Selkeä virkamiesura odottaa – Pekka Salmen kunnallispoliittinen historia

Pekka Salmi valittiin Tampereen kaupungin elinvoiman palvelualueen johtajaksi 6. toukokuuta 2024 kaupunginhallituksen kokouksessa yksimielisesti. Virkamiestehtävän vastaanottaminen oli jo 25 vuotta kuntapolitiikassa toimineelle Salmelle luontevaa: olihan hänelle kertynyt kokemusta käytännössä kaikista palvelualueen piiriin kuuluvista asioista niin poliittisen uran kuin työurankin aikana.

– Ennen virkaan astumista olin ollut jo kaksi vuotta elinvoiman palvelualueen apulaispormestarina. Tunsin tehtävät, organisaation asiat ja ihmiset. Kaikki palvelualueeseen kuuluvat asiat ovat minulle todella mielenkiintoisia ja voisi sanoa, että rakkaitakin. Olen ollut kiinnostunut työllisyyden hoidosta koko kuntapoliittisen urani, Salmi kertoo.

Elinvoiman palvelualueeseen kuuluvat myös koulutus, toinen aste ja ammatillinen koulutus – joiden parissa toimiminen on helppoa Salmelle, joka on alkuperäiseltä ammatiltaan historian aineenopettaja.

– Kiinteistöasiat puolestaan opettelin työskennellessäni Tampereen työväenyhdistyksellä. Suoritin tuolloin myös isännöinnin ammattitutkinnon ja kiinteistö- ja rakentamisalan erikoisammattitutkinnon työn ohessa. Oikeastaan kaikki teemat, joiden kanssa olen ollut tekemissä urani aikana tai politiikassa ovat tällä palvelualueella ja sillä tavalla virkaan oli helppo tulla. Seppo Rantasen lähtiessä muihin tehtäviin tehtävä tuli hakuun – ja sanoin, että tämä on muuten minun hommani, juuri sitä, mitä haluan, Salmi toteaa.

Salmi on työskennellyt myös Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Ruohonjuuritasolta virkamieheksi

Salmi on kiistatta tehnyt ansioituneen uran Tampereen kuntapolitiikassa. Into politiikkaa kohtaan on lähtöisin jo hänen yläasteajoistaan.

– Olen ollut nuoresta pitäen kiinnostunut politiikasta. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla meidän piti tehdä ryhmätyö – silloin vielä tehtiin sellaisia pahvikollaaseja. Tein omani SDP:stä. Tämä puoli kiinnosti minua, sillä suvussani oli vasemmistolaisia, vaikka myös oikeistolaisia. Jo tässä vaiheessa aloin hiljalleen ymmärtää, että tämä on minun puolueeni, Salmi muistelee.

Politiikkaan Salmi aktivoitui kunnolla abiturienttivuonnaan 1995, jolloin käytiin myös eduskuntavaalit. Tuolloin ehdolla oli Pia Viitanen, jota Salmi kertoo äänestäneensä. Hän liittyi demarinuoriin ja puolueeseenkin sekä lähti puolueen toimintaan mukaan pikkuhiljaa järjestötoiminnan kautta. Tässä vaiheessa minkäänlainen ehdokkuus ei niinkään ollut Salmella ajatuksena – lähinnä häntä kiinnosti poliittinen toiminta ja taustalla toimiminen. Myös yliopistoon päästyään hän vaikutti opiskelijapolitiikassa, demarinuorissa ja puolueen järjestötehtävissä.

Ensimmäistä kertaa Salmi oli ehdolla kunnallisvaaleissa ollessaan 25-vuotias vuonna 2000, jolloin hän sai noin 130 ääntä. Hän pääsi koulutuslautakunnan jäseneksi ja pääsi mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

– Vuonna 2004 minut valittiin kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi, kun Raimo Huusari luopui puheenjohtajuudestaan. Toverit katsoivat tuolloin, että olisin siihen hommaan paras. Tätä kautta pääsin syvemmin mukaan kuntapolitiikkaan. Ollessani kunnallisjärjestön puheenjohtaja, olin samalla myös yksi SDP:n neuvottelijoista, Salmi kertoo.

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Salmi tuplasi äänimääränsä ja hän pääsi kaupunginvaltuuston varajäseneksi. Vuoden 2008 äänimäärä riitti jo läpipääsyyn valtuustoon, ja hänestä tuli valtuustoryhmän puheenjohtaja.

– Luottamustehtävissä menin pikkuhiljaa eteenpäin. Työtehtäväni tukivat kuntapoliittista tekemistä, Salmi toteaa.

Työväenyhdistyksen toiminnanjohtajan pestin lisäksi Salmi on työskennellyt Jukka Gustafssonin eduskunta-avustajana sekä liikenne- ja viestintäministeriön erityisavustajan tehtävissä. Päästessään töihin STTK:hon tekemään edunvalvontaa ja hoitamaan palkansaajien asioita vuonna 2008 Salmi kertoo olleensa jo kokenut monella rintamalla – vuodet eduskuntatyössä olivat olleet mielenkiintoinen ja raskaskin oppikoulu.

Rantatunneli puhutti

Pitkän kunnallispoliittisen uran varrella on riittänyt paljon hankaliakin poliittisia kysymyksiä. Esimerkiksi juuri Salmen päästyä kaupunginvaltuustoon, iski päälle finanssikriisi ja kuntatalouden alamäki, joka kesti vuoteen 2016 saakka. Lauri Lylyn pormestarikaudella nautittiin neljästä ylijäämäisestä vuodesta.

– En edes muista, miten montaa talouden sopeuttamisohjelmaa olen ollut tekemässä, neuvottelemassa ja päättämässä, Salmi kertoo.

Vaikka säästötoimia on jouduttu tekemään, yhdestä asiasta on pidetty kiinni: siitä, etteivät opetuksen ryhmäkoot kasvaisi Tampereella.

– Talous, työllisyys ja koulutus ovat kiinnostaneet minua paljon. Minulle on ollut kunnia-asia, että säästökierroksilla ei olla lähdetty suurentamaan ryhmäkokoja. Heikompiosaisten lasten tukeminen, oppilashuollon resurssit ja erityisopetus sekä pienryhmät ovat tärkeitä, kuten myös erilaiset varhaisen tuen toimenpiteet. Alueellinen tasa-arvoraha on myös meille tärkeä: tuemme enemmän sellaisia kouluja, joissa on enemmän oppimiseen liittyviä haasteita, Salmi kertoo.

Ylivoimaisesti hankalimmaksi asiaksi kuntapolitiikassa Salmi muistaa rantatunnelin rakentamisen, mistä jokaisella tamperelaisella tuntui olevan oma mielipide.

– Rantatunneliasia oli pitkä vääntö. Dramaattisten vaiheiden jälkeen enemmistö valtuustossa päätti sen hyväksyä, ja valtuustoryhmäkin tässä väännössä hajosi. En tiedä mitään sellaista kunnallispoliittista kysymystä, joka olisi puhuttanut ihmisiä yhtä paljon ja josta olisi tullut niin paljon palautetta. Ratikkakin puhutti, ja demareiden joukossa oli epäilijöitä ja vastustajia. Tämäkään ei ollut helppo päätös, Salmi muistelee.

Oppositiosta takaisin päättäviin pöytiin

Niin sanotun xl-koalition aikana vuosina 2008–2012 SDP oli Tampereella oppositiossa. Salmen mukaan tämä oli uusi ja ihmeellinen asia Tampereen demareille, jotka olivat tottuneet olemaan keskeisillä paikoilla päättämässä asioista. Salmen mukaan tämä oli monelle henkisesti vaikeaa aikaa, ja erilaisia henkilökohtaisia siltoja meni poikki demareiden ja kokoomuslaisten välillä.

– Tuolloin minulla oli johtoajatuksena luotsata demareita niin, että olisimme yhteistyökykyinen porukka omalla linjalla sekä se, että pääsisimme takaisin päättäviin pöytiin, Salmi sanoo.

Lopulta yhteinen sävel kokoomuslaisten kanssa löytyi Salmen johdolla aloitetuissa taustakeskusteluissa. Mukana olivat esimerkiksi Leena Kostiainen, Harri Airaksinen, Seppo Kovala ja myöhemmin myös Kalervo Kummola sekä demareiden puolelta Atanas Aleksovski. Vuoden 2012 vaalien jälkeen aika oli kypsä siihen, että oli mahdollista palata yhteistyöhön kokoomuksen kanssa, ja muodostui Anna-Kaisa Ikosen johdolla pormestarikoalitio, jossa olivat mukana Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto.

Eräs merkittävä kiista ennen vuoden 2012 vaaleja liittyi siihen, etteivät demarit olleet saaneet valtuuston puheenjohtajan paikkaa, vaikka olivat toiseksi suurin puolue. Paikka oli mennyt Vihreille. Salmi ehdotti valtuustosopimuksen solmimista siitä, miten luottamuspaikat jaetaan – tällainen työkalu lisäisi luottamusta. Tällainen sopimus saatiin aikaan ja yhteiset pelisäännöt sovittiin – suurin puolue sai muodostaa pormestarikoalition, toiseksi suurin sai valtuuston puheenjohtajan paikan. Salmen mukaan tämä oli suuri muutos, joka lisäsi poliittisen päättämistyön läpinäkyvyyttä.

– Kun miettii poliittisia saavutuksia, niin olen ollut keskeisessä asemassa siinä, että demarit pääsivät takaisin päättäviin pöytiin, Salmi toteaa.

Selkeä virkamiesura

Salmi ei tule tulevaisuudessa toimimaan kunnallispolitiikassa ennen kuin mahdollisesti eläkepäivinään. Tuoretta elinvoiman palvelualueen johtajaa odottaa selkeä virkamiesura.

– Tällä valtuustokaudella on pikkuhiljaa kypsynyt ajatus siitä, että politiikkapuoli on jo nähty. Olen saanut tästä todella paljon ja olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut oman ryhmän ja kuntalaisten luottamuksen. Minulla on ollut merkittäviä tehtäviä, mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin, Salmi toteaa.

Uusille politiikassa toimiville ja ehdokkuutta pohtiville Salmi haluaa pitkällä kunnallispolitiikan kokemuksellaan sanoa, että kyseessä on pitkäjänteinen työ, jossa ei lottovoittoja ole.

– Tämä vaatii perehtymistä ja paneutumista. Politiikassa on helppo pintaliitää ja ottaa vain muutama teema, joista käyttää puheenvuoroja ja joiden parissa on aktiivinen. Kuitenkin, jos haluaa olla vaikuttaja ja vaikuttava poliitikko, asioita täytyy ymmärtää laajasti. Talouden ja hallinnon tuntemus on todella tärkeää. Suosittelen opiskelemaan, miten koko päätöksenteon systeemi pyörii. Tämä on ennen kaikkea yhteistyötä – jos ryhmän sisällä haluaa edetä ja saada vaativia tehtäviä, yhteistyö on osattava. On ansaittava omien luottamus ja tuki. Jotta asioita voi viedä eteenpäin, on ansaittava myös muiden puolueiden ryhmien luottamus ja tuki ja ymmärtää heidän tavoitteensa. Sitä kautta kompromissit syntyvät. Yhteistyö on välttämätöntä, Salmi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Valtuustoaloite humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille

Israelin Gazaan kohdistamat hyökkäysiskut ovat vaatineet kuluneen vuoden aikana yli 40 000 ihmisen hengen, näistä yli neljännes on lapsiuhreja. Lasten osalta haavoittuneiden, sotaorpojen ja kotinsa menettäneiden määrä on moninkertainen. YK:n viimeisimmän arvion mukaan Gazan sota on kuluneen vuoden aikana aiheuttanut yli 17 000 lapsen kodittomaksi ja orvoksi päätymisen.

Haavoittuvan ja viattoman asemansa takia juuri lasten kärsimys kaiken tuhon keskellä on poikkeuksellisen traagista. He ovat joutuneet keskelle konfliktia, mihin heillä ei ole mitään osuutta. Heillä ei mahdollisuutta mennä minnekään, eikä monilla heistä enää ole mitään.

Heidän ahdinkonsa on erityistä huomiota vaativaa. Traumat, vammat sekä lääkkeiden, vaatteiden ja ravinnon puute vaikuttavat lapsiin suurimmissa määrin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää järjestää juuri heille humanitaarista apua. Lapsissahan on tulevaisuus ja heillä on koko elämä vielä edessä.

Esitän, että Tampereen kaupunki myöntää 50 000€:n humanitaarisen apurahan solidaarisuuden osoituksena Gazan lapsille. Näin synkkinä aikoina on tarpeellista osoittaa heille, ettei heitä ole unohdettu ja että heistä aidosti välitetään. Varat käytetään kokonaisuudessaan kohdennetusti juuri lasten auttamiseen.

Mahmoud Machaal (sd.)
21.10.2024

Ulla Kampman kannustaa ehdolle aluevaaleihin, jos sote-asiat kiinnostavat

Ulla Kampman valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäseneksi aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024. Kampman on hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä alueen henkilöstöjaoston puheenjohtajana. Kampmanin mielestä hyvinvointialueen toimielimet hakevat vielä toimintatapojaan, sillä toimet ovat uusia, ja esimerkiksi entisten sairaanhoitopiirien päättäjillä on ollut totuttelemista siihen, että substanssiosaajien lisäksi asioista päättävät nykyään myös poliitikot.

– Esimerkiksi aluevaltuustossa toimiminen on kaikille uutta. Toimi on kuitenkin mielenkiintoinen – siinä tapaa ihmisiä kaikkialta Pirkanmaalta, ja oppii tuntemaan eri puolueiden ihmisiä. Toiminnassa on ymmärrettävä, että ollaan päättämässä ison porukan asioista. Kaupunginvaltuustossa on helppo hahmottaa, että kyse on vain tamperelaisista – mutta nyt on ajateltava myös niitä pieniä paikkakuntia, joissa on vain vähän asukkaita. Kyllä se on todella mielenkiintoista, Kampman kuvailee.

Kampman myös kannustaa uusia ihmisiä lähtemään ehdolle tuleviin aluevaaleihin.

– Ennen sote-asiat kuuluivat kaupungin toimialaan. Nyt niistä on tullut laajempi kokonaisuus alueellisuuden vuoksi, mutta samoja asioita ne ovat kuitenkin. Jos on kiinnostunut sote-asioista ja ihmisten hyvinvoinnista, on tämä hyvin mielenkiintoinen paikka, Kampman toteaa.

Hyvinvointialueen päätöksentekorakenne

Se, mistä hyvinvointialueen päätöksenteko rakentuu, on monelle mahdollisesti vielä vierasta. Aluehallituksen ja aluevaltuuston lisäksi päätöksenteossa on mukana erilaisia jaostoja ja valiokuntia sekä yhtiöitä, kuten Coxa ja Sydänsairaala.

Pirkanmaan hyvinvointialueella aluehallituksen alaisia jaostoja on neljä: asiakkuus- ja laatujaosto, henkilöstöjaosto, konserni- ja toimitilajaosto sekä yksilöasioiden jaosto. Myös valiokuntia on neljä: niissä valmistellaan esimerkiksi poliittista tai strategista harkintaa edellyttäviä asioita aluevaltuuston päätöksentekoon. Valiokunnat ovat hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, monipalveluvaliokunta, tulevaisuus- ja strategiavaliokunta ja vähän palveluita käyttävien valiokunta.

– Jaostoissa ja valiokunnissa on niin paljon työtä, että välillä tuntuu, että porukka ei edes tahdo riittää. Aluevaltuuston ja aluehallituksen tulisi kuunnella valiokuntien ääntä, Kampman kertoo.

Kohti vaaleja

Ehdokasasettelut niin kunta- kuin aluevaaleihinkin ovat tällä hetkellä käynnissä, ja myös SDP Tampere on asettanut ensimmäiset ehdokkaansa molempiin vaaleihin. Uutena mukaan lähtevän, tai oikeastaan kenen tahansa ehdokkaan kannattaa Kampmanin mielestä tähdentää itselleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miksi lähtee ehdolle: minkälaisia asioita haluaa lähteä ajamaan.

– Tämän ei tarvitse olla vain yksi asia, vaan mukana voi olla vaikkapa kolme asiaa. Kuitenkin ennen vuodenvaihdetta tulisi olla melko kirkkaana mielessä, miksi haluaa ehdolle. Nyt jo kannattaa jollakin tasolla alkaa tehdä omia kasvoja tunnetuiksi ja oivaltaa somen suuri merkitys. Harvalla on mahdollisuutta mainostaa itseään printtimediassa. Toreilla ja tapahtumissa käyminen ei riitä – se ei riitä kuntavaaleissa, mutta ei varsinkaan aluevaaleissa. Kriittinen aika ennen vaaleja on kolme viikkoa: suurin osa ihmisistä aktivoituu tällöin kohti vaaleja. On hyvä, jos siinä vaiheessa omat kasvot ovat tutut. Itse kampanjointi kannattaa kuitenkin mielestäni aloittaa vasta vuodenvaihteen jälkeen, Kampman neuvoo.

Kampmanille itselleen henkilöstöasiat ovat tärkeitä.

– Kuitenkin kun maan hallitus tekee kaikkensa, että saisi horjutettua sote-uudistusta ja saada maailmaa sille kannalle, että asioita hoitaa yksityinen puoli, niin kyllä henkilöstötilanne on todella ahdas. Rahaa ei ole, ja ala on sellainen, että ilman ihmisiä on mahdotonta tehdä mitään. Henkilöstöjaoston puheenjohtajana voin melkein sanoa, että kausi ei ole tuonut henkilöstölle mitään uutta, vaan olemme yrittäneet säilyttää jo olemassa olevan, Kampman kertoo.

Kampmanilla on myös toive tulevaisuudelta.

– Toivon, että ihmiset oivaltaisivat sen, että olemme vuosikymmenien aikana, tavallisten ihmisten kukkaroista verorahoilla luoneet maailmanlaajuisesti aika hyvän terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmän. Emme saisi suostua siihen, että se romutetaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikilla on parempi olo, jos ei ole huonosti pärjääviä ihmisiä. Maksaisin mieluummin enemmän veroja kuin näen, että on asunnottomuutta, osattomuutta ja huonosti voivia lapsiperheitä. En tule onnelliseksi siitä, että minulla on mahdollisimman paljon, vaan siitä, että ympäristö on turvallinen ja harmoninen, Kampman päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Valtuustokysely koskien ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja niiden vaikutuksia Tredun antamaan ammatilliseen koulutukseen

Johanna Loukaskorven valtuustokysely:

Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Kevään kehysriihessä hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa ja nyt syksyllä leikkausta kasvatettiin vielä 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta ovat arvostelleet niin OAJ kuin Sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala Sivista.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon aloilla on suuri tarve ammatillisille osaajille. OAJ:n jäsenkyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat kokevat, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut, opiskeluvalmiudet heikentyneet ja opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa. Murron mukaan lisäleikkauksilla on väistämättä vaikutusta opetuksen laatuun.

Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo mukaan oppilaitosten on mahdoton suunnitella tulevaisuutta, kun rahoitus on epävarmaa.

Kysynkin,
1.    Miten hallituksen päättämät leikkaukset näkyvät Tredun toiminnassa?
2.    Mikä euromäärä valtion 120 miljoonan leikkauksista kohdistuu Treduun?
3.    Miten Tredussa aiotaan sopeuttaa toimintaa rahoituksen vähetessä?
4.    OAJ:n mukaan valtakunnallisesti jopa 1600 opettajaa joudutaan hallitusten leikkausten takia vähentämään. Onko Tredussa suunnitteilla opettajien vähentämistä leikkausten seurauksena?

Apulaispormestari Jouni Markkasen vastaus Johanna Loukaskorven valtuustokyselyyn:

1. Miten hallituksen päättämät leikkaukset näkyvät Tredun toiminnassa?

Tredussa on juuri toteutettu organisaatiouudistus, jolla ennakoitiin ammatillisen koulutuksen tulevaa rahoitusuudistusta, myös tulevia leikkauksia. Uudella organisoinnilla pyritään parantamaan koulutustoiminnan laatua ja lisäämään synergiaa eri kampusten/toimipisteiden toiminnallisissa prosesseissa. Uudet osaamisalat organisoivat toimintaansa kokonaisuutena eri kampuksilla/toimipisteissä järjestettävän koulutuksen osalta. Tällä mahdollistetaan tehokkaampi resurssien käyttö etenkin opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Organisaatiouudistuksella pyritään turvaamaan ja vastaamaan ketterästi niihin tarpeisiin, joita opetuksessa tai työelämässä tarvitaan. Ammatillisen koulutuksen ennakoitu rahoitusmuutos, myös lisäleikkausten osalta, ohjaa uudenlaisten toiminta- ja ajattelutapojen muodostumista ja käyttöönottoa.

Tredussa ei olla leikkaamassa tai vähentämässä resursseja opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelijoiden, ml. oppivelvollisten, opetus ja ohjaus perustuu ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen, henkilökohtaistamisen periaatteisiin ja henkilökohtaisiin opintopolkuihin. Opetus- ja ohjaustyö suunnitellaan kokonaisvaltaisesti tukemaan opiskelijan osaamisen kertymistä ja tutkinnon suorittamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Rahoitusuudistus ja leikkaukset vaativat yhä enemmän tukea opiskelijoille tutkinnon suorittamisen loppuun saattamiseksi suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Tulevat leikkaukset vaativat Tredua terävöittämään toimintaansa ja parantamaan opetuksen ja koulutuksen toteutusta opiskelija- ja työelämälähtöisesti. Erilaisten oppimisympäristöjen (oppilaitos, työelämä, digitaaliset ympäristöt) optimaalinen hyödyntäminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Leikkausten vaikutukset näkyvät ennen kaikkea aikuisten, jo tutkintoja omaavien ja ammatinvaihtajien tilanteessa. Heidän osaamistarpeisiinsa ja työelämän akuutteihin tarpeisiin vastaamiseksi on yhä tärkeämpää pystyä hyödyntämään tutkinnon osien joustavaa käyttöä sekä tuotteistamaan tutkinnon osien yhdistelmiä osaamistarpeisiin vastaamiseksi, kun kokonaisia tutkintoja ei voida enää tarjota jo tutkintoja suorittaneille aiempaan tapaan. Oppivelvollisten ja vailla tutkintoa olevien lisäksi ammatillista perustutkintokoulutusta suunnataan jatkossa nykyistä enemmän myös ylioppilaille ja maahanmuuttajille.

Opettajilta keskitetään tiettyjä töitä koulutuspäälliköille ja poistetaan sellaisia resursseja ja töitä, joita opettajan ei ole välttämätöntä tehdä, esimerkiksi asiakasvastaava- ja muita koordinaatiotehtäviä. Myös toiminnallisia linjauksia uudistetaan ja pyritään näin vapauttamaan resursseja opetus- ja ohjaustyöhön. Toiminnan keskittämiseksi ja järkiperäistämiseksi kaikki hakeutuminen keskitetään TreduNavi-hakupalveluille, jolloin jatkuvan haun koulutusten aloituksia voidaan samanaikaistaa ja hyödyntää eri alojen yhteisiä aloituspäiviä. Jatkuvan haun kautta tulevien opiskelijoiden määrän vähenemisen vaikutus ryhmäkokoihin voi haastaa opiskelijaryhmien kokoamista esimerkiksi maakuntien kampuksilla/toimipisteissä.

2. Mikä euromäärä valtion 120 miljoonan leikkauksista kohdistuu Treduun?

Arvio Tredun sopeutustarpeesta on tällä hetkellä -354 opiskelijavuotta eli 2,4 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat niihin opiskelijoihin, joilla on jo aiempi ammatillinen tai korkea-asteen tutkinto. Oppivelvollisten koulutus toteutuu entisellään. Myös maksuttomuus 20 ikävuoteen asti säilyy edelleen, sen kustannukset oppivelvollisuusiän ylittäneiden ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden osalta kompensoituvat jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää vähentämällä.

3. Miten Tredussa aiotaan sopeuttaa toimintaa rahoituksen vähetessä?

Tredussa tehdään sopeutustoimia kohdentamalla resursseja entistä tarkemmin. Toimet kohdennetaan kaikkeen muuhun paitsi oppivelvollisten opetukseen ja ohjaukseen. On huomionarvoista, että oppivelvollisten koulutus sisältää kustannuseriä, joita aikuisille kohdennettava koulutus ei sisällä (esim. ruokailu, materiaalit, läppärit ym.).  Siten aikuisten, jo aiemman tutkinnon omaavien koulutukseen kohdennettavat leikkaukset eivät vähennä opiskelijakustannuksia kokonaisuudessaan samassa suhteessa.
Sopeutustoimia tehdään myös henkilöstöresursseihin suhteutettuna opiskelijamäärän vähentymiseen. Tämä tulee näkymään etenkin henkilöstön määräaikaisten työsopimusten kohdalla, niiden jatkamisen ja toisaalta uusien määräaikaisten työsuhteiden vähenemisenä. Henkilöstökustannusten sopeutus koskee sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöä että muuta henkilöstöä. Joissain tapauksissa sopeutustoimenpiteinä voidaan tehdä myös sisäisiä opiskelijaryhmien yhdistämisiä, jos ryhmäkoot muuten jäisivät kovin pieniksi oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla.

Tredu toimii pääosin Tredu-Kiinteistöt Oy:n tarjoamissa vuokratiloissa. Vuokrakustannukset ovat merkittävä kustannuserä ja yksi talouden sopeutuskeino on pyrkiä vaikuttamaan vuokrakustannuksiin ja toisaalta laajemmin palveluverkkoon, mikä vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. Opiskelijamäärän vähentymisellä tulee olemaan vaikutuksia käytettävien tilojen tarpeeseen ja palveluverkkoa on nyt entistä tärkeämpää tarkastella kriittisesti. Myös iltaopetuksen mahdollisuuksia pitää tarkastella rohkeasti. Työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan myös saada taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen.

4. OAJ:n mukaan valtakunnallisesti jopa 1600 opettajaa joudutaan hallitusten leikkausten takia vähentämään. Onko Tredussa suunnitteilla opettajien vähentämistä leikkausten seurauksena?

Kokonaisopiskelijamäärän väheneminen tarkoittaa, että ensisijaisesti opetus- ja ohjaushenkilöstä tarvitaan vähemmän. Välillisesti väheneminen vaikuttaa myös muihin toimintoihin pitkällä aikavälillä.

Palvelussuhteiden osalta määräaikaisuuksia tullaan tarkastelemaan tarpeen mukaan, mutta vakinaisiin työsuhteisiin ei tule muutoksia. Henkilöstövähennystä tapahtuu luontaisesti myös eläköitymisten kautta ja eläköityvien määrä kasvaa lähivuosina jatkuvasti, mikä vaikuttaa henkilöstökustannusten kokonaisuuteen. Esimerkiksi vuoden 2024 lopun ja kesän 2025 välillä eläköityvien ja toisaalta määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä aiheutuvien henkilöstökustannusten vähentymisen laskennallinen yhteissumma nousee jopa yli 2 miljoonaan euroon, toki osaa tehtävistä tullaan jatkamaan. Haasteita tilanteessa aiheuttaa kuitenkin se, että eläköitymiset tai määräaikaisuuksien päättyminen eivät kohdistu opiskelijamäärän vähenemisen näkökulmasta aina toivottuun alaan. Siksi Tredu panostaa osaamisen ja osaamisen kehittämisen johtamisen keinoin siihen, että henkilöstön osaamista voidaan kohdentaa nykyistä täsmällisemmin erityisesti opetuksen kentässä.

Tredussa pidetään kiinni ja arvostetaan osaavaa henkilöstöä, koska se on tärkein tukijalka kaikessa koulutustoiminnassamme. Ammatillisen koulutuksen leikkauksilla on kuitenkin vaikutusta ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuteen. Vaikka henkilöstöä ei irtisanota, uusiin tehtäviin rekrytointi hidastuu eivätkä määräaikaiset tuntiopettajat työllisty ammatillisen koulutuksen opetustehtäviin, koska sopeutustarve koskee lähes kaikkia ammatillisia oppilaitoksia. Uusi sukupolvi ammatillisen koulutuksen opetustehtäviin kasvaa hitaasti.

SDP Tampere asetti 43 ehdokasta kuntavaaleihin

SDP Tampereen edustajisto päätti asettaa ensimmäiset 43 ehdokasta kuntavaaleihin kokouksessaan 22.10.2024.

Asetetut ehdokkaat ovat (nimi, ammatti tai toimi, ikä):

Aleksovski Atanas, valtuustoryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, 56 v.
Asp Antti, hallintotieteiden kandidaatti, 28 v.
Fleming Elizabeth, koulunkäynninohjaaja, 31 v.
Grann Hanna-Maria, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhoitaja, 48 v.
Hellsten Matti, ammattikoulun lehtori, YAMK, 40 v.
Jaatinen Tuila, yrittäjä, opettaja, 55 v.
Julin Sofia, poliittinen avustaja, hallintotieteiden kandidaatti, 26 v.
Kaivonen Kirsi, viestintäsuunnittelija, ensihoitaja, 42 v.
Kallio Kalle, museonjohtaja, FT, 47 v.
Kampman Ulla, koulutusasiantuntija, sairaanhoitaja AMK, 62 v.
Kamppuri Eija, varhaiskasvatuksen opettaja KM, pääluottamusmies, 54 v.
Kanerva Esa, osastonhoitaja, KHO, 71 v.
Karhu-Jopasin Georgios, palveluneuvoja, 29 v.
Kuusipalo Saana, valtiotieteiden ylioppilas, lähihoitaja, 28 v.
Kuusisaari Annika, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 20 v.
Lahtinen Jussi, historiantutkija, 38 v.
Lehtelä Heli, käsityönopettaja, KM, 42 v.
Lehtinen Johannes, väitöskirjatutkija, 36 v.
Leino Joanna, palkka-asiantuntija, luottamusmies, 53 v.
Leino Terhi, diplomi-insinööri, 59 v.
Liimola Anne, päiväkodin johtaja, kaupunginvaltuutettu, 68 v.
Lindberg Nina, toiminnanjohtaja, 40 v.
Lindberg Pirkko, kirjastopalvelujohtaja, eläkeläinen, 68 v.
Loukaskorpi Johanna, apulaisrehtori, FM, 50 v.
Luhtalampi Mari, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO), 51 v.
Machaal Mahmoud, sairaanhoitaja, 63 v.
Moisio Jani, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies, 52 v.
Moisio Marko, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, 51 v.
Nieminen Sari, palveluvastaava, 55 v.
Nurminen Ilmari, kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 33 v.
Porttikivi Ilkka, apulaispormestari, 44 v.
Rantasalmi Ele, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 22 v.
Rokosa Inna, kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteiden opiskelija, 31 v.
Roslöf Miikka, opiskelija, 22 v.
Sipilä Henri, palvelupäällikkö, 31 v.
Tahlo Sonja, ammattiosaston järjestösihteeri, 39 v.
Talikka Ville, ylioppilas, 20 v.
Tammi Aleksi, ammattikuljettaja, 29 v.
Vihonen Jutta, aluekoordinaattori, tarjoilija, 26 v.
Viitanen Pia, kansanedustaja, 57 v.
Väisänen Elli
, turvallisuusvalvoja, ylioppilas, 20 v.
Wigelius Ari, ay-toimitsija, 40 v.
Zuev Milla, toimittaja, FM, 33 v.

Demareihin liittynyt Tuila Jaatinen – ”Hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan väkisin alas”

Sosialidemokraattien rivit Tampereella ovat tihentyneet ahkerasti kuluvan vuoden aikana. Viime viikolla kerroimme perussuomalaisista demareihin liittyneestä Jani Moisiosta. Hänen lisäkseen Pirkanmaan Vihreiden toiminnanjohtajanakin toiminut Tuila Jaatinen on liittynyt puolueeseen elokuussa 2024.

– Minulla on demarikoti ja olen lähtökohdiltani demari. Kun lähdin politiikkaan mukaan, tilanne Suomessa oli täysin erilainen kuin nyt. Silloin hyvinvointiyhteiskunta oli vielä suhteellisen voimissaan ja halusin laittaa poliittista aktiivisuuttani enemmän luonto- ja ympäristöasioihin. Valitsin siksi vihreät, Jaatinen kertoo.

Jaatisen syy puolueen vaihtoon tässä maailmanajassa on muuttunut yhteiskunnan tilanne.

– Hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan väkisin alas. Katsoin, että hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kaiken tuen ja siksi liityin demareihin. Edelleenkin ajan luontoarvoja ja aion niitä demareissakin ajaa. Tässä olisi demareilla vähän petrattavaa, Jaatinen jatkaa.

Uuteen puolueeseensa Jaatinen kertoo päässeensä sisään hyvin. Politiikassa hän on ollut mukana jo vuodesta 2010.

– Mukaan on sittemmin mahtunut erilaisia mielenkiintoisia tehtäviä, esimerkiksi johtokuntia sekä lautakuntia, Jaatinen toteaa.

Tällä hetkellä Jaatinen on kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna sekä kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Ympäristö, koulutus ja tasa-arvo

Edelleenkin luontoarvojen nimeen vannova Jaatinen kertoo toivovansa sosialidemokraateissa toimimiselta sitä, että hän pääsee olemaan avuksi yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hän toivoo puolueen toimivan vastavoimana yhteiskunnan nykyiselle kurjistavalle politiikalle.

– Ympäristö, koulutus ja tasa-arvo ovat minulle politiikassa tärkeitä teemoja, Jaatinen toteaa.

Nykyään Jaatinen toimii kahvilayrittäjänä Tampereen keskustassa.

– Olen valmistunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä liikunnan yhteiskuntatieteistä että opettajapuolelta. Olin pitkään töissä opettajana. Opiskelin myös vuoden verran Englannissa kansainvälistä politiikkaa Kentin yliopistossa, Jaatinen kertoo.

Jaatinen kuvaa itseään aktiiviseksi ihmiseksi. Hän viihtyy liikunnan parissa ja luonnossa. Hän on myös esiintynyt erilaisissa teatterituotannoissa ja hänellä on oma bändi.

 

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Tarja Ojanen

Jani Moisio liittyi SDP:hen: ”Ei ole hyvää mainosta, että valtionvarainministeri esiintyy sakset kädessä”

Jo 12 vuotta sitten politiikkaan mukaan lähtenyt tamperelainen Jani Moisio on liittynyt SDP:hen. Lähtö perussuomalaisista oli pitkän kypsyttelyn tulos – Moisio kertoo pohtineensa puolueen vaihtoa jo kuuden-seitsemän vuoden ajan. Politiikkaan hänet sai alun perin mukaan tarve tehdä yhteiskunnan eteen muutakin kuin äänestää.

– Tuolloin en ollut poliittisesti sitoutunut vielä mihinkään, vaan karsin puolueita pois ja pohdin, minne menisin ehdolle. Lähtöä politiikkaan säväytti Kreikan tukipaketti – ajattelin, että minun täytyy edes yrittää tehdä jotain. Laskiessani vaihtoehtoja pois jäljelle jäi perussuomalaiset, ja silloin liityin puolueeseen, Moisio kertoo.

Moision poliittinen ura eteni vauhdilla: kuntavaaleissa hän saavutti heti varavaltuutetun paikan. Lisäksi hän sai silloisen Tampereen Aterian, nykyisen Pirkanmaan Voimian puheenjohtajuuden ja toimi sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Koska en aikaisemmin ollut ollut politiikassa mukana, puheenjohtajuus oli hyvä oppi. Sotelassa olin aina päätöksissä mukana, kerroin mielipiteeni ja pyrin ohjailemaan asioita, Moisio kertoo.

Seuraavalla kaudella perussuomalaisten valtuustopaikat putosivat Tampereella neljään, mutta tuolloinkin Moisio keräsi ääniä riittävästi neljännen varavaltuutetun paikkaan.

– Tuolloin olin aina tarvittaessa mukana valtuuston kokouksissa ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen. Tällä hetkellä olen koulutus- ja peruspalvelulautakunnassa, Moisio toteaa.

Työntekijöiden asiat sydäntä lähellä

Nyt Jani Moision nimi löytyy sosialidemokraattien aluevaaliehdokasluettelosta, ja hän toivoo sen päätyvän myös kuntavaaliehdokasluetteloon. Hän työskentelee itse Tampereen Tilapalveluilla ilmastointiasentajana.

– Odotan demareissa toimimiselta kuntalaisten asioiden hoitoa. Toki työntekijöiden asiat ovat sydäntäni lähellä, koska olen itse työpaikkani pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Olen myös ollut mukana, kun liikelaitoksia alettiin yhtiöittää. Olin mukana varmistamassa, että silloiset työehdot saatiin pysymään. Meidän yhtiömme, silloinen Tilakeskus, oli ensimmäinen yhtiöitettävä. Saimme neuvoteltua, että vanhoilla työntekijöillä, ehdoilla, eduilla ja työsopimuksilla jatkettiin, Moisio kuvailee.

Työntekijöiden asioiden lisäksi Moisiota kiinnostaa se, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat kaikille saatavilla kohtuuhintaan haja-asutusalueillakin. Lisäksi lasten ja nuorten asiat ovat neljä lasta aikuiseksi kasvattaneelle miehelle tärkeitä.

Kiky ja lomarahojen leikkaukset vaikuttivat siirtymiseen

Moisio kuvailee, että perussuomalaisissa toimiessaan puolueessa oli sellaista toimintaa, joka ei ollut aivan käsitettävissä.

– Sipilän hallituksen aikaan, kun kiky ja lomarahojen leikkaukset tulivat, aloin miettiä, että ehkä en ole oikeassa porukassa. Politiikka ei kuitenkaan ole pikamatka. Nyt uudelleen tullut leikkauspolitiikka perussuomalaisten mentyä hallitukseen on sellaista, jota ei voi maalaisjärjelläkään käsittää. Tehdään päätöksiä siitä, miten saadaan näennäisesti säästettyä. Ei myöskään ole kovin hyvää mainosta, että valtionvarainministeri esiintyy saksien ja leikkuulautojen kanssa julkisesti, Moisio toteaa.

Ihmisenä Moisio kertoo olevansa nopeasti asioihin kantaa ottava ja nopea reagoija. Vapaa-aikanaan hän harrastaa enduron ajoa ja jääkiekkoa. Lisäksi hän pitää maaseudun rauhassa asumisesta, vaikka Tampereen alueella ollaankin.

Teksti: Milla Zuev

 

Valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Sofia Julin: ”Haluan jatkaa työtäni tamperelaisten eteen”

– Varapuheenjohtajuus kiinnosti minua, koska haluan olla ryhmässä aktiivinen, koota ihmisiä yhteen ja luoda yhteistyötä eri puolueiden välille. Tampereen vahvuus on aina ollut yhteistyön tekeminen. Koen, että varapuheenjohtajana pääsen edistämään yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, kommentoi 26 vuotta kesällä täyttänyt Sofia Julin kesäkuista valintaansa Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Nuorten ja opiskelijoiden näkökulman esiin nostaminen varapuheenjohtajana on Julinille tärkeää – ja niin on myös tasa-arvonäkökulma. Tällä hetkellä Tampereella johto on miesvoittoista – niin pormestari kuin lähes kaikki apulaispormestaritkin ovat miehiä. Siksi Julinin mielestä on hyvä, että ryhmien johdossa on myös naisia.

Julin tekee tiivistä yhteistyötä muun puheenjohtajiston, eli Atanas Aleksovskin ja 1. varapuheenjohtajan Kirsi Kaivosen kanssa. Lisäksi, kun talousarviota valmistellaan, hän pyrkii saamaan omat terveisensä näkyviin. Varapuheenjohtajuus hyödyttää häntä politiikassa monella tavalla.

– Minulle on aina ollut tärkeää yrittää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Omankin ryhmän sisälle mahtuu paljon eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Voin pyrkiä tuomaan ihmisiä yhteen puolueen sisällä ja miettiä, miten yhdessä ryhmänä voimme edistää meille tärkeitä asioita. Toisaalta tärkeää on yhteistyö muiden puolueiden kanssa – kaikki me toimimme Tampereen eteen. Tampereen menestys on aina perustunut siihen, että teemme paljon yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Työ opettaa erilaisten ihmisten näkemysten huomioimista, kompromissikykyä ja sovittelevana osapuolena olemista, Julin kuvailee.

Aikaa kuntapolitiikalle

Myös kansanedustajan työstä ja jopa puolustusministerin salkusta haaveillut, hallintotieteitä pääaineenaan kunta- ja aluejohtaminen opiskeleva Julin haluaa nyt antaa aikaansa juuri kuntapolitiikalle Tampereella. Lisäksi hän haaveilee saavansa asiantuntijatason työpaikan Tampereelta – alempi korkeakoulututkinto on jo takataskussa ja maisterivaihe meneillään.

– Olen tehnyt päätöksen, että haluan rakentaa elämääni tänne Tampereelle, sillä täällä minulla on koti ja sydän. Politiikassa haluan edistää itselleni tärkeitä asioita. Ensi keväänä on jälleen kuntavaalit, joissa toki olen ehdolla. Toivon, että saan jatkaa valtuutettuna. On hienoa, että olen saanut olla tässä asemassa viimeiset neljä vuotta, mutta aika menee nopeasti ja politiikassa asiat tapahtuvat hitaasti. Haluan jatkaa työtäni tamperelaisten eteen, Julin toteaa.

Erityisesti yksinasuviin, opiskelijoihin ja koulutukseen liittyvät teemat ovat niitä, joita Julin haluaa Tampereella kuntapolitiikassa edistää.

– Haluan rakentaa rakasta kotikaupunkiani ja synnyinkaupunkiani. Omat tulevaisuuden toiveeni ja haaveeni liittyvät pitkälti Tampereeseen, Julin jatkaa.

Vastavoima hallituksen politiikalle

13-vuotiaana Tampereen nuorisovaltuustoon mukaan lähtenyt, myös Lukiolaisten liitossa vaikuttanut ja vaaleissa 18-vuotiaasta saakka ehdolla ollut Julin haluaa, että Tampereella tehdään sellaista politiikkaa, joka toimii vastavoimana maan hallituksen harjoittamalle politiikalle.

– Valtakunnan tasolla Suomea viedään jatkuvasti vastakkaiseen suuntaan kuin itse toivoisin. Suurilla kaupungeilla on kuitenkin melko paljon valtaa ja vastuuta kaupungin kehittämisessä kaupunkilaisten näköiseksi. Tampereellakin on viime vuosina tehty isoja päätöksiä, ja niin tullaan tekemään tulevaisuudessakin.

Julin toivoo, että Tampereella panostetaan oikeasti koulutukseen ja pidetään nuorista huolta – sekä kaikki ihmiset mukana.

– Tehdään me täällä politiikkaa, joka ei lisää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä, mitä maan hallitus juuri tällä hetkellä tekee, Julin päättää.

Valtuustoaloite erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa

Tampereen Vesi Oy:n tulee lopettaa vedenotto Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.

 

Kuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen Life revives -hankeesta 2023

Ympäristöministeriön tilauksesta 2020 on valmistunut tutkimusraportti jokihelmisimpukan nykytilasta ja lajin suojelemiseksi tarvittavista toimista Suomessa. Raportissa todetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Pinsiön-Matalusjoen kärsivän Tampereen kaupungin pohjavedenotosta Pinsiönharjusta. Tutkimuksen mukaan joen suojeluarvo on tiukka.

Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kuntien liittymäkohdassa sijaitseva Pinsiönlähde kokoaa vetensä lähteen pohjoispuolelta Pinsiönkankaan pohjavesialueelta. Pinsiön-Matalusjoen Natura
2000-alue (FI0356004) sijoittuu Nokian ja Ylöjärven kuntien rajan jakamalle lähdealueelle.

Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen (EN) jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) ja alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen (Salmo trutta trutta). Purotaimen toimii toukkavaiheessa raakun väli-isäntänä ja myös sen suojeleminen on välttämätöntä raakun säilymiselle (Suomen lajien uhanalaisuus 2019).

Raakku on luonnonsuojelulain 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava sekä 49 §:n mukainen luontodirektiivissa mainittu laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Purotaimen on Euroopan unionin luontodirektiivissä erityissuojeltava eliölaji.

Raakku on Euroopan Unionin erityissuojeltu laji, jonka suojelua koskevat asiakirjat ovat alla lueteltu:
Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521)
EU:n luontodirektiivin II-liite
EU:n luontodirektiivin V-liite
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)

Tampereen Veden pohjavedenotto heikentää merkittävästi raakun elinympäristön Pinsiön-Matalusjoen tilaa. Vedenotto on EU:n luontodirektiivin suojelumääräysten vastaista ja muodostaa todellisen riskin raakun ja purotaimenen elinympäristölle ja lajien säilymiselle. Raakkua pidetään jokiekosysteemin avainlajina ja huippuindikaattorina elinympäristönsä vaativuuden ja elinkiertoon liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi (Oulasvirta 2006). Raakku puhdistaa vettä jopa 50 litraa päivässä.

Raakun ja purotaimenen elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, runsas, virtaava ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella. Hiesu, liete ja muu kiintoaines ovat haitallisia lajien elinympäristölle. Raakku elää ensimmäisen elinvuotensa toukkavaiheessa purotaimenen kiduksissa niin sanottuna glokidiona ja näin purotaimen toimii toukan väli-isäntänä.

Etelä-Suomen luonnonvaraiset lohikalakannat ovat taantuneet ja uhanalaistuneet hälyttävästi kutujokien patoamisen, voimaloiden rakentamisen, ruoppausten ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Pinsiön-Matalusjoessa elää vielä vähäinen, luontaista kantaa oleva ja lisääntymiskykyinen purotaimenpopulaatio.

Pinsiön-Matalusjoen raakun ja purotaimenen tilaa ja lisääntymistä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Joen raakkukanta on romahtanut vuonna 1999 havaitusta 26 000 yksilöstä vuonna 2013 havaittuun 6 200 yksilöön. Käytännössä Pinsiön-Matalusjoen raakkukanta ei ole lisääntynyt yli 20 vuoteen satunnaista lisääntymistä lukuun ottamatta. (Oulasvirta ym. 2013) Pinsiön-Matalusjoella raakun suojelutaso ei näin ollen ole suotuisa. Tampereen Veden pohjavedenotto aiheuttaa Pinsiön-Matalusjoen virtaaman vaihtelua. Erityisesti kesäisin lämpiminä jaksoina joen veden määrän vaihdellessa vesi lämpenee liian lämpimäksi raakulle ja purotaimenelle. Pahimmillaan haihtuminen aiheuttaa joen kriittistä veden vähyyttä ja jopa kuivumista, jota on jo koettu 2010- ja 2020-lukujen helteisimpinä kesinä. Talvisin veden ollessa vähäistä joki jäätyy pohjaa myöten. Raakun suojelutason palauttaminen suotuisaksi vaatii aktiivisia toimenpiteitä lajin elinympäristön laadun parantamiseksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2017).

Pinsiössä ikänsä asunut muistelee, kuinka 1970-luvulla joki oli lähteeltä 2 m leveä, runsas, kirkas, kylmä ja siinä näkyi purotaimenia, jotka katosivat tilan kohdalla 2 vuotta Tampereen vedenoton alettua. Hän kertoi, että nyt kuivempina aikoina tilan kohdalla vesi monesti seisoo erittäin matalana ja joki on kesällä vesikasvien peittämä (Markku Uosukainen, mti, maanviljelijä, metsänomistaja).” Haastattelu 5.9.2024

Pinsiön-Matalusjoelle toteutettiin vuosina 2016-2017 Jyväskylän yliopiston, Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven toimesta Kolmen helmen joet -hanke. Hankkeessa kartoitettiin jokihelmisimpukan ja purotaimenen nykytilanne, lajien säilymiseen kohdistuvat uhat ja riskit, sekä tehtiin ympäristövirtaamaselvitys. Hankkeessa tuotettiin Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven alueilla virtaavalle joelle kunnostussuunnitelma. Uusimpia joen veden tilaa ja uhanalaisten lajien nykytilaa koskevia selvityksiä ja eliölajeihin kohdistuvien riskikartoitusten tuloksia ei ole käytetty Tampereen Veden pohjavedenoton vaikutusten arvioinnin pohjana.

Raakku ja purotaimen ovat säilyneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen. Molempien lajien elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, viileä ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella.

Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmassa on seuraavat tavoitteet, jotka asettavat myös selkeät suuntaviivat raakun suojelulle:
1. Kaupunkiluonto on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa.
2. Uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu.
3. Ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia.
4. Vesistöjen ja pienvesien tila on hyvä ja niiden eliöstö monimuotoista ja elinvoimaista.
5. Haitallisten vieraslajien torjunta on tehokasta ja toimivaa.
6. Asukkaat ja yhteisöt tuntevat lähiluontonsa arvot ja haluavat toimia niiden hyväksi.

Pinsiönlähteen pohjavedenotto ei vastaa nykypäivän ympäristönsuojelun vaatimuksia. Vedenottolupa myönnettiin vuonna 1969, jolloin ympäristölainsäädäntö ja ympäristövaikutusten arviointi olivat vielä kehittymättömiä. Raakun tai vaelluskalojen elinympäristöä ei huomioitu riittävästi lupaehtoja määriteltäessä, vaikka raakku oli suojeltu jo vuonna 1954. Pinsiönlähteen vedenotto oli alun perin tarkoitettu lähinnä väliaikaiseksi ratkaisuksi kasvavaan vedentarpeeseen, kun pintaveden laatu oli nykyistä heikompaa suurempien teollisuuden jätevesimäärien ja huonompien puhdistusmenetelmien vuoksi.

Tampereen kaupungin Pinsiönlähteen pohjavedenotto on kiistattomasti tuhoisaa erittäin uhanalaiselle eliölajille ja elinympäristölle. Kaupungin ja Tampereen Vesi Oy:n tulee turvata veden huoltovarmuus, mutta korvaavaa vedenottoa on kartoitettava, sillä alueen hauras ekosysteemi ei pohjavedenottoa nykyisellään kestä.

Esitän samalla, että Tampereen Vesi Oy lopettaa vedenoton Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Saana Kuusipalo,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 16.9.2024

Lähestyvät vaalit innostivat Atanas Aleksovskia puheenjohtajaksi

Kun Pekka Salmi kesäkuussa päätti tehtävänsä Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, astui hänen kenkiinsä pitkän linjan demarivaikuttaja Atanas Aleksovski. Aleksovski kertoo saaneensa usealta taholta pyyntöjä tarttua puheenjohtajan toimeen. Hänellä on tehtävästä myös aikaisempaa kokemusta.

– On mukavaa, kun kuntalaisilta ja ryhmän jäseniltä on tullut luottamusta. Toki olen haastavan tilanteen edessä, kun puheenjohtaja-aikanani tehdään vaalityö kuntavaaleissa – ja erityisesti innostuinkin siitä, että saan antaa työpanokseni haastavassa tilanteessa. Kaupunginhallituksessa en juuri nyt ole, vaan kohdistan työpanokseni tärkeimpiin tehtäviin, Aleksovski kuvaa.

SDP:n valtuustoryhmällä on Aleksovskin mukaan hyvä ryhmähenki, ja yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa toimii hyvin.

– Mielelläni palasin takaisin näihin tehtäviin, Aleksovski sanoo.

Demarit taas ykkösryhmäksi

Aleksovskilla on vaalivuoden suhteen selkeät tavoitteet. Hän haluaa demareista jälleen Tampereen ykkösryhmän.

– Minulla on paljon annettavaa kaupungille – neuvottelutaitoja ja pitkä poliittinen ura. Minun on helppo hahmottaa, mistä tehtävässä on kyse, eikä mitään uutta varsinaisesti tarvitse opetella. Kaikkien osaamista on helppo hyödyntää keskustelujen kautta, Aleksovski sanoo.

Aleksovski on ollut politiikassa mukana noin 20 vuotta.

Itse puheenjohtajuus tarkoittaa Aleksovskin mukaan perinteistä ryhmäjohtamista, neuvotteluita muiden valtuustoryhmien kanssa ja työskentelyä kaupunginhallituksen kanssa. Lisäksi hän valmistelee kaupunginvaltuuston kokoukset. Aleksovski on myös kunnallisjärjestön hallituksessa ja vaalityöryhmässä mukana.

– Vaalityötä täytyy tehdä yhdessä kunnallisjärjestölle ja puolueelle. Tässä on kyse siitä, minkälaista politiikkaa tehdään. Edistämme tavoitteidemme toteutumista, näymme paljon kentällä ja tapahtumissa ja puhumme paljon ihmisten kanssa, Aleksovski kertoo.

– Menemme vaaleihin voittamaan ne, ja siihen tarvitaan kaikkia. Puheenjohtaja on kuin orkesterinjohtaja, ja orkesteria pitää johtaa niin hyvin, että se soi kuntalaisille asti. Olen todella iloinen ja yllättynyt, että vastaanottoni on ollut todella hyvää, Aleksovski lisää.

Avointa keskusteluja – erilaiset mielipiteet hyväksytään

Puheenjohtajana Aleksovski tavoittelee vapaata keskustelua yhteisten tavoitteiden läpiviemiseksi.

– Annan paljon tilaa keskustelulle. Valtuustoryhmä hakee linjaukset ja valmistautuu neuvotteluihin. Uskon, että keskustelun kautta löytyy aina paras vaihtoehto ja sellainen ratkaisu, johon kaikki pystyvät myöntymään. Politiikassa tehdään myös kompromisseja, sillä tuskin kukaan pärjää politiikassa yksin, Aleksovski toteaa.

Kuntalaisille Aleksovski haluaa vakuuttaa olevansa jatkossakin sanansa pitävä, avoin ja helposti lähestyttävä mies.

– Teemme, mitä lupaamme, ja yritämme parhaamme. SDP on edelleen varteenotettava puolue ja ryhmä, joka vaikeissa tilanteissa pystyy hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös kutsua kaikki mukaan vaalityöhön, ja kiittää kaikkia, jotka tähän mennessä ovat tehneet ja tulevaisuudessa tulevat tekemään työtä SDP:n hyväksi, Aleksovski päättää.