Tunkkaisten arvojen nousua vastaan on jaksettava taistella

Mirva Niinivaara työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa, Cimson Koulutuskeskus Oy:lla, joka tuottaa kuntakokeilun Neksteppi -palvelua. Hän toimii uravalmentajana ja tekee pääsääntöisesti ryhmämuotoista valmennusta.

Tämä on todella mielenkiintoinen paikka, koska kuntakokeilu on vasta aloitettu. Sen ideana on yksilöllisten ratkaisujen löytäminen jokaiselle työttömälle työnhakijalle.

Niinivaara on myös SDP:n puolueohjelmien toteuttamista varten luodun Työ- ja työvoima -ryhmän jäsen.

Niinivaara toimii siis mielenkiintoisilla näköalapaikoilla, samaan aikaan sekä ruohonjuuritasolla että poliittisessa ohjelmatyössä.

Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin siirtyminen olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Aktiivimalli oli varsin huono motivoinnin keino, ja ilman ohjausta koko järjestelmälle raskas.

Työttömät työnhakijat on aikaisemmin jätetty yksin eikä työvoimapalveluiden resursseja ole vuosiin kunnolla korjattu.

Onneksi tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Nyt tämä muutos on kirjattu hallitusohjelmaan ja se on äärimmäisen tärkeä linjaus kohti aitoa työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden kautta.

Tälle keväälle Niinivaaralle tuli myös mielenkiintoinen lisätyö.

Opetan Voionmaan opistolla muutaman iltana viikossa hallintotieteitä nuorille opiskelijoille ja kohta aloitamme pääsykoepreppauksen. Katsotaan, muistuuko samalla mieleen oma pääsykoeaika!

Vielä on hyvää aikaa kampanjoida

Kuntavaalikampanjaansa Niinivaara on tehnyt pääasiassa somessa.

Kampanjani budjetti on pieni, mutta sosiaalinen media antaa aika paljon rahoille vastinetta. Samalla on huoli somen ulkopuolella olevista äänestäjistä ihan äänestysprosentin takia. Olen kartoittanut sellaisia tahoja, joille voisin olla osuva ehdokas.

Siivikkalan demareiden Etäolohuone jatkaa vaalilähetyksiä ja ehdokasesittelyjä, joita myös Niinivaara vetää.

Meillä on osastona tarkoitus kehittää konseptia vielä hiotuimmaksi. Nythän olemme olleet vähän kuin MoonTV, mutta selvin päin. Toisaalta idea itsessään on kevyt toteuttaa ja antaa paljon mahdollisuuksia.

SDP:n yksi kehittämisen paikka onkin se, että puolueen pitäisi näkyä enemmän somessa, esim. YouTube-kanavilla.

Meillä on myös aihio videosta, odotamme vain vielä keväisempiä kelejä sen kuvauksiin. Kokoan omalle Facebook-sivustolle lisää materiaalia ja toisaalta mietin miten jakaisin ne henkilöille, jotka eivät siellä ole. Ehkäpä perinteinen nettisivu on vielä laitettava pystyyn, tässä on vielä hyvää aikaa kampanjoida.

Loppukirinä suunnitelmissa on toteuttaa perinteisen laputuskampanja.

Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle

Niinivaaran sydämellä on peruspalveluiden toimivuus.

Minua huolestuttaa hoitoon pääsyn viivästyminen ja etenkin mielenterveysasioissa viive on aivan liian pitkä. Avunsaannin nopeutuminen pitäisi saada ratkaistua. Ennaltaehkäisyä on vaikea laskea euroiksi, mutta se on tie, joka estää asioita ajautumista huonompaan suuntaan.

Myös yhteisöllisyys, ja miten siihen voi vaikuttaa vaikkapa kaavoituksella, on Niinivaaralle tärkeää. Hän haluaa pitää asuinalueet tasavertaisina keskenään. Julkisten liikenneyhteyksien on oltava toimivia.

Yhteisöllinen, elävä ja luova kaupunki syntyy, kun se panostaa kulttuuriin. Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle.

Kolmas tärkeä asia on, että Tampereen kaupunki on kiinnostava ja hyvä työnantaja myös tulevaisuudessa.

Työhyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen ovat minulle tärkeitä asioita, koska ne heijastuvat myös suoraan kuntalaisten palveluihin. Päihdehoidossa Tampere voisi olla edelläkävijä ja ottaa täysin uudenlaisen tulokulman asiaan. Kaupungin haaste on muuttovoitto, kaikki palvelut eivät pysy perässä.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille

Nuorempana Niinivaara oli mielestään paljon radikaalimpi, joten kyseessä lienee se ns. luontainen kehitys.

Oikeastaan tähän on kerrottava, että olemme teini-ikäisinä Kaisa Vatasen lapsuudenkodin eteisessä käyneet monet poliittiset keskustelut. Tällä hetkellä Vatanen on SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö. Olin myös mukana ylioppilaskuntapolitiikassa puolueeseen sitoutumattomassa vasemmistolaisessa ryhmässä (Viva).

Ylioppilaskunnan hallitusvuosien jälkeen hän pohti, että mitähän tekisi seuraavaksi. Niinivaara tapasi kerran edustajatoverinsa Sanna Marinin tyhjällä Tampereen Keskustorilla.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille. Tästä meni kuitenkin vielä vuosia eteenpäin opintojen loppuun saattamisessa ja työelämään siirtymisessä, ja kun toinen opiskelukaverini pyysi mukaan SDP:n 120-vuotisjuhliin Turkuun muutama vuosi sitten, aika oli kypsä ja tällä tiellä ollaan.

2000-luvn alussa silloinen SDP näytti nuoren ihmisen silmin varsin etäiseltä.

Aikuisena moni asia on matkan varrella muuttunut. Elämää on eletty enemmän ja haluan olla mukana isossa porukassa, mutta hoidan siellä oman tonttini. Työntekijöiden oikeudet ja työelämän kehittäminen ovat eniten esillä SDP:ssä, ja meitä mahtuu saman katon alle duunareita ja akateemisia.

Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän

Niinivaara on syntyperäinen tamperelainen ja hän on nähnyt jonkinlaisen siivun kaupungin kehityksestä.

Ratikan näin ensi kertaa pari viikkoa viikko sitten Hämeenkadulla ja olihan se hieno hetki! Tämä on hyvä kaupunki, kauniin luonnon ympäröimä ja koulutusmahdollisuudet ovat hyvät. Meidän on pidettävä huoli, että jokainen kuntalainen voi hyvin, ja siten rakennamme kestävästi muuttovoittoisen kaupungin tulevaisuutta.

Niinivaaran mielestä vielä on paljon työsarkaa tehtävänä.

Toki näin Siivikkalan demarina olen iloinen, että Tampere ja Ylöjärvi pääsivät sopuun Teivon raviradan tulevaisuudesta. Hevosurheilu on ollut itselleni tärkeä vastapaino, ja raviradalla on sellainen hieno piirre, että portilla luovumme titteleistä. Olemme siellä vain intohimosta lajiin.

Niinivaara on mukana politiikassa puhtaasti arvojen takia.

Liberaalina ihmisenä en voi katsoa sivusta tunkkaisten arvojen nousua yhteiskunnassa. Siinä on jotain sellaista ankeutta, jota vastaan on jaksettava taistella. Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja arjessa turvallinen kaupunki ovat tärkeitä arvoja.

Turvallisuus tässä tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista turvallisuutta, jolloin kaikenikäisillä on mahdollisuus olla yhteisön täysivaltainen jäsen ja saada tarvitsemaansa hoivaa ja palveluita. Kuntademokratian kehittäminen ja osallistava päätöksenteko ovat niin ikään työkaluja tähän.

Olen itse saanut apua, kun elämässä on ollut tiukkoja tilanteita. Ehkä tässä ehdokkuudessa on kyse myös vähän takaisinmaksusta. Ilman pohjoismaista hyvinvointivaltiota en olisi esimerkiksi maisteri. Ja kyllä minua myös huolestuttaa ja mietityttää pitenevä ruokajono keskustassa. On tartuttava toimeen, eikä laittaa päätä pensaaseen, Niinivaara muistuttaa.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Vappu Kopra

Valtuustoaloite musiikkileikkikoulun ottamiseksi osaksi Tampereen varhaiskasvatusta

Musiikkileikkikoulussa eli muskarissa muun muassa tutustutaan rytmisoittimiin, kehitetään rytmi- ja melodialauluja, siirretään suullista laulu- ja leikkiperinnettä, tuetaan kielellistä ja liikunnallista kehitystä, harjaannutetaan kuuntelua ja opitaan toimimaan ryhmässä.

Muskarilla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti kielenkehitykseen. Sen osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus (2018), jossa selvitettiin viikoittaisen, varhaiskasvatuksen osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen kahden vuoden aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että muskariin osallistuneiden lasten äänteiden prosessointitaidot ja sanavarasto karttuivat enemmän verrattuna esimerkiksi lapsiin, joille ei järjestetty varhaiskasvatuksessa erillistä harrastustoimintaa.

Muskarit ovat usein yksityistä toimintaa, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta päästä muskariin. Varhaiskasvatuksessa järjestetyillä säännöllisillä ja ammattilaisten vetämillä musiikkitunneilla olisi myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistava vaikutus.

Esitämme: Tampereen kaupunki ottaa musiikkileikkikoulun maksuttomaksi osaksi laadukasta varhaiskasvatusta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi palkkaamalla kiertäviä musiikkileikkikoulun opettajia.

Tampere 19.4.2021

Ari Wigelius (sd.)                                   
Inna Rokosa
(sd.)

Tampereen kaupunginvaltuutetut

Lähteet:
www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/lasten-muskaritoiminta-tukee-kielenkehitysta
www.tampere.fi/tyovaenopisto/kurssit/taide/musiikki.html

 

Valtuustoaloite: Esteettömän luontopolun ja lintutornin/katselulavan rakentaminen Tampereen kaupungin alueelle

Esteettömät reitit ja luonnon tarkkailupaikat varmistavat luontoon pääsyä liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi pienten lasten kanssa kulkeville. Ikääntymisen myötä tulevien haasteiden ei myöskään tule ole esteenä luontoon pääsylle. Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on merkittävä. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.

Tampereen kaupungin retkeilyalueilla on vain yksi esteetön reitti ja se on Kintulammilla n. 300 metrin pituinen matka parkkipaikalta Kirkkokiven laavulle. Tohlopissa on toteutuksessa esteetön polku sekä kalastuslaituri ja tulipaikka. ELY-keskuksen avustukset edesauttavat rakentamista ja kunnostustöitä Kintulammilla ja muissa kohteissa. Hervantajärven, Viitastenperän ja Makkarajärven alueen kehittäminen on aloitettu. Yksi esteetön luontopolkuosuus voitaisiinkin toteuttaa esim. Hervantajärven asuinalueelta Makkarajärven rannalle.

Lintutorneja on kaupungin alueella kaksi, joista toinen Iidesjärvellä ja toinen Nuutinlahden lintutorni  Velaatanjärvellä Teiskossa. Kummallekaan lintutornille ei ole esteetöntä kulkua saati ei ole mahdollistettu esim. katselulavaa. Lintuharrastus on kasvattanut suosiotaan, joten kolmas lintutorni olisi jo paikallaan, tai ainakin katselulava, jonne olisi esteetön kulku. Lähimmät esteettömät lintutornit ovat Lempäälässä ja Kangasalla.

Esimerkki esteettömyydestä kansallispuistossa: Seitsemisen Saari-Soljosen esteetön reitti mahdollistaa pääsyn tarkkailemaan luontoa ja nauttimaan nuotion äärellä olosta. Soljosilla on 500 metriä pitkä esteetön reitti katselulavoineen.

Tampereen Retkeilyn kehitysohjelman tavoitteena ja visiona vuosille 2021-2025 on tehdä Tampereesta luontomatkailun pääkaupunki. Tavoitteesta olen samaa mieltä. Kehitysohjelman sisältö on hyvä, mutta siitä puuttuu kuitenkin tavoitteet sille, miten esteettömiä osuuksia ja taukopaikkoja lisätään kaupungissa. Luontomatkailun pääkaupungiksi pääseminen edellyttää panostamista myös esteettömyyteen.

Aloitteessani esitän, että Tampereella selvitetään ja laaditaan suunnitelma aloitteen esiin nostamista asioista ja selvitystä tehdään myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja järjestöjen kanssa.

Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • mihin luonto- ja retkikohteisiin esteettömiä luontopolkuja, katselulavoja ja nuotiopaikkoja voitaisiin toteuttaa?
  • minkälaisella aikataululla ja rahoituksella esteettömät kohteet voitaisiin toteuttaa?
  • minne voitaisiin rakentaa esteetön lintutorni?

Anne Liimola (sdp)

Jokaiselle tasa-arvoiset lähtökohdat elämään

Jussi Lahtinen on 35-vuotias filosofian maisteri Tampereelta. Tällä hetkellä hän työstää väitöskirjaa demareille rakkaasta aiheesta, hyvinvointivaltion historiasta.

Tavoitteeni tutkimuksessa on vetää yhteen sitä, mitä tavalliset ihmiset ovat kokeneet niin sanotun hyvinvointivaltion eri aikakausina – erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla, suomalaisen sosiaalipolitiikan kulta-aikana.

Kuten arvata saattaa, Lahtisen tutkimustyö sivuaa myös niitä teemoja, joita 2020-luvun kuntapäättäjät kohtaavat.

Hyvinvointivaltio on sekä poliittinen rakennelma että mielentila ja nämä molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon myös arjen kuntapolitiikassa.

Lahtisen kuntavaalikampanja alkoi alkuvuodesta, jolloin hän ilmoitti lähipiirilleen kunnallisvaaliehdokkuudestaan.

Tällä hetkellä olen kampanjoinut erityisesti omassa elinpiirissäni eli Tampereen yliopistolla sekä Pispala-Tahmelan sekä Nekala-Viinikan alueilla. Olen keskustellut ihmisten kanssa kaupunkipolitiikasta sekä kysellyt erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä -yhdistysten näkökulmia Tampereesta ja sen kehittämisestä. Keskustelut ovat kirkastuttaneet omia poliittisia näkökulmiani.

Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää

Nyt Lahtinen työstää mainosmateriaalia graafikon kanssa. Mainokset suunnataan erityisesti sosiaalisen median kanaville, ensisijaisesti hänen omalle Facebook-sivulleen.

Samalla lähden tavoittelemaan mahdollisia äänestäjiä suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla puhelimitse, sosiaalisen median välityksellä ja muiden etäyhteyskanavien avulla.

Lahtinen uskoo, että kunnallispolitiikassa hänellä olisi paljon annettavaa. Esimerkiksi Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää.

Tämä yhteistyö voisi olla molemminpuolista. Kaupunki voisi jalkautua ja haastaa korkeakouluyhteisöä, niin opiskelijoita kuin opettajia ja tutkijoita, olemaan aktiivinen osa kotikaupunkia. Samalla yhteiskuntatieteellisen tiedeyhteisön tulisi rantautua lautakuntien kokouksiin sekä julkisiin kaupunginlaitoksiin, kuten kirjastoihin, kertomaan uusimmista tutkimustuloksista.

Ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään

Lahtinen korostaa ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta kumpuavan toiminnan tärkeyttä.

Kaikkialla Tampereella tulisi olla mahdollisuudet harrastaa ja toteuttaa omia intohimojaan. Pispala-Tahmela sekä Nekala-Viinikka ovat hyviä esimerkkejä alueista, joiden omaehtoista kulttuuritoimintaa tulisi yhä enemmän ymmärtää ja tukea myös kaupungin toimesta.

Lahtisen mielestä Nekalan ja Tahmelan viljelypalstat, luonnontilainen Iidesjärvi, Pispalan laaja yhdistyskenttä, Hiedanrannan kartano- ja tehdasmiljöö ja Nekalan teollisuusalueen kulttuuritoiminta tulisi olla kaupungin suojeluksessa.

Kuntapolitiikassa hänen vahvuutensa liittyvät vahvasti kulttuuri- ja sivistystyöhön.

Ennen väitöskirjaprojektia hän oli pitkään töissä opetusalalla.

Työskentelin nuorten kanssa, jotka olivat peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Tätä kautta ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään. Lahtinen on vakuuttunut siitä, että peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen ohjauksen tulisi olla automaattista ja jokaisen nuoren tulisi saada omien tarpeidensa mukaista ohjausta ja koulutusta aina 18-vuotiaaksi asti.

Haluaisinkin olla mukana ”kädet mullassa”, kun oppivelvollisuuden pidennystä aletaan käytännössä toteuttaa Tampereella.

Kulttuuri- ja sivistystyön ohessa myös työllisyyspolitiikka kuuluu hänen kiinnostuksen kohteisiinsa.

Niin sote- kuin työllisyyspalvelut tulisi olla paremmin saavutettavissa ja Lahtinen odottaa paljon työllisyyspolitiikan kuntakokeilusta.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki

Haluaisin olla osaltani pohtimassa sitä, miten tamperelaiset saisivat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja tehokkaasti unohtamatta inhimillistä kohtaamista yksilön ja järjestelmän välillä. Erityisesti yritysten kanssa tehtävä mielekkään yhteistyön kehittäminen on olennaista kohtaanto-ongelman näkökulmasta.

Lahtinen liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen ennen kaikkea siksi, että hän on kiinnostunut sosiaali- ja koulutuspolitiikasta.

Uskon, että demarit ovat olleet – ja tulevat olemaan – suomalaisen yhteiskunnan tärkein rakentava voima, kun puhutaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisesta. Hyvinvointivaltion sekä sosialidemokraattisen liikkeen tärkein tehtävä on turvata mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle ihmiselle maapallolla. Tämä on myös arvomaailmani perusta.

Lahtinen on koko ikänsä elänyt ja vaikuttanut Tampereen alueella, eikä ole koskaan täältä halunnut lähteä pois.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki, joka on samalla tarpeeksi rouhea omaan makuuni. Tampereella kuka tahansa voi olla oma itsensä ja löytää myös sielunkumppaneita.

Samalla Tampere on hieno yhdistelmä kehittyvää kantakaupunkia, perinteitä kunnioittavia esikaupunkeja sekä oman identiteettinsä löytäneitä lähiöitä. Mielestäni tämä luo puitteet maailman parhaalle kaupungille.

Lahtinen toivoo, että kesän alussa pääsemme kampanjoimaan tavalla tai toisella myös perinteiseen tyyliin kaduille ja toreille, jotta myös spontaanit uudet kohtaamiset mahdollistuisivat.

Olisi mahtavaa kysyä ja kuulla, mitä tamperelaiset ovat mieltä kaupungistaan. Sosiaalisessa mediassa tämä keskustelu polarisoituu usein varsin tylsäksi vänkäämiseksi, Lahtinen sanoo.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Jussi Lahtinen

Tulevaisuuden kunta 2023 on Sinun

Jokaisen koti sijaitsee kunnassa. Se on maantieteellinen alue, johon me samaistumme. Siellä ovat juuremme. Kunta on jokaiselle tuttu, mutta kuitenkin omanlainen.

Se on tukenamme kaikissa elämämme vaiheissa, myös niinä vaikeimpina hetkinä.

Elomme kaikkina päivinä me tukeudumme kuntaan ja sen julkisiin palveluihin. Ne ovat jokapäiväinen vetemme, kotimme, lämpömme, sähkömme, joukkoliikenteemme ja turvamme.

Ensin on ihminen

Kaiken tämän keskiössä on ihminen, sinä ja minä. Me olemme ykkössijalla. Me olemme syy, miksi kunta ja palvelut ovat olemassa. Se kenelle tätä tehdään.

Parasta kaikessa, me saamme päättää, millaisen kodin teemme. Tulevaisuudessakin kunta on meidän yhteisten päätöksiemme lopputulos.

Voimme käpristyä sisäänpäin ja haikailla menneisiin vuosikymmeniin. Sillä tavalla ei rakenneta sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää, kasvavaa ja toisistamme huolehtivaa tulevaisuutta.

Lähivuosina käydään suuri arvokeskustelu. Mitä arvoja haluamme edistää? Millaisen tulevaisuuden lapsillemme rakentaa? Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan eri palveluihin? Minkälaisia julkisia palveluja eri elämän vaiheessa saamme?

Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.  Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen?

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluille on moni taho laskenut hinnan, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? Mikä on sen hinta? SDP:n on mahdollistettava julkisilla palveluilla jokaiselle suomalaiselle kotikunnassaan sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävät elämän edellytykset. Ne luovat osaltaan hyvän ja inhimillisen elämän puitteet meille kaikille.

Arvot ovat kompassi

Arjen tiimellyksessä inhimillisyys ja yhteisöllisyys jäävät liian usein taka-alalle, vaikka juuri niistä ammentaa suomalainen arvopohja. Me kaipaamme osaksi yhteisöä. Yhteisen päämäärän eteen ponnisteleminen tuo merkitystä elämään.

Se antaa syyn pimeänä aamuna pukea ulkotakin ja painella viimassa kohti työmaata. Se antaa mahdollisuuden toimeentuloon ja hälventää huolia pärjäämisestä. Se luo eväät parempaan huomiseen meille kaikille.

Tätä ei ole kuitenkaan saatu, vaan sen eteen on ponnisteltu. On tehty rohkeita tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. On nähty huomista pidemmälle, vuosikymmenien päähän. Välillä tuntematon pelottaa, hirvittääkin. Muutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Globaalin pandemian tuomassa kriisissä kohtaamme erilaisia vaikeuksia. Toisille se tarkoittaa toimeentulon menetystä ja vaikeita aikoja. Toisille koettelemus lisää henkistä kuormitusta, jopa siinä määrin, että apua tarvitaan. Varmaa on, että aiempi arki ei koskaan palaa. Se on luonnollinen osa yhteiskuntamme kehittymistä.

Epävarmuuden, pelon ja eteen piirrettyjen uhkakuvien keskellä arvot ohjaavat oikeaan. Ne yhdistävät meitä sosialidemokraatteja yli vuosikymmenten, yli sukupolvien ja yli vaikeiden aikojen.

Lauri Lyly
Tampereen pormestari

Vierustoverit Anne ja Aila

Valtuustokauden alkaessa jokainen valtuustoryhmä päättää, missä kukin valtuutettu istuu. Toki riippuen valtuustoryhmien valtuutettujen määrästä, katsotaan ensin paikat, mitkä kullekin ryhmälle tulevat.

Valtuustoryhmillä on erilaisia linjauksia istumapaikoille. Eturivien paikoilla istuu ryhmien puheenjohtajia, kansanedustajia, pormestari ja apulaispormestareita, ehkäpä valtuustokonkareita. Valtuustoryhmän puheenjohtaja yleensä määrittelee ryhmänsä istumajärjestyksen.

Kuluneen valtuustokauden alussa päädyimme istumaan vierekkäin, onneksi. Olimme olleet toki pitkään samassa valtuustoryhmässä, mutta emme olleet kovin paljon tekemisissä. Valtuutetut näkevät pääsääntöisesti toisiaan valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksissa eikä ehkä muuten, elleivät tule valituksi vaikkapa samaan lautakuntaan tai kaupunginhallitukseen.

Huomasimme, että meillä oli usein sama värikoodi tai kuviot vaatteissa

Hyvin pian me vierekkäin istuvat toverit tutustuimme toisiimme valtuuston kokouksien yhteydessä. Tapasimme myös viikoittain sd-kaupunginhallitusryhmässä, joka kokoontuu aina ennen hallituksen kokousta.

Valtuuston kokouksissa huomasimme, että meillä oli usein sama värikoodi tai kuviot vaatteissa. Tämä oli mielestämme hauskaa, mutta myös yllättävää. Mietimme, että pitääkö aloittaa toisen infoaminen pukeutumiseen liittyen.

Meistä tuli myös kokouksissa niitä, jotka ahkerasti jaksoivat istua valtuustosalissa ja kuunnella puheenvuoroja. Emme toki kumpikaan ole tuppisuita, vaan käytämme puheenvuoroja.

Valtuustossa voi ystävystyä yli puoluerajojen

Yhteistyömme lisääntyi valtuuston kokousten läpikäymisen myötä. Kotimatka valtuuston ja kaupunginhallituksen kokousten jälkeen suuntautui kaupungin itäiselle puolelle Annen ollessa kuskina. Tämä yhteinen kotimatka oli välillä jopa terapeuttista; valtuuston kokousten käänteitä oli hyvä purkaa. Useimmiten monituntisten kokousten jälkeen myös nauruhermot olivat koetuksella, terapiaa se on naurukin. Huomasimme myös, että meillä on samat arvot ja olemme molemmat luonteiltamme iloisia ja nauravaisia.

Valtuustossa voi siis ystävystyä yli puoluerajojen ja tietysti omasta valtuustoryhmästäkin voi löytää parhaimmillaan uusia ystäviä. Nyt lähestyvissä kuntavaaleissakin teemme myös yhteisiä juttuja.

Tällaisia me kaksi olemme, toisen näkökulmasta

Aila on todella ahkera, aktiivinen ja rohkea kaupunginvaltuutettu. Ihmettelen, mistä hän ammentaa valtuustoaloitteita, ehkäpä siihen auttaa Ailan laajat verkostot. Ailasta pitää myös todeta, että kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana hän on onnistunut hyvin kokousten johtamisessa.”

Anne on iloinen, nauravainen ja hyväsydäminen, sydän paikallaan. Hän ei koskaan puhu pahaa toisista, vaan yrittää löytää positiivisia puolia kaikesta ja kaikista. Annen sydämen asia on varhaiskasvatus ja henkilöstön hyvinvointi. Hän tukee ja kuuntelee; hyvä valtuustotoveri ja ystävä.”

Politiikka on usein kilpailua, niin puolueen sisällä kuin puolueiden välillä. Mutta jos hyvin käy, politiikassa voi löytää myös ystävän. Meillä kävi näin hyvä onni.

Anne Liimola, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)  & Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuuston 1.vpj (sd.)

Jokainen yksilö on arvokas, jokainen ääni on arvokas

Mahmoud Machaal, 59, muistuttaa meitä päivänselvästä asiasta: äänestäminen on tärkeää, koska yhdellä äänellä voi olla se ratkaiseva merkitys.

Demokratian peruspilari on, että saa äänestää, se on etuoikeus. Ja kun voi ilmaista oman mielipiteensä, se antaa itselle myös voimaa. Voi ylpeästi sanoa, että olen äänestänyt tämän asian puolesta, sanoo Machaal.

Maailma muuttuu ja olemme jatkuvan muutoksen edessä. Machaal haluaa olla rakentamassa tuleville sukupolville kaupunkia, jossa on turvallista elää.

Politiikassa tarvitaan tunteita ja perusteluita sille, miten asioista päätetään.

Toivoisin kaikilta ehdokkailta rehellisyyttä. Toivon myös, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja että ehdokkaat kunnioittavat äänestäjiä.

Poliitikon tai politiikkaan pyrkivän ei pidä puhua vain kauniita sanoja ja antaa lupauksia, vaan mukana on oltava myös realismia.

Machaal on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja toimii Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtajana.

Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Ihminen voi haaveilla ja hänen pitäisi haaveilla, ihmisellä pitäisi olla visioita.

Machaalin silmään Tampere on kaunis kaupunki, josta hänellä on omat visionsa.

Tampere kukoistaa, täällä voi tehdä työtä, meillä on järvet ja kauniit maisemat, ympärillä on paljon luontoa. Tampere on sellainen kaupunki, josta voi olla ylpeä.

Tampereella on edellytyksiä nousta kansainväliseksi kaupungiksi.

En koskaan muuttaisi toiseen kaupunkiin. Helsingissä on kiva käydä, mutta en halua asua siellä. Olen juurtunut Tampereelle. Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Hän on seurannut kaupungin kehitystä 30 vuoden ajan ja huomannut kuinka paljon tamperelaisissa on kykyä rakentaa tulevaisuutta.

Machaal toivoo, että kaupungin keskusta olisi hyvä muuttaa elävämmäksi. Hän haluaa kannustaa myös yrittäjyyteen.

Tarjolla voisi olla pientä syötävää ja juotavaa ja elävää toimintaa ympäri vuoden.

Olisi hienoa, jos olisi sellainen kiva keskusta, minne voi kokoontua. Voisi istuskella ja lapset voisivat leikkiä.

Luonto on lähellä hänen sydäntään.

Jos väsyttää tai haluan miettiä ja rentoutua, lähden luontoon. En laita musiikkia korville.

Haluan kuulla luonnon ääniä; mitä puut puhuvat, miltä järvi kuulostaa, mitä linnut laulavat.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Machaal on toiminut aiemmin varhaisnuorten vapaaehtoisena jalkapallovalmentajana.

Nyt he ovat nyt aikuisia. On hienoa nähdä, että he ovat kasvaneet aikuisiksi ja pärjänneet elämässään. He tervehtivät iloisesti aina kun nähdään. Se on iso ilo, ikään kuin perheeni olisi suurentunut.

Kouluille on taattava riittävät resurssit.

On oltava sellainen koulumaailma, jossa niin lapset kuin henkilökuntakin voivat työskennellä ilman pelkoa. Kaupungissa on oltava nollatoleranssi kiusaamiselle, rasismille ja syrjäytymiselle.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Libanonissa syntynyt Machaal on asunut Tampereella lähes 33 vuotta. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja.

Suomi on kotimaani ja Tampere on kaupunkini. Toivon, että täällä olisi hyvä me-henki, ja että Tampere näyttäisi hyvää esimerkkiä maailmalla. Kaupunkiin mahtuu hyvin elämään sovussa erilaisia ihmisiä ja eri uskontoja.

Kaikille tamperelaisille on turvattava hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös ikäihmisten ja vammaisten sekä heidän omaistensa tarpeisiin on syytä kiinnittää huomiota.

Machaal haluaa edelleen muistuttaa kaikkia äänestämisen merkittävyydestä.

On äärimmäisen tärkeätä, että ihmiset lähtevät äänestämään. Äänestäjä päättää siitä, kuka päättää sinun ja perheesi asioista seuraavalla valtuustokaudella. Jokainen ääni on tärkeä.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite lyhennetyn työajan kokeilusta Tampereen kaupungissa

Sosiologian professori Paavo Seppäsen 1960-luvun lopussa esittämän ajatuksen mukaan tuottavan organisaation tulisi toimia kahdeksan tunnin sijaan 12 tuntia päivässä, ja tämä aika jaettaisiin kahteen kuusituntiseen työvuoroon. Mallin nimeksi tuli 6+6.

Suomessa kokeiltiin lyhyempää työaikaa vuosina 1996-1999. Euroopan sosiaalirahaston pilottiprojekti ” Flexibility through 6-hour shifts ” eli ”Joustavuutta kuusituntisten työvuorojen avulla” testasi 6+6- mallia kuntatasolla Espoossa, Jyväskylässä ja Naantalissa. Hanke laajeni useisiin muihin kuntiin työministeriön omana projektina. Sitä rahoitettiin osittain työllistämistuella. Kaikkiaan 20 kuntaa osallistui työaikakokeiluun. Yhteensä 1 320 työntekijää lyhensi työviikkonsa keston 30 tuntiin. Samalla 580 uutta työntekijää palkattiin paikkaamaan syntynyttä työvoiman tarvetta. Kokeilun myötä useat työntekijät saivat työtä. Mukana oli myös 12 yksityistä yritystä. Niissä työskenteli yhteensä 200 henkilöä, joista 40 oli saanut työajan lyhentämisestä johtuen työpaikan ja sen lisäksi 15 henkilön irtisanomisesta oli voitu luopua. Jotkut yritykset maksoivat kuuden tunnin vuoroa tekeville työntekijöille saman kahdeksan tunnin palkan kuin aiemmin, jotkut taas sopivat maksavansa palkan seitsemältä tunnilta. Kokeiluun osallistuneen Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH-Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia. Kokeilussa työhyvinvoinnin havaittiin parantuneen.

Työelämätutkija ja Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Timo Anttila seurasi kokeilua ja sen tuloksia ja teki niistä vuonna 2005 julkaistun väitöstutkimuksensa. Anttilan mukaan lyhennettyyn työaikaan johti monta eri vaikutinta: kuntapuolella oli laman ja työttömyyden aikana tarve jakaa töitä ja työllistää, yksityisellä puolella lyhentäminen palveli tuotannon uudelleen organisoimista ja tuottavuuden kasvattamista. Jyväskylän yliopiston

seurantatutkimuksen ja työministeriön seurannan mukaan vakinainen henkilöstö oli tyytyväinen, koska kokeilu mm. paransi työssä jaksamista ja lisäsi vapaa-aikaa sekä mahdollisti työkyvystä huolehtimisen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parani. Lisäksi kuntien asiakkaat olivat tyytyväisiä niissä kokeiluissa, joissa palveluaikoja lisättiin.

Ruotsissa Göteborgissa vanhainkodeissa on kokeiltu 6 tunnin työvuoroja. Lyhyempää työpäivää tekevien hoitajien sairauspoissaolot olivat vain puolet 8 tunnin työpäivää tekeviin verrattuna, ja he olivat työssään tuotteliaampia. Lyhyempi työaika voi nostaa työn tuottavuutta paremman työhyvinvoinnin kautta.

Lyhyempi työviikko on monien työntekijöiden mieleen ja osa työntekijöistä voi neuvotella itselleen lyhyemmän viikon jo nyt. Työmarkkinajärjestö STTK:n teetti muutama vuosi sitten kyselytutkimuksen, jossa 61 prosenttia vastaajista halusi lyhentää työaikaa, jotta työtä voisi jakaa useammille tekijöille. Työajan lyheneminen pidentää vapaa-aikaa, jota voi viettää perheen, ystävien, harrastusten ja vapaaehtoistyön parissa. Siitä olisi siis selkeitä ja suuria hyötyjä. Työajan lyhentämisen voi katsoa myös vahvistavan työllisyyttä ja tuottavuutta. Monissa työpaikoissa pitkän työpäivän tai -viikon aiheuttama fyysinen ja henkinen väsyminen alentaa tuottavuutta työpäivän tai -viikon viimeisillä tunneilla, ja joissain kokeiluissa työajan lyhentäminen on selvästi parantanut tuottavuutta. Työajan lyhentäminen voi tarkoittaa saman työn jakamista useamman ihmisen kesken.

Lyhennetystä työajasta keskusteltaessa tuodaan usein näkökulma, että kukin voi itse valita oman työaikansa. Tulee huomioida, että työehtosopimusten osapuolilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin. Lyhyemmästä työajasta voi periaatteessa sopia vapaasti riippumatta siitä, mitä laki tai sopimukset määrittävät säännölliseksi työajaksi. Työajan lyhentäminen ei edellytä kollektiivista päätöstä, vaan se voi tapahtua myös yksittäisten ihmisten ratkaisujen kautta. Työmarkkinoilla neuvottelutilanne on usein kuitenkin epätasapainoinen eikä yksilöllinen sopiminen ole aina helppoa tai kaikille käytännössä edes mahdollista. Esimerkiksi vuorotyössä normista poikkeavat työajat voivat olla käytännössä hyvin hankalia toteuttaa. Tämä pätee myös Tampereen kaupungin työntekijöihin. Työpaikoilla on kilpailua ja muita lyhyemmän työajan valitseminen voi johtaa siihen, että haluttu työpaikka tai ylennys menee jollekin, joka ei vaadi/pyydä lyhennettyä työaikaa. Kollektiivinen sopiminen työpaikalla lyhyemmästä työajasta voi siksi olla kaikkien työntekijöiden yhteinen etu ja yhdessä sovitulla säännöllisellä työajalla voi siis olla merkitystä.

Työajan lyhentäminen lisää vapaa-aikaa ja parantaa työhyvinvointia, mutta ensimmäinen asia, joka lyhennetyssä työviikossa kiinnostaa työntekijää, on varmaan se, miten se vaikuttaa toimeentuloon. Tämäkin tulee selvittää. Työajan lyhennys on mahdollista, mutta sen hyödyt ja haitat on punnittava.

Tampereen kaupungin tulee tarttua työelämän murrokseen ja panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin kokeilemalla lyhennettyä työaikaa. Kokeilu on hyvä tapa saada tarpeeksi tietoa ja kokemuksia hyödyistä ja haitoista. Työajan lyhentämisen erilaiset vaikutukset eri toimialoilla ja yksiköissä tulee selvittää osana kokeilua. Kokeilu tulee suunnitella yhdessä henkilöstöosaston, työntekijöiden ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kokeilun on oltava riittävän pitkä ja laaja, jotta saadaan riittävästi informaatiota ja kokemuksia lyhyemmän työajan vaikutuksista. Kokeilu tulisi toteuttaa mielellään useassa yksikössä, jotta kokemuksia tulisi riittävästi työajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksista. Kokeilun olisi hyvä koskea kaikkia yksikön työntekijöitä.

Esitän, että Tampereen kaupunki toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilun omissa toimintayksiköissään edellä mainituilla perusteluilla.

 

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tonttivuokrien kohtuullistamisesta ja asunto- ja maapolitiikan linjausten ja käytäntöjen päivittämisestä

Kaupungin nykyinen maa- ja asuntopolitiikka maanvuokrasopimusten uusimisen osalta johtaa siihen, että asumisen hinta nousee kaupunkialueella merkittävästi. Monet iäkkäät ja eläköityvät kaupunkilaiset eivät enää kykene selviytymään kohoavista tontinvuokrista, jotka rasittavat taloyhtiöitä ja omakotitaloja sopimusten uusimisen jälkeen, vaan ovat pakotettuja luopumaan asumisesta kaupungin keskusta- tai omakotialueilla, joissa ovat asuneet vuosia, monesti koko työikänsä. Kaupungin tontinvuokrien hurja hinnannousu aiheuttaa monelle kaupunkilaiselle huomattavia taloudellisia ongelmia. Tampereella tontinvuokrien rajut korotukset ovat puhuttaneet jo pitkään. Tontinvuokrien korotukset ovat koskeneet kaikkia tontteja, joiden sopimukset on uusittu. Korotukset ovat olleet pahimmillaan jopa kymmenkertaisia. Tästä on seurannut useiden taloyhtiöiden valituksia ja oikaisuvaatimuksia, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhojen maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti ollut vuokralaiselle varsin edullinen, koska sitä on korotettu toisinaan vain indeksikorotuksella eikä vuokrataso ole noudattanut esimerkiksi tonttien tai asuntojen myyntihintojen kehitystä. Vanhoissa sopimuksissa vuokrataso on saattanut olla samaa luokkaa kiinteistöveron tason kanssa, joka tuloutuisi kaupungille, jos kyseessä olisi omistustontti. Vuokralainenhan maksaa kiinteistöveroa vain tontilla sijaitsevasta rakennuksesta, mutta ei maapohjasta.

Tampereen kaupunki on määritellyt pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusimista kaupunginhallituksen (KH 8.1.2018) ja kaupunginvaltuuston hyväksymissä Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa. Näissä linjauksissa todetaan, että sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa vastaava kohtuullinen käypä hinta. Erikseen todetaan, että tontin pääoma-arvoon ja edelleen vuokraan vaikuttava rakennusoikeuden määrä perustuu asemakaavan mahdollistamaan rakennusoikeuteen eikä siihen, miten suuri osa tontin rakennusoikeudesta on käytetty.

Helsingin kaupunkialueella on tunnetusti varsin korkeat asumiskustannukset, joiden nousua on viime vuosina pyritty hillitsemään erilaisin toimin, mm. säänneltyä asuntotuotantoa lisäämällä. Tonttien maanvuokrasopimusten uusimista sekä vuokrahinnan määräytymistä käsiteltiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 10.10.2018. Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että ”Kaupungin vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa käyttämä hintataso on sääntelemättömille tonteille lähellä valtion tukemalle säännellylle asuntotuotannolle ARA:n toimesta asetettua hintatasoa ja vuokrasopimuksia uusittaessa käytetyt rakennusoikeuden yksikköhinnat ovat siten hyvin kohtuullisia. Lisäksi maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.

Asuntotonttien sopimuksia uusittaessa Helsingissä ”tonttien laskennallisena pääoma-arvona käytetään aikaisemman käytännön mukaisesti arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Sopimusten nyt ehdotettavien vuokrausperusteiden mukaiset tonttien rakennusoikeuksien arvot ovat siis vähintään noin 40 % kunkin alueen keskimääräisiä rakennusoikeuksien markkina-arvoja alhaisemmat. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa kohtuullisuus korostuu erityisesti siinä, että uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra.

Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Tonttien laskennallisen arvon määrittelyssä käytettävät rakennusoikeuksien arvot ovat siis erittäin kohtuullisia suhteessa arvioitavissa oleviin tonttien käypiin arvoihin.”

Tonttivuokrien määrittämisen apuna käytettiin laskennallisessa pääoma-arvon määrittelyssä sekä Helsingissä että Tampereella ulkopuolista konsulttiyhtiötä (Helsingissä Catella Propertia Oy sekä Realia Management Oy ja Tampereella NewSec), sillä kuntalain mukaan määrittelyssä on käytettävä puolueetonta arvioitsijaa. Tampereella päädyttiin tonttien osalta laskennallisesti korkeampaan pääoma-arvoon, mutta tuotto-odotukset ovat molemmissa kaupungeissa määritelty samalle tasolle, kuntien kiinteistösijoittamisessa monesti käytettyyn 4 %:n tasoon. Tämä johtaa Tampereella Helsinkiä korkeampaan vuokrarasitukseen. Helsingissä vuokraan vaikuttava kerrosala määritettiin käytetystä rakennusoikeudesta, kun Tampereella se määritetään asemakaavaan merkitystä tontin rakennusoikeudesta, vaikka oikeutta ei olisikaan käytetty. Uusien sopimusten osalta Helsingissä korotukset myös porrastettiin tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kun Tampereella korotus tulee voimaan heti. Todellinen tuotto asuntotonttien maanvuokrauksessa on Helsingissä VTT:n selvitykseen perustuen enimmillään vain noin 2,4 %, koska tontin laskennallisena arvona käytetään arvoa, joka on vain noin 60 % käyvästä arvosta, kun se Tampereella lienee lähempänä ilmoitettua 4 %:ia.

Tampereella tonttivuokrat perustuvat vyöhykeperusteiseen hinnoitteluun. Hinnoitteluperusteita tarkastellaan määräajoin yksityisen toimijan (esim. aiemmin mainittu NewSec) tekemällä vertailulla. Aiemmin toteutetussa tarkastelussa on käytetty liian yleisiä perusteita, jolloin samankaltaisten (lähes identtisten) rakennusten tonttivuokrat voivat olla hyvin erilaiset. Yhtenä määräytymisperusteena on käytetty etäisyyttä keskustasta ja toisena esim. etäisyyttä raitiotiestä. Vyöhykkeen sisällä nämä mittarit voivat vaihdella merkittävästikin. Mutta myös lähellä toisiaan olevien tonttien vuokrat voivat Tampereella vaihdella. Esimerkiksi Kalevan kaupunginosassa eräiden lähekkäin sijaitsevien identtisten kerrostalojen tonttivuokrien erot ovat huomattavat. Kyseiset määräytymisperusteet ovat parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavana. Tonttivuokrat eivät läheskään aina perustu myytyjen tonttien vertailuhintoihin (silloin kuin tontteja on myyty vain vähän), vaan heijastelevat esimerkiksi alueelta myytyjen asuntojen hintoja. Tämä peruste on epäluotettava ja liian suhdanneriippuvainen, kun kyseessä ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset.

Tonttivuokran tulee vyöhyketarkastelun sijasta perustua tasapuoliseen korttelikohtaiseen tai tapauskohtaiseen tarkasteluun, jossa tutkittaisiin katselmukseen perustuen, mitä erityiskysymyksiä tulee ottaa huomioon sopimuksen uusimisen yhteydessä, eikä sisältää yleisiä määräytymisperusteita (koska esim. etäisyys järvestä tai keskustasta voi vaihdella vyöhykkeiden sisälläkin merkittävästi). Mitään epärelevantteja tai vaikeasti mitattavia perusteita tontinvuokran määräytymiseen ei tule käyttää.

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen päättyessä ovat vaihtoehtoina joko vuokrasopimuksen uusiminen kaupungin sanelemilla ehdoilla tai sen päättäminen. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon on usein liittynyt ns. lunastuslauseke ja lunastusehto, jossa kaupunki on sitoutunut lunastamaan vuokramiehen tontilla sijaitsevan rakennuksen, mikäli vuokrasopimusta ei jatketa.

Lunastushinnan määrittelyssä kaupunki sitoutuu maksamaan 60 % rakennuksen teknisestä arvosta. Tämä tarkoittaisi joidenkin rakennusten osalta, että kaupunki voisi saada lunastettua hyvälläkin paikalla sijaitsevan rakennuksen erittäin edullisesti pelkästään päättämällä, että se ei uusi tontinvuokrasopimusta. Lähes kaikkien rakennusten tekninen arvo laskee niiden ikääntyessä. Monet 60- ja 70-luvun elementtitekniikalla tehdyistä rakennuksista tarvitsevat huomattavan kalliita korjauksia, jotta niiden tekninen arvo säilyisi. Tekniseen arvoon perustuva lunastusehto ei ole kohtuullinen ja tasapuolinen sopimuspuolten välisessä suhteessa ja se tulee muuttaa määräytymään käypään arvoon perustuvaksi.

Pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa on vuokra-ajan päättyessä vuokra-aikaa yleensä jatkettu. Tämä on ollut käytäntö useissa kaupungeissa, niin myös Tampereella. Maanomistajan ja vuokramiehen välisen suhteen järjestelyä on aikoinaan koskenut vuokra-alueiden järjestämisestä kaupungeissa ja kauppaloissa annettu laki vuodelta 1962 (218/1962). Sen mukaan vuokranantaja sai valita sen välillä, että jatkaako vuokranantaja vuokrasuhdetta vai antaako vuokranantaja vuokramiehen lunastaa vuokra-alueen omakseen. Tämä käytäntö tulisi ottaa uudelleen käyttöön ja Tampereella tulee tehdä mahdolliseksi pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.

Koska kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymät maa- ja asuntopolitiikan linjaukset ovat luoneet perusteet liian korkeille tonttivuokrille ja ovat osaltaan tekemässä asumisesta Tampereen kaupunkialueella yhä kalliimpaa, tulee näitä linjauksia tarkistaa sekä tonttivuokrien määräytymisperusteita uudistaa. Tonttivuokria määriteltäessä tulee Helsingin kaupungin tavoin ottaa huomioon tonttikohtaisia erityiskysymyksiä ennen uusimispäätösten tekemistä. Yhtenä tällaisena erityiskysymyksenä voitaisiin huomioida vuokranmaksajan alentunut maksukyky.

Useiden vanhojen rakennusten saneerauksissa on kyse, paitsi teknisestä toimivuudesta ja arvosta, myös energiateknologian päivityksestä kohti vihreää teknologiaa. Nämä korjausinvestoinnit vaativat kuitenkin asukkailta investointivalmiutta, mitä kaupungin vuokrankorotukset merkittävästi heikentävät. Jo olemassa olevia vuokrasopimuksia tuleekin voida tarkistaa kesken sopimuskauden myös vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

Esitän, että Tampereen kaupunki kohtuullistaa tonttivuokria ja tarkistaa asunto- ja maapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä siten, että

  1. Maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.
  2. Vuokran määrityksessä tavoitteena markkinahintaa vastaavaa tasoa kohtuullistetaan Helsingin tavoin siten, että asuntotonttien todellinen tuotto olisi lähempänä kiinteistöveron tuottoa tai enimmillään noin 2,4 %. Tämä tehdään alentamalla tontin laskennallista arvoa tarvittava määrä.
  3. Tonttivuokraan vaikuttavana perusteenä käytetään rakennuksen toteutuneen pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusalan määrää asemakaavoitetun rakennusoikeuden sijasta.
  4. Uusien sopimusten osalta korotukset porrastetaan tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kuten Helsingissä. Tällä hetkellä Tampereella korotus tulee voimaan heti.
  5. Tonttivuokrien vyöhykeperusteisesta hinnoittelusta pyritään kohti kortteli- tai tapauskohtaista tarkastelua, jossa erityiskysymykset otetaan huomioon katselmukseen perustuen. Yhtenä erityiskysymyksenä voidaan ottaa huomioon vuokralaisen alentunut maksukyky.
  6. Mikäli maanvuokrasopimukseen liitetään lunastusehto, se sidotaan lunastettavan kohteen käypään arvoon tai siihen soveltuvaan prosenttiosuuteen.
  7. Otetaan uudelleen käyttöön mahdollisuus pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.
  8. Sopimuksia voidaan tarkistaa kesken sopimuskauden vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

 

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)