Tampereen SDP:n valtuustoryhmä: Ryhmä jatkaa nykyisellä kokoonpanolla

Valtuustoryhmä on aktiivisesti etsinyt keinoja yhdistää sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Valtuustoryhmä ja siitä irtaantuneet ovat yhdessä todenneet, että SDP:n paikallispolitiikan linjauksiin ja niiden perusteella kaupungin hallinnossa tehtyihin päätöksiin ei sisälly erimielisyyttä ryhmän ja eronneiden välillä. Keskusteluissa on haettu keinoa jatkaa yhteistä politiikan tekemistä vaalikevään kynnyksellä.

Keskusteluissa on käynyt ilmi, että tällä hetkellä henkilöiden väliset keskinäiset ristiriidat ja näistä johtuva luottamuspula estävät ryhmän kokoamisen yhteen.

Valtuustoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina 9.11.2020. Koska käydyssä selvitystyössä ei ole tähän mennessä löytynyt ratkaisua ryhmän yhdistämiseksi, on valtuustoryhmän mielestä tilanteen selkeyttämiseksi ja työskentelyrauhan aikaansaamiseksi parasta lopettaa em. yhdistämisprosessi tämän valtuustokauden ajaksi.

Valtuustoryhmä ja toivottavasti myös irtaantuneet jatkavat sosialidemokraattisen politiikan tekemistä ja pormestariohjelman toteuttamista valtuustokauden loppuun asti.

Kunnallisjärjestön päättämä ehdokasasettelu ja ensi kevään kuntavaalit ratkaisevat, ketkä toimivat vaalien jälkeen sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä.

Lisätietoja:

Valtuustoryhmän puheenjohtaja, Pekka Salmi
puh. 050 5658898
pekka.salmi@puistotorni.fi

Kriisin keskellä ei ole varaa populismiin

Tampereen kaupunginvaltuusto valmistautuu budjettineuvotteluihin vastuullisesti. Menokehyksiä ei kasvateta vastuuttomasti, vaan kohdistaen yhteiskunnan kipukohtiin. Päiväkoteja rakennetaan, kouluja peruskorjataan, ruokajonojen nälkäiset vatsat täytetään. Meille sosialidemokraateille hyvinvoinnin mittari on, kuinka hyvää huolta pidämme lapsistamme ja heistä, jotka tarvitsevat apua hädän keskellä.

Tamperelaiset ovat kuluneen vuoden ajan sitoutuneet hienosti koronan torjuntaan ja näin voimme tehdä panostuksia tärkeisiin palveluihin. Maan hallituksen talouspolitiikka tukee kuntia, emmekä joudu leikkaamaan rajulla kädellä elintärkeistä palveluista. Oikeistolaisille populisteille tämä on karmeaa, koska he eivät pääse ratsastamaan pettyneiden äänillä valtuustoon ja sen jälkeen vielä rankemmin leikkaamaan näiltä samoilta ihmisiltä.

Kuntavaalien läheisyys laittaa populistit kierroksille, heiltä kuulemme yhä naurettavampia ehdotuksia vaalien lähestyessä. Kaikkea hyvää ehdotetaan kaikille, ilman ajatustakaan budjettikehyksessä pysymisestä. Nämä ehdotukset ovat toki parempi kuin jatkuva vihapuhe vastuullisia päättäjiä kohtaan. Populistit tekevät esityksiään julkisuuden takia, koska ilman valokeilassa oloa heidän olemassaolonsa on uhattuna.

Maailmalla tulleiden tuoreiden lukujen valossa, olemme Suomessa pärjänneet todella hyvin kriisin keskellä. Luottoluokituslaitos Fitch Ratings kiitteli tuoreessa raportissaan maamme poliittista päätöksentekokykyä ja pitkäaikaista sitoutumista rakenteellisiin muutoksiin. Maan hallituksen kuin Tampereen päätöksentekoa ohjaa vahvasti sosialidemokraattinen politiikka, joka ei ole sidottu vaaleihin, vaan ihmisten hyvinvointiin.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Lautakunnissa tapahtuu! Asunto- ja kiinteistölautakunnan demarijäsenten terveiset – ”Korona ei meitä hidasta!”

Elokuussa kokoonpanomme hieman muuttui Oscar Lindvallin vaihtaessa paikkakuntaa. Raimo Laaksonen siirtyi hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi Asunto- ja kiinteistölautakuntaan. Jäämme kaipaamaan Oscaria ahkerana kokousedustajana, sillä hän oli läsnä jokaisessa kokouksessa.

Korona-tilanne ei ole hidastanut talonrakennusinvestointien valmistelua eikä rakennushankkeiden etenemistä. Kokouksia on pidetty etänä Teamsin kautta ja osa lautakunnan jäsenistä on ollut välillä paikan päällä. Jokaisella kerralla kokous on ollut päätösvaltainen.

Kokoustekniikka on toiminut lukuun ottamatta ensimmäistä Teams-kokousta, jossa yksi allekirjoittaneista oli pöytäkirjantarkastajana ja putosi kesken kokouksen linjoilta, mutta pääsi kuitenkin pian takaisin kokoukseen.

Etäkokouksien hyvinä puolina voi pitää sitä, että on säästynyt aikaa ja energiaa, jotka kuluvat paikan päälle matkustamiseen. Myös kokoustekniikan kehittymistä on tapahtunut ja varmuus tekniikan pelittämisestä on lisääntynyt.

Etäkokouksissa puhe ja ideat eivät tietenkään rönsyile asian ympärillä, kuten käy joskus paikan päällä. Merkillepantavaa on, että etänä kokoustettaessa kaikilla on tarve puhua vain juuri käsiteltävään pykälään liittyvää asiaa.

Olemme päättäneet mielenkiintoisista ja tärkeistä asioista:

– Pispalan haulitornin peruskorjaushanke hyväksyttiin 11/2018 ja nyt on korjattu haulitorni jälleen paikallaan.

– Hervannan uimahallin peruskorjaus on jo vihdoinkin hyvässä vauhdissa ja valmistunee 2021 alussa.

– Kaupin urheilupuiston uuteen huoltorakennukseen tulee pukuhuoneita pesutiloineen ja ryhmäpukutiloja sekä henkilökunnan käyttöön verstas-, toimisto- ja toimitsijatiloja kilpailutilanteisiin, konetalli sekä lumetusjärjestelmä.

– Rakenteilla olevia hankkeita ovat Olkahisen koulun sekä Pellervon päiväkodin ja koulun uudisrakennukset.

– Ensi vuoden tärkeimpiä talonrakennushankkeita ovat Etelä-Hervannan koulun ja päiväkodin uudisrakennus sekä Sammon koulun laajennus ja päiväkoti.

– Tampereen kaupungin sisäilmaprosessien eri vaiheissa 10/2020 on 12 päiväkotia ja 21 peruskoulua.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokas Frenckellin pannuhuoneen käyttötarkoitus muutettiin lehtilukusalista moderniksi livemusiikkiklubiksi ja kokoontumistilaksi. Muutostyön yhteydessä rakennus muutettiin esteettömäksi maantaso- ja kellarikerroksen osalta. Laikunpuistoon rakennettiin myös terassi.

Keväällä 2020 tulikin jo uutisointia onnistuneesta päätöksestä ja paikan toimivuudesta, sillä G Livelab Tampere voitti parhaan konserttisalin palkinnon kansainvälisessä kilpailussa – paremmat soundit kuin Lontoon oopperatalossa! Musiikkiklubin tiloista televisioidaan viikoittain erittäin suosittu Perjantai-niminen keskusteluohjelma.

Raimo Laaksonen, Riitta Lyytikäinen ja Tuula Pohjola,

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Tampereesta perheystävällinen kaupunki

Tampereen kaupunki on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Olemme yksi eniten maan sisäistä muuttoa vastaanottava kunta. Tampereen vetovoima on vahvaa erityisesti opiskelijoiden ja työn perässä muuttavien keskuudessa. Kuluvana vuonna kasvu ylittää jälleen 3000 asukkaan rajan.

Kaupungin kasvun heikkous on kuitenkin parhaassa työiässä olevat ja lapsiperheet. Heistä monet suuntaavat pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Miten voisimme olla heidän näkökulmastaan vetovoimaisempi? Vastaus löytyy työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja saavutettavuuden muodostamasta kokonaisuudesta.

Työpaikan sijainti on usein painava peruste asuinkunnan valinnalle. Tampereen elinkeinorakenne on monipuolinen, mutta ei vedä vertoja pääkaupunkiseudulle. Meidän tulisi houkutella yhä enemmän suurten yritysten ja valtion hallinnon toimintoja kaupunkiimme. Jatkossa työpaikan sijainnin merkitys tosin vähenee. Tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välillä merkitsisi käytännössä työssäkäyntialueen yhtenäistymistä. Lisäksi etätyön suosion kasvu vaikuttaa asiaan. Perheiden suosiosta kilpaillaankin muilla tekijöillä.

Yksi keskeinen Tampereen vetovoimatekijä suhteessa pääkaupunkiseutuun on edullisempi asuminen. Monipuolinen asuntotuotanto ja viihtyisät asuinalueet ovat tärkeitä tekijöitä. Tällä saralla on tosin paljon tehtävää. Viimeisimmässä omakotitalojen tonttihaussa oli peräti 18 hakijaa yhtä tonttia kohti. Tampereen pitää pystyä parempaan. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Lähiöiden kehittäminen on edennyt Tampereella hyvin. Hervanta, Kaukajärvi ja Tesoma ovat kokeneet muodonmuutoksen. Seuraavaksi on Peltolammi-Multisillan vuoro. Lapsiperheiden näkökulmasta vetovoimaiset asuinalueet nousevat vaihtoehdoksi alhaisemman asumisen hintatason vuoksi.

Sosialidemokraattien keskeinen tavoite kuluvalla valtuustokaudella on ollut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatutason säilyttäminen. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni kohtuullisista ryhmäkoista. Lisäksi koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja korjaamiseen on ohjattu merkittävästi rahaa. Lapsiperheille laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus ovat keskeinen osa kaupungin vetovoimaa.

Pekka Salmi
SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuustoaloite Suomensaaren saunan laiturin ja kulkuväylän kunnostamiseksi

Suomensaaren sauna sijaitsee Lentävänniemessä Tampereelle. Saunan laituri ja kulkuväylä laiturille alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella. Laituri on reilun 30 vuotta vanha ja se ei palvele enää lukuisaa käyttäjäkuntaansa. Laituri ei ole tukeva ja se on ajoittain jopa vaarallisen liukas nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Kulkuväylä saunasta laiturille on myös epäkäytännöllinen ja vaatisi kunnon kaiteen.

Talviuinnin suosio jatkaa kasvamistaan ja Lentävänniemi on kasvavaa aluetta. Laituri tulee kunnostaa ja saattaa turvalliseksi käyttää.

Esitän, että Tampereen kaupunki uusii Suomenssaren saunan laiturin, talviuintiin soveltuvalla ratkaisulla ja kunnostaa samalla kulkuväylän laiturille.

19.10.2020

Ilkka Porttikivi

Kaupunginvaltuutettu (SDP)

Lautakunnissa tapahtuu! Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta

Kuluva vuosi on ollut melkoinen vuoristorata monessakin mielessä, mutta korona on meillä kaikilla liikelaitoksen hallituksen jäsenillä päällimmäisenä ajatuksissamme. Alkuvuonna toiveet vuoden kulusta olivat korkealla. Silloin iloitsimme mm. onnistuneista kuljettajien rekrytoinneista ja tulevista nivelbusseista, joiden tarjouksia vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin.

Hyvin pian alkoi kuitenkin se suuri K! Nivelbussihankinta keskeytettiin, ja tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että hankintaa lähiaikoina jatkettaisiin. Isot investoinnit jätettiin myöhempään aikaan, kun tulevat tilausmäärät ja linjaukset selviävät ja tarkentuvat. Valitettavasti myös mainitut onnistuneet henkilövalinnat olivat määräaikaisia ja tämän vuoden tapahtumat tarkoittavat sitä, että työsuhteita ei moneltakaan jatkettu. Tämän vuoden puolella tehdään kuitenkin vielä investointeja, mm. rahastuslaitejärjestelmään. Suuremmat asiat jätettäneen harkintaan.

TKL:n tilinpäätösennuste 2020 syyskuun tuloksen jälkeen näyttää kaikista haasteista huolimatta edelleen varovaisen positiiviselta, vaikkakin olemme ennustaneet noin miljoonan euron eroa budjettiin nähden. Matkustajamäärät laskivat alkuvuodesta reilusti, joillakin linjoilla vuoden alkupuoliskolla jopa 70 %, joten tulot pienenivät, kuluerät toki myös. TKL:n näkökulmasta polttoaineen hinnan lasku on ollut erityisesti suuri tekijä siinä, ettei sukelleta miinukselle. Materiaaleissa ja palveluiden ostoissa on yhteensä säästetty tähän mennessä jo reilu puoli miljoonaa euroa.

Seuraavaksi TKL:n johdossa mietitään Nysseltä tulevien tilausmäärien mahdollisia muutoksia – tällä hetkellä tiedossa on, että näitä asioita arvioidaan seuraavan kerran alkuvuodesta 2021.

Tulevat muutokset kuitenkin mietityttävät jo nyt. Jokainen johtokunnan jäsen varmasti toivoo, että konserni huomioi omassa omistuksessaan olevan yhtiön toiveita esimerkiksi linjojen tulevissa jaoissa ja painottaisi muutenkin valinnoissaan selkeitä sisäisiä synergiaetuja. Wink-wink sinne korkeimmille istuimille!

Joanna Leino (sd.),

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen ja 1. varapuheenjohtaja

Tampereellakin tarvitaan duunarinäkökulmaa

SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-ahon mukaan ”joka ikinen tämän maan kunnanvaltuusto tarvitsee duunarinäkökulmaa”. Tässä kiteytettynä yhteen lauseeseen syy, miksi SAK pitää kuntavaaleja tärkeänä.

– Ay-liikkeen kannalta tärkeät asiat ovat myös yleisen oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kautta olennaisia. Kuten erilaisten hankintaketjujen läpinäkyvyys, ulkoistamiset sekä maakunta- ja soteuudistuksen vieminen maaliin, Halla-aho sanoo.

Vaikka ay-liikkeelle eduskuntavaalit ovat tärkeysjärjestyksessä kuntavaaleja ennen, eivät ensi huhtikuun vaalitulokset ja valtuustojen paikkajakautumat ole SAK:lle yhdentekevää.

– Tekisi mieli sanoa, että tarvitsemme valtakunnallista ryhtiliikettä kuntien maineen pelastamiseksi, sanoo SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-aho.

Pääpaino SAK:n vaalityössä on eduskuntavaaleissa, koska lainsäädäntätyöhön vaikuttaminen työelämänäkökulmasta on järjestön keskeinen tehtävä. Kunnat ovat kuitenkin niin lähellä ay-liikettä, että Halla-ahon mielestä pitäisi puhua muustakin kuin rahasta.

– Itse asiassa kuntapolitiikka on vähän kuin ay-liike; jokaisella meistä on siihen jonkinlainen suhde, tiedostimme asian tai emme. Kuntataloutta päivitellään viikosta toiseen mediassa, vaikka kuntalaisille pitäisi kertoa, miten nämä asiat vaikuttavat minun kukkarooni, mitä menetän, jos veroprosenttia lasketaan, mitä saan, jos sitä nostetaan, Halla-aho toteaa.

Ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita

Halla-ahon ensimmäinen muistutus: ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita, äänestäjiä ja palvelujen kuluttajia kunnissa. Toinen muistutus: näiden ihmisten tulee saada vastinetta veroeuroilleen, heidän tulee saada tietoa päätösten taustoista, ja heidän tulee voida luottaa, että heitä ja heidän perheitään tai vaikka naapureitaan kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

– Miten hehtaarimarkettien henkilökunta kulkee töihin, kun kylien ja kaupunkien keskustat tyhjenevät ja työpaikat siirtyvät isojen teiden varsille? Minne yötöitä tekevä huoltomies saa lapsensa hoitoon?

Halla-aho ottaa esille myös työntekijänäkökulman niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat töissä kunnissa. Tähän liittyy myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö, koska työntekijöitä on muillakin kuin SAK:laisilla aloilla.

– Joka käänteessä tulisi pitää mielessä, että valtuustot päättävät yhteisten rahojen käytöstä. Kullakin valtuutetulla on oma arvomaailmansa ja poliittinen tulokulmansa, mutta hän on vastuussa myös niille kuntalaisille, joiden kanssa hän on eri mieltä, Halla-aho sanoo.

Koneet eivät voi korvata oikeita ihmisiä

Kunta on Halla-ahon mielestä hyvä työnantaja, ja monet kuntien vastuulla olevat työt ovat työvoimapainotteisia. Tarvitaan oikeita ihmisiä, eikä heitä voida konein korvata, Halla-aho muistuttaa.

Julkinen talous on Halla-ahon mielestä ollut Suomen heittopussi vaaleista toiseen. Hyvissä ajoin alkaa pelottelu siitä, miten kaikki romahtaa, jos ei nyt säästetä, leikata, ulkoisteta.

– Minua paremmat tilastonikkarit sanovat, että tämä ei edes pidä paikkaansa, jos tarkastellaan kuntataloutta 1990-luvun laman jälkimainingeista tähän päivään. Luonnollisesti koronapandemia on kurittanut kuntia ennen kokemattomalla tavalla. Yllättävän kriisin tullen olen ollut iloinen, että meillä on ollut monet peruspalvelut edelleen julkisen hallinnon vastuulla, Halla-aho huomauttaa.

EU-tasolla on Halla-ahon sanoin ”ihan liikaa esimerkkejä siitä, miten käy, kun yksityistetty palvelu ei olekaan ollut uudelle toimijalle tarpeeksi tuottoisa tai kun yllättävien katastrofien seurauksena kasvanutta palveluntarvetta ei ole pystytty hoitamaan”.

– On näitä pakitusliikkeitä nähty täällä kotimaassakin. Ei ulkoistamisiakaan toisaalta voi yksiviivaisesti tuomita. Pienellä paikkakunnalla hoivapalveluita tarjoava kolmannen sektorin toimija ja Caymansaarten kautta rahaliikenteensä pyörittävä ylikansallinen jätti eivät paini samassa sarjassa, sanoo Halla-aho.

Kuntapolitiikka tarvitsee myös työelämän asiantuntijoita

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n aluepäällikkö Elisa Penders on niitä SDP Tampereen ehdokkaita, joilla on ay-tausta. Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

– Näin haastavissa olosuhteissa on erittäin tärkeä, että valtuustossa on tietoa ja taitoa päättää myös työllisyyttä koskevista asioista. Ay-liikkeen ihmisiä tarvitaan kuntapolitiikassa, koska me edustamme muun muassa palvelualojen työntekijöitä ja palvelualat työllistävät hurjan määrän ihmisiä, Penders sanoo.

Elisa Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Pendersin omassa vaalikampanjassa ay-tausta näkyy siten, että hän edustaa paitsi sosiaalidemokraattisia arvoja, niin myös oman ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita, joilla voidaan parantaa palvelualojen työntekijöiden arkea.

– Ennen kaikkea kampanjassani näkyy se kokemus, mitä ihmisten auttaminen ay-liikkeessä on minulle tuonut. Ay-liike ei keskity ainoastaan työelämän kysymyksiin, vaan myös muihin arjen tärkeisiin asioihin kuten muun muassa päivähoitoon, koulutukseen ja liikenteen sujuvuuteen, unohtamatta tietenkään taloutta, Penders toteaa.

Pendersin mukaan erityisesti kunnallisvaalit on se paikka, jossa on mahdollista vaikuttaa arjen pieniin ja suuriin asioihin.

– Tämä on sitä konkreettista vaikuttamista, johon kannustamme myös jäseniämme. Sillä on väliä, kuka valtuustossa ja lautakunnissa on ja kuka päättää juuri Tampereen asioista. Erityisesti haluamme kannustaa äänestämään, jokainen ääni on tärkeä näissä vaaleissa, Penders sanoo.

”Timantit ovat ikuisia”

Pirkanmaan vaalityön startti on lauantaina 31.10. järjestettävä Syksyn sävel -työelämäseminaari.

– Päätimme siirtää parhaat palat suunnitelmistamme virtuaalisiksi, ja nyt ihka ensimmäinen SAK:laisen ay-liikkeen ja Pirkanmaan demarien Syksyn sävel -seminaari raikaa otsikolla Timantit on ikuisia. Kaikki kiinnostuneet mahtuvat linjoille mukaan kuulemaan, keitä ne timantit ovat.

– Seminaarissa pyritään muun muassa kertomaan siitä, miten tärkeää on, että ay-liike tekee myös poliittista vaikuttamistyötä. Pelkkä edunvalvontatyö ei tässä ajassa enää riitä. Edellinen hallitus antoi tästä hyvän kurinpalautuksen. Harmi, että talouden nousukausi meni kikyillessä hukkaan työelämäpäätösten näkökulmasta, Sanni Halla-aho huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP Tampere on tyytyväinen pormestari Lylyn talousarvioesityksen painotuksiin

Tampereen kaupungin talousarvioehdotus on valmisteltu koronapandemian ja poikkeuksellisen epävarmojen näkymien keskellä. Pääpaino on arjen ja hyvän elämän elinehtojen eli peruspalvelujen turvaamisessa.

Merkittävää on, että talousarvioesitys ei sisällä veronkorotuksia.

– Talousarvioesitys keskittyy talouden tasapainottamiseen. Keskiössä ovat peruspalvelut ja talouden elvytys. Tampere tekee vastasyklistä talouspolitiikkaa, jossa kaupungin isot investoinnit pitävät yllä toimeliaisuutta ja työllisyyttä, sanoo SDP Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Pormestari Lauri Lylyn esityksestä lisärahaa kohdennetaan erityisesti sivistys- ja kulttuurilautakunnan toivomusponsiin, jotka koskevat esimerkiksi ryhmäkokoja, kesäkerhoja ja liikuntapaikkojen maksujen tason säilyttämistä.

Kaupunki remontoi ja rakentaa kouluja sekä päiväkoteja ennätysmäisesti, jotta lapsilla ja nuorilla olisi kunnolliset oppimisympäristöt. Näin saadaan oppilaille ja henkilöstölle sisäilmaltaan turvalliset työskentelytilat.

Lisärahaa osoitetaan myös sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämiin toivomusponsiin. Ne koskevat mm. vastaanottopalveluita, ikäihmisten palveluja ja psykososiaalisen tuen palveluja. Vanhustenhoidon hoitajamitoitus toteutetaan. Lisäksi pormestari nostaa ruokajakelun ja työllisyyspalvelujen määrärahoja.

Ensimmäistä kertaa ilmastobudjetissa on mukana ilmastotoimien taloussuunnitelma. Ilmastobudjettia on laajennettu ja konkretisoitu kattamaan koko kaupunkikonserni. Investointien osalta ilmastobudjetti koskee kaupunkikonsernia tytäryhtiöineen.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa toista kertaa. Pormestari Lylyn esityksessä asetetaan hiilineutraaliustavoitetta tukeva vuosittainen päästöjen enimmäismäärä. Sen etenemistä seurataan (päästöbudjetti) ja eritellään kaupungin ilmastotoimenpiteille budjetoidut taloudelliset resurssit (ilmastotoimien taloussuunnitelma).

– SDP Tampere on tyytyväinen, että talousarvioesitys huolehtii Tampereen seudun pito- ja vetovoimatekijöistä. Työllisyyden ja työllistymisen lisäksi esitys vahvistaa kaupunkia yritysmyönteisenä ja perheystävällisenä kaupunkina, Koskinen sanoo.

Tampereen kaupungin talousarvioesitys turvaa sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen.

Lisätietoja:

SDP Tampere, hallituksen puheenjohtaja
Jyrki Koskinen, 0400 338 024
jyrki.koskinen@tampereensyke.fi

Kalle Kallion puhe Rauhantapahtumassa

Hyvät rauhanystävät, Yhdistyneet Kansakunnat täyttää tänään tasan 75 vuotta. Onnea ja ennen muuta kiitos maailmanjärjestölle kaikesta siitä hyvästä, mitä kansojen yhteistyöllä olemme saavuttaneet.

75-vuotiaina meistä jokainen on toivottavasti jo arvokas ikäihminen, mutta YK ei istu kiikkustuolissa, vaikka uutisia seuraamalla voisi joskus siltä tuntua. Ovatko taakse jääneet ne päivät, jolloin YK:n lääkärit rokottivat kehitysmaiden lapsia, reippaat raivaajat puhdistivat koulutien miinoista, riisipellon laitaa kulki maatalousneuvoja tai entä ne sinikypäräiset sankarit, rauhanturvaajat, jotka oikeasti erottivat sotivat osapuolet toisistaan? Missä se on se meidän vanha kunnon YK:mme?

Moni suomalainen varmaan kuvittelee, että rauhanturvaajia ei enää ole olemassakaan. Tai kuka niitä edes kaipaa. Vaikka Suomen uutisissa ei juuri kerrota rauhanturvaajista, heitä on enemmän kuin uskoisi. Kylmän sodan päättyessä, 1990-luvun alussa maailmalla oli noin 10 000 rauhanturvaajaa. Vuosituhannen vaihduttua jo 40 000 ja nyt lähes 100 000 ihmistä turvaa rauhaa YK:n lipun alla. Heitä on niin Kosovossa, Kongossa tai Golanilla, Kashmirissa, Kyproksella kuin Keski-Afrikassa, paikoissa joissa sodan sijaan on nyt hauras rauha. Maailmanjärjestölle on valtavasti kysyntää tässä moninapaisessa, itsekkyyden, ahneuden ja väkivallan riivaamassa maailmassa.

Tänään meidän suomalaisen pitäisi olla huolissamme siitä, miten Yhdistyneiden Kansakuntien roolia vähätellään. YK:n suurena ajatuksena on perustamisesta lähtien ollut se, että maailman kansat sitoutuvat elämään keskenään rauhassa ja tavoittelemaan rauhanomaisia ratkaisuja ongelmiinsa. YK:n tehtävänä on rakentaa rauhaa, yhdistää kansoja, saada ihmiset luottamaan ja rakastamaan toisiaan vihan ja sortamisen sijaan. Tämä rauhanajatus pitää muistaa, kun pohdimme, miten Suomi voi olla mukana parantamassa maailmaa.

Yhdistyneiden Kansakuntien suojissa tehdään valtavan tärkeää työtä. Maailman terveysjärjestö WHO yrittää voittaa koronataudin, jonka takia tätäkään puhetta ei pidetä torilla, Maailman ruokaohjelma täyttää miljoonien vatsat myös tänään, UNHCR huolehtii pakolaisista ja ihmisoikeuksien turvaaminen on yksi YK:n tärkeimpiä tehtäviä. 2000-luvulla on korostunut työ kestävän kehityksen hyväksi, jotta elämä ylipäätään voi tällä yhteisellä planeetallamme jatkua.

YK:n painoarvosta kertoo sekin, että Sanna Marinin hallitusohjelma vastaa siihen, miten me suomalaiset teemme oman osamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi. Ja meidän on tehtävä osamme, koska tässä maailmassa ei yksikään kansa pärjää yksin oli sitten kyse koronasta tai nälänhädästä, sodasta tai ilmaston kuumenemisesta. Ihmiskunta – siis viime kädessä sinä ja minä – selviämme vain yhdessä. Siksi kiitämme tänään Yhdistyneitä Kansakuntia ja toivomme maailmanjärjestön menestyvän myös seuraavat 75 vuotta.

Kalle Kallio on Työväenmuseo Werstaan johtaja

Pekka Salmi: SDP:n valtuustoryhmä kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle

”Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Raitiotien rakentaminen on kauaskantoinen ratkaisu. Se vaikuttaa Tampereen kehitykseen monella tapaa ja nostaa meidät aivan eri tasolle kansallisesti ja kansainvälisesti. Tänään tehtävällä päätöksellä viemme loppuun jo aikaisemmin linjatun kokonaisuuden. Raitiotietä ei kannata jättää torsoksi, vaan tehdä siitä mahdollisimman toimiva ja tehokas kokonaisuus. SDP tukee raitiotien rakentamista. Perustelen ryhmämme myönteistä kantaa seuraavilla näkökulmilla:

Ensinnäkin ratikka on paras saatavilla oleva ratkaisu tamperelaisen joukkoliikenteen nostamiseksi kokonaan uudelle tasolle, sekä käytettävyyden että käyttöasteen näkökulmasta. Kapasiteetiltaan, välityskyvyltään ja energiatehokkuudeltaan ratikka on ylivoimainen mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna. Tosiasiahan on, että maantieteelle Tampere ei mahda mitään. Sijaintimme kahden järven välissä kapealla kannaksella on kaupunkikuvallisesti upea asia, mutta ihmisten liikkuvuuden kannalta epäedullinen. Bussiliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat rajallisia. Tarvitsemme tehokkaamman joukkoliikennevälineen bussien rinnalle. Ja lähijunat täydentävät kokonaisuutta lähivuosina. Joukkoliikenteen kehittäminen on ollut aina SDP:n tavoitteiden mukaista.

Toiseksi ratikka on kaupunkikehityshanke. Sen avulla varaudutaan kaupungin nopeaan väestökasvuun. Ratikka mahdollistaa tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen rakentamisen hyvien yhteyksien varsille, joihin hakeutuu myös työpaikkoja sekä palveluita. Ratikka kiinnittää yhdyskuntarakenteen ja luo ennustettavuutta investoijille. Ratikan kakkosvaihe mahdollistaa myös Länsi-Tampereen tasapainoisen kehityksen.

Kolmanneksi kaupungin ja kuntalaisten kannalta ei voida myöskään vähätellä ratikan työllistävää vaikutusta, joka rakennusaikaisina suorina vaikutuksina tulee olemaan 1. vaiheessa noin 2200 ja 2. vaiheessa noin 800 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät kuitenkin ratikan mahdollistamisesta asunto- ja infrarakentamisesta. Ratikan on arvioitu johtavan pitkällä aikavälillä noin 7 miljardin, pääasiassa yksityisiin, investointeihin, jotka myös kiihdyttävät väestönkasvua entisestään ja turvaavat osaltaan kaupungin elinvoimaa. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa olisi suorastaan hullua kääntää selkänsä tällaisille mahdollisuuksille.

Neljänneksi hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ryhmämme suhtautuu vakavasti tavoitekustannuksen kasvuun, mutta hanke on edelleen kannattava. Hankkeen hyötykustannusluku on yli yhden, mikä on merkittävää joukkoliikennehankkeelle. Väyläviraston väylähankkeiden arviointiohje sopii huonosti joukkoliikennehankkeiden kannattavuuden arviointiin, koska matka-aika vaikuttaa laskelmiin merkittävästi. Kaupunkitaloudellinen hyötykustannusluku onkin paljon korkeampi eli 1,69. Siinä on otettu huomioon raitiotien hyötyjä esim. kaupunkirakenteeseen. Allianssimalli on osoittanut toimivuuteensa käytännössä. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannuksen arvioitu alitus 26 miljoonalla eurolla on merkittävä. Tavoitekustannuksen alitus on mahdollista myös kakkosvaiheessa.

Viidenneksi joukkoliikenteen käyttö ei ole käyttäjän näkökulmasta tekninen kysymys, vaan kysymys on helppoudesta, sujuvuudesta ja käyttäjäkokemuksesta. Oleellinen kysymys on, miksi yksityisautoilija vaihtaisi yhtäkkiä bussiin, jos se on pidempi tai toimii kaasulla tai sähköllä. Sekä tutkimus että käytännön kokemus osoittavat, että ratikka on kaikkien kansalaisryhmien suosima liikenneväline, jonka käyttökokemusta pidetään miellyttävä.

Esteettömyys on ollut ratikan suunnittelun kulmakivi. Pysäkit, kalusto, pysäkkikuulutukset ja vaihtojen helppous luovat kaikki osaltaan esteetöntä kaupunkiympäristöä, joka palvelee paitsi erityisryhmiä, myös meitä kaikki muita kuntalaisia. Ratikka myös lisää tasa-arvoa, koska se tarjoaa todellisen liikkumisen vaihtoehdon autottomille kotitalouksille. Ratikka vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Ratikan myötä arjen sujuvuus paranee siis monelta osin.

Näillä perusteilla valtuustoryhmämme kannattaa raitiotien rakentamista Tampereelle.”

Pekka Salmi, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja