SDP Tampere | Jonna Hietala

Jonna Hietala haluaa olla mukana vaikuttamassa

Jonna Hietala on yksi uusimista SDP:n jäsenistä. Joulukuussa puolueeseen ja Rantaperkiön työväenyhdistykseen liittynyt Hietala on demariperheestä, mutta vasta viime vuoden tapahtumat saivat Hietalan hakeutumaan jäseneksi.

– Haluan muistuttaa kaikille, kuinka hieno puolue meillä on ja kuinka hienoa työtä se on tehnyt. Työläisperheen tyttärenä koen tärkeäksi tehdä työtä SDP:n hyväksi, Hietala sanoo.

Parkanossa syntyneen, Tampereella ja Helsingissä asuneen sekä uudelleen Tampereelle muuttaneen Jonna Hietalan elämänvaiheet ovat kuin elokuvasta. Helsingissä Hietala työskenteli toimittajana ja viimeksi laajalevikkisen Kotivinkin toimituspäällikkönä. Elämän kulkusuunta muuttui, kun hän sairastui burn outiin ja tuli vakuuttuneeksi siitä, että hiukan päälle kolmikymppisenä ura toimittajana on huippukohdassa.

– Irtisanouduin ja muutimme takaisin Tampereelle. Olen lapsesta lähtien harrastanut käsitöitä ja sain päähäni perustaa lankakaupan. Niinpä vuonna 2011 harrastuksesta tuli ammatti. Omistin liikkeen 4,5 vuotta, jona aikana se muuttui isoksi jutuksi.

Kerran toimittaja, aina toimittaja. Lankakerien keskellä syntyi ajatus kansainvälisen neulelehden perustamisesta. Tästä myöhemmin.

Yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta nuoruudesta asti kiinnostunut Hietala sanoo työläisperheen tyttärenä kokevansa tärkeäksi tehdä työtä SDP:n hyväksi. Jollain tasolla Hietalan ajatuksissa oli pitkään kytenyt ajatus liittymisestä SDP:hen, kunnes viime vuonna oli aika tarttua ajatuksista tekoihin.

Puolueen jäsenyys ei rakennu vain jäsenmaksun varaan

Hietala huomauttaa aika harvan hänen ikäluokastaan kannattavan demareita.

– Elämä opettaa ja oma elämäni on tuonut minulle monia tärkeitä kokemuksia. Olen nähnyt arkitodellisuuden laidasta laitaan, jossa toisessa laidassa on omien vanhempieni ahkerointi perheen talouden eteen ja toisessa laidassa taloudellisesti hyvin menestyvän oman yrityksen johtaminen, toteaa Hietala.

Hietala ei liittynyt SDP:hen vain maksaakseen jäsenmaksuja, vaan hän on halukas lähtemään mukaan politiikkaan ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Sosialidemokraattisten ajatusten hyväksi työskenteleminen voi tarkoittaa vaikkapa ehdokkuutta kuntavaaleissa.

– Haluan vaikuttaa ja tätä vaikuttamista voi tehdä monella tavalla sekä monella tasolla. Lähtisin hyvin mielelläni mukaan politiikkaan, sanoo Hietala.

”Yhtäkkiä olimme maailman suurin neulelehti”

Palataan tämän jutun alkuun eli maailman suurimpaan neulelehteen, joka päätoimittaja ja toinen perustaja sekä omistaja Hietala on.

Jossain vaiheessa lankakaupan pyörteissä ideoita pursuava nainen sai idean hyvin tehdystä ja tyylikkäästä käsityölehdestä. Syntyi neulelehti Laine (nimi on ranskaa ja tarkoittaa villaa), jonka ensimmäinen numero tuli ulos joulukuussa 2016. Loppu onkin vertaansa vailla olevaa historiaa. Laine on päätoimittaja ja omistaa menestyvän yrityksen ystävänsä kanssa.

– Yhtäkkiä olimme maailman suurin neulelehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jokaista numero myydään 18 000 kappaletta eli koko painos. 30 prosenttia lehdistä ostetaan Yhdysvalloissa. Meistä on sanottu, että olemme uudistaneet kansainvälistä neulekenttää, sanoo Hietala.

14. helmikuuta ilmestyy ensimmäinen neulontakirja, jonka ensimmäinen 5 000 kappaleen painos on jo myyty loppuun.

Hietalan osaamista some-viestinnässä ja -markkinoissa on syytä hyödyntää sekä ottaa oppia. Instagramissa yhtiöllä Laine Publishingilla on peräti 91 000 seuraajaa, mikä kertoo kaiken olennaisen Hietalan suhtautumisesta somen merkitykseen.

– On kysymys lehden julkaisemisesta tai politiikan tekemisestä, niin jos halua vaikuttaa, on oltava sosiaalisessa mediassa. SDP:n jäsenten ja etenkin poliitikkojen on julkaistava somessa, jaettava muiden julkaisuja, tykättävä ja kommentoiva.

– Minusta on surullista, kun somea edelleen ylenkatsotaan sen sijaan, että muistettaisiin politiikan olevan henkilöbrändäystä. Yhtiökumppani Sini Kramer ja minä olemme halunneet antaa jotain sielustamme ja nyt ihmiset tietävät, meidän olevan Laineen takana, Hietala huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

 

SDP Tampere | Lyhennetty työviikko

Vatanen: Onko meillä varaa olla siirtymättä nelipäiväiseen työviikkoon?

Juonsin elokuussa SDP:n 120-vuotisjuhlassa paneelikeskustelun, jossa Sanna Marin esitti ajatuksen työajan lyhentämisestä. Asiasta nousi kohu silloin ja nyt uudestaan. On kuitenkin kysyttävä, onko meillä varaa olla pyrkimättä lyhyempään työaikaan?

Työelämäkeskustelu on täynnä puhetta muutoksesta. Siitä miten digitalisaatio, robotisaatio, väestön ikääntyminen tai ilmastonmuutos tulee mullistamaan työelämän ja nykyisen käsityksemme työstä. Siksi onkin niin kummallista, että kun joku tekee avauksen työelämän muutoksesta, yleisin reaktio on neliraajajarrutus ja mahdottomaksi julistaminen.

Tämä nähtiin niin Suomessa viime elokuussa Sanna Marinin esittäessä SDP:n 120-vuotisjuhlassa ajatuksen nelipäiväisestä työviikosta kuin menneen viikon aikana eurooppalaisessa mediassa, kun Marinin esitys lähti uudelle kierrokselle saksan- ja englanninkielisessä mediassa.

Juonsin elokuussa paneelikeskustelun, jossa Marin esitti ajatuksen työajan lyhentämisestä. Kysyin kaikilta viideltä panelistilta ehdotuksia visioihin, jotka voisivat olla tänä keväänä valmistuvan SDP:n poliittisen ohjelman suuria tavoitteita, sellaisia, mitä SDP:n kuuluisassa Forssan ohjelmassa aikanaan vaadittiin.

Sain vastaukseksi joukon utopistisia, mutta keskeisiä poliittisia tavoitteita, joita SDP:n tulisi edistää. Marin nosti esiin lapsiperheköyhyyden poistamisen, vanhusväestön hyvinvoinnin ja työajan lyhentämisen tapoina viedä hyvinvointivaltiota eteenpäin.

Näistä työajan lyhentäminen nousi kohuksi ja sai aikaan ryöpyn kritiikkiä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ilkkui ajatusta kysymällä, että miksi ei sitten 0 tuntia päivässä ja 0 päivää viikossa. Vähän rakentavammissa puheenvuoroissa nostettiin esiin kysymyksiä kansantaloudesta, ikääntymisen tuomasta työmäärän vähentymisestä ja hyvinvointivaltion kulurakenteesta.

Kuitenkin tiedämme, että työ tehostuu jatkuvasti sekä sen, että työn tehostuminen on johtanut työajan lyhentymiseen koko viime vuosisadan ajan. Reilussa sadassa vuodessa työajasta on hävinnyt lähes puolet. Joten miksi asia ei ansaitsisi tarkempaa pohdiskelua torjumisen sijaan?

Aikanaan kuuden päivän ja vähintään 10 tunnin työaika oli normi, josta luopuminen oli työväenliikkeen suurimpia tavoitteita ympäri maailman. Nyt ajatus kuusipäiväisestä viikosta tuntuu käsittämättömältä ehkä Japania lukuun ottamatta kaikkialla. Japanissa kun ylityötunneille asetettiin lailla katto vasta viime vuonna.

Jo nyt työmäärät ovat erilaisia eri maissa, aloilla ja työpaikoilla. Ranskassa työaikaa lyhennettiin jo 20 vuotta sitten 35 viikkotuntiin. Hollannissa keskimääräinen työaika on 29 tuntia viikossa, joskin maalle tyypillistä on osa-aikatyön korkea osuus. Kukaan ei kuitenkaan pidä Hollantia taloudellisesti epäonnistuneena maana, päinvastoin, maa on toistuvasti maailman onnellisuustilastojen kärkisijoilla ja on ykkönen OECD:n työn ja vapaa-ajan tasapainoa mittaavassa selvityksessä.

Ajatus jostain yhteismitallisesta, kaikille samasta standardista, josta työajan vähentämiseen pyrkivä yhteiskunta olisi poikkeus, on siis tuulesta temmattu. Ajatuksia nelipäiväisestä työviikosta on esitetty jo pitkään. Suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi STTK julkaisi aiheesta pamfletin keväällä 2017.

Samalla työajan lyhentämisen kokeiluja on tehty yhä enenevissä määrin eri puolilla maailmaa, hyvin erilaisissa yhteiskunnissa ja työyhteisöissä. Tulokset osoittavat pääosin samaan suuntaan, ihmiset voivat paremmin, sairauspoissaolojen määrä vähentyy, työpaikan ja työntekijän kulut vähenevät ja useammassa tutkimuksessa ja kokeilussa on todettu tehokkuuden ja jopa tuloksen kasvavan.

Suomessa ja muualla Euroopassa painitaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien kanssa. Siihen viitataan myös usein työajan lyhentymisen yhteydessä. Koska väestö ikääntyy, meillä ei riitä tarvittavaa työvoimaa, jos teemme vielä lyhyempää viikkoakin. Samalla murehditaan syntyvyyden laskusta. Eikö samalla logiikalla pitäisi kysyä, että onko meillä varaa olla lisäämättä ihmisten perheelle käytettävää aikaa, mikäli haluamme, että nuoret haluavat enemmän lapsia ja syntyvyys saataisiin nousuun?
Kysymys on myös ilmastopoliittinen. Vähemmän työpäiviä tarkoittaa myös vähemmän työmatkoja.

Japanin Microsoftin kokeilussa sähkön kulutus lasku 23 % ja tulostettavan paperin määrä lähes 70 %. Vaikka yhden kokeilun tulos ei olekaan suoraan laajennettavissa muualle, on samansuuntaisia tuloksia löydetty myös muualla. Työajan lyhentämisellä vaikuttaa olevan ekologista- ja hiilijalanjälkeä pienentävä vaikutus myös kansantalouden tasolla. Kuten syntyvyyden osalta, mikäli haluamme ottaa ilmastokysymyksen tosissaan, voimmeko jättää pohtimatta myös työaikaan liittyvät kysymykset ilmastonmuutoksen osalta?

Lopulta kysymys työajasta on hyvin periaatteellinen ja koskee työn tehostumisen hyötyjen jakautumista. Kun me tuotamme koko ajan enemmän, tehokkaammin ja korkeampaa laatua, niin kenellä on oikeus hyötyä kehityksestä? Kun digitalisaatio ja teknologian kehitys tekevät kaikenlaisesta työstä tehokkaampaa, onko työntekijällä oikeus hyötyä tästä tehostumisesta vai siirtyykö hyöty vain omistajan iloksi?

Voisiko ajatella, että sen sijaan, että samassa työajassa hoidamme yhä enemmän työtehtäviä, hoitaisimmekin saman määrän (tai vähän enemmän) työtehtäviä lyhyemmässä ajassa ja käyttäisimme vapautuvan ajan perheelle, harrastuksille ja kulttuurille, kuten Sanna Marin elokuussa kysyi?

Kaisa Vatanen on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja
Artikkelin kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuvassa (vasemmalta): Tytti Tuppurainen, Ville Skinnari, Pinja Perholehto, Antton Rönnholm, Sanna Marin, Kaisa Vatanen.

 

SDP Tampere | Kaapo Asuma

Marinin viitoittamalla tiellä eteenpäin

Kaapo Asuma, 19, on aloittanut juuri Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Lisäksi hänen vastuullaan on Tampereen Demarinuorten toiminnan, talouden ja hallinnon koordinointi.

Perehdytyksen jälkeen Asuma on päässyt jo tositoimiin. ”Työhön kuuluu paljon paperinpyöritystä, mutta myös politiikanteolle on oma aikansa.”

Kyse on nimenomaan toiminnasta. Asuma toivoo vahvaa ja kantaa ottavaa politiikkaa.

Imagoa olisi hyvä vahvistaa. Se tarkoittaa vahvempia ulostuloja ja enemmän kannanottoja.

On reagoitava nopeasti oltava kiinni ajassa, sillä vastavoimia on ihan riittävästi liikkeellä. Asuma kaipaa myös lisää keskustelua. Haluan asiakysymykset takaisin keskusteluun. Kritisoida saa, mutta haukkuminen ei tunnu oikealta. Näkisin myös niin, että Demarinuorten tehtävä on sparrata emopuoluetta, sanoo Asuma.

Asuman esikuva on pääministeri Sanna Marin. Viidennen sukupolven demarina Asuma liittyi puolueeseen joulukuussa 2015, juuri Marinin innoittamana. ”Marin on vahva ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä.”

Lisää demokratiakasvatusta

Jonkin verran Asuma on huolissaan siitä, että ammattikoulussa demokratian opetus on vajavaista.

Peruskoulutus ei tällä hetkellä anna riittävää demokratiakasvatusta. Jo nyt on aikuisia sukupolvia, joiden tiedot yhteiskunnasta ovat hyvin suppeat. Tämä ajaa helposti kohti populisteja.

Demarinuorten kontolla ovat toisen asteen opiskelijat, myös ysiluokkalaiset. SONK, Sosialidemokraattiset Opiskelijat, taas huolehtii korkeakoulutetuista. Asuma on huolissaan myös siitä, että arvot ovat koventuneet.

Vaikuttaa siltä, että ihmisarvon kannatus on laskenut. Äärioikeisto ja etnonationalismi ovat nostaneet päätään. On pelottavaa, että joissain piireissä näitä ajatuksia halutaan normalisoida.

Vaikeisiin kysymyksiin haetaan helppoja ratkaisuja, vaikka tiedossa on, että asiat ovat monimutkaisia. Me emme sorru populismiin, toteaa Asuma.

Ylpeästi demari

Osa nuorista saattaa pitää politiikkaa elitistisenä.

Joku saattaa ajatella, olenko tarpeeksi fiksu. Tärkeää on se, että on mielipiteitä.

Konsensushakuisuus on Asuman mielestä oleellista. Haluamme tehdä yhteistyötä varsinkin nykyisten hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa. Meillä on ja varmasti tulee olemaan illanviettoja ja teemme lisäksi yhteisiä kannanottoja, sanoo Asuma. ”Kaikkien mielipiteille on annattava mahdollisuus. Kaikki saavat sanoa!”

Ideana olisi perustaa jonkinlainen Google forms -tyyppinen palaute/mielipideboxi, johon myös ne ujoimmat uskaltaisivat laittaa omat näkemyksensä ja ideansa. Jos ei itse halua tuoda esille ääneen esityksiä, Kaapo itse tai joku muu voi sen hyvin tehdä. ”Sellainenkin aika oli, että demariutta piti aina selittää. Silloin kaikkia demarien edesottamuksia kommentoitiin minulle.”

Asuma ideoikin yhdessä tamperelaisen kuntapoliitikko ja eristysavustaja Sofia Julinin kanssa aihetunnisteen #ylpeastidemari. ”Somessa pitää olla aktiivinen, jotta viesti saadaan perille. Somemarkkinointiin kannattaa panostaa myös rahallisesti.”

Viestintää tullaan myös kehittämään entisestään. ”Uskon, että vuoden päästä aktiivien ja jäsenten määrä kasvanut.”

Teksti ja kuvat: Jyrki Liikka

 

SDP Tampere | Valtuuston kokous

Vuoden viimeinen valtuustokokous

Valmiusasemissa vuoden viimeiseen valtuustokokoukseen. Tunnelma oli korkealla, ainakin viidennessä kerroksessa, jopa korkeammallakin!

Kuvassa (vasemmalta): Inna Rokosa, Lauri Lyly, Anneli Kivistö, Johanna Loukaskorpi, Esa Kanerva, Riitta Ollila, Aila Dündar-Järvinen, Pekka Salmi, Kirsi Kaivonen, Ilkka Porttikivi, Anne Liimola, Ulla Kampman, Ilpo Sirniö, Eija Kamppuri, Ari Wigelius, Riitta Lyytikäinen, Tuula Harkonmaa.

Kuvasta puuttuvat ne, jotka eivät olleet paikalla.

 

SDP Tampere | Terveyspalvelut

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Antti Ivanoffin valtuustokyselyyn koskien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 20M€ hinnankorotusesitystä ja tiedonkulkua

Neuvotteluprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 palvelusopimuksesta/talousarviosta

PSHP toimitti tilaajarenkaille vuoden 2020 tarjouksen maaliskuussa 2019, minkä pohjalta palvelusopimusneuvottelut käytiin huhtikuussa 2019. Palvelusopimusneuvotteluissa Tamperetta edustivat pääneuvottelijana hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala. Tampereen kaupungin osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous ilman ensihoitoa, erityisvelvoitemaksua ja kehitysvammahuoltoa oli yhteensä 306,4 milj. euroa. Palvelusopimusneuvotteluissa sovittiin yhteisesti 2,9 milj. euron vähennyksestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoukseen verrattuna. Vähennyksen perusteena oli vuodeosastohoidon käytön vähentyminen.

Palvelusopimusneuvottelujen perusteella päivitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous (303,5 milj. euroa) oli 5,5 milj. euroa suurempi kuin Tampereen kaupunginhallituksen määrittelemä erikoissairaanhoidon talousarviokehys vuodelle 2020. Kesäkuussa 2019 Tampereen kaupunginhallitus lisäsi talousarviokehykseen 5,5 milj. euroa, jolloin Tampereen talousarviokehys oli neuvottelutuloksen mukainen. Neuvottelutuloksesta poiketen sairaanhoitopiirin hallitus kuitenkin päätti kesäkuussa 2019, ettei tilaajarenkaiden kanssa solmita palvelusopimuksia vuodelle 2020, ja että sairaanhoitopiirin vuoden 2020 talousarvio valmistellaan sairaanhoitopiirin alkuperäisen tarjouksen (306,4 milj. euroa) perusteella. Sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen jälkeen palvelusopimusneuvotteluja ei jatkettu. Kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus informoitiin muuttuneesta tilanteesta heti, kun tieto asiasta tuli, kaupunginhallitus 17.6.2019 ja kaupungin johtoryhmä 18.6.2019.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio valmisteltiin saavutetun neuvottelutuloksen (303,5 milj. euroa) perusteella, mikä on 2,9 milj. euroa sairaanhoitopiirin alkuperäistä tarjousta pienempi. Talousarviovalmistelu on tehty kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin perusteella, jonka sisällä sairaanhoitopiirin esittämien merkittävien hinnankorotusten huomioiminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12.2019 käsitellyssä talousarvioesityksessä Tampereelle oli budjetoitu 317,4 milj. euroa erikoissairaanhoidon palvelujen myyntiä vuodelle 2020. Budjetoitu myynti oli 10,9 milj. euroa (3,6 %) suurempi kuin sairaanhoitopiirin alkuperäinen tarjous (306,4Me) ja 13,8 milj. euroa (4,6 %) suurempi kuin Tampereen käytettävissä oleva talousarviokehys (303,5Me). Vuoden 2018 toteutuneeseen laskutukseen verrattuna vuodelle 2020 budjetoitu myynti on 19,9 milj. euroa (6,7 %) ja vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna 15,2 milj. euroa (5,0 %) suurempi.

Merkittävästä muutoksesta alkuperäiseen tarjoukseen nähden ei lähetetty kuntiin kirjallista tietoa tai muutenkaan informoitu selkeästi pääneuvottelijoita. Myöskään tamperelaiset sairaanhoitopiirin hallitusjäsenet eivät tuoneet Tampereen talousarvion valmistelun yhteydessä asiaa julki, saati tehneet kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa muutosesitystä kaupungin talousarvioon edustamansa organisaation näkökulmasta perusteellisessa ja olennaisessa kysymyksessä.

Muutos alkuperäiseen tarjoukseen huomattiin Tampereella 8.11.2019, kun yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala kävivät läpi sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistaa ja vertasivat sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen lukuja alkuperäiseen tarjoukseen ja neuvottelutulokseen. Iltapäivällä 8.11.2019 asiasta lähetettiin tieto myös sairaanhoitopiirin hallituksen tamperelaisjäsenille ja ehdotettiin talousarvioesityksen muuttamista alkuperäisen tarjouksen mukaiseksi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 11.11.2019. Ehdotuksella ei ollut vaikutusta, vaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti yksimielisesti esittää alkuperäistä tarjousta merkittävästi korkeampaa kuntamyynnin tasoa yhtymävaltuustolle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen mukaan hinnankorotusasia on esitelty kunnille suullisesti kuntajohtajakokouksessa 1.10.2019. Tamperetta kyseissä kokouksessa edustivat talousjohtaja Jukka Männikkö ja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Tästäkään esittelystä ei ole toimitettu kuntiin kirjallista tietoa. Tilaisuudessa kerrottiin, että talousarviovalmistelussa alijäämä on 11,4 milj. euroa ja että lähtökohtana on, ettei alijäämäistä talousarviota tehdä. Kuntakohtaisia laskelmia ei esitetty, eikä sitä, miten 11,4 milj. euron alijäämä katetaan. Suullisen esittelyn ongelmallisuutta korostaa se tosiasia, että hinnankorotusten eurovaikutukset eivät olleet valjenneet muillekaan kokouksessa läsnä olleille Pirkanmaan kuntajohtajille.

Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto kokoontuvat kerran kuukaudessa, mutta myöskään tähän kokoukseen ei tietoa merkittävistä hinnankorotuksista ja niiden eurovaikutuksista tuotu. Virkamiesjohdon kokouksissa Tampereen kaupunkia edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, johtaja Taru Kuosmanen, talousjohtaja Jukka Männikkö, yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, Avopalvelujen johtaja Anniina Tirronen ja kehittämisjohtaja Petri Leiponen. Myöskään sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tilaajarenkaiden pääneuvottelijakokouksessa hinnankorotusten vaikutuksia ei ole esitelty. Pääneuvottelijakokouksessa Tampereen kaupunkia edustaa hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Koko Pirkanmaan kuntakentän näkökulmasta voi siis todeta, että sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen merkittävä kasvu suhteessa sairaanhoitopiirin alkuperäiseen tarjoukseen oli yllätys. Talousjohtaja Pasi Virtanen onkin julkisuudessa myöntänyt puutteellisen viestinnän asiassa (mm. Aamulehti 10.12.2019). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esittämiä merkittäviä hinnankorotuksia ei pystytty huomioimaan Tampereen kaupungin talousarviovalmistelussa, koska Tampereen kaupungin virkamiehet huomasivat asian vasta sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalta 8.11.2019. Muut Tampereen kaupunkiseudun kunnat saivat tiedon asiasta Tampereelta. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin talousarvion ja 2020-22023 taloussuunnitelman 4.11.2019 ja esitti sitä valtuuston päätettäväksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston 9.12.2019 hyväksymän talousarvion kuntamyynti Tampereelle on 2,9 milj. euroa suurempi kuin Tampereen talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha. Erotus pystytään kattamaan erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa nostamalla tuloarviota ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kohdentamattomista ostoista määrärahoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen. Näin ollen lopulliset budjettisummat Tampereen kuntamyynnin osalta ovat samoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungilla ja niin sanottua budjettivajetta ei ole vuonna 2020.

Taulukko: Tampereen esh-palvelutilausta koskevia tunnuslukuja

PSHP          TA2020 PSHP tarjous 2020 TRE TA2020 TPE2019* TP2018*
ESH-palvelutilaus (1 000 euroa) 317 369 306 420 303 548 302 162 297 448

* Ilman kalliin hoidon tasausta

Yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Edellä kuvattujen yhteistyöfoorumien (kuntajohtajakokoukset, sopimusneuvottelut, pääneuvottelijakokoukset, TRE-PSHP-virkamiesjohdon tapaamiset) Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekevät tiivistä yhteistyötä myös monissa muissa työryhmissä. Lisäksi virkamiesten välinen yhteydenpito on jatkuvaa. Tampereen näkökulmasta yhteistyöfoorumeja on riittävästi ja toiminnallinen yhteistyö on hyvällä tasolla. Kyseisessä tapauksessa informaatiota hintojen merkittävästä nostosta ja sen eurovaikutuksista ei missään näistä foorumeissa esitetty riittävän selkeästi ja tietoa ei myöskään toimitettu kirjallisesti kunnille, mikä näin merkittävässä asiassa olisi ollut perusteltua. Jatkossa tieto vastaavista muutoksista edellytetään tulevan kunnille ajoissa ja myös kirjallisessa muodossa.

Toimenpiteet siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti talousarviokokouksessaan siirtoviivemaksujen käyttöönotosta 1.1.2020 alkaen vastoin talousarvioesityksen pohjaehdotusta. Siirtoviivemaksua peritään, mikäli potilaan jatkohoito pitkittyy jatkohoitopaikan puuttumisen vuoksi. Siirtoviivemaksuna peritään alinta hoitopäivämaksua tai 510€ suuruista maksua per vuorokausi. Siirtoviivemaksun lisäksi peritään normaali suoritelaskutus. 510 € peritään siinä tapauksessa, että kyseessä oleva palvelu laskutetaan DRG-tuotteina. Viivästysmaksua aletaan periä siirtokelpoisuusilmoituksen jälkeen kolmannesta päivästä eteenpäin.

Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020 lisätään jatkokuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja mahdollisimman paljon. Tehostettuun palveluasumiseen/vanhainkotiin tai jatkokuntoutukseen jonottavien asiakkaiden siirtoja pois sairaalahoidosta nopeutetaan ja vapautetaan näin sairaalapaikkoja akuuttikuntoutuksen tarpeisiin. Samalla olemassa olevien perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaprofiileja tarkastellaan uudestaan siirtoviivemaksujen näkökulmasta. Keskustelut kotiuttamiseen ja jatkohoitojärjestelyihin osallistuvien keskeisten tahojen kanssa aloitetaan välittömästi, jotta toimenpiteet pystytään kohdistamaan niin, että toimenpiteiden vaikutus siirtoviivemaksujen ehkäisemiseen on mahdollisimman suuri.  Välittömästi aloitetaan myös keskustelu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa joidenkin HASA-TAYS -integraatiossa Tampereen yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden toimintojen mahdollisesta palauttamisesta osaksi Tampereen kaupungin toimintaa.

Kymmenen kohdan toimenpidesuunnitelma erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa

 Erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa erikoissairaanhoidon kustannusten nousun taittamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat uuden sopimusohjausmallin valmistelu vuodelle 2021, perusterveydenhuollon vahvistaminen siirtämällä toimintoja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon sekä jatkamalla edelleen erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentämistä vuonna 2020.

Vuodelle 2021 yhdessä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmistellaan kiinteähintaista sopimusmallia, jossa erikoissairaanhoidon vuosikustannukset ovat tiedossa etukäteen. Sopimusohjausmallissa seuraavan vuoden kuntalaskutus pohjautuisi kolmen edellisen vuoden toteutuneen palvelukäytön trendiin. Malliin sisältyisi myös kannustin-sanktio -malli, missä PSHP saisi pitää itsellään osan mahdollisesta ylijäämästä, mutta vastaavasti kuntalaskutuksen kautta hyvitettäisiin vain osa mahdollisesta alijäämästä.

Helmikuussa 2020 haava- ja mobiilihoitajatoiminnot, kotilääkäri- ja muistikoordinaattoritoiminnot sekä osa siedätyshoidoista siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Muutoksen tarkoituksena on saada siirtyvät toiminnot tukemaan paremmin kotona asumista tukevaa ja muuta perusterveydenhuollon toimintaa ja ehkäistä näin tarvetta lähettää asiakkaita erikoissairaanhoidon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi osana pormestarin kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan muun muassa asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja pituutta sekä jonotusaikoja ja määriä erityisen tarkasti.  Mittaritietojen avulla verrataan sairaalasta jonottavien määrää, Rauhaniemen sairaalan osastojaksojen pituutta, kotihoidon asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja jonoaikaa tehostettuun palveluasumiseen edellisvuosien vastaaviin lukuihin ja tarvittaessa reagoidaan näihin riittävällä nopeudella ja uusilla toimenpiteillä.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitovuorokausia on tammi-lokakuussa 2019 pystytty vähentämään 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hinnoittelumuutoksista johtuen näkynyt kustannusten laskuna vuonna 2019. Vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa tavoitteena on erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen edelleen.

 

Kunnallisjärjestön hallitus 2020-2021

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus toimintakaudelle 2020-2021 valittiin edustajiston kokouksessa 26.11.2019.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hakametsän sosialidemokraattien jäsen Jyrki Koskinen. Koskinen on hoitanut puheenjohtajan pestiä jo kaksi vuotta, ja aloittaa nyt toisen kaksivuotiskautensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin niinikään yksimielisesti Tampereen sos.dem. Toveriseuran jäsen Johanna Santaniemi. Santaniemellä on pitkä kokemus kunnallisjärjestön hallituksessa toimimisesta ja hän toimii mm. kunnallisjärjestön taloudenhoitajana.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseniksi valittiin:
Ismo Alhoniemi Rantaperkiön työväenyhdistyksestä
Aila Dundar- Järvinen Messukylän työväenyhdistyksestä
Pentti Herranen Länsidemareista
Harri Hykkö Hakametsän sosialidemokraateista (uusi)
Jyri Keränen Hervannan sos.dem. yhdistyksestä (uusi)
Raisa-Tiina Lahtinen Sosialidemokraattisesta Väinö Voionmaaseurasta (uusi)
Outi Mikkola Tampereen työväenyhdistyksestä (uusi)
Antti Wallenius Tampereen sos.dem. Toveriseurasta (uusi)
Kirsti Viljanen Tulevaisuusdemareista (uusi)
Paula Virolainen Tulevaisuusdemareista

Uuden hallituksen jäsenet kuvasi Jyrki Liikka.

 

SD valtuustoryhmä: Talous tasapainoon oikeudenmukaisella tavalla

Kaupungin talous on ollut vuosikausia alijäämäinen. Useista säästöohjelmista huolimatta alijäämää ei ole onnistuttu kuromaan umpeen. Pormestari Lauri Lylyn johdolla vaalikauden alussa asetettu tavoite talouden tasapainottamisesta on vihdoin toteutumassa.

Tasapaino on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin ja velkaantumisen tahtia rajoittaa. Talousarvioehdotus tasapainottaa talouden oikeudenmukaisella tavalla, turvaa peruspalvelut ja varaa riittävästi resursseja kaupungin kasvuun, arvioi SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Kaupunginvaltuusto on ennen maanantain kokousta päättänyt yli 60 miljoonan euron säästöistä. Säästöt on kerätty palvelumaksujen korotuksilla, palveluiden heikentämisellä ja kiinteistöveron korotuksella. Salmen mukaan monet näistä päätöksistä ovat kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin.

Tällä kertaa mukaan on otettu tulopohjan merkittävä laajentaminen ja tuloveron korotus. Kuntaveron progression ansiosta pienituloiset eivät maksa kuntaveroa lainkaan, keskituloiset maksavat sen osittain ja suurituloiset kokonaan. Nyt myös suurituloiset saadaan mukaan taloustalkoisiin, mikä lisää oikeudenmukaisuutta, kertoo Salmi.

Panostuksia koulutukseen, ikäihmisten palveluihin ja köyhyyden torjuntaan

Pekka Salmi on tyytyväinen talousarvion panostuksiin palveluihin. Talousarvioehdotus vastaa kaupungin ja väestön määrän kasvuun. Ikäihmisten hoivaan panostetaan 7,5 miljoonaa euroa ja esimerkiksi kotihoitoon palkataan 30 hoitajaa lisää. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostetaan ensi vuonna 12 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta kaupunki kykenee järjestämään opetusta 500 uudelle oppilaalle ja päivähoitopaikan 300 lapselle.

Koulutukseen ja sivistykseen kannattaa panostaa, sillä ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa, perustelee Salmi.

Myös monet SDP:lle tärkeät tavoitteet etenevät talousarvion myötä. Köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksia viedään eteenpäin Huoltsun aukioloaikoja parantamalla ja tukemalla vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Alueellisten oppimiserojen kaventamiseen panostetaan 0,7 miljoonaan euroa. Tällä rahalla voidaan palkata esimerkiksi lisää erityisopettajia tai koulunkäyntiavustajia, vahvistaa oppilashuoltoa tai lisätä tukiopetusta. Myös perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja päihdehuolto saavat lisää voimavaraoja.


Nämä asiat ovat myös tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Palvelulupauksista pidetään kiinni, toteaa Salmi tyytyväisenä.

Lisätietoja

valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi
puh. 050 5658898


 

Demarien gallupissa veroprosentin nosto saa kannatusta

Tamperelaiset sosialidemokraatit ovat valmiita korottamaan Tampereen veroprosenttia vuodelle 2020. Tämä ilmenee sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön tekemästä kyselystä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 116 kappaletta. Avoimeen kysymykseen vastasi 57 henkilöä, osa lyhyesti ja osa laveammin.

Veroprosentin noston hyväksyy 85,1 % vastaajista. (14 % ei hyväksy ja 0,9 % ei osaa sanoa). 54,4 prosenttia vastanneista on valmis nostamaan veroprosenttia enintään 20,75 prosenttiin eli yhdellä prosenttiyksiköllä ja tekemään pieniä säästöpäätöksiä. 24,6 prosenttia on valmis nostamaan veroprosenttia enintään 20,25 prosenttiin (0,5 %-yksikön nosto), mutta samalla tekemään isompia säästöpäätöksiä.

12,3 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että veroprosenttia voi nostaa niin paljon kuin tarvitaan.  8,8 prosenttia kyselyyn osallistuneista sen sijaan katsoo, ettei veroprosenttia pidä nostaa siinäkään tapauksessa, että hyvinvointipalveluja jouduttaisiin karsimaan rajustikin.

Kyselyssä otettiin esille myös kunnallisten palveluiden merkitys. Perusopetus- ja varhaiskasvatus koetaan tärkeimmäksi ja heti perässä ikäihmisten palvelut. Näistä palveluista ei haluta tinkiä.

Sen sijaan joukkoliikennettä, elinkeino- ja työllisyyspalveluja sekä kulttuuripalveluita ei koeta yhtä tärkeiksi kuin kahta edellä mainittua, ja ne ovat keskenään melko lailla yhtä tärkeitä kun tarkastellaan vastausten keskiarvoja. Mikään yksittäinen palvelu ei kuitenkaan ole selkeästi vähiten tärkeä.

Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen sanoo, ettei ensimmäinen kysely suinkaan jää samalla viimeiseksi.

Me aiomme tiedustella aina sopivissa kohdin tamperelaisten sosialidemokraattien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Kuntapolitiikkaa ei tehdä kuntapolitiikan vuoksi, vaan tamperelaisten parhaaksi. Me SDP:n kunnallisjärjestönä haluamme tietää, mitä jäsenemme ajattelevat erilaisista asioista, Koskinen sanoo.

Lisätiedot:

Jyrki Koskinen, puheenjohtaja
Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry
Puh. 0400-338024
jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

Lauri Lyly vastaa valtuustokyselyyn ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hoivapalveluissa Tampereella

Pormestari Lauri Lylyn vastaus valtuutettu Noora Tapion valtuustokyselyyn koskien ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hoivapalveluissa Tampereella.

Kaupunginvaltuutettu Noora Tapion kysymys on ajankohtainen. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo konkreettisesti poikkeuksellisten sääolojen yleistymisenä maailman eri puolilla. Suomessa hoito- ja hoivapaikkojen korkeat lämpötilat ovat nousseet esille erityisesti kesän 2018 aikana, mutta jonkin verran myös kuluvana kesänä.

Kesä 2018 oli erittäin poikkeuksellinen ulkoilman lämpötilojen suhteen. Hellepäiviä oli yli 60, kun niitä normaalisti on noin 15 kpl.

Hoito- ja hoivatilojen lämpöoloista säädetään Asumisterveysasetuksessa. Ikäihmisten hoivakodeissa huonelämpötila tulisi kesäkuumallakin saada pysymään alle 30 asteessa, ja lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa alle 32 asteessa. Tässä oli haasteita toissakesänä, kun 30 asteen hellejaksoja koettiin.

Uusiin ja peruskorjattaviin ikäihmisten asumispalvelutiloihin pyritään asentamaan jäähdytysjärjestelmät. Lähtökohtaisesti kaikki sairaalat, hoitolaitokset ja toimistorakennukset varustetaan jäähdytyksellä. Koulujen, opetusrakennusten ja päiväkotien erillistilat, esim. keittiöt, hallinto- ja neuvottelutilat sekä tietotekniikan opetustilat varustetaan jäähdytyksellä, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä.

Sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso (jossa huonelämpötila on alle +27 astetta) pyritään saavuttamaan työ- ja opetustiloissa, mutta sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana.

Koukkuniemessä järvivesijäähdytys on käytössä Jukola, Impivaara ja Toukola -rakennuksissa sekä se on suunniteltu Männistö- rakennukseen. Vanhoissa taloissa jäähdytysjärjestelmiä ei juurikaan ole. Myöskään terveysasemilla ei jäähdytystä yleensä ole, joskin Hatanpään terveysasemalle jäähdytyslaitteisto on asennettu jokin aika sitten.

Henkilökunta on esimerkiksi Koukkuniemessä ohjeistettu lisäämään tarvittaessa ilmastointia ja avaamaan ikkunoita, ja myös tuulettimia löytyy hoivapaikoista. Asukkaille tarjotaan kuumina päivinä myös tavallista enemmän juotavaa.

Henkilökuntaa taas on ohjeistettu pitämään taukoja normaalia useammin, juomaan riittävästi ja muutenkin huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Työskentelyolosuhteiden seuranta on työturvallisuuslain perusteella työnantajan velvollisuus. Vaikka työsuojelulaissa lämpöoloille ei ole säädetty varsinaisia raja-arvoja, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työilman lämpötilasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa henkilöstön terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi lämpöolojen arvioiminen on työterveyshuollon työpaikkaselvityksen oleellinen osa, jossa samalla arvioidaan lämpötilasta aiheutuvien terveystarkastusten tarve.

Hoito- ja hoivapaikkojen kohonneet lämpötilat nousevat kesäisin usein myös työsuojelutoimijoiden tietoon. Tällaisissa tilanteissa asia saatetaan Tilapalveluiden isännöitsijöiden tietoon, jotka ryhtyvät toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusia rakennettaessa ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin varaudutaan entistä paremmin. Turvalliset sisäilmaolosuhteet pyritään varmistamaan suunnittelussa ensi sijassa passiivisin keinoin, mm. ikkunoiden sijainnilla ja varjostuksella. Uusia tiloja suunniteltaessa arvioidaan myös jäähdytyksen tarve. Näin toteutetaan myös valtuuston hyväksymiä Kestävä Tampere 2030 -linjauksia, joissa todetaan, että ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin varaudutaan. Yksi keino tässä on kaukojäähdytyksen lisääminen. Tampereen Sähkölaitos on laajentanut kaukojäähdytysverkkoa viime vuosina keskustan alueella, ja mm. Taysin alue on sen piirissä.

Toinen hyvä keino on kaupunkivihreän lisääminen. Täydennysrakentamisen oloissakin tulee turvata viihtyisät puisto- ja viheralueet, jotka tarjoavat helteillä varjoa ja suojaa. Tampereella on tänä vuonna testattu useissa kaavahankkeissa viherkerroin-työkalua, jolla pyritään turvaamaan riittävät viheralueet kasvavassa kaupungissa.

Tampereen kaupungin riskienhallinta ja pelastustoimi ovat myös tunnistaneet valtuustokysymyksen nostaman riskin.

Kansallinen riskiarvio laadittiin sisäministeriön johdolla vuonna 2018. Sen mukaan turvallisuusympäristö on muutoksessa monestakin syystä. Yksi keskeinen asia on sää- ja ilmastoriskien vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen. Muutos lisää vaaratekijöiden aiheuttamia riskejä muuttamalla näiden ilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta sekä niiden tyypillistä esiintymisajankohtaa. Lisäksi muutoksen todetaan tuovan uusia hitaammin syntyviä suoria riskejä muun muassa terveysturvallisuudelle. Riskiarviossa todetaan, että terveysriskejä ovat jo nykyisin esiintyvät helteen aiheuttamat terveyshaitat, vesiepidemiat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat sekä kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat.

Kansallisen riskinarvion rinnalla laadittiin vuonna 2018 pelastuslaitosalueittain alueelliset riskiarviot. Valmistelun ohjausryhmänä toimi Pirkanmaan valmiustoimikunta, jota täydennettiin kuntien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajilla. Tampereen kaupungin edustajat olivat mukana sekä ohjausryhmässä että varsinaisessa työryhmässä. Tarkasteluun valittiin kymmenen keskeistä ja merkittävää alueellista riskiä. Useat riskit liittyvät tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen. Yhtenä tarkastelun kohteena on ollut muun muassa laajavaikutteinen luonnon ääri-ilmiö. Erityisenä tarkastelun kohteena on ollut myrskyjen, tulvien ja laajojen metsäpalojen aiheuttamat vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Työn tuloksia on jo hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään myös Tampereen kaupungin valmiussuunnittelussa ja varautumisessa häiriötilanteisiin.

Osana Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaa on käynnistetty ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman valmistelu. Suunnitelma tehdään yhteistyössä eri kaupungin toimijoiden kanssa ja siinä kartoitetaan myös sään ääri-ilmiöihin, kuten poikkeukselliseen kuumuuteen, liittyvät riskit ja sopeutuskeinot. Tavoitteena on, että työ valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Sopeutumissuunnitelmaan liittyen on juuri valmistunut ilmastonmuutoksen riskiarviointi, joka tehtiin osana kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen edellyttämää Tampereen kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaa, eli niin sanottua SECAP-raporttia. Siinä on kartoitettu ilmastonmuutoksen riskejä Tampereen alueella. Raporttiluonnoksen mukaan suurimmat riskit liittyvät rankkasateisiin ja myrskyihin. Äärimmäisen kuumuuden riskitasoa pidetään kohtalaisena, mutta sen ennakoidaan kasvavan jo lyhyessä ajassa eli alle 5 vuoden aikana.

Ilmaston lämpeneminen on siis huomioitu monin eri tavoin sekä kansallisessa, alueellisessa että paikallisessa riskiarviossa. Arviot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan suoraan käsittele esimerkiksi kohonneiden lämpötilojen vaikutuksia kaupungin työntekijöihin tai hoivapalveluiden asiakkaisiin. Jatkossa lämmön nousemisen aiheuttamia vaikutuksia ja toimenpiteitä onkin tarpeen suunnitella laajemmin myös tästä näkökulmasta erityisesti saneeraus- ja uudisrakennushankkeissa.

Lopuksi toteaisin, että se tärkein keino ehkäistä terveydelle haitallisia säätiloja on ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kansainvälisesti sovittuun 1,5 asteeseen. Se on myös Tampereen kaupungin tavoite ja haluamme tehdä oman osuutemme ilmastotalkoissa ja siksi kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Tampere vuoteen 2030 mennessä. Pormestariohjelman päivityksessä todetaan, että tähän tavoitteeseen tähtäävä Kestävä Tampere -tiekartta päivitetään kuluvan valtuustokauden aikana.Lauri Lyly, Pormestari