Uudistunut työpaja käynnisti kuntavaalityön

Tampereen sosialidemokraatit aloittivat keskiviikkona valmistautumisen ensi huhtikuun kuntavaaleihin kokoontumalla ensimmäiseen kuntavaaliohjelman työpajaan. Poikkeukselliset ajat näkyivät keskiviikkonakin, kun osa osallistujista oli mukana etäyhteyksien avulla.

– Meillä on Tampereella hyvä mahdollisuus tehdä kunnon vaalitulos. Toivottavasti noste jatkuu vaalipäivään asti, kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen sanoi avauspuheessaan.

Vielä muutama vuosi sitten tämä ei olisi ollut kovin helposti toteutettavissa ja ilman koronaa tätä tuskin olisi toteutunut: Tampereen työväentalolle kokoontui 30 ihmistä ja etäyhteyksillä mukana oli kymmenen henkilöä. Kaikilla yhteisenä tavoitteena laittaa liikkeelle kuntavaaliohjelman valmistelutyö.

Työpajan vetäjä, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Vatanen pohjusti työpajan toimintaa lähettämällä osallistujille kyselyn, jonka vastausten pohjalta työtä lähdettiin tekemään. Vaaliohjelman laatimisen taustalla on halu saada mukaan mahdollisimman paljon tamperelaisia demareita.

– Siksi muotona on työpajatyöskentely ja lähtökohta avoimuus. Monissa organisaatioissa kevään aikana hyväksi havaittu etäosallistuminen on käytössä jo tässä ensimmäisessä kokoontumisessa. Vaaliohjelma on tämän liikkeen näköinen, joten mahdollisimman monen on päästävä sanomaan mielipiteensä, Vatanen totesi.

Kyselyyn osallistuneet antoivat arvosanan tämän valtuustokauden aikana tehdystä työstä. 32 prosenttia antoi arvosanaksi 7 ja 46 prosenttia kahdeksikon. Kuluneen valtuustokauden onnistumisia kuvattiin yhdellä sanalla, jolloin esille nousivat ”ratikka”, ”talous”, ”varhaiskasvatus” ja ”pormestariohjelma”.

Kysyttiin myös, missä SDP olisi voinut parantaa. Tässä kohdassa esille nousivat muun muassa ”mielenterveyspalvelut”, ”riitely”, ”henkilöstöpolitiikka” ja ”viestintä”.

Vaaliohjelma palvelee vaalien jälkeenkin

Työpajan sisältö jakautui kolmeen osaan eli menneeseen kauteen, ohjelman tekemiseen ja muotoon sekä tulevan kauden tavoitteisiin. Hyväksi koettiin asiakirja, jossa on konkreettiset tavoitteet ja niille pidemmät selitykset. Lisäksi suuri osa toivoi lyhyttä, maksimissaan kymmenen tavoitetta kattavaa listausta, jota olisi myös helpompi jakaa kuin paksumpaa painotuotetta.

– Ehdottomasti vaaliohjelma tarvitaan niin äänestäjiä kuin ehdokkaitakin ajatellen. Laaja vaaliohjelma palvelee myös kuntavaalien jälkeen, kun ryhmät aloittavat neuvottelut, huomautti valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Kuntavaalityöpajan osallistujien mukaan SDP:n olisi tavoiteltava muun muassa työllisyyden lisäämistä, nuorten aseman parantamista, asuntorakentamisen lisäämistä, suurimman puolueen asemaa, pormestariutta, yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa. Tärkeiksi tavoitteeksi koetaan myös muun muassa ikäihmisten parempi huomioiminen, mielenterveyspalvelujen lisääminen ja koulutukseen satsaaminen.

Työllisyys, koulutus, asuminen…

Yhteenvetokeskustelussa ryhmistä nousivat esille muun muassa sanat työllisyys, koulutus, asuminen, lapset ja nuoret, mielenterveyspalvelut, kulttuuritoiminta ja kestävä kehitys.

Sen sijaan ei-sanan osallistujat sanoivat irtisanomisille, yhtiöittämisille, yksityistämiselle, leikkauksille ja veronkorotuksille.

Kuntavaalityöpajan nuorin osallistuja Kaapo Asuma oli mielissään ensimmäisen työpajan annista. Perinteisen osallistumisen ja etäosallistuminen yhdistäminen sai Asunmaalta kiitoksia.

– Tämä oli hyvä alku ja hyvä tapa valmistaa vaaliohjelma. Lähdin todella hyvillä mielillä ja suurella innolla miettimään vaaliohjelman sisältöä, tamperelaisten demarien tavoitteita ja sitä, millainen Tampere on seuraavan valtuustokauden jälkeen

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

Oikeudenmukainen ulostulo kriisistä

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Koronaepidemia alkaa laantua Suomessa, ja yhteiskunta palata kohti normaalia. Katseet kohdistuvat tulevaisuuteen. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä.

Aikaisempien epidemiakriisien kokemukset osoittavat, että taloudelliset vaikutuksen ulottuvat useiden vuosien päähän. Parhaiten elpyivät maat, joissa elvytettiin voimakkaasti.

Muutama viikko sitten julkistetussa talousasiantuntijatyöryhmän raportissa esitettiin toimenpiteitä, joilla palautetaan Suomi kestävän talouden uralle. Ensi vaiheessa, jota nyt elämme, on tuettava yrityksiä selviytymään pahimman yli. Toisessa vaiheessa taloutta on elvytettävä mm. infrainvestointien avulla. Kolmannessa vaiheessa, kun talous on saatu kasvuun, on edessä julkisen talouden sopeuttaminen menojen leikkausten ja verojen korottamisen kautta. Sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta valtion velka ei kasvaisi hallitsemattomalle tasolle.

Vihriälän työryhmän johtopäätösten kanssa voi olla pääosin samaa mieltä. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että talouden sopeuttaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Talouden pelastusoperaation lasku on jaettava oikeudenmukaisesti ihmisten ja yritysten maksukyvyn mukaan.

Kulutusverojen korottaminen nostaisi pienituloisten verotusta, koska heidän tuloistaan suuri osa menee kulutukseen. Lisäksi kulutusverot ovat tasaveroja, jotka eivät huomioi tulotasoa. Pääomaverotus ja yritysverotus tulisikin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Kannatan pääomaverotuksen jyrkempää progressiota. Myös erilaisia yritystukia tulisi vähentää ja suunnata yhteiskunnan panostuksia enemmän koulutukseen ja tutkimukseen.

Työryhmän näkemys oppivelvollisuuden pidentämisestä oli tervetullut tuki sosialidemokraattien ajamalle politiikalle. Sen sijaan lukukausimaksujen käyttöönottoa en kannata. Ne heikentäisivät pieni- ja keskituloisten perheiden lasten koulutusmahdollisuuksia.

Pekka Salmi
SDP Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Miina Vulli innolla puoluekokoukseen

SDP:n puoluekokoukseen valittujen 20 tamperelaisen ryhmässä on monelle monta tuttua henkilöä. Vasta 23-vuotias Miina Vulli ei vielä ole niiden ihmisten joukossa, jotka tunnistetaan kadulla, mutta hänestä todennäköisesti tulee tällainen.

– Odotan suurella innolla puoluekokousta. Aloitteita on todella paljon ja toivon kuulevani hyvää argumentaatiota, vaikuttavia puheenvuoroja ja puoluetta kehittävää väittelyä, Vulli sanoo.

Tampereen yliopiston ainejärjestön puheenjohtajuus, Länsi-Suomen Demarinuorten kampanjatyöntekijä, Tampereen Demarinuorten hallituksen jäsenyys, lukioaktiivi… Tässä muutama poiminto Miina Vullin mukana olemisesta järjestötyössä. Vulli valmistui keväällä luonnontieteiden kandidaatiksi Tampereen yliopistosta bioteknologian tutkinto-ohjelmassa. Opinnot jatkuvat kohti maisterintutkintoa.

Esittelytekstin mukaan ” bioteknologian tutkinto-ohjelmassa yhdistyvät luonnontieteiden ja teknisten tieteiden osaaminen lääketieteeseen tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä lääketieteellisen perustutkimuksen kautta että erilaisissa sovelluksissa, kuten sairauksien toteamisessa ja hoidossa”.

– Luonnontieteiden kandidaattina olen huomannut, miten vähän luonnontieteilijöitä on mukana SDP:n toiminnassa. On hienoa, kuinka yhteiskunnallisilta aloilta on osaajia mukana tekemisessä, mutta olisi kuitenkin antoisaa tehdä vaikuttamistyötä samankaltaisen koulutuksen saaneen kanssa tai seurata sellaisen poliitikon uraa, johon voisi paremmin samaistua koulutuksen kannalta, Vulli sanoo.

Vullin mielestä SDP:ssä on tehty paljon tulevaisuustyötä, mutta tuloksia ei ole vielä nähty. Vulli odottaa työnjäljen hiljalleen näkyvän.

– SDP:ssä varttuneemmat toimijat kannustavat ja tukevat nuoria, mikä luo hyvän ilmapiirin nuorten vaikuttamiselle. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa kyseltiin vaalilautakunnan jäseniä soittelemalla, mikä mahdollisti paikallisten jäsenten osallistamisen. Itse pidin vaalilautakunnassa toimimisesta ja siitä, että toimistolta lähestyttiin kaikkia jäseniä, Vulli toteaa.

Urheilussa mutta myös politiikassa tarvitaan esikuvia. Miina Vullilla on politiikassa omansa.

– Sanna on jo monta vuotta ollut esikuvani ja hänen työnsä inspiroi varmasti monia muitakin.

”Toivon kuulevani vaikuttavia puheenvuoroja”

Vullilla on puoluekokouksen ensikertalaisena luonnollisesti odotuksia.

– Odotan suurella innolla puoluekokousta. Aloitteita on todella paljon ja toivon kuulevani hyvää argumentaatiota, vaikuttavia puheenvuoroja ja puoluetta kehittävää väittelyä, Vulli sanoo.

Edessä olevien linjanvetojen ja päätösten ohella Vulli toivoo myös kohtaamisia muiden puoluekokousedustajien kanssa. Tähän on 23-vuotiaalla naisella painavat syynsä.

– Tampereella nuoret toimijat ja vanhemmat jäsenet on toistaiseksi vähän erillisiä joukkoja. Toivon tutustuvani puoluekokouksen aikana muihin Tampereen ja Pirkanmaan toimijoihin, mutta myös laajemmin muualla Suomessa vaikuttaviin puolueen jäseniin.

Puoluekokouksesta seuraavana viikonloppuna on Demarinuorten liittokokous, joka voi Vullin sanoin ”tuntua mukavan kevyeltä valtavan puoluekokouksen jälkeen”.

Poliittinen ilmapiiri ei houkuttele vaikuttamiseen

Politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostunut Vulli on tietysti seurannut ja seuraa herkin korvin sekä silmin Tampereen kuntapolitiikan tapahtumia. Aina tunnelmat eivät ole kovin iloisia.

– Nykyinen poliittinen ilmapiiri ei houkuttele lähtemään mukaan edes kuntavaikuttamiseen. Toisia ymmärretään tahallaan väärin, asioita vääristellään tai suoraan valehdellaan. Ylipäänsä arvostus kanssaihmisiä kohtaan on toisinaan harmittavan vähäistä. Tällainen on omiaan vähentämään myös nuorten kiinnostusta vaikuttamista kohtaan, Vulli sanoo.

Ratikka on Vullin mieleen ja silmään. Työ näyttää jo monin paikoin valmiilta ja valmiit kohdat on Vullin mukaan huolitellun siistejä.

– Pidän siitä, miten esimerkiksi Sammonkadulla korostuu upeasti vihreä nurmi. Ratikkaväylä näyttää pohjoismaisen avaralta ja raikkaalta.

Korona-aika on korostanut entisestään kaupunkiviheralueiden tärkeyttä. Vullille tärkeimpiä alueita ovat Eteläpuistosta Hatanpään arboretumiin ulottuva ranta-alue ja Pyynikki.

– Ulkoillessa on ollut jopa hankalaa noudattaa etäisyysrajoituksia, kun näistä rannoista nauttivat monet perheet, lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, pyöräilijät ja muut ulkoilijat. Viheralueet ja rakentamaton luonto ovat tärkeä osa kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia, Vulli huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Hyviä uutisia!

Tänään 1.6.2020 astuu voimaan uusi tieliikennelaki, ja kotihoidon työntekijöiden pysäköinti helpottuu!

Kotihoito voi pysäköidä ilman aikarajaa ja parkkimaksua.
Työntekijältä kuluu vähemmän aikaa parkkipaikan etsimiseen.
Aikaa jää enemmän tärkeään työhön ja ihmisten kohtaamiseen.

 

 

Esteettömyydestä pitää puhua enemmän

Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaisa Vatanen istuu Pyynikinharjun laella penkillä ja puhuu liikkumisen merkityksestä ja esteettömyydestä ikääntyville ihmisille. Hänen mielestä näihin sanoihin kiinnitetään liian vähän huomiota.

– Tarvitaan nykyistä enemmän rakentamisen ja kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen huomauttaa.

Tampereen strategian tavoitteena on sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä että edistää tamperelaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona tai palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Yhdyskuntalautakunnan jäsenen Kaisa Vatasen mielestä keskeinen kotona asumisen turvaava asia on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja siten virkistäytymiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Strategiaan on kirjattu, että esteettömyyttä edistetään kaikessa toiminnassa. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää, Vatanen muistuttaa.

Esteettömyydellä on Vatasen mukaan suuri merkitys yhdenvertaisuuden toteutumisessa, mutta myös yleisesti koko kaupungin viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta.

– Usein, kun mietitään ja parannetaan esteettömyyttä, tullaan parantaneeksi toimintaympäristöä kaikille, niin vammaisille, rattaiden tai polkupyörien kanssa liikkuville ja ihan kaikille muillekin.

Tampereella tehty töitä tasa-arvoisemman liikkumisen eteen

Vatanen muistuttaa, että Tampereella on tehty tällä vaalikaudella tehty paljon töitä sen eteen, että Tampereesta tulisi liikkumisen suhteen tasa-arvoisempi kaupunki, mutta paljon on vielä tehtävää.

– Tällä hetkellä esteettömyyteen vaikuttavat väliaikaisesti keskustan monet rakennustyömaat ja niiden muuttuvat liikennejärjestelyt, joilla toivottavasti saavutetaan parempaa, esteettömämpää kaupunkia, Vatanen sanoo.

Vatasen mielestä Tampereen tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on tärkeää monen muun tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ovat tärkeitä osia niin ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi tehtävässä työssä kuin kansanterveyden kannalta.

– Se, että jokainen meistä pääsee ulos ja liikkeelle mahdollisimman helposti, tukee hyvinvointia ja terveyttä. Julkisessa keskustelussa kiinnitetään liian vähän huomiota liikkumisen merkitykseen, ja näin on erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta. Tarvitaan nykyistä enemmän sekä rakentamisen että kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen toteaa.

Tampere on päättänyt esteettömien reittien tavoiteverkostosta, jonka tavoitteena on varmistaa esteettömien reittien olemassaolo ja ylläpito erityisesti keskusta-alueella. Vaikka esteettömyyteen Vatasen sanoin ”aika hyvin kiinnitetäänkin huomiota” kaupunkisuunnittelussa, on näihin tavoitteisiin pääsemisessä vielä tekemistä pitkäksi aikaa.

– Esteettömiä reittejä tehdessä kyse on monista asioista, esimerkiksi kulkupinnoista, suojatiemerkinnöistä, eri tienosien selkeästä erottelusta, portaista ja luiskista, valoista, kaivonkansista ja istuimista. Tavoitteisiin koitetaan päästä niin ratikka- ja muiden katuremonttien osana mutta myös esimerkiksi penkkien lisäämisellä reiteille, jotka ovat ikäihmisten päivittäin käyttämiä asiointireittejä, Vatanen sanoo.

Esteettömyys on SDP:lle tärkeä asia

Esteettömyyttä on suhteellisen helppo parantaa silloin, kun luodaan uusia alueita tai peruskorjataan vanhaa. Haastavampaa esteettömyyden parantaminen on Vatasen mukaan alueilla, jotka eivät ole tulevien vuosien korjaussuunnitelmissa.

SDP:lle esteettömyyteen liittyvät kysymykset ovat olleet tärkeitä, ja niiden eteen jatketaan töitä myös ensi kevään vaalien jälkeen.

– Tavoitteet ovat korkealla ja niiden eteen tehdään paljon töitä. Keskeistä onkin, että esteettömyyttä pidetään myös poliittisesti tavoiteltavana asiana tulevaisuudessakin. Mikäli tähän ei panosteta niin strategian tasolla kuin myös resursseissa, ei tavoitteisiin päästä. Työ on joka tapauksessa hidasta, joten sen pitää pysyä poliittisella agendalla pitkään valmistuakseen.

– Tällä valtuustokaudella Tampereella on aloitettu ja jatkettu monia katuhankkeita, joissa kävely ja pyöräily on otettu huomioon. On hienoa nähdä, kuinka keskusta-alue hiljalleen valmistuu tavalla, joka palvelee kävelijöitä ja pyöräilijöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Vatanen sanoo.

Ympäristölautakunnassa on useasti kiinnitetty huomiota erityisesti liikkumisen turvallisuuteen. Risteysalueiden järjestelyiden, värien käytön ja rakennusmateriaalien valinnan kautta voidaan tehdä isoja parannuksia.

– Kävelypainotteisuuden lisääminen lisää myös viihtyisyyttä, mikä taas palvelee elinvoimaa ja kaupungin houkuttelevuutta, Vatanen huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tampereen koulujen korjausvelka on suuri

Pispalan koulun perusparannus lähtee vihdoin liikkeelle yli vuoden viivästymisen jälkeen. Väistötilaksi aiottua Pyynikintie 2:ta ei viime syksynä voitukaan ottaa käyttöön rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien ja niiden vaatimien korjaustoimien laajuuden takia.

– Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on kasvanut aika suureksi. Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Perusparannus tuo vuonna 1915 valmistuneeseen Pispalan koulun tilat vastaamaan nykyaikaisia opetuksen tarpeita. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa ja valmistua marraskuussa 2021 siten, että rakennus on otettavissa käyttöön tammikuun alussa 2022. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.

Ensi lukuvuodeksi osa oppilaista siirtyy Tampereen kansainväliseen kouluun, mikä mahdollistetaan toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämillä tilamuutoksilla. Osa oppilaista siirtyy Kaarilan kouluun.

– Perusparannus tuo merkittävän muutoksen sisäilmaongelmista kärsineille oppilaille, opettajille ja muille työntekijöille. Hyvä sisäilma on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Energiatehokkuus paranee huomattavasti ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Koska alkuperäinen suunnitelma Pyynikintie 2:n ottamiseksi väistötilaksi ei toteutunut, sijoitettiin täksi lukukaudeksi nuorimmat Hyhkyn koulun pihan rakennettuun väliaikaiseen rakennukseen ja vanhemmat oppilaat kuljetettiin Vuorekseen.

– Nyt katseet eteenpäin. Tärkeintä on, että perusparannus voi vihdoin alkaa ja oppilaat sekä henkilökunta saavat terveellisen ja toimivan ympäristön, Pohjola huomauttaa.

Pohjola pitää ikävänä asiana sitä, ettei Pispalan koulun perusparannusta saatu aloitettua suunnitellusti. Kun alkuperäinen väistötila ei toteutunutkaan, syntyi paljon julkisuutta tuonut keskustelu oppilaisen kuljettamisesta Vuorekseen. Koulun vanhemmat ja luottamushenkilöt väänsivät kättä, muut tamperelaiset seurasivat juupas-eipäs -keskustelua enemmänkin sivusta.

– Hämmästelin tätä suurta vastustusta kuljetuksia kohtaan. Tätä ennen oppilaita kuljetettiin Vehmaisista Vuorekseen ja se onnistui hyvin. Kun kuljetus olisi lähtenyt yhdestä paikasta, ei aikaa olisi kulunut puolta tuntia enempää. Mielestäni alle puolen tunnin koulumatkakuljetus ei olisi ollut mitenkään liian pitkä, Pohjola sanoo.

Korjausvelka on kasvanut suureksi

Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on Pohjolan mukaan ”valitettavasti kasvanut aika suureksi”.

– Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan. Joissakin kouluissa päästään muutamia vuosia eteenpäin pienemmillä korjaustoimilla, Pohjola sanoo.

Pohjola on miettinyt paljon syitä sisätilaongelmiin. Hän kysyykin, olisiko hyvä, jos kouluilla olisi oma vahtimestari, jolla olisi osaaminen teknisiin laitteisiin ja joka huolehtisi, että rakennuksen tekniikka on toimivaa

– Koulun ammattitaitoinen ja oma vahtimestari pystyisi läheltä seuraamaan kiinteistön teknisten laitteiden kuntoa ja niiden toimivuutta. Yhteistyö huollon kanssa takaisi rakennusten kunnossa pysymisen, Pohjola toteaa.

Pohjola tietää, ettei kaikkia vanhoja rakennuksia pystytä korjaamaan eikä niitä kannata korjata. Näin ollen Tampereellakin on rakennettu uusia koulurakennuksia.

– Monia koulurakennuksia on saatu korjattua mutta paljon on vielä perusparannuksia odottavia kohteita. Väliaikaisten väistötilojen käyttö on kallista, eikä ole mitenkään mielekästä ja siksi keskusteluissa on tullut esille Pyynikintie 2, joka voisi olla pidempiaikainen väistötila aina tarvitseville, sanoo Pohjola.

Pyynikintie 2 on aina opettanut

Osoitteeseen Pyynikintie 2 vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa on ollut alusta alkaen opetusta. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Tampereen teknillinen oppilaitos.

Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on apulaispormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa Tampereen kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä vastaaminen, maa- ja tilapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä omistajan tavoitteiden asettaminen.

Lautakunnalle kuuluu myös esimerkiksi maa- ja tilapolitiikan toimeenpano kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta, asuntotuotannon kehittäminen sekä asuinalueiden tasapuolisesta kehityksestä huolehtiminen ja seuranta.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korjaus kohtaan Vuoreksen kouluun väistötilana. Korjaus tehty klo 22.45. Oppilaat ovat edelleen Pispalan koulussa. Pienimmät siirtyvät Hyhkyn koulun väistötilaan syksystä.

Valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi

Iidesjärvi on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintukohteista ja siellä esiintyy laajasti myös uhanalaisia lintuja, hyönteisiä, lepakoita, perhosia ja esimerkiksi merkittävä viitasammakkoesiintymä. Iidesjärvi on ainutlaatuinen ja melko luonnonmukainen alue kaupungin keskustan välittömässä tuntumassa.

Nekalaan Iidesjärven rannalle on ollut suunnitteilla perhepuisto jo kohta kymmenen vuoden ajan. Koko alueen asemakaava on ollut jumissa jo pitkään ja se estää myös esimerkiksi Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Nekalan perhepuiston toteuttaminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa, eikä se paikkana ole ihanteellinen sellaiseen toimintaan. Perhepuistolle löytyisi parempi ja ihmisiä palvelevampi paikka lähempää keskustaa esimerkiksi Eteläpuistosta.

Iidesjärven ympäristöä ja luontoa tulisi kehittää suojelun, ennallistamisen ja eliöstön lähtökohdista. Alue toimii jo nyt sellaisenaan hyvänä paikkana myös ihmisten virkistysalueena ja rikkaana luontokohteena. Se ei kaipaa lisäkseen mitään erillisiä aktiviteettejä, jotka haittaisivat rikkaan ja herkän luontokohteen rauhaa tarpeettomasti. Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on saatava tehtyä mahdollisimman pian.

Esitän, että kaupunki luopuu Nekalan perhepuistohankkeesta ja kaavoittaa alueen luonnonsuojelun näkökulmasta, sekä alkaa suunnitella perhepuiston rakentamista sille paremmin soveltuvaan paikkaan.


Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd.)

Kuva: Ilkka Porttikivi