SDP Tampere - ruusu

SDP Tampere I Kuuluuko huumori politiikkaan?

Huumori on asenne, jolla maailmaa katsotaan myötätuntoisesti ja empaattisesti. Pertti Paasio (2.4.19324.4.2020) kuului niihin harvoihin, joilla oli hyppysissään humoristinen tilannetaju.

Jos politiikassa puheenvuoroihin saa mukaan humoristisen heiton, se on pelkästään hyvä asia. Oleellista on, että osaa oikealla tavalla keventää tunnelmaa. Tämä tietysti koskee kaikkia elinpiirejä, ei pelkästään politiikan näyttämöitä.

Rennossa tunnelmassa ajatus liitää kepeämmällä otteella, jolloin myös luovien ratkaisujen määrä kasvaa.

Paasio toimi SDP:n kansanedustajana 1975–79 ja 1982–96. Hän oli Harri Holkerin hallituksen ulkoministerinä 1989–91. SDP:n puheenjohtajana Paasio toimi 1987–91 ja europarlamentaarikkona vuosina 1996–1999.

Aikalaiset ovat muistelleet kuluneella viikolla Pertti Paasiota.

Toimittaja Kirsi Heikel kirjoittaa: ”Olin 90-luvulla illallispöydässä, jossa Pertti Paasio ja kreikkalainen EU-virkamies väittelivät siitä, kumman maan saaret ovat kauniimmat.

Teidän saaret ovat pieniä kuin kivet eikä niissä asu ketään, sanoi kreikkalainen.

Niin, sitä kutsutaan luonnoksi, vastasi Paasio.”

Kirjailija taas Jari Tervo muistelee näin: ”Tarinan mukaan ulkomainen toimittaja kysyi ulkoministeri Paasiolta, eikö ole kamalaa, että Suomella on tuhat kilometriä rajaa Neuvostoliiton kanssa. Paasio vastasi: kamalaa olisi, jos sitä rajaa ei olisi.”

Vuonna 1996 Pertti Paasio julkaisi kirjan Minä ja Mr Murphy (Gummerus). Kirjassa Paasio kertoo herkullisia poimintoja poliitikon matkan varrelta. Ulkoministerinä toimineen Paasion eriväriset kengät tai sotkeutuminen frakkipaitaan ovat inhimillisiä sattumuksia hänen elämästään.

Filosofiansa Paasio pelkistää kirjan esipuheessa.

Kun Murphyn lain peruslähtökohta tunnetusti on periaate, että asia, joka voi mennä pieleen, menee pieleen; ellei asia, joka voi mennä pieleen, menekään pieleen, jälkeenpäin osoittautuu, että olisi ollut parempi, että se olisi mennyt pieleen.”

Demokraatti-lehti haastatteli Pertti Paasiota elokuussa 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlissa Turussa. Lehti kysyi Paasiolta, mikä on puolueen suurin ratkaisua vaativa kysymys, jotta se pärjää jälleen seuraavat 120 vuotta.

Pitää lakata kuvittelemasta, että on olemassa jokin ratkaisu, jota me emme vain huomaa. Se on jatkuvaa työtä ja kuuntelua, yhteistoimintaa sekä luottamusta omaan porukkaan ja puolueeseen, Pertti Paasio opasti.

Paasion mukaan on tärkeää luottaa omaan puolueeseen ja kunnioittaa yhdessä rakennettua politiikkaa ja toinen toisiaan, vaikka ei aina kaikkeen olisikaan tyytyväinen.

Eero Heinäluoma muistelee tapausta, jolloin SDP:llä oli vaalien alla vastoinkäymisiä.

Tunnelma oli vähän mollivoittoinen. Pertti ehdotti, että vaihdettaisiin vaalilause ja otettaisiin tilalle: ’Äänestä meitä, edes säälistä.’ Pertti pystyi keventämään tilanteita, mikä oli tärkeää, koska politiikassa asiat ovat yleensä vaikeita ja niihin liittyy paljon ristiriitoja, Heinäluoma kertoo.

Palataan vielä Paasio kirjaan.

Hän päättää kirjansa varsin osuvasti: ”Tavaksi on tullut sanoa, etten päivääkään vaihtaisi pois. Kyllä minä muutaman vaihtaisin. Mitä edessäpäin on, onneksi en tiedä.”

Teksti Jyrki Liikka

Vanhusneuvosto on ja pysyy itsekkäästi ikäihmisen asialla

Tampereen kokoisella kaupungilla on useita toimielimiä perinteisen kuntapolitiikan organisaation ohella. Yksi näistä on vuonna 1999 perustettu vanhusneuvosto, jonka roolia puheenjohtaja Tarja Jokinen kuvaa lauseella, ”sen kuuluu olla piikki päätöksenteon lihassa”.

– Vanhusneuvostoa ei tulisi pitää ainoastaan sosiaali- ja terveysasioista kiinnostuneena, vaan haluan painottaa aina enemmän toimintaamme kulttuuri- ja vapaa-ajan puolelle, Jokinen toteaa.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja, SDP:n pitkäaikainen ex-kaupunginvaltuutettu ja entinen apulaispormestari Tarja Jokinen painottaa, ettei neuvostolla ole päätösvaltaa. Se voi ainoastaan lausua ja kuulla eri alojen asiantuntijoita. Vanhusneuvosto on poliittisesti valittu, mutta Jokisen sanoin ”mitään politiikkaa ei harrasteta”.

–  Olemme yksimielisen itsekkäästi Tampereen ikäihmisten asialla, sen olen jo tähän mennessä huomannut. Tämän vuoksi en neuvostolle mitään päätösvaltaa haluakaan, poliittinen peli jääköön varsinaisten päättäjien ongelmaksi. Sitä olen kylläkseni saanut kokea, Jokinen sanoo.

Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen asettama toimielin, johon jäsenet valitaan eri eläkeläisyhdistysten jäsenistä. Jokinen on Eläkkeensaajien Tampereen yhdistyksen jäsen, kuten myös pitkäaikainen jäsen Eero Portaankorva.

Vanhuspalvelulain mukaan vanhusneuvostolta on kaikissa ikäihmisiä koskevissa asioissa tiedusteltava mielipidettä. Esimerkiksi kaava- ja joukkoliikenneasioissa ympäristölautakunta on saanut pyydettyjä kannanottoja.

– Ratikan jatkolinjoja suunniteltaessa olen neuvoston puheenjohtajana kutsuttuna osallistunut suunnitteluryhmään. Velvoitteesta huolimatta toimielimet unohtavat ajoittain pyytää lausuntoa. Viimeksi näin kävi, kun vanhusasiamiehistä toisen virka siirrettiin uusiin tehtäviin. Tätä paheksuimme, onhan vanhusasiamies meille läheisin toimija. Saimme kyllä kohtuulliset perustelut niitä pyytäessämme, Jokinen toteaa.

Mikä ihmeen vanhusneuvosto?

Jokisen mielestä vanhusneuvoston iso ongelma on sen tuntemattomuus. Jokinen on usein eri tilaisuuksissa kuullut valituksia siitä, että neuvostoa ei tunneta eikä tiedetä, mitä se tekee.

– Juuri siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että meitä kutsutaan eri yhdistysten kokouksiin kertomaan toiminnastamme. Yhdessä tilaisuudessa vähän närkästyneenä minulle sanottiin, että ei tässä vielä vanhuksia olla, miksi siis tämä nimi. Enpä itsekään tuosta nimestä pidä, mutta minkäs teet, se on laissa meille annettu. Virkeät ikäihmiset, joita on tosi paljon, eivät ehkä koe kuuluvansa kohderyhmäämme, sanoo Jokinen.

Vanhusneuvostolle tulee paljon yhteydenottoja erilaisissa asioissa. Eniten varmasti puhuttavat joukkoliikenteen ja harrastusten hinnat sekä rollaattorien käyttö busseissa. Lisäksi yli 65-vuotiaiden bussilipun hinta klo 9-14 pitäisi saada pidennettyä.

– Entisenä valtuutettuna, ymmärtäen kaupungin taloudellisen tilan, minun on äärimmäisen vaikea allekirjoittaa näitä vaatimuksia. Alennusta voitaisiin suunnitella vaikkapa illan hiljaisiin tunteihin, tuolloin ehkä pikkuisen madallettaisiin kynnystä lähteä esimerkiksi teattereihin ja konsertteihin. Ehkäpä kulttuurin kanssa voisi jopa vähän tehdä yhteistyötä, kytkeä matka pääsylipun hintaan, Jokinen esittää.

Vanhusneuvosto on omalla tiedottamisellaan pyrkinyt tekemään omaa työtään tunnetuksi. Syksyllä siltä lähti tiedote penkeistä, joita toivotaan eri puolelle kaupunkia levähdyspaikoiksi. Vanhusneuvosto on toivonut koko kaupungille ”penkkikarttaa”, johon voisi kirjata toivomuksia.

– Olemme myös perustamassa joukkoliikennettä kokonaisuutena tarkastelevaa työryhmää, johon kuuluisi oman edustajamme lisäksi edustajat joukkoliikenteestä ja palveluliikennettä järjestävästä Tuomi logistiikasta. Pian meitä palveleva ratikkakin tietysti meitä kiinnostaa, erityisesti sen esteettömyys, Jokinen huomauttaa.

Sote kiinnostaa joka tilaisuudessa

Ei ole sellaista tilaisuutta, jossa vanhusneuvoston jäseniltä ei udeltaisi terveyskeskusmaksuista ja terveyskeskusten toiminnasta. Jokisen mukaan näistä tilaisuuksia viedään terveiset aina vastaavalle lautakunnalle. Jokinen kuitenkin haluaa, että vanhusneuvoston toiminta nähdään nykyistä laajempana.

– Vanhusneuvostoa ei tulisi pitää ainoastaan sosiaali- ja terveysasioista kiinnostuneena, vaan haluan painottaa aina enemmän toimintaamme kulttuuri- ja vapaa-ajan puolelle. Ennaltaehkäisy tulisi olla toimintamme pääpaino, kuten terveyttä edistävä liikunta, yhdessäolo ja erilaiset kulttuuritoiminnat.

– Neuvoston piti keväällä järjestää yhdessä Suvanto ry:n kanssa Mummon markka -tilaisuus koskien ikäihmisten raha-asioiden turvallista hoitamista. Tämä siirtyi syksyyn samoin kuin Kuule ja kerro -tilaisuus, johon ikäihmiset voivat tulla kertomaan huolistaan ja kuulemaan kaupungin asioista, Jokinen toteaa.

Tänä vuonna vanhusneuvosto edistää Tampereen kaupungin ikäystävällisyyttä sekä seuraa sosiaalipalveluiden laatua, vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Jokisella on korona-aikana päällimmäisenä huoli tamperelaisista ikäihmisistä, heidän pärjäämisestään.

– Toivottavasti ainakin yksinäisille apu löytyy. Kotihoito on lujilla ja toivonkin heille terveyttä sekä jaksamista, samoin tietysti eri palvelutaloihin ja laitoksiin. Haluan myös kiittää kaikkia vapaaehtoisia, jotka haluavat auttaa tässä vaikeassa tilanteessa, Jokinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

 

 

Petri Korhonen rohkaisee äänestämään

Joka neljäs vuosi Pirkanmaan Osuuskaupalle valitaan 60-jäseninen edustajisto, joka edustaa koko omistajakuntaa osuuskaupan hallinnossa. Edustajistovaalit alkoi keskiviikkona 25.3. ja päättyy 6.4.

Äänestämällä pääset vaikuttamaan, ketkä päätöksiä tekevät sinunkin ruokakaupastasi, sanoo hallintoneuvoston jäsen Petri Korhonen.

Tampereen jäsenalueelta valitaan Pirkanmaan osuuskaupan edustajistoon 29 edustajaa. Äänioikeutettu on jokainen ennen vaalivuotta Pirkanmaan osuuskauppaan hyväksytty jäsen. Henkilöjäsenen tulee olla täyttänyt 15 vuotta ennen vaalivuoden alkua. Edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa ja se muun muassa valitsee hallintoneuvoston.

Äänestää voi postitse tai sähköisesti verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Mikäli epähuomiossa äänestit sekä verkossa että äänestyslipulla, jää ensimmäisenä rekisteröitynyt äänesi voimaan. Vaalikone avattiin 24.3. ja sähköinen äänestys alkoi 25.3.

Hallintoneuvoston jäsen, tamperelainen Petri Korhonen sanoo edustajiston tehtävänä olevan muun muassa tilinpäätösasioiden ja voitonjaon käsittely. Hallintoneuvoston jäsenenä Korhonen ei ole ehdolla edustajiston vaalissa.

– Edustajisto myös myöntää vastuuvapauden ja valitsee hallintoneuvoston. Edustajisto järjestää lisäksi teemakokouksia, joissa jäsenet paremmin pääsevät ottamaan kantaa muihinkin kuin sääntömääräisiin asioihin, Korhonen toteaa.

Hallintoneuvoston tehtävänä on Korhosen mukaan valvoa, että osuuskauppaa ja sen hallintoa hoidetaan lain, sääntöjen sekä edustajiston ja hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Hallintoneuvosto myös vahvistaa osuuskaupan strategian.

Pirkanmaan osuuskaupan edustajiston vaaleissa on kysymys samasta asiasta, kuin muissakin vaaleissa eli vaikuttamisesta.

– Äänestämällä pääset vaikuttamaan, ketkä päätöksiä tekevät sinunkin ruokakaupastasi. Osuustoiminnan arvot eli tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovat varmasti tärkeitä meille jokaiselle. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaisi liittyä, vaikka näissä vaaleissa ei enää ehtisikään vaikuttamaan, Korhonen huomauttaa.

Jäsenalue 3 eli Tampereen demariehdokkaat

261 Grann Hanna-Maria, 262 Hakanperä Veera, 263 Helenius Sari Hannele, 264 Hirvonen Maarit, 265 Hykkö Harri, 266 Hämäläinen Eetu, 267 Ihalainen Paula, 268 Jokinen Tarja, 269 Kaivola Seppo, 270 Kallio Petri, 271 Kampman Ulla, 272 Kamppuri Eija, 273 Keränen Jyri, 274 Koskinen Elsa, 275 Kovanen Päivi, 276 Kuusinen Marie, 277 Lapila Timo, 278 Leino Joanna, 279 Leppänen Marjut, 280 Liimola Anne, 281 Lintunen Kari, 282 Luokkala Paavo.

283 Majava Paula, 284 Malezer Marko, 285 Mehtätalo Annielina, 286 Nevala Eija, 287 Niemenmaa Marjo, 288 Nieminen Helena, 289 Näreikkö Heikki, 290 Penders Elisa, 291 Porttikivi Ilkka, 292 Rainio Matti, 293 Rautiainen Jari, 294 Rokosa Inna, 295 Savikko Pertti, 296 Tapio Tarja, 297 Viljanen Iidakaisa, 298 Vilpponen Hannu, 299 Virolainen Paula, 300 Vuorinen-Vilen Päivi Marjaana, 301 Warto Alex.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

 

 

Liimola: kaikki muuttui hetkessä

Tampereen kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsen Anne Liimola elää koronan aikaa paitsi luottamushenkilönä, niin myös päiväkodin johtajana. Liimolan mukaan ”elämme kuin scifi-elokuvassa tai näemme pahaa unta, josta haluaisimme herätä”.

Päiväkotien merkitys on korostunut ja alan työntekijöiden rooli on huomattu. Alalla toimitaan nytkin luovasti ja joustavasti. Tällaisina aikoina on oleellista, että lapsien päivärytmi ja rutiinit säilyvät kotona ja päiväkodissa, Liimola sanoo.

Anne Liimola on siis paitsi kuntapoliitikko, niin myös päiväkodin johtaja. Hän on mielissään Tampereen kyvystä ja halusta tehdä nopeita päätöksiä jopa ennen kuin maan hallitus on ohjeistanut.

– Mielestäni nyt pitääkin toimia ennakoidusti ja kaupungin johtavat virkahenkilöt ovat suoriutuneet hyvin. Esiopetuksessa toteutuu etäopetus ja päiväkodeista ollaan myös yhteydessä niihin lapsiin, jotka ovat kotona. Yhteisöllisyys on oleellista nyt. Kaikki kiitos varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Myös lähiesimiehen rooli korostuu aikana, jolloin eletään päivä kerrallaan, Liimola toteaa.

Liimolan viesti on selvä: luottamus tulevaisuuteen on nyt oleellista. On tullut aika pysähtyä ja miettiä arvojamme.

– Kaikki muuttui hetkessä ja kun tästä selviämme ja uskon että niin tapahtuu, ajattelemme enemmän muita. Palaamme perusasioiden äärelle, jolloin vähemmän on enemmän. Eikö läheiset ja terveys olekin oleellista eikä jatkuva kiire ja kuluttaminen? Yhdessä vietetty arki on merkityksellistä.

– Luonnon merkitys korostunee jatkossa ja toivottavasti myös entistä enemmän kotimaisuus ja lähituotanto. Meidän tulee pitää huolta omavaraisuudestamme. Itsekkyyden aika olkoon ohi, sanoo Liimola.

Yhteiskuntaa koetellaan

Vaikka Tampereen kaupunki saa hyvän arvion, niin Liimola toivoo silti, että vältettäisiin koulujen ja päiväkotien yhdistämisiä. Näin on mahdollista estää sosiaalisten kontaktien lisääminen.

– Toivon koko sydämestäni, että ihmiset ihan aikuisten oikeesti välttäisivät nyt sosiaalisia kontakteja, sanoo Liimola.

Kuntatalouden haasteet ovat edessä, ja tasapainotus kestää kauan. Liimola sanoo olevansa vankkumaton hyvinvointivaltion kannattaja, joka uskoo tilanteesta selvittävän, koska ”me pidämme toisistamme huolta”.

Yhteiskuntaa koetellaan, toteaa Liimola.

– Meillä kansalaisilla on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia, joten noudatetaan nyt meille annettuja ohjeita, jotka ovat meidän hyväksi määrätty. Toivon jokaiselle voimia tuleviin viikkoihin, tämä sota on haastava, koska vastustajasta emme tiedä kaikkea, mutta me selviämme, Liimola toteaa.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Varhaiskasvatuksessa on Liimolan mukaan tapahtunut viime vuosina paljon uuden lain myötä mutta myös sen myötä, että varhaiskasvatus on selkeästi osa kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, sen vahva perusta.

Liimola muistuttaa varhaiskasvatuksen olevan kasvatusta, opetusta ja hoitoa, jossa korostuu lapsen osallisuus ja lapsilähtöisyys.

– Varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Vain laadukkaalla varhaiskasvatuksella on vaikutusta.  Laatuun vaikuttaa lapsiryhmän koko ja koulutettu osaava henkilöstö, toteaa Liimola.

Liimolan mielestä on tärkeää, että Tampere on pitänyt kaupunginvaltuuston päätöksellä kiinni subjektiivisesta oikeudesta sekä lasten ja aikuisten suhdeluvusta. Kehitettävää silti löytyy.

– Lakiin tulisi saada kuitenkin tarkemmin kirjattua henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku ryhmäkohtaisesti. Toivoisin myös maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentamista ainakin viisivuotiaisiin, sanoo Liimola.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP Tampere Valtuustoaloite koskien uusien koulujen rakentamista

Kouluja rakennetaan kautta Suomen nyt miljardeilla euroilla. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyminen isoihin yhtenäiskouluihin. Lisäksi sisäilmaongelmat pakottavat kunnat investoimaan uusiin tiloihin. Samalla koulujen rakentamisen ympärillä käydään meillä ja muualla vilkasta keskustelua erityisesti muotiin tulleiden monimuotoisten eli avoimien oppimisympäristöjen kohdalla. Entisen mallisia kouluja, joissa kaikilla luokilla oli oma luokkahuone, oppilaalla oma pulpetti ja joissa oli käytävät naulakkoineen, ei enää juuri pystytetä. Samanlaista suuntausta on näkyvissä myös päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät saavat itse päättää, minkälaisia koulutiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa tai Opetushallituksen ohjeistusta.

Nyt tavoitteena on rakentaa monipuolisia, yhdisteltäviä, avattavia ja läpinäkyviä tiloja. Näihin sisältyy avoimia yhteistiloja, joita voidaan tarpeen mukaan muunnella sermeillä, liikuteltavilla seinillä, paljeovilla tai verhoilla. Avoimet oppimisympäristöt tukevat samanaikais- tai yhteisopetusta, jossa esim. kaksi opettajaa, erityisopettaja ja ehkä myös avustaja työskentelevät yhdessä ison ryhmän kanssa. Opetushallitus on myös kannustanut tämän tyyppiseen opetukseen avustamalla kouluja yhteisopettajien palkkaamiseen. Yhteisopetuksen vaikutuksesta oppilaiden suoriutumiseen ei ole tutkittu, mutta monet opettajat ovat kokeneet työtavan myönteisesti. Tutkimustietoa avoimista oppimisympäristöistäkään ei juuri ole olemassa, vaikka niitä rakennetaan kiivaasti.

Keskusteluissa käytännön työn kokemuksista avoimissa oppimisympäristöissä on noussut esiin monia huolestuttavia asioita. Oman luokan ja opettajan puuttumisesta aiheutuu oppilaalle turvattomuutta. Näin vaarantuu lapsen eheä kasvu, jolle mielenterveys, itseluottamus ja halu ja kyky opiskella rakentuvat. Näistä asioista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa. Levottomuus, melu, iso ryhmä ja sen jatkuvat muutokset haittaavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä. Muidenkin oppilaiden keskittymistä nämä tekijät haittaavat. Myös opettajien on todettu monesti väsyvän samoista syistä ja jopa vaihtavan koulua.

On tullut myös epäilys näiden uudenlaisten koulurakennusten edullisuuden ohjanneen valintoja. Rakennus, jossa ei ole käytäviä ja jossa on vähemmän erillisiä luokkatiloja kuin opetusryhmiä, tarvitsee vähemmän neliöitä. Rakennusten korjaaminen myöhemmin on kuitenkin kallista ja joskus mahdotonta. Sen vuoksi on ehdottoman välttämätöntä kerätä tutkimustietoa ja kokemuksia onnistumisista ja virheratkaisuista niin meiltä kuin muualta. Onneksi tutkimus on nyt käynnistynyt Suomen Akatemian rahoituksella ja tohtori Kreeta Niemen toimesta.

Esitämme aloitteessamme, ettei Tampereen koulurakentamisessa oteta lähtökohdaksi ainoastaan avoimia oppimisympäristöjä, ennen kuin on saatavissa tarpeeksi tutkittua tietoa näiden tilojen toimivuudesta ja vaikutuksista oppimiseen. Oppilaiden, opettajien ja opetusalan ammattilaisten tulee ohjata tilojen suunnittelua ennemmin kuin liike-elämän konsulttien. Kaikille oppilaille tulee taata turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö omine ryhmineen, opettajineen ja työskentelytiloineen.

Tampereella 16.3.2020

Valtuutetut

Riitta Ollila, SDP            Jouni Ovaska, Kesk.

SDP Tampere - ruusu

Hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää!

Työ tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Tampereen puolesta jatkuu.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

 

Minna Canthin patsas sijaitsee Tampereen Hämeenpuistossa. Kuva: Anne Liimola

 

 

 

 

 

Täydellinen yllätys sos.dem. valtuustoryhmälle

Tampereen sos.dem. valtuustoryhmä sai tietää valtuuston kokouksen alussa puheenjohtajan kertomana, että valtuutetut Atanas Aleksovski, Esa Kanerva, Anneli Kivistö ja Ilpo Sirniö sekä varavaltuutettu Ulla Kampman eroavat sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä. Muulle ryhmälle tieto tuli täytenä yllätyksenä.

– Emme tiedä tarkempia syitä, mutta epäilemme, että asia liittyy Atanas Aleksovskin tilanteesta käytyihin keskusteluihin kuluneen kahden vuoden ajalta. Asia on jakanut ryhmää, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

– Tilanne on valitettava varsinkin tällaisena ajankohtana, jossa elämme hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Nyt on pohdinnan aika, ja seuraavassa ryhmäkokouksessa käsittelemme asiaa, Salmi toteaa.

Lisätietoja:
Pekka Salmi, 050 565 8898
pekka.salmi@puistotorni.fi

SDP Tampere: Valtuustoaloite ilmaston muutoksen vaikutusten huomioimisesta liikunnan edistämiseen

Tampereen seutuhallitus hyväksyi 29.1.2010 SeutuLiike -ohjelman ja liikkumisen edistämissuunnitelman toimenpiteiden jalkauttamisen tehtäväksi yhdessä kuntien kanssa. Ohjelmatyön toteutti UKK-instituutti, ja se tukee kaupunkiseudun strategian elinvoimaisuustavoitteita nostamalla esiin hyvinvointia tukevan elinympäristön ja hyvinvoivat kuntalaiset.

Arkiliikunnan merkitys erityisenä edistämiskohteena nousee vahvasti esiin, koska sillä on keskeinen vaikutus tavallisten kansansairauksien riskien pienenemiselle ja näin ollen myös terveydenhuollon kustannusten vähenemiselle. Liikkumattomuus on mm. keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

SeutuLiike -ohjelma on tuottanut paljon tietoa mm. kohderyhmistä ja taloudellisista vaikutuksista suunnittelun ja toimenpiteiden pohjaksi. Tampereen kaupunkiseudun liikkumattomuuden kokonaiskustannukset kahdeksalle kunnalle ovat lähes 310 milj. euroa vuodessa. Tampereen osalta suorat kustannukset ovat 24 milj. euroa ja tuottavuuskustannukset 167 milj. euroa. Yhteensä siis 191 milj. euroa vuodessa.

Toimenpiteet vaativat monien eri toimialojen yhteistyötä, koska liikkumattomuusilmiö ei noudata sektorirajoja. Arkiliikunnan edistäminen vaatii toimenpiteitä liikennejärjestelmien, maankäytön ja rakentamisen, kasvatuksen ja koulutuksen, vapaa-aikapalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla. Kyseessä ei ole mikään lyhytaikainen projekti, vaan liikkumattomuuteen vaikuttaminen edellyttää jatkuvaa sitoutumista.

Peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumista edistävinä keinoina nousivat esiin organisaatiotason keinot ja fyysiseen ympäristöön vaikuttaminen. Tiedossa on myös tärkeimmät vaikuttamiskohteet muidenkin ikäryhmien osalta. Niitä ovat edellisten lisäksi tiedon jakaminen ja esteetön ympäristö.

Me elämme ilmastonmuutoksessa. Liikkumistapoihin vaikuttamisella on myös suora yhteys päästötavoitteiden saavuttamiselle. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää nyt katsoa tarkemmin tulevaisuuteen. On selvitettävä, mitkä ovat ne tulevaisuuden lajit, jotka parhaiten edistävät kaikkien ikäryhmien liikkumista. Leikkipuistojen ja muiden ulkoilupaikkojen rakentamisessa esim. sateiden ja tuulien lisääntyminen pitää ottaa huomioon. Huollon pitää toimia säätilan eikä kalenterin mukaan. Uusille innovaatioille, kuten esimerkiksi Adventure playgrounds -leikkipuistoille, aikuistenkin koolle sopiville katoksille ja erilaisille virikkeellisille rakennelmille on tilausta.
Päiväkotien ja koulujen pihojen suunnittelu on erityisen tärkeää lapsien ja nuorten arkiliikkumisen ja heidän liikuntatottumustensa kehittymisen kannalta. Sääolosuhteista riippumattomat liikuntapaikat, kuten uimahallit ja liikuntahallit, on sijoitettava tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.

Esitämme valtuustoaloitteessamme, että liikkumattomuuden vähentäminen otetaan mukaan suunnitteluun läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikilla sektoreilla ja yhteistyölle luodaan toimiva malli. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset arkiliikkumiseemme ja eri liikuntalajien mahdollisuuksien uudelleenarvioinnille.

Tampereella 16.3.2020

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä

Joukkoliikenne muutakin kuin ratikka

Matti Rainio jäi alkuvuodesta 2011 eläkkeelle Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtajan tehtävistä. Tähän päivään mennessä maailma on muuttunut, mutta muuttunut on myös Tampereen ja kaupunkiseudun joukkoliikenne.

– Matkustajien määrä, matkustusviihtyvyys ja lippujen hinnat ovat silti jatkossakin tärkeitä. Tulevaisuutta emme voi kuitenkaan rakentaa yksin ratikan varaan, sanoo Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa istuva Rainio.

Tapaamme viihtyisässä kahvilassa Tampereen kauppahallissa. Matti Rainio maistaa leivonnaistaan ja samalla pohtii, mitä muutoksia viimeisen yhdeksän vuoden aikana on Tampereen joukkoliikenteessä tapahtunut. Luonnollisesti ensimmäiseksi esille tulee raitiotien rakentaminen, mutta myös seudullisen joukkoliikenteen läpilyönti on Rainion mukaan merkittävä asia.

–  Minun toimitusjohtaja-aikanani tuli tilaaja-tuottaja -malli, joka kehittyi seudulliseksi joukkoliikenteeksi. Nyt on sitten tämä ratikka ja sen mukana aikamoiset muutokset Tampereen linja-autoreitteihin ensi vuoden aikana, sanoo Rainio.

Pääkaupungissa seudullinen joukkoliikenne on pitkään ollut osa jokapäiväistä liikennöintiä. Tampereen kaupunkiseudun liikenteestä puhutaan vasta muutaman vuoden aikajaksona.

– Yhteistyö kuntien ja liikennöitsijöiden kesken tapahtui hiukan pakosta, kun tiesimme joukkoliikennelain olevan tulossa. Liikkeelle lähdettiin seudullisen joukkoliikenteen suunnitelman tekemisellä, jossa olin mukana toimimalla selvitysmiehenä vuoden 2009, Rainio sanoo.

Luottamushenkilönä Rainio voi hyvillä mielin todeta kaupunkiseudun joukkoliikenteen olevan tänään sellaista, millaiseksi se 2010-luvun alkuvuosina suunniteltiin.

– Mukana olevat kunnat ja liikennöitsijät tekevät hyvää yhteistyötä. Aina on niitä matkustajia, joiden mielestä joku reitti on huono tai aikataulujen pitää olla tiheämpiä tai vyöhykejärjestelmä on epäonnistunut. Uudistuksessa suurin osa voitti, osa hävisi ja ne, jotka hävisivät, eivät tykkää, Rainio sanoo.

Joukkoliikenteen periaatteet eivät muutu

2000-luvun alkuvuosina Tampereelle suunniteltiin raitiotietä, mutta kaupunginvaltuuston kielteinen suhtautuminen siirsi suunnitelmat arkistoihin. Tuolloin puhuttiin pikaraitioteistä. Rainio ei silloinkaan pitänyt hyvänä ideaa käyttää VR:n kanssa samoja raiteita ja viedä Tampereen keskustassa raiteet Hämeenkadun alle rautatieaseman ja pääkirjaston välillä.

– Liikenne olisi tukehtunut ratapihan kohdalla. Jälkiviisaus on aina hienoa, joten oikea aika tehdä Tampereelle ratikka olisi ollut 1970-luvulla Hervannan rakentamisen yhteydessä. Jopa nykyinen Duon kauppakeskus suunniteltiin näyttämään rautatieasemalta.

Jos Tampereen katukuva onkin muuttumassa, eivät periaatteet sujuvalle ja hyvin palvelevalle joukkoliikenteelle ole muuttuneet tai muuttumassa. Rainio uskoo SDP Tampereen haastattelussa ympäristöystävällisten bussien lisääntyvän ja luonnollisesti aikatauluilla sekä pysäkkien sijainneilla on todella iso merkitys.

– Matkustajat haluavat enemmän mukavuutta ja esimerkiksi istumapaikkojen määrä on tänään tärkeämpi kuin vuosia sitten. Ennen riitti, että mahtui bussiin, mutta tänään ei. Matalalattiabussit ovat tulleet jäädäkseen, eikä kaupunkiliikenteeseen enää muita ostetakaan, sanoo Rainio.

Ympäristöasioista keskustellaan paljon ja Rainio pitää itsestään selvänä, että näitä asioita niin matkustajat kuin kunnat ja liikennöitsijätkin pitävät tärkeinä.

Suorat yhteydet ovat tärkeitä

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämisessä raitiotiellä on iso ja varsin keskeinen rooli. Yksin tämän liikennemuodon varaan ei tulevaisuutta kuitenkaan suunnitella, lupaa Rainio.

– Meidän on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että mahdollisimman paljon suoria linja-autoyhteyksiä säilyy. Linjasto 2021 -suunnitelmaa tehtäessä ajatukset ovat kaiken aikaa parantuneet. Syöttöliikennettä on matkan varrella vähennetty ja vastaavasti suoria reittejä lisätty. Linja-autojen määrä ei paljoa vähene, jos vähenee laisinkaan, toteaa Rainio.

Joukkoliikenteen tulevaisuudessa paljon jää linja-autojen varaan. Jos yksistään siitä syystä, että raitiotieverkosto ei tule koskaan kattamaan koko kaupunkia.

– Tässä vaiheessa, kun pidempikin linja loppuu Pyynikintorille, tulee ilman muuta lisää vaihtoja. Tämän vuoksi meidän on lautakunnassa pidettävä huoli siitä, että suoria linja-autoyhteyksiä tulee Tampereelle mahdollisimman paljon.

– Hämeenkadusta tulee kapea, joten kaikki linja-autot eivät kerta kaikkiaan mahdu sinne. Uskon siihen, että ratikan myötä ihmiset huomaavat, ettei se vaihtaminen niin kovin hankalaa olekaan, mutta tämä edellyttää hyvää suunnittelua. Jos pysäkiltä toiselle on kävelymatkaa sata metriä ja odotat kuusi minuuttia, niin tällaisesta eivät kaikki tule pitämään, toteaa Rainio.

Suunnittelijoilla on pöydillään iso haaste, mutta Rainio uskoo suunnittelussa onnistuttavan. Linjasto 2021 -suunnitelmassa onkin kiinnitetty paljon huomiota vaihtojen sujuvoittamiseen.

– Hämeenkatu on kieltämättä kysymysmerkki, mitä taas esimerkiksi Teiskontie ja Sammonkatu eivät ole. Hämeenkadulle ei kovin montaa linjaa jää, joten bussit liikkuvat kehällä eli Satakunnankadulla, Rautatienkadulla, Hämeenpuistossa, Rainio sanoo.

Tampereen raitiotieradalla aloitetaan koeajot testiraitiovaunulla maaliskuun puolivälissä.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

Järjestöpäivät siirretään myöhempään ajankohtaan

SDP on tänään päättänyt siirtää puolueen järjestöpäivät viranomaisten suositusten perusteella. Järjestöpäivät siirretään myöhempään ajankohtaan, jossa ei ole nykyisen kaltaista terveydellistä riskiä.

Tänään julkaistun suosituksen mukaisesti suurien yleisötapahtumien järjestämistä ja niihin osallistumista on syytä välttää toukokuun loppuun asti. SDP:n järjestöpäivien osallistujille on tänään lähdössä viesti, jossa kerrotaan kaikki peruuntumiseen liittyvät tiedot.

SDP haluaa omalla toiminnallaan kaikin tavoin estää koronaviruksen leviämistä. Seuraamme myös jatkossa viranomaisten ohjeita ja tiedotusta tarkasti ja nojaamme kaikessa päätöksenteossa terveysviranomaisten suosituksiin.

SDP peruuttaa myös kaikki pienemmät yleisötilaisuudet pääsiäisen yli ja järjestää vain välttämättömät sääntömääräiset kokoukset ja suosittaa samaa SDP:n piireille, kunnallisjärjestöille sekä puolueosastoille. Vapputapahtumien toteuttamisen osalta seurataan tilanteen kehittymistä ja tilaisuuksien toteuttamiseen tulee lähempänä ohjeistus puolueelta.