Pia Viitanen on ollut Tampereen kaupunginvaltuutettuna jo vuodesta 1996. Vuoden 1992 kuntavaaleissa hän saavutti varasijan – nämä olivat hänen ensimmäiset vaalinsa. Viitanen jatkaa odotetusti Tampereen kaupunginvaltuustossa samaan aikaan kun hoitaa työtään kansanedustajana.

– Pääsin jo ensimmäisellä valtuustokaudellani usein kokouksiin ja olin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen nuorena ehdokkaana, joka oli saanut paljon ääniä. Kansanedustajaksi nousin vuonna 1995, Viitanen muistelee.

Hän siis oli varavaltuutettuna ja kansanedustajana samaan aikaan 1990-luvulla.

Keskustelujentäyteinen kampanja

Viitanen kertoo päässeensä kevään kunta- ja aluevaalien vaalikentillä keskustelemaan paljon kaupunkilaisten kanssa. Kampanjaa hän kuvailee hyväksi ja ulospäinsuuntautuneeksi koko porukan osalta.

– Koin, että vaalisloganillemme ”Kaiken voi tehdä reilummin” oli kysyntää. Moni ihminen tuli puhumaan huolistaan, jotka liittyvät valtakunnanpolitiikkaan ja palvelutasojen heikentymiseen sekä leikkauksiin. Kuntapuolelta huolta herättivät kulttuuripuolen leikkaukset, Viitanen kertoo.

– Oli hienoa huomata, että Tampereella ja Suomessa sosialidemokraatit saivat niin paljon luottamusta. Lähden edelleen innokkaasti jatkamaan Tampereen kuntapolitiikassa, Viitanen toteaa.

Erityisesti Viitanen kehuu SDP Tampereen vaalien alla järjestämiä lähiökierroksia. Hän kertoo aina olleensa lähiöihminen ja olevansa sitä edelleen.

– Oli todella kiva, että demarit lähtivät lähiökierroksille mukaan valtuustoryhmän johdolla. Näitä kierroksia tehtiin tammikuusta asti. Halusimme olla tavoitettavissa. Olen tottunut kiertämään paljon ja olemaan tavoitettavissa vaalien välilläkin. Tätä olisi syytä jatkaa. Kaikkein tärkein palaute on kuitenkin kuntalaisten kokemukset ja toiveet. Toivon henkilökohtaisesti, että koko porukkamme jatkaa aktiivista läsnäoloa, Viitanen sanoo.

 Talous haasteena alkaneella valtuustokaudella

Monien muiden valtuutettujen tapaan Viitanen nostaa talouden haasteet esille puhuttaessa alkaneen valtuustokauden haasteista.

– On todella tärkeää, että talous laitetaan kuntoon viisaalla tavalla. Toiveikas olen siksi, että pormestariohjelmassamme on viisaita näkemyksiä. Turvaamme laadukkaat palvelut ja pidämme ihmisten hyvinvoinnin keskiössä. Saksia heiluttamalla ei saada aikaan hyviä tuloksia. Nyt esimerkiksi työllisyys on ennätyshuonolla tasolla, eikä kasvua ole syntynyt. Luottamus markkinoihin on heikentynyt. Viimeistään nyt olisi syytä nähdä, että saksipolitiikka ei synnytä yhtään työpaikkaa, Viitanen muistuttaa.

Tampereella kannattaakin Viitasen mielestä panostaa eritoten kulttuuriin ja luovaan taloukseen. Pormestariohjelmassa onkin vahvoja kulttuurikirjauksia. Viitasen mukaan lähikirjastojen, taiteen ja muun elämystalouden kautta on mahdollista luoda kasvua, jolloin talouden sopeutus helpottuu. Lisäksi olisi nähtävä, mitä Tampereen kaupunki itse voi tehdä ihmisten työllistäjänä helpottaakseen työllisyyden positiivista kehitystä.

– Tampereen kaupunki voi tehdä työllistäjänä itse paljon. Kaupunki voi työllistää nuoria kesätöihin. Samaan aikaan kaupunki voi ottaa roolin sellaisen rakenteen luojana, joka saa aikaan yrityksiä ja työnantajia. Yrittäjyyden tulisi lisääntyä. Yrittäjyyden osalta ohjelmassa onkin vahvoja kirjauksia. Pientä ja keskisuurta yrittäjää tulee tukea paremmin, mikä ei näy lainkaan valtakunnanpolitiikassa, Viitanen toteaa.

Katse lapsiin ja ikäihmisiin

Viitasen mukaan pormestariohjelmassa on sitouduttu koululaisten tasa-arvoon ja siihen, että ryhmäkokoja ei kasvateta. Lisäksi tasa-arvorahaa lisätään. Asuinalueiden kehittäminen ja se, että kaikilla lapsilla on hyvä koulu, on Viitasen mielestä todella tärkeää.

Ikäihmisten tilannetta Viitanen pitää surullisena.

– Nyt esimerkiksi lähitoreja on ajettu alas. Ne ovat monipuolisia tukitahoja. Niissä on mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, sekä kulttuuria, liikuntaa, digitukea ja apua esimerkiksi asumistuen hakemiseen. Paikalla on terveydenhoitaja, joka voi tehdä verenpainemittauksia ja antaa rokotteita. Nämä ovat monipuolisia ja tärkeitä keskuksia, Viitanen toteaa.

Jatkossakin ikäihmisille tulisi turvata vastaavanlaiset palvelut. Lisäksi Viitanen on huolissaan kotihoidosta.

– On harmi, että vanhusten kotihoidosta on muka pakko tehdä säästöjä esimerkiksi digin kautta. Digi ei koskaan korvaa toista ihmistä. Onneksi ikäihmisten päivätoiminnan digitalisoituminen kaatui aluevaltuustossa. Apua ja sosiaalisia kohtaamisia tulee olla saatavilla. Tämä on myös ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää palvelua, Viitanen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Valtuutettuna jatkava Atanas Aleksovski kertoo kevään kuntavaalien vaalityön poikenneen aiemmista vaaleista; hän toimi ryhmän puheenjohtajana Pekka Salmen aloitettua elinvoiman palvelualueen johtajana Tampereella.

– Tällä kertaa olin vahvasti esillä ja liikkeellä kentällä. Toimin ryhmäpuheenjohtajana, joten vastuu oli aiempaa laajempi. Aiemmin keskityin lähinnä omaan kampanjointiin, nyt vedin kokonaisuutta puolueen hyväksi, Aleksovski kertoo.

Kuntavaaleissa Aleksovski sai yli 1000 ääntä ja aluevaaleissa lähes 1300 – äänimäärä tuplaantui aikaisemmista vaaleista

Rakenteellisia ratkaisuja, ei tilapäisiä paikkaustoimia

Kaupunginvaltuustossa Aleksovski toimii valtuutettuna, minkä lisäksi hän on aluevaltuutettu sekä hyvinvointialueen konsernijaoston puheenjohtaja.

Tampereella yksi keskeisimmistä haasteista on talouden tasapainottaminen.

– Alijäämä on huomattava. Emme voi paikata ongelmia vain väliaikaisilla ratkaisuilla. On tehtävä rakenteellisia muutoksia, Aleksovski painottaa.

Taloudellista painetta koetaan myös Pirkanmaan hyvinvointialueella, missä palveluiden saatavuus on heikentynyt.

– Lastensuojelussa on jopa kymmenen kuukauden jono. Ikäihmisten palveluissa on pitkiä viiveitä. Täytyy miettiä, ovatko ihmiset oikeassa palvelutasossa. Esimerkiksi ikäihmiset, joiden luona käy kotihoito viisi tai kuusi kertaa päivässä – voisiko heidän tilanteensa olla parempi palvelutalossa tai yhteisöllisessä asumisessa, Aleksovski pohtii.

Aleksovski korostaa, että ennen kuin puhutaan veronkorotuksista, on mietittävä, miten työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan vahvistaa.

– On myös arvioitava, mitkä hankkeet todella kannattaa toteuttaa nyt, ja mitä voidaan lykätä.

Nuorten tulevaisuus ja työttömyys huolestuttavat

Yksi Aleksovskin suurimmista huolenaiheista on nuorten tilanne. Hän pitää koulutuksen tason laskua ja mielenterveysongelmien yleistymistä hälyttävinä.

– Tällä hetkellä peruskoulusta valmistuu nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai laskea. Se on hälyttävää.

Työttömyys on toinen kipupiste. Aleksovski muistuttaa, että Suomessa työttömyysaste on yli 10 prosenttia.

– Se on hirvittävä määrä. Erityisen huolissani olen niistä, joiden osaaminen ei riitä nykypäivän työmarkkinoille. Mitä pidempään työttömänä on, sitä vaikeampi on palata takaisin, Aleksovski toteaa.

Haasteista huolimatta Aleksovski toivoo, että hyvä yhteistyö kantaa pitkälle.

– Olen optimistinen ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä ja rohkealla vastuunkannolla voimme löytää kestäviä ratkaisuja.

Aleksovski painottaa, että demarit ovat nyt monilla paikkakunnilla, kuten Tampereella ja Turussa, vahvoilla. Edessä olevat eduskuntavaalit ovat seuraava iso mittari.

– Tämä on meille suuri testi, Aleksovski päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Nina Lindberg valittiin kevään kuntavaaleissa Tampereen SDP:n valtuustoryhmän ensimmäiseksi varajäseneksi. Nämä olivat Lindbergin toiset kuntavaalit ja hyvin erilaiset verrattuna hänen ensimmäisiinsä, jotka järjestettiin korona-aikana.

– Ensimmäisenä vaalivuonna oli korona, mikä leimasi kampanjointia paljon. Ei päässyt tutustumaan porukkaan kunnolla ja yhteisöllisyys jäi heikoksi. Tänä vaalikeväänä oli hyvä meininki ja ihmisiä oppi tuntemaan hyvin. Ensimmäisenä varavaltuutettuna pääsee myös hyvin valtuustoryhmään sisään. Olin jo ensimmäisessä kokouksessa läsnä, kun kaksi valtuutettua oli esteellisiä. Jatkossakin tulen olemaan tiiviisti mukana, Lindberg kertoo.

Lindberg sai myös merkittäviä luottamuspaikkoja: kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajan paikan sekä konsernijaoston varajäsenen paikan. Ääniä hän sai yhteensä 389. Hän toimi kasvatus- ja opetuslautakunnassa myös päättyneellä kaudella.

– Olen iloinen päästessäni jatkamaan työtä ja vielä varapuheenjohtajana. Tämä on iso ja tärkeä tehtävä. Lautakunnan alainen toiminta on iso osa kaupungin palveluita – noin puolet kaupungin budjetista kuuluu kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen toimintaan, Lindberg kertoo.

”Hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia”

Lindberg oli pormestariohjelmaa tehtäessä mukana demarien sisäisessä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan taustaryhmässä. Taustaryhmässä pohdittiin, mitä pormestariohjelman kirjauksia demarit esittävät. Lindberg työskentelee Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hänelle hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat työnsäkin puolesta tärkeitä–  ihmisten heikentynyt hyvinvointi näkyy suoraan sote-järjestöjen työssä.

– Minulle oli tärkeää, että ohjelmaan tuli kirjaus siitä, että hyvinvointi on poikkihallinnollinen asia. Hyvinvointia edistetään kaikissa palveluissa ja myös yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Toki esimerkiksi koulujen ensisijainen tehtävä on opetuksen järjestäminen laadukkaasti, mutta lapset ja nuoret viettävät silti merkittävän roolin päivästään päiväkodissa tai koulussa. Lisäksi hyvinvointiin liittyvät muutkin palvelut, kuten työllisyys ja kaavoitus. Tärkeää on, että kaikessa otetaan hyvinvointinäkökulma huomioon, Lindberg pohtii.

Lindbergin mielestä lasten, nuorten ja perheiden arki sekä turvallinen ja laadukas oppimisympäristö ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä.

– On kunnia-asia päästä vaikuttamaan näihin kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Nämä olivat itselleni myös kärkivaaliteemoja, Lindberg toteaa.

Lasten ja nuorten turvaaminen tärkeää taloutta tasapainottaessa

Tampereen talous kaipaa kipeästi tasapainotusta. Lindberg on varapuheenjohtajana lautakunnassa, jonka asiat kattavat puolet Tampereen kaupungin budjetista. Häntä mietityttääkin, millä tavoin säästöt tulevat vaikuttamaan tulevan kauden päätöksiin, kun jo päättyneellä kaudella jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä.

– Lapset ja nuoret täytyy turvata siten, että säästöt eivät vaikeuta heidän arkeaan. Haluan tehdä parhaani sen eteen, että tämä puoli pysyisi mahdollisimman koskemattomana. Säästöjä ei saisi tehdä niin, että ne näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa tai opetuksen laadussa, Lindberg päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva:  Nina Lindbergin kotialbumi

Pitkään Tampereella sosialidemokraateissa toiminut Kalle Kallio valittiin kaupunginvaltuustoon uutena jäsenenä 444 äänellä. Edellisissä kuntavaaleissa hän saavutti varapaikan – ehdolle hän lähti ensimmäistä kertaa väitöskirjansa valmistumisen aikoihin. Jo edellisellä valtuustokaudella Kallio toimi joukkoliikennelautakunnassa kahden vuoden ajan, ja samoin kahden vuoden ajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa.

Nyt Kalliota kutsuu myös viikoittain kokoustava kaupunginhallitus.

– Oli iloinen yllätys tulla valituksi. Kaupunginhallitus tarkoittaa suoraan syvään päähän menemistä. Olin myös mukana tekemässä vaaliohjelmaa, ja neuvottelemassa Ilmarin joukoissa pormestariohjelmasta. Olen innoissani asioista, joita olemme saaneet kirjattua ohjelmaan. Vaikka taloudessa ja yhteiskunnassa on monella tavalla hankala vaihe, uskon, että onnistumme näissäkin oloissa tekemään hyvää, järkevää ja vastuullista sosialidemokraattista politiikkaa, Kallio kommentoi valintaansa.

Tampereelle kaavoitetaan jalkapalloharjoitteluhalli

Yhdeksi tärkeäksi pormestariohjelman uudistukseksi Kallio mainitsee harjoitteluhallin kaavoittamisen jalkapalloharrastajille.

– Jalkapallo on ehdottoman suosittu lasten harrastus Tampereella. Ongelma on siinä, että oikeita harjoittelutiloja on Tampereella vähän. Pirkkahallissa on paikkoja, mutta sinne ei usein messujen vuoksi pääse. Lapset harjoittelevat talvella muovinappikset jalassa pakkasessa. Kaupissa on kyllä sulatettavia tekonurmia, joiden sulattamiseen menee muuten melko paljon energiaa. Kun katsoo Tampereen ympäryskuntia, niin Ylöjärvellä on melko iso halli, samoin Valkeakoskella. Meillä suhteessa harrastajamäärään harrastusfasiliteetit ovat huonoja, Kallio toteaa.

Urheiluseurat paikkaavat harrastustilaongelmaa pystyttämällä Hervantaan Ahvenisjärven lähistölle talvisin jalitsu-hallin, mutta Kallion mukaan kuplahallin kankaat alkavat olla heikossa kunnossa.

– Halli ei kestä enää montaa vuotta. On tärkeää saada järjestettyä tila pelaajille, varsinkin kun pelaajia tulee koko ajan lisää, ettei hangessa tarvitsisi pelata. Hallin rakentaminen ei tule toteutumaan tällä valtuustokaudella, mutta seuraavalla kaudella se toteutuu. Se on oikeasti hieno juttu, Kallio kehuu.

Talouden tasapainottaminen reilusti tärkeää

Kallion mukaan Tampere on onnellisessa tilanteessa siinä mielessä, että kaupunki kasvaa. Kasvu kuitenkin aiheuttaa jatkuvaa tarvetta parantaa palveluita ja tehdä asioita uudella tavalla. Vaikka kaupungin väkimäärä kasvaa, Kallion mukaan asukaskohtainen velka ei saisi kasvaa.

– Talouden oikaiseminen on oikeasti todella keskeinen asia. Tulevien neljän vuoden aikana tullaan tekemään isoja ratkaisuja esimerkiksi joukkoliikenteessä ja ratikan suhteen. Samalla tärkeää on huolehtia siitä, että kaupungin keskeiset palvelut, oli kyse sitten koulutuksesta, kulttuurista, liikuntapalveluista ja perusinfraan liittyvistä asioista, pidetään kunnossa, Kallio toteaa.

– Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on menty oikeasti todella hyvään suuntaan, mutta vielä on ratkaistavia asioita, jotka pitää ratkaista fiksulla tavalla. Nämä asiat eivät muutu puhumalla, vaan tarvitaan tekoja – konkreettisia tekoja ja toimia, joilla saadaan ratkaistua talouden problematiikka ja kaupungin kehitykseen liittyvät asiat, Kallio jatkaa.

Yhdyspinta kaupungin ja hyvinvointialueen välille

Kallion mukaan hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on päädytty erikoiseen pallottelutilanteeseen, jossa kaupunki ja hyvinvointialue tekevät eri suuntiin vieviä päätöksiä.

– On selvää, että ihmiset kärsivät. Nyt tähän on aidosti herätty siten, että kaupungin puolella ja Pirhan puolella on katsottu tietyt tavoitteet, että näin tehdään, ja yhdyspinta näiden kauden välillä ratkaistaan. Palveluita voidaan toteuttaa uudella tavalla vähän edullisemmin, eikä kaikesta tarvitsisi koko aikaa leikata. Esimerkiksi sama tila voi olla päivällä vanhusten ja illalla nuorisopalveluiden käytössä, Kallio ehdottaa.

Neljän vuoden kuluttua Kallio haluaa nähdä Tampereen ihmisen mittaisena kaupunkina.

– Toivoisin, että pystyisimme tekemään inhimillistä politiikkaa, jotta kaupunki koettaisiin yhteisölliseksi ja hyväksi paikaksi olla. Visioni on se, että kaupunki on ihmisten kaupunki, ei vain lasia, terästä ja rahaa. Kaupungin rakentuminen ja laajentuminen tapahtuu, mutta yhteisön pitää olla keskiössä, Kallio päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Jatkava apulaispormestari Ilkka Porttikivi kertoo olevansa häkeltynyt Tampereen ja Pirkanmaan vaalituloksesta. Vaikka voittoa tietenkin toivoi ja siihen uskoi, oli ilmassa kuitenkin jännitys siitä, kiriikö Kokoomus ohi. Lopulta tulos oli niin selkeä, että ei jäänyt Porttikiven mukaan jossittelun varaa.

– Vaalitulos on todella hyvä. Apulaispormestarin paikka tuli ja se oli tavoiteltua, hyvä näin. Toivoin alueelta paikkaa tarkastuslautakunnassa – sekin toteutui ja pääsin varapuheenjohtajaksi. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, Porttikivi toteaa.

Aluevaaleissa Porttikivi saavutti 1053 ääntä – kuntavaaleissa 666.

Innolla uuteen valtuustokauteen

Porttikivi astuu innolla uuteen valtuustokauteen jo siksi, että nyt Tampereella on SDP:n oma pormestari Ilmari Nurminen.

– Aiemmin on ollut toisen puolueen pormestari, jolla on ollut omat tapansa toimia. Nyt apulaispormestarin pestiin pystyy sitoutumaan eri tavalla, koska se on pidempiaikainen. Oman puoleen pormestarin kanssa on eri tilanne lähteä tekemään politiikkaa. Uskon, että meillä on nyt politiikallemme parempi selkänoja Ilmarin ollessa ruorissa. Pääsemme paremmin viemään asioita läpi, neuvottelemaan ja suunnittelemaan ajan kanssa. On mukavaa, että pystyy avoimesti puhumaan tavoitteista, suunnitelmista, ajatuksista ja politiikan suunnasta, Porttikivi kuvailee.

Porttikivi uskoo, että tulevaisuudessa Tampere ottaa paremmin huomioon asukkaiden erilaisia näkemyksiä ja toteuttaa yhdenvertaisempaa, reilumpaa politiikkaa, jossa myös luonto otetaan paremmin huomioon.

– Mitään kovin radikaalia tuskin tulee – Tampere on tunnettu siitä, että sovitusta pidetään kiinni. Tamperetta ihaillaan – olen käynyt monessa paikassa keskustelemassa Tampereesta ja siitä, miksi meillä menee näin hyvin. Tästä saa olla ylpeä ja tämän kauden jälkeen vielä ylpeämpi, että olemme menneet vielä parempaan suuntaan, Porttikivi toteaa.

Kaikkien aikojen parhaat vaalit

Porttikiven mielestä kevään 2025 kunta- ja aluevaalit olivat mukavimmat vaalit, joihin hän on ottanut osaa. Vaalit erottuivat aikaisemmista vaaleista positiivisesti monella tavalla.

– Olen tehnyt jo monet vaalit. Näissä vaaleissa kansalaisilta ei tullut lainkaan negatiivista palautetta. Kaikilla oli hyvä tunnelma, mukaan tuli paljon uusia ihmisiä ja kaikki olivat hyvin aktiivisia. Vaalityötä tehtiin porukalla ja oli hyvä yhteishenki. Tämä oli selkeästi paras vaalikampanja, jossa olen ollut mukana, Porttikivi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev