Varhaiskasvatus toimii sujuvasti tiimityönä

Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen yhdellä lapsella ja henkilöstön keskinäisen suhteen muutos on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä lasten ryhmien toiminnan järjestämisessä. Myönteistä on, että varhaiskasvatuksen laatuun on maan hallituksen toimesta kiinnitetty huomiota ja resurssia on lisätty.

Varhaiskasvatuksen lasten ohjausryhmän muodostaa tiimi, johon kuuluu varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia ja mahdollisesti avustajia. Nykyisen lain mukaan opettajia on kaksi ja hoitajia yksi, kun aiemmin suhde oli päivävastainen. Uuden varhaiskasvatuslain mukainen mitoitus pitää olla käytössä vuoteen 2030 mennessä. Nyt on menossa siirtymäkausi, jolloin mitoitus voi olla vanhan lain mukainen kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja ryhmässä sekä mahdollisesti avustaja.

Käytännössä kuitenkin opettajien resurssi jää osa-aikaiseksi varsinaisessa hoitotyössä, kun heidän vastuulleen kuuluu ryhmän pedagoginen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Tähän on varattu työajasta noin 15 %. Jotta ryhmä voi toimia mahdollisimman hyvin asetettuja kasvatuksellisia ja muita tavoitteita noudattaen tulee koko ohjauksen muodostaman tiimin pystyä sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa tavoitteiden yhteisestä jakamista, vaikka suunnittelusta vastaakin yksi ammattiryhmä. Lastenhoitaja on ryhmässä se henkilö, joka on suurimman osan läsnä ryhmässä, joten on luonnollista että hänen näkemyksensä tulee kuulua niin ryhmän toiminnan suunnittelussa kuin toiminnan toteuttamisessakin. Vain koko henkilöstön saumaton ja jatkuva yhteistyö on edellytys varhaiskasvatuksen joustavalle ja turvalliselle toiminnalle, joka luo viihtyisän oppimisen edellytykset lapsille ja luottamuksen heidän vanhemmilleen varhaiskasvatuksen hyvästä laadusta ja toiminnasta.

Varhaiskasvatuksessa jatkuvasti keskustelua herättää heidän työn arvostus ja sen huomioiminen palkkatasossa. Ammatillisesti varhaiskasvatusta varmasti arvostetaan, ovathan sen työtehtävissä työskentelevät ammattiinsa hyvin koulutettuja. Sitä edellyttävät jo varhaiskasvatuksen tehtävien kelpoisuusvaatimukset. Palkkauksen osalta varhaiskasvatuksessa työskentelevät eivät ole menestyneen kunnioitusta herättävällä tavalla. Kun suomalaisten keskimääräinen kuukausipalkka oli viime vuonna noin 3500 euroa, niin lastenhoitajien palkka on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan 2103 euroa ja varhaiskasvatuksen opettajilla 2419 euroa. Palkkauksen osalta kuntien olisikin varauduttava tulevaisuuteen huolella. Muuten osaavat ja koulutetut alan ammattilaiset tulevat karkaamaan leveämmän leivän perässä paremmin palkattuihin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen ammattilaisetkaan eivät elä pelkällä arvostuksella ja kiitoksilla!

Helena Nieminen
Tampereen JHL ry 250 puheenjohtaja
Kuntavaaliehdokas SDP
Tampere

Työllisyyttä on edistettävä luontoarvoja kunnioittaen

Heli Lehtelän, 39, lapset ovat kasvaneet pikkulapsiajan ohi. Nyt teekupin voi juoda lämmittämättä sitä välillä kertaakaan, joten elämän soljuu tällä hetkellä eteenpäin iloisen rauhallisesti. Leppoisuuteen tuo oman tunnelmansa kuntavaalien loppurutistus.

Joulun alla Lehtelän kotiin asettuneet kissat tosin muistuttavat pieniä lapsia.

– Ne tulivat meille eläinsuojeluyhdistyksen kautta ja tarvitsevat taustansa vuoksi enemmän totutteluaikaa uusiin asioihin verrattuna täysin kesyihin elämiin. Olemme juuri aloittaneet valjaissa ulkoilun harjoittelemisen.

Työn puolelle kuuluu hyvää.

– Vuoden alusta sain vakituisen käsityönopettajan paikan ja tänä vuonna olen lisäksi saanut opettaa musiikkia.

Nämä vaalit ovat olleet myös Lehtelälle haastavat, koska ihmisten kohtaaminen kasvokkain on jäänyt lähes kokonaan pois.

– Olen niitä ihmisiä, jotka kävelevät mielellään torilla jakamassa mainoksia ja kuuntelevat ohikulkijoiden ajatuksia. Facebookissa ja Instagramissa olen ollut jo vuosia. Yritän somessa tehdä itseni tunnetuksi henkilönä. Samoin olen kirjoitellut harvakseen blogia, joka oli tarkoitus pitää alun perin anonyyminä.

– Ehdokkuuttani tukemaan julkistin siellä kuka olen. Vaalien myötä avasin myös YouTubeen oman kanavan. Videoilla kerron enemmänkin itsestäni kuin vaalilupauksista.

Yhteistyö muiden ehdokkaiden kanssa on rajoittunut Hakametsän demarien ehdokkaisiin, joiden kanssa Lehtelä on tehnyt yhteisiä vaalivideoita.

Vaalikoneiden täyttäminen oli Lehtelällekin melkoinen rupeama.

Vaali-Minin voi bongata, siinä on kasvokuva ja numero kyljessä.

– Niiden mustavalkoiset kysymykset vaativat perusteluja pelkän rastimisen lisäksi.

Mainosten tekeminen ja jakaminen ovat myös ajankohtaista. Pienen budjetin ehdokkaan on tarkkaan mietittävä tehokkaimmat mainostamisen keinot.

– Askartelin siemenpusseja, joita jaan omalle asuinalueelleni mainosten ohessa. Auto on teipattu: Vaali-Minin voi bongata, siinä on kasvokuva ja numero kyljessä. Muuten olen vain oma itseni ja toivon sen riittävän.

Lehtelän vaaliteemoihin kuuluvat koulutus ja kasvatus. Niihin sisältyvät laadukkaan koulutuksen edistäminen, terveydenhuollolliset palvelut ja harrastaminen.

– Opetushenkilöstön on oltava koulutettua ja hyvinvoivaa. Oppimisympäristöjen tulee olla terveellisiä käyttäjilleen ja ryhmäkoot pysyttävä maltillisina.

Lehtelä korostaa, että mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon keinolla millä hyvänsä.

Yksilön hyvinvointi edistää yhteisön ja koko kunnan hyvinvointia.

– Palveluihin on laitettava lisää rahaa ja palkattava lisää henkilökuntaa. Nuorisopsykiatriassa ei saa tulevan vaalikauden lopulla olla kuukausien jonoja. Haluan olla edistämässä koulun sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kattavaa toimintamallia, jossa palveluita on saatavana nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Toinen kokonaisuus on kulttuuri ja hyvinvointi.

Lehtelä muistuttaa, että ihminen on monipuolinen ja monimutkainen kokonaisuus, joten hyvinvointi rakentuu useista erilaisista osasista.

– Yksilön hyvinvointi edistää yhteisön ja koko kunnan hyvinvointia. Myös aikuisten mielenterveyspalveluja ja päihdehoitoa pitää kehittää todellisia tarpeita vastaaviksi. Vaikka pitkäkestoiset hoitomuodot maksavat hetkellisesti enemmän, pitkällä tähtäimellä ne tulevat kunnalle halvemmiksi.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat yksi keskeinen osa hyvinvointia.

– Kulttuuri ja liikunta eivät ole vain kivaa puuhastelua, vaan tutkimustenkin valossa aivoja kehittävää ja kuntouttavaa toimintaa, jossa keho ja mieli toimivat yhdessä.

Kunnan on tuettava harrastamisen edellytyksiä, koska koulunkäynti tarvitsee vastapainokseen vapaa-aikaa, joka vahvistaa onnistumisen kokemuksia ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Aikuisten harrastamisen edistäminen on tärkeää samoista syistä.

Kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyvät oleellisesti myös asuinalueiden viihtyisyys ja terveellinen elinympäristö.

Koen Tampereen olevan edelläkävijä ja vastuullisen päätöksenteon kunta.

– Tampereen kulttuurikenttä on eläväinen ja monipuolinen. Kulttuurialan koulutusta Tampereella tulisi mielestäni vahvistaa ja kaupungin käyttää entistä enemmän kulttuurialan toimijoita palveluita tukemassa.

Kolmannesta korista löytyy kestävä kehitys.

– Ilman työtä ja työntekijöitä ei ole elävää kuntaa. Työ on jatkuvassa muutoksessa arvojen, kuluttamisen ja tarpeiden muuttuessa ajasta toiseen. Kunnan rooli on tarjota työlle edellytyksiä. Toiveideni Tampere edistää työllisyyttä luontoarvoja kunnioittaen.

Lehtelän mukaan työn edellytysten luomisen sekä kaavoituksen ja rakentamisen ohjailun avulla pääsemme suhteellisen nopeasti hiilineutraaliin tavoitteeseen.

Kestävä kehitys on ajattelu- ja toimintatapa.

– Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava kestävä kehitys ja luonto, koska elinolosuhteemme ovat riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. Luonnon on oltava monimuotoinen säilyäkseen terveenä. Kaupungin tulee olla luomassa kestäviä toimintatapoja, joita työntekijät sitoutuvat toteuttamaan, koska usein jo pienet muutokset tuovat melko suuria yksittäisiä vaikutuksia.

Lehtelä liittyi nuorisodemareihin lukioaikana, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000. Lukion historianopettaja kannusti opiskelijoita kyseenalaistamaan ja olemaan kiinnostunut yhteiskunnasta.

– Muistan vieläkin tuon ylpeyden tunteen suomalaisesta yhteiskunnasta. Huomasin demareiden arvojen olevan samoja mitä itselläni on. Meillä kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo ja kaikille on mahdollistettava elämisen perusoikeudet, kuten terveydenhuolto, koulutus ja toimeentulo.

Jokainen meistä voi olla edistämässä yhteisönsä toimintaa.

Melko tuoreen tamperelaisen mielestä nykyinen kotikaupunki on uskomattoman upea kaupunki, ilmeeltään raikas, viihtyisä ja luonnonläheinen.

– Koen Tampereen olevan edelläkävijä ja vastuullisen päätöksenteon kunta, Lehteä summaa.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kimmo Laitinen

Ei enää päivähoitoa vaan varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatus on opinpolun merkittävä perusta ja tämä vahvistettiin Varhaiskasvatuslaissa kun todettiin varhaiskasvatuksen olevan lapsen oikeus. Jotta varhaiskasvatus on laadukasta ja lapsen oikeus toteutuu, on lain tavoitteiden toteuduttava.

Mitä on laatu?

Palvelu on laadukasta silloin, kun palvelua käyttävät kokevat saavansa siitä itselleen jotakin, jolla on arvoa. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia. Ne voivat olla yksilöllistä kohtaamista, hyviä leikkejä kavereiden kanssa, mahdollisuus kohdata epäonnistumisia ja onnistumisia yksin ja yhdessä sekä mahdollisuuksia luoda vuorovaikutussuhteita turvallisessa oppimisympäristössä.

Varhaiskasvatuksen laatu mahdollistetaan alalle koulutetulla henkilöstöllä, joka viihtyy työssään. Tällöin lapsiryhmien koot ovat maltilliset ja niissä on huomioitu lasten ikä ja tukea tarvitsevien lasten tarpeet sekä henkilöstöresursissa että myös toiminnan järjestämisessä. Päiväkodin johtajilla tulee olla mahdollisuus muodostaa lapsiryhmät huomioiden lasten erityisyydet ja ryhmän koko voi olla pienempi, jos sillä mahdollistetaan tuki. Työnantajan on varmistettava mielekkäät työolot ja työntekijälle mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen. Työssään hyvinvoiva ja jaksava henkilöstö kykenee huomioimaan lasten tarpeet ja lasten osallisuuden.

Varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatustoiminnalle minimitason. Laissa on toiminnalle asetettu kymmenen tavoitetta. Toiminta tulee järjestää siten, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ensi elokuussa laki tiukentuu henkilöstöresurssin osalta. Silloin voimaan tuleva laki ei salli poikkeamista henkilöstön suhdeluvusta henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Tämä tuo varhaiskasvatuspalvelun järjestäjille paineita sijaisjärjestelyjen organisoimiseksi. Pidemmällä aikajänteellä se voi tuoda helpotusta henkilöstön jaksamiselle ja tuottaa sitä kautta entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta lapsille ja palvelua perheille. Tarvitaan aiempaa enemmän vakituisia sijaisia, jotta lain kirjain toteutuu.

Varhaiskasvatuksen laadun varmistaa suunnitelmallinen pedagoginen toiminta. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ns. vasu, johon kirjataan juuri kyseisen lapsen tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle. Lasten vasujen pohjalta laaditaan jokaiseen lapsiryhmään ryhmän pedagoginen suunnitelma, jonka pohjalta toimintaa toteutetaan.

Millä mitataan laatua?

Varhaiskasvatuksessa tulee käyttää enemmän toiminnan laadun mittareita nykyisten talouden mittareiden sijaan. Nykyisten käyttö- ja täyttöastemittareiden sijaan tulisi varhaiskasvatuksessa tarkastella toiminnan tehokkuudessa sitä, onko lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden pohjalta laadittuja suunnitelmia voitu toteuttaa ja millaista tulosta sen toteuttamisella on saatu aikaan. Lisäksi on tärkeää arvioida myös sitä, mikä on mahdollisesti ollut esteenä, mikäli suunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa. Tällainen tuottavuuden mittari kertoo toiminnasta paljon enemmän kuin se, että tarkkaillaan sitä, onko lapsi paikalla vai pois.

Päivähoito oli perheiden palvelu, joka varmisti vanhempien pääsemisen töihin. Käsitettä päivähoito ei enää ole lainsäädännössä. Varhaiskasvatus on lapsen etu ja oikeus. Lapsi on tänään ja jokainen päivä on merkityksellinen. Onnistuminen varhaiskasvatuksessa kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä perusta takaa talonkin pysymisen pystyssä.

Blogin kirjoittajat ovat tamperelaisia kuntavaaliehdokkaita

Anne Liimola
päiväkodin johtaja
kaupunginvaltuutettu

Eija Kamppuri
varhaiskasvatuksen opettaja, KM
varavaltuutettu

Tampereen SDP Liikuttaa – Liitytkö mukaamme?

Me Tampereen sosialidemokraatit olemme jo melkein vuoden ajan valmistautuneet nyt käytäviin kuntavaaleihin. Meillä on hyvä henki ja tsemppi päällä ja teemme ahkerasti kuntavaalityötä toisiamme tukien ja auttaen. Tampereen kunnallisjärjestön hallitus, joka edustaa kaikkia tamperelaisia demareita, ja sen viestintä- ja markkinointityöryhmä, joihin molempiin kuulun, ovat tehneet pitkää päivää kuntavaalien eteen. Halusin kirjoittaa teemasta SDP Liikuttaa. Tämä teema sisältää ajatuksia mm. liikunnan merkityksestä ja monipuolisten liikkumismuotojen tärkeydestä (julkinen liikenne, lähijuna, pyöräily). Kestävä kehitys ja luontoarvot ovat myös meille sosialidemokraateille todella tärkeitä ja sydäntä lähellä. Tampereen keskustaan tulee päästä mielestäni kaikilla kulkumuodoilla. Tampere on siirtynyt ratikka-aikaan ja monet ovat jo päässeet ratikan kyytiin. Kuitenkin myös Nysse- liikennettä tarvitaan vielä paljon, myös ratikan syöttöliikenteelle. Ratikkareitit eivät vielä kata koko kaupunkia. Monet meistä paljasjalkaisista tamperelaisista kaipaamme vanhaa kunnon viihtyisää Keskustoria. Uskon, että nyt kun ratikka liikennöi ja korona on väistymässä, voimme pian nauttia ihanan Tampereen kauniista keskustasta. Toivon, että kaikki yrittäjät palaavat Hämeenkadulle ja Tuulensuuhun avaten kauppoja ja liikkeitä – uskon, että väkeä riittää niissä ruuhkaksi asti. Me tarvitsemme Tampereella elinkeinoelämään piristysruisketta, tapahtumia ja valtavasti kulttuuritapahtumia. Me olemme Suomen tärkeimpiä kulttuurin kehtoja, vaikka emme päässeetkään Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kulttuuriväki tarvitsee nyt Tampereen ja tamperelaisten tukea päästäkseen jaloilleen yli vuoden kestäneestä pandemiasta.

Haluan tähän loppuun kirjoittaa muutamia ajatuksia erityisesti Sinulle, joka mietit, äänestääkö meitä sosialidemokraatteja. Me demarit olemme valinneet pormestari Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksemme, jatkamaan Tampereen pormestarina. Kun äänestät ketä tahansa ehdokastamme, se tuo Lauri Lylyn lähemmäksi uutta pormestarikautta, koska koko puolueen saama äänimäärä ratkaisee voiton.

Tampereen tulevaisuus ratkaistaan nyt, näissä kuntavaaleissa! Jos haluat inhimillistä, tamperelaisten hyvinvointia puolustavaa, arvopohjaista politiikkaa, äänestä sosialidemokraattista ehdokasta. Monet puolueet ovat hämmentäneet äänestäjiä sekoittamalla asioita, jopa tarkoitushakuisesti. Monilla puolueilla on kaksi pormestariehdokasta eivätkä äänestäjät voi tietää, kenestä vaalivoiton jälkeen tulisi pormestari. Me Tampereen sosialidemokraatit olemme tehneet pitkäjänteistä, inhimillistä ja arvopohjaista politiikkaa Tampereen ja tamperelaisten hyväksi. Sinun äänesi voi ratkaista, muuttuuko Tampereen suunta parempaan vai huonompaan suuntaan. Yksikin ääni ratkaisee kuntavaaleissa! Viime kuntavaaleissa ehdokkaita putosi yhdellä äänellä valtuustosta. Siksi on erittäin tärkeää, että käytät äänioikeuttasi. Äänestäminen ja oikeus äänestää, ovat demokratian kulmakiviä.

Tervetuloa yhteiselle matkalle kanssamme tekemään Tampereesta entistä hienompaa kaupunkia sekä erityisesti kaupunkia, jossa kaikki kuntalaiset ovat yhtä arvokkaita ja joiden hyvinvoinnista ja palveluista me sosialidemokraatit lupaamme pitää hyvää huolta.

Aila Dündar-Järvinen

Kuntavaaliehdokas

Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Automaatioinsinööri haluaa insinöörimäistä ilmastotyötä

Janne Seppälä, 44, työskentelee automaatioinsinöörinä nykyisellä Metso-Outotecillä, entisellä Lokomolla. Työn ohella hänen intohimonsa on veneily.

– Viime aikojen mukavimpia hetkiä oli se, kun purjeveneeni laskettiin jälleen onnellisesti Näsijärveen eräänä toukokuun vesisateisena maanantaina, kertoo Seppälä.

Kuntavaalikampanjaansa Seppälä on tehnyt parhaansa mukaan.

– Mitä nyt perhe-elämältä, töiltä, töiden sivussa opiskelulta ja harrastuksilta on jäänyt aikaa.

Kampanja-aikaa on vielä runsaasti jäljellä ja Seppälä aikoo osallistua mm. vaalipaneeliin.

Koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Seppälän vaaliteemat ovat selkeitä.

– Perheenisänä minulle tärkeitä asioita ovat koulutus, lapsien ja lapsiperheiden asiat sekä asuminen. Minusta olisi korkea aika panostaa lapsiin ihan oikeaa rahaa juhlapuheiden sijaan. Kouluverkko on pidettävä kunnossa, koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Kaupunkiin on rakennettu paljon asuntoja viime vuosina. Seppälä haluaa asumisen hintaa alas ja rakentamisen laatua ylös.

– Harmittavaisesti asunnot ovat niin kalliita, että edes työssäkäyvillä ei niitä ole varaa ostaa, vaan ne menevät suurilta osin sijoittajille.

Vuokrat taas sitten ovat oma lukunsa ja tonttivuokrat on nostettu varsin kovalle tasolle.

– Haluaisin yleisesti hintaa alas ja laatua ylös tarjontaa lisäämällä. Tonttivuokrien ylilyönneistä haluaisin päästä eroon.

Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Seppälä haluaa puhua myös veneilyn puolesta.

– Veneilypuolella haluaisin, että kaupunki kehittäisi satamia tälle vuosituhannelle.

Demarius on Seppälälle itsestään selvää, sillä maailmasta voi tehdä oikeudenmukaisemman paikan jokaisen ihmisen elää.

– Olen aina ollut tasa-arvon kannattaja. Koen, että demarien arvomaailma on lähellä omaani. Minusta Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Tampere on Seppälän mielestä hyvin hyvä kaupunki.

– Kyä täällä kelpaa asustaa, Seppälä lohkaisee.

Töiden lomassa Seppälä toimii ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmiehenä.

– Automaatioinsinööreilemisen lisäksi olen opiskellut sekä ylemmän AMK tutkinnon että opettajan pedagogisen pätevyyden.

Kesäisin hän tykkää purjehtia ja pyöräillä.

Ilmastokysymyksiin Seppälällä on selkeä näkemys.

– Minusta ilmastotyöhön ja päästöjen vähentämiseen kannattaa panostaa. Tehdään se insinöörimäisesti, Seppälä toivoo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kimmo Seppälä

Ennaltaehkäisy lähtee pienistä asioista

Parasta mielen ja terveyden hoitoa on terveyden ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Kävin lastenlasten kanssa maauimalassa, kun se vihdoin taas avattiin. Mietin siellä sinisen taivaan alla, miten upeaa on. että tämä kolme vuotta sitten valmistui. Moni astmaatikko tai allergikko nauttii vesiliikunnasta, kun vain taivas on kattona. Puhdistuskemikaalien tuoksu ei ahdista. No, miksi et mene järveen? Ilmastonmuutoksen vuoksi järvien sinileväesiintyvyys kasvaa ja maauimalassa saa nauttia puhdistetusta vedestä. Myös lasten kaitseminen tuntuu turvallisemmalta.

Uiminen on tärkeä liikuntamuoto monille sairauksien kanssa kamppaileville ja erityisesti heille, joiden niveliä muu liikunta kuormittaa. Kaupunki tarjoaa erityisuimakorttia uimahallien sisäänpääsyyn kohtuuhintaan juuri näille kohderyhmille, mikä on huippuhyvä asia. Pohdiskelin, että pientä parannusta sen suhteen. Kalevan uintikeskus ja sen yhteydessä oleva maauimala tarvitsisi. Maauimalaan pääsi sen avauduttua tänä keväänä tuolla kortilla, mutta kuinkas kävikään uimahallin avattua? Erityisuimakorttilaiset mm. astmaatikot saavat uiskennella kesät talvet uimahallin sisäaltaissa, mutta maauimalaan pitää maksaa lisämaksu. Tämä on kohta, mikä pitäisi ehdottomasti muuttaa. Erityisuimakortilla tulee päästä myös maauimalaan. Jos ei rajattomasti, niin ainakin kerran viikossa. Tästä toiveesta olen kuullut monilta erityisuimakortin haltijoilta. Tietojärjestelmiä tällaisen muutoksen tekemiseksi ei liene vaikeaa muuttaa.

Toinen uudistus edistäisi lapsiperheiden kuin myös isovanhempien ja lastenlasten mielenterveyttä ja maauimalassa käynnin riemua. Kaupungin pitäisi kouluttaa ja palkata kesätöihin nuoria opiskelijoita vesileikittämään jo veteen tottuneita lapsia rajatulla alueella lastenaltaalla, jona aikana esim. puolen tunnin ajaksi vanhemmat pääsisivät uimaan ja pitämään huolta kunnostaan. Laajalla nurmikentällä pienemmille, uimataidottomille lapsille voisi järjestää toimintatuokioita. Samaan aikaan liikunnanohjaaja ohjaisi aikuisille vesijumppaa isossa altaassa. Tästä voisivat myös seurat ym. ottaa kopin, jos kaupunki niitä riittävästi tukisi.

Perheen yhteiset mukavat kokemukset ja arjen helpottaminen lisäävät perheenjäsenten hyvinvointia ja jaksamista. Niiden aikaansaamiseksi ei tarvita isoja panostuksia. Ainakin paljon enemmän rahaa kuluu pahoinvoinnin hoitamiseen.

Raisa-Tiina Lahtinen, SDP Tampere
Kuntavaaliehdokas numero 193

Hiljentämisyrityksillä somessa on minuun päinvastainen vaikutus

Saana Kuusipalo, 24, opiskelee tällä hetkellä Tredussa lähihoitajaksi. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä ja suorittaa toista vuotta sosiaalitieteiden opintoja.

Kuusipalo oli harjoittelemassa keväällä tehostetun palveluasumisen yksikössä vanhustyössä ja hän aloittaa kesätyöt ohjaajana erityislasten kesäkerhossa.

– Olen toiminut myös vapaaehtoisena mielenterveyttä sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksia edistävissä projekteissa.

Kuusipalo on tehnyt kampanjointia pääasiassa somessa, esimerkiksi kirjoittamalla poliittisia päivityksiä mm. asunnottomuudesta, mielenterveydestä ja naisten aseman parantamisesta.

– Lisäksi kirjoitimme nokialaisen ehdokkaan Jonne Nurmen kanssa kaupunkilehti Tamperelaiseen pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiskeinoista. Olen tehnyt jonkin verran katumainontaa Hervannassa ja Kalevassa.

Kauheinta on vihapuhe ja häirintä.

Kuusipalon mielestä parasta somekampanjoinnissa on vuorovaikutus.

– On kivaa, että ihmiset kommentoivat yksityisviesteillä päivityksiäni. Yksityisviesteistä seuraa usein mielenkiintoisia keskusteluja. Kauheinta taas on vihapuhe ja häirintä. Koen jatkuvasti vähättelyä, solvaamista ja seksuaalista häirintää.

Erityisesti myös vähemmistöt ja nuoret naiset kohtaavat paljon häirintää.

– En käsitä, miten niin monet eivät arvosta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, kuten sananvapautta. Miksi nuoret naiset koetaan niin suurena uhkana, että meitä yritetään järjestelmällisesti vaientaa?

Jos yksistään eriarvoisuuden esille tuominen aiheuttaa näin kovaa vastustusta, herää kysymys, kuinka syvälle naisvihamieliset asenteet ovat juurtuneet.

– Ei ole miesten oikeuksien polkemista, että muille vaaditaan samoja oikeuksia kuin miehillä jo on.

Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä.

Vaikka häirintä tuntuu pahalta, Kuusipalo haluaa vaikuttaa joka tapauksessa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

– En halua, että naisvihaajat onnistuisivat tavoitteessaan. Hiljentämisyrityksillä on minuun päinvastainen vaikutus, sisuunnun vain entistä enemmän.

Yksi Kuusipalon vaaliteema on laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu sosiaali- ja terveysalalla. Jälkihoidolla on useimmiten suurempi hintalappu, inhimillistä kärsimystä unohtamatta. Erityisesti mielenterveys- ja päihdetyötä on resursoitava.

Toinen teema on monimuotoinen luonto.

– Kuntien maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa on turvattava monimuotoinen luonto, sillä lähiluonnolla on paljon positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Se on myös tärkeä vetovoimatekijä. Ympäristötietoisuutta ja -koulutusta tulee lisätä. Tampereelle tarvittaisiin rakennettujen viheralueiden lisäksi enemmän luonnontilaisia viheralueita, kuten puistometsiä ja niittyjä.

Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kolmantena hän haluaa nostaa esille edullisen ja kattavan joukkoliikenteen.

– Ekologisen liikkumisen paikasta toiseen tulee olla vaivatonta. Lisäksi palvelujen helppo saavutettavuus on turvattava. Toimiva joukkoliikenne lisää osallisuutta, kaventaa alueellisia hyvinvointieroja ja vilkastuttaa elinkeinoelämää.

Kuusipalon neljäs teema on alueellisen eriarvoisuuden torjuminen

– Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä. Tuetaan alueita, joihin on keskittynyt huono-osaisuutta sekä niitä kouluja, joissa on heikommat oppimistulokset tai erityisen tuen tarvetta.

Kuusipalo kokee itsensä hyvin vahvasti sosialidemokraatiksi.

– Uskon hyvinvointivaltioon, vapauteen ja sosiaaliseen yhteisvastuuseen, kiteyttää Kuusipalo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Daniel Natri

Tampere tarvitsee julkiseen sektoriin ja tasa-arvoisempaan kaavoitukseen nojaavia ratkaisuja segregaation torjumiseksi, ja jokaiselle oikeuden mukavaan ja turvalliseen asuntoon

Nykyään vuokra-asuntoja rakennetaan Tampereella ennätysmäärä, ja asuntokauppakin käy kuumana. Silti yhä useampi nuori ei uskalla unelmoida omistusasumisesta, etenkin perheasuntojen akuutin puutteen takia lähellä palveluita, ja koska markkinavuokra syö liian suuren osan nuorten tuloista.

Se, ja yksityisen sektorin asettamat omistusasuntojen liian korkeat hinnat eivät koske vain nuoria, vaan vaikuttavat myös kielteisesti pienituloisiin, maahanmuuttajataustaisiin, vammaisiin ja köyhiin eläkeläisiin. Tästä hyvä esimerkki on Ranta-Tampella, jossa kaupunginvaltuuston toiveesta huolimatta useat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennushankkeet epäonnistuvat jatkuvasti.

Viime vuosina ARA-asuntojen määrä on vähentynyt, ja Tampereen rakennuttamat sosiaaliset asunnot eivät vastaa lähellekään niiden tarvetta, joka on noussut hurjan väestönkasvun takia. Yksityinen sektori vuorostaan ei rakenna tarpeeksi edullisia perheasuntoja ja tekee voittoja rakentamalla ja myymällä sijoitusasuntoja varakkaille sijoittajille.

1980-luvulla valmistuneiden kerrostalojen saneerauksen tarve kasvaa lähiöissä, joissa moni syrjäytynyt tamperelainen asuu, mutta edulliset vuokra- ja omistusasunnot ovat saatavilla vain siellä, missä palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat vähissä. Tämän takia haavoittuvimmassa asemassa olevat tamperelaiset eivät voi päästä eroon kehnoista taloudellisista olosuhteisista, mikä kiihdyttää sosiaalista eriytymistä kaupunginosien sisällä ja niiden välillä ja voi jopa lisätä asunnottomuutta ja muita sosiaalisia ongelmia. Niin ei ole pakko olla.

Tampereen kaupungin pitää omaksua merkittävämpi rooli asuntopolitiikassa ja kaavoituksessa torjuakseen sosiaalista eriytymistä, ja jotta ihmisoikeus mukavaan ja turvalliseen asuntoon toteutuisi täysin. Kaupungin on sijoitettava julkiset palvelut tasavertaisesti jokaiseen kaupunginosaan ja kaavoitettava alueita niin, että kaikkialla on helppo pääsy lähiluontoon, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja pyörätiet. Kaupungin on myös panostettava omistus- ja vuokra-asumisen eri muotojen sekoittamiseen.

Tampereen tulee lisätä omistamiensa edullisten suurempikokoisten vuokra-asuntojen tarjontaa Wienin esimerkin mukaisesti ja sijoittaa ne yhdenvertaisesti ympäri kaupunkia kysynnän tyydyttämiseksi ja asuntomarkkinoiden epätasa-arvon vähentämiseksi. Lisäksi voitaisiin selvittää kaupungin omistaman rakennusyhtiön perustamisen mahdollisuutta keinona rakentamiskulujen vähentämiseen, vuokra-asuntotuotannon sujuvoittamiseen ja edullisten omistusasuntojen rakentamiseen myytäväksi tarveharkintaisesti etenkin pienituloisille ensiasunnon ostajille.

Nämä rohkeat ratkaisut on pantava täytäntöön ennen kuin Tampereen asuntomarkkinoiden ongelmat paisuvat suhteettoman suuriksi.

Arseniy Lobanovskiy, SDP:n ehdokas Tampereen kuntavaaleissa

Kulku Alasjärven uimarannalle turvallisemmaksi!

Kulku pyörällä ja jalkaisin Alasjärven uimarannalle on erittäin vaarallinen. Kun tulee Irjalankadulta ja kääntyy matonpesupaikalta kohti Alasniitynrantaa, alamäen jälkeen tulee molemmista suunnista pyöräilijöitä ja alikulkutunnellin jälkeinen risteysalue on epäselkeä. Risteysalueelta on mahdollisuus kääntyä kohti Frisbeegolfkeskusta tai uimarannan parkkipaikkaa. Lisäksi risteykseen yhdistyy myös kevyenliikenteenväylä.

Kulku alasjärven uimarannan P-alueelle autolla on erittäin epäselkeä ja sitä kautta turvaton jalankulkijoille sekä pyöräilijöille. Samaa reittiä käyttävät niin Tampereen Frisbeegolfkeskuksen käyttäjät kuin Alasjärven uimarannalle kulkijat. Kesän parhaina päivinä reitti voikin olla jopa ruuhkainen.

Ranta-alue on perheystävällinen, nuoriso viihtyy siellä myös. Matala ranta, hyppytorni ja kunnon laiturit takaavat hyvät uintiretket. Aluetta pitäisi mielestäni kehittää kokonaisvaltaisesti turvallisemmaksi lisäämällä kevyenliikenteen väylä tai selkeyttämällä autoilijoiden kulkua parkkialueille. Kun kulku saadaan uimarannalle turvallisemmaksi, voidaan alueelle lisätä esimerkiksi ulkoliikuntalaitteita ja paremmat pukukopit.

33560
Outi Mikkola
kuntavaaliehdokas (sd.)

Kuva: Studio Torkkeli

Lähihoitajiksi tarvitaan lisää työkavereita, jotta työtä pystyisi tekemään hyvin

Puheen pitäminen on yksi tapa vaikuttaa. Iida Viljanen, 41, on pitänyt ennenkin puheita PAMin valtuustossa ja SAKn edustajistossa, mutta viimeksi puheen pitäminen oli aika jännittävää. Tilanne oli erilainen, sillä kyseessä oli vappupuhe ja se pidettiin etänä.

Pidetään puhe missä tahansa, ensin puhujan täytyy miettiä, mitä hän haluaa sanoa.

– Ajattelin asiaa ay-liikkeen kannalta. Halusin tuoda esille järjestäytymisen voimaa ja solidaarisuutta.

Harjoituksena piti ensin tehdä minuutin mittainen puhe.

– Tiivistäminen on kaikkein haastavinta, kun on paljon sanottavaa. Sen jälkeen minuutin puheesta sai rakentaa kolmen minuutin puheen.

Kolmeen minuuttiin saakin mahtumaan jo enemmän sanottavaa.

Viljasen haluaa käyttää puheessaan dramatiikkaa eli taukoja ja hidastusta. Vinkki kaikille puhujille on napakka.

– Kolme pointtia on aika hyvä. Lyhyitä lauseita.

Järjestösihteeri Viljanen tekee työssään laidasta laitaan kaikkea, mitä vaan voi tehdä.

– Tylsästä päästä ovat taloushallinto ja pankkiasiat. Parhaasta päästä ovat jäsenten kohtaamiset, jäsenhankinta ja järjestäytymisen rakentaminen.

Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta

Luottamusmiesten sparraamisen lähtökohta on, että ensin on ymmärrettävä, että voima tulee jäsenistä.

– Jäsenten hankinta työpaikalla ja vuorovaikutus ovat keskeisiä. Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta.

Usein on niin, että ihmiseltä ei ole edes kysytty. Hän on voinut miettiä liittymistä, mutta ei ole tehnyt toimenpiteitä liittyäkseen.

– Liittoon liittyminen voi olla joillekin tosi iso juttu. Siksi monille pitää perustella, mitä hyötyä siitä on. Monet näkevät tärkeänä vain kassajäsenyyden. Työelämän pelisääntöjen valvonta on myös hyvä ymmärtää.

Viljanen on työssä Tampereella PAMin ammattiosastolla 003.

– Se on Pirkanmaan isoin ammattiosasto, Suomen toiseksi suurin. Kisailemme aina Helsingin kanssa, kumpi on suurempi. Usein osastoissa ei ole työntekijöitä, meillä on, koska olemme niin iso.

Viljanen päätti lähteä ehdolle jo viime vuoden puolella. Vaalikoneetkin on täytetty hyvissä ajoin.

– Vaalikonevastausten perusteluosuus on vain 500 merkkiä, siksi ajattelin Instagramin tarinoissa perustella tarkemmin ajatuksiani.

Viljanen on hiukan kipuillut, miten tuoda itseään esille sormessa.

– Monella on hienoja mainoksia. Itse tykkään postailla oman elämäni arkea, johon vaaliteemani sitoutuvat.

Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin.

Hän toivoo tavoittavansa itsensä ikäisiä, 35–50 -vuotiaita naisia.

– Olen entinen lähihoitaja, varmaan sydämeltäni aina lähihoitaja ja toivon, että myös ikäihmiset löytäisivät minut.

Lähihoitajilla on tukalat oltavat kaikkialla Suomessa.

– Vain harvat paikat ovat sellaisia, joihin mennään pareittain. Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin. Kotihoidon piirissä on paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka joutuvat olemaan kotonaan yksin. Vaikka kotihoito kävisi neljä kertaa päivässä ja kerran tai kaksi yöllä, niin se ei ole kenenkään arvon mukaista.

Käynti riippuu tarpeesta. Lyhin käynti on 10–15 minuuttia, jolloin pitäisi ehtiä tekemään myös kirjaus.

– Siinä ajassa ei ehdi kohtaamaan ihmistä. Se on surkeaa ja itku tulee, kun pistää oven kiinni, ja mummo huutaa perään, että ”Taas sun pitää mennä. Te vaan käytte täällä niin nopeasti.”

Omaisetkaan eivät ole tyytyväisiä siihen, että ei ole aikaa hoitaa. Heille ei pysty raportoimaan, missä kunnossa ihminen on.

– Jos on mahdollista, että käy samoissa paikoissa, silloin tietää miten ihminen käyttäytyy ja silloin voi paremmin tehdä havaintoja.

Alalle pitäisi saada lisää työkavereita, jotta käynnit voitaisiin suunnitella väljemmin. Silloin ehtisi kohdata ihmisen ja silloin oma työssä jaksaminen parantuisi. Henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä taukojen pitäminen on tärkeää.

– Harvoin edes palkka on ykkösasia, vaan se, että saataisiin lisää työkavereita, jotta pystyisi tekemään työtään eettisesti hyvin.

Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä.

Viljanen on ollut ay-aktiivi pitkään ja tullut sitä kautta mukaan politiikkaan.

– SDP:n arvot ja toisaalta myös kaverit johdattelivat. Valtuutettu Ari Wigeliuksen olen tuntenut pitkään.

Viljanen muutti Helsingistä Tampereelle 2014.

– Heti tuli sellainen olo, että tämä on minun kotikaupunkini. Katson kaupunkia ylpeydellä. On ollut hienoa nähdä kaupungin huima kehitys näin lyhyessä ajassa.

Viljanen muistuttaa, että Tampereen luonto ja vesi ovat sellaisia, joita pitää vaalia.

– Ympäristö ja erityisesti ilmastoasiat pitää huomioida. Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä. Ilmasto on otettava huomioon päätöksenteossa ja toimittava Hiilineutraali Tampere -ohjelman mukaan.

– Helsingistä muuttaessani minulla oli kriisi, että miten pärjään ilman merta. Hyvin olen pärjännyt. Olen hieman huolissani siitä, että rantoja viedään kaupunkilaisten käytöstä. Ihmisten pitää voida liikkua koskemattomassa luonnossa ja metsässä, korostaa Viljanen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka