Kirsi-Kaisa Sinisalolle taide ja politiikka ovat yhtä

Sara Hildénin taidemuseossa nähdään syksyn ja talven aikana poikkeuksellinen, mutta rohkea ja voimakkaan sanoman välittävä Thomas Houseagon We-näyttely. Poikkeuksellisen näyttelystä tekee muun muassa sen luojien kokoonpano: näyttelyyn ovat rakentaneet teoksia myös toisen taidesuunnan edustajat Brad Pitt ja Nick Cave. Näyttelyn tärkein viesti tiivistyy yhteisöllisyyteen ja siihen, mikä meissä ihmisissä on yhteistä: luovuuteen, ei tuhovoimaan.

Thomas Houseago inspiroitui taidemuseosta ja sen ympäristöstä. Ukrainan sodan sytyttyä museossa pohdittiin, onko näyttelyn järjestäminen tässä maailmantilanteessa sopivaa tai turvallistakaan – Houseagon viesti oli, että ihmisten on keskityttävä meitä yhdistäviin asioihin eli esimerkiksi luovuuteen, ei tuhovoimaan.

Taidemuseon näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen kiittää museon johtokunnan puheenjohtajaa Kirsi-Kaisa Sinisaloa rohkeudesta tuoda näyttely esille ja yleisöä ennakkoluulottomuudesta tulla katsomaan näyttelyä, joka ei koostu pelkästään leimallisesti kuvataiteilijoiden töistä.

Avaramielisen näyttelyn järjestäminen ei ollut itsestäänselvyys: toisaalta se nähtiin taloudellisena ja taiteellisena riskinä, ja toisaalta koronapandemia ja myöhemmin Ukrainan sota viivyttivät näyttelyn aloittamista. Kun näyttely viimein asetettiin esille, se osoittautui menestykseksi, joka on tuonut museoon myös uutta yleisöä.

Maailmantilanne on vaikuttanut voimakkaasti Houseagon näyttelyn sisältöön Sinisalon ja Soikkosen mukaan. Taiteilija kärsi koronapandemian aikana henkisen romahduksen, josta hän selvisi ystäviensä tuen avulla. Myös ystävät olivat esiintyvinä taiteilijoina menettäneet perinteiset työnsä ja päättäneet hypätä ennalta tuntemattoman kuvataiteen maailmaan.

Maailma on yhteisöllinen

Yhteisöllisyys on myös Sinisalolle merkittävä arvo. Kuten Houseagon We-näyttely, myös maailma ja yhteiskunta luodaan lopulta yhdessä.

– Omassa ajattelussani me kaikki teemme toistemme kanssa jatkuvasti yhteistyötä ja tuemme toisiamme romahdusten hetkinä. Tämä ajattelu yhdistyy myös sosialidemokratiaan – solidaarisuuteen, kulttuuriin, kasvatukseen ja siihen, että kaikilla on mahdollisuus esimerkiksi opiskella. Kun työväen- ja kansalaisopistoja perustettiin, ei kaikilla ollut mahdollisuutta opiskella niin tasavertaisesti kuin tänä päivänä.

Sinisalo on tutustunut sosialidemokratiaan jo lapsuudessaan.

– Minulla, kuten monella muullakin sosialidemokraatilla, sukutausta on vaikuttanut ajatteluun paljon. Isoisäni oli työväenpuolueen kansanedustaja jo vuosina 1939–1944. Hänen sisaruksensa puolestaan tekivät laulu- ja runokeikkoja vanhainkodeissa ja lastenkodeissa. Meillä politiikka ja taide ovat aina liittyneet yhteen, Sinisalo tiivistää.

Kotitaustalla onkin suuri vaikutus siihen, kuinka ihminen pääsee kulttuurin pariin.

– Houseago on toivonut, että näyttelyyn tulisi paljon nuoria ihmisiä. Taiteilija itse on työväenluokkaisesta taustasta. Hän koki lapsena, ettei taide ole häntä varten, vaan elitismiä. Taiteilijan mielestä lapset ja nuoret pitäisi tuoda taiteen pariin varhaisessa vaiheessa. Meillä esimerkiksi on hyvät opastukset, taustamateriaalit ja tehtävät koululaisille, Soikkonen kuvailee.

Tausta taiteen parissa on hyödyksi luottamustoimessa

Teatteritaiteen maisteri Sinisalo on aikaisemmin järjestänyt paljon erilaisia kulttuuritapahtumia ja esimerkiksi toiminut Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtajana. Soikkosen mukaan on hyvä, että museon johtokunnan puheenjohtaja tulee taiteen parista itsekin: näin hänen kanssaan on helppo puhua samaa kieltä.

– Sara Hildénin taidemuseo on arvostettu, pitkän perinteen omaava ja tulevaisuuteen katsova taidelaitos. Teatteritaiteen taustalla on ollut hyvin avartavaa opiskella museomaailmaa Sariannen ja Päivi Loimaalan opastamana. Organisaation ymmärtämiseksi on hyvä, että taidemuseo on melko samanlainen yleisö- ja henkilöstömäärältään kuin Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Eteen on tullut jo isojakin asioita, kuten museonjohtajan valinta keväällä, Sinisalo kuvailee.

– Uusi asia minulle on ollut tämän uskomattoman arvokkaan, Sara Hildénin Säätiön omistaman taidekokoelman varastointi ja säätiön ja museon yhteistyö. Tosiasia on, että varastotilat vaativat paljon parannusta – peruskorjauskaan ei välttämättä enää riitä, vaan puhutaan kokonaan uusista tiloista.

Sinisalon taustasta löytyy myös yllättävä yhteys Sara Hildénin taidemuseoon.

– Olen ollut taidemuseon avajaisissa vuonna 1979 kahdeksanvuotiaana. Elämässäni on myös ollut pitkä vaihe, kun olin paljon tekemisissä kokoelman keräämiseen vaikuttaneiden ihmisten kanssa. Vaikka en ollut ennen tätä luottamustoimea muutoin tekemisissä itse taidemuseon kanssa kuin asiakkaana, tuntui, että tiesin paljon historiaa myöten jo aloittaessani.

Sara Hildénin taidemuseo on sattumoisin yksi maailman harvoista naisen nimeä kantavista taidemuseoista. Nimihenkilön persoonallisuus on inspiroiva myös Sinisalon mielestä.

– Sara oli poikkeuksellinen kulttuuri-ihminen, joka esimerkiksi aloitti taidekokoelmansa keräämisen kypsemmällä iällä, rakensi tästä kansainvälisen uran ja esiintyi kansainvälisesti uskottavana taideostajana, mikä sekään ei ollut aivan itsestään selvää. Hän rakensi tämän kaiken ompelijattaren ja kotiapulaisen taustasta käsin. Lisäksi juuri Sara esitteli vaateliikkeessään tamperelaisnaisille housut. Sekin oli radikaalia ja demokraattista.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Valtuustoaloite Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä liikuntapaikkana

Kaukajärvi-Annala on yksi Tampereen kaupungin suurimmista asuinalueista. Kaukajärven tilastoalueella asuu yli 13 000 ihmistä. Alueen merkittävät liikuntapaikat keskittyvät Kaukajärvelle, kahden kilometrin päähän Annalan koulusta ja kolmen kilometrin päähän Karosen koulutalosta. Urheiluseuroilta ja alueen asukkailta on tullut toiveita Annalan alueen liikuntamahdollisuuksien ja Karosen koulun pihan kehittämiseksi.

