Lääkäri-Attena sosiaalisessa mediassa tunnettu Atte Virolainen käytti vaalikampanjaansa yhteensä nolla euroa rahaa, eikä kertaakaan kehottanut ketään äänestämään itseään. Hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon 1346 äänellä ja Pirkanmaan aluevaltuustoon 4 684 äänellä. Kuinka tässä onnistuttiin?

– Hallituksen sote-politiikan hirveys sai minut aktivoitumaan. Aluksi en ollut lainkaan poliittinen ihminen, vaikka politiikka onkin minua kiinnostanut aina. Olen tuloksesta ensinnäkin yllättynyt – arvelin somenäkyvyyden riittävän aluevaltuustoon pääsyyn, mutta se, että sain yhdeksänneksi eniten ääniä aluevaaleissa, yllätti. Arvelen, että tulos on yhdistelmä sosiaalisessa mediassa näkymistä, ammattitaustaa ja viestintätaitoja – osaan esittää asiat kansanomaisesti ja suoraan, Virolainen kertoo.

Virolainen toimii lääkärinä lastensuojelun jälkihuollossa. Somea hän kertoo tekevänsä intuitiivisesti – kuultiinpa kampanjan aikana yksi räppibiisikin.

Helpotetaan hoitoonpääsyä

Aluevaltuustossa Virolainen tahtoo helpottaa päihde- ja mielenterveyshäiriöisten ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäksi hän haluaa selvittää ja ratkaista lastensuojeluun liittyviä ongelmia.

– Yksi tärkeä asia on myös pelastustoimi. Varmistetaan, että pelastustoimea ei unohdeta ja pidetään huoli siitä, että pelastajat voivat tehdä työtään turvallisesti ja tehokkaasti, ja että ihmiset saavat tarvittaessa paloauton tai ambulanssin nopeasti paikalle, Virolainen sanoo.

Kaupungin vastuu nuorista

– Kaupunginvaltuuston puolella ajattelen, että politiikassa ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Esimerkiksi talouden tasapainottamisessa luotan sataprosenttisesti siihen, että tuleva pormestari Ilmari Nurminen ohjaa kaupunkia oikeaan ja järkevään suuntaan, Virolainen toteaa.

Kaupunginvaltuustossa Virolaisen rooli tulee muotoutumaan hänen työnsä kautta – hän on mielenterveysongelmaisia nuoria hoitava lääkäri.

– Nuorilla pitää olla liikuntapaikkoja, harrastuspaikkoja ja ajanviettopaikkoja, ja kaupungin tehtävä on järjestää niitä, Virolainen toteaa.

Virolaisen mielestä myös koulukiusaamisen kitkeminen täytyy ottaa valtuustossa tosissaan.

– Lisätään kouluihin tulevaa ohjeistusta siitä, miten kiusaamistapauksiin reagoidaan ja miten kiusaamista vähennetään, Virolainen suunnittelee.

Sitoutunut valtuutettu

Uuteen pestiinsä Virolainen suhtautuu innostuneella ja sitoutuneella mielellä.

– Tuhannet ihmiset äänestivät minua, joten vastuu painaa. Olen erittäin kiitollinen luottamuksesta. Jokaisen ihmisen ääni on todella arvokas. Demokratiassa meillä kaikilla on vain yksi ääni, ja se ääni on sama rikkaalla, köyhällä, nuorella ja vanhalla. Olen todella otettu tuhansista äänistä. Haluan sanoa ihmisille, että ymmärrän jokaiseen ääneen liittyvän vastuun, ja että aion tämän vastuun kantaa, Virolainen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Aleksi Murtojärvi

Iida-Maria Minkkinen, 36, kertoo aina halunneensa olla opettaja – ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä muusikko hänestä tulikin. Minkkisellä on siis ensi käden kosketus koulumaailmaan. Ehdolle hänet sai lähtemään käsitys siitä, kuinka yhteiskuntamme eriarvoistuu – opettajana hän on nähnyt erittäin läheltä esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.

– Suomessa on tähän saakka pidetty heikommista huolta. Rikkaita on ollut vähän, keskituloisia paljon ja köyhiä jälleen vähän. Minua hirvittää, miten yhteiskunnan käy, ellei oikeasti ryhdytä miettimään, miten palvelut ja tasa-arvo saadaan turvattua kaikille, Minkkinen sanoo.

Minkkinen myös muistuttaa, että Suomessa on sellainen yhteiskuntajärjestys, jota ei noin vain voida purkaa. Suomessa ei esimerkiksi olla totuttu säästämään terveydenhoitoon ja koulutukseen kymmeniä tuhansia euroja, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Koulutus kunniaan

Vaikka hallitus koulutuksesta leikkaakin, voidaan Minkkisen mielestä kuntatasolla vaikuttaa siihen, että koulutuksen merkitys yhteiskunnalle ymmärretään.

– Koulutus on ainut relevantti keino purkaa yhteiskunnan dikotomiaa. Kun taataan hyvä peruskoulutus ja kasvatus, taataan, että lapset pystyvät tulevaisuudessa hankkimaan itse eväitä itselleen elämässä, Minkkinen toteaa.

Minkkisen mielestä onkin löydettävä toissijaisia leikkauskohteita koulutuksen ja terveyden sijaan. Yhteiskunnan on tarjottava peruspalvelut kaikille jäsenilleen. Nyt ryhmäkoot ovat Minkkisen mielestä liian isoja eikä kouluissa ole kaikkia materiaalejakaan. Myös opettajat on vedetty tiukille. Minkkinen itse opettaa monikielisiä lapsia.

– Varhaiskasvatusta koskee sama ongelma. Ryhmäkoot on saatava pysymään kohtuullisina. Koulut ja varhaiskasvatus pitäisi säilyttää paikkoina, joihin ihmiset haluavat tulla töihin. Täytyy tehdä kuntapoliittisia ratkaisuja, jotta saamme hyviä tyyppejä pidettyä alalla, Minkkinen toteaa.

Minkkisen mielestä myöskään koulushoppailu ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

– On pyrittävä purkamaan ajatuksia hyvistä ja huonoista kouluista esimerkiksi järkevällä kaavoituksella. Kaikilla tulisi olla varaa asua kaikilla alueilla. Kouluissa pitää näkyä koko yhteiskunnan läpileikkaus. Suomalainen peruskoulu on siitä hyvä, että kaikki ovat samassa veneessä ja kaikki kasvatetaan saman arvoisiksi. Amerikassa esimerkiksi on nähtävissä selkeä kahtiajako. Suomessakin kahtiajakautuminen kasvaa koko ajan ja eriarvoistuminen lisääntyy. Kuntatasolla on tehtävä politiikkaa, joka ei aja siihen, Minkkinen vaatii.

Sanavalmis päättäjä

Valtuustoon Minkkinen haluaisi tuoda sanavalmiin ihmisen, joka ottaa asioista selvää.

– Haluan tietää, mistä puhun. Edustajana olisin sellainen, joka ottaa asiat haltuun, jotta osaan puhua niiden puolesta. Koen olevani hyvä konsensuksen löytämisessä. Minulla on myös hyvät neuvottelutaidot. Olen tehnyt töitä monella eri alalla, ja olen kompetentti tekemään yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa, Minkkinen kertoo.

Minkkisen vaalislogan on ”Anna äänesi paremmalle perusopetukselle.”

– Ryhmäkoot tulee pitää pieninä, opettajia ja työrauhaa tulee arvostaa ja kuntapolitiikassa pitää tavoitella yhdenvertaisuuden edistämistä. Eriarvoistuminen ei saa alkaa jo alakoulusta, Minkkinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Eevastiina Väisänen, 33, sosiaalialan erityisasiantuntija, on ensimmäistä kertaa ehdolla alue- ja kuntavaaleissa. Valtuustoihin hän vaatii erityisesti lapsivaikutusten arviointia.

– Omat kärkitavoitteeni valtuustoissa ovat lapsivaikutusten arvion ja lapsibudjetoinnin käyttöönoton eteenpäin vieminen sekä tiedolla johtaminen. Jos minut valitaan, olisin erittäin mielelläni nostamassa esiin sitä, miten voisimme parantaa päätöksenteon prosessia oikeudenmukaisemmaksi ja tietoa hyödyntäväksi, Väisänen toteaa.

Pitkän linjan ammattilaisena Väisäsellä onkin hyvin paljon tietotaitoa ajamistaan asioista.

– Valmistuin vuosi sitten ylemmän ammattikorkean opinnoista, joissa lisäsin osaamistani palveluiden kehittämisestä sekä johtamisesta. Erityinen kurssi itselle oli tulevaisuuden tutkiminen ja ennakointi. Se kuvastaa minun ajatteluani hyvin. Katsotaan, minne ollaan menossa, ja mitä pitää tapahtua, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan, Väisänen kuvailee.

Väisänen on tehnyt töitä varhaiskasvatuksessa sekä sosiaaliohjaajana ja -suunnittelijana. Hän pitää erityisen tärkeänä lasten ja perheiden hyvinvointia ja lasten oikeuksien vahvistamista sekä vaikuttavien palvelujen kehittämistä tarvelähtöisesti.

– Koen, että tärkeintä on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen kasvuympäristö, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Olen työn kautta kerryttänyt asiantuntijuuttani lapsen oikeuksista, lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista, Väisänen lisää.

Ehdolle asettuminen oli ollut pitkään taustalla Väisäsen omassa mielessä. Sitten kaksi hänen ystävistään totesi, että olisi jo aika siirtyä politiikkaan.

– Nyt se aika koitti. Lopullisen askeleen otin, kun kävin mielessäni läpi tilannetta, jossa elämme. Lasten ja nuorten oikeuksien puolustaminen on aikuisen tehtävä. Itse olen ollut aina tarkka oikeudenmukaisuudesta ja haen ratkaisuja ennemmin kuin ongelmia. Tätä toivoisin näkyvän politiikassa paljon enemmän ja tätä haluan omalta osaltani lisätä, Väisänen sanoo.

Ytimessä lasten ja nuorten hyvä arki

Väisänen nostaa lasten ja nuorten asiat vaalikampanjansa keskiöön.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisten vastuulla. Tehtävämme on rakentaa turvallista arkea, jossa jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, voida hyvin ja unelmoida rohkeasti. Tämä tarkoittaa muun muassa toimivia peruspalveluja, tukea perheille ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Lisäksi lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan päätöksentekoon ja kuulla heitä heidän arjestaan, Väisänen kuvailee.

Väisänen painottaa, että kaikkien päätösten tulee perustua tietoon ja että niiden vaikutukset tulee arvioida.

– On tehtävä kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja – etenkin silloin, kun päätökset koskevat lapsia. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi auttavat meitä varmistamaan, että päätökset tukevat lapsen oikeuksia aidosti. Tieto tulisi kerätä moniäänisesti ja erityisesti heiltä, joita päätökset koskevat. Kun teemme arvioita vaikutuksista tai toteutamme lapsibudjetointia kokonaisvaltaisesti, pystymme näkemään esimerkiksi, kasaantuvatko päätösten huonot vaikutukset tietyille lapsiryhmille tai perheille, Väisänen toteaa.

– Tarvitsemme päätöksentekoon toivoa ja suuntaa, joka kantaa yli kiireiden ja vaalikausien. Se syntyy kuuntelemalla ihmisiä, luottamalla asiantuntijatietoon ja tekemällä päätöksiä, jotka huomioivat niin nykyhetken kuin tulevat sukupolvet, Väisänen lisää.

Kuunteleva päättäjä

Väisänen kertoo haluavansa olla kuunteleva ja kysymyksiä esittävä päättäjä. Hän haluaa varmistaa, että kaikkia näkökulmia kuullaan yhdessä.

– Haluan tehdä päätöksiä, jotka eivät jää vain paperille, vaan tuntuvat arjessa turvana ja tukena, Väisänen täsmentää.

– Minulle tärkeintä on, että päätöksenteossa muistetaan, ketä varten tätä työtä tehdään. Haluan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa lapsella on lupa olla lapsi ja jossa vanhempien ei tarvitse jaksaa yksin, Väisänen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Eevastiina Väisänen

Minna Hankala-Vuorinen on käsityön ja terveystiedon opettaja, joka on työskennellyt eri kouluasteilla yli 30 vuotta. Hän on myös käsityönopettajaliiton puheenjohtaja ja aktiivinen yhdistysaktiivi, joka on perustanut vanhempainyhdistyksen. Hankala-Vuorinen on valittu vuoden käsityönopettajaksi ja hänellä on vahva sitoutuminen koulumaailmaan ja hyvinvointiin, erityisesti kiusaamisen ehkäisyyn ja liikuntapaikkojen saatavuuteen. Hän korostaa keskustelevaa ja neuvottelevaa päätöksentekotapaa sekä luontovaikutusten huomioimista kaavoituksessa.

Hankala-Vuorinen valittiin viime vuonna vuoden käsityönopettajaksi, mistä oli kolmesivuinen juttu Aamulehdessä. Hän kertoo käsityön opettamisen olevan itselleen todella läheinen asia, jota hän haluaa puolustaa.

Moni puolue pyysi ehdolle

Hankala-Vuorinen mainitsee, että ei välttämättä aikaisemmin ajatellut pystyvänsä sitoutumaan mihinkään puolueeseen. Vaalien alla häntä kuitenkin kysyttiin ehdolle useammasta puolueesta, joista SDP valikoitui ohjelman perusteella parhaaksi.

– Pohdin todella pitkään, lähdenkö ehdolle vai en. Demareilla vaaliohjelma vastasi omia arvojani – päätin kokeilla ja ajattelin, että jos johonkin lähden ehdolle, niin SDP:lle, Hankala-Vuorinen toteaa.

”Hankala” nainen

– Olen koko ikäni kuullut sukunimeni vuoksi vitsailua siitä, olenko hankala. Tätä päätin hyödyntää vaalisloganissani. Tarja Halonenkin sanoi aikanaan, että hankalat naiset muuttavat maailmaa, Hankala-Vuorinen kertoo.

– Pystyn pitämään omat mielipiteeni ja tuomaan omaa tahtoani esille keskustellen – en kuitenkaan hyökkäävästi, vaikka olenkin välillä melko suorapuheinen. Minussa on paljon sinnikkyyttä ja sisukkuutta, Hankala-Vuorinen jatkaa.

Päättäjänä Hankala-Vuorinen olisi kertomansa mukaan neuvotteleva ja keskusteleva. Hänen mielestään asioista täytyy keskustella riittävästi ja tehdä keskustelun jälkeen päätös, joka pitää. Valtuustoon hän toisi rohkeutta olla oma itsensä.

– En vedä roolia, vaan minulla on rohkeutta olla aidosti oma itseni, Hankala-Vuorinen kertoo.

Hyvinvointia kaikille

Pääteemana Hankala-Vuorisella on vaaleissa hyvinvointi.

– Koulumaailma on kaikella tapaa minulle läheinen. Kiusaamiseen tulee puuttua entistä järeämmin. Kiusaamisselvitystyö on tärkeää. Ei kuitenkaan riitä, että kouluissa vain sovitaan tietyt henkilöt, jotka vastaavat kiusaamisselvityksistä, jos heidän lukujärjestyksessään ei ole tälle aikaa, Hankala-Vuorinen toteaa.

Hyvinvoinnin kannalta myös lähiluonto ja rakennetut sekä luonnonmukaiset liikuntapaikat ovat tärkeitä.

– Lähiluonnon on oltava jokaisen saavutettavissa. Kauppi-Niihama on suojeltava, jotta se säilyy kaupungin keuhkona, Hankala-Vuorinen sanoo.

Hankala-Vuorinen liikkuu itse paljon. Hän myös toivoo Linnainmaalle uimahallia, ja on kirjoittanut asiasta Aamulehteen mielipidekirjoituksen.

– Lähiliikuntapaikat tukevat myös ihmisen mielenterveyttä ja auttavat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Rakennettu ympäristö on iso osa hyvinvoinnin tukemista. Mielestäni myös luontovaikutusten arviointi tulee ottaa kaavoituksessa huomioon, Hankala-Vuorinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Milla Zuev, 34, filosofian maisteri, toimittaja ja pienen tytön äiti, on ensi kertaa ehdolla vaaleissa: niin alue- kuin kuntavaaleissakin. Hän nostaa tärkeimmiksi arvoikseen elämässään tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, empatian ja sen, että jokaisesta pidetään yhteiskunnassa huolta taustasta riippumatta.

Zuev on haaveillut ehdokkuudesta vaaleissa jo 19-vuotiaasta asti. Ehdolle hänet sai lähtemään halu helpottaa ihmisten elämää.

– Voin märehtiä maailman vääryyttä kuinka paljon tahansa neljän seinän sisällä, kirjoittaa siitä pöytälaatikkoon romaanikaupalla tekstiä ja jopa julkaista tätä manifestointia, mutta lopulta: mitä hyötyä siitä on? Vain politiikassa voi aidosti vaikuttaa, Zuev taustoittaa.

Uusia keinoja työllistämiseen ja syrjintää vastaan

Zuev nostaa teemoikseen vaaleissa muun muassa työelämän asiat ja syrjinnän vastustamisen.

Tällä hetkellä työllisyystilanne niin Tampereella kuin valtakunnallisesti on huonossa tilassa. Hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa ovat vaihtuneet yli 70 000 työttömään lisää tällä hallituskaudella.

– Tällä hetkellä kirjaimellisesti kaikki vastuu työllistymisestä vyörytetään työttömän itsensä niskoille, vaikka tilanne olisi sellainen, että hänen on käytännössä mahdotonta työllistyä. Kuntapäättäjien on yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa kehitettävä uusia kannustimia, joilla rekrytointiin saadaan vauhtia, Zuev toteaa.

Zuev on sitä mieltä, että myös potentiaalisten työnantajien on kannettava vastuunsa työllisyystilanteesta. Hän on pohtinut esimerkiksi rekrytoinnin velvoittavuutta tietyissä tilanteissa sekä sen seuraamista, toimitaanko yrityksissä alimiehityksellä työkuormaan nähden. Lisäksi hän haluaa muistuttaa, että osa-aikaisenkin työn on oltava kannattavaa: monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeällä alalla työsuhteet ovat jopa pääosin osa-aikaisia.

Myös yrittäjyydestä on Zuevin mielestä tehtävä entistä kannattavampi vaihtoehto.

– Nyt esimerkiksi aloitteleva yrittäjä joutuu odottamaan starttirahan saamista aivan liian kauan. Lisäksi sen saamisen ehdot ovat tiukat. Yrittäjyyteen ei saa ketään missään tilanteessa pakottaa. Silti monella ihmisellä on erityistaitoja, joita he mielellään käyttäisivät juuri yrittäjinä. Usein yrittäjyyden esteenä on sosiaaliturvan menettämisen tai korvausten saamisen viivästymisen pelko. Ilman yrityksiä ei synny uusia työpaikkoja, Zuev toteaa.

Zuev on asunut elämänsä aikana esimerkiksi Japanissa ja toiminut siellä suomen kielen opettajana. Lisäksi hän on ollut monikulttuurisissa suhteissa useamman vuoden ajan. Tästä hänelle on syntynyt vahva kokemus, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja heitä tulisi kohdella samoilla periaatteilla. Zuev pyrkii tuomaan kampanjassaan esille eri etnisiin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää työllistämisessä, mikä näkyy siinä, että näiden ryhmien edustajat ovat yliedustettuina työttömien joukossa. Esimerkiksi romaniväestön syrjiminen työhönotossa näyttäytyy Zuevin mielestä jopa siltä, että siitä on jopa tullut osa suomalaista kulttuuria. Hän on myös itse esimerkiksi saanut kyselyitä työnhakutilanteissa kielitaidostaan ja siitä, mistä maasta hän on Suomeen tullut, vaikka onkin syntynyt Suomessa ja tehnyt vuosien ajan toimittajan töitä.

Tärkeä lapsuus ja nuoruus

Aluevaalien puolella Zuev nostaa keskeiseksi teemakseen toimivat sosiaalipalvelut, jotta lapsille voidaan turvata turvallinen lapsuus, katto pään päälle ja riittävästi ravintoa. Hän tulee vähävaraisesta perheestä, joten lasten mahdollisuus hyvään lapsuuteen on tästä syystä hänelle erityisen tärkeää. Tähän kuuluu myös koulutus. Hän on kokenut nuoruudessaan tilanteen, jossa hänellä ei ollut varaa lukion oppikirjoihin.

– Tuolloin koulun rehtori kysyi minulta, miksi opiskelen, ellei minulla tai perheelläni ole kirjoihin varaa, Zuev muistelee.

Taipumaton ja rohkea päättäjä

Päättäjänä Zuev kertoo olevan taipumaton henkilö, joka uskaltaa puolustaa itselleen tärkeitä arvoja. Tämän lisäksi hän kuitenkin korostaa, että politiikassa pitäisi pyrkiä enemmän konsensuksen hakuun ja etsimään asioita, jotka yhdistävät ihmisiä populistisen retoriikan sijaan.

Zuev toivoo, että ihmisten olisi helppoa tulla kertomaan hänelle huolistaan sekä myös niistä asioista mitkä heistä ovat hyvin.

– Toivon todella empatiaa takaisin politiikkaan, ja itse toisin sitä niin kaupungin- kuin aluevaltuustoonkin. En oikeasti halua, että nuorilta ryhdytään useamminkin kyselemään, miksi he opiskelevat, kun oppikirjoihin ei ole rahaa, Zuev pohtii.

Teksti: Riku Kemppinen

Kuva: Dmitry Dorovskikh

Jutta Vihonen, 26, toimii Uudenmaan SDP:n hyvinvointialuekoordinaattorina ja lisäksi hän tekee tarjoilijan töitä. Hän nostaa vaalikampanjassaan esiin sen, että vaikka Tampere on profiloitunut korkeakouluopiskelijoiden kaupungiksi, eivät kaikki Tampereen opiskelijat opiskele yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, vaan meillä on myös paljon ammattiin opiskelevia toisen asteen opiskelijoita.

Vihonen toimi aikaisemmin Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:ssä puheenjohtajana ja sitä ennen varapuheenjohtajana.

– Ammatillinen koulutus on yhteiskunnassamme iso kehityskohde. Ammatillisen koulutuksen tila on ollut paikoin jo valmiiksi heikko, Vihonen muistuttaa.

Nyt Suomen hallitus on valmis leikkaamaan ammatillisesta koulutuksesta entisestään.

Järkevää julkista liikennettä

Atalassa asuva Vihonen kertoo, että Tampereella ei välttämättä pääse esimerkiksi iltatöiden jälkeen julkisella liikenteellä laitakaupungille, vaan oma auto on pakollinen. Vihonen itse on asunut niin länsi- kuin koillis-Tampereellakin.

Ratikka on toisaalta monipuolistanut Tampereen julkista liikennettä, mutta toisaalta on alueita, joilla bussiliikenne on huomattavasti heikentynyt.

Kestäviä talousratkaisuja

Vihonen kertoo olevansa huolissaan siitä, miten hallituksen leikkauspolitiikan seurauksena kustannukset valuvat kuntiin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevää toimintaa joudutaan tämän vuoksi supistamaan. Lisäksi Vihonen on sitä mieltä, että Tampereella tulisi tehdä järkevää talouspolitiikkaa ja kestäviä talousratkaisuja.

– On hienoa, että Tampere kasvaa ja sekin, että investointeja on tehty paljon. Pohjalla pitäisi kuitenkin alkaa kiinnittää huomiota järkevään rahankäyttöön ja kestävään kasvuun, Vihonen toteaa.

Päättäjänä Vihonen haluaisi jatkaa Tampereelle ominaista hyvää puoluerajat ylittävää yhteistyötä.

– Tampereella on todella hienoa se, että esimerkiksi budjetit on tehty yhteisymmärryksessä ja paljon saadaan yksimielisesti sovittua asioita kompromissihakuisuudella. Täällä ei ole ollenkaan niin pahaa vastakkainasettelua kuin joissakin muissa kaupungeissa, Vihonen pohtii.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Salla Merikukka

Ilkka A. Jokinen, eli Ilkka Antero Jokinen, käyttää A-kirjainta nimensä keskellä, sillä samalla alalla työskentelee useampia samannimisiä henkilöitä. Jokinen on ammatiltaan näyttelijä – hän on tunnettu esimerkiksi Tampereenkiälisten Uutisten herra Hönttänä.

Jokinen on ehdolla kuntavaaleissa.

– Sen verran potuttaa monet asiat, että haluan vaikuttaa rakkaan kotikaupunkini asioihin. Olen todellakin tamperelainen – isän äidin puolelta kuudennen polven ja isän puolelta neljännen. Äitini oli Karjalan evakkona. Tampere on maailman hienoin paikka, Jokinen toteaa.

Näyttelijäntyötä Jokisella on takana noin 40 vuotta. Kulttuurialan ihmisenä hän pitääkin hallituksen kulttuurileikkauksia järjettöminä.

– Olen kulttuurin puolella. Mielestäni Tampereella pitääkin turvata kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Leikkaukset ovat järkyttäviä – samaan aikaan kun kulttuurista leikataan, turkistarhat saavat 50 miljoonaa yritystukia. Se on surullista ja väärin, eikä sillä ole järjen kanssa mitään tekemistä. Se on täysin ideologista, kuten Ylen alas ajaminen. Olen kuitenkin suomalainen, ja suomalainen kulttuuri on minulle tärkeää. Kansakunnan elinehto on kulttuuri. On järjetöntä, että tyypit, jotka ovat olevinaan isänmaallisia, ovat kulttuurivainossaan erittäin epäisänmaallisia, Jokinen jatkaa.

Lapset ja nuoret, harrastusmahdollisuudet ja kaavoitus

Jokisella on takanaan jo useammat vaalit: hän on aikanaan ollut demarinuorten toiminnassa mukana. Viimeisten 30 vuoden ajan, jotka hän on ollut julkisuudessa, on häntä kysytty käytännössä joka vaaleihin niin sosialidemokraattien kuin muidenkin puolueiden taholta.

–  Tykkään tehdä ihmisten kanssa yhteistyötä yli puoluerajojen ja muidenkin rajojen. Minulle ei ole väliä, oletko sinioranssi tai keltavihreä. Tällä hetkellä huolettaa hallituspolitiikka ja polarisaatio yhteiskunnassa, enkä varmasti ole ainoa, Jokinen sanoo.

Vaaliteemoina Jokisella on lasten ja nuorten asiat, harrastusmahdollisuuksien lisääminen sekä järkevä kaavoitus.

– Tyttärelläni on 13-vuotiaat kaksospojat, ja sitä kautta lasten ja nuorten asiat ovat minulle tärkeitä. Luokkakokoja tulisi pienentää etenkin alakoulussa, sekä varmistaa riittävät tukitoimet oppilastuessa. Kouluavustajia tarvitaan lisää.

Jokinen kertoo itse harrastavansa kaikenlaista – tärkeää olisikin lisätä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille, niin nuorille kuin aikuisillekin.

– Kaavoituksessa olisi tärkeää varmistaa segregaation ehkäiseminen. Kaavoitetaan siis uusille asuinalueille erilaisia asuntotyyppejä – niin omistusasuntoja, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntojakin, Jokinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Harri Hinkka

Tero Honkanen päätti asettua SDP:n listalle ehdolle kunta- ja aluevaaleihin, sillä hän näkee Suomen hallituksen ajaman politiikan kapeakatseisena.

– Nykyhallituksen huono johtamistapa sekä hallituksen harjoittama armoton leikkauspolitiikka on valitettavan kapeakatseista. Politiikka, jossa heikommassa asemassa olevilta otetaan leikkaamalla pois, taistelee suuresti minun arvomaailmaani vastaan, ja olen päättänyt, että tälle täyty tehdä jotain, jotta asiat alkaisivat mennä positiivisempaan suuntaan. On väärin, että Suomi tuhotaan tekemällä esimerkiksi työlainsäädäntöön lukuisia heikennyksiä, sekä myös leikkauksia sosiaaliturvaan. Nämä leikkaukset kohdistuvat juuri heikommassa asemassa olevaan väestöön, Honkanen toteaa.

Honkanen opiskelee tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikkaa. Valmistumisen jälkeen hänen ammattinsa tulee olemaan it-tukihenkilö.

– Yhtenäistä työuraa minulla on takana 23 vuotta. Olen urani aikana tehnyt monenlaisia työtehtäviä paperiteollisuuden alihankintayrityksessä. Minulla on kokemusta pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Päättäjänä minulla on tietysti kokemusta työelämästä ja myös neuvottelutilanteista. Osaan ottaa tarvittaessa asioista selvää ja pitää omia ja edustettujeni puolia. Olen varma, että kaikesta kokemuksestani on hyötyä päättäjänä, Honkanen kuvailee.

Elinvoimaa ja riittävät sote-palvelut

Vaaliteemoina Honkasella on kuntavaaleissa lapset, elinvoima ja asuinalueet sekä asukkaat.

– Lapset ovat tulevaisuutemme. Kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa täytyy olla hyvä olla. Opiskelu on jokaiselle sijoitus tulevaisuuteen.

– Elinvoimaiseen kaupunkiin perustetaan yrityksiä. Hyvinvointi perustuu työhön. Työntekijöille tulee tarjota riittävät voimavarat ja mahdollisuudet tehdä työtään. Kaikki asuinalueet ja asukkaat ovat yhtä arvokkaita. Kenenkään ei tule jäädä kodittomaksi kotikaupungissaan, Honkanen listaa.

Aluevaalien osalta Honkasen teemat ovat toimiva perusterveydenhoito, riittävät sote-palvelut ja osaava henkilöstö.

– Perusterveydenhuollon roolia on vahvistettava ja hoitoon on päästävä nopeasti. Pirkanmaan hyvinvointialueen tulee säilyttää 14 vuorokauden hoitotakuu. Hyvinvointialueen tulee myös turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa. Terveydenhuolto ei saa olla taloudellista voittoa tavoitteleva yritysmalli. Osaava henkilöstö puolestaan on hyvinvointialueen voimavara. Heidät on otettava mukaan kehittämään palveluita ja toimintaa. Henkilöstöä on ajateltava palveluiden toteuttajana, ei kulueränä, Honkanen tiivistää.

Huono työllisyystilanne huolestuttaa

Tampereella ja Pirkanmaalla Honkanen on hyvin huolissaan erityisesti huonosta työllisyystilanteesta. Tällä hetkellä päävastuu työllisyystilanteen parantamisessa tuntuukin olevan työttömillä ihmisillä itsellään – vaikka epäsuhta avoimien työpaikkojen määrällä ja sillä, miten paljon työttömiä on, on valtava.

– Haluankin peräänkuuluttaa myös yritysten vastuuta työttömien työllistymisessä, Honkanen toteaa.

Määrätietoinen päättäjä

– Olen rauhallinen, huumorintajuinen ja positiivinen mies, joka ei tykkää tehdä politiikkaa naama irvessä. Pyrin tekemään avarakatseista ja tulevaisuudesta positiivisesti ajattelevaa politiikkaa, jolla on työllistävä vaikutus. Haluan, että tekemistäni päätöksistä hyötyisi mahdollisimman moni. Tapani on ajatella, että vain työllistetty henkilö tuo verorahoja. Siispä positiivisella ja määrätietoisella asenteella reilumpaa kuntapolitiikkaa, Honkanen kertoo.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Merja Vuorela on elämänsä aikana työskennellyt muun muassa ekoasioiden parissa sekä terveyspalveluissa. Aiemmin hän on toiminut Vihreissä Ylöjärvellä sitoutumattomana, sekä 12 vuoden ajan kirkkovaltuustossa.

Nyt hän on ehdolla kuntavaaleissa Tampereella.

– Minulla on ollut aina halu vaikuttaa asioihin. Yksin tähän ei pysty, mutta yhdessä pystymme. Tällä hetkellä kaikki on menossa Suomessa väärään suuntaan. Ajattelin, että jotain on pakko tehdä. SDP:n arvot ovat minunkin arvojani, joten puoluevalinta oli oikeastaan itsestään selvyys. Minua pyydettiin ehdolle muutamaan muuhunkin puolueeseen, mutta SDP oli ykkösvalintani, Vuorela kertoo.

Vuorelan mukaan tilanne Suomessa ja Tampereella on huolestuttava.

– Esimerkiksi vanhusten päivätoiminnan lopettaminen puhuttaa. Tämä on hurja asia – vanhukset kaipaavat sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen puoli on kuin lääke, joka jää nyt ottamatta. Ihmiset ovat omissa kopperoissaan, eivätkä tapaa toisiaan – ei ole vertaistukea jutella omista mahdollisista vaivoista ja vaihtaa yleisesti kuulumisia, Vuorela toteaa.

Työllisyystilanne ja työpaikkakiusaaminen

Työllisyys on alhaalla koko maassa. Työttömät ihmiset ovat mahdottoman tilanteen edessä: kuinka noin 300 000 Suomen työtöntä työllistetään alle 30 000 avoimeen työpaikkaan – vielä kun otetaan huomioon kohtaanto-ongelma?

– Tuntuu, että työllisyystilanne menee koko ajan huonommaksi. Köyhät kyykkyyn, otetaan kaikki pois. Perustuslakiahan ei saisi rikkoa, mutta minusta tuntuu, että sitä on jo rikottu. Myös terveydenhoito on ihan katastrofaalisessa tilassa. Ymmärrän, että leikata pitää, mutta ei näistä asioista, Vuorela kuvailee.

– Ihmisten pitäisi saada tehdä töitä. Töitä ei ole – ja sitten pakotetaan ihmiset hakemaan töitä, joita ei ole. Pitäisi pystyä elämään, toimimaan, maksamaan vuokria, velkoja ja ruokaa – ihan päivittäisiä asioita, Vuorela jatkaa.

Vaikka työpaikka irtoaisikin, voi työhyvinvointi oikeasti olla mitä tahansa.

– Koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen on loputtava. Se voi viedä terveyden ja työkyvyn aivan totaalisesti. Kiusaamista näkyy työpaikoilla paljon – lapsiani on koulukiusattu ja itse olen ollut työpaikkakiusattu. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla tätä on paljon – ja sitten se on kiusattu, joka joutuu lähtemään, eikä kiusaaja, Vuorela sanoo.

Kaikenlaiseen kiusaamiseen pitää Vuorelan mielestä suhtautua vakavasti ja asiaan pitää puuttua varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa kukaan ei välttämättä uskalla aikuisena enää ilmoittaa työpaikkakiusaamisesta, jos koulukiusaamiseenkaan ei ole puututtu. Lisäksi todistusvastuu kiusaamisesta on yleensä kiusatulla itsellään.

– Kiusattu joutuu muutenkin puolustautumaan, eikä häntä välttämättä uskota, ja hänelle ehkä naureskellaan. Monesti tilanteet ovat myös sellaisia, joissa olet kaksin kiusaajan kanssa, eikä todisteita ole, Vuorela toteaa.

Kiusaaminen voi johtaa siihenkin, ettei uuteen työpaikkaan uskalleta mennä, koska pelätään uuden paikan olevan samanlainen. Tällöin ihminen saattaa jäädä pitkäksi aikaa tai lopullisesti kotiin.

– Hyvä työkaveri on sellainen, joka kannustaa ja tukee tarvittaessa, eikä käänny työkaveria vastaan, Vuorela tiivistää.

Positiivinen ja aikaansaava päättäjä

Kokemuksistaan huolimatta Vuorela suhtautuu elämään positiivisesti.

– Tykkään auttaa muita, ja olen empaattinen ja ystävällinen verkostoituja. Osaan iloita toisen menestyksestä. Minusta on mukavaa kuulla, että toisella menee hyvin, Vuorela sanoo.

– Päättäjänä olisin hyvin päättäväinen – kun otan jotain hoidettavakseni, hoidan sen loppuun asti. Olen tällainen viimeistelijätyyppi. Esimerkiksi olen hankkinut koko Ylöjärven puistoihin vauvakeinut ja yhdelle tieosuudelle valot, sillä sen pimeys olisi voinut johtaa onnettomuuksiin. Olen aidosti hoitanut asioita eteenpäin. Olen tottunut vaikuttamaan asioihin – en siis vain puhu, vaan myös toteutan, Vuorela päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev