Tampereellakin tarvitaan duunarinäkökulmaa

SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-ahon mukaan ”joka ikinen tämän maan kunnanvaltuusto tarvitsee duunarinäkökulmaa”. Tässä kiteytettynä yhteen lauseeseen syy, miksi SAK pitää kuntavaaleja tärkeänä.

Ay-liikkeen kannalta tärkeät asiat ovat myös yleisen oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kautta olennaisia. Kuten erilaisten hankintaketjujen läpinäkyvyys, ulkoistamiset sekä maakunta- ja soteuudistuksen vieminen maaliin, Halla-aho sanoo.

Vaikka ay-liikkeelle eduskuntavaalit ovat tärkeysjärjestyksessä kuntavaaleja ennen, eivät ensi huhtikuun vaalitulokset ja valtuustojen paikkajakautumat ole SAK:lle yhdentekevää.

Tekisi mieli sanoa, että tarvitsemme valtakunnallista ryhtiliikettä kuntien maineen pelastamiseksi, sanoo SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-aho.

Pääpaino SAK:n vaalityössä on eduskuntavaaleissa, koska lainsäädäntätyöhön vaikuttaminen työelämänäkökulmasta on järjestön keskeinen tehtävä. Kunnat ovat kuitenkin niin lähellä ay-liikettä, että Halla-ahon mielestä pitäisi puhua muustakin kuin rahasta.

Itse asiassa kuntapolitiikka on vähän kuin ay-liike; jokaisella meistä on siihen jonkinlainen suhde, tiedostimme asian tai emme. Kuntataloutta päivitellään viikosta toiseen mediassa, vaikka kuntalaisille pitäisi kertoa, miten nämä asiat vaikuttavat minun kukkarooni, mitä menetän, jos veroprosenttia lasketaan, mitä saan, jos sitä nostetaan, Halla-aho toteaa.

Ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita

Halla-ahon ensimmäinen muistutus: ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita, äänestäjiä ja palvelujen kuluttajia kunnissa. Toinen muistutus: näiden ihmisten tulee saada vastinetta veroeuroilleen, heidän tulee saada tietoa päätösten taustoista, ja heidän tulee voida luottaa, että heitä ja heidän perheitään tai vaikka naapureitaan kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

Miten hehtaarimarkettien henkilökunta kulkee töihin, kun kylien ja kaupunkien keskustat tyhjenevät ja työpaikat siirtyvät isojen teiden varsille? Minne yötöitä tekevä huoltomies saa lapsensa hoitoon?

Halla-aho ottaa esille myös työntekijänäkökulman niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat töissä kunnissa. Tähän liittyy myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö, koska työntekijöitä on muillakin kuin SAK:laisilla aloilla.

Joka käänteessä tulisi pitää mielessä, että valtuustot päättävät yhteisten rahojen käytöstä. Kullakin valtuutetulla on oma arvomaailmansa ja poliittinen tulokulmansa, mutta hän on vastuussa myös niille kuntalaisille, joiden kanssa hän on eri mieltä, Halla-aho sanoo.

Koneet eivät voi korvata oikeita ihmisiä

Kunta on Halla-ahon mielestä hyvä työnantaja, ja monet kuntien vastuulla olevat työt ovat työvoimapainotteisia. Tarvitaan oikeita ihmisiä, eikä heitä voida konein korvata, Halla-aho muistuttaa.

Julkinen talous on Halla-ahon mielestä ollut Suomen heittopussi vaaleista toiseen. Hyvissä ajoin alkaa pelottelu siitä, miten kaikki romahtaa, jos ei nyt säästetä, leikata, ulkoisteta.

Minua paremmat tilastonikkarit sanovat, että tämä ei edes pidä paikkaansa, jos tarkastellaan kuntataloutta 1990-luvun laman jälkimainingeista tähän päivään. Luonnollisesti koronapandemia on kurittanut kuntia ennen kokemattomalla tavalla. Yllättävän kriisin tullen olen ollut iloinen, että meillä on ollut monet peruspalvelut edelleen julkisen hallinnon vastuulla, Halla-aho huomauttaa.

EU-tasolla on Halla-ahon sanoin ”ihan liikaa esimerkkejä siitä, miten käy, kun yksityistetty palvelu ei olekaan ollut uudelle toimijalle tarpeeksi tuottoisa tai kun yllättävien katastrofien seurauksena kasvanutta palveluntarvetta ei ole pystytty hoitamaan”.

On näitä pakitusliikkeitä nähty täällä kotimaassakin. Ei ulkoistamisiakaan toisaalta voi yksiviivaisesti tuomita. Pienellä paikkakunnalla hoivapalveluita tarjoava kolmannen sektorin toimija ja Caymansaarten kautta rahaliikenteensä pyörittävä ylikansallinen jätti eivät paini samassa sarjassa, sanoo Halla-aho.

Kuntapolitiikka tarvitsee myös työelämän asiantuntijoita

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n aluepäällikkö Elisa Penders on niitä SDP Tampereen ehdokkaita, joilla on ay-tausta. Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Näin haastavissa olosuhteissa on erittäin tärkeä, että valtuustossa on tietoa ja taitoa päättää myös työllisyyttä koskevista asioista. Ay-liikkeen ihmisiä tarvitaan kuntapolitiikassa, koska me edustamme muun muassa palvelualojen työntekijöitä ja palvelualat työllistävät hurjan määrän ihmisiä, Penders sanoo.

Elisa Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Pendersin omassa vaalikampanjassa ay-tausta näkyy siten, että hän edustaa paitsi sosiaalidemokraattisia arvoja, niin myös oman ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita, joilla voidaan parantaa palvelualojen työntekijöiden arkea.

Ennen kaikkea kampanjassani näkyy se kokemus, mitä ihmisten auttaminen ay-liikkeessä on minulle tuonut. Ay-liike ei keskity ainoastaan työelämän kysymyksiin, vaan myös muihin arjen tärkeisiin asioihin kuten muun muassa päivähoitoon, koulutukseen ja liikenteen sujuvuuteen, unohtamatta tietenkään taloutta, Penders toteaa.

Pendersin mukaan erityisesti kunnallisvaalit on se paikka, jossa on mahdollista vaikuttaa arjen pieniin ja suuriin asioihin.

Tämä on sitä konkreettista vaikuttamista, johon kannustamme myös jäseniämme. Sillä on väliä, kuka valtuustossa ja lautakunnissa on ja kuka päättää juuri Tampereen asioista. Erityisesti haluamme kannustaa äänestämään, jokainen ääni on tärkeä näissä vaaleissa, Penders sanoo.

Timantit ovat ikuisia”

Pirkanmaan vaalityön startti on lauantaina 31.10. järjestettävä Syksyn sävel -työelämäseminaari.

Päätimme siirtää parhaat palat suunnitelmistamme virtuaalisiksi, ja nyt ihka ensimmäinen SAK:laisen ay-liikkeen ja Pirkanmaan demarien Syksyn sävel -seminaari raikaa otsikolla Timantit on ikuisia. Kaikki kiinnostuneet mahtuvat linjoille mukaan kuulemaan, keitä ne timantit ovat.

Seminaarissa pyritään muun muassa kertomaan siitä, miten tärkeää on, että ay-liike tekee myös poliittista vaikuttamistyötä. Pelkkä edunvalvontatyö ei tässä ajassa enää riitä. Edellinen hallitus antoi tästä hyvän kurinpalautuksen. Harmi, että talouden nousukausi meni kikyillessä hukkaan työelämäpäätösten näkökulmasta, Sanni Halla-aho huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

 

SDP Tampere on tyytyväinen pormestari Lylyn talousarvioesityksen painotuksiin

Tampereen kaupungin talousarvioehdotus on valmisteltu koronapandemian ja poikkeuksellisen epävarmojen näkymien keskellä. Pääpaino on arjen ja hyvän elämän elinehtojen eli peruspalvelujen turvaamisessa.

Merkittävää on, että talousarvioesitys ei sisällä veronkorotuksia.

Talousarvioesitys keskittyy talouden tasapainottamiseen. Keskiössä ovat peruspalvelut ja talouden elvytys. Tampere tekee vastasyklistä talouspolitiikkaa, jossa kaupungin isot investoinnit pitävät yllä toimeliaisuutta ja työllisyyttä, sanoo SDP Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Pormestari Lauri Lylyn esityksestä lisärahaa kohdennetaan erityisesti sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponsiin, jotka koskevat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä.

Kaupunki remontoi ja rakentaa kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti, jotta lapsilla ja nuorilla olisi kunnolliset oppimisympäristöt. Näin saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan turvalliset työskentelytilat.

Lisärahaa osoitetaan myös sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämiin toivomusponsiin. Ne koskevat mm. vastaanottopalveluita, ikäihmisten palveluja ja psykososiaalisen tuen palveluja. Vanhustenhoidon hoitajamitoitus toteutetaan. Lisäksi pormestari nostaa ruokajakelun ja työllisyyspalvelujen määrärahoja.

Ensimmäistä kertaa ilmastobudjetissa on mukana ilmastotoimien taloussuunnitelma. Ilmastobudjettia on laajennettu ja konkretisoitu kattamaan koko kaupunkikonserni. Investointien osalta ilmastobudjetti koskee kaupunkikonsernia tytäryhtiöineen.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Pormestari Lylyn esityksessä asetetaan hiilineutraaliustavoitetta tukeva vuosittainen päästöjen enimmäismäärä. Sen etenemistä seurataan (päästöbudjetti) ja eritellään kaupungin ilmastotoimenpiteille budjetoidut taloudelliset resurssit (ilmastotoimien taloussuunnitelma).

SDP Tampere on tyytyväinen, että talousarvioesitys huolehtii Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen lisäksi esitys vahvistaa kaupunkia yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina, Koskinen sanoo.

Tampereen kaupungin talousarvioesitys turvaa sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen.

 

Lisätietoja:

SDP Tampere, hallituksen puheenjohtaja
Jyrki Koskinen, 0400 338 024
jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

Kalle Kallion puhe Rauhantapahtumassa

Hyvät rauhanystävät, Yhdistyneet Kansakunnat täyttää tänään tasan 75 vuotta. Onnea ja ennen muuta kiitos maailmanjärjestölle kaikesta siitä hyvästä, mitä kansojen yhteistyöllä olemme saavuttaneet.

75-vuotiaina meistä jokainen on toivottavasti jo arvokas ikäihminen, mutta YK ei istu kiikkustuolissa, vaikka uutisia seuraamalla voisi joskus siltä tuntua. Ovatko taakse jääneet ne päivät, jolloin YK:n lääkärit rokottivat kehitysmaiden lapsia, reippaat raivaajat puhdistivat koulutien miinoista, riisipellon laitaa kulki maatalousneuvoja tai entä ne sinikypäräiset sankarit, rauhanturvaajat, jotka oikeasti erottivat sotivat osapuolet toisistaan? Missä se on se meidän vanha kunnon YK:mme?

Moni suomalainen varmaan kuvittelee, että rauhanturvaajia ei enää ole olemassakaan. Tai kuka niitä edes kaipaa. Vaikka Suomen uutisissa ei juuri kerrota rauhanturvaajista, heitä on enemmän kuin uskoisi. Kylmän sodan päättyessä, 1990-luvun alussa maailmalla oli noin 10 000 rauhanturvaajaa. Vuosituhannen vaihduttua jo 40 000 ja nyt lähes 100 000 ihmistä turvaa rauhaa YK:n lipun alla. Heitä on niin Kosovossa, Kongossa tai Golanilla, Kashmirissa, Kyproksella kuin Keski-Afrikassa, paikoissa joissa sodan sijaan on nyt hauras rauha. Maailmanjärjestölle on valtavasti kysyntää tässä moninapaisessa, itsekkyyden, ahneuden ja väkivallan riivaamassa maailmassa.

Tänään meidän suomalaisen pitäisi olla huolissamme siitä, miten Yhdistyneiden Kansakuntien roolia vähätellään. YK:n suurena ajatuksena on perustamisesta lähtien ollut se, että maailman kansat sitoutuvat elämään keskenään rauhassa ja tavoittelemaan rauhanomaisia ratkaisuja ongelmiinsa. YK:n tehtävänä on rakentaa rauhaa, yhdistää kansoja, saada ihmiset luottamaan ja rakastamaan toisiaan vihan ja sortamisen sijaan. Tämä rauhanajatus pitää muistaa, kun pohdimme, miten Suomi voi olla mukana parantamassa maailmaa.

Yhdistyneiden Kansakuntien suojissa tehdään valtavan tärkeää työtä. Maailman terveysjärjestö WHO yrittää voittaa koronataudin, jonka takia tätäkään puhetta ei pidetä torilla, Maailman ruokaohjelma täyttää miljoonien vatsat myös tänään, UNHCR huolehtii pakolaisista ja ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi YK:n tärkeimpiä tehtäviä. 2000-luvulla on korostunut työ kestävän kehityksen hyväksi, jotta elämä ylipäätään voi tällä yhteisellä planeetallamme jatkua.

YK:n painoarvosta kertoo sekin, että Sanna Marinin hallitusohjelma vastaa siihen, miten me suomalaiset teemme oman osamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi. Ja meidän on tehtävä osamme, koska tässä maailmassa ei yksikään kansa pärjää yksin oli sitten kyse koronasta tai nälänhädästä, sodasta tai ilmaston kuumenemisesta. Ihmiskunta – siis viime kädessä sinä ja minä – selviämme vain yhdessä. Siksi kiitämme tänään Yhdistyneitä Kansakuntia ja toivomme maailmanjärjestön menestyvän myös seuraavat 75 vuotta.

Kalle Kallio on Työväenmuseo Werstaan johtaja

Pekka Salmi: SDP:n valtuustoryhmä kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle

”Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Raitiotien rakentaminen on kauaskantoinen ratkaisu. Se vaikuttaa Tampereen kehitykseen monella tapaa ja nostaa meidät aivan eri tasolle kansallisesti ja kansainvälisesti. Tänään tehtävällä päätöksellä viemme loppuun jo aikaisemmin linjatun kokonaisuuden. Raitiotietä ei kannata jättää torsoksi, vaan tehdä siitä mahdollisimman toimiva ja tehokas kokonaisuus. SDP tukee raitiotien rakentamista. Perustelen ryhmämme myönteistä kantaa seuraavilla näkökulmilla:

Ensinnäkin ratikka on paras saatavilla oleva ratkaisu tamperelaisen joukkoliikenteen nostamiseksi kokonaan uudelle tasolle, sekä käytettävyyden että käyttöasteen näkökulmasta. Kapasiteetiltaan, välityskyvyltään ja energiatehokkuudeltaan ratikka on ylivoimainen mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna. Tosiasiahan on, että maantieteelle Tampere ei mahda mitään. Sijaintimme kahden järven välissä kapealla kannaksella on kaupunkikuvallisesti upea asia, mutta ihmisten liikkuvuuden kannalta epäedullinen. Bussiliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat rajallisia. Tarvitsemme tehokkaamman joukkoliikennevälineen bussien rinnalle. Ja lähijunat täydentävät kokonaisuutta lähivuosina. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut aina SDP:n tavoitteiden mukaista.

Toiseksi ratikka on kaupunkikehityshanke. Sen avulla varaudutaan kaupungin nopeaan väestökasvuun. Ratikka mahdollistaa tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen rakentamisen hyvien yhteyksien varsille, joihin hakeutuu myös työpaikkoja sekä palveluita. Ratikka kiinnittää yhdyskuntarakenteen ja luo ennustettavuutta investoijille. Ratikan kakkosvaihe mahdollistaa myös Länsi-Tampereen tasapainoisen kehityksen.

Kolmanneksi kaupungin ja kuntalaisten kannalta ei voida myöskään vähätellä ratikan työllistävää vaikutusta, joka rakennusaikaisina suorina vaikutuksina tulee olemaan 1. vaiheessa noin 2200 ja 2. vaiheessa noin 800 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät kuitenkin ratikan mahdollistamisesta asunto- ja infrarakentamisesta. Ratikan on arvioitu johtavan pitkällä aikavälillä noin 7 miljardin, pääasiassa yksityisiin, investointeihin, jotka myös kiihdyttävät väestönkasvua entisestään ja turvaavat osaltaan kaupungin elinvoimaa. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa olisi suorastaan hullua kääntää selkänsä tällaisille mahdollisuuksille.

Neljänneksi hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ryhmämme suhtautuu vakavasti tavoitekustannuksen kasvuun, mutta hanke on edelleen kannattava. Hankkeen hyötykustannusluku on yli yhden, mikä on merkittävää joukkoliikennehankkeelle. Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohje sopii huonosti joukkoliikennehankkeiden kannattavuuden arviointiin, koska matka-aika vaikuttaa laskelmiin merkittävästi. Kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku onkin paljon korkeampi eli 1,69. Siinä on otettu huomioon raitiotien hyötyjä esim. kaupunkirakenteeseen. Allianssimalli on osoittanut toimivuuteensa käytännössä. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksen arvioitu alitus 26 miljoonalla eurolla on merkittävä. Tavoitekustannuksen alitus on mahdollista myös kakkosvaiheessa.

Viidenneksi joukkoliikenteen käyttö ei ole käyttäjän näkökulmasta tekninen kysymys, vaan kysymys on helppoudesta, sujuvuudesta ja käyttäjäkokemuksesta. Oleellinen kysymys on, miksi yksityisautoilija vaihtaisi yhtäkkiä bussiin, jos se on pidempi tai toimii kaasulla tai sähköllä. Sekä tutkimus että käytännön kokemus osoittavat, että ratikka on kaikkien kansalaisryhmien suosima liikenneväline, jonka käyttökokemusta pidetään miellyttävä.

Esteettömyys on ollut ratikan suunnittelun kulmakivi. Pysäkit, kalusto, pysäkkikuulutukset ja vaihtojen helppous luovat kaikki osaltaan esteetöntä kaupunkiympäristöä, joka palvelee paitsi erityisryhmiä, myös meitä kaikki muita kuntalaisia. Ratikka myös lisää tasa-arvoa, koska se tarjoaa todellisen liikkumisen vaihtoehdon autottomille kotitalouksille. Ratikka vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Ratikan myötä arjen sujuvuus paranee siis monelta osin.

Näillä perusteilla valtuustoryhmämme kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle.”

 

Pekka Salmi, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

SDP Tampere huolehtii Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä

Talousarvioehdotus 2021 on valmisteltu koronapandemian ja poikkeuksellisen epävarmojen näkymien keskellä. Pääpaino on perusarjen ja hyvän elämän elinehtojen eli peruspalvelujen turvaamisessa.

Vaikeinakin aikoina on pidettävä huolta lapsista, nuorista ja ikäihmisistä. Talousarvioesitys tukee vahvasti myös työllisyyttä: investoinnit ovat korkealla tasolla ja työllisyyden hoitoon panostetaan.

Vuonna 2021 rakennamme koronan jälkeistä aikaa. Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere, sanoo pormestari Lauri Lyly.

Lisärahaa esitetään sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponsiin, jotka koskevat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja, minimituntien ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä.

SDP Tampere pitää ryhmäkoot kohtuullisina, remontoimme ja rakennamme kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti

Merkittävää on, että ensimmäistä kertaa ilmastobudjetissa on mukana ilmastotoimien taloussuunnitelma. Ilmastobudjettia on laajennettu ja konkretisoitu kattamaan koko kaupunkikonserni ja investointien osalta koko kaupunkikonserni tytäryhtiöineen.

Osana Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaa mahdollistetaan kaupungin koko rakennuskannan hiilijalanjäljen seuranta, mikä huomioidaan jatkossa tilahankkeiden suunnittelussa, sanoo Lyly.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Pormestarin esityksessä asetetaan hiilineutraaliustavoitetta tukeva vuosittainen päästöjen enimmäismäärä ja seurataan sen etenemistä (päästöbudjetti) sekä eritellään kaupungin ilmastotoimenpiteille budjetoidut taloudelliset resurssit (ilmastotoimien taloussuunnitelma).

SDP Tampere pitää ryhmäkoot kohtuullisina, remontoimme ja rakennamme kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti, jotta lapsilla olisi kunnolliset oppimisympäristöt. Samalla saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan turvalliset työskentelytilat.

Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun. Vuonna 2021 oppilasmäärän arvioidaan kasvavan 450 oppilaalla.

Huolehdimme Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen lisäksi vahvistetaan Tamperetta yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina, Lyly sanoo.

Pormestarin talousarvioesitys kohdentaa rahoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponsiin

Lisäksi liikuntaolosuhteita parannetaan: Sorsapuiston tekojäärata valmistuu ja toimii liikuntakenttänä myös kesäisin, Kaupin uusi huoltorakennus valmistuu ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa.

Pormestarin talousarvioesitys kohdentaa rahoitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan toivomusponsiin: mm. vastaanottopalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä psykososiaalisen tuen palveluihin sekä lisää ruokajakeluun 100 000 euroa.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto

Hyvä uutinen on, että Pirkanmaan laajuinen työllisyyden kuntakokeilu käynnistyy. Pormestarin talousarvioesitys tuo miljoona euroa lisää työllisyyskokeiluun.

Asuinalueisiin panostetaan mm. siten, että ratikan eteläisen päätepysäkin ympäristössä Hervantajärvelle rakennetaan monipuolista asumista. Peltolammia uudistetaan ja täydennysrakentamisen asemakaavoitus aloitetaan.

Lastensuojelun sijaishuoltoon perustetaan vuoden 2021 aikana uusi osasto. Osasto perustetaan Kuusikon perhetukikeskukseen.

Näin vastataan kiireellisten sijoitusten kasvuun ja nykyisten osastopaikkojen riittämättömyyteen, kertoo Lyly.

 

Teksti: Jyrki Liikka Kuva: Ismo Alhoniemi

Ruusuklubi edustaa sosialidemokratiaa

Hervannan sosialidemokraattien ideapalaverissa syntyi ajatus, joka nyt tunnetaan Ruusuklubina. Ei puhuta herrakerhosta sikareineen ja konjakkeineen, vaan yhteiskunnallisesta keskustelusta yli puoluerajojen.

Ruusuklubi edustaa sosialidemokratiaa eli radikaalia rakkautta ja kansanvallan, demokratian sekä yhteisvapauden lisäämistä ja monipuolistamista, sanoo Hervannan sosialidemokraattisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Stefan Smirnov.

Hervannan sosialidemokraattien järjestämän Ruusuklubin tilaisuudet ovat avoimia yleisötilaisuuksia. Varapuheenjohtaja Stefan Smirnov toivottaa Ruusuklubille tervetulleiksi kaikki politiikasta ja Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä kiinnostuneet. Jokaisen illan alustaa kutsuttu puhuja ja puheenvuoron jälkeen alkaa keskustelu.

Idea Ruusuklubista lähti liikkeelle viime keväänä, kun toukokuussa ja kesäkuussa Hervannan demarien aktiivit kokoontuivat suunnittelemaan toiminnan aktiviointia ja monipuolistamista.  Ruusuklubi on Punkkua ja politiikkaa -tapahtumien perinteen jatkaja.

– Ajatuksen hain Yhdysvaltain DSA-liikkeeltä (Democratic Socialists of America) ja toisaalta Itävallan tovereilta eli SPÖ:ltä, jotka molemmat käyttävät poliittisessa viestinnässään ruususymboliikkaa. Yhdysvalloissa DSA-liikettä ovat olleet elvyttämässä Bernie Sanders ja Alexandria Ocasio-Cortez, joten eräänlaista nostetta ja näkyvyyttä olemme koettaneet hakea samanlaisella symboliikalla sekä poliittisen viestinnän sisällöllä, sanoo Smirnov.

Ruusuklubin tavoitteet on ilmoitettu tiiviisti ja selkeästi jokaisen tilaisuuden mainoksessa. Ruusuklubissa käydään keskustelua populismin nousun muodostamasta uhasta demokratialle ja edistykselle.

– Keskustelua käydään hyvässä hengessä yli puoluepoliittisten rajojen, turvallisen tilan periaatteen mukaan, kiinnostavien alustusten pohjalta. Keskusteltaessa moniäänisyyttä edistetään, ilman että annetaan tilaa öyhötykselle, Smirnov huomauttaa.

Puhujina ei ole pelkästään demareita. Ruusuklubin ajatuksena on yleisöpohjan ja potentiaalisten kiinnostuneiden kuuntelijoiden monipuolistaminen ja laajentaminen. Smirnovin mukaan mitä useampi puolue on edustettuna, sitä laajempi on potentiaalinen kuunteleva yleisö.

– Toisaalta ollessamme pääministeripuolueen roolissa ja saatuamme Suomeen tamperelaisen demaripääministerin, on ajatuksena myös hallituspuolueiden välisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen. Paikallisen edustuksen vähäisyyden vuoksi RKP on ainoana hallituspuolueena jäänyt pois, Smirnov sanoo.

Korona peruutti kolmannen tapahtuman

Tähän mennessä on järjestetty kaksi Ruusuklubia, kolmas tapahtuma olisi ollut ohjelmassa tässä kuussa. Ensimmäisen Ruusuklubin avasi elokuussa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Paikalla oli noin 15 Hervannan demarien jäsentä, mutta myös 20 muuta Varjobaarin asiakasta kuunteli keskustelua ja useimmat myös osallistuivat keskusteluun.

– Ruusuklubilla keskustelua käydään hyvässä hengessä yli puoluepoliittisten rajojen ja turvallisen tilan periaatteen mukaisesti. Keskusteluja edeltää alustus, sanoo Stefan Smirnov.

Syyskuussa mikrofonin takana oli Nokian Vihreiden hallituksen jäsen Ilkka Veiström. Koronan vuoksi yksityistilaisuutta varten varatussa kabinetissa oli viisitoista osallistujaa.

Lokakuun tilaisuus, jossa vasemmiston Noora Tapion oli tarkoitus puhua köyhyyden vähentämisestä Tampereella ja Suomessa, peruttiin Tapion omasta aloitteesta.

– Tapio vetosi nopeasti pahenevaan koronatilanteeseen. Hänen alustuksensa siirtyy näillä näkymin ensi toukokuulle eli kuntavaalien jälkeiseen aikaan, sanoo Smirnov.

Korona on isona varjona Ruusuklubinkin tilaisuuksien yllä. 18.11. Keskustan Jouni Ovaska tulee puhumaan otsikolla ”Punamullan tulevaisuutta rakentamassa”. Smirnov toivoo koronatilanteen parantuvan marraskuuhun mennessä.

– Nähdäkseni juuri Ovaskan tilaisuudelle olisi tilausta tässä valtakunnanpoliittisessa tilanteessa.

Kuntavaalit on keskeisessä roolissa Ruusuklubin tilaisuuksissa joulukuusta alkaen. Joulukuussa Inna Rokosa kertoo kokemuksistaan kunnallispolitiikassa ja siitä mitä on oppinut poliittisen uransa aikana. Tammikuussa Pia Viitanen puhuu lähiöpolitiikasta valtiovarainministeriön näkökulmasta.

Viitasen jälkeen tulevia esiintyjiä ei ole vielä valittu. Tarkoituksena on Smirnovin mukaan saada paikalle SDP:n ehdokkaita, joiden läpipääsy on mahdollista, mutta silti ei täysin varmaa. Niminä ovat nousseet esiin muun muassa Jyri Keränen, Antti Hiitti ja Ilkka Porttikivi.

Lisää käsipareja tarvitaan

Vielä toistaiseksi Ruusuklubi-nimen alle ei ole suunnitteilla muita tapahtumia, mutta osa jäsenistöstä on toivonut tapahtumien sisällön monipuolistamista toiminnallisempaan suuntaan.

– Katsomme kevään osalta, onko tällainen tavoite kuinka mahdollista ja helposti järjestettävissä. Kaikenlainen monipuolistaminen toiminnan näkyväksi tekemiseksi on vahvasti toivottavaa. Kuten myös tilaisuuksien jatkaminen sekä Hervannassa että keskustassa vuorokuukausina, Smirnov toteaa.

Smirnov sanoo suoraan, etteivät Hervannan demarien omat käsiparit riitä kovin pitkälle Ruusuklubin järjestämisen kanssa. Mies toivookin, että etenkin keskustassa järjestettäviin tilaisuuksiin saataisiin houkuteltua mukaan ainakin yksi muu puolueosasto.

– Pöytä on katettu käytännössä valmiiksi eli ilmaista ja näkyvää toimintaa olisi tarjolla mille tahansa puolueosastolle, joka tahtoo toiminnalleen näkyvyyttä ja huomiota.

Ruusuklubin työryhmässä on Smirnovin lisäksi mukana Eija Kamppuri, Kari Peltovirta, Joanna Leino ja Kaapo Asuma.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tule mukaan päättämään paremmasta arjesta – lähde SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin!

Ensi kevään kuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman kuntasi tulevaisuuteen.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa turvaa ja toivoa tulevaisuuteen, luoda hyvinvointia jokaiseen Suomen kuntaan. Meille on tärkeää, että jokainen ihminen voi elää hyvää elämää ja kokea arvostusta ja osallisuutta omassa kotikunnassaan.

Kunnissa päätetään toimivan arjen asioista. Kunnat päättävät esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä ikäihmisten palvelujen järjestämisestä. Kunnissa päätetään myös, millaisia urheilu-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita on asukkaille tarjolla sekä siitä, miten asuinympäristöjä kehitetään. Sosialidemokraatit haluavat, että kuntien palvelut toimivat ja helpottavat ihmisten arkea.

Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus sekä osaamista ja kasvua tukeva toisen asteen koulutus ovat tae sille, että lapsemme ja nuoremme pärjäävät tulevaisuudessa. Haluamme tukea perheitä ja varmistaa, että perheiden pienimmillä on turvallinen kasvuympäristö.

Meille on myös tärkeää, että jokainen ihminen voi ikääntyä ihmisarvoisella tavalla. Haluamme huolehtia siitä, että ikäihmisten palvelut toimivat ja ikääntyvien itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan jokaisessa Suomen kunnassa. Arvostamme ikääntyviä ja heidän kanssaan työtään tekeviä.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Laadukkaat palvelut, turvallinen ja siisti asuinympäristö sekä arjen sujuvuudesta huolehtiminen ovat sosialidemokraateille sydämen asioita. Meille kyse on ihmisistä ja inhimillisyydestä.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Lähde ehdolle kuntavaaleihin tai mukaan tukiryhmiin ja vaalityöhön. Sinua tarvitaan!

Sanna Marin
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri

SDP Tampere | Ari Wigelius

Tampereen ruokajonot ovat kasvaneet hälyttävästi

Korttelin ympäri kiertävät ruokajonot ovat herättäneet tamperelaiset surulliseen tilanteeseen. Avun tarve ruokajonossa on noussut hälyttävästi. Olen ollut tietoinen koronakriisin myötä lisääntyneestä avuntarpeesta, mutta en sen kasvun tasosta. Varsinkin kun nostetaan esiin, keitä nämä avuntarvitsijat ovat, eläkeläisiä, lapsiperheitä sekä nuoria. Juuri heitä, jotka ovat muutenkin tiukoilla.

Pidän ruokajonona hyvinvointiyhteiskunnassa häpeällisinä, meillä tulee olla yhteiskunnan tukiverkot sillä tasolla, ettei kenenkään tarvitse jonottaa lapsilleen tai vanhemmille tuntikaupalla ruokakassia. En myöskään pidä hyvänä, että rahoituksen varmistamiseksi tarvitsee käynnistää lyhytaikaisia lahjoituskampanjoita, vaan nämä varat tulee varmistaa yhteiskunnan tukien kautta pitkäjänteisinä tukina.

Sosialidemokraattina pidän kuitenkin tärkeänä, että pystyisimme pitämään nämä ihmiset kokonaan poissa avuntarpeesta ja he pystyisivät elämään itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on nostaa ihmisiä, ei painaa maahan tukiverkostoja kutoessa. On selvää, että kaipaamme sosiaaliturvauudistusta. Tähän pidän parhaimpana yleisturvan takaamista kaikille kansalaisillemme.

Tampereella avun tarpeeseen on vastattu köyhyystyöryhmän perustamisella, jonka pormestari Lauri Lyly nimesi vuonna 2018. Ryhmän pj Mikko Aaltonen sekä vpj apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ovat tuoneet valtuustolle työryhmän esityksiä, joiden avulla olemme pyrkineet estämään köyhyyden kasvua.

Ruoka-apu on saanut tänä vuonna tukea Tampereen kaupungilta 130 000 euroa, joista 80 000 euroa tuli köyhyystyöryhmän esityksenä sekä 50 000 euroa elokuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan ylimääräisenä tukena. Tuen määrän kasvuun on siis varauduttu, mutta sekään ei ole silti riittänyt.

Ruoka-apu on yksi keino auttaa, mutta valtuusto pyrkii monin eri keinoin vähentämään eriarvoisuuden kasvua sekä huolehtimaan avun tarvitsijoista. Esimerkiksi valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Huoltsun aukioloaikojen laajentamiseksi tuo avuntarvitsijoille heidän tarvitsemaan lämpöä ja tukea.

Koronakriisi on tuonut meille haasteen, jota maan hallitus sekä Tampereen kaupunginvaltuusto ovat pyrkineet ratkaisemaan hyvin haasteellisessa tilanteessa. Emme ole kansakuntana kohdanneet tällaista haastetta, joten kaikkia kipupisteitä emme pysty tunnistamaan heti, mutta pyrimme ratkaisemaan niitä yhdessä mahdollisimman hyvin.

Ruokajonoissa seisoville haluan ilmaista osaltani pahoitteluni, etten ole pystynyt kaupungin päättäjänä riittävällä tasolla varmistamaan tuen määrää. Uskon, että valtuusto tulee korjaamaan tämän asian nopealla aikataululla.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

”Sote olisi jo aika saada maaliin”

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo sote-valmistelun etenevän aikataulussaan. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi hetki sitten ja edessä on peräti 800 lausunnon luku-urakka.

– Tavoite on ja pysyy siinä, että lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Toteutuksen aikataulu on tiukka, mutta jos kaikki sujuu hyvin, perustetaan maakunnat ensi vuonna ja järjestämisvastuu siirtyisi sote-maakunnille vuonna 2023, Hakari sanoo.

Kari Hakari toimii STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä. Hakari aloitti tehtävässään 1.5. ja määräaikainen nimitys kestää 30.4.2025 asti. Hakari toimi vuosina 1996-2017 Tampereen kaupungin johto-, esimies- ja projektitehtävissä.

2016–2017 hän toimi Pirkanmaan liiton sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana. Vuosina 2017–2019 Hakari työskenteli valtiovarainministeriössä muutosjohtajana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutehtävissä.

Hakari aloitti syksyllä 2019 STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla johtavana asiantuntijana sote-uudistuksen valmistelussa. Hakarin voidaan siis sanoa olevan kävelevä sote-uudistuksen tietopankki.

Hakari ei ota kantaa vertailuun Iisakinkirkon rakentamisesta (rakentaminen kesti 40 vuotta), mutta muistuttaa, että sote-uudistustakin on ajettu jo kohta 20 vuotta.

–  Joten nyt se olisi jo aika saada maaliin. Toki lakipaketti on edellistä pienempi, kun monialaisen maakunnan sijaan nyt valmistellaan sote- ja pelastuspalveluita koskevaa uudistusta. Tästäkin huolimatta muutos on massiivinen ja hallintoreformina varmasti suurempi kuin mikään aikaisempi, Hakari huomauttaa.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään

Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltiin jo edellisen hallituksen aikana. Hakari oli tuolloin Pirkanmaan liiton muutosjohtaja. Näiden kahden jättimäisen valmistelutyön suurimmaksi eroksi mies näkee sen, että nyt keskitytään sote- ja pelastuspalveluihin.

STM:n sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari.

– Muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pelkistetysti. Merkittävä ero on tietenkin myös se, että tässä uudistuksessa ei ole mukana valinnanvapauslainsäädäntöä. Itse uudistuksen tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuin viime kerralla. Vaikka euromääräistä säästötavoitetta ei tällä kertaa ole, on tälläkin uudistuksella tarkoitus hillitä kustannusten kasvupainetta, sanoo Hakari.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään Hakarin mukaan nykyisessä valmistelussa mahdollisimman paljon.

– Osa lakiteksteistä on saatu vanhoista pohjista ja erityinen huomio on kiinnitetty perustuslakivaliokunnan kannanottoihin edellisen uudistuksen aikana. Tällä pyritään muun muassa ehkäisemään uudistukseen liittyviä perustuslaillisia riskejä, Hakari toteaa.

Kunnille jää soteen välillisesti liittyviä tehtäviä

Hakari muistuttaa, että vaikka kunnilta poistuu sote-palveluiden järjestämisvastuu, jää niille soteen välillisesti liittyviä tehtäviä.

-Näistä tietenkin tärkein on niin sanottu Hyte eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Esimerkiksi kunnan sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla voidaan vaikuttaa sote-palveluiden tarpeeseen pidemmällä aikavälillä. Tämän takia kunnan ja sote-maakunnan välillä on monia yhdyspintoja, Hakari huomauttaa.

Kuntien ja sote-maakuntien välille on Hakarin mukaan rakennettava toimivat yhteistyöjärjestelmät. Hakari huomauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan jatkossa myös yksi sote-maakuntien rahoitusperuste.

Monialaista maakuntaa ja sen sisältöjä selvitetään parhaillaan parlamentaarisesti. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millainen malli parlamentaarisen valmistelun myötä syntyy. Hakari huomauttaa, ettei uudistus kuitenkaan tule voimaan vielä tällä vaalikaudella.

Teksti: Ismo Alhoniemi
Kuvat:
Sosiaali- ja terveysministeriö/Maria Miklas