Juuri Karosen koulun pihan ja kentän kehittäminen olisi perustelua perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman näkökulmasta, jossa Annalan koulutalosta on tarkoitus luopua Kaukajärven koulun perusparannuksen/laajennuksen tai mahdollisen uudisrakennuksen jälkeen.

Karosen koulutalon rakentamisesta on kulunut pian 20 vuotta. Pihaa ja kenttää käyttää päivittäin koulun n. 300 oppilasta ja kouluajan ulkopuolellakin se on monelle tärkeä ajanviettopaikka. Koulun piha kaipaa päivittämistä. Monet pihan sekä pelikentän välineistä ovat yksinkertaisesti huonossa kunnossa. Koulun piha kaipaa myös lisää aktiviteetteja, nykyiset ovat välituntikäytössä riittämättömiä koulun oppilasmäärään nähden. Myös pelikentän valaistusta tulisi parantaa.

Koulun piha-alueen ja kentän suunnitteluun tulisi osallistaa kaikki koulun oppilaat sekä koulun henkilökunta. Ideoita voisi kysyä mahdollisimman laajasti myös muilta lähialueen lapsilta ja nuorilta. Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmassa Karosen koulun kenttä on merkitty kategoriaan ”kunnostettava”, ja tavoitevuodeksi 2020. Kunnostamisen ja päivittämisen aika siis olisi.

Kaukajärvi-Annalan alueella on aktiivista seuratoimintaa jalkapallossa, ja seuroilta on tullut toiveita tekonurmikentästä. Tekonurmikenttä parantaisi jalkapallon olosuhteita ja myös vähentäisi altistumista pölyävälle kivituhkalle kuumina ja kuivina kesäpäivinä, jolloin juniorit kentällä harjoittelevat. Tekonurmikenttien lisääminen kaupunginlaajuisesti on myös voimassa olevan pormestariohjelman mukaista.

Kentän aidat sekä jalkapallomaalit ovat uusimisen tarpeessa. Kentän päädyssä olevaa koripallokenttää voitaisiin päivittää turvallisemmaksi ja siitä voisi kenties tehdä jopa täysimittaisen kahden korin kentän. Kentän ympäristöön voisi sijoittaa myös ulkokuntosalilaitteita. Myös jääkiekkokaukalon sijoittamista kentälle tulisi harkita, kuitenkin niin että vapaalle luistelulle jäisi tilaa. Kaukajärven alueella ei tällä hetkellä ole yhtään luistelukenttää, jossa olisi kaukalo.

Tampereen kaupunki käynnistää Kaukajärvi-Annalan alueella lähiöohjelman, joka ulottuu vuoteen 2025. Tampereen kaupungin linjausten mukaan koulun piha-alueita saneerataan pääsääntöisesti perusparannusten yhteydessä. Karosen koulun piha-alueen kehittäminen olisi kuitenkin perusteltu osa lähiöohjelman toimenpiteitä, ja konkreettinen parannus alueen palvelutasoon. Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä ja koulun pihan päivittäminen nykystandardien mukaiseksi lisäisivät merkittävästi alueen viihtyisyyttä.

Esitän, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamiseksi sekä kehittämiseksi lähiliikuntapaikkana.


24.10.2022
Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite kouluruokailun kehittämisestä

Valtuustoaloite kouluruokailun järjestämisen, kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen parantamisesta ja kehittämisestä Tampereen kouluissa ja eskareissa sekä riittävän määrärahan lisäämisestä kaupungin talousarvioon

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädäntö, kansalliset ja paikalliset opetussuunnitelmat sekä kouluruokailu- ja ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema kouluruokailusuositus ohjaa koulupäivän ruokailua ja ruokakasvatuksen toteuttamista. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Suositus antaa laajan kriteeristön ja ohjeistuksen kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se toimii ohjenuorana ruokapalvelun ja opetuksen järjestäjille sekä ruokapalvelu- ja opetushenkilöstölle. Suositus ohjaa myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kouluruokailusuosituksessa huomioidaan aterian tarjoamisen ajankohta ja ruokailun kesto. Sopiva ajankohta ruokailulle on noin klo 11–12. Oppilailla pitää olla riittävästi aikaa ateriointiin – ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia. Aterioinnin lisäksi oppilailla olisi hyvä olla vielä 10–15 minuuttia aikaa ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai sen jälkeen. Terveellistä välipalaa pitäisi olla mahdollista nauttia koulussa, mikäli oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Joissakin kouluissa on tarjolla maksutonta välipalaa, mutta useimmissa välipala on maksullinen. Joissakin Suomen kouluissa on käytössä etukäteen maksettava välipalapassi, jonka vanhempi lunastaa lapselleen ja joka oikeuttaa tiettyyn määrään välipaloja.

Kouluruokailu on myös tärkeä osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Säännöllinen ateriarytmi edistää hyvinvointia ja hyvää ravitsemusta sekä auttaa välttämään epäterveellisiä välipaloja ja napostelua. Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi myös lasten keskittymiskykyyn, oppimiskykyyn ja tunteiden säätelyyn eli oikea-aikainen ja terveellinen ruoka vaikuttavat monella tapaa lasten oppimiseen ja koko koulun toimintaan. Koulun ja kodin yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat kouluruokailussa ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa erittäin tärkeitä. Selvitykset osoittavat, että ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee. Osa oppilaista joko jättää aterian täysin syömättä tai korvaa sen välipaloilla, jotka voivat olla epäterveellisiä. Alempien vuosiluokkien oppilaista lähes kaikki kyllä osallistuvat kouluruokailuun, mutta moni ei syö aterian kaikkia ainesosia.

Tampereen Vanhemmat ry teki kouluruokailukyselyn sähköisenä kyselynä keväällä 2022. Vastaajina olivat tamperelaisten koulujen vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt kartoittivat vastaukset oman koulunsa lasten vanhempia haastatellen. Vastauksia saatiin eri puolilta kaupunkia.

Koontia Tampereen Vanhemmat ry:n kyselyn vastauksista:

Ruokailun ajankohta

  • 63 % aikavälillä klo 10-12
  • 25 % aikavälillä klo 10-13
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.00
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.30

Ruokailuun käytetty aika

  • 44% 20 min
  • 25% 15 min
  • 25% aika vaihtelee
  • 6% 25 min

Ulkoilu ruokailuajan yhteydessä (ennen tai jälkeen ruokailun)

  • 81% Kyllä
  • 19% Ei

Välipala (mikäli oppilaiden koulupäivä jatkuu 3 tuntia tai pidempään lounaan jälkeen, tarjoaako koulu välipalan)

  • 81% Ei
  • 19% Kyllä

Kokemuksia kouluruokailusta

Lapsi jättää aamupalan syömättä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin (esim. klo 10) -21%

Lapsi on joutunut kiirehtimään syömistä ja hotkimaan ruokailun lyhyen ajan vuoksi – 79%

Lapsi on joutunut jättämään osan ruoasta syömättä ruokailuun varatun ajan lyhyyden vuoksi – 36%

Lapsella on kova nälkä aamupäivällä kouluruokailun toteutuessa liian myöhään – 29%

Lapsella on kova nälkä iltapäivällä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin – 64%

Kotoa on jouduttu laittamaan eväät mukaan koulun ruokailun ajoituksen (liian aikainen tai myöhäinen) tai liian lyhyen ruokailuun varatun ajan vuoksi – 57%

Koulupäivä alkaa ruokailulla – 14%

Koulupäivä päättyy ruokailuun – 29%

Ruokailu vaikuttaa oppitunnin alkuun tai loppuun (oppitunti jää tavallista lyhyemmäksi) – 43%

Oppilaat käyvät syömässä kesken oppitunnin – 64%

Ruokailuun liittyvät järjestelyt (ruokailun ajoitus, ruokalassa vietetty aika) ovat aiheuttaneet vaikeuksia erityisruokavalion tai muun syömiseen liittyvän terveydellisen seikan – 21%

Ruoka on loppunut kesken – 29%

Kyselyn tulosten vertailua kouluruokailusuositukseen

Ruokailu toteutuu pääosin ruokalassa, mutta jotkut oppilaat ruokailevat luokassa. Ruokala on ruuhkainen ja melu haittaa ruokailuhetkeä. Ruokailu ei toteudu yhdessäkään vastanneessa koulussa suositusten mukaisena ajankohtana klo 11-12. Kouluissa syödään joko liian varhain tai liian myöhään. Liian aikainen lounas johtaa aamupalan syömättä jättämiseen tai kovaan nälkään iltapäivällä. Liian myöhäinen lounas haittaa aamupäivän oppitunteja nälän kurniessa. Ruokailu ei kaikissa vastanneissa kouluissa jaksota lapsen koulupäivän kokonaisuutta, vaan koulu alkaa tai päättyy ruokailulla. Yhdessäkään vastanneessa koulussa ruokailuun ei varattu suosituksen mukaista vähintään 30 minuuttia. Ruokailuun käytetään 15-20 minuuttia (yhdessä koulussa 25 minuuttia). Tämä johtaa hotkimiseen tai ruokaa ei ehditä syödä loppuun. Pääosin oppilailla on mahdollisuus ulkoiluun joko ennen tai jälkeen ruokailun. Viidesosassa kouluja ulkoilu ei toteudu. Vain viidesosassa vastanneista kouluista on tarjolla välipalaa pitkinä koulupäivinä koulun jatkuessa yli 3 tuntia lounasajan jälkeen. Välipala on maksullinen.

Yhteenvetoa

Kouluruokailu järjestetään useassa tamperelaisessa peruskoulussa poiketen valtakunnallisesta kouluruokailusuosituksesta. Kouluruokailusuosituksesta poikkeamisella on merkittäviä vaikutuksia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin: Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi lasten keskittymiskykyyn ja oppimiskykyyn. Riittävä ja oikea-aikainen ravitsemus koulupäivän aikana on tärkeä asia oppilaan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen sekä myös tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan näkökulmasta. (Lähde: Tampereen Vanhemmat ry, kouluruokailukysely kevät 2022).

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruoan kehittämisohjelman. Ohjelman luonnos on jo luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Ohjelma julkaistaan marraskuussa 2022. Ohjelman tavoitteena on mm. lisätä kouluruokailuun osallistumista, kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä ja etsiä ratkaisuja, joilla välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun.

Inflaatio ja elintarvikkeiden raju hinnannousu vaikuttavat myös kouluruoan hintaan. Aamulehti uutisoi (AL 25.8.2022), että syyskuun alusta alkaen yksittäisen myytävän kouluaterian hinta nousee 2,59 eurosta 2,68 euroon Tampereella. Vuosikustannus nousee huomattavasti, noin 400 000 eurolla vuodessa. Hinnat valitettavasti jatkavat nousuaan edelleen. On erittäin tärkeää, että vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen koululaisten kouluruoan laatu ei heikkene eikä ravintosuositusten noudattaminen ole vaarassa. Monessa perheessä joudutaan karsimaan menoista ja kotiruoan laatu ja määrä voi myös heikentyä. Osalle lapsista kouluruoka voi olla ainoa lämmin ateria päivässä. Eriarvoistumisen vähentämiseksi on erittäin tärkeää, että kouluissa ja eskareissa saa laadukasta ja ravintosuositusten mukaista kouluruokaa ja että ruokailun järjestämisessä noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

Kouluruokailu on osa kuntien strategiseen päätöksentekoon perustuvaa toimintaa ja alueellista kehitystä. Lasten kouluruuan laatu ja ruokailun puitteiden järjestäminen heijastelevat kunnan arvoja. On arvovalinta tarjota lapsille laadukasta ja maukasta ruokaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeenkin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kouluruokailuun investoiminen kunnassa on hyvinvoinnin varmistamista ja ennakointia, joka voi tuoda säästöjä myöhemmin.

Esitän, että Tampereen Vanhemmat ry:n kouluruokailukyselyn tulokset ja huomiot otetaan käsittelyyn ja tehdään pikaisesti tarvittavat parannukset Tampereen kouluissa ja eskareissa yhteistyössä vanhempainyhdistysten ja Tampereen Vanhemmat ry:n kanssa. Kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on varattava riittävät määrärahat kaupungin talousarvioon.

 

Tampereella 24.10.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Tulevaisuus ilman asunnottomuutta, vai asunnottomat ilman tulevaisuutta?

Asunnottomien yötä vietettiin maanlaajuisesti 17. lokakuuta. Tampereella kumppanuustalo Artteli tarjosi kaupunginvaltuutetuille ja asunnottomuuden kokemusasiantuntija Mira Suikkaselle yhteisen tilan jakaa ajatuksia Tulevaisuus ilman asunnottomuutta-paneelikeskustelussa. SDP:ltä keskusteluun osallistui Johanna Loukaskorpi.

Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan apulaispormestari Loukaskorven mukaan asunnottomuus koskettaa Tampereella vuosittain useita satoja ihmisiä. Asunnottomuutta ilmiönä tarkastelevan kaupungin sosiaalisen raportin mukaan asunnottomia on vuonna 2022 Tampereella 266 henkilöä, joista pitkäaikaisasunnottomia 67.

Asunnottomuus ei tarkoita pelkästään kodin puutetta. Se on kuin oireyhtymä, jossa taloudellisessa puutteessa ja usein addiktiosairaudessa eläminen kiertyvät yhteen ja syvenevät, mitä pidempään asunnottomuus ja avun piiriin pääsemättömyys jatkuvat. Loukaskorven mukaan erilaiset päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät asunnottomuuteen vahvasti, kuten myös rikostausta.

Asunnottomien yön paneelikeskustelu toi kaupunginvaltuutetut ja kokemusasiantuntijat yhteiseen tilaan. Panelisteina vasemmalta oikealle Aleksi Jäntti (kok), Johanna Loukaskorpi (sd.), Noora Tapio (vas), Lassi Kaleva (ps), Olga Haapa-Aho (vihr) ja kokemusasiantuntija Mira Suikkanen. Mira Suikkanen on käynyt Silta-valmennuksen Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen.

Asunnottomat naiset haavoittuvaisimpia – omia asumisyksiköitä ja asumispäivystys naisille tarvitaan

Vaikka asunnottomuus on sukupuolesta riippumatta vaikea ongelma, liittyy juuri naisten asunnottomuuteen erityispiirteitä, joita miespuoliset asunnottomat eivät kohtaa. Tällä hetkellä suurin osa asumispalveluista ei ota naiserityisyyttä riittävästi huomioon.

Naisten asunnottomuutta ilmiönä ja ratkaisuja siihen selvitettiin vuosina 2018–2020 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittamassa NEA-hankkeessa. Tampere oli yksi NEA-hankkeen kehittämistyöhön sitoutuneista kaupungeista. Hankkeen päätavoite oli poistaa naisten asunnottomuus. Tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä naiserityistä työotetta ja asumisen turvaamisen työkäytäntöjä, sekä vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta ja luomalla uusia asumisratkaisuja.

– Olemme Tampereella tunnistaneet naiserityisyyden yhtenä asunnottomuuden puolista. Kaupunki pyrkii tällä hetkellä sijoittamaan naisia asumisyksiköissä omiin siipiinsä. Tarvittaisiin kuitenkin oma asumisyksikkö naisille, Loukaskorpi kommentoi.

– Naisten asunnottomuuteen liittyy häpeää, kuten miestenkin asunnottomuuteen. Naiselle asunnottomuus on kuitenkin usein vielä suurempi häpeä. Lisäksi siihen liittyy laajaa turvattomuutta, pelkotiloja ja hyväksikäytön sekä seksuaalisen ja muun väkivallan vaara. Siihen voi liittyä myös prostituutiota.

Saana Kuusipalo (sd.) on esittänyt Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessaan 4.5.2022, että kaupunkiin perustettaisiin naisten asumispalveluja tuottavia yksiköitä ja naisille suunnattu asumispäivystys. Näissä asumispalveluissa olisi miesvaltaisia asumispalveluja paremmat edellytykset ottaa huomioon naiserityiset palvelutarpeet. Ne myös todennäköisesti vähentäisivät asunnottomiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä ja tukisivat myös erilaisia kuntoutusprosesseja. Aloitteen mukaan Tampereen tulee reagoida asiaan välittömästi ja hyvinvointialueisiin siirryttäessä sen edistämistä on jatkettava Pirkanmaan laajuisesti.

Mira Suikkasen henkilökohtainen kokemus asunnottomuudesta vahvistaa erityisesti naisiin kohdistuvat asunnottomuuden vaarat ja myös syyt, joiden vuoksi naisten oma asumisyksikkö tulisi perustaa. Naiset ovat alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle myös Tampereen kaupungin asumisyksiköissä, erityisesti päihteet sallivalla puolella.

– Nuorena naisena Tampereen kaupungin asumisyksikköön on pelottavaa ja ikävää mennä yöpymään. Asunnottomana naisena on erityisesti talvella epätoivoinen, kun ei tiedä, minne pääsee nukkumaan. Nainen joutuu turvautumaan erilaisiin keinoihin. Monet käyttävät toisen tilaa hyväkseen, kun hänellä ei ole kotia, ja samaan aikaan on vakava päihdeongelma, Suikkanen kuvailee.

– Olen asunnottomana joutunut nukkumaan porraskäytävissä ja vieraiden ihmisten luona. Asumisyksikössä ja muussa yöpaikassa koko pieni omaisuus on voitu varastaa yön aikana. Silloin ei ole mitään.

Loukaskorven mukaan on tärkeää, että kaupungin asunnottomuustyössä tehdyt toimenpide-esitykset etenevät hyvinvointialueiden valmistelussa. Hyvinvointialueelle on saatava uusi, ympärivuorokautinen ja päihteet salliva asumisyksikkö. Kaupungin tehtäväksi jäävän asumisneuvonnan ja aikuissosiaalityön yhteyden on säilyttävä myös hyvinvointialueisiin siirryttäessä. Asunnottomuus on vaarassa unohtua, jos niin kaupungin kuin hyvinvointialueenkin puolilla ei tehdä sen eteen töitä.

Tilastojen takana ihminen

266 asunnotonta, 67 pitkäaikaisasunnotonta, eli henkilöä, joiden asunnottomuus on kestänyt vähintään vuoden. Näiden lisäksi tilastoimaton määrä erityisesti naisille yleistä piiloasunnottomuutta, jossa katto kyllä on pään päällä, mutta se ei ole oma – majoitutaan tuttavien tai sukulaisten luona tilapäisesti. Tilastoissa ilmiö on helppo tiivistää lukuihin, jotka eivät kerro mitään siitä, että tilastoon päätymisen takana on aina inhimillinen tragedia ja ihminen, jolla on tausta ja tarina.

Mira Suikkanen kertoo asunnottomuutensa alkaneen vuonna 2016, jolloin hänelle syntyi päihdeongelma avioliiton päättymisen myötä. Hoitamattomana päihdeongelma kärjistyi, eikä omaa asuntoa ollut mahdollista pitää.

– Ironista on, että yritin tuolloin itse hakeutua psykiatrisen ja muun avun piiriin. En kuitenkaan saanut apua, sillä tilanteeni ei näyttänyt ammattilaisten silmissä riittävän vaikealta.

– Kun viimein puolen vuoden asunnottomuuden jälkeen sain asunnon, en vieläkään saanut apua päihdeongelman hoitoon. Minulla ei ollut elämänhallintataitoja eikä kykyä pitää asuntoa. En osannut enää maksaa laskuja, enkä hakea minulle kuuluneita Kelan tukiakaan. Koen, että tässä vaiheessa en saanut minkäänlaista apua yhteiskunnalta. Mielestäni kaikilla on oikeus kotiin, mutta ne asunnottomuuteen johtaneet juurisyyt on hoidettava, tai asunnottomuus toistuu aina uudelleen, Suikkanen muistelee.

Päihdeongelmaan johtaneet juurisyyt voivat olla hyvin pitkällä menneisyydessä, jolloin tarvitaan pitkäjänteistä terapiaa.

– Elämäni on ollut aina hyvin köyhää ja lapsuudenperheessäni oli väkivaltaa ja päihdeongelmia, joille minä ja sisarukseni altistuimme.

Ongelman juurisyy voi olla myös ajassa ennen henkilön itsensä syntymää. Päihdeongelma ja taloudelliset vaikeudet ovat usein ylisukupolvisia.

Lopulta Suikkanen sai kuitenkin apua. Tässä vaiheessa hoitamaton päihdeongelma ja sen lieveilmiönä kehittynyt rikollisuus olivat johtaneet vankilatuomioon.

– Koen, että olen saanut ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti apua, kun pääsin vankilaan. En joutunut, vaan pääsin. Päihdetyöntekijä kohtasi minut ihmisenä. Hän keskusteli kanssani riippuvuudesta ja asunnottomuudesta. Sain Silta-valmennuksen kautta asunnon ja samalla pääsin päihdekuntoutukseen. Täältä olen saanut tarvitsemani avun. Olen saanut kyvyn elää itsenäistä elämää. Vankilassa sain myös mahdollisuuden käydä lukion loppuun ja tänä syksynä haen sosionomikoulutukseen ammattikorkeakouluun.

Asunnottomuutta ja päihdeongelmaa hoidettava moniammatillisesti ja ajoissa

Loukaskorpi tunnistaa Suikkasen kertomuksesta tyypillisen asunnottoman naisen tarinan.

– Naisten asunnottomuuden taustalla ovat usein hoitamaton päihdeongelma, tästä tai yleisestä pienituloisuudesta johtuvat taloudelliset ongelmat ja myös ylisukupolvinen huono-osaisuus. Tuttua on myös se, että tarinan varrella ei ole ollut turvallisia aikuisia ja ammattilaisia, jotka olisivat voineet auttaa jo ennen ongelman syntymistä. Asunnottomista 17 prosentilla on jonkinlainen rikostausta. Tarinasta on helppo lukea, miten erilaiset ongelmat kytkeytyvät toisiinsa, eikä asunnottomuutta voida ratkaista ratkaisemalla vain yksi näistä ongelmista.

Kokemusasiantuntijoiden ja järjestötoimijoiden kuunteleminen on Johanna Loukaskorven mukaan tärkeää asunnottomuutta torjuvassa työssä.

Loukaskorven mukaan yleinen eriarvoisuus on yhteiskunnassa kasvussa. Hyvinvoivat ja huonosti voivat ovat entistä kauempana toisistaan, ja yhteisöjen merkitys on vähentynyt. Yhteiskunnassa tulisi kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuden kehittämiseen eriarvoisuuden vähentämiseen.

– Palveluiden piiriin tulee päästä nopeasti silloin, kun niitä tarvitsee eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. On oltava olemassa riittävä palvelukokonaisuus juuri avun tarpeessa olevalle ihmiselle. On tärkeää myös kuunnella kokemusasiantuntijoita ja järjestökenttää asunnottomuusasioissa ja palveluita kehitettäessä.

– Tärkeitä ryhmiä, joihin tulee kiinnittää huomiota, ovat lastensuojelun jälkihuollossa olevat ja neuropsykiatriseen kirjoon kuuluvat nuoret. Heidän ongelmiinsa on tartuttava vahvemmin ja aiemmin sekä tuettava heitä elämänhallinnassa ja koulutuspolulla. Monen asunnottoman elämäntarinan taustalta löytyy jatkuvaa kuormitusta ja diagnosoimattomia neuropsykiatrisia ongelmia tai esimerkiksi sijoitus kodin ulkopuolelle, Loukaskorpi kommentoi.

Myös Suikkasen elämäntarinassa on aikoja, jolloin ongelma olisi vielä ollut ehkäistävissä.

– Sosiaaliviranomaisten olisi pitänyt puuttua perheessämme olleeseen alkoholismisairauteen ja väkivaltaan. Lastensuojelulaitoksessa olisi pitänyt puuttua käytökseeni, joka oli ikätasooni nähden sopimatonta, mutta joka johtui traumatisoitumisesta. Viimeistään silloin, kun itse pyysin apua avioeroni jälkeen lääkäriltä hoitamattomiin mielenterveysongelmiini, avun olisi pitänyt järjestyä, Suikkanen kertoo.

Kokemusasiantuntijalle järjestyi apu, mutta vasta vuosien ongelmien kasaantumisen jälkeen vankilassa. Tulevaisuus ilman asunnottomuutta tulee saavuttaa, koska tulevaisuutta on usein mahdoton rakentaa ilman asuntoa. Tähän tarvitaan asumispalveluiden ja terveys- ja päihdepalveluiden välistä yhteistyötä, joka ei saa unohtua hyvinvointialueille siirryttäessäkään.

 

 

Teksti: Milla Zuev
Kuvat: Milla Zuev

Kuntapolitiikkaa noviisin silmin

Vuonna 2021 ensikertaa politiikkaan ja kuntavaaleihin mukaan lähteneenä, on hyvä tehdä itsereflektiota sekä avata omaa toimintaa minua mahdollisesti äänestäneille ja mahdollisesti tuleville äänestäjille. Ensikertalaisena ja hyvin pienen kampanjan tehneenä varavaltuutetun paikka oli hyvä suoritus.

YRJA: Mielenkiintoinen näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa kaupunkiympäristön kehitykseen

Omat intressit yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät työni puolesta koulutukseen, teollisuuteen sekä nuoriin. Lisäksi koko ikäni Tampereella asuneena olen todella kiinnostunut Tampereen kaupunkikehityksestä, joten varapuheenjohtajan pesti yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostossa on ollut erittäin mieluisa tehtävä. Toki poltetta olisi myös vaikuttaa koulutukseen liittyviin asioihin. Ammatillisen toisen asteen lähituntimäärien leikkaukset 17:sta 15:sta tuntiin per osaamispiste (tarkoittaa keskimäärin 4,5 tunnin koulupäiviä ammattikoulussa) ovat sellainen asia, joka olisi mielestäni pitänyt jättää tekemättä.

YRJA:ssa olen päässyt näkemään mm. uuden uusien kerrostalokohteiden lupaprosesseja sekä ulkovalaistukseen liittyviä suunnittelutapoja. Lisäksi käsiteltäväksi on tullut erilaisia ympäristölupahakemuksia ja niihin liittyviä valituksia. Näistä on jäänyt erityisesti mieleen Tarastejärven uusi kiertotalousalue ja sen hulevesien hallinta sekä Ruskossa sijaitseva jätteenkäsittelylaitos, minkä hajuhaitoista on omakohtaisia kokemuksia.

Lisäksi vastaan on tullut asukkaiden omakotitalotontteihin liittyviä riitatapauksia sekä julkisivujen tai pihojen siisteyteen liittyviä kehotuksia ja uhkasakkoja. Osassa näistäkin tapauksissa asiat liittyvät väestön ikääntymiseen ja sen tuomiin vaikeuksiin pitää itse huolta kiinteistöstään.

Vaikuttamisen vaikeus ja helppous

Päätöksenteon yhteydessä on ollut toisaalta helppo hyväksyä päätösehdotukset, koska ne ovat olleet hyvin valmisteltuja sekä esiteltyjä. Lisäksi hyvin nopeasti työskentelyn yhteydessä on tullut ilmi, että harva rakennuslupa tulee käsittelyyn ilman poikkeamia. Tästä tietysti tulee heti ensimmäisenä mieleen, että rakennuttaja yrittää maksimoida kaavan mukaisen rakennusalan. Tämä on tietysti osaltaan oikea tapa, mutta niihin ajaa esimerkiksi Ranta-Tampellan erittäin tiukka kaava ja maaperän haastavuus, jolloin esimerkiksi kaavan mukaisesta räystäskorkeudesta jouduttiin tinkimään. Usein myös rakennustekniset ratkaisut, jolloin asuinmukavuutta saadaan paremmaksi, aiheuttavat vähäisiä poikkeamia.

Sekin täytyy todeta, että tässä vaiheessa lupaprosessia vaikuttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset, mikäli hakemus on kaavanmukainen, joten lupien hylkäämiselle tai muuttamiselle ei ole laillisia perusteita.

Pitkäjänteistä vaikuttamista omista lähtökohdista

Johtuen edellä mainituista syistä, niin omien henkilökohtaisten ja yleisen mielipiteen mukaisten muutosten tekeminen päätöksiin on käytännössä pois suljettua. Näitä esimerkiksi olisi väljyys kerrostalokortteleissa, jolloin vastakkainen talo ei olisi karrikoidusti kosketusetäisyydellä ikkunasta. Myös yhteiskäyttösopimuksien toimivuus nähdään vasta tulevaisuudessa, koska rakentamisvaiheessa niitä tehdään rakennusyhtiöiden välillä ja varsinaiset asukkaat pääsevät vaikuttamaan näihin yhtiökokouksissa vasta jälkikäteen. Myös autopaikkojen sekä pyöräpaikkojen määrä sekä ratkaisut usein herättävät keskustelua.

Omasta mielestäni autopaikkojen rakentamisessa unohtuu niiden hinta. Mikäli joudutaan rakentamaan maanalaisia autopaikkoja, niin kahden maalatun viivan hinta betonissa alkaa olemaan 50 000–70 000 euroa kun aletaan menemään kaksi kerrosta maan alle. Olisivatko asuntojen ostajat valmiita maksamaan rakennetuista autopaikoista, vaikka eivät välttämättä niitä käytä?

Osaaminen ja vaikuttamistavat karttuvat

Lautakuntatyöskentely on tuonut uutta osaamista ja näkemystä asioiden tarkasteluun. Ensimmäiset kokoukset sekä muutamat kokoukset, joissa olen päässyt toimimaan puheenjohtajana, ovat tuoneet hyvinkin tutuksi ammattilukiossa ja muutamissa yhtiökokouksissa viimeksi käytössä olleet kokouskäytännöt.

Lisäksi osaamista on myös kertynyt valaistuksen suunnittelusta, mikä aiheuttaa mm. ongelmia Kaupin alueella valosaasteen muodossa. Tähänkin ongelmaan ollaan onneksi herätty suunnitteluratkaisuilla.

Seuraavaksi meillä on luvassa perehtyminen päiväkotien suunnittelun perusteisiin, koska jaostossa heräsi keskustelua päiväkotien pihojen suunnittelusta Hervantaan rakennettavan päiväkodin kohdalla.  Itse kahden päiväkoti-ikäisen pojan vanhempana pihojen muovisuus ja luontoympäristön vähyys huolettaa, koska edellä mainitulla asialla on tutkitusti terveyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia mm. vastustuskyvyn muodossa. Lisäksi, mikäli rakentamisvaiheessa joudutaan olemassa oleva puusto poistamaan, niin sen uudelleen kasvaminen on erittäin pitkä prosessi ja välillä tuntuu siltä, että viimeaikaisen kiinteistöhuollon perusteella tämä kestää enemmän kuin mitä rakennuksen käyttöikä on. Pihassa oleva puusto ei ole pelkästään luontoarvoltaan tärkeää vaan myös viihtyvyydeltään, jolloin kesähelteillä piha on varjoisa tai ainakin sieltä löytyy varjopaikkoja leikkipaikoiksi.

Konkreettista kansalaisvaikuttamista

Lautakuntatyöskentely on loppupeleissä aika näkymätöntä työtä kuntalaisille, jos ei halua jokaista kommenttiansa ja näkökulmaansa tuoda julki jollain somealustalla. Tämä olisi kohtuu työlästä ja aikaa vievää. Muiden jäsenten puheenvuorot ovat salassa pidettäviä, mikäli kyseinen henkilö ei itse halua niitä tuoda esille.

Onko sitten syynä lähteminen politiikkaan vai kyllästyminen tilanteeseen, niin ainakin yksi konkreettinen vaikuttamisesimerkki löytyy Tieteenkadulta Hervannasta. Kyseinen tie on kapea, mutta kuitenkin tärkeä reitti pelastusajoneuvoille. Vieressä oleva, useamman tuhannen opiskelijan, Tredun ammattikoulukampuksen läheisyys aiheutti sen, että talviaikaan autot joutuivat ajamaan yhdistettyä kevyen liikenteen väylää ohittaakseen kyseessä olevan pullonkaulan. Sähköpostia lähettämällä sain tieosuudelle pysäköintikiellon, jolloin asukkaiden sekä Tredun kampukselle johtava liikenne on ympärivuoden sille kuuluvalla ajoradalla sekä pelastusajoneuvojen ei tarvitse tehtävälle mennessään ottaa mukaansa muutama sivupeliä tai ovea tielle parkkeeratuista autoista.

Tieteenkatu kevättalvella 2022 (Matti Hellsten)

Rohkaisen kaikkia vaikuttamaan oman kotikuntansa tai asuinalueensa asioihin. Pienelläkin asialla voi olla iso vaikutus hyvinvointiin, turvallisuuteen tai asuinalueen viihtyvyyteen.

 


Matti Hellsten
varavaltuutettu,
yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston varapuheenjohtaja

”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia – Having, loving, being”

Pidin puheenvuoron budjettikeskustelussa tiistaina 20.9.2022.
( Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 )

Itseäni jäi vaivaamaan opposition, etenkin perussuomalaisten synkkä kuva Suomesta.  Erityisesti se, kuinka huonosti heidän mielestään kaikki asiat ovat.

Olen juuri lukenut ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” ‑kirjan, jonka lähtökohtana oli akateemikko Erik Allardtin mukainen hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Allardt oli sosiologi, tunnettu maailmalla, joka loi nämä tunnetut käsitteet teoksessa ”Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden”.
Suomeksi kirja on ilmestynyt jo vuonna1976 nimellä ”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia”. Teoksen tutkimuskäsitteistöä ”having, loving, being” käytetään edelleen kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa.

Tässä tuoreessa, juuri ilmestyneessä ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” -kirjassa on seuraava teksti, joka käsittelee hyvinvoinnin muutossuuntia Suomessa 50 vuoden aikana lähes tähän päivään:

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin. Hallinto on parhaasta päästä, ja oikeuslaitos on riippumaton.
Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla.
Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.”

Juuri nyt me sosialidemokraatit kannamme huolta ihan jokaisesta suomalaisesta. Me olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren ja poikkeuksellisen ison kriisin: globaali pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimeisimpänä energiakriisi.

Sosialidemokraatit ovat aina olleet toivon ja tulevaisuuden puolue. Me teemme päivittäin töitä ja etsimme ratkaisuja, jotta kohtaamiemme kriisien vaikutukset jäisivät kaikilta osin mahdollisimman pieniksi ja jokainen suomalainen voisi elää mahdollisimman normaalia elämää.

Mitä kauemmin tämä kriisi kestää, sitä tärkeämpää on mielestäni huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin ja että kaikista pidetään huolta. Tämän nyt käsittelyssä olevan budjetin henki ja päätökset edustavat tätä linjaa.

Mielestäni nyt ei ole aika tehdä leikkauslistoja.

Kestävyysvajeemme on pitkäaikainen ongelma, jonka taltuttamiseen tarvitaan lisääkin tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole nyt järkevää eikä edes realistista tehdä sopeutumistoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa.

Säästöjä on tehty ja tullaan vielä tekemään: 370 miljoonaa euroa kehysriihessä tehtiin menoleikkauksia. Hallitus on huolehtinut ja tulee huolehtimaan julkisesta taloudesta.

”Oppositio, rehellisyyttä nyt peliin!”

Toistuvista kriiseistä huolimatta kestävyysvaje ei ole tällä vaalikaudella myöskään kasvanut. Vaalikauden alussa valtiovarainministeri arvioi tämän vajeen olevan neljä prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen, nyt tuorein arvio on kolme prosenttia. Kestävyysvaje on siis pienentynyt tällä vaalikaudella.

Lopuksi päätin puheenvuoroni lempiaiheeseeni – miten talouskasvu syntyy koulutuksella ja osaamisella.

Meillä on oltava -nyt kriisienkin keskellä- rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Tällä hallituskaudella on tehty merkittäviä koulutukseen liittyviä tulevaisuusinvestointeja mm. varhaiskasvatukseen, oppivelvollisuusuudistukseen ja nyt yhdessä sovituilla TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) -panostuksilla varmistetaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessakin talouskasvua, kiinnostavia investointeja ja työpaikkoja.


Jukka Gustafsson
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite Tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Jätin 2.5.2001 ja 20.6.2007 valtuustoaloitteet tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle. Tuolloin ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta tiedekeskuksen perustamiseksi. Aikaa on kulunut ensimmäisestä aloitteestani yli 21 vuotta. Tampere on vuodesta toiseen sijoittunut Suomen imagotutkimusten kärkeen, myös matkailijamäärät ovat vuosi vuodelta nousseet, poikkeuksena koronan aiheuttama notkahdus, joka kosketti kaikkia muitakin Suomen kaupunkeja. Yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista Tampere voisi laajentaa matkailutarjontaa perustamalla tiedekeskuksen. Tiedekeskus palvelisi erityisesti myös tamperelaisia tuoden koko Pirkanmaan alueelle vetovoimaa. Tiedekeskus sopisi erityisen hyvin Särkänniemen alueen yhteyteen. Vuonna 2007 jätin aloitteen myös Särkänniemen alueen kehittämiseksi.

Suomen tiedekeskusyhdistys ry. on vuonna 2020 perustettu suomalainen tiedekeskusverkosto. Se kokoaa yhteen kymmenen tiedekeskusta ja -museota ympäri Suomea. Sen päätehtäviä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä sekä vahvistaa kansallista tiedepääomaa ja yhdenvertaisuutta uusien lähestymistapojen avulla. Yhdistys on osa FINSCI-tutkimuskonsortiota, joka keskittyy tiedepääoman tutkimiseen ja sen kasvattamiseen.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 10 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Avaruuskeskus Väisälä.

Tunnetuin on tiedekeskus Heureka Vantaalla. Se on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia, tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekassa käy noin 300 000 tieteestä kiinnostunutta vuosittain ja se kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Heureka palvelee perheiden lisäksi myös koululuokkia, oppilaitoksia ja varhaiskasvatusryhmiä. Heurekan toimintoihin kuuluvat vaihtuvat näyttelyt, planetaario, Tiedepuisto Galilei, tiedeleirit ja -kerhot, kokoustiloja, tiedekauppa ja tiederavintola. Heureka osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Heurekaan perustettiin keväällä 2021 Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittaman European Space Education Resource Office -verkoston Suomen yhteyspiste ESERO Finland (www.esero.fi). Lisäksi Heureka on mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä oppimista, opettamista ja opettajuutta kehittävissä hankkeissa.

Heurekassa järjestetään myös vuosittain keskimäärin 12 tapahtumaa, 2–3 opettajailtaa ja luentoja. Perhekävijöille ja koululaisille suunnatuissa tapahtumissa on kokeellista ohjelmaa ja tekemistä: rakentelutyöpajoja, ohjattuja laboratorio- ja työpajaohjelmia, tiedeteatteri- ja Tiedettä pallolla -esityksiä, tietokilpailuja, kumppaneiden kokeilu- ja tutustumispisteitä sekä asiantuntijakohtaamisia. Heurekan toiminnalliset oppimisohjelmat yhdistävät

eri tieteitä ja teknologiaa monialaisesti ja innostavasti. Ne syventävät tiedeoppimista sekä kannustavat lapsia ja nuoria STEM-aloille (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Oppimisohjelmat rakentavat osaamista sekä kehittävät tutkimus- ja työelämätaitoja, luovaa ongelmaratkaisukykyä ja vastuullisuutta.

Heurekan toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö. Tiedekeskussäätiön 10 taustayhteisöä ovat

  • Aalto-yliopisto
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • Helsingin yliopisto
  • Opetusalan ammattijärjestö OAJ
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
  • Tieteellisten seurain valtuuskunta
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Valtiovarainministeriö
  • Vantaan kaupunki

Ne osallistuvat aktiivisesti Heurekan toimintaan sitä tukien ja kehittäen.

Särkänniemeen ollaan suunnittelemassa suurta elämysaluetta. Särkänniemen alueen kehittämisellä halutaan vahvistaa läntisen keskustan vetovoimaa ja kasvattaa ihmisvirtoja. Aluetta kehittämällä halutaan lisätä myös Tampereen houkuttelevuutta. Alueelle kehitetään muun muassa teemoitettu hotelli ja kylpylä-vesipuisto, ravintola- ja tapahtumakatu, digitaalisiin elementteihin perustuva sisäkohde aikuisille sekä Ylen kanssa kehitetyn konseptin mukainen Mediamaailma.

Särkänniemen huvipuiston,​ Mustalahden,​ Kortelahden,​ Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston muodostama kehitysalue on merkittävä kaupunkikulttuurin,​ tapahtumien ja matkailun kokonaisuus. Alueen kehittäminen vetovoimaiseksi elämyskokonaisuudeksi tukee sekä tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja lisää Tampereen työllisyyttä. Tärkeää on, että myös alueen ympärivuotinen käyttö kasvaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kehittämishanke vuoteen 2028 mennessä.

Tiedekeskus sopisi erittäin hyvin uuteen Särkänniemen elämysalueeseen ja täydentäisi hienosti monipuolista elämystarjontaa omalta osaltaan. Olen vuosien aikana eri yhteyksissä useasti tuonut esiin tiedekeskuksen tarpeellisuuden kaupunkiimme. Se olisi myös uusi vetovoimatekijä Tampereelle ja erityisesti Särkänniemen elämysalueelle.

Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä Särkänniemen ja mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistää neuvottelut ja suunnitelmat tiedekeskuksen perustamiseksi Särkänniemen uuteen elämysalueeseen. Tiedekeskus Heurekan kokonaisuus, sisältö ja toiminta toimisi erinomaisena esikuvana Tampereen tiedekeskukselle.

 

 

Tampereella 19.9.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Tamperelaiset ehdokkaat eduskuntavaaleissa 2023

Pirkanmaan Sosialidemokraatit ovat asettaneet eduskuntavaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. Listalla on 8 tamperelaista ehdokasta.

asetetut tamperelaiset ehdokkaat:

____________________________________

Julin Sofia, 24, hallintotieteiden opiskelija, poliittinen avustaja, Tampere

Sofia on tällä hetkellä Tampereen nuorin kaupunginvaltuutettu. Hän on työskennellyt mm. pääministerin ja kansanedustajan poliittisena avustajana.
Sen lisäksi, että Sofia on kaupunginvaltuutettu, on hän varajäsenenä Tampereen kaupunginhallituksessa sekä jäsenenä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa.

____________________________________


Kuusipalo Saana, 26, valtiotieteiden ylioppilas, lähihoitaja, Tampere

Saana on tällä hetkellä varavaltuutettuna Tampereella. Hän on valmistumassa lähihoitajaksi, minkä lisäksi hän on valtiotieteiden ylioppilas.
Saana on lisäksi jäsenenä elinvoima- ja osaamislautakunnassa.

____________________________________


Loukaskorpi Johanna, 48, apulaispormestari, opettaja, Tampere

Johanna toimii sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina Tampereella. Hän toimi sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina vuosina 2017-2021.
Johanna toimii myös Pirkanmaan sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana.

____________________________________


Lyly Lauri, 69, puheenjohtaja, pormestari (em.), Tampere

Lauri on toiminut aiemmin Tampereen pormestarina sekä SAK:n puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä konsernijaoston puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän toimii Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtajana.

____________________________________


Machaal Mahmoud, 61, kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja, Tampere

Mahmoud on tamperelainen kaupunginvaltuutettu. Tämän lisäksi hän toimii Tampereen maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajana. Mahmoud on jäsenenä Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

____________________________________


Marin Sanna, 37, kansanedustaja, pääministeri

Sanna toimii tällä hetkellä Suomen pääministerinä. Hän on myös SDP:n puheenjohtaja. Kansanedustajana Sanna on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Hän on toiminut aiemmin myös liikenne- ja viestintäministerinä 06/2019 – 12/2019.

____________________________________


Nurminen Ilmari, 31, kansanedustaja, Tampere

Ilmari on toisen kauden kansanedustaja. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Tällä hetkellä hän toimii jäsenenä Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Ilmari toimii myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

____________________________________


Viitanen Pia, 55, kansanedustaja, Tampere

Pia on toiminut kansanedustajana vuodesta 1995 lähtien. Hän on toiminut asunto- ja viestintäministerinä 05/2013-04/2014 sekä kulttuuri- ja asuntoministerinä 04/2014-05/2015. Tällä hetkellä Pia toimii Verojaoston puheenjohtajana sekä jäsenä Valtiovarainvaliokunnassa ja Tarkastusvaliokunnassa. Lisäksi hän on kaupunginvaltuutettuna Tampereella.
____________________________________

Lue artikkeli kaikista SDP:n asettamista ehdokkaista Pirkanmaalla:

https://pirkanmaa.sdp.fi/eduskuntavaalit/

 

Perheet eivät saa apua ajoissa

Sain huolestuneelta vanhemmalta viestin. Hänen lapsestaan oli tehty lähete perheneuvolaan koulun kautta heinäkuussa. Vanhemmalle kerrottiin, että jonotusaika on puoli vuotta ja että tällä hetkellä käsitellään alkuvuodesta tulleita lähetteitä. Pyysin selvitystä perheneuvolasta ja valitettavasti tilanne on totta.

Jotta perheiden ongelmat eivät kriisiydy ja pahene, aika perheneuvolaan tulisi saada nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Se on myös perheneuvolan toive. Perheneuvola toki pyrkii kaikin keinoin helpottamaan jonoissa olevien tilannetta arvioimalla asiakkaan kiireellisyyttä ja järjestämällä tukitoimia perheelle odotusajaksi muista palveluista.

Tampereen perheneuvolassa on myös yritetty ratkoa jono-ongelmaa mm. tiimijärjestelyillä, arvioinnin tehostamisella, tiedottamisella, esimiesjärjestelyillä, työtapojen muutoksilla mm. ryhmätoimintojen lisäämisellä ja kertakonsultaatioilla. Kesäkuussa 2021 Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen merkittävän lisäbudjetin ja sillä budjetilla palkattiin mm.  perheneuvolaan kaksi psykologia ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka aloittivat syksyllä 2021. Lisäksi valtuusto myönsi perheneuvolalle lisärahaa pariterapian ja vanhemmuuden tuen palveluseteleihin.

Lisäresurssit perheneuvolalle ja muihin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin esim. oppilashuoltoon ja nuorisovastaanotolle auttoivat hetkellisesti ja perheneuvolan jonotilanne helpottui 2021 loppuun mennessä, kun lastenpsykiatrinen tiimi purki jonossa odottaneita asiakkaita. Tilanne on kuitenkin jälleen vaikeutunut, mikä johtuu lisääntyvistä mielenterveyden haasteista ja asiakaskunnan muutoksesta. Perheneuvolan uusista asiakkaista tänä vuonna on ollut yli 50 % lastenpsykiatrista avohoitoa tarvitsevia ja matalan kynnyksen kasvatus- ja perheneuvontaa tarvitsevien osuus on alle puolet uusista asiakkaista.

Valtuuston myöntämä lisäresurssilla purettiin jonoja, mutta perheneuvolan ruuhkautumiseen sillä ei ole pystytty vastaamaan, koska asiakkaat ovat entistä pitkäkestoisemman ja vaativamman hoidon ja tuen tarpeessa. Perheneuvolan tilannetta vaikeuttaa sekin, että koulupsykologeista on vajausta ja Taysin lastenpsykiatria ei vedä ja pysty hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia lapsia.

Tarve perheneuvolan palveluille on Tampereella kasvava ja asiakkaat entistä huonokuntoisempia. Tilanne on lapsille ja heidän perheilleen kestämätön. Vanhemmat väsyvät ja heidän voimavaransa ehtyvät, kun lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa riittävän nopeasti. Hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tarkastella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta ja suunnata määrärahoja ja resurssia matalan kynnyksen palveluihin, kohdentaa niitä tarvelähtöisesti ja nopeuttaa näihin palveluihin pääsyä. Syytä olisi myös päivittää esimerkiksi ADHD-hoitopolku siten, että myös perustasolla voitaisiin tehdä ADHD-diagnostiikkaa sekä arvioida lääkitystä ja kuntoutusta.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari, Tampere
aluehallituksen jäsen, Pirkanmaan hyvinvointialue

Seurakuntavaalien ehdokkaat asetettu

Seurakuntavaalit järjestetään 20.11.2022. Tampereen Kirkkodemarit asettivat vaaleihin ehdokkaita kaikissa neljässä Tampereen seurakunnassa.

Ohessa Kirkkodemareiden ehdokkaat seurakuntavaaleihin aakkosjärjestyksessä:

Eteläinen seurakunta:
Harkonmaa Tuula
Kuusipalo Saana
Solja Petri
Virta Tero
Virtanen Sirpa

Harjun seurakunta:
Leppänen Marjut
Penders Elisa
Salonen Tiina
Sillanpää Hilkka
Viljanen Iida

Messukylän seurakunta:
Grann Hanna-Maria
Halme Salme
Huotari Tarja
Käpylä Tarja
Lehtelä Heli
Majava Paula
Mikkola Outi
Niemenmaa Marjo
Ojakangas Aki

Tuomiokirkon seurakunta:
Jokinen Ahti
Lahtinen Raisa-Tiina
Mattila Marja
Niinivaara Mirva
Sinisalo Kirsi-Kaisa
Virkki Marja-Leena