Pirkanmaan Sosialidemokraatit asettivat ensimmäiset aluevaaliehdokkaansa

Pirkanmaan Sosialidemokraatit asettivat ensimmäiset aluevaaliehdokkaansa piirikokouksessaan 20.10.2021. Tamperelaisia ehdokkaita asetettiin yhteensä 34.

Tamperelaiset ehdokkaat aakkosjärjestyksessä:

Aleksovski Atanas, toiminnanjohtaja
Alosaimi Abdullah, lääkäri, epidemologian
Dündar-Järvinen Aila, herastuomari, kehitysvammahoitaja
Grann Hanna-Maria, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
Hansen Rami, lähihoitaja, työsuojeluvaltuutettu
Heino Leena, IT-järjestelmäasiantuntija
Hirvonen Maarit, toiminnanjohtaja
Huuskonen Jouni, tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Hykkö Harri, insinööri, eläkeläinen
Ilomäki Risto opetusneuvos, emeritusrehtori LAMK,
Jokinen Tarja, sairaanhoitaja
Kaivonen Kirsi, ensihoitaja
Kampman Ulla, sairaanhoitaja (AMK)
Keinänen Rasmus, opiskelija
Keränen Jyri, lähihoitaja
Laine Annika, lastenhoitaja
Liimola Anne, päiväkodin johtaja
Lindberg Nina, toiminnanjohtaja, YTM
Lobanovskiy Arseniy, yhteiskuntat. maist., samh. mag.
Loukaskorpi Johanna, FM, sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari
Machaal Mahmoud, sairaanhoitaja
Majava Paula, taideaineiden tuntiopettaja, vertaisohjaaja
Niemenmaa Marjo, hallintotieteiden kandidaatti, elektroniikka-asentaja
Ollila Riitta, erityisopettaja
Randell Marko, järjestyksenvalvoja, vartija
Reito Lotta, sosiaalityöntekijä
Saari Jari, koneenasentaja
Suento Anja, osastosihteeri, eläkeläinen
Tuominen Simo, vartija
Viljanen Eeva, viestinnän asiantuntija
Viljanen Iida, järjestösihteeri
Virkamäki Markku, hallintotieteen maisteri, eMBA, eläkeläinen
Virolainen Paula, lastenhoitaja, eläkeläinen
Wigelius Ari, järjestöasiantuntija

Kaikki Pirkanmaan Sosialidemokraattien asettamat ehdokkaat voit lukea täältä: https://pirkanmaa.sdp.fi/yleinen/pirkanmaan-sdpn-aluevaaliehdokkaat/

 

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin torjuttava tahatonta yksinäisyyttä

Koronakriisin myötä tahaton yksinäisyys koskettaa yhä useampaa suomalaista. Alkuvuonna SPR:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan jo noin joka kolmas suomalainen kokee yksinäisyyttä. Tämä on vakava uhka kansanterveydellemme, sillä tahaton yksinäisyys vastaa tutkimusten mukaan haittavaikutuksiltaan samaa asiaa kuin viidentoista savukkeen polttaminen päivässä.

Tahatonta yksinäisyyttä koetaan esimerkiksi iästä, sukupuolesta ja tausta riippumatta. Erityisesti yksinäisyys koskettaa yksinasuvia, joita tamperelaisistakin on nykyään jo yli puolet. Tutkimusten mukaan tahaton yksinäisyys voi johtaa uupumukseen ja masennukseen, jotka puolestaan altistavat työkyvyttömyydelle. Jo tällä hetkellä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden syitä on mielenterveysongelmat.

Koronakriisin jälkihoito on asia, joka Tampereella pitää pystyä hoitamaan: se on inhimillistä ja taloudellista. Tarvitsemmekin toimenpiteitä tahattoman yksinäisyyden torjumiseksi ja poistamiseksi. Toimia tarvitaan niin palveluiden kuin toiminnan saralla.

Esitänn, että Tampereen kaupunki torjuu tahatonta yksinäisyyttä ja laatii ohjelman, johon kootaan poikkihallinnollisesti erilaisia toimia tahattoman yksinäisyyden vähentämiseksi. Ohjelman valmistelussa osallistetaan myös kuntalaisia ja se laaditaan vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Sen lisäksi ehdotan, että jo ennen ohjelman valmistumista kaupunki ryhtyy pikaisesti toimii tahattoman yksinäisyyden torjumiseksi.

Sofia Julin,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)

Tampereella 20.9.2021

Valtuustoaloite Tampereen bussilinjojen, pysäkkien ja aikataulujen muuttamisesta kuntalaisia paremmin palveleviksi

Bussilinjat muuttuivat Tampereella merkittävästi tänä vuonna, kun ratikkalinjat avattiin Hervannasta ja Kaupin kampukselta keskustaan. Bussilinjasto uudistettiin, jotta se palvelisi seudun asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla raideliikenteen rinnalla. Linjastouudistuksen suunnittelu käynnistyi vuoden 2018 alussa. Vuoden 2019 huhtikuussa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta vahvisti suunnitelman. Linjaston uudistus tehtiin askel kerrallaan. Keväällä päivitettiin keskustan pysäkkialueita ja ratikkatyömaan aikainen bussien kiertoreitti Koskipuistossa palautettiin Hatanpään valtatielle. Kesällä osa uusista bussilinjoista aloitti liikennöinnin. Syksyllä uusi linjasto on jo palvellut täydellä teholla ja ratikan rakentamisen on tarkoitus jatkua länteen. Uuden linjaston periaatteina on ollut mm. Tampereen keskustan saavutettavuus, päällekkäisten linjojen minimointi ja toimivat vaihtoyhteydet. Bussit eivät aja samoja linjoja kuin ratikat. Lisäksi linjojen numerotunnukset sekä useita pysäkkinimiä on muutettu loogisemmiksi. Ratikan aloitettua säännöllisen toimintansa, bussiliikenne keskustassa on vähentynyt. Linjastossa on pyritty kustannustehokkuuteen. Uusi linjastonumerointi perustuu linjojen palvelutasoon. Tiheimmin liikennöivät linjat saivat linjatunnukset 1–10. Hieman harvemmalla vuorovälillä liikennöidään tunnuksilla 11–29. Linjat 30–39 ovat täydentäviä tai poikittaisia yhteyksiä. Kangasalle on varattu linjatunnukset 40–49, Lempäälään ja Vesilahdelle 50–59, Valkeakoskelle 60–69, Nokialle 70–79, Ylöjärvelle 80–89 ja Teisko–Aitolahti-alueelle sekä Orivedelle 90–99. Tapahtumiin tai erityisillä kausilla ajaville busseille annetaan kolminumeroiset tunnukset.

Me Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsenet olemme saaneet paljon palautetta uuden bussilinjaston epäkohdista, pysäkkien sijainneista, reiteistä ja aikatauluista. Linjastouudistus on ollut historiallisen suuri ja sen toimivuus nähdään vain käytännössä, kuntalaisten päivittäisessä elämässä. Myös Tampereen joukkoliikenteen uusi linjakartta on saanut kaupunkilaisten keskustelussa osakseen kriittistä palautetta. Sitä on pidetty sekavana ja vaikeasti luettavana. Ohessa vain muutamia palautteita epäkohdista, joita olemme saaneet:

  • Itä-Tampereelta tultaessa liian moni bussilinja on muuttunut ”tynkälinjaksi” eli ratikan syöttöliikenteeksi. Hervannasta päin bussilinjat on yhdistetty pitkiksi ns. maisemareiteiksi, joiden matkareitit tuntuvat erikoisilta ja kaarteilevilta. Matka-ajat ovat myös pitkittyneet, koska painotuksena on ratikan ensisijaisuus. Olisi hyvä palauttaa muutamia järkeviä, edes harvavälisiä, peruslinjoja esimerkiksi idästä keskustaan Itsenäisyydenkadun kautta Hämeenpuistoon ja Hervannasta Teiskontien kautta Itsenäisyydenkadulle, edelleen Hämeenpuistoon, ilman edellytystä ratikkaan vaihtamisesta. Itsenäisyydenkadulta ei ole enää suoraa bussiyhteyttä keskustorille, ainoastaan ratikalla pääsee keskustaan.

 

  • Hervannan suunnasta linjat 13 ja 19 ovat ns. maisemareittejä, jotka ovat aika epäkäytännöllisiä. Etelä-Hervannan perältä, eli aikaisemman linjan 3 päätealueella on huonot yhteydet uusilla linjoilla: bussi- tai ratikkapysäkille on matkaa vähintään 500-700m, joista linja 13 on ”maisemareitti”

 

  • Hervannan osalta on iso puute, että nyt ei mene ainuttakaan suoraa nopeaa bussilinjaa TAYSille. Aikaisemmin toimiva linja 32 välillä Hatanpää-Hervanta-TAYS helpotti ja mahdollisti nopean liikkumisen kaupunginosien välillä sekä myös mahdollisti suoran pääsyn lähelle työpaikkaa tai koulua. Myös Vuorekseen tulisi saada sujuva bussiliikenne, esim. Vuoreksessa asuu paljon Taysin henkilökuntaa.

 

  • Vanhaa linjaa 20 on kaivattu: nopea linja keskustaan Hermian alueelta, josta ei tällä hetkellä mene ainuttakaan linjaa keskustaan järkevällä matka-ajalla, ainoastaan maisemareitit 13 ja 19 (oletus ratikalla kulkemisesta). Hermiankadulla on monta sataa metriä ratikkaraidetta, jolta ei kulje linjaa: Hermiankadulta menee raiteet ratikkavarikolle, mutta ei yhtään liikennöintilinjaa. Tämä on käsittämätöntä kalliiden raiteiden hukkaamista. Voisiko esim. osan Hervannan ratikoiden päätepysäkki olla varikolla? Hermian alueella on kuitenkin paljon oppilaitoksia ja työpaikkoja ja paljon kulkua. Linjan 20 lopettaminen on aiheuttanut todella pitkät kävelymatkat lähimmälle pysäkille ainakin Hikivuorenkadun alkupäästä sekä Hirvikallion asuinalueelta.

 

  • Leinolan suunnalta linjayhteydet ovat huolestuttavan huonot. Aikaisempi linja 17 on pilkottu kahdeksi, nyt linjoiksi 7 ja 17. Vestonkadun suunnalta ei tule yhtäkään suoraa linjaa keskustaan, vaan ainoastaan yksi syöttölinja 17 ratikalle tai pitää vaihtaa jo Koilliskeskuksella toiseen bussiin 7. Matka-ajat Leinolasta keskustaan ovat pidentyneet. Myös Vehmaisista kulku hankaloitunut nimenomaan Vestonkadun päästä, Kangasalantien suunnalta. Sama ongelma on myös Atalan suunnasta: linja 18 on tynkälinja, ratikan syöttölinja; Atalan perukoilta ainoa yhteys mihinkään.

 

  • Hallilassa ratikan tultua busslinja 12 lakkautettiin, jonka myötä loppui syöttöliikenne ratikkapysäkille. Lähimmälle ratikkapysäkille on Hallilan länsireunalta matkaa noin 1,5 kilometriä eikä syöttöliikennettä ole. Hallilan neuvolapalvelut siirrettiin viime vuonna Nekalan Mustametsään ja nyt sinne lopetettiin toimiva yhteys. Turtolasta Nekalan kautta menee bussilinja 14. Hallilasta tuolle vaihdolle on matkaa kuitenkin 1–2 kilometriä, joten Nekalan Mustametsän neuvolapalveluihin meneville pienten lasten perheille vaihto on erittäin hankalaa. Bussilinjan 14 reitin muuttaminen alkavaksi Turtolan sijasta Hallilasta entistä bussin 12 reittiä olisi tärkeä muutos. Tällöin päätepysäkiltä ja koululta lähtevät pääsisivät sekä Nekalan että ratikan syöttöliikenteen pariin. Näin kävelymatka Länsi – Hallilaan lyhenisi jopa kilometrin verran.

 

  • Monet Linnainmaan asukkaat kokevat, että työmatkaliikenne hidastuu ja vaikeutuu, kun pitää vaihtaa bussista ratikkaan ja takaisin, jos haluaa päästä keskustan läpi. Entinen runkolinja 1, joka kulki Koskipuiston kautta Pirkkalaan, on vaihtunut Linnainmaan osalta linjaksi 6, jonka päätepysäkki on Länsi-Hervanta. Edelleenkään ei ole suoraa yhteyttä keskustorille. Yhteys Linnainmaalta Kalevaan on heikentynyt. Ennen pääsi suoraan bussilla mm. uimakeskukseen. Matka Kalevan uimahalliin Sammonkadun pysäkille tarkoittaa nykyisin kahta vaihtoa – aikaisemmin sinne pääsi suoraan yhdellä bussilla. Uimahallin vesiliikunta on tärkeää monille, myös ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Myös matka-aika pitenee huomattavasti aikaisemmasta joustavasta ja suorasta bussiyhteydestä.

 

  • Bussilinjan 17 ilta -vuorot ovat herättäneet keskustelua, illalla ei pääse esim. teatterin tai elokuvien jälkeen Vehmaisiin klo 22 lähtien. Vehmaisten koulupolun joukkoliikenteestä on tullut myös palautetta: Tällä hetkellä koulupolku kulkee Kaukajärvelle yläkouluun. Vehmaisten uuden koulurakennuksen myötä oppilasmäärä kasvoi. Junaradan pohjoispuolelta kulkevat linjat 17 TAYSille ja linja 6 keskustaan. Mikään linja ei siis kuljeta oppilaita radan pohjoispuolelta Kaukajärvelle tai edes Kangasalantielle. Vehmaisissa asuvat voivat kyllä hyödyntää linjaa 40, mutta Leinolasta ja Holvastista on kohtuuton matka pysäkille, noin 2-3 km. Aikaisemmin Vehmaisten koulusta mentiin mm. Takahuhtiin ja entiseen Klasuun, molempiiin oli hyvät bussiyhteydet. Kun koulupolku muutettiin Kaukajärvelle, kulki Vehmaisista vielä linja 8 Kangasalantietä, mutta linja lakkautettiin hyvin pian koulupolkumuutoksen jälkeen. Nyt olisi tärkeää saada koululaisia kuljettava linja, joka kulkisi junaradan pohjoispuolelta Holvastinkatua ja Kaukajärventietä Kangasalantielle ja Kaukajärvelle. Ilman tällaista yhteyttä oppilas joutuu pahimmillaan kävelemään ensin 2-3 km, kulkemaan bussilla noin 2-3 km ja sitten kävelemään Kaukajärven päässä vielä kilometrin. Tai hänen täytyy käyttää kahta bussia ja vaihtaa keskustassa.

 

  • Annalan ​linjojen (9 Annala- Keskustori- Lentävänniemi )​ sekä 19 (Hervanta-Annala-Keskustori-Lentävänniemi) ​olisi tarkoitus kulkea tasavälein ​ja täydentää toisiaan, koska kyseessä on runkolinja. ​Kuitenkin linjojen erilainen reitti Annalan sisällä sekä linjan 19 päätepysäkin sijainti pidemmällä Hervannassa aiheuttavat sen, että tasaus ei täysin toimi ja bussit eivät palvele asukkaita etenkään ruuhka-aikoina kuten runkolinjan tiheän vuorovälin on tarkoitus. Linja 13 eli Lintuhytti-Hallila asuinalueilta ​tuleva linja on näennäisesti suunniteltu suoraksi yhteydeksi keskustaan, mutta ei käytännössä tarjoa sitä eikä edes järkevää vaihtoa ratikkaan. ​Se menee pitkin Ratinan siltaa eikä edes pysähdy linja-autoaseman kohdalla.

 

  • Useat Atalan Rissossa asuvat ovat turhaan lähestyneet Tampereen Joukkoliikennettä koskien bussi numero 29 reittiä. Bussi kääntyy Rissonkadun jälkeen Atalaan päin.Toiseen suuntaan kääntyessään Orimuskadulta Mäentakusen kadulle reitin varrelta löytyisi kauppoja, Leinolan koulu ja päiväkoti, Itätuulen päiväkoti, Linnainmaan koulu, Linnainmaan seurakuntakeskus ja kauppakeskus. Rissosta kulkee myös nuoria painotuskouluihin, joiden liittymäbussit ovat Mäentakusenkadulla, jonne bussilla ei pääse.

 

  • Tesoman alueella kulkee kaksi runkolinjaa: bussit numerot 7 ja 8. Ne kulkevat samaa reittiä Mediapoliksen ja Tohlopinrannan kautta Epilään. Toinen linja kannattaisi kääntää Tesoman keskustan jälkeen kulkemaan Tesoman valtatietä ja siitä Nokiantietä Epilään. Näin saataisiin runkolinjojen vaikutusaluetta laajennettua. Tulevina vuosina mm. Tammermaticin alueen kaavoitus tuo alueelle paljon uusia asukkaita. Lisäksi Tesoman alueelta ei ole suoraa yhteyttä Rautatieasemalle tai TAYS:n suuntaan, mikä on suuri heikennys aikaisempaan tilanteeseen nähden.

 

  • Korkinmäki-Veisun asukkaat ovat erittäin harmissaan, että tärkeä linja 31 lopetti kokonaan alueella. Kävelymatkat ovat pidentyneet huomattavasti ja oman auton käyttö on lisääntynyt, koska keskustaan on jollain päästävä, kerrotaan palautteessa.

 

  • Sorilan koulun (Olkahisen koulun Sorilan koulutalo) vanhempainyhdistyksen palautteen mukaan bussilla kulkevat alueella pääsääntöisesti ylemmät luokat ja yläluokkalaiset. Kouluun tulee lapsia usealta alueelta. Bussiyhteys Aitoniemestä (Hirviniemestä) ei palvele aikataulujen osalta kunnolla ketään, vaihtoajat ovat pitkiä tai todella niukkoja. Bussi kulkee harvoin ja aikataulut aiheuttavat joko pitkän (40 min) odotuksen bussipysäkillä ison tien varressa toista bussia odottaessa tai pitkän kierroksen toisella bussilla Viitapohjan kautta Kämmenniemeen eli reilun lisäyksen matkaan, joka hyvillä yhteyksillä sujuisi noin 30 minuutissa. Bussien vähyys/aikataulut aiheuttavat myös läheisen yksityisen koulun (kristillinen koulu) osalta oppilaiden kuljettamista. Koululaiset liikkuvat myös jalkaisin Aitoniementiellä, jossa ei ole kevyenliikenteen väylää. Myöskään Pulesjärventiellä ei ole kevyenliikenteen väylää, vaikka läheisyydessä olevien soranottopaikkojen ympäristö/toimintaluvissa on ollut aikanaan ehto, että tielle rakennetaan kevyenliikeenteen väylä.

 

  • Uusi bussilinjasto ei palvele optimaalisesti myöskään ikäihmisten liikkumista. Monet ikäihmiset käyttävät liikkumisensa avuksi apuvälineitä, joten pitkät kävelymatkat ovat monelle ylivoimaisia. Kaupungin strategiassa kannustetaan kotona asumiseen mahdollisimman pitkään, joka ei onnistu, jos liikkuminen muodostuu esteeksi. Ongelmia syntyy myös, jos ahkerassa käytössä oleva bussilinja lopetetaan kokonaan. Näin on käynyt esimerkiksi Ali-Huikkaantien bussiyhteydelle, joka uudessa linjastossa lopetettiin kokonaan. Kadun varrella asuu satoja ikäihmisiä, joiden liikkuminen on erittäin vaikeaa. Olisi tärkeää saada kokonaan lopetettujen linjojen tilalle ainakin muutaman kerran päivässä kulkeva yhteys keskustaan välttämättömiä asiointeja varten. Palvelubussilla tämä asia ei korjaannu.

 

  • Ratikkalinjastossa on myös ns. ”pussinperiä”. Tunnistettujen ”pussinperien” osalta tulee mielestämme kiireellisesti etsiä toimivia ratkaisuja. Yksi sellainen löytyy esim. Hervannasta, jossa Näyttelijänkadun ja sen poikkikatujen asukkaiden bussiyhteydet ovat vaikeutuneet, eikä syöttöliikenteeksi ratikkapysäkille ole vielä toimivaa ratkaisua. Näyttelijänkadulle on ratikkapäätöstä tehtäessä luvattu syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille tulee myös lunastaa. Asiakaspalvelun vastaus oli, että kannattaa käyttää PALI-bussia. Valitettavasti PALI-bussi kulkee vain osan aikaa päivästä eikä sen palvelutarjonta ole sama kuin normaalin bussiliikenteen tarjonta, varauksineen ja rajoitteisine aikatauluineen.

Edellä kuvatut palautteet osoittavat, että nykyisessä bussilinjastossa, yhteyksissä, syöttöliikenteessä, pysäkkien sijainneissa ja aikatauluissa on paljon parantamisen varaa. Mielestämme on erittäin tärkeää, että kuntalaisilla on myös helposti saatavaa tietoa, mistä ja milloin uudet bussilinjat kulkevat. Netistä ja mobiilisovelluksista löytyy karttoja ja hakumahdollisuuksia. Kuitenkaan kaikilla ei ole mahdollisuutta netin ja mobiilisovellusten kautta näitä hakea, ja ne saatetaan joiltain osin kokea vaikeiksi. Siksi on tärkeää, että myös perinteisiä linjastokarttoja ja aikatauluja on saatavilla ja helposti nähtävillä mahdollisimman monessa paikassa, jotta asiakkaat voivat hahmottaa myös sitä kautta mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen.

Esitämme, että Tampereen bussilinjat, ratikan syöttöliikenne, pysäkkien sijainnit ja aikataulut muutetaan ja korjataan kuntalaisia paremmin palveleviksi mahdollisimman pian.

Tampereella 20.9.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginstrategian valmistelutilanteeseen

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Strategia on kaupungin johtamisjärjestelmän tärkein osa. Strategia antaa toiminnalle suunnan ja tarkoituksen sekä auttaa priorisoimaan. Se luo toiminnalle määrätietoisuutta ja tehokkuutta. Oleellista on, että strategiassa linjatut tavoitteet näkyvät konkreettisina toimina. Strategiaa tarvitaan myös siihen, että kaupunki pystyy uudistamaan toimintaansa, ratkaisemaan haasteita ja varmistamaan myönteisen kehityksen.

Strategian rakenne on muuttumassa tiiviimmäksi ja yleisemmäksi. On tärkeää kuitenkin varmistaa, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja mittarit kelvollisia. Muutoin strategia jää liian yleiselle tasolle. Merkittävä ero aikaisempaan on palvelusuunnitelmien laatiminen. Ne ohjaavat lautakuntien vuosisuunnitelmia ja niiden pitäisi ohjata myös talousarvion suunnittelua, mikä ei ainakaan vielä käy ilmi taustamateriaalista.

Strategian valmistelun yhteydessä on keskusteltu paljon pormestariohjelman ja strategian suhteesta. Demokraattisiin organisaation perusperiaatteisiin kuuluu, että ensin käydään vaalit ja sen jälkeen aletaan miettiä tulevan kauden linjauksia ja tavoitteita. Nyt vaalien ajankohta vaikutti siihen, että strategiatyö oli jo aika pitkällä ennen kuin uusi valtuusto aloitti työnsä. Tätä marssijärjestystä kannattaa miettiä seuraavalla kerralla hieman paremmin. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki pormestariohjelman keskeiset tavoitteet tulevat mukaan joko strategiaan tai sitten palvelusuunnitelmiin.

SDP:n valtuustoryhmä tukee visiota ”Tekemisen kaupunki”. Se kuvaa hyvin Tampereen kuuluisaa brändiä tekemisestä. Tampereella osataan tehdä päätöksiä, ja yleensä aina oikeita. Olemme olleet aina rohkeasti etukenossa ja valmiita kokeilemaan uusia asioita. Näistä esimerkkeinä mm. pormestarimalli ja allianssimalli.

Sitten ryhmämme huomioita painopisteisiin:

Yhdenvertaiset yksilöt:

  • Tavoitteisiin pitäisi lisätä kohta yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyydestä.
  • Köyhyydestä ei puhuta mitään, vaikka se koskettaa yli 30 000 tamperelaista. Meidän pitäisi tavoitella köyhyyden alentamista, ja mitata sitä pienituloisten määrällä.
  • Pormestariohjelman tärkeä tavoite harrastustakuusta tulisi saada mukaan mittareihin. Myös pienituloisten perheiden lapsilla on oltava mahdollisuus harrastaa.
  • Ryhmämme ihmetteli Mitä teemme kohdan kirjausta ”Teemme kaupungista lapsiystävällisen”. Eikö kaupunki ole jo lapsiystävällinen? Meillä on käytössä lapsivaikutusten arviointi ja panostamme lasten hyvinvointiin ja osallisuuteen monella tapaa.
  • Koulutus on mukana osiossa, mutta sitä pitäisi korostaa enemmän. Koulutuksen merkitys on kaupungille aivan ratkaisevaa. Ilman 50 000 opiskelijaa toisella ja korkea-asteella Tampere ei olisi Tampere. Koulutuksen laadulle pitäisi myös kehittää mittareita.

Hiilineutraaleja tekoja

  • Hiilineutraalius tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää panostaa myös ihmisten sujuvaan arkeen. Kaavoituksessa on suosittava täydennysrakentamista ja sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat löytyvät samoilta alueilta. Peruspalvelut on oltava sujuvia ja niiden on oltava helposti saavutettavia. Asuinalueiden joukkoliikenne- ja kevyenliikenteenyhteydet keskustaan ja muihin alueisiin on oltava kunnossa jne.

Tulevaisuuden edelläkävijyyttä

  • On hyvä, että työ ja työllisyysasiat ovat vahvasti mukana osiossa. Työn korrelaatio hyvinvointiin ja työllisyyden korrelaatio kaupungin talouteen olisi hyvä näkyä vielä paremmin.

Yleisellä tasolla totean vielä, että kansainvälisyys mainitaan esimerkki tavoitteissa vain kerran. Kansainvälisyys on kuitenkin aina ollut ja tulee olemaankin kaupungin elinehto. Se pitäisi näkyä eri tasoilla strategiassa.

Kaupunginvaltuusto 20.9.2021
Pekka Salmi (sd)
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Tampereen SDP:ltä kunnallisiin luottamustehtäviin valitut henkilöt

Ohessa on listaus valituista henkilöistä. Muutamat luottamuspaikat listalta vielä puuttuvat, sillä niiden osalta ei ole tehty kaupungin päättävissä elimissä vielä päätöksiä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:
Ilmari Nurminen

Kaupunginhallitus:
1. varapuheenjohtaja: Lauri Lyly, varajäsen: Antti Hiitti
Aila Dündar-Järvinen, varajäsen: Inna Rokosa
Kirsi Kaivonen, varajäsen: Sofia Julin

Kaupunginhallituksen konsernijaosto:
puheenjohtaja Lauri Lyly, varajäsen Antti Hiitti
Aila Dündar-Järvinen, varajäsen Kirsi Kaivonen

Elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan apulaispormestari 2021-2023:
Pekka Salmi

Salmen vastuualueet apulaispormestarina vaihtuvat 1.6.2023, jolloin hänen vastuulleen tulee yhdyskuntalautakunnan, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan sekä alueellisen jätehuollonlautakunnan apulaispormestarin tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan apulaispormestari 2021-2023:
Johanna Loukaskorpi

Elinvoima- ja osaamislautakunta:
Ulla Kampman, varajäsen Helena Nieminen
Ari Wigelius, varajäsen Jari Pitkänen
Saana Kuusipalo, varajäsen Iida Viljanen
Apulaispormestarin varajäsen: Jyri Tuokko

Asunto- ja kiinteistölautakunta:
Anne Liimola, varajäsen Arseniy Lobanovskiy
Jussi Lahtinen, varajäsen Lotta Reito
Helena Nieminen, varajäsen Timo Hannula
Apulaispormestarin varajäsen: Jani Henttinen

Sivistys- ja kulttuurilautakunta:
varapuheenjohtaja: Antti Hiitti, varajäsen Jussi Lahtinen
Sofia Julin, varajäsen Kirsti Viljanen
Nina Lindberg, varajäsen Kirsi-Kaisa Sinisalo

Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Rauno Ihalainen, varajäsen Jyrki Liikka
Hanna-Maria Grann, varajäsen Ulla Kampman
Mahmoud Machaal, varajäsen Jyri Keränen
Apulaispormestarin varajäsen: Satu Marjeta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaosto:
varapuheenjohtaja Hanna-Maria Grann, varajäsen Raisa-Tiina Lahtinen
Jyri Keränen, varajäsen Rasmus Keinänen

Yhdyskuntalautakunta:
Leena Heino, varajäsen Jenny Vaara
Jari Saari, varajäsen Matti Hellsten
Iida Viljanen, varajäsen Terhi Leino

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto:
varapuheenjohtaja Matti Hellsten, varajäsen Ahmad Ahmadi
Jenny Vaara, varajäsen Marja Arbelius

Alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto:
puheenjohtaja Lotta Reito, varajäsen Marjo Niemenmaa
Jouni Huuskonen, varajäsen Ville Niemi

Alueellinen jätehuoltolautakunta:
varapuheenjohtaja Eija Kamppuri, varajäsen Anne Liimola
Timo Hannula, varajäsen Harri Hykkö

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta:
varapuheenjohtaja Inna Rokosa, varajäsen Heli Lehtelä
Kalle Kallio, varajäsen Timo Lapila

Tarkastuslautakunta:
puheenjohtaja Ilkka Porttikivi, varajäsen Touko Nurmi
Elisa Penders, varajäsen Mirva Niinivaara
Tuula Harkonmaa, varajäsen Miia Rajamäki

Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta:
Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen, varajäsen: Kirsi Kaivonen

Keskusvaalilautakunta:
varapuheenjohtaja Miia Rajamäki
varajäsen Riku Kemppinen

Sara Hildénin taidemuseon johtokunta:
puheenjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, varajäsen Silvana Berki

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunta:
Mari Luhtalampi, varajäsen Paula Virolainen
Pekka Kivekäs, varajäsen Ari Wigelius
Outi Mikkola, varajäsen Paula Majava

Tampereen Vesi liikelaitoksen johtokunta:
varapuheenjohtaja Erkki Salopino, varajäsen Raimo Laaksonen
Johanna Wäre, varajäsen Birgit Lignell

Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehet:
Aila Dündar-Järvinen
Marie Kuusinen
Marko Niemi
Tero Virta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto:
Atanas Aleksovski, varajäsen Arseniy Lobanovskiy
Pekka Anttila, varajäsen Hanna-Maria Grann

Pirkanmaan liiton kuntien edustajainkokous:
Aila Dündar-Järvinen, varajäsen Johanna Loukaskorpi

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet:
Veera Keränen
Ari Moskari

Sisä-Suomen Poliisilaitoksen neuvottelukunta:
Kirsi Kaivonen, varajäsen Elisa Penders

Kadunnimitoimikunta:
Kaapo Asuma

Kaupunkikuvatoimintakunta:
Anne Liimola

Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta:
Mirva Niinivaara

Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta:
puheenjohtaja Unto Vesa
Heli Lehtelä

Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta:
Janne Seppälä
Auli Korhonen

Tampereen kaupungin tiedeapurahatoimikunta:
Heikki Palviainen
Marjo Niemenmaa

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus ja tarkastuslautakunta:
Johanna Loukaskorpi, varajäsen Anne Liimola
Pekka Salmi, varajäsen Ilkka Porttikivi

Liikennetoimikunta:
Kirsi Kaivonen

Valtuustoaloite ulkokuntosalin rakentamiseksi Niemenrannan alueelle

Länsi-Tampereelta Lielahden, Niemenrannan ja Lentävänniemen seudulta puuttuu kokonaan ulkokuntosali. Esitämme ulkokuntosalin paikaksi Niemenrantaa, jonne on eri suunnista kätevä tulla.

Lähimmät ulkokuntosalit ovat nyt Lamminpään retkeilymajalla ja Ikurissa. Tampereella tarvitaan kattavaa ja laadukasta ulkokuntosalien verkostoa.

Liikunnan tasa-arvo ja lähiliikunnan edistäminen ovat kuntalaisten terveyden kannalta oleellisia asioita. Lisäksi nykyinen pandemia ja ennustetut tulevat pandemiat tuovat esiin turvallisten liikkumispaikkojen tarpeen. Ilman autoa saavutettavat liikuntapaikat ovat myös ilmastopoliittinen teko.

Lielahti, Hiedanranta ja Niemenranta ovat voimakkaasti kehittyviä alueita, jonne tulee koko ajan lisää asuntoja. Ulkokuntosali tulisi palvelemaan nykyisten lisäksi isoa määrää kuntalaisia.
Ulkokuntosali palvelisi myös alueen kehittämistä yhtenä tunnettuna tamperelaisena ulkoilu- ja virkistyalueea Näsijärven kupeessa.

Esitämme, että Tampereen kaupunki aloittaa suunnittelun ulkokuntosalin perustamisesta Niemenrannan alueelle.

Tamperelle 20.8.2021

Ilkka Porttikivi                                                                                    Teija Hautanen
Kaupunginvaltuutettu (sd)                                                               Varavaltuutettu (vas)

 

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin digitaalisten palvelujen kielivalikoiman laajentamiseksi

Tampereen kaupungin tarjoamat palvelut ja tiedotus kuntalaisille ovat tällä hetkellä saatavilla verkossa suomeksi ja monissa tapauksissa myös englanniksi. Lisäksi digitaaliset palvelut kaupungin eri palvelupisteissä, kuten kirjastojen lainausautomaatit, ovat tällä hetkellä tarjolla suomen lisäksi myös englanniksi ja osin ruotsiksi. Nykyisellään Tampereen kaupungin digitaaliset palvelut ottavat kuitenkin valitettavan heikosti huomioon monet kielet, joita kaupunkilaiset oikeasti äidinkielinään puhuvat.

Kaikkein yleisin äidinkieli Tampereella suomen kielen jälkeen on venäjä. Sitä puhuu Tilastokeskuksen tietojen mukaan äidinkielenään noin 3000 tamperelaista eli noin 1,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Vastaava luku on arabian tapauksessa noin 2100 puhujaa eli lähes 0,9 prosenttia ja ruotsin kielen tapauksessa 1200 puhujaa eli puoli prosenttia kaupungin väestöstä. Näihin lukuihin ei läheskään aina lasketa toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajia, joiden äidinkieleksi ilmoitetaan usein suomi. Tampereen vähemmistökielten todellinen puhujamäärä on siis jonkin verran Tilastokeskuksen vuonna 2019 ilmoittamia tietoja korkeampi.

Tällä hetkellä yksityisen puolen tarjoamat digitaaliset palvelut Tampereella kuten kauppojen itsepalvelukassat ja kylmäasemat toimivat erinomaisesti useilla kielillä, kotimaisten kielten ja englannin lisäksi myös ainakin venäjäksi, viroksi ja saksaksi. Tarjoamalla asiakkailleen mahdollisuuden asioida itsenäisesti omalla äidinkielellään tamperelaiset kaupat ja huoltoasemat selviävät yleisimmistä kielimuurin aiheuttamista epäselvyyksistä silloinkin, kun paikalla ei ole kielitaitosta henkilökuntaa. Samalla nämä yksityiset palveluntarjoajat lisäävät asiakastyytyväisyyttä tarjoamalla ei-suomenkielisille asiakkaille mahdollisuuden asioida omalla äidinkielellään ja luovat positiivisen mielikuvan tarjoamastaan palvelusta myös ei-suomenkielisille asiakkaille.

Tampereen kaupungin digitaalisten palvelujen tarjoamisessa muilla kielillä kuin suomeksi ja englanniksi on järkeä ja hyötyä. Se kannustaisi ei-suomenkielisiä kuntalaisia käyttämään kaupungin tarjoamia palveluja ja samalla loisi tarpeellisen mielikuvan siitä, että myös muut kuin suomenkieliset ja englantia osaavat ihmiset ovat tamperelaisia ja kuuluvat osaksi kaupunkiyhteisöä. Se myös lisää tasa-arvoa ja tasa-arvoisen elämän edellytyksiä tarjoamalla erityisesti haastavammassa asemassa oleville maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille mahdollisuuden hyödyntää kaupungin tuottamia palveluja ja näin päästä luomaan oman integroitumisen kannalta välttämättömiä kontakteja ympäröivään kaupunkiyhteisöön. Tämä palvelisi myös valtuuston kesäkuussa 2021 hyväksymän Tampereen kaupungin kotouttamisohjelman tavoitteita.

Esitämme, että Tampere kääntää ja ohjelmoi digitaaliset palvelunsa, ensisijaisesti joukkoliikenteessä sekä liikunta- ja kirjastopalveluissa, toimimaan nykyisin tarjolla olevien kahden tai kolmen kielen lisäksi myös ruotsiksi, venäjäksi ja arabiaksi. Uudistuksen toteutuessa onnistuneesti se edistäisi digitaalisten palvelujen kielivalikoiman laajentamista tulevaisuudessa yhä useampiin palveluihin ja myös muihin Tampereella laajasti puhuttuihin kieliin kuten farsiin ja viroon.

 

Tampereella 23.8.2021

Kaupunginvaltuutetut Antti Hiitti, Mahmoud Machaal ja Ilkka Porttikivi

Ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 23.8.2021

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.8.2021 käsitellään lisäpykälänä pormestariohjelmaa vuosille 2021-2025. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi piti oheisen ryhmäpuheenvuoron pormestariohjelman käsittelyn aikana:

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

SDP:n, Kokoomuksen ja RKP:n, Vihreiden, Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien laatima pormestariohjelma työstettiin hyvässä yhteishengessä kesän aikana. Ohjelmaa olivat sorvaamassa myös Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset, vaikka ne jäivätkin pois koalitiosta loppumetreillä.

SDP:n kädenjälki näkyy vahvasti pormestariohjelmassa. Olemme saaneet sinne paljon tavoitteitamme ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Meille tärkeää oli turvata kaupungin kasvu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Ohjelma on laaja ja sisältöä on paljon. Nostan esiin muutaman teeman, jotka ovat meille olleet erityisen tärkeitä.

Ensinnäkin talous ja työllisyys linjaukset ovat kannatettavia. SDP:lle on tärkeää, että talouden tasapainosta pidetään huolta ja varmistetaan sen toteutuminen SOTE-uudistuksen jälkeen. Silloin arvioidaan kaupungin tulot ja menot. Työllisyyden parantaminen on aivan keskeisessä roolissa niin talouden kuin sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. Pidämme erittäin tärkeänä, että työllisyysastetta nostetaan, ja kaupunki mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn. Uusia avauksia ovat mm. teollisuuden vihreän siirtymän tukeminen ja uudet elinkeinopoliittiset kehitysohjelmat: elämystalouden kasvuohjelma ja kehitysohjelma tekoälyn sekä datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu antaa meille välineitä erityisesti rakennetyöttömyyden torjuntaan ja pitkäaikaistyöttömien aktivointiin. Kaupungin tulisi tavoitella työttömyysasteen painamista alle 10 prosenttiin. Sen alla ei oltu sitten 1990-luvun alun.

Toiseksi pormestariohjelmassa luvataan tehdä merkittävät panostukset koulutukseen. Huomiota kiinnitetään niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen kuin toisen asteen koulutukseen. SDP:n pitkään tavoittelema oppivelvollisuuden pidentäminen etenee portaittain, ja on tärkeää turvata riittävät voimavarat uudistuksen käytännön toteutukseen. Opiskelupaikkojen riittävyyteen ja oppilaanohjaukseen sekä -tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koko ikäluokan kouluttaminen on kansakuntamme menestyksen kannalta välttämätöntä.

Kolmanneksi ohjelmasta löytyy useita tavoitteitamme kaupungin sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseksi. Sosiaalista kestävyyttä edistetään mm. torjumalla asuinalueiden eriytymistä, rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja, päivittämällä köyhyysohjelma ja toteuttamalla sen sisältämiä toimenpiteitä, panostamalla mielenterveyspalveluihin ja poistamalla pitkäaikaisasunnottomuus. Kaikista tamperelaisista on pidettävä huolta niin vauvasta vaariin. Lähiöiden kehittämisessä seuraavana onkin vuorossa Peltolammi-Multisilta, joka vaatii kaupungin panostuksia niin palveluiden kehittämiseen kuin täydennysrakentamiseen. Ekologista kestävyyttä edistetään mm. pitämällä kiinni kaupungin hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2030 mennessä, turvaamalla luonnon monimuotoisuutta, tukemalla energiatuotannon CO2-päästöjen vähentämistä ja panostamalla kestäviin liikkumismuotoihin kuten joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Raideliikenteen kehittäminen on selkeästi joukkoliikenteen kehittämisen keskiössä, mutta pitää muistaa, että iso osa joukkoliikenteen käyttäjistä kulkee edelleen busseilla. Bussiliikenteen sujuvat yhteydet ja hyvä palvelutaso on varmistettava jatkossakin. Pohjoisen alueen joukkoliikennemaksujen osalta selvitetään tasataksan käyttöönottoa.

Neljänneksi vapaa-ajan palvelut ovat vahvasti esillä ohjelmassa. SDP:lle tärkeä harrastustakuu etenee. Jatkossa myös pienituloisten perheiden lapsilla on varaa harrastaa. Liikuntapaikkoihin satsataan rakentamalla mm. frisbeegolf ratoja, skeittiparkkeja, ulkokuntosaleja ja tekonurmikenttiä eri puolille kaupunkia. Kulttuuripuolella Tampereen taidemuseon laajennus ja saneeraus etenee, Sara Hildenin taidemuseo saa uudet tilat sekä Tampereen Työväen teatterin ja Tampereen teatterin päänäyttämöiden saneerausta tuetaan. Lisäksi taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden työskentelytilaongelma ratkaistaan.

Viidenneksi SOTE-uudistus toteutuu vihdoin vuoden 2023 alussa, jolloin sote-palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudistus merkitsee paitsi merkittävää muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, myös mullistusta kuntakenttään. Tämän valtuustokauden aikana määritellään uusi kunta. Se perustuu sivistykseen, kulttuuriin, elinvoimaan ja kaupunkikehitykseen. Kaupunki kuitenkin vastaa sote-palveluiden järjestämisestä palveluiden siirtymiseen saakka. SDP:lle on tärkeää, että tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon hoitajamitoitus toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan vanhuuden, jossa palvelut pelaavat tulo- tai varallisuustasosta riippumatta. Köyhyysohjelman päivittäminen, panostuksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin, lastensuojeluun ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ovat asioita, joita on vietävä eteenpäin.

Nyt täytyy keskittyä ohjelman toteuttamiseen ja tehdä paperista todellisuutta.

 

Valtuustoaloite liikkumisen edistämiseksi ja lisäämiseksi alueellisesti monipuolisella ja uudella tavalla käytöstä poistetun Hervannan laskettelurinteen aluetta hyväksi käyttäen

Asukkaiden liikkumisen edistäminen ja lisääminen on Tampereen kaupungin strategian yksi keskeinen tavoite. Liikuntaolosuhteita tulee kehittää sekä omaehtoiseen liikkumiseen että organisoituun liikkumiseen sopiviksi. Liikuntapaikkoja rakennettaessa tulee pyrkiä tilojen tai alueiden monikäyttöisyyteen ja joustavuuteen. Erityisesti nuorten suosimien lajien ja nousevien lajien olosuhteet tulee huomioida liikuntapaikkaverkkosuunnitelmassa. Näistä esimerkkinä skeittipaikat, frisbeegolf-radat ja ulkokuntosalit.

Teen valtuustoaloitteen Itä-Tampereella Pohjois-Hervannassa sijaitsevan entisen Hervannan laskettelurinteen alueen kehittämisestä monipuoliseksi liikunta- ja vapaa-ajan alueeksi. Alue palvelisi laajasti alueelle asukkaita ja olisi luonteva osa jo nyt alueella olevia liikuntapaikkoja (hyppyrimäki, Hervanta-Hallila-Koivistonkylä ulkoilureitti). Alueella voisi olla esimerkiksi alla olevia toimintoja. Rinteen tasaiseen yläosaan voisi rakentaa ulkokuntosalin (kuten Hervannan kampuksella) ja juhlakentän, jossa esim. juhannuksena voisi kokoontua nostamaan juhannussalon ja kuuntelemaan keskikesän lauluja (pieni tanssilavakin sopisi sinne). Illan tummetessa voisi vielä ihailla yötöntä yötä. Uutenavuotena siellä voisi katsella kaupungin ilotulitusta ja kokea yhteisöllisyyttä, jota meidän tulisi opetella uudestaan pandemian jälkeen.

Rinnettä voisi hyödyntää tekemällä siihen kesäkäyttöön maastopyöräradan (alamäkiajoon), kuntoportaat ja kunnollisen polun rinnesauvakävelyä varten. Olemassa olevaa hissivaijerilinjaa voisi kehittää kiipeilyyn tai muuhun vastaavaan aktiviteettiin sopivaksi. Talvella mäen alaosaa voisi käyttää lasten turvallisena mäenlaskupaikkana.

Rinteen tasaiseen alaosaan, asutuksesta riittävällä etäisyydellä, voitaisiin tehdä skeittialue (alarinnettä voitaisiin hyödyntää tässäkin) ja talvella vastaavanlainen luistelukenttä kuin Sorsapuiston kenttä on (kesällä kenttä voisi olla koriksen höntsäilyalue sekä jääkiekkoharrastajien ym. talviliikuntalajien kesätreenialue).

Rinteen avaraa ja metsäistä reunaosaa voisi luontevasti käyttää frisbeegolf-ratana. Alueen kehittyessä se voisi tuoda mahdollisuuksia erilaisille pienyrityksille tarjota palveluitaan harrastajille, esim. laitevuokrausta ja kahvilapalveluja.

Alueesta tulisi taatusti suosittu yhteinen alue, joka lisäisi terveyttä ja hyvinvointia kaikissa ikäryhmissä. Se olisi sitä kuuluisaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, jota kaupungin tulisi vahvistaa.

Tampereella 30.6.2021

Ulla Kampman
Tampereen kaupunginvaltuutettu (sd)

Uusi kaupunginvaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa

Tampereen uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 16.8.2021 tehtiin useita valintoja luottamustehtäviin. Kokous pidettiin poikkeuksellisesti Tampere-Talolla ja paikan päällä olivat kaikki varsinaiset valtuutetut pois lukien Anneli Kivistö, jota tuurasi kokouksessa ensimmäinen varavaltuutettu Anne Liimola, joista otettiin kokoukseen jälkeen myös yhteiskuva.

Tampereen SDP:ltä luottamustehtäviin valittiin kokouksen aikana seuraavat henkilöt:

Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta:
Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen, varajäsen: Kirsi Kaivonen

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:
Ilmari Nurminen

Kaupunginhallitus:
1. varapuheenjohtaja: Lauri Lyly, varajäsen: Antti Hiitti
Aila Dündar-Järvinen, varajäsen: Inna Rokosa
Kirsi Kaivonen, varajäsen: Sofia Julin

Elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan apulaispormestari 2021-2023:
Pekka Salmi

Salmen vastuualueet apulaispormestarina vaihtuvat 1.6.2023, jolloin hänen vastuulleen tulee yhdyskuntalautakunnan, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan sekä alueellisen jätehuollonlautakunnan apulaispormestarin tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan apulaispormestari 2021-2023:
Johanna Loukaskorpi

Elinvoima- ja osaamislautakunta:
Ulla Kampman, varajäsen Helena Nieminen
Ari Wigelius, varajäsen Jari Pitkänen
Saana Kuusipalo, varajäsen Iida Viljanen
Apulaispormestarin varajäsen: Jyri Tuokko

Asunto- ja kiinteistölautakunta:
Anne Liimola, varajäsen Arseniy Lobanovskiy
Jussi Lahtinen, varajäsen Lotta Reito
Helena Nieminen, varajäsen Timo Hannula
Apulaispormestarin varajäsen: Jani Henttinen

Sivistys- ja kulttuurilautakunta:
varapuheenjohtaja: Antti Hiitti, varajäsen Jussi Lahtinen
Sofia Julin, varajäsen Kirsti Viljanen
Nina Lindberg, varajäsen Kirsi-Kaisa Sinisalo

Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Rauno Ihalainen, varajäsen Jyrki Liikka
Hanna-Maria Grann, varajäsen Ulla Kampman
Mahmoud Machaal, varajäsen Jyri Keränen
Apulaispormestarin varajäsen: Satu Marjeta

Yhdyskuntalautakunta:
Leena Heino, varajäsen Jenny Vaara
Jari Saari, varajäsen Matti Hellsten
Iida Viljanen, varajäsen Terhi Leino

Alueellinen jätehuoltolautakunta:
varapuheenjohtaja Eija Kamppuri, varajäsen Anne Liimola
Timo Hannula, varajäsen Harri Hykkö

Tarkastuslautakunta:
puheenjohtaja Ilkka Porttikivi, varajäsen Touko Nurmi
Elisa Penders, varajäsen Mirva Niinivaara
Tuula Harkonmaa, varajäsen Miia Rajamäki

Keskusvaalilautakunta:
varapuheenjohtaja Miia Rajamäki
varajäsen Riku Kemppinen

Sara Hildénin taidemuseon johtokunta:
puheenjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, varajäsen Silvana Berki

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen johtokunta:
Mari Luhtalampi, varajäsen Paula Virolainen
Pekka Kivekäs, varajäsen Ari Wigelius
Outi Mikkola, varajäsen Paula Majava

Tampereen Vesi liikelaitoksen johtokunta:
varapuheenjohtaja Erkki Salopino, varajäsen Raimo Laaksonen
Johanna Wäre, varajäsen Birgit Lignell

Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehet:
Aila Dündar-Järvinen
Marie Kuusinen
Marko Niemi
Tero Virta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto:
Atanas Aleksovski, varajäsen Arseniy Lobanovskiy
Pekka Anttila, varajäsen Hanna-Maria Grann

Pirkanmaan liiton kuntien edustajainkokous:
Aila Dündar-Järvinen, varajäsen Johanna Loukaskorpi