljaisen äänen, joka pyytää tulla huomioiduksi.

Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi, siksi meidän tulee yhteiskuntana panostaa sen laatuun. Mitä pienempi lapsi, sitä pienempi tulee lapsiryhmän olla, jotta alan ammattilaiset voivat ottaa jokaisen lapsen huomioon toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Henkilöstöllä tulee olla aito mahdollisuus huomata jokainen lapsi yksilönä varhaiskasvatuspäivän aikana.

Varhaiskasvatuksessa kiusaaminen on suurimmaksi osaksi lapsen kyvyttömyyttä toimia vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Taitojen oppimiseen tarvitaan opettajan ohjausta. Perusopetuksessa toistetaan aiemmin opittua.

Parhaiten kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvaan kiusaamiseen pystymme puuttumaan panostamalla henkilöstön määrään sekä heidän koulutukseensa ongelmatilanteiden havaitsemisessa. Pahoinvoivan nuoren kiusaamiseen pystytään puuttumaan, kun hänen ympärillään ovat tutut opettajat, eivätkä jatkuvasti vaihtuvat sijaiset. Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapsella tulisi olla mahdollisuus tarvittaessa päästä syliin.

Tampereen kaupunki voi puuttua kiusaamiseen kouluissa ja päiväkodeissa panostamalla työntekijöiden määrään ja heidän mahdollisuuksiinsa suoriutua tehtävissä laadukkaasti. Esimerkiksi sijaisjärjestelmän kehittäminen on tärkeää. Keskeistä on myös, että koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot pysyvät tarpeeksi pieninä. Henkilöstön ja lasten hyvinvointiin panostaminen tulee pidemmällä aikavälillä halvemmaksi kuin säästöleikkaukset.

Yhteiskuntana meidän tehtävä on luoda sellaiset puitteet lapsillemme, ettei kukaan joudu kiusatuksi. Panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen, silloin pystymme ennaltaehkäisemään kiusaamiseen johtavia syitä.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu

Eija Kamppuri (sd.)
varavaltuutettu

Koronapandemia pakottaa kuntavaaliehdokkaat verkkoon

Korona on muuttanut käyttäytymistämme: ihmiskontakteja halutaan vältellä, jotta virus ei leviäisi. Kevään kuntavaaleja silmällä pitäen tämä tarkoittaa muutosta vaalikampanjointiin. Keskustorin mökkikylän tilalla on tyhjä aukio, ja ihmiset etsivät netin syövereistä sopivia ehdokkaita.

Muutokset vaalikentillä ovat suuria, kun perinteiset vaalitapahtumat siirtyvät verkkoon. Miten suhtaudutaan ehdokkaaseen, joka jakaa vaalimateriaalia kaduilla? Tuskin kovin hyvin, kun jokaista ylimääräistä kohtaamista pyritään välttämään.

Ehdokkaiden on siis muutettava suunnitelmiaan ja toimittava verkossa. Tunnettuus entuudestaan on aiempaa arvokkaampaa, koska netissä on niin paljon materiaalia, että ihmiset eivät jaksa tutustua uusiin asioihin vaan turvautuvat ennestään tuttuihin ehdokkaisiin.

Verkossa kampanjoiminen saattaa vaikuttaa haastavalta, koska monet sosiaalisen median alustat voivat tuntua aluksi vaikeilta paikoilta luoda tunnettuutta. Menestyksen salaisuus verkossa kuitenkin on sama kuin perinteisissä kasvokkain käytävissä kampanjoissa. Erikoistuminen tiettyjen teemojen kautta ja selkeät argumentit asian puolesta luovat pohjan onnistumiselle.

Hyvä kuva kiinnittää huomiota

Koska verkko tulee täyttymään vaalikampanjoinnista ja tuhansista puheenvuoroista, visuaalisuuden merkitys korostuu. Hyvä kuva kiinnittää huomiota paljon paremmin kuin pelkkä teksti. Mikäli mahdollista, ehdokkaan kannattaa panostaa muutamaan laadukkaaseen henkilökuvaan mutta yhtä lailla myös erilaisia tunnelmia luoviin, dokumentaarisiin tilannekuviin, sillä ne tekevät ihmisestä lähestyttävän. Useaan kertaan käytetty henkilökuva ei tarjoile mitään uutta – päinvastoin: se saattaa viedä terävimmän, kiehtovimman kärjen ehdokkaasta.

Kuva välittää parhaimmillaan ehdokkaasta jotain aitoa ja kertoo enemmän kuin geneeriset sanat. Onko luonto lähellä sydäntäsi? Mitäpä, jos kuvaisit itsesi hiihtoladulla tai kannonnokassa termosmukin kanssa? Hankeen kellahtaneesta pulkasta ja nauravista naamoista tajuaa vähemmälläkin, että perheasiat kiinnostavat. Tärkeintä on, että esiintyy myös kuvissa äänestäjänsä kanssa samalla, helposti lähestyttävällä, arkisellakin tasolla.

Podcast antaa äänen ehdokkaalle

Haluamme antaa ihmisille tietoa kevään kuntavaaleista monelta kantilta. Siksi olemme aloittaneet podcastin, jossa keskustelemme paikallisesti tärkeistä aiheista kansankielellä. Kansalaisvaikuttaminen on noussut suureksi trendiksi viime vuosina, ja podcast-sarjat ovat tästä yksi esimerkki. Erilaisia podcasteja on tarjolla runsaasti ja ihmiset tykkäävät niitä kuunnella: se on helppoa ja jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan kuunteluajankohdan.

Haastamme kaikki ehdokkaat kertomaan omista tavoitteistaan vaalikampanjoissa ja otammekin keväällä kymmeniä ehdokkaita puhumaan heille tärkeistä aiheista podcast-sarjassamme. Demokratian näkökulmasta on tärkeää saada ääni ehdokkaille.

Jonna Hietala, Jyrki Liikka ja Ari Wigelius
Kuplan ulkopuolella -podcastin tekijät

Kuva: Jesse Sainio

Vertaisohjaaja houkuttelee hoksaamaan!

Vapaaehtoistyö perustuu nimensä mukaan vapaaehtoisuuteen. Paula Majava on tehnyt tätä arvokasta työtä jo vuosia. Nyt hän toimii vertaisohjaajana haastavassa elämäntilanteessa oleville aikuisille eri kaupunginosissa Tampereella. Majavalla on tehtävään ohjaajakoulutus.

– Vertaisohjaajana ohjaan kuuden viikon mittaisia ryhmiä, joissa ohjaajat toimivat pareittain, Majava kertoo.

Tällä hetkellä vertaisohjaajia on Tampereella neljä, ja joukkoa yritetään kasvattaa.

Vertaisohjaajat tukevat omalla panoksellaan kuntalaisten hyvinvointia.

Ryhmiä, joista vaikeassa elämäntilanteessa olevat aikuiset saavat tukea, on järjestetty useassa eri paikassa Tampereella. Tarkoituksena on jatkossakin pitää ryhmiä eri asuinalueilla ns. lähipalveluna.

– Kuntalaiset, jotka hakeutuvat tai ohjautuvat tämän palvelun äärelle, voivat olla hyvinkin erilaisissa haastavissa elämäntilanteessa. Kyseessä voi olla vaikka pitkäaikaissairaus, työttömyys tai yksinäisyys. Jokainen saa tuoda esiin haluamiaan asioita.

Ryhmissä keskustellaan esimerkiksi nukkumisen tärkeydestä ja rentoutumisesta

Ryhmissä kokoontuu kerrallaan16 ihmistä. Kuuden viikon jaksossa tavataan kerran viikossa. Yksi tapaaminen kestää kaksi ja puoli tuntia, välillä on kahvitarjoilu.

Elämän kipukohta ei välttämättä tarvitse olla itsellä. Myös omainen voi tulla mukaan ryhmään. Ryhmissä pyritään siihen, että ihmiset alkaisivat ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.

– Itsehoito-ohjelmassa käydään läpi mm. ravitsemusta, liikuntatottumuksia ja sitä, miten voi itse asioida terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja tehdä yhteistyötä hyvässä hengessä heidän kanssaan.

Ryhmissä keskustellaan esimerkiksi nukkumisen tärkeydestä ja rentoutumisesta. Perusjuttuja, miten voi ylläpitää arjen hyvinvointia.

– Haluamme herättää motivaatiota, että ihminen itse hoksaisi tehdä toimintasuunnitelman ja oppisi tekemään päätöksiä omassa arjessaan.

Ennen ryhmäsession päättymistä ryhmäläinen ja myös ohjaajat tekevät seuraavaksi viikoksi toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman aiheen jokainen saa päättää itse omiin voimavaroihin perustuen.

Kun ihminen ensin päättää ja sitten toteuttaa, siitä muodostuu vähitellen tapa

– Toimintasuunnitelma voi olla vaikka sellainen, että päätän kaksi kertaa viikossa kävellä yhden bussipysäkin välin. Tai voi tehdä pisteytystaulukon, että ostanko uudet talvikengät. Kun laittaa paperille plussia ja miinuksia, laskee ne yhteen, niin sitä kautta pääsee tulokseen ja päätökseen.

Prosessi etenee pienistä konkreettisista asioista kohti suurempia asioita. Näin ihminen saa askel askeleelta ryhtiä arkeensa. Ja ennen kaikkea uskoa siihen, että pärjää omassa elämässään haasteista huolimatta.

– Kun ihminen ensin päättää ja sitten toteuttaa, siitä muodostuu vähitellen tapa.

Selvää on, että ryhmien kokoontumiset ovat luottamuksellisia ja niissä on turvallinen ilmapiiri.

Koronan myötä kohtaavat ryhmät laitettu osittain tauolle ja toimintaa on jatkettu etänä Teams-ryhmissä.

– Silloin voidaan olla yhteydessä valtakunnallisestikin yhtä aikaa eri paikkakunnilta.

Majava muistuttaa, että vertaistuen jakamisen voimana on oma kokemus.

– Kun on itse tullut autetuksi, haluaa auttaa ja antaa apua myös muille. Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden myös uuden oppimiseen. Uusi mahdollisuus antaa rohkaisua, Majava sanoo.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Rauno Ihalainen: ”Ei ammattilaisten osaaminen sote-uudistuksessa mihinkään häviä”

Sairaalaneuvos Rauno Ihalainen on ollut sairaanhoitopiirin johtajana Pirkanmaalla pitkään. Tänä vuonna Taysin johtajuuden jälkeen kuntavaaliehdokkuus tuli ensi kertaa mahdolliseksi. Ihalainen on terveysalan huippuosaaja ja hän on liikkeellä tosimielellä.

– Viime ajat ovat entisestään korostaneet terveyden merkitystä ja sitä kautta terveydestä tulevan turvallisuuden merkitystä, sanoo Ihalainen.

Ihminen asuu aina jossain kunnassa ja kuntalaisia rakenteilla olevan hyvinvointialueen tulee palvella.

– Kunnassa pitää olla tietoinen siitä, mitä hyvinvointialueella tapahtuu. Kunnan pitää vaikuttaa aktiivisesti sen toimintaa niin, että kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat oikealla tavalla huomioitua.

Nykyinen sote-uudistus on edistynyt edellisistä ehdotuksista ja keskittyy nyt terveyspalveluihin, sosiaalipalveluihin, pelastustoimeen ja ensihoitoon.

– Ehdotus on nyt paljon rajatumpi, mikä on minusta järkevää. Sote on ihan riittävän iso kokonaisuus tällaisenakin saada eteenpäin.

Ihalainen suhtautuu myönteisesti soten perusajatukseen eli siihen, että palvelujen järjestäjällä ja tuottajalla on isommat hartiat. Hän ei näe uudistuksessa tamperelaisten kannalta isoja lähtökohtaisia ongelmia.

– Tampere on tämän maakunnan veturi, on ollut ja tulee olemaan jatkossa. Tampereella on ja täytyykin olla suurempaakin vastuuta ja esimerkillä johtamista, ymmärrystä ja huolenpitoa laajemmin maakuntaan liittyen. Sen Tampere on tehnyt tähänkin asti.

Tampere on ihmisille avoin ja ystävällinen kaupunki

Tampere on ollut aiheellisesti huolissaan soten rahoituksesta ja rahoitusmallista. Vielä ei ole tarkkaan tiedossa, mikä on esimerkiksi maakuntaveron lopullinen kohtalo. Ihalaisen mielestä sote-uudistuksen pitäisi toteutua siten, että se mahdollistaa jatkossakin Tampereen kaupungin elinvoimaisen kehityksen.

– Huoli on, jääkö riittävästi elinvoimaa kehittää muuta toimintaa, sitä kokonaisuutta, joka liittyy elinkeinopolitiikkaan sekä työllisyyden, kaavoitukseen, sivistystoimen, kulttuuriin ja infran ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Tampereella tapahtuu paljon, tänne halutaan muuttaa.

– Tampere on ihmisille avoin ja ystävällinen kaupunki. Tampere kiinnostaa ja tätä luonnollista kehitystä pitäisi pystyä jatkamaan.

Sote-uudistuksen sisällä on yksi asia, jota Ihalainen ei tässä mallissa pidä hyvänä: millä tavalla lakiehdotuksessa suhtaudutaan Tays Sydänsairaalan ja Coxan toimintaan?

– Minulla on pelko, että lakiehdotus nykymuodossaan ei mahdollista toimintaa ja kehittämistä tämän kaltaisille julkisesti omistetuille ja ohjatuille yhtiöille. Korostan, että vaikka Coxa ja Sydänsairaala ovat yhtiöitä, ne ovat julkisesti omistettuja ja ohjattuja eivätkä ne toimi markkinoilla.

Lakiehdotuksessa on yksityiskohtia ja säädöksiä, jotka rinnastavat yhtiöt suoraan yksityisiin yrityksiin, mikä ei ole järkevää eikä siihen ole Ihalaisen mukaan oikein perusteitakaan.

Kunnallisia päätöksiä pitäisi arvioida entistä enemmän terveyden näkökulmasta

– Asia pitäisi saada valiokuntakäsittelyssä sellaiseen muotoon, että näillä potilaspalveluja tuottavilla sairaaloilla on myös jatkossa hyvät toimintaedellytykset. Ne ovat sairaaloita, jotka tuottavat laadukkaita palveluita. Kansalaiset ovat hoitoon tyytyväisiä ja sinne tulee potilaita muualtakin kuin Pirkanmaalta.

Uudistuksissa asiakasnäkökulman pitäisi olla vahva.

– Jos sote-uudistus tuottaa parempia palveluita, se saa myös kansalaisten luottamuksen. Lisää resursseja ja kehittämistä tarvitaan erityisesti terveyskeskusten palveluihin ja tiettyihin sosiaalipalveluihin, kuten lastensuojeluun.

Erikoissairaanhoito on Suomessa laadukasta ja hyvää.

– Oleellista on, että päästään hoitoon, päästään lääkärille tai hoitajalle nopeasti ja vaivattomasti silloin kun tarve on.

Tamperelaisten ei tarvitse olla huolissaan sote-uudistuksesta

Kunnallisessa päätöksenteossa tulisi toimia niin, että terveys on mukana kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

– Kunnallisia päätöksiä pitäisi arvioida entistä enemmän terveyden näkökulmasta. Tähän liittyy myös vaikkapa ilmastonmuutos, koska ilmaston muutos vaikuttaa suoraan tai viiveellä myös terveyteen ja sitä kautta terveyspalveluihin.

Vuoropuhelun pitää olla joustavaa näiden asioiden välillä.

– Korona-pandemia on osoittanut sen, miten tärkeää on, että terveysnäkökulma on koko ajan mukana päätöksissä.

Tamperelaisten ei tarvitse olla huolissaan sote-uudistuksesta senkään takia, että samat ammattilaiset tuottavat sote-palveluita myös jatkossa kuin tälläkin hetkellä.

Joka tapauksessa Suomessa erityisesti väestön ikääntymisestä johtuen ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluihin täytyy kohdentaa lisää rahaa.

– Se ei tarkoita sitä, etteikö sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi toimia myös jatkossa järkevästi ja tehokkaasti eli että veroeurolle tulee aina katetta, muistuttaa Ihalainen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lyly demareiden pormestariehdokkaaksi

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päätti kokouksessaan asettaa Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleissa.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan valtuustokausi 2017–2021 alkoi poikkeuksellisella yksituumaisuudella.

– Neuvottelimme valtuustoryhmien kanssa sujuvat askelmerkit pormestariohjelmaan tulevalle kaudelle. Kuluneen kauden ykkösjuttu on ollut kaupungin talouden tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen.

Talouden tasapainottamisohjelman avulla vuoden 2021 talousarvio saatiin tasapainoon, vaikka koronakriisi näkyy toteutuneissa talousluvuissa.

Myös työllisyyden kuntakokeilulla edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana saatiin hyviä tuloksia.

– Harmillisesti tuolloin kokeilua ei ollut mahdollista jatkaa, mutta nyt olemme käynnistämässä sitä uudelleen. Odotamme siitä vaikuttavia työkaluja työllisyyden hoitoon, ja toivomme sen jäävän pysyvästi kuntien tehtäväksi.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkia on kehitetty etunojassa ja Tampere on vastannut kasvaviin palvelutarpeisiin.

Sote-uudistusta odotettiin toteutuvaksi jo viime kaudella, mutta sen maaliin saaminen siirtyi ja on tulevan valtuustokauden tehtävänä. Tampere tarvitsee jatkossakin toimivat sote-palvelut.

Lyly huomauttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien on haettava oma roolinsa elinvoiman ja kasvatuspalveluiden keskiössä.

– Uudessa tilanteessa palvelujamme ja elinvoimaamme on kehitettävä. On huolehdittava ilmastotavoitteista ja turvallisuudesta sekä vastattava investointitarpeisiin mm. kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin etupainoinen ja inhimillinen kehittäminen luo kasvua, työpaikkoja ja vetovoimaa.

Lyly haluaa viedä eteenpäin nyt alulle saatuja suuria uudistuksia. Yksi tärkeä kohde on Tampereen veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen korkeakoulu- ja opetuskeskittymänä.

– Listalla on monia hankkeita: Asemakeskus, Suomirata, Hakametsän Sport Campus, Ruotulan puurakentaminen ja Hiedanrannan hiilineutraali kaupunginosa sekä mm. Viinikan alueen kehittäminen vedenpuhdistamon siirryttyä.

– Viime kausi oli toteuttamisen aikaa, ja sellaiselta tulevakin kausi näyttää. Yhteistyöllä saamme parhaimmin tuloksia aikaiseksi, Lyly summaa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.-13.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021.

Kalle Högbacka: ”En ajatellut kuvauksen aikana mitään!”

SDP Tampereen vaaliehdokaskuvaukset alkoivat tänään. Ensimmäinen kuvattavamme oli näyttelijä Kalle Högbacka.

Kalle Högbacka kävi muutama viikko sitten hammaskiven poistossa. Usein ihminen onnistuu etukäteen pohtimaan tulevaa operaatiota läpi uudelleen ja uudelleen.

– Voin helposti kuvitella, että tällaisen valokuvaamisen kanssa on helposti sama juttu. Sitä jännittää vähän suottakin liikaa.

Hyvä uutinen on, että kuvaus ei sattunut missään kohdassa.

– Kuvattavana oleminen on suhteellisen helppoa. Istu tuolilla, katso kameraan ja tee se, mitä kuvaaja pyytää.

Högbacka valitsi asukseen mustan kokonaisuuden ja tyylikkään solmion. Hän pyrki välttämään vaatteissa isoja kuvioita.

– Sitähän sanotaan, että musta ja valkoinen eivät ole kuvauksessa kovin hyviä valintoja, minkä vuoksi tämä valinta on mielenkiintoinen.

Kuvattavat käyvät ensin maskeerauksessa, joka on tärkeä osa kuvaukseen valmistautumista.

– Sanoin meikkaajille, että peittävät minun silmäpussini, Högbacka kertoo.

Kameran edessä kannattaa keskittyä omaan hyvän oloon eikä ajatella ikäviä ajatuksia.

– Laita vaikka mielivaatteesi päälle, niin tulee rento fiilis, ja sitten kuvaajan on helppo vangita sielusi.

Högbackan mielestä valokuvaus meni hyvin.

– Itse en ajatellut kuvauksen aikana mitään. Istuin tuolille ja lähinnä odotin, että kuvaaja sanoo, että tämä on nyt valmis.

Tällä kertaa viimeinen otos vaikutti parhaalta.

– Valokuvaus menee ohi nopeasti, vähän niin kuin se hammaskiven poisto.

Kuvaukset toteuttaa valokuvaaja Jouko Järvinen ja meikkauksen hoitaa Santalahden Tredun opiskelijat.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Tampere retkeilyn ykköskaupungiksi!

Luonto, luonnossa retkeily, nuotiolla istuminen ja hiljaisuudesta nauttiminen ovat olleet minulle aina tärkeätä. Viime vuonna tutustuin entistä enemmän sekä Tampereen että lähiseudun, myös vähän kauempana oleviin retkikohteisiin.

Keväällä päätin käydä monien vuosien jälkeen katsastamassa, miltä näyttää Hervantajärvellä, ja uudella Viitastenperän ja Makkarajärven luonnonsuojelualueella. Yllätys oli suuri, kun heti ensimmäinen infotaulu oli jo parhaat aikansa nähnyt ja ne harvat reittiopasteet kaipasivat myös korjausta. Alueen maasto oli osittain kovinkin kostea, ja kulkua ohjaamaan olisi tarvittu paikoin pitkospuita ja selkeämpää ohjeistusta siitä, missä tulisi kulkea.

Reitillä riitti katselemista, luonto oli monipuolinen ja maisemat kauniita. Eväät syötiin ilman nuotiota, koska nuotiopaikkoja ei ollut merkitty. Nuotioita oli kylläkin alueella pidetty.

Tämän kaikin puolin antoisan retkipäivän kokemusten perusteella laadin valtuustoaloitteen, koska alue kaipaa kehittämistä. Uuden Hervantajärven asuinalueen asukkaat tulisivat käyttämään lähimetsää, joten on oleellista varmistaa luonnonsuojelualueen reitistö kuntoon.

Aloitteeni ”Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantamiseksi ja pääreitin kunnostamiseksi” jätin viime vuoden huhtikuun valtuustossa ja aloite etenikin nopeasti päätöksenteossa. Syyskuun kaupunginvaltuustossa aloite oli jo käsittelyssä ja vastaus oli myönteinen.

Joulukuussa asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi ”Retkeilyn Kehitysohjelman 2021–2025” ja siihen on kirjoitettu Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen kehittämistarpeita, niitä aloitteessani esiin tuomiani. Ilokseni ohjelmassa alueelle ehdotetaan rahoitusta jo tälle vuodelle, jotta aluetta päästään suunnittelemaan ja rakentamaan. Ekokumppanit ja kaupungin Kiinteistötoimi huolehtivat retkeilyalueista yhteistyössä.

Kehitysohjelma on Tampereen ja lähiseudun retkikohteiden kehittämisen kannalta merkittävä. On oleellista, että ohjelman kehittämiskohteisiin sitoudutaan, jotta ohjelman tavoite ja visio ”Tampere – Luontomatkailun pääkaupunki” toteutuu.

Tampereella on mahdollisuus olla retkialueiden mallikaupunki, onhan meillä hyvänä esimerkkinä Kintulammi ja luonnonsuojelualueiden lisääminen.

Anne Liimola

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Sdp valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja

Luontoretkeilijä

Kuva: Eija Kamppuri

Valtuustoaloite uuden yhteisöllisen koulutalon rakentamiseksi Pohjois-Hervantaan

Hervanta on Tampereen suurin asuinalue noin 25 000 asukkaallaan. Arvioiden mukaan väkiluku kasvaa tulevaisuudessa yli 30 000 asukkaaseen. Hervannan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat erityisesti korkeakoulut, täydennysrakentaminen, laajat työpaikka-alueet ja raitiotie.

Tampereen kaupunki suunnittelee Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon saneerausta. Toisena vaihtoehtona tutkitaan uudisrakennuksen rakentamista.

Segregaation ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii jatkuvasti toimenpiteitä. Etelä-Hervannan uuden koulutalon myötä on vaarana, että Pohjois-Hervannan koulutalon houkuttelevuus heikkenee. Uuden koulutalon rakentaminen myös Pohjois-Hervantaan olisi erittäin perusteltua. Uusi koulutalo olisi tukipilari kehitettäessä Hervantaa kohti sosiaalisesti kestävää kaupunginosaa. Uusi koulurakennus turvaisi laadukkaan oppimis- ja harrastusympäristön alueen lapsille ja nuorille sekä viihtyisän työympäristön koulun henkilökunnalle. Koulun merkitys lapsiperheiden arkeen ja turvallisuuteen on valtava.

Uuden koulurakennuksen tilat pystyttäisiin mitoittamaan arvioidun oppilasmäärän mukaiseksi. Koulun henkilökunta, lapset ja nuoret sekä alueen asukkaat tulisi osallistaa koulurakennuksen suunnitteluun heti alusta lähtien. Suunnittelussa on huomioita niin lasten ja nuorten kuin koulun henkilökunnan tarpeet. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuus valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Viime ajat ovat osoittaneet, että myös koulumaailmalta vaaditaan nopeaa reagointi- ja mukautumiskykyä. Vanhan rakennuksen remontointi ei korvaa uudisrakennuksen tuomia mahdollisuuksia, joita nykypäivän velvoitteet edellyttävät. Jo pelkästään uusi opetussuunnitelma sekä uusi teknologia ovat muuttaneet koulumaailmaa niin valtavasti, että vanha rakennus ei taivu niihin edes uudistettuna. Uusi rakennus mahdollistaisi myös toimivan aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Uudesta koulutalosta tulisi suunnitella koko Pohjois-Hervannan yhteinen harrastus- ja kokoontumispaikka. Uusi rakennus tulisi suunnitella siten, että se mahdollistaisi runsaan käytön kouluajan ulkopuolellakin, niin sisällä kuin ulkona. Uusi rakennus toisi uusia harrastusmahdollisuuksia alueen asukkaiden käyttöön.

Uusi, ajanmukainen koulu on koko kaupunginosan vetovoimatekijä, joka houkuttelisi uusia asukkaita alueelle. Uuden koulun arkkitehtuuria voisi suunnitella Raili ja Reima Pietilän hengessä ja esimerkiksi puuta hyödyntämällä. Tavoitteena tulisi olla koulu, josta kaikki hervantalaiset voivat olla ylpeitä.

Uusi koulurakennus mahdollistaisi myös uuden tutkimustiedon hyödyntämisen koulurakenneuksen suunnittelussa. Koulujen psykososiaalista ympäristöä on tutkittu paljon ja toisaalta myös oppimisteknologioita. Nyt fyysisten ympäristöjen tutkimus on alkanut nousta. On tärkeää yhdistää nämä tiedot, ja tarkastella kaikkia tekijöitä yhdessä. Kun opettajat ja oppilaat otetaan mukaan tilojen suunnitteluprosessiin, se lisää hyvinvointia. Kuullut epäkohdat on sitten otettava huomion myös toteutuksessa. Jos vain kuunnellaan, pettymys on kova.

Uusissa oppimisympäristöjen suunnittelun malleissa otetaan huomioon esimerkiksi yhteisöllisyyden ja toisaalta yksilöllisyyden, mukavuuden ja toisaalta terveellisyyden, uudenaikaisuuden ja toisaalta perinteisyyden. Parien avulla suunnitellaan toimivia ja muokkautuvia tiloja, niin että kumpaakaan päätä ei unohdeta. Suunnittelun pääosassa ovat tilojen käyttäjät.

SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että uuden koulurakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on oppimisympäristön, kolmiportaisen tuen, pedagogiikan sekä alueellisen eriarvoistumiskehityksen vähentämisen näkökulmasta selkeästi perustellumpi ja vetovoimaisempi vaihtoehto kuin vanhojen tilojen peruskorjaus. Näin myös liikuntatilat koulussa saataisiin suuremmiksi ja paremmin koko Hervannan aluetta ja liikuntapalveluiden tarpeita palveleviksi. SDP:n valtuustoryhmä tiedostaa, että uudisrakennus on kalliimpi vaihtoehto, mutta pitää sitä kuitenkin perusteltuna satsauksena alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin.

Esitys: Esitämme, että saneerauksen sijaan Pohjois-Hervantaan rakennetaan uusi koulutalo, joka palvelee hervantalaisten tarpeita mahdollisimman monipuolisesti.

Tampereella 25.1.2021

Tampereen SD. valtuustoryhmä

Pormestari Lauri Lyly: ”Tampereen talous on tasapainossa”

Tampereen kaupungin vuoden 2020 alkuperäisessä budjetissa kunnallisverojen tuotoksi arvioitiin 865 miljoonaa euroa. Nyt tiedämme, että toteutuma on 867 miljoonaa euroa.

Kiinteistö- ja yhteisöveroja on saatu kutakuinkin se määrä, mitä alun perin ajateltiin.

Tulopuolella tilanne on varsin hyvä.

– Vuoden 2020 tulopuoli ei yllättävästi laskenut niin alas kuin keväällä valtion ja Kuntaliiton ennusteet osoittivat. Verotulojen hyvä kehitys, omat talouden tasapainottamistoimenpiteet ja valtion koronatuet antavat meille ylijäämäisen tilinpäätöksen viime vuodelta, kertoo pormestari Lauri Lyly.

Tukien kokonaismäärä liikkuu 80–90 miljoonan euron välissä ja euroja on tullut monia väyliä pitkin. Tukea on saatu mm. joukkoliikenteeseen, maskeihin ja rokotuksiin.

– Valtiota on syytä kiittää riittävistä koronakorvauksista, muistuttaa Lyly.

Ylijäämään vaikuttanut mm. se, että tapahtumia on järjestetty vähemmän. Lisäksi säästöjä on tullut esimerkiksi siitä, että matkustamista on vähennetty.

– Kaupungin ylijäämä on viime vuoden osalta 50–60 miljoonaa euroa.

Suhteessa muihin kaupunkeihin Tampereen asema on parantunut, sillä ratkaisevia päätöksiä on tehty etukäteen.

– Jos valtiota voi kehua oikea-aikaisista toimenpiteistä, on hyvä muistaa, mitä olemme itse tehneet. Kaupungin talous on laitettu tasapainoon jo vuosien 2018–2020 aikana.

Viime vuoden tulos auttaa tänäkin vuonna siten, että kaupunki voi vähentää lainanottoa.

– Investoinneissa omarahoitusosuus on noussut yli 60 %:iin, mitä olemme koko ajan tavoitelleet. Sekin erinomainen seikka viime vuoden osalta.

Hyvä asia tätä vuotta koskien on myös se, että kunnallisverotulojen arvio tälle vuodelle on 869 miljoonaa euroa, jonka voidaan olettaa toteutuvan.

Kokonaisuuden kannalta hyvin olennaista on, että kaupungin henkilökunta on ollut pitkämielinen ja tehnyt yhteistyössä merkittäviä toimenpiteitä.

– Henkilöstön sitoutumisella on ollut äärimmäisen suuri merkitys, Lyly kiittää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka