Lauri Lyly demareiden pormestariehdokkaaksi

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päätti kokouksessaan asettaa Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleissa.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan valtuustokausi 2017–2021 alkoi poikkeuksellisella yksituumaisuudella.

– Neuvottelimme valtuustoryhmien kanssa sujuvat askelmerkit pormestariohjelmaan tulevalle kaudelle. Kuluneen kauden ykkösjuttu on ollut kaupungin talouden tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen.

Talouden tasapainottamisohjelman avulla vuoden 2021 talousarvio saatiin tasapainoon, vaikka koronakriisi näkyy toteutuneissa talousluvuissa.

Myös työllisyyden kuntakokeilulla edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana saatiin hyviä tuloksia.

– Harmillisesti tuolloin kokeilua ei ollut mahdollista jatkaa, mutta nyt olemme käynnistämässä sitä uudelleen. Odotamme siitä vaikuttavia työkaluja työllisyyden hoitoon, ja toivomme sen jäävän pysyvästi kuntien tehtäväksi.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkia on kehitetty etunojassa ja Tampere on vastannut kasvaviin palvelutarpeisiin.

Sote-uudistusta odotettiin toteutuvaksi jo viime kaudella, mutta sen maaliin saaminen siirtyi ja on tulevan valtuustokauden tehtävänä. Tampere tarvitsee jatkossakin toimivat sote-palvelut.

Lyly huomauttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien on haettava oma roolinsa elinvoiman ja kasvatuspalveluiden keskiössä.

– Uudessa tilanteessa palvelujamme ja elinvoimaamme on kehitettävä. On huolehdittava ilmastotavoitteista ja turvallisuudesta sekä vastattava investointitarpeisiin mm. kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin etupainoinen ja inhimillinen kehittäminen luo kasvua, työpaikkoja ja vetovoimaa.

Lyly haluaa viedä eteenpäin nyt alulle saatuja suuria uudistuksia. Yksi tärkeä kohde on Tampereen veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen korkeakoulu- ja opetuskeskittymänä.

– Listalla on monia hankkeita: Asemakeskus, Suomirata, Hakametsän Sport Campus, Ruotulan puurakentaminen ja Hiedanrannan hiilineutraali kaupunginosa sekä mm. Viinikan alueen kehittäminen vedenpuhdistamon siirryttyä.

– Viime kausi oli toteuttamisen aikaa, ja sellaiselta tulevakin kausi näyttää. Yhteistyöllä saamme parhaimmin tuloksia aikaiseksi, Lyly summaa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.-13.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021.

Kalle Högbacka: ”En ajatellut kuvauksen aikana mitään!”

SDP Tampereen vaaliehdokaskuvaukset alkoivat tänään. Ensimmäinen kuvattavamme oli näyttelijä Kalle Högbacka.

Kalle Högbacka kävi muutama viikko sitten hammaskiven poistossa. Usein ihminen onnistuu etukäteen pohtimaan tulevaa operaatiota läpi uudelleen ja uudelleen.

– Voin helposti kuvitella, että tällaisen valokuvaamisen kanssa on helposti sama juttu. Sitä jännittää vähän suottakin liikaa.

Hyvä uutinen on, että kuvaus ei sattunut missään kohdassa.

– Kuvattavana oleminen on suhteellisen helppoa. Istu tuolilla, katso kameraan ja tee se, mitä kuvaaja pyytää.

Högbacka valitsi asukseen mustan kokonaisuuden ja tyylikkään solmion. Hän pyrki välttämään vaatteissa isoja kuvioita.

– Sitähän sanotaan, että musta ja valkoinen eivät ole kuvauksessa kovin hyviä valintoja, minkä vuoksi tämä valinta on mielenkiintoinen.

Kuvattavat käyvät ensin maskeerauksessa, joka on tärkeä osa kuvaukseen valmistautumista.

– Sanoin meikkaajille, että peittävät minun silmäpussini, Högbacka kertoo.

Kameran edessä kannattaa keskittyä omaan hyvän oloon eikä ajatella ikäviä ajatuksia.

– Laita vaikka mielivaatteesi päälle, niin tulee rento fiilis, ja sitten kuvaajan on helppo vangita sielusi.

Högbackan mielestä valokuvaus meni hyvin.

– Itse en ajatellut kuvauksen aikana mitään. Istuin tuolille ja lähinnä odotin, että kuvaaja sanoo, että tämä on nyt valmis.

Tällä kertaa viimeinen otos vaikutti parhaalta.

– Valokuvaus menee ohi nopeasti, vähän niin kuin se hammaskiven poisto.

Kuvaukset toteuttaa valokuvaaja Jouko Järvinen ja meikkauksen hoitaa Santalahden Tredun opiskelijat.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Tampere retkeilyn ykköskaupungiksi!

Luonto, luonnossa retkeily, nuotiolla istuminen ja hiljaisuudesta nauttiminen ovat olleet minulle aina tärkeätä. Viime vuonna tutustuin entistä enemmän sekä Tampereen että lähiseudun, myös vähän kauempana oleviin retkikohteisiin.

Keväällä päätin käydä monien vuosien jälkeen katsastamassa, miltä näyttää Hervantajärvellä, ja uudella Viitastenperän ja Makkarajärven luonnonsuojelualueella. Yllätys oli suuri, kun heti ensimmäinen infotaulu oli jo parhaat aikansa nähnyt ja ne harvat reittiopasteet kaipasivat myös korjausta. Alueen maasto oli osittain kovinkin kostea, ja kulkua ohjaamaan olisi tarvittu paikoin pitkospuita ja selkeämpää ohjeistusta siitä, missä tulisi kulkea.

Reitillä riitti katselemista, luonto oli monipuolinen ja maisemat kauniita. Eväät syötiin ilman nuotiota, koska nuotiopaikkoja ei ollut merkitty. Nuotioita oli kylläkin alueella pidetty.

Tämän kaikin puolin antoisan retkipäivän kokemusten perusteella laadin valtuustoaloitteen, koska alue kaipaa kehittämistä. Uuden Hervantajärven asuinalueen asukkaat tulisivat käyttämään lähimetsää, joten on oleellista varmistaa luonnonsuojelualueen reitistö kuntoon.

Aloitteeni ”Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantamiseksi ja pääreitin kunnostamiseksi” jätin viime vuoden huhtikuun valtuustossa ja aloite etenikin nopeasti päätöksenteossa. Syyskuun kaupunginvaltuustossa aloite oli jo käsittelyssä ja vastaus oli myönteinen.

Joulukuussa asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi ”Retkeilyn Kehitysohjelman 2021–2025” ja siihen on kirjoitettu Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen kehittämistarpeita, niitä aloitteessani esiin tuomiani. Ilokseni ohjelmassa alueelle ehdotetaan rahoitusta jo tälle vuodelle, jotta aluetta päästään suunnittelemaan ja rakentamaan. Ekokumppanit ja kaupungin Kiinteistötoimi huolehtivat retkeilyalueista yhteistyössä.

Kehitysohjelma on Tampereen ja lähiseudun retkikohteiden kehittämisen kannalta merkittävä. On oleellista, että ohjelman kehittämiskohteisiin sitoudutaan, jotta ohjelman tavoite ja visio ”Tampere – Luontomatkailun pääkaupunki” toteutuu.

Tampereella on mahdollisuus olla retkialueiden mallikaupunki, onhan meillä hyvänä esimerkkinä Kintulammi ja luonnonsuojelualueiden lisääminen.

Anne Liimola

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Sdp valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja

Luontoretkeilijä

Kuva: Eija Kamppuri

Valtuustoaloite uuden yhteisöllisen koulutalon rakentamiseksi Pohjois-Hervantaan

Hervanta on Tampereen suurin asuinalue noin 25 000 asukkaallaan. Arvioiden mukaan väkiluku kasvaa tulevaisuudessa yli 30 000 asukkaaseen. Hervannan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat erityisesti korkeakoulut, täydennysrakentaminen, laajat työpaikka-alueet ja raitiotie.

Tampereen kaupunki suunnittelee Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon saneerausta. Toisena vaihtoehtona tutkitaan uudisrakennuksen rakentamista.

Segregaation ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii jatkuvasti toimenpiteitä. Etelä-Hervannan uuden koulutalon myötä on vaarana, että Pohjois-Hervannan koulutalon houkuttelevuus heikkenee. Uuden koulutalon rakentaminen myös Pohjois-Hervantaan olisi erittäin perusteltua. Uusi koulutalo olisi tukipilari kehitettäessä Hervantaa kohti sosiaalisesti kestävää kaupunginosaa. Uusi koulurakennus turvaisi laadukkaan oppimis- ja harrastusympäristön alueen lapsille ja nuorille sekä viihtyisän työympäristön koulun henkilökunnalle. Koulun merkitys lapsiperheiden arkeen ja turvallisuuteen on valtava.

Uuden koulurakennuksen tilat pystyttäisiin mitoittamaan arvioidun oppilasmäärän mukaiseksi. Koulun henkilökunta, lapset ja nuoret sekä alueen asukkaat tulisi osallistaa koulurakennuksen suunnitteluun heti alusta lähtien. Suunnittelussa on huomioita niin lasten ja nuorten kuin koulun henkilökunnan tarpeet. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuus valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Viime ajat ovat osoittaneet, että myös koulumaailmalta vaaditaan nopeaa reagointi- ja mukautumiskykyä. Vanhan rakennuksen remontointi ei korvaa uudisrakennuksen tuomia mahdollisuuksia, joita nykypäivän velvoitteet edellyttävät. Jo pelkästään uusi opetussuunnitelma sekä uusi teknologia ovat muuttaneet koulumaailmaa niin valtavasti, että vanha rakennus ei taivu niihin edes uudistettuna. Uusi rakennus mahdollistaisi myös toimivan aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Uudesta koulutalosta tulisi suunnitella koko Pohjois-Hervannan yhteinen harrastus- ja kokoontumispaikka. Uusi rakennus tulisi suunnitella siten, että se mahdollistaisi runsaan käytön kouluajan ulkopuolellakin, niin sisällä kuin ulkona. Uusi rakennus toisi uusia harrastusmahdollisuuksia alueen asukkaiden käyttöön.

Uusi, ajanmukainen koulu on koko kaupunginosan vetovoimatekijä, joka houkuttelisi uusia asukkaita alueelle. Uuden koulun arkkitehtuuria voisi suunnitella Raili ja Reima Pietilän hengessä ja esimerkiksi puuta hyödyntämällä. Tavoitteena tulisi olla koulu, josta kaikki hervantalaiset voivat olla ylpeitä.

Uusi koulurakennus mahdollistaisi myös uuden tutkimustiedon hyödyntämisen koulurakenneuksen suunnittelussa. Koulujen psykososiaalista ympäristöä on tutkittu paljon ja toisaalta myös oppimisteknologioita. Nyt fyysisten ympäristöjen tutkimus on alkanut nousta. On tärkeää yhdistää nämä tiedot, ja tarkastella kaikkia tekijöitä yhdessä. Kun opettajat ja oppilaat otetaan mukaan tilojen suunnitteluprosessiin, se lisää hyvinvointia. Kuullut epäkohdat on sitten otettava huomion myös toteutuksessa. Jos vain kuunnellaan, pettymys on kova.

Uusissa oppimisympäristöjen suunnittelun malleissa otetaan huomioon esimerkiksi yhteisöllisyyden ja toisaalta yksilöllisyyden, mukavuuden ja toisaalta terveellisyyden, uudenaikaisuuden ja toisaalta perinteisyyden. Parien avulla suunnitellaan toimivia ja muokkautuvia tiloja, niin että kumpaakaan päätä ei unohdeta. Suunnittelun pääosassa ovat tilojen käyttäjät.

SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että uuden koulurakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on oppimisympäristön, kolmiportaisen tuen, pedagogiikan sekä alueellisen eriarvoistumiskehityksen vähentämisen näkökulmasta selkeästi perustellumpi ja vetovoimaisempi vaihtoehto kuin vanhojen tilojen peruskorjaus. Näin myös liikuntatilat koulussa saataisiin suuremmiksi ja paremmin koko Hervannan aluetta ja liikuntapalveluiden tarpeita palveleviksi. SDP:n valtuustoryhmä tiedostaa, että uudisrakennus on kalliimpi vaihtoehto, mutta pitää sitä kuitenkin perusteltuna satsauksena alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin.

Esitys: Esitämme, että saneerauksen sijaan Pohjois-Hervantaan rakennetaan uusi koulutalo, joka palvelee hervantalaisten tarpeita mahdollisimman monipuolisesti.

Tampereella 25.1.2021

Tampereen SD. valtuustoryhmä

Pormestari Lauri Lyly: ”Tampereen talous on tasapainossa”

Tampereen kaupungin vuoden 2020 alkuperäisessä budjetissa kunnallisverojen tuotoksi arvioitiin 865 miljoonaa euroa. Nyt tiedämme, että toteutuma on 867 miljoonaa euroa.

Kiinteistö- ja yhteisöveroja on saatu kutakuinkin se määrä, mitä alun perin ajateltiin.

Tulopuolella tilanne on varsin hyvä.

– Vuoden 2020 tulopuoli ei yllättävästi laskenut niin alas kuin keväällä valtion ja Kuntaliiton ennusteet osoittivat. Verotulojen hyvä kehitys, omat talouden tasapainottamistoimenpiteet ja valtion koronatuet antavat meille ylijäämäisen tilinpäätöksen viime vuodelta, kertoo pormestari Lauri Lyly.

Tukien kokonaismäärä liikkuu 80–90 miljoonan euron välissä ja euroja on tullut monia väyliä pitkin. Tukea on saatu mm. joukkoliikenteeseen, maskeihin ja rokotuksiin.

– Valtiota on syytä kiittää riittävistä koronakorvauksista, muistuttaa Lyly.

Ylijäämään vaikuttanut mm. se, että tapahtumia on järjestetty vähemmän. Lisäksi säästöjä on tullut esimerkiksi siitä, että matkustamista on vähennetty.

– Kaupungin ylijäämä on viime vuoden osalta 50–60 miljoonaa euroa.

Suhteessa muihin kaupunkeihin Tampereen asema on parantunut, sillä ratkaisevia päätöksiä on tehty etukäteen.

– Jos valtiota voi kehua oikea-aikaisista toimenpiteistä, on hyvä muistaa, mitä olemme itse tehneet. Kaupungin talous on laitettu tasapainoon jo vuosien 2018–2020 aikana.

Viime vuoden tulos auttaa tänäkin vuonna siten, että kaupunki voi vähentää lainanottoa.

– Investoinneissa omarahoitusosuus on noussut yli 60 %:iin, mitä olemme koko ajan tavoitelleet. Sekin erinomainen seikka viime vuoden osalta.

Hyvä asia tätä vuotta koskien on myös se, että kunnallisverotulojen arvio tälle vuodelle on 869 miljoonaa euroa, jonka voidaan olettaa toteutuvan.

Kokonaisuuden kannalta hyvin olennaista on, että kaupungin henkilökunta on ollut pitkämielinen ja tehnyt yhteistyössä merkittäviä toimenpiteitä.

– Henkilöstön sitoutumisella on ollut äärimmäisen suuri merkitys, Lyly kiittää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite kotimaisen kalan ja kotimaisten kausituotteiden (kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat) osuuden lisäämiseksi päiväkotien ja koulujen ruokatarjonnassa.

Kaupungin ruokapalvelusta vastaava Pirkanmaan Voimia kertoo kalojen ja kalatuotteiden tulevan pääosin EU-alueelta. Tavoitteena tulisi olla, että kotimainen järvikala esim. särki ja hauki ovat entistä useammin ruokalistalla eikä lohi ja seiti.

Jos lohta käytetään, tulisi sen aina olla kotimaista. Esim. norjalaisen lohen hiilijalanjälkeä kasvattaa erityisesti kuljetuskustannukset. Mitä lähempää tuotteen alkuperä on peräisin, sitä vähemmän tulee kuljetuskustannuksia.

Voimia kertoo, että peruna ja kaalit ovat kotimaista, hyvä niin, ja porkkana pääosin suomalaista, kausittain ulkomailta. Tarkempaa tietoa, mistä porkkanat kausittain tulevat ei löydy, ei edes mainintaa EU:sta.

Salaatit, tomaatit ja kurkut tulevat pääosin EU- alueelta, kausittain suomalaista. Hedelmistä todetaan, että omenat ja päärynät tulevat pääosin EU:n alueelta. Marjoista ei löydy mainintaa.

Kotimaisuus pitäisi olla ensisijaista ja erityisesti syksyllä tulisi olla tarjolla kotimaisia tuoreita marjoja ja hedelmiä. Kotimaisuus lisäisi mahdollisesti myös luomu-ja lähituotteiden osuutta.

Valtuustoaloitteessani esitän, että päiväkotien ja koulujen ruokatuotannossa lisätään ruokalistalle kotimaisen kalan osuutta (vähennetään ulkomaisen kalan osuutta) ja kotimaisuusaste nousee myös kasvisten, vihannesten, marjojen ja hedelmien puolella. Aloitteen vastauksessa tulee selvitä mm.

millaisella aikataululla kotimaisuusasteen nostamiseen päästään,
miksei kotimaista kalaa ole enemmän tarjolla jo nyt,
miksi kotimaisia puutarha- ja metsämarjoja ei käytetä enempää?

25.1.2021

Anne Liimola (SDP)

Valtuustoaloite luonnonhoidollisen kulotuksen lisäämiseksi

Tuli on kuulunut osaksi metsien luonnollista kiertokulkua. Metsäpalojen tehokas sammuttaminen ja kulotuksesta metsänhoidollisena toimenpiteenä luopuminen on aiheuttanut uhkan luonnon monimuotoisuudelle. On olemassa tiettyjä lajeja, jotka ovat erikoistuneet elämään vain palaneessa puussa ja nyt sen vähäisen määrän vuoksi nämä lajit ovat vaarassa kadota kokonaan suomalaisista metsistä.

Yksi ratkaisu luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen on luonnonhoidollinen kulotus. Luonnonhoidollisessa kulotuksessa metsänomistaja voi hakata arvopuuston pois, mutta jättää riittävästi säästöpuita. Kulotuksen jälkeen maa taimettuu sekametsäksi, jossa on valmiiksi paljon lahopuuta.

Luontaisesti taimettumaan jätetty kulotettu metsä on noin 15 vuodessa metsittynyt monimuotoiseksi nuoreksi sekametsäksi. Metsäksi, jossa luonnon monimuotoisuus teteutuu luonnollisella tavalla ja lajien runsaus on ihan toista luokkaa, kuin istutetussa talousmetsässä.

Esitän, että Tampereen kaupunki kartoittaa metsistään ja luonnonsuojelualueilta kohteita, joissa luonnonhoidollinen kulotus voitaisiin toteuttaa ja näin turvata uhanalaisten lajien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Tamperelle 25.1.2020

Ilkka Porttikivi
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus on asettanut pormestari Lauri Lylyn kuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin.

Lauri Lyly on toiminut Tampereen kaupungin pormestarina 2017-2021 ja sitä ennen SAK:n puheenjohtajana 2009-2016. Kunnallisjärjestö katsoo Lauri Lylyn toimineen pormestarina erinomaisesti ja kaupunki on kehittynyt hänen pormestarikaudellaan monella tavalla.

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päättää pormestariehdokkaan asettamisesta kokouksessaan keskiviikkona 27.1.2021. Edustajiston jäsenet koostuvat 24 tamperelaisen puolueosaston edustajista.

Lisätietoja antaa SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen p. 0400 338 024

Nollasta sataan kuukaudessa!

Viime kuntavaaleissa 2017 Kirsi Kaivonen aloitti kampanjansa neljä viikkoa ennen vaalipäivää. Kampanja lähti liikkeelle, kun silloinen apulaispormestari Pekka Salmi otti yhteyttä ja pyysi palaveriin.

– Minulla ei ollut aavistustakaan, mistä oli kysymys, kertoo Kaivonen.

Kirsi Kaivosen perhetausta tai aikaisempi elämä ei ollut erityisen poliittinen. Toki hän on aina vaaleissa äänestänyt.

– Suhtauduin aika neutraalisti politiikkaan, mutta minulla on ollut tiedossa puolue, jota kannatan.

Kaivonen luotsasi työpaikallaan Tampereen pelastuslaitoksella reilun kaksivuotisen projektin, missä pelastuslaitoksen naisensihoitajat tekivät hyväntekeväisyyskalenterin.

– Kalenteri nousi esiin pitkin valtakunnan medioita, koska emme nakuilleet. Halusimme tuoda ammattiamme tyylikkäästi esille.

Tamperettakin kuvaavalla kalenterilla he keräsivät lähes 19 000 euroa vapaaehtoiselle pelastustoiminnalle.

Projektin tiimoilta Kaivonen otti yhteyttä Pekka Salmeen ja tiedusteli julkistukseen sopivia tiloja. Salmi otti onkeensa ja kalenterin julkistamistilaisuus pidettiin Vanhalla kirjastotalolla.

Jonkin ajan kuluttua tuli kutsu palaveriin ja Salmi pyysi Kaivosta kuntavaaliehdokkaaksi.

– Ensireaktioni oli: mitä, minä, ihan tavallinen Kaivonen Tampereelta? Miten osaisin, miten pärjäisin?

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin

Kevät oli silloin pitkällä, varsinaiseen vaalipäivään oli aikaa vain kuukausi.

– Minulla oli hämmennys siitä, miten osaan kampanjoida? Kaikki oli uutta ja olin ihan tuntematon.

Yksi paine tuli siitä, että aikaa oli niin vähän. Lisäksi kaikki muut olivat kampanjoineet jo pitkän aikaa.

– Ajattelin, että teen sen minkä osaan.

Ensitöikseen Kaivonen perusti poliitikkoprofiilin Facebookiin. Some oli tuttu väline, johon oli helppo mennä. Samaan syssyyn hän teetätti vaalilehtisiä.

Kaivosen mukaan onnistumisen elementit näin kireällä aikataululla olivat siinä, että hänellä oli alusta lähtien takanaan vahva tukijoukko. Se antoi uskoa kampanjointiin.

Tukiverkkoa politiikan sisällä Kaivosella ei ollut.

– Ajattelin, että en sure sitä, vaan alan hyödyntää sitä, mitä minulla on olemassa.

Koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia

Kaivosen vaalikampanja oli osoitus siitä, kuinka somessa voi saada paljon aikaiseksi.

Sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä hyviä asioita, mutta siellä on myös pahaa ja negatiivisuutta.

– Kun isäni kuuli, että lähden ehdolle, hän sanoi: ”Sinä satutat itsesi, olet liian herkkä!”

No, satutitko?

– No, en! Välillä on ollut vaaran paikkoja, joissa on miettinyt, onko tämä juttu minua varten.

Ehkä olen ollut joissain kohtaa liian sinisilmäinen, mutta koetan etsiä kaikista asioista positiivia puolia.

Kaivosen ammatti on tuonut perspektiiviä, miten vaikeisiin asioihin voi suhtautua.

– Kenttätyössä kaikki asiakkaat eivät ole mukavia ja helppoja. Joskus kohtaamme ihan suoria hyökkäyksiä.

Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Kaivonen on keskustelijana maltillinen, se on hänen johtoajatuksensa somessakin.

– Minulla on someen viha-rakkaussuhde. Koen, että minun ei tarvitse alkaa riidellä siellä. Olen koettanut pysyä sellaisena kuin olen ja mikä on minulle luontevaa.

Tärkeintä on, että löytää itselleen sopivan tavan toimia.

– Someen pitää päivittää säännöllisesti jotain, osoittaa aktiivisuutta ja ehkä osallistua keskusteluihin. Mutta ei pidä myöskään yliyrittää. Jos et ole aito, se näkyy, muistuttaa Kaivonen.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Studio Dettani Johanna

Kymmenen vinkkiä somen käyttöön

Tänään SDP Tampereen some-työpajassa keskustelimme sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista.

Vilkkaan keskustelun lisäksi paikalla olleet ehdokkaat tekivät itselleen oman poliitikkosivun Facebookiin kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppisen opastuksella.

Siitä se vaalityö lähtee liikkeelle!

Joku saattaa kysyä, miksi kuntavaaliehdokkaan on hyvä olla sosiaalisessa mediassa?

Vastaus on varsin yksinkertainen: poliitikon kannattaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa jo siksi, että sitä kautta saa suoran yhteyden ihmisiin. Somen kautta voi kätevästi tavoittaa runsaasti yleisöä, ja se on myös nopea ja edullinen tapa tehdä vaalityötä.

Itse asiassa jokaisen politiikan kentillä hääräävän on suorastaan velvollisuus olla somessa!

Some on kuntavaaliehdokkaalle mahdollisuus. Yleisösuhteen rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Se vie aikaa, mutta palkitsee lopulta.

Kannattaa pitää mielessä, että Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa toimivat samat vuorovaikutuksen säännöt kuin torilla.

Kymmenen vinkkiä

Ensiksi: muista päivittää sivuasi ja ole aktiivinen.

Toiseksi: keskustele ja osoita kiinnostusta muita kohtaan.

Kolmanneksi: tykkää muiden päivityksistä.

Neljänneksi: jaa muiden juttuja.

Viidenneksi: älä lähde mukaan kaikenlaisiin öyhötyksiin.

Kuudenneksi: ole avoin, suora ja rehellinen.

Seitsemänneksi: kunnioita muita keskustelijoita.

Kahdeksanneksi: ole positiivinen ja ratkaisukeskeinen.

Yhdeksänneksi: ole oma itsesi.

Kymmenenneksi: toista, toista ja toista viestiäsi.

Ja vielä kerran: toista!

Alla on tilaa omille muistiinpanoille:

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka