Pirkko Lindberg, 69, on tehnyt elämäntyönsä kirjastoalalla. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2021 Tampereen Kaupunginkirjastosta kirjastopalvelujohtajan virasta tehtyään suurimman osan, noin 30 vuotta työurastaan töitä kirjastojen esihenkilö- ja johtotehtävissä.
Ehdokkaaksi kuntavaaleihin Lindberg lähti, koska hänellä on nuoresta saakka ollut halu vaikuttaa asioihin.
– Kirjastoala on myös hyvin yhteiskunnallinen. Työssä on saanut vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Nyt kun en ole enää työelämässä ja politiikka on aina kiinnostanut minua, vaikuttaa valtuustossa oleminen luonnolliselta jatkumolta. Päätöksenteon rakenne on minulle tuttua, Lindberg kertoo.
Lindberg toimi jo teini-ikäisenä puolueessa ja Nuorissa Kotkissa. Nuorista Kotkista hänellä on hyviä muistoja erityisesti yhteislauluista ja yhteiskunnallisista keskusteluista.
– Myöhemmin minut valittiin kouluneuvostovaaleissa kouluneuvoston puheenjohtajaksi. Poliittinen herääminen oli minulle voimakas jo varhain, Lindberg lisää.
Vanhustenhoito kuntoon
Yksi Lindbergin kolmesta pääteemasta kuntavaaleissa on vanhustenhoito. Toki kyseessä on Pirhan vastuuala, mutta Lindbergin mukaan Pirha ja kaupunki eivät voi olla erillään toisistaan. Vuoropuhelua tulee käydä.
– Vanhustenhoito on tällä hetkellä todella huonossa jamassa. Kaupungissa on vanhusneuvosto, jota valtuuston tulisi kuulla, kuten myös nuorisovaltuustoa ja vammaisneuvostoa. Tämä on lakisääteistä. Esimerkiksi katsoin kuitenkin viime vuoden vanhusneuvoston pöytäkirjoja, eikä kaupunki ollut pyytänyt heiltä yhtään lausuntoa. Vanhusten ja ikäihmisten ääntä pitäisi kuulla enemmän päätöksenteossa, Lindberg toteaa.
Lindberg puhuu myös lähitorien toiminnan jatkamisen puolesta. Lisäksi ikäihmisten etuja joukkoliikenteessä ja liikuntapalveluissa voitaisiin jopa lisätä – ja tiedotusta näistä parantaa. Tällä hetkellä Lindbergin mukaan suuri osa ihmisistä ei tiedä, mihin etuihin he olisivat oikeutettuja.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Tampereen kaupungilla on oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
– Suunnitelma on hieno ja pitkä, mutta kuinka moni tietää sen olemassaolosta ja kuinka hyvin se toteutuu, Lindberg kysyy.
Suunnitelmassa on esimerkiksi kaupungin köyhyysohjelma. Lindbergin mukaan ruokajonot eivät saa riittävää apua. Tähän pitäisi panostaa.
– Kaupungille pitkät ruokajonot ovat häpeä. Kaupungin budjetissa näiden tukeminen ei voi olla niin suuri raha, ettei sitä löytyisi, Lindberg toteaa.
Tasa-arvo liittyy myös esteettömyyteen – niin fyysisiin kuin henkisiinkin esteisiin.
– Digitalisaation onnistuminen esimerkiksi vanhusten ja vammaisten ihmisten kohdalla ei ole mikään itsestäänselvyys. Kirjastokin tarjoaa paljon jatkuvaa digineuvontaa, mutta tästäkin tiedottaminen voisi olla paljon laajempaa, Lindberg ehdottaa.
Köyhyysohjelmassa mainitaan myös lasten ja nuorten hyvinvointi. Lindberg toivoo, että kaikille taattaisiin turvallinen lapsuus ja ympäristö. Hänen mielestään puistoruokailuja pitäisi lisätä – niiden valtava suosio todistaa niiden tarpeen.
Tasa-arvo ei tällä hetkellä Lindbergin mukaan toteudu myöskään kaupunginosien välillä. Osa kaupunginosista leimataan niin sanotuiksi huonoiksi asuinalueiksi, ja tätä nostetaan paljon esiin.
– Lähiökehittämistä on tehty jo paljonkin. Peltolammille tulee hyvinvointikeskus – näiden tekoa pitäisi jatkaa ja lisätä. Kaupunginosien kehittämiseen tulisi panostaa erityisesti, ja kaupunginosien pitäisi olla viihtyisiä ja turvallisia kaikille. Lisäksi segregaation vähentämisen pitäisi toteutua, kun rakennetaan uusia kaupunginosia, Lindberg toteaa.
Lisäksi Lindberg kehittäisi ruokapankkia, aktiivipassia ja nuorisopassia. Lisäksi tulisi puuttua siihen, että Tampereella työttömyys ja pienituloisuus on yleistä.
Kulttuurista hyvinvointia
Lindberg muistuttaa, että kulttuuri on erittäin suuri työllistäjä. Hänen mukaansa vuonna 2022 valtio tuki kulttuuria 1,2 miljoonalla eurolla, ja ala tuotti 13 miljardia euroa. Tällöin kulttuurin osa bruttokansantuotteesta oli 3,1 prosenttia, kun maatalouden osuus oli 1,69 prosenttia.
– Kulttuuri myös työllistää jopa 130 000 ihmistä. Kyse ei ole mistään konserteissa käymisestä perjantaisin. Kulttuuri tuottaa paljon hyvinvointia. Kirjastokin on aina aivan täynnä, kävijämäärät ovat miljoonia vuodessa. Kirjasto on monelle syrjäytyneelle ja työttömällekin paikka, jossa tavata muita. Tämä luo yhteisöllisyyttä, Lindberg muistuttaa.
Lindberg tahtoo, että Tampereen kaupunki veisi kulttuurihankkeensa päätökseen, vaikka talousarviossa joudutaankin säästämään miljardeja. Kulttuurin alalla on tällä hetkellä suuria hankkeita, kuten taidemuseo, mutta myös pienempiä hankkeita, kuten lähikirjastot – esimerkiksi Vuorekseen.
Päättäjänä Lindberg olisi omien sanojensa mukaan asioista hyvin selvää ottava. Lisäksi hän olisi puolueeton siinä mielessä, että hän haluaisi edistää tasa-arvoisia päätöksiä, Tamperelaisten asioita.
– Tunnen paljon kaupungin rakennetta ja olisin myös kantaa ottava ja jämäkkä päätöksentekijä, Lindberg päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev