Lukioihin pääsyä helpotettu Tampereella; ammattioppilaitokset kaipaavat lisää erityisopetusta

Toisen asteen koulutus on ollut valtakunnallisesti murroksessa, kun oppivelvollisuus laajeni koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita vuonna 2021. Tampereella tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen suuria muutostarpeita niin lukio- kuin ammatilliseen koulutukseenkin. Aloituspaikkojen tarve on kasvanut erityisesti lukioissa. Ammatillisen koulutuksen osalta Tampereella on entistä paremmin tiedostettu koulutuksen työelämävastaavuuden ja laadun parantamisen sekä erityisten tukitoimien tarve.

Lukioiden aloituspaikkoja lisätty onnistuneesti

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestari Pekka Salmen mukaan Tampere on erittäin suosittu opiskelukaupunki. Tampereella lukiota suorittavista 40 prosenttia on alun perin ulkopaikkakuntalaisia.

– Koska uusia lukioita ei oltu pitkään aikaan rakennettu eikä lukioiden aloituspaikkoja lisätty, lukioiden keskiarvorajat olivat nousseet erittäin korkeiksi. Vielä vuosi sitten keväällä lukioon pääsyyn vaadittiin lähes kahdeksan keskiarvo. Me näimme tämän lautakunnassa suurena haasteena. Esimerkiksi pojilla, joilla oppimishalut heräävät usein hieman myöhemmin, oli Tampereella vaikeuksia päästä oman kotipaikkakuntansa lukioon. Tällöin he joutuivat pohtimaan, jäädäkö muuhun koulutukseen Tampereelle, vai lähteäkö kauemmas lukioon, Salmi kuvailee.

Vuosi sitten lautakunnassa pohdittiin, kuinka aloituspaikkoja voidaan lisätä. Niitä lisättiinkin kahdesti. Keväällä 2022 lukiokoulutukseen oli haussa yli 80 paikkaa enemmän kuin edellisvuotena.

– Aloituspaikkoja lisäämällä saimme tehokkaasti laskettua keskiarvorajoja. Esimerkiksi Tampereen teknilliseen lukioon pääsi sisään 7,3:n ja Hatanpään lukioon noin 7,6–7,7:n keskiarvolla. Yhtäkään sellaista lukiota ei enää ollut, jossa sisäänpääsyn raja olisi ollut yhdeksän pinnassa. Tällä saimme aikaan merkittävän parannuksen.

Vuoden 2022 yhteishaussa kaikki lukioiden aloituspaikat eivät täyttyneet, joten seuraavaan yhteishakuun paikkoja ei lisätty. Valmius tähän on kuitenkin koko ajan olemassa. Salmen mukaan yksi mahdollisuus huomattavaan aloituspaikkojen lisäykseen on Pyynikintie 2:n entisen Tekun peruskorjauksessa ja Hatanpään lukion siirtymisessä sen tiloihin Tampereen lyseon lukion peruskorjauksen jälkeen. Rakennukseen on tarkoitus varata tiloja noin 800 oppilaalle.

– Arvio on, että nuorten ikäluokat jatkavat kasvuaan 30-luvulle saakka, minkä jälkeen ne lähtevät taas laskuun. Aloituspaikkojen edelleen lisäämiseen on varauduttu. Haluamme edelleen tarjota mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuden opiskella lukiossa. Tästä uudistuksesta hyötyvät erityisesti pojat.

Koulua käymättömät nuoret suuri kysymys

Salmen mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen uusiin ikäluokkiin näkyy enemmän ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksen puolella. Tampereella, kuten myös valtakunnallisesti, uudistus on tuonut oppivelvollisuuden piiriin huomattavan määrän uusia nuoria.

– Nykyisistä oppivelvollisista nuoremmistakin ikäluokista 15 prosenttia on jäänyt kouluttamatta, eli vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tampereella uudistuksen toimeenpaneminen on lähtenyt hyvin käyntiin – keskeytyksiä ei enää voi tulla, vaan koulutuksen keskeyttävälle nuorelle on kunnan osoitettava opiskelupaikka. Tällaisia nuoria on tähän saakka ollut noin kymmenen, eli luku on verrattain pieni. Kaikille on löytynyt opiskelupaikka, Salmi kertoo.

Oppivelvollisuuden laajentamisen onnistumista ei kuitenkaan voi mitata ainoastaan numeroilla tai sillä, onko jokaisella nuorella opiskelupaikka paperilla. Nuorten tulisi myös suorittaa tutkinto, johon heillä on suoritusoikeus. Kouluttamattomuus nostaa merkittävästi syrjäytymisvaaraa. Salmi onkin eniten huolissaan siitä, että Tampereella on edelleen noin 100–150 koulua käymätöntä nuorta. Heistä ensimmäiset alkavat tulla täysi-ikäisiksi ja saattavat jättää opiskelun taakseen, eikä enää tässä vaiheessa ole olemassa keinoja pitää heitä koulussa.

– Miten koulua käymättömät nuoret saataisiin motivoitua opiskelusta? Meidän pitäisi lisätä ammatillista erityisopetusta. Jos 10–15 prosenttia peruskoulua käyvistä on erityisen tuen piirissä, ei voida olettaa, että esimerkiksi keskittymis- ja oppimisvaikeudet häviävät kesäloman aikana ennen ammattioppilaitokseen siirtymistä. On kohtuutonta olettaa, että erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat pysyisivät tavallisen opetuksen kyydissä toisella asteellakaan. Toki on jo olemassa pienryhmätoimintaa ja tuki- ja ohjausapua, mutta väitän, että ammatillista erityisopetusta tarvitaan silti enemmän.

Toinen erityisesti ammatillista koulutusta koskettava ongelma liittyy opetuksen laatuun ja työelämävastaavuuteen. Opetuksen laadulla on luonnollisesti tekemistä myös oppilaiden motivaation kanssa.

– Toki on tärkeää saada mahdollisimman moni nuori koulutettua, mutta työelämävastaavuus ja koulutuksen laatu ovat aivan yhtä tärkeitä asioita. On tärkeää, että taidot ja tiedot, joita koulusta saadaan, vastaavat työelämän tarpeita ja että nuoret voivat oikeasti työllistyä saamallaan koulutuksella. Elinkeinoelämältä on tullut paljon huomautuksia siitä, että opetuksen laatu ei ole tarpeeksi hyvää. Tämä on ymmärrettävä viesti. Toisaalta, kun ammatillinen tutkinto kuitenkin kestää kolme vuotta, karkaa työelämä vaatimuksineen jatkuvasti eteenpäin. Yritysten tuleekin tiedostaa oma vastuunsa spesifimpien taitojen ja tietojen antamisesta uusille työntekijöilleen.

Salmi kantaa erityistä huolta heikommista lähtökohdista kouluun tulleista oppilaista ja lähiopetuksen riittävyydestä.

– Lähiopetuksen määrä vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun. Oppilaiden taidot pitää saada riittävälle tasolle, jotta heidät voidaan lähettää yrityksiin oppimaan lisää.

– Tavoite, että 100 prosenttia ikäluokasta saataisiin koulutettua, ei varmastikaan tule toteutumaan. Mitä suurempi tuo prosenttiosuus kuitenkin on, sen todennäköisempää on, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnasta ja työllistyvät. Kouluttamattomat ja kouluista putoavat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, ja heidän saamisensa myöhemmin mukaan yhteiskunnan toimintaan on hyvin vaikeaa. Tästä yhteiskunnalle tuleva taloudellinen lasku on merkittävä, kuten myös inhimilliset murheet, joita syrjäytyminen aiheuttaa. Tämä on myös valtakunnallinen teema, Salmi pohtii.

Oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus ei ole riittävä

Salmi ei koe valtion oppivelvollisuuden laajentamiseen antamaa rahoitusta riittäväksi. Valtio on luvannut kustantaa uudistuksen, mutta tuen tarve ja materiaalikustannukset ovat todellisuudessa korkeampia, kuin mihin rahoitus riittää. Tämäkin koskee erityisesti ammatillista koulutusta.

– Rahoitus tulee selvästi jäljessä siitä, mitä opiskelijamäärien ja tuen tarpeiden kasvu edellyttää. Tredun talous oli viime vuonna noin kaksi miljoonaa euroa miinuksella, ja niin tulee olemaan tänäkin vuonna.

Tilanne on myös epäsuhtainen suhteessa paikkakuntiin, joiden opiskelijamäärät ovat päinvastoin pienentyneet.

– Joillakin paikkakunnilla tilanne on päinvastainen: heille annettava rahallinen tuki ylittää tarpeen. Esimerkiksi viime vuonna Pirkanmaa koulutti 600 nuorta talkoilla, ilmaiseksi. Tähän pitää saada muutos.

Lukioissa rahoituksen tilanne on parempi, mutta ei siltikään Tampereella vastaa tarvetta.

– Kaikki Suomen kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen kustannuksiin, oli paikkakunnalla omaa lukiota tai ei. Tämäkään rahoitus ei silti kata kaikkia kustannuksia. Tampereella lukiokoulutus maksaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, mistä jäämme noin viisi miljoonaa euroa vajaaksi. Asetelma on siinäkin mielessä epäreilu, että 40 prosenttia lukiolaisistamme tulee muualta kuin Tampereelta.

Toisen asteen koulutuksen tulevaisuus Tampereella?

Salmen mukaan toisen asteen koulutuksen kehittäminen on prosessi, joka on aina käynnissä, eikä koskaan valmis. Uudistustarpeiden tiedostaminen on jatkossakin positiivinen asia.

– Toivon, että voimme keksi keinoja siihen, miten koulua käymättömiin nuoriin voidaan reagoida. Tredun johto kyllä ymmärtää ongelman, mutta mitään toimenpiteitä ei vielä ole tehty. On kuitenkin tehty analyysia ja etsitty tapoja muuttaa toimintaa.

– Lukiopuolella aiomme tulevaisuudessakin taata mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuden lukiokoulutukseen aloituspaikkoja lisäämällä.

– Opetuksen laadun kehittäminen puolestaan on asia, joka ei koskaan tule kokonaan valmiiksi. Työelämä karkaa vaatimuksineen jatkuvasti eteenpäin. Tärkeintä on, että välimatka ei ainakaan enää lisääntyisi, vaikka muutosvauhti onkin nopea, Salmi päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Luottamus

Meillä oli viime viikolla Sara Hildenin museon johtokunnan kokous. Yhtenä jokaisessa kokouksessamme käsiteltävistä asioista on museorakennuksen nykytilanne. Rakennus on ikääntynyt ja tarvitsee peruskorjauksen ennen kuin varoituksina remontin tarpeellisuudesta säännöllisen epäsäännöllisesti ilmenevät kulumisen oireet muuttuvat suuriksi vahingoiksi. Onneksi museon uudisrakennushanke etenee.

Nykyisin käsitellään myös muunlaista nykytilannetta, ei ainoastaan meillä vaan monissa muissakin paikoissa. Mietitään asiakkaiden turvallisuutta mahdollisten sähkökatkojen aikana, katkojen vaikutusta toimintaan, vaikkapa esimerkiksi pääsylippumaksujen palauttamista asiakkaille. Mietitään kyberturvallisuutta, aktivistien toimintaa, kosteuden kondensoitumista ilmastointilaitteisiin mahdollisten sähkökatkojen aikana ja tämän kosteuden aiheuttamia riskejä, kun laitteet taas käynnistetään, varautumista lämpötilan laskuun toimitiloissa ja varastoissa.

Riskit ovat moninkertaistuneet. Normaalit turvallisuussuunnitelmat täydentyvät uusiin uhkiin varautumisella.

Tampereen kaupungilla on hyvät ja yhteneväiset ohjeet, jotka käydään läpi kaikkien kaupungin yksiköiden kanssa, yksiköiden erityisominaisuudet huomioiden. Voimme luottaa siihen, että omistaja pitää yksiköistään mahdollisimman hyvän huolen.

Voimmeko yksilöinä luottaa siihen, että meistä kannetaan huolta? Olemmeko itsemme ja yhteiskunnan rakentamassa turvaverkossa?

Tiedämme, että kotona ja työelämässä menee suhteellisen hyvin, kun omaa edes kohteliaat tai peräti kunnioitusta ja luottamusta osoittavat välit läheisiinsä ja työtovereihinsa. Näinä päivinä työelämässä puhutaan paljon turvallisesta tilasta, käytöstavoista ja siitä miten asioita ilmaistaan vaikeissakin tilanteissa. Todellisuudessa näemme, että näitä asioita ei ole turhaa pohtia: Ohjukset osuivat naapurivaltioon, ihmisoikeusasioita käsitellään nykyhetkessä sodassa, vähemmistökansojen kohtelussa ja urheilussa. Arkielämässä moni vastaava ongelma on piilossa kotien seinien sisäpuolella. On hyvä, että maailma kiinnittää näihin asioihin nyt erityistä huomiota.

Vaalien läheisyys alkaa näkyä politiikan arjessa. Jotkut sahaavat omaan jalkaansa yrittäen epätoivoissaan parantaa tippuneita kannatuslukujaan tai ylpistyvät johtoasemassaan julkisesti laukomaan hätiköityjä johtopäätöksiä, kun maailman todelliset johtajat pitävät kielensä kurissa.

Jokainen voi miettiä, miten tuo nämä asiat omaan elämäänsä – kuinka juuri minä voisin kohdella läheisiäni yhä paremmin, yhdenvertaisesti, luottaen ja kunnioittaen? Miten voin tukea rikkinäistä lähelläni ja antaa hänelle aito kokemus kohdatuksi tulemisesta?

Vaikeassa tilanteessa luottamus punnitaan.

Kirsi-Kaisa Sinisalo

TeM, Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan puheenjohtaja,

Tampereen sivistys- ja kulttuurilautakunnan varajäsen

ja juuri valittu Tampereen Tuomikirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.

Kaisa Läärästä Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja

Kaisa Läärä aloitti Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtajana marraskuun alussa. Läärän aikaisempi työskentely- ja opiskelutausta on laaja-alainen: hän on työskennellyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL) erityisasiantuntijana sekä Tampereen pormestarin yhteysjohtajan tehtävissä. Hänellä on myös pitkä tausta toimittajana.

– Maisterintutkintoni (YTM) on niin sanotusti sisäsuomalainen ulkomaalainen tutkinto – opiskelin englanninkielisessä Media Management-tutkinto-ohjelmassa Tampereen yliopistossa. Tutkinto erikoistui mediayhtiöiden johtamiseen: opiskelimme hallintotieteitä, johtamiskorkeakoulun kursseja, lainsäädäntöä julkiseen sanankäyttöön liittyen, sekä myös päätoimittajan vastuita. Kandidaatintutkinto minulla on tiedotusopista, nykyisestä journalistiikasta. Tätä ennen ehdin opiskella myös puolikkaan kemiantekniikan insinööritutkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa, Läärä kertoo.

– Olen niin sanotusti kuitenkin paljasjalkainen tamperelainen: koen olleeni Helsingissä JHL:ssä lainassa muutaman vuoden, minkä jälkeen palasin kotiin.

Elämä yllättää

Läärä kannustaa tarttumaan elämässä yllättäviinkin mahdollisuuksiin – kuten hän itse pyrkiessään Työväenyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Nykyiseen tehtäväänsä Läärän sai hakeutumaan erityisesti kiinnostus yhdistystä kohtaan, sekä oma pitkä tausta ammattiyhdistysliikkeessä ja järjestötoiminnassa.

– Ensin toimin pitkään toimittajan tehtävissä, kunnes eteeni tuli mahdollisuus hypätä pormestarin esikuntaan, ja äkkiä olenkin täällä, Läärä kuvailee.

Läärä on hyvin perehtynyt Työväenyhdistyksen ja Työväentalon historiaan.

– Työväenyhdistys on hyvin vanha, 1800-luvun loppupuolella perustettu yhdistys. Meillä on alusta saakka oltu edistyksellisiä ja eteenpäin katsovia. Esimerkiksi naiset ovat saaneet olla mukana toiminnassa koko yhdistyksen historian ajan.

On hyvä muistaa, että naisen asema Työväenyhdistyksen perustamisen aikoihin poikkesi hyvin paljon nykyisestä.

– Yhdistyksellä on ollut historiansa aikana kirjastotoimintaa, ja on haluttu tarjota kansalaisopistotyyppisiä kursseja. Tällä kaikella on pyritty tamperelaisten arjen parantamiseen.

Itseään kannattaa myös haastaa

Työväentalon kiinteistön omistamiseen ja uuden työtehtävän haltuunottoon liittyvät käytännön asiat tarjoavat uudelle toimitusjohtajalle piristävää haastetta.

– Aina kannattaa hieman haastaa itseään ja kokeilla sellaistakin, mikä on aikaisemman kokemuspiirin ulkopuolella. Työväentalo on vanha kiinteistö, joka kaipaa tällä hetkellä remontteja. Aivan ensimmäisen työviikkoni aikana otin haltuun talon vuosirytmiä hallinnon kannalta. Työ vaatii myös toiminnan ideointia – mitä voimme tarjota esimerkiksi politiikkaklubin kautta. Tilaisuutemme ovat avoimia ja maksuttomia.

Nykyisessä työssään Läärä haluaa panostaa erityisesti siihen, että Tampereen Työväentalo olisi jatkossakin täynnä elämää ja toimintaa.

– Me Työväenyhdistyksessä teemme töitä Työväentalon vuokralaisille ja yhdistyksen jäsenille.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Antti Hiitin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Talousarviota on valmisteltu hyvässä yhteistyössä, ja lähes kokonaan sivistys- ja kulttuurilautakunnassa yksimielisesti. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat nyt kokouksessa esittäneet muutoksia Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin, kuten kirjastopalvelut ja uimahallimaksut, mutta kuitenkin lautakunnassa kaikki ryhmät näidenkin osalta hyväksyivät talousarvioesityksen. Aamupalakokeilusta tehtiin siellä vasemmiston esitys.

Talousarvio huomioi hyvin lapset, nuoret ja koulutuksen kysymykset. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta olen tyytyväinen siihen, että talousarvio vastaa oppilasmäärän kasvuun, mm. ryhmäkoot eivät kasva. Opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan toisen asteen koulutuksessa. Toisaalta, Suomen kaltaisessa maassa ja Tampereen kaltaisessa kaupungissa, jossa tärkein pääoma on korkea osaaminen, kunnianhimoa koulutuksen osalta voisi olla enemmänkin. Tämä on kuitenkin hyvä perusta.

Olen erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa määrätietoisesti vahvistetaan kolmiportaista tukea sekä alueellista tasa-arvoa. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutuksen ja koulussa viihtymisen kannalta on tärkeää, että jokainen tukea tarvitseva saa sitä siinä muodossa, kun tarvitsee. Tämän on aivan hiljattain eduskunnan oikeusasiamieskin vahvistanut. On sitten kyse laaja-alaisesta erityisopetuksesta yleisopetuksen tukena, tai pienryhmässä opiskelusta. Molempia tarvitaan. Samasta syystä on myös olennaista, että resursseja kohdennetaan niille alueille ja niihin kouluihin, joissa niitä eniten tarvitaan.

Kaupunki tekee merkittäviä panostuksia liikunnan ja urheilun olosuhteisiin mm. uusien tekojääratojen ja tekonurmikenttien merkeissä. Myös huippu-urheilun olosuhteita kehitetään. On hyvä, että lasten ja nuorten liikuntamaksut eivät nouse. Monen muun ryhmän osalta kustannusten nousu kuitenkin heikentää mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan. Tampereen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä. Miten voimme tukea niiden liikkumista, joille siitä olisi terveyden kannalta kaikkein eniten hyötyä?

Kustannusten noustessa on kuitenkin hyvä asia, että pystymme vahvistamaan köyhyystyöryhmän työtä. Erityisesti kesällä järjestettävät lasten ja nuorten puistoruokailut ovat toimintaa, jonka jatko on erittäin iloinen asia. Tämä on toivottavasti jäämässä kaupungin pysyväksi toiminnaksi ja sitä voisi vielä laajentaa.

Taloussuunnitelmakaudella jatketaan tärkeitä panostuksia päiväkotien ja koulujen peruskorjauksiin. Koulut ovat kaupungin toimintojen kannalta olennaisimpia kiinteistöjä, joten tämä linja on järkevää. Kuten Pekka Salmi hyvässä ryhmäpuheenvuorossa totesi, kun Kaukajärven uusi ja laajennettu koulu vuonna 2027 valmistuu, kaikki Tampereen isot lähiökoulut on uusittu. Tämä on iso ja erinomainen saavutus.

Hyvää on myös se, että talousarviossa varaudutaan pientalorakentamisen lisäämiseen, ja yhteensovitetaan se kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen on erityisen tärkeää, jossa jokainen Tampereella haluava, ja heitähän on paljon, löytää täältä itselleen mieluisan tavan asua. Eli ei voi kyllä sanoa, että pelkkää yksiötä olisi tulossa. Monipuolinen asuntotuotanto on tärkeää myös asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn kannalta.

Asuinalueiden kehittämiseen liittyy myös talousarvion kirjaus Kaukajärvi-Annalan lähiöohjelmasta, joka käynnistyy heti ensi vuoden alussa. Asuinalueiden kehittämiseen keskittyvä työryhmä aloittaa myös ensi vuonna. On olennaista, että kaupunki huomioi tällä tavoin myös ne asuinalueet, jotka eivät luonnollisesti nouse esiin ratikan tai muiden isojen infrahankkeiden kautta. Alueen asukkaiden osallistaminen tähän työhön on ensiarvoisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan talousarvio antaa hyvän suunnan vuodelle 2023.

Vielä ilmastotavoitteista: Perussuomalaiset väittävät, että ilmastotavoitteiden lykkääminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se on kaikilta pois. Kuten nuorisovaltuuston edustaja sanoi, se mikä varsinaisesti ahdistusta aiheuttaa on tekemättömyys. Perussuomalaisten mukaan ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia ei ratkaista pelkästään Suomessa tai Tampereella. Ja se on totta. Me tarvitsemme globaaleja toimia, ja niiden pitäisi olla nopeampia. Eli tässä on yksinkertainen valinta, ollaanko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Ja minä olen mieluummin osa ratkaisua.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu

Sofia Julinin puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Taloudesta on tärkeää pitää huolta, sillä kun taloutemme on kunnossa, voimme pitää huolta myös tamperelaisista. Vakaalla pohjalla oleva talous takaa ja turvaa sen, että voimme tehdä politiikkaa, jonka myötä Tampere on tulevaisuudessakin Suomen paras paikka elää ja asua.

Ensi vuoden talousarvio ei toki ole täydellinen, mutta siellä on useita erinomaisia kirjauksia. Onkin syytä kiinnittää huomiota myös niihin kaikkiin hyviin asioihin, joita ensi vuoden budjetti sisältää.

Noin puolet suomalaisista kärsii jo yksinäisyydestä, mitä voidaan pitää inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömänä tilanteena. On hienoa, että meillä Tampereella on strategisena tavoitteena vähentää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä.

Nämä hienot lauseet tarvitsevat kuitenkin resursseja toteutuakseen, minkä johdosta on tärkeää, että tavoite yksinäisyyden vähentämisestä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Onkin hyvä, että ensi vuonna perusopetuksessa panostetaan lasten ja nuorten sekä henkilöstön kiireettömään kohtaamiseen sekä esimerkiksi yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia vahvistetaan sekä resurssiopettajia ja tukiopetusta lisätään.

Vaikka lapset ja nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, me olemme myös tässä ja nyt. Koronakriisin jälkihoidossa onkin panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin, jotta nyt epävarmoina tulevaisuuteen katsovat lapset ja nuoret voisivat voida paremmin sekä saada tulevaisuudenuskonsa takaisin. Lapsiin ja nuoriin panostaminen takaa meille paremman huomisen.

Ensi vuoden budjetissa on onneksi panostuksia lapsiin ja nuoriin. Juuri tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden sekä koulukiusaamisen vähentämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan. Näiden avulla voimme mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvointi voi parantua.

Yksi lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava asia on myös monipuoliset harrastusmahdollisuudet. On hienoa huomata, että ensi vuonna parannamme merkittävästi liikuntaolosuhteita. Esimerkiksi Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyön eteneneminen, kahden uuden tekojääradan rakentaminen sekä Hervannan jäähallin remontoiminen ovat asioita, joilla tuetaan liikuntamahdollisuuksia Tampereella. Tärkeä arvovalinta meiltä on myös esimerkiksi se, että lasten ja nuorten harrastusmaksut eivät nouse.

Kokonaisuudessaan ensi vuoden budjetti rakentaa tulevaisuuden Tamperetta sekä antaa mahdollisuuksia tehdä rohkeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Aila Dündar-Järvisen puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Tamperelaiset joutuvat nyt kohtuuttomien maksujen eteen. Sähkölasku voi nousta moninkertaisesti, jopa 1200-1500 euroon kuukaudessa. Tämä on täysin kestämätöntä. Harva perhe selviää tällaisista laskuista, vaikka sähköyhtiöt antaisivatkin maksuerien pidentämistä. Pahimmillaan perheet joutuvat ulosottoon, turvaudutaan pikavippeihin ja lainoihin. Pahimmassa tapauksessa joudutaan asunnottomiksi. Tampereen tulee reagoida kuntalaisten hätään nopeasti ja päättäväisesti. Toivon, että valtuutetut ovat samaa mieltä kanssani, että sähkön hintaa tulee laskea välittömästi. Olen jättänyt kuntalaisten auttamisesta valtuustoaloitteen tämän vuoden elokuun valtuustossa.

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaiherikas, jopa raskas. Tammikuussa pidettiin hyvinvointialuevaalit ja pirkanmaalaiset antoivat luottamuksensa 79 valtuutetulle. Me, jotka tulimme valituksi, vuosi on tuonut paljon uutta ja mielenkiintoista valmistautumista sote-uudistukseen ja hyvinvointialueen rakentamiseen. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös kuntatasolla. Sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu ja niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tampereen vuoden 2023 talousarvio on valmisteltu uuden 7,61 tuloveroprosentin ja nykyisten kiinteistöveroprosenttien mukaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna kaupungin korollisen velan ei arvioida kasvavan lainkaan, jos kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuvat suunnitellusti. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan laskevan ensi vuonna 3 728 euroon.

Talousarvion 2023 toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategian valtuustokauden tavoitteisiin. Talousarvioon 2023 valmistelluista tavoitteista suurin osa on samansuuntaisia kuin tämän vuoden tavoitteet. Uusia vuodelle 2023 kohdistuvia tavoitteita on valmisteltu mm. nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöön, kiusaamiseen, yksinäisyyteen, vaikuttamismahdollisuuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä keskustan siisteyteen liittyen. Lisäksi osassa tavoitteissa tavoitetta on kohdennettu vuodelle 2023 uudelleen. Tällaisia tavoitteita ovat mm. yritystapahtumiin, lasten, nuorten ja aikuisten liikkumiseen, hyvinvointialueen käynnistymiseen sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyen. Hyvinvointialueen käynnistyessä sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2022 aikana kohdistut tavoitteet ovat asunnottomuuden vähentämiseen liittyvää tavoitetta lukuun ottamatta poistuneet. Kaupungille jää kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunginhallitus aloitti keväällä talous- ja tuottavuusohjelman valmistelun sekä Tampere 2023 valmistelun. Työvoiman saatavuuden haasteet kohdentuvat jatkossa erityisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön sekä asiantuntijatehtäviin ICT- tehtävissä, teknisillä aloilla ja työllisyyspalveluissa. Tampere 2023 eli Tulevaisuuden tekemisen kaupunki on hyvässä vauhdissa ja työ Tampereen kehittämiseksi jatkuu. Kiitos.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Aila Dündar-Järvinen
kaupunginvaltuutettu

Anne Liimolan puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aluksi toivotan kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Puheenvuoroni käsittelee kaupungin pito- ja vetovoimaa.

Henkilöstö on meidän voimavaramme ja siksipä Tampereen on varmistettava, että kaupungin imago työnantajana ei huonone vaan päinvastoin kohentuu.

Takana päin ja toivottavasti ohi ovat koronavuodet, jotka erityisesti ihmissuhde työssä ovat olleet henkisesti hyvin rankkoja. Varautumissuunnitelmia on opittu tekemään ja nyt on vuorossa sähkökatkoihin varautumiset. Samaan aikaan henkilökunta kuormittuu koska sijaisia on vaikea saada. Sijaispula on vaivannut jo pitkään esim. varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa, kun joudutaan jatkuvasti venymään ja onhan kyse jo turvallisuudestakin, jos riittävää lakisääteistä henkilökuntaa ei saada työtehtäviin. Kuntarekrystä ei juurikaan sijaisia saa. Eläkkeeltä töihin palaavat työntekijät ovatkin nyt kysyttyjä. Toivottavasti ensi vuonnakin eläkkeellä olevat jaksavat tulla sijaistamaan.

Työmäärän pitää olla ihmisen kokoinen, eli pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus selviytyä päivittäisestä työstä. Jatkuva kuormittuminen johtaa pitkäkestoiseen uupumiseen ja sairaslomat lisääntyvät. Sairaslomia pitäisi kuitenkin saada vähentymään, mutta vaikuttaa siltä, että poissaolot vaan lisääntyvät monien kuormitustekijöiden vuoksi. Tärkeätä on myös, että yhteistyö työterveyden kanssa on onnistunutta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa työnantajaimagoon oleellisesti. Työhyvinvoinnille on oleellista myös se, että esihenkilöllä on mahdollisuus suoriutua työstään eli hänellä on aikaa henkilökunnalle, ja hän omalta osaltaan mahdollistaa työntekemisen onnistumisen. Johtajien työkokonaisuudet on oltava myös kohtuullisia. Lähijohtajien määrää ei saa enää vähentää. Esihenkilöiden työhyvinvointi varmistaa koko työpaikan hyvinvointia.

Työhyvinvointia lisää myös se, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja voi osallistua ja vaikuttaa asioihin organisaation eri tasoilla.

Lopuksi totean, että kaupungin tulee tiivistää oppilaitosyhteistyötä entistä enemmän. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja mentoroinnin tehostaminen voivat auttaa kaupunkiin sitoutumista ja imagon parantamista.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Anneli Liimola
varavaltuutettu

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2022

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talouden ja kuntakentän kannalta viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Ensin meitä ravisteli maailmanlaajuinen koronapandemia ja kuluneen vuoden aikana pitkä rauhan aika Euroopassa päättyi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Emme pysty täysin arvioimaan, miten kasvanut inflaatio, energiakriisi ja epävarmuus vaikuttavat talouteemme tulevina vuosina. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntakenttää ja kuntien roolia merkittävästi. Kiihtynyt kilpailu työntekijöistä on myös keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. Kaupungin on huolehdittava vetovoimastaan niin työehtojen ja palkkauksen kuin työnantajaimagon näkökulmasta.

Maailmanlaajuisista kriiseistä huolimatta taloutemme näyttää kuitenkin vahvalta. Kaupungin talouden kuva kääntyi vuonna 2020 positiiviseen suuntaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen ylijäämäinen vuosi. Viime valtuustokaudella tehdyt vaikeat päätökset nostivat kaupungin talouden tasapainoon. Myös maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus. Koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talous on tasapainossa, uuttaa velkaa ei oteta, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu 3000 asukkaan kasvuvauhtiin. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 227 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 109 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste on laskenut nopeasti yhteiskunnan avauduttua koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mutta on edelleen liian korkea, noin 9,5 prosenttia. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen. Monet yritykset kärsivät työntekijäpulasta. Jatkuva hakeutuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on joustava tapa vastata haasteeseen, mutta tärkeää on myös lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu osuu juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. Saimme talousarvioneuvotteluissa läpi esityksen 100 000 euron lisärahoituksesta köyhyystyöryhmän käyttöön. Raha käytetään ruoka-apuun, harrastuspassiin ja puistoruokailun laajentamiseen.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Etelä-Hervannan uusi peruskoulu ja Ikurin koulu ja päiväkoti sekä Hyhkyn ja Messukylän koulujen peruskorjaukset valmistuvat. Liikkeelle lähtevät Eteläpuiston koulun ja päiväkodin sekä Lamminpään koulun uudisrakennuksen rakentaminen sekä Pyynikintie 2:n ja Härmälän koulun perustaminen. Ahvenisjärvelle rakennetaan uusi koulu 2024–2025, Peltolammille 2025–2066 ja Kaukajärvelle 2026-2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin hieno asia ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

SDP:n pitkään ajama oppivelvollisuus laajentuu edelleen n. 1300 opiskelijalla ensi syksynä. Uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä keskeytysten vähenemisenä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka saa jatkossa vähintään toisen asteen tutkinnon, koska tämän päivän työelämässä vaaditaan korkeaa osaamista. Lukion keskiarvorajat saatiin viime kevään haun jälkeen maltilliselle tasolle. Tilannetta on syytä seurata tiiviisti ja lisätä aloituspaikkoja tarpeen mukaan.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Saimme neuvotteluissa lisättyä liikuntatoimen avustuksia matalan kynnyksen harrastustoimintaan kuten skeittaukseen, frisbeegolfiin ja tekonurmiin. SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen myös siihen, että lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksuja ei korotettu. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion valmistuu vihdoin ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Viemme myös Kaupin uutta jalkapallokatsomon ja oheistilojen rakentamista eteenpäin. Hanke valmistuu 2024. Ensi vuonna tehdään myös loppuun Kaupin hiihto- ja pesäpallostadionin oheistilojen rakentaminen. Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparantaminen lähtee liikkeelle. Lisäksi uudet tekojääradat rakennetaan Hervantaan ja Lielahteen sekä Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Monet kulttuuripuolen tärkeät hankkeet etenevät. Nekalan koulun perusparantaminen kulttuuritoimijoiden tiloiksi ja Tullikamarin perusparantaminen toteutetaan 2024–2025, Sara Hildenin uusi taidemuseo toteutunee yhteishankkeena vuonna 2026 ja Tampereen taidemuseon laajennus sekä peruskorjaus 2027–2029. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Eniten talousarvioprosessissa ryhmäämme puhutti joukkoliikenteen taksojen korotukset. Kaupunkiympäristön palvelualueen esityksessä kehysneuvotteluissa oli arvioitu joukkoliikenteen kustannustason nousuksi 10 prosenttia ja tämän pohjalta palvelualue esitti peräti seitsemän prosentin hinnankorotuksia taksoihin. Ryhmämme vaatimuksesta korotus laskettiin viiteen prosenttiin ja myöhemmin neuvotteluissa korotuksen aikataulua saatiin lykättyä toukokuun alkuun, joten vuositasolla korotus on keskimäärin 3,3 prosenttia. Alkuperäiseen esitykseen nähden korotus saatiin siis puolitettua. Kaikkein parasta olisi tietenkin, ettei korotusta tarvitsisi tehdä lainkaan. Olemme kuitenkin tyytyväisin, että olemme kyenneet neuvotteluteitse vaikuttamaan asiaan, ja korotus on kohtuullinen kustannusnousu huomioiden.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa neljättä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Kaupungin CO2-päästöt tulevatkin laskemaan merkittävästi saneerauksen myötä.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin. Erittäin iso arvovalinta on, ettei peruskoulun tai päivähoidon ryhmäkokoja nostettu. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Nämä ovat tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Niistä lupauksista pidetään kiinni.

Talousarviomateriaalin liitteenä on myös Eero Laesterän laatima raportti ”Kasvun hinta Tampereella” ja siihen liittyvä Keinot ja Kehitysesitykset -liite. On hyvä, että kaupunki käyttää myös ulkopuolista osaamista keinojen etsimiseen talouden tasapainottamisessa ja Laesterän työssä on noussut esiin useita kannatettavia ajatuksia. Joukossa on kuitenkin myös sellaisia esityksiä, kuten perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen, joiden takana ryhmämme ei voi seistä. Raportti toimiikin lähinnä tausta-aineistona ja keskustelun herättäjänä.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta esityksen sisältöön ovat vaikuttaneet kuluneen vuoden ikävät uutiset mm. lasten suojelun palveluiden ruuhkautumisesta, nuorten päihteiden käytön kasvusta, mielenterveysongelmaisten sekä koulupudokkaiden määrän kasvusta. Monet kaupungin työntekijät ovat helisemässä kasvaneiden sosiaalisten ongelmien keskellä. Olenkin tyytyväinen, että Lyly esittää lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon, lasten suojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä perusterveydenhuoltoon. Lisäpanostukset tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

Iso plussa tulee myös Tammelan stadionin uudistamisen käynnistämisestä. Olen ollut viemässä hanketta eteen päin useamman vuoden ajan, ja on hienoa, että lapio kaikkien hallintovalitusten ja vääntöjen jälkeen lyödään maahan ensi vuoden lopussa. Tamperelainen jalkapalloilu kiittää ja kumartaa.

Muita tärkeitä liikunnan edistämisen hankkeita ovat Sorsapuiston tekojäärata ja Kaupin liikuntapuiston kehittäminen. Mansen naiset ja miehet pääsevät kohta pelaaman kunnollisen katsomon edessä, kun pesäpallokenttä siirretään nykyisten tekonurmien tilalle ja tekonurmet puolestaan nykyisen pesäpallokentän paikalle. Myös hiihto hyötyy tästä siirrosta.

Isoin miinus tulee erilaisten maksujen korotuksista niin sote kuin vapaa-ajan puolella. Ne on nyt viety tappiin. Muun muassa joukkoliikenteen taksoja korotetaan ensi vuonna 5,5 %. Toinen vaikea asia minulle on kulttuurilaitoksille kohdistetut säästöt. Niitä tulee kahta kautta. Ensinnäkin kaupungin avustuksia leikataan jälleen kerran ja toiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa korotetaan. Tällaista tuplaleikkuria en voi hyväksyä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Anna-Kaisa Ikosen tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestari Anna-Kaisa Ikoselle ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Kiitos!

Kaupunginvaltuusto 14.11.2022
Pekka Salmi (sd), ryhmäpuheenvuoro

Lähiöiden kehittämisessä asukkaiden kuunteleminen on tärkeää – Kaukajärven koulua uudistetaan

Kaupunginvaltuutettu Antti Hiitti (SDP) on ammatiltaan opettaja. Hänen perheessään on myös nuoria lapsia, joten kuntalaisen rooli päiväkotipalveluiden käytössä ja nykyään alakouluikäisten lasten vanhempana on Hiitille tuttu.

– Koulutuspolitiikkaan liittyvät asiat ovat tulleet minulle tärkeiksi erityisesti ammattini kautta. Omakohtainen kokemus lapsiperheiden palveluiden käyttämisestä Tampereella on myös osoittanut, miten tärkeää on, että näistä palveluista pidetään huolta, Hiitti kertoo.

Koulutuksen ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ovat Hiitille kaupunginvaltuutettuna tärkeitä teemoja. Hän jätti lokakuussa valtuustoaloitteen Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä lähiliikuntapaikkana. Lisäksi Kaukajärven koulun tuleva perusparannus on Hiitille tuttu ja tärkeä aihe.

Kaukajärvi-Annalan aluetta kehitetään vuosina 2023–2025

Kaukajärven koulu on yksi Tampereen suurista yhtenäiskouluista. Monet näistä kouluista ovat saneerauksen tarpeessa lähiaikoina vuonna 2018 hyväksytyn koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Kaukajärvi-Annala-alueen lähiöohjelma, eli ohjelma, jossa Tampereen kaupunki panostaa erityisesti tähän alueeseen, on aikataulutettu vuosille 2023–2025. Etelä-Hervannan koulun perusparannus valmistuu vuonna 2023, minkä jälkeen Pohjois-Hervannan eli Ahvenisjärven koulu saa uudisrakennuksen. Kaukajärvi tulee olemaan isoista lähiökouluista seuraava.

– Kaukajärven koulu on rakennettu 70-luvulla, joten peruskorjauksen tarve on ikäkysymys. Tampereen kaupunki on sitoutunut peruskorjaamaan kouluja tiiviillä tahdilla. Kaukajärven ja Annalan alueen palveluverkko kaipaa parannusta – perusparannuksen myötä saamme nykyaikaiset tilat kirjastolle, päiväkodille ja koululle, Hiitti kuvailee.

Kaukajärven koululla on laajentamistarve myös siksi, että Annalassa on tällä hetkellä kolme koulutaloa lähellä toisiaan. Näistä vanhimmasta, eli Annalan koulusta, on tarkoitus luopua uudistuksen myötä, joten Kaukajärven koulu tarvitsee lisää tilaa.

Kaukajärven koulu saa ajanmukaiset tilat ja se yhdistyy kirjaston sekä päiväkodin kanssa.

Lähiöiden kehittäminen tärkeää

Tampereen lähiöt ovat paikkoja, joissa luonto on lähellä ja joihin niiden asukkaat ovat hyvin kiintyneitä. Niiden arvo on ymmärretty ja Tampereella on sitouduttu näiden alueiden kehittämiseen lähiöohjelmien kautta.

– Kaukajärvi on iso, monella tavalla pidetty, monimuotoinen ja viihtyisä alue. Luonto ja järvi ovat asukkaita lähellä. Tämä alue ei kuitenkaan luontaisesti nouse kehityskohteena esiin: ratikkaa ei ole tulossa, alue ei ole uusi, eikä tänne rakenneta paljoa uutta. Tällaiset alueet ovat vaarassa jäädä kaupunkikehityksessä paitsioon, minkä vuoksi on hyvä, että kaupunki kiinnittää näihin huomiota lähiöohjelmien kautta. Tesomalla toteutettiin ensimmäinen, tämän jälkeen Peltolammilla ja Multisillassa, ja nyt ohjelma tulee Kaukajärvelle, Hiitti kommentoi.

Hiitti pitää tärkeänä sitä, että asuinalue tarjoaa virikkeitä, harrastusmahdollisuuksia ja liikkumisen mahdollisuuksia kaikenikäisille. Luonnonläheisyys tarjoaa tähän keskustaan verrattuna huomattavasti paremmat mahdollisuudet.

– Lähiöt, kuten Kaukajärvi, Hervanta ja Tesoma ovat alueita, joissa luonto on hyvin lähellä. Suomalaiset lähiöt on rakennettu luontoarvot huomioiden. Luonnonläheisyys on arvo, josta lähiöissä on edelleen pidettävä kiinni.

Lähiöiden kehittämishankkeissa kaupunkilaisilla tärkeä rooli

Kaukajärvi-Annalan kehittämisohjelman sisältö tarkentuu, kun toimenpiteet alkavat vuoden alussa. Alueen asukkaiden mielipiteet halutaan huomioida ja asukkaiden kanssa on tarkoitus kommunikoida aktiivisesti.

Tulossa on myös demokratiahanke, jossa jokainen tamperelainen yleisesti pääsee vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Kirjastoilla tulee olemaan hankkeessa merkittävä rooli. Kaupunkilaisten toivotaan esittävän mielipiteitään siitä, mitkä ovat heidän asuinalueellaan ja kotikaupungissaan tärkeitä kehityskohteita.

– On tyypillistä, että erityisesti pienituloisimpien asuinalueiden asukkaat kokevat, etteivät he voi vaikuttaa oman alueensa asioihin. On tärkeää, että asukkaat tulevat oikeasti kuulluiksi, Hiitti pohtii.

Alueellinen eriytyminen ongelma koulutuksen kannalta – myös Tampereella

Kaupunkisuunnittelu on Hiitin mukaan tärkein tapa varmistaa, ettei alueellista epätasa-arvoa syntyisi. Tampereellakin on tästä huolimatta kouluja, jotka ovat toisiinsa nähden hyvin eri tilanteissa, sillä eri alueet ovat jo rakentuneet sosioekonomisesti eri tavoin.

– Vaikka me voimme vaikuttaa alueelliseen eriytymiseen kaupunkisuunnittelun keinoin, emme silti pysty kokonaan poistamaan tätä ongelmaa. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen avulla voimme kuitenkin pyrkiä parantamaan asiaa. Erityistä tukea ja resursseja on kohdistettava enemmän tuen tarpeessa oleville alueille. On tärkeää varmistaa, että koulujen oppilashuolto toimii: on oltava riittävästi kuraattoreita ja koulupsykologeja. Lisäksi opettajalla on oltava mahdollisuus tuntea ja kohdata oppilaansa aidosti. Näin ei useinkaan isoissa oppilasryhmissä asia ole. Tässä kaikessa on kyse turvallisista aikuisista. Koulun ja päiväkodin kautta kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille turvallisia aikuisia, jos esimerkiksi kotona tällaisia ei asu. Jokaisen lapsen elämässä pitää olla ainakin yksi turvallinen aikuinen, ja kouluilla ja päiväkodeilla on tässä suuri merkitys.

Myös ryhmäkoot vaikuttavat oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin kouluissa. Suurissa oppilasryhmissä esimerkiksi tuentarpeet eivät läheskään aina tule kohdatuiksi.

– Eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreen lausunnon mukaan kunnat tulkitsevat niin sanottua kolmiportaisen tuen mallia monipuolisesti ja osin väärin, ja tämä on lausunnon mukaan ongelma. Tuen mallissa määritellään, miten tuen tarpeessa oleville oppilaille on annettava kouluissa tukea. Tuen mallia ei resursoitu kunnolla, kun sitä rakennettiin. Edelleen on iso kysymys, millä tavalla tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin tullaan vastaamaan.

Hiitin mukaan Tampereen kaupunki tiedostaa ongelmat tuen tarpeisiin vastaamisessa ja myös panostaa näihin. Tulevina vuosina laaja-alaista erityisopetusta ja pienryhmäopetusta on tarkoitus lisätä systemaattisesti.

Teksti: Milla Zuev

Kuvat: Milla Zuev

Vaalitoimitsijaksi eduskuntavaaleihin

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 2.4.2023. Vaaleissa toimii äänestyspaikoilla vaalilautakuntia, jotka vastaanottavat vaalipäivän äänet sekä laskevat vaalipaikalla jätetyt äänet äänestysajan jälkeen. Äänestysalueita on 68. Vaalilautakuntiin valitaan viisi varsinaista ja viisi varajäsentä. Vaalilautakunnat toimivat varajäsenineen, eli sekä jäsenten että varajäsenten on oltava paikalla vaalitoimituksessa.

Vaalilautakuntien lisäksi vaaleissa toimii vaalitoimikuntia, joita nimetään 12. Vaalitoimikuntiin valitaan kolme varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Vaalitoimikunnat toimivat varajäsenineen. Osa toimikuntien jäsenistä toimii kotiäänestystoimitsijoina. Vaalitoimikunnat kiertävät laitoksissa ennakkoäänestysaikana. Vaalitoimikunnat työskentelevät ennakkoäänestyksen aikana 22.-28.3.2023.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien palkkiot ovat seuraavat:
• vaalilautakunnan pj/varapj 300 euroa,
• vaalilautakunnan jäsen ja varajäsen 200 euroa,
• vaalitoimikunnan pj 300 euroa/toimituspäivä ja
• vaalitoimikunnan varapj, jäsen ja varajäsen 200 euroa/toimituspäivä

Palkkio on verollista tuloa, ja sen lisäksi palkkiosta peritään puoluevero 20 % bruttopalkkiosta.

Ilmoittautuminen vaalitehtäviin on sitova. Vaalilautakunnan jäsenen on oltava käytettävissä varsinaisena äänestyspäivänä kello 8.00-23.00 välisen ajan. Vaalitoimikunnan jäsenen on varauduttava olemaan käytettävissä ennakkoäänestysaikana.

Ilmoittaudu vaalitoimitsijaksi oheisesta linkistä: https://forms.gle/tiHbum42xQk7pwMKA

Vaalilautakuntien osalta ehdokas itse ei voi olla jäsenenä tai varajäsenenä lautakunnassa. Valittavien henkilöiden tulee olla vaalikelpoisia ja kotipaikan on oltava Tampere. Vaalitoimikunnassa ei voi myöskään toimia ehdokkaan puoliso tai perheen jäsen.

Mikäli tarvitset lisätietoja, voit lähettää sähköpostia osoitteella riku.kemppinen@sdptampere.fi