Category Archives: Ajankohtaista

Ehdokkaaksi lähtöä ei kannata pelätä

Niin kaukaiselta kuin se kuulostaakin, on vähitellen aika ryhtyä ajattelemaan kuntavaaleja. Äänestyspäivään 18.4.2021 on aikaa hiukan yli 11 kuukautta; joidenkin mielestä vaalipäivä on kaukana, joidenkin mielestä ei enää.

Toinen merkittävä päivämäärä on ehdokashakemusten jättöpäivä 9.3.

Tampereella SDP lähtee kuntavaaleihin poikkeuksellisesta, jopa historiallisesta tilanteesta. Pormestari Lauri Lylyn ja pääministeri Sanna Marinin nimien perään sulkuihin merkitään lehtijutuissa (SDP). Kaksikko sai edellisissä kuntavaaleissa yhteensä 9 358 ääntä Marinin ollessa äänikuningatar ja Lylyn äänikuningas.

SDP sai yhteensä 24 838 ääntä, joten on selvää, ettei näitäkään vaaleja voiteta kahdella ehdokkaalla. Jalkapallo-otteluakaan ei voiteta peluuttamalla vain kahta pelaajaa, ovat pelaajat kuinka hyviä tahansa. Vaaleja ei myöskään voiteta ainoastaan nimillä, vaan puolueella pitää olla myös uskottava vaaliohjelma ja aito halu kantaa huolta tamperelaisten hyvinvoinnista.

Ja monipuolinen ehdokaslista.

Jotta SDP pääsisi edelleen kantamaan ison vastuun tamperelaisten hyvinvoinnista, on ehdokasasettelussa oltava aktiivinen. Pääroolissa ovat tietysti puolueosastot hakiessaan omia ehdokkaitaan, mutta yhdenkään, joka on kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta ei kannata ujostella. Jos ei kukaan huomaa kysyä, niin silloin on syytä olla itse aktiivinen.

Ehdokkaana oleminen ei ole rakettitiedettä.

Kirjaa hyvän ehdokkaan ominaisuuksista ei ole kirjoitettu – eikä sitä voida kirjoittakaan. Kukaan kun ei voi määrittää, millainen on hyvä ehdokas ja millaisen hyvän kaupunginvaltuutetun pitää olla. Tampereenkin kaupunginvaltuuston saliin mahtuu mitä moninaisempi ihmiskirjo ja on satavarma, että Tampereen kehittämiseen tarvitaan sosialidemokraatteja.

Ehdokkaaksi lähtemisen kynnystä saatetaan pitää liian korkeana. Korkeutta on kuitenkin turha ajatella, koska jokainen tekee juuri sellaisen kampanjan ja juuri sellaisilla voimavaroilla, mitkä itsestä tuntuvat hyviltä. Vaalibudjettia tärkeämpiä ovat uskottavat vaaliteemat, uskottava ehdokkuus, aitous ja aktiivisuus.

Vanhan sanonnan mukaan seuraavan vaalin kampanja aloitetaan äänten laskennan jälkeisenä päivänä. Sosiaalisen median aikana väitteellä on paljon enemmän painoarvoa ja totuuden kanssa tekemistä kuin menneillä vuosikymmenillä. Koko vaalikauden on pystyttävä ja haluttava tehdä uskottavaa ja rehellistä politiikkaa, mutta tämä ei valitettavasti riitä.

Pitää olla osaamista ja halua kertoa saavutuksista ja tavoitteista äänestäjille. Jos SDP:n onnistumisesta kuntapolitiikassa tietää vain valtuustoryhmä, ei tamperelaisten hyväksi tehty ja tehtävä kuntapolitiikka palvele vaalityötä.

Ismo Alhoniemi
Rantaperkiön ty:n puheenjohtaja
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

Kari Peltovirta: kauhat yhteen pinoon

Demariosastojen määrä on Tampereella vähentynyt vuosien saatossa, mutta monien mielestä 19 osastoa on edelleen liikaa. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta suosittelee ”kauhojen laittamista yhteen pinoon”.

– Meillä on 80 jäsentä ja isona ongelmana on keksiä jäseniä kiinnostavia tapahtumia. Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa, Peltovirta sanoo.

Suomessa on 310 kuntaa. Kuntien listalla Suomen tunnetuimpiin kaupunginosiin lukeutuva Hervanta olisi varsin korkealla, sijoilla 42-44. Hervannan Sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltovirta sanoo kuitenkin, ettei Hervannan asukasmäärällä näytä olevan erityistä vaikutusta minkään yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksiä on Hervannassa paljon ja näin ollen myös tarjontaa ihmisten vapaa-aikaa täyttämään on riittävästi. Hervannan Sos.dem. yhdistyksellä on 80 jäsentä, joille halutaan tuottaa kiinnostavia tapahtumia.

– Ihmisten vapaa-ajasta taistelee niin monta tahoa ja toimintoa, että perinteiseen yhdistystoimintaan tai sen tilaisuuksiin ei riitä aikaa. Yhdistyksen hallitus ja muutama aktiivi osallistuvat kokouksiin hyvin, kunhan aktiivien kalentereista löytyy tilaa, Peltovirta sanoo.

Hervanta, kaupunki kaupungissa on puolueosastoille haastava. Hervantaa rakennettaessa vauhdilla oli puolueillakin ja poliittisella toiminnalla laaja toimintakenttä, jossa ja johon vaikuttaa. Vuosien saatossa ja ratikan raiteita rakennettaessa on edunvalvojan rooli pienentynyt.

Mistä löytää kiinnostavuus?

Ongelmana on Peltovirran mukaan keksiä suurta tai edes pienempää yleisöä kiinnostavia tapahtumia. Yrityksen puutteesta hervantalaisia demareita ei voi moittia, sillä yhdistys on ollut mukana muun muassa Ylisfestareilla sekä järjestänyt lelukoiranäyttelyitä ja kirpputoritapahtumia.

– Toissa vuonna pidimme Punkkua ja politiikkaa -keskusteluiltoja, jotka olivat avoimia myös muiden yhdistysten jäsenille. Avoimesta kutsusta huolimatta tilaisuudet eivät tavoittaneet ihmisiä toivotulla tavalla, mutta ehkä yritämme vielä kerran parantaen muun muassa tiedottamista, Peltovirta sanoo.

Hervannan Sos.dem. yhdistys on tuttu näky kaupunginosan katukuvassa. Vaalien alla on jaettu niin oman yhdistyksen kuin muidenkin sd-yhdistysten ehdokkaiden esitteitä sekä muun muassa tarjottu glögiä ja piparkakkuja joulun alla.

Yhteistyössä on edelleen voimaa

Hervantalaiset ovat Peltovirran mukaan olleet vuosia tamperelaisen sd-väen voimavarojen yhdistämisen kannalla. Esimerkiksi keväälle yhdistys oli kahden muun yhdistyksen kanssa sopinut sote-teemaisen illan, jonka korona lykkäsi tuonnemmaksi.

– Pienet yhdistykset sinnittelevät muutaman aktiivin voimin ja talouskin on ehkä tiukalla. Olisi hyvin järkevää laittaa kauhat yhteen pinoon, niin saisimme isomman soppakattilan; enemmän ideoita ja tekijöitä tapahtumille sekä varoja toteuttaa niitä.

– Näkyisimme puolueena ja asioinemme muutenkin kuin vaalien keskustelutilaisuuksissa oman aatteen kannattajille, Peltovirta sanoo.

Lähinaapureiden olisi Peltovirran mukaan luontevaa ”kaataa” maantieteelliset rajat ja muodostaa uusi SDP:n puolueosasto vaikkapa nimellä Etelä-Tampere. Peltovirta vie kuitenkin heti omaa ajatustaan eteenpäin pohtimalla, ettei mahdollisen uuden yhdistyksen nimen tarvitse perustua maantieteeseen.

– Laajemmalta pohjalta syntyvän uuden yhdistyksen nimi voisi yhtä hyvin olla jonkin yhteisen ajatuksen tai toiminnan tavoitteen mukainen sanoo Peltovirta.

Peltovirta määrittää itsensä ”kohta 52-vuotiaaksi pojanvekkuliksi, joka on asunut neljä vuotta Hervannassa”.  Vanhemmat olivat töissä kaupan alalla, mutta puoluepolitiikkaa ei kotona puhuttu. SDP:n jäsen hän on ollut vuodesta 2013 ja ennen Hervantaan muuttoa hän oli Sastamalan Sosialidemokraattien hallituksessa. Vuodesta 2018 lähtien Peltovirta on ollut Hervannan yhdistyksen puheenjohtaja.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Hyvinvointivaltion edut näkyvät kriisissä

Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailman laajuisen inhimillisen kriisin. Joudumme ponnistelemaan vielä pitkään akuutin kriisivaiheen yli. Kriisin jälkeen moni asia muuttuu. Yksi niistä on suhtautuminen hyvinvointivaltioon.

Poliittinen oikeisto ja työantajajärjestöt ovat vuosikymmenien ajan tukeneet klassisen taloustieteen teorioiden kautta muodostettua politiikkaa, joka on vienyt pohjaa hyvinvointivaltiolta. Julkisen sektorin roolia on haluttu alistaa markkinavoimille, ja rahoituspohjaa leikata veronalennuksilla. Julkinen ja yksityinen sektori on haluttu asettaa vastakkain. Malliesimerkki tästä oli Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen ajama markkinoihin pohjautunut SOTE-malli. Se olisi tuskin selviytynyt käsillä olevasta kriisistä.

Kriisi onkin kirkastanut hyvinvointivaltion merkitystä. Kun arki järkkyy, olemme lopulta riippuvaisia toisistamme. Yleinen ja yksilön etu eivät olekaan ristiriidassa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on pohjimmiltaan kyse juuri siitä, että voimme hädän hetkellä saada aina tukea toisiltamme niin yksilöinä kuin kansakuntana.

Suomessa koronaviruksen aiheuttamat uhat ihmisten terveydelle ovat huomattavasti pienemmät kuin useimmissa muissa maissa. Syy on ennen muuta hyvinvointivaltion rakenteissa. Täällä kaikki ovat kattavan terveysjärjestelmän piirissä, ja palkalliselle sairauslomalle pääsee matalalla kynnyksellä. Kattava sosiaaliturva auttaa lomautettuja ja työpaikkansa menettäneitä. Vahva hyvinvointivaltio on näyttänyt etunsa.

Kriisi on vakuuttanut meidät vahvan valtion merkityksestä myös talouselämässä. Äkillinen poikkeustilanne on saanut Suomen talouden polvilleen, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat valtion apua selviytyäkseen. Yritysten tukeminen on perusteltua paitsi yritysten, myös työntekijöiden ja laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysten pelastamiseen panostetaankin miljardeja lainarahoituksena ja suorana tukena.

Vahvan hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu kriisin myötä. Ihmiset ja myös elinkeinoelämä ymmärtävät, että vain vahvalla hyvinvointivaltiolla on resursseja ja kykyä ottaa vastuu yhteiskunnan ja yksilöiden selviytymisestä. Toivottavasti näemmekin jatkossa enemmän esityksiä hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja uudistamiseksi kuin heikentämiseksi.

Pekka Salmi
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Inna Rokosa: politiikka merkitsee arvovalintoja

Inna Rokosa on paljon pohtinut sitä, miksi hän lähti politiikkaan. Ensimmäistä kauttaan Tampereen kaupunginvaltuustossa istuva Rokosa on vastannut yhden jos toisenkin kerran kysymykseen, miksi hän valitsi puolueekseen SDP:n.

Politiikka on arvovalintoja ja puoluevalintaa tehdessään Rokosa lähestyi asiaa arvojen kautta. Vaihtoehdot olivat SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Inna Rokosalle sysäyksen palaavaan vaikuttamisen haluun antoi sairastuminen yläkouluiässä syömishäiriöön. Rokosa, joka jo silloin piti tärkeänä pyrkiä näkemään huonoissakin kokemuksissa jotain hyvää otti parannuttuaan lukioikäisenä yhteyttä Syömishäiriöliiton paikallisyhdistykseen ja alkoi ohjata syömishäiriöön sairastuneiden vertaistukiryhmää. Hän on edelleen paikallisyhdistyksen aktiivi.

– Vertaistukiryhmän ohjaaminen sai minut kuitenkin ajattelemaan jälleen kerran sitä, kuinka vaikeaa avunsaaminen on syömishäiriöiden ja myös muiden mielenterveyden häiriöiden osalta. Sen ei pitäisi olla niin vaikeaa! Halusin ja haluan edelleen tähän asian muutoksen, sanoo Rokosa.

Yhteiskunnassa vallitsee Rokosan näkemyksen mukaan hyvin kovat arvot. Rokosan mielestä korona on näyttänyt myös sen puolen, että kansana osaamme olla yhteisöllisiä ja auttaa toisiamme, mutta aina se ei ole ihan näin.

– Esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä masennusta pidetään usein sairautena, jossa pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni, ja sillä sitä sitten paranisi. Eihän kukaan sano näin esimerkiksi jalkansa katkaisseellekaan, Rokosa huomauttaa.

Asenteista johtuen moni edelleen kokee, että mielenterveyden ongelmat ovat jollain tavalla häpeällisiä. Vaikka niihin liittyvä stigma onkin Rokosan mukaan vuosien ja varsinkin vuosikymmenten aikana vähitellen hälventynyt, on asenteissa yhä korjattavaa.

– Minä haluan korjata niitä. Mielenterveyden ongelmat koskettavat meitä kaikkia. Jos eivät suoraan juuri minua tai sinua, niin ainakin välillisesti läheistemme sekä koko kansanterveyden ja -talouden kautta. Moni ihmisen ongelma on lopulta yhteiskunnallinen, joten myös ratkaisut niihin löytyvät yhteiskunnasta politiikan avulla. Sen takia minä lähdin mukaan politiikkaan, Rokosa toteaa.

Miksi nuori nainen valitsi SDP:n?

Politiikka on arvovalintoja. Rokosalle asia konkretisoitui kymmenisen vuotta sitten, kun hän puoluevalintaa tehdessään lähestyi asiaa arvojen kautta. Vaihtoehdot olivat SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Yksi asia, jota Rokosa on silloin tällöin joutunut perustelemaan on, miksi nuoren ihmisen valinta osui SDP:hen, ei monien silmissä nuorekkaimpina puolueina pidettyihin vihreisiin tai Vasemmistoliittoon.

– Välillä toki tuntuukin, että nuorena joutuu taistelemaan enemmän tuulimyllyjä vastaan, koska esimerkiksi ilmastonmuutos tulee näkymään meidän elämässämme paljon enemmän kuin vanhempien ihmisten elämässä. Siitä huolimatta omassa puolueessani arvostan sitä, että perusarvojemme oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasa-arvo lisäksi kykenemme vuoropuheluun ja yhteistyöhön myös eri tavalla ajattelevien kanssa.

– SDP:n politiikka tarkoittaa minulle sitä, että me huolehdimme sekä vihreille leimallisesti kuuluvista ympäristöasioista että Vasemmistoliitolle leimallisesti kuuluvista heikommassa asemassa olevien ihmisten asioista. Nämä kaksi tärkeää asiaa eivät sulje toisiaan pois, Rokosa sanoo.

Rokosalle on hyvin tärkeää tehdä lapsiystävällistä politiikkaa.

– Minulle se on oikeastaan jopa välttämätöntä, sillä pian kahden lapsen äitinä politiikkaa täytyy tehdä heidän ehdoillaan. Esikoiseni inspiroimana tein valtuustoaloitteen lasten vaalien järjestämiseksi seuraavien kuntavaalien yhteydessä, toteaa Rokosa.

Nykyään politiikka on tärkeä osa Inna Rokosan elämää. Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu on elinvoima- ja osaamislautakunnan jäsen. Rokosa sanoo lähtevänsä mielellään SDP:n ehdokkaaksi myös ensi vuoden kuntavaaleihin.

Syytkin ovat selvät.

– Totta kai voisin elää hyvää elämää myös ilman kuntapolitiikkaan osallistumista, mutta ainakin vielä toistaiseksi minulla on valtava tarve vaikuttaa yhteiskunnassamme vallitseviin epäkohtiin.

Politiikassa ei pärjää yksin

Kuluvaa valtuustokautta on takana kolme vuotta. Rokosa on huomannut, ettei kaupunginvaltuustossa vaikuttaminen ole ollut niin yksinkertaista kuin hän toivoi.

– Jos mielessä on jokin tärkeä asia, johon haluaa muutosta, pitää ensin selvittää, onko asialle jo tehty jotain tai ollaanko sille tekemässä jotain. Sen jälkeen täytyy löytää oikea hetki ja oikeat ihmiset, jotka voisivat olla saman mielisiä asiasta. Politiikassa yksin on aika haastavaa saada asioita aikaiseksi, huomauttaa Rokosa.

Ilon hetkiä hän on kokenut muun muassa siitä, kuinka hyvin hänen tekemänsä valtuustoaloitteet on otettu muiden valtuutettujen toimesta vastaan.

– Esimerkiksi vuonna 2018 tein aloitteen mielenterveysambulanssin perustamiseksi Tampereelle. Minun lisäkseni aloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua. Mielenterveysambulanssia ei kuitenkaan perustettu, mutta toivon, että se vielä tulevaisuudessa toteutetaan, sanoo Rokosa.

Passiivinen työttömyys huolestuttaa

Kysymykseen, mitä kuuluu elinkeino- ja osaamislautakunnalle, olisi Rokosa ennen koronaa vastannut ”hyvää kuuluu”. Nyt ei.

– Koronavirus aiheuttaa haasteita erityisesti työllisyys- ja yrittäjäpalveluiden osalta. Varsinkin passiivinen työttömyys huolestuttaa minua, sillä monet ihmiset jäävät nyt ilman tarvittavia palveluita, Rokosa toteaa.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä.  Rokosa on tyytyväinen Tredun tilanteeseen, vaikka etäopetukseen onkin jouduttu siirtymään. Kolmen alijäämäisen vuoden jälkeen taloustilanne on tänä vuonna valoisampi. Ammatillinen koulutus joutui rahoitusleikkausten ja indeksijäädytysten kohteeksi vuosina 2017-2019, mutta nyt rahoitusta on lisätty.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan jäsenyyden lisäksi Rokosa on päässyt kaupunginhallituksen varajäsenen ominaisuudessa osallistumaan joukkoliikennelautakunnan kokouksiin. Autoton perhe asuu Hervannassa, joten he käyttävät paljon busseja työ- ja harrastusmatkoillakin.

– Olen esimerkiksi toivonut Tampereen ja Lempäälän Ideaparkin välille kalustohankintojen yhteydessä huomioitavaksi, että bussit olisivat varustettu matalalla lattialla, jotta myös ikäihmiset, liikuntarajoitteiset ja vaunujen kanssa kulkevat pääsisivät kätevästi ja turvallisesti kyytiin, Rokosa sanoo.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

 

 

 

SDP Tampere | Tampere by night

SDP:n valtuustoryhmä: Lomautukset viimeisin keino

Tampereen kaupunginhallitus päätti käynnistää tänään yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista lomautuksista. Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt koronavirustilanteen johdosta. Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta toisaalta vähentävät merkittävästi monien muiden kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää ja tarvetta.

Yhteistoimintaneuvottelut kestävät lain perusteella kaksi viikkoa, ja vielä on turha ennakoida lopputulosta. Mahdolliseen lomautustarpeeseen vaikuttaa epidemian eteneminen ja maan hallituksen tekemät päätökset esim. rajoitusten purkamisesta, joita saattaa tulla viikon sisällä.

– Mikäli rajoituksia puretaan ja esim. kirjastoja ja urheilupaikkoja avataan, mahdollinen lomautustarve pienenee, arvio SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

SDP:n valtuustoryhmän edustajat edellyttivät kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä, että lomautukset ovat viimeisin keino sopeuttaa henkilöstöä vallitsevaan tilanteeseen.

– Ensisijaisesti niille henkilöille, joiden työ on vähentynyt epidemian vuoksi, on etsittävä muuta työtä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toiseksi on käytettävä vuosilomia ja vapaaehtoisia palkattomia vapaapäiviä. Lomautukset voivat tulla kysymykseen vasta viimeisenä keinona, kun muut keinot on käyty ensin läpi, linjaa Salmi.

Tampere ei ole kiirehtinyt yt-neuvotteluiden aloittamista. Pääosin kaikissa muissa pirkanmaalaisissa kunnissa yt-neuvottelut ovat käynnissä ja/tai lomautuksista on tehty päätöksiä. Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska työn vähentymisen kestoa ja lopullista laajuutta on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida.

Lisätietoja:

SDP:n valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteen Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta

Kaupunginvaltuutetut saavat säännöllisesti yhteydenottoja kuntalaisilta, kaupungin eri toimijoilta ja yhdistysten edustajilta. Viime aikoina erityisesti kotihoidon työntekijöiltä sekä lastensuojelun toimijoilta on tullut viestejä. Tampereen valtuutetut tutustuvat mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteisiin, usein kutsusta. Tampereen kaupunginhallitus on jalkautunut muutaman kerran eri kohteisiin, mm. ratikan rakentamista on seurattu. Muutama vuosi sitten kaupunginvaltuutetut jalkautuivat kaupungin kotihoitoon ja ikäihmisten asumispalveluihin. Yhden työpäivän ajan saimme kulkea työntekijän mukana seuraten arkea. Jalkautuminen oli silmiä avaava ja erittäin hyödyllinen. On aivan eri asia nähdä ja kokea työn haasteet konkreettisesti kuin esim. lukea vain raportista.

Koska valtuutetut saavat epätasaisesti kutsuja eri kohteisiin, olisi hyvä, että Tampereelle voitaisiin luoda pysyvä toimintamalli valtuutettujen jalkautumisesta. Erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteet olisivat tärkeitä jalkautumisen kohteita. Jalkautumisen yhteydessä olisi hyvä varata tilaisuus myös henkilökunnan ja palvelujen käyttäjien tapaamiseen. Myöhemmin, jos jalkautuminen koetaan hyödylliseksi toimintamalliksi, voisi jalkautumiskäytännön laajentaa myös lautakuntien jäseniin. Toki lautakuntien jäsenet ovat tähänkin asti kierrelleet mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteissa, tosin aika harvakseltaan.

Koronaepidemia on pakottanut yhteiskunnan toiminnot uusiksi. Digiloikka on onnistunut Tampereella erittäin hyvin. Niin virkamiehet kuin päättäjätkin ovat omaksuneet nopeasti uuden tavan tehdä päätöksiä ja pitää kokouksia ja palavereja. Kaupungin päätöksenteko ei ole missään kohtaan hidastunut, ainoastaan muuttanut hiukan muotoaan. On kuitenkin tärkeää, että yhteys kuntalaisten, työntekijöiden ja päättäjien välillä ei katkea eikä heikkene koronaepidemian seurauksena. Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat aikanaan ja yhteiskunta palaa normaaliin elämään, alkaa vaurioiden korjaaminen. Tähän tarvitaan myös sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista. Jotta jälleenrakentaminen ja elpyminen onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi päättäjien jalkautuminen ottaa vakituiseksi käytännöksi.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden luoda pysyvä toimintamalli kaupunginvaltuutettujen jalkautumisesta, erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Anne Liimolan aloite: Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantaminen ja pääreitin kunnostaminen

Tampere on upeasti panostanut luonnonsuojelualueisiin ja ulkoilureitteihin, valitettavasti kyseisten alueiden kunnossapidossa ja opastuksissa on kehitettävää. Luonnonsuojelualueet mahdollistavat luontokokemuksia ja innostavat luonnossa oppimiseen ja ylipäätänsä luonnossa kulkemiseen. Näillä alueilla on luonnon kannalta oleellista ohjata kulkua tietyille reiteille kuten esim. Kintulammen alueella on tehty. Samoin pitkospuita tulee olla kosteissa kohdissa ja näin mahdollistaa helpompaa kulkua näillä merkityillä reiteillä. On oleellista ohjata kulkijoita perusreiteille. Kaikista oleellista on kuitenkin se, että opastus on kunnossa. Perusreitin merkintä ja viitoitus tulee olla selkeätä. Lähtöpaikoilla tulee olla alueen infotaulu. Kaupungin sivulla tulee olla ajankohtaiset tiedot luonnonsuojelualueista. Esim. Kintulammen ja Halimasjärven alueella on huomioitu infotaulut ja pitkospuutkin ja Kintulammella on myös hyvä viitoitus.

Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärveltä lähtevän reitin opastus ja viitoitus kaipaavat kohentamista ja alueelle tarvitaan pitkospuita. Alueella ei ole myöskään huomioitu Hervantajärven uuden asuinalueen vaikutusta reitin opastukseen. Tällä hetkellä esim. Makkarajärveltä lähdettäessä polku, pitkospuineen, päättyy suoraan Hervantajärven tulevan asuinalueen hakkuuaukealle. Polku siis päättyy yllättäen ja katoaa aukealle. Uusi opastus ja polkureitistö tulee laatia jo ajatellen tulevia asukkaita alueella. Luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä on todettu, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan yhdessä intressiryhmien kanssa vuonna 2018 ja se vahvistetaan myöhemmin ELY-keskuksessa. Tavoitteena on alueen kasvavan virkistyskäytön ohjaaminen sopiville alueille ja rakenteille. Alueella ei kuitenkaan ole näkyvissä, että suunnitelmaa olisi tehty tai sitä ei ainakaan ole toteutettu.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki päivittää alueen opaskartan huomioiden uuden asuinalueen rakentumisen vaikutukset. Tämä tarkoittaa myös reitin päivittämistä rakentumisen aikana. Esitän myös, että pääpolku merkitään selkeästi parantamalla esim. värillisiä merkintöjä ja polun kosteisiin kohtiin lisätään pitkospuita. Tällä hetkellä pitkospuita on vain Kaarinan polun osuudella. Esitän myös, että viitoitusta parannetaan ja lisätään. Jos alueella on tarkoitus mahdollistaa nuotiopaikat esim. Makkarajärven rannalla ja Hervantajärven maastossa tulee nämä paikat merkitä karttaan ja opastaa paikat käyttäjille. Esitän myös, että reitin lähtöpaikoilla esim. Hervantajärven uimarannan parkkipaikalle rakennetaan alueen infotaulu karttoineen.

Anne Liimola (Sdp) 20.4.2020

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää: Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan

Koronavirus ja koko maailmaan levinnyt epidemia on laittanut maat ja kaupungit poikkeustilaan, jota ei ole ennen nähty. Tampereen kaupungin reagointia tilanteeseen läheltä seuraavana, voidaan todeta, että Tampereen kaupunki on tehnyt erinomaista työtä koronaviruksen aiheuttamissa merkittävissä muutoksissa kaupungin palveluissa, toiminnoissa ja tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Epidemia on myös tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen halun auttaa ja suojella kanssaihmisiä. Koronaviruksen taltuttaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää juuri nyt, mutta samaan aikaan pitää jo valmistautua koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Pian alkaa jälleenrakentamisen aika, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa kuntalaisia unohtamatta, tulee Tampereen kaupungin tehdä kaikki voitava koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Koko yhteiskunta on sulkeutunut tuoden mukanaan paljon vakavia ja kielteisiä vaikutuksia ja seurauksia, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Eristyksessä eläminen ja sosiaalisten kontaktien fyysinen loppuminen on vaikuttanut meihin kaikkiin. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja väkivalta ovat vaarassa lisääntyä. Monet eivät halua hakea apua vaivoihinsa sairaaloista ja terveyskeskuksista koronaviruksen tarttumisen pelossa. Näin muut sairaudet ovat vaarassa lisääntyä ja pahentua. Lapsiperheet ovat kovilla, jos vanhemmat ovat työttöminä tai lomautettuina ja kuitenkin samaan aikaan lasten pitäisi saada etäopetusta kotona ja pysyä opillisesti mukana. Ikäihmiset ovat ilman fyysistä ja sosiaalista kontaktia, joten henkinen jaksaminen on myös koetuksella. Kukin ihminen reagoi omalla tavallaan poikkeusoloihin. Päivätoiminnan lakkautuksilla ja kuntouttavan työtoiminnan loppumisella on myös suuri vaikutus moniin ihmisiin. Näistä kärsivät erityisesti työttömät, osatyökykyiset, ikäihmiset, sairaat ja vammaiset ihmiset. Fyysinen ja henkinen toimintakyky ovat vaarassa heikentyä suuresti.

Tampereen kaupungissa on tehty pormestari Lauri Lylyn johdolla valtavasti työtä tällä valtuustokaudella, jotta työttömyyttä on saatu vähennettyä ja työllisyysastetta on saatu parannettua. Työllisyys on ollut ykkösasia. Tässä on onnistuttu. Työttömyys on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Myös kaupungin talous on saatu tasapainoon monen alijäämäisen vuoden jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, koronaviruksen vuoksi, suotuisa työllisyys- ja taloustilanne on nyt vaarassa heikentyä. Epidemian vuoksi Suomessa tuhannet ihmiset ovat jäänet työttömiksi tai ovat lomautettuina. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 6000 ihmistä on jäänyt työttömäksi ja yli 17 000 on lomautettu (huhtikuun alun tilanne) epidemian alettua. Monet yritykset ovat kaatuneet. Vaikka maan hallitus on luvannut voimakasta tukea työttömille ja yrittäjille, tarvitaan myös Tampereen kaupungin myötävaikutusta ja konkreettisia toimia työttömien ja yrittäjien tukemiseksi.

Toimeentulon vaikeudet jättävät jäljen, joka voi näkyä vielä vuosien päästä, kuten kävi 90-luvun laman jälkeen. Koronaepidemian seuraukset tulevat näkymään heikentyneenä sosiaalisena ja taloudellisena hyvinvointina ja lisäämään tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, työllisyyspalveluille sekä elinkeinopalveluille. Koronaviruksen jälkeistä aikaa tulisi ajatella kaupunkimme ja koko yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi:

– Laaditaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma, jonka tarkoitus on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Huomioidaan sosiaalisen jälleenrakentamisen ohjelma ja tavoitteet keskeisenä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua. Päivitetään kaupungin strategia ja tutkitaan tarve päivittää pormestariohjelma valtuustokauden osalta sekä taloussuunnitelmakauden 2020–2023 osalta. Myöhemmin tehdään selvitys koronaviruksen aiheuttamista sekä negatiivisista että positiivisista vaikutuksista kaupunkiimme. Tulisi myös selvittää ne käytänteet ja toiminnot, jotka voidaan ottaa pysyviksi toiminnoiksi, esim. digiosaamisen ja -taitojen nousun myötä.

– Käynnistetään uusia voimakkaita ja tehokkaita työllistämistoimia, yhdessä yrittäjien kanssa, jotta kuntalaiset saavat työnsä ja toimeentulonsa takaisin. Tehdään tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Pirkanmaan kuntien kanssa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi.

– Tehdään selvitys lapsiperheiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Vahvistetaan lastensuojelutyötä ja perheitä tukevia toimia. Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.

– Tehdään selvitys kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden tilanteesta.

– Päivitetään köyhyysohjelma ja toimenpidesuunnitelmat vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia heikompiosaisiin.

– Lisätään luottamushenkilöiden jalkautumista koronan jälkeisenä aikana. Luottamushenkilöiden ja erityisesti kaupunginvaltuutettujen tulee saada realistinen ja ajantasainen tieto kuntalaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.

– Aikaistetaan ja lisätään investointeja erityisesti hyvinvointia tuottaviin hankkeisiin ja vahvistetaan resursseja erityisesti lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Jälleenrakentamisen ohjelmatyö tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

– Käynnistetään vuoropuhelu sivistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa keinoista, joilla kulttuurituotanto ja toimijoiden edellytykset voidaan palauttaa epidemiaa edeltävän ajan tasolle.

– Tuetaan yrityksiä erilaisin tukitoimin saamaan toimintansa uudelleen alkuun. Elinkeinopoliittiset tukitoimet tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Ari Wigelius esittää: Titanic-puisto Tampereelle – Mielikuvitusta leikkipuistoihin!

Lapsen mielikuvitus on rajaton, jos annamme sille virikkeitä. Vapaa-aikana liian moni lapsi jää kotiin pelaamaan ja katselemaan videoita. Tampereella on kiitettävästi leikkipuistoja, mutta lähes kaikki ovat kuin kopioita toisistaan, vailla minkäänlaista mielikuvituksen virikettä. Valopilkkuina löytyvät remontoidut leikkikentät keskustasta Pikku Kakkosen puisto sekä Tammelasta Emil Aaltosen puisto.

Titanic-puisto Tampereelle

1900-luvun alun suurimpaan laivaonnettomuuteen joutunut Titanic kiehtoo tamperelaisia lapsia edelleen. Tampereen kirjastossa Titanic–aiheiset kirjat ovat koko ajan varattuina. Youtuben kautta lapset näkevät mitä ihmeellisimpiä faktoja traagisesta onnettomuudesta. Lapsille tulee videoiden katsomisen jälkeen välitön tarve lähteä ulos leikkimään laivaleikkejä kuin suurien urheilutapahtumien jälkeen lapset lähtevät pihapeleihin. Haiharan puistossa on tällä hetkellä suuri laiva, joka on tosin päässyt ilkivallan myötä huonoon kuntoon. Titanic-puisto toisi Tampereelle myös kansainvälisestä näkökulmasta uutta huomiota, kun laivan tarina tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa. Teemapuiston sijoittelussa voitaisiin ottaa huomioon puiston vetovoima turistien keskuudessa. Lähellä Särkänniemeä Mustalahden sataman tuntumassa voisi olla paras paikka Titanic-puistolle. Puistoon voitaisiin sijoittaa myös paikallisia sisävesilaivojen pienoismalleja, kuten Tarjanteen tai Höyrylaiva Kurun leikkivälineiksi ja kertoa ohessa laivoista tarinoita lapsille.

Esitän: Tampereelle rakennetaan Titanic-puisto, missä on aitoa esikuvaansa muistuttava leikkivälinelaiva. Titanic-leikkivälineen sisälle on järjestettävä esteetön kulku. Teemapuistoon rakennettaisiin myös paikallisia laivoja muistuttavia leikkivälinelaivoja. Sijainti tulisi olla keskeisellä paikalla, että myös turistit löytävät Titanic-teemapuiston.

Jätetään luontoa kaikkiin leikkipuistoihin

Keskittyessämme turvallisuuden parantamiseen leikkipuistoissa, olemme unohtaneet antaa lapsille mielikuvitukselle tilaa. Metsässä puut, polut sekä kivikot luovat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttämiseen. Tarvitseeko leikkipuistoissa olla tekonurmea ja kaiken niin kliinistä. Puut, isot kivet sekä kuralätäköt ovat luovat tunnelmaa myös rakennettuihin leikkipuistoihin. Puut tuovat myös tarvittavia varjoja leikkialueille.

Esitän: Kaikkiin rakennettaviin uusiin / uusittaviin puistoihin jätetään/lisätään kiviä ja puita luonnonmukaisten leikkien mahdollistamiseksi.

Esteetönkulku mahdollistettava kaikille leikkivälineille

Suomessa ja Tampereella otetaan leikkipuistoissa liian huonosti huomioon esteetön kulku leikkivälineille. Ymmärrän turvahiekan tarpeen leikkivälineiden alla ja läheisyydessä, mutta kulku leikkivälineelle on mahdollista järjestää myös esteettömästi, mikäli vain suunnittelussa otetaan huomioon kaikki leikkipuiston käyttäjät.

Esitän: Tampereen leikkipuistojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki käyttäjät ja turvataan esteetön kulku kaikille leikkivälineille.

20.4.2020 Ari Wigelius (sd.) kaupunginvaltuutettu