Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaisa Vatanen istuu Pyynikinharjun laella penkillä ja puhuu liikkumisen merkityksestä ja esteettömyydestä ikääntyville ihmisille. Hänen mielestä näihin sanoihin kiinnitetään liian vähän huomiota.

– Tarvitaan nykyistä enemmän rakentamisen ja kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen huomauttaa.

Tampereen strategian tavoitteena on sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä että edistää tamperelaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona tai palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Yhdyskuntalautakunnan jäsenen Kaisa Vatasen mielestä keskeinen kotona asumisen turvaava asia on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja siten virkistäytymiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Strategiaan on kirjattu, että esteettömyyttä edistetään kaikessa toiminnassa. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää, Vatanen muistuttaa.

Esteettömyydellä on Vatasen mukaan suuri merkitys yhdenvertaisuuden toteutumisessa, mutta myös yleisesti koko kaupungin viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta.

– Usein, kun mietitään ja parannetaan esteettömyyttä, tullaan parantaneeksi toimintaympäristöä kaikille, niin vammaisille, rattaiden tai polkupyörien kanssa liikkuville ja ihan kaikille muillekin.

Tampereella tehty töitä tasa-arvoisemman liikkumisen eteen

Vatanen muistuttaa, että Tampereella on tehty tällä vaalikaudella tehty paljon töitä sen eteen, että Tampereesta tulisi liikkumisen suhteen tasa-arvoisempi kaupunki, mutta paljon on vielä tehtävää.

– Tällä hetkellä esteettömyyteen vaikuttavat väliaikaisesti keskustan monet rakennustyömaat ja niiden muuttuvat liikennejärjestelyt, joilla toivottavasti saavutetaan parempaa, esteettömämpää kaupunkia, Vatanen sanoo.

Vatasen mielestä Tampereen tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on tärkeää monen muun tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ovat tärkeitä osia niin ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi tehtävässä työssä kuin kansanterveyden kannalta.

– Se, että jokainen meistä pääsee ulos ja liikkeelle mahdollisimman helposti, tukee hyvinvointia ja terveyttä. Julkisessa keskustelussa kiinnitetään liian vähän huomiota liikkumisen merkitykseen, ja näin on erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta. Tarvitaan nykyistä enemmän sekä rakentamisen että kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen toteaa.

Tampere on päättänyt esteettömien reittien tavoiteverkostosta, jonka tavoitteena on varmistaa esteettömien reittien olemassaolo ja ylläpito erityisesti keskusta-alueella. Vaikka esteettömyyteen Vatasen sanoin ”aika hyvin kiinnitetäänkin huomiota” kaupunkisuunnittelussa, on näihin tavoitteisiin pääsemisessä vielä tekemistä pitkäksi aikaa.

– Esteettömiä reittejä tehdessä kyse on monista asioista, esimerkiksi kulkupinnoista, suojatiemerkinnöistä, eri tienosien selkeästä erottelusta, portaista ja luiskista, valoista, kaivonkansista ja istuimista. Tavoitteisiin koitetaan päästä niin ratikka- ja muiden katuremonttien osana mutta myös esimerkiksi penkkien lisäämisellä reiteille, jotka ovat ikäihmisten päivittäin käyttämiä asiointireittejä, Vatanen sanoo.

Esteettömyys on SDP:lle tärkeä asia

Esteettömyyttä on suhteellisen helppo parantaa silloin, kun luodaan uusia alueita tai peruskorjataan vanhaa. Haastavampaa esteettömyyden parantaminen on Vatasen mukaan alueilla, jotka eivät ole tulevien vuosien korjaussuunnitelmissa.

SDP:lle esteettömyyteen liittyvät kysymykset ovat olleet tärkeitä, ja niiden eteen jatketaan töitä myös ensi kevään vaalien jälkeen.

– Tavoitteet ovat korkealla ja niiden eteen tehdään paljon töitä. Keskeistä onkin, että esteettömyyttä pidetään myös poliittisesti tavoiteltavana asiana tulevaisuudessakin. Mikäli tähän ei panosteta niin strategian tasolla kuin myös resursseissa, ei tavoitteisiin päästä. Työ on joka tapauksessa hidasta, joten sen pitää pysyä poliittisella agendalla pitkään valmistuakseen.

– Tällä valtuustokaudella Tampereella on aloitettu ja jatkettu monia katuhankkeita, joissa kävely ja pyöräily on otettu huomioon. On hienoa nähdä, kuinka keskusta-alue hiljalleen valmistuu tavalla, joka palvelee kävelijöitä ja pyöräilijöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Vatanen sanoo.

Ympäristölautakunnassa on useasti kiinnitetty huomiota erityisesti liikkumisen turvallisuuteen. Risteysalueiden järjestelyiden, värien käytön ja rakennusmateriaalien valinnan kautta voidaan tehdä isoja parannuksia.

– Kävelypainotteisuuden lisääminen lisää myös viihtyisyyttä, mikä taas palvelee elinvoimaa ja kaupungin houkuttelevuutta, Vatanen huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Pispalan koulun perusparannus lähtee vihdoin liikkeelle yli vuoden viivästymisen jälkeen. Väistötilaksi aiottua Pyynikintie 2:ta ei viime syksynä voitukaan ottaa käyttöön rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien ja niiden vaatimien korjaustoimien laajuuden takia.

– Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on kasvanut aika suureksi. Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Perusparannus tuo vuonna 1915 valmistuneeseen Pispalan koulun tilat vastaamaan nykyaikaisia opetuksen tarpeita. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa ja valmistua marraskuussa 2021 siten, että rakennus on otettavissa käyttöön tammikuun alussa 2022. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.

Ensi lukuvuodeksi osa oppilaista siirtyy Tampereen kansainväliseen kouluun, mikä mahdollistetaan toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämillä tilamuutoksilla. Osa oppilaista siirtyy Kaarilan kouluun.

– Perusparannus tuo merkittävän muutoksen sisäilmaongelmista kärsineille oppilaille, opettajille ja muille työntekijöille. Hyvä sisäilma on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Energiatehokkuus paranee huomattavasti ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Koska alkuperäinen suunnitelma Pyynikintie 2:n ottamiseksi väistötilaksi ei toteutunut, sijoitettiin täksi lukukaudeksi nuorimmat Hyhkyn koulun pihan rakennettuun väliaikaiseen rakennukseen ja vanhemmat oppilaat kuljetettiin Vuorekseen.

– Nyt katseet eteenpäin. Tärkeintä on, että perusparannus voi vihdoin alkaa ja oppilaat sekä henkilökunta saavat terveellisen ja toimivan ympäristön, Pohjola huomauttaa.

Pohjola pitää ikävänä asiana sitä, ettei Pispalan koulun perusparannusta saatu aloitettua suunnitellusti. Kun alkuperäinen väistötila ei toteutunutkaan, syntyi paljon julkisuutta tuonut keskustelu oppilaisen kuljettamisesta Vuorekseen. Koulun vanhemmat ja luottamushenkilöt väänsivät kättä, muut tamperelaiset seurasivat juupas-eipäs -keskustelua enemmänkin sivusta.

– Hämmästelin tätä suurta vastustusta kuljetuksia kohtaan. Tätä ennen oppilaita kuljetettiin Vehmaisista Vuorekseen ja se onnistui hyvin. Kun kuljetus olisi lähtenyt yhdestä paikasta, ei aikaa olisi kulunut puolta tuntia enempää. Mielestäni alle puolen tunnin koulumatkakuljetus ei olisi ollut mitenkään liian pitkä, Pohjola sanoo.

Korjausvelka on kasvanut suureksi

Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on Pohjolan mukaan ”valitettavasti kasvanut aika suureksi”.

– Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan. Joissakin kouluissa päästään muutamia vuosia eteenpäin pienemmillä korjaustoimilla, Pohjola sanoo.

Pohjola on miettinyt paljon syitä sisätilaongelmiin. Hän kysyykin, olisiko hyvä, jos kouluilla olisi oma vahtimestari, jolla olisi osaaminen teknisiin laitteisiin ja joka huolehtisi, että rakennuksen tekniikka on toimivaa

– Koulun ammattitaitoinen ja oma vahtimestari pystyisi läheltä seuraamaan kiinteistön teknisten laitteiden kuntoa ja niiden toimivuutta. Yhteistyö huollon kanssa takaisi rakennusten kunnossa pysymisen, Pohjola toteaa.

Pohjola tietää, ettei kaikkia vanhoja rakennuksia pystytä korjaamaan eikä niitä kannata korjata. Näin ollen Tampereellakin on rakennettu uusia koulurakennuksia.

– Monia koulurakennuksia on saatu korjattua mutta paljon on vielä perusparannuksia odottavia kohteita. Väliaikaisten väistötilojen käyttö on kallista, eikä ole mitenkään mielekästä ja siksi keskusteluissa on tullut esille Pyynikintie 2, joka voisi olla pidempiaikainen väistötila aina tarvitseville, sanoo Pohjola.

Pyynikintie 2 on aina opettanut

Osoitteeseen Pyynikintie 2 vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa on ollut alusta alkaen opetusta. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Tampereen teknillinen oppilaitos.

Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on apulaispormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa Tampereen kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä vastaaminen, maa- ja tilapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä omistajan tavoitteiden asettaminen.

Lautakunnalle kuuluu myös esimerkiksi maa- ja tilapolitiikan toimeenpano kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta, asuntotuotannon kehittäminen sekä asuinalueiden tasapuolisesta kehityksestä huolehtiminen ja seuranta.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korjaus kohtaan Vuoreksen kouluun väistötilana. Korjaus tehty klo 22.45. Oppilaat ovat edelleen Pispalan koulussa. Pienimmät siirtyvät Hyhkyn koulun väistötilaan syksystä.

Keskustelu Eteläpuiston tulevaisuudesta on jälleen aktivoitunut kansallisen kaupunkipuisto- hankkeen myötä. Tampereen kaupunginhallitus linjasi huhtikuussa, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta, ja että Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitus on jäissä.

Pormestariohjelmassa on linjattu, että ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.”

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä käsitteli Eteläpuiston tilannetta 11.5.2020 kokouksessaan. Valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan ryhmän kantana on, että Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle ei tulisi kaavoittaa asumista. Ranta-alueelle voidaan kuitenkin kaavoittaa julkisia rakennuksia ja esimerkiksi sauna- ja ravintolarakennus.

– Kaupungista löytyy muitakin alueita, joita voidaan kehittää asumisen lähtökohdista. Läntiselle keskusta-alueelle saadaan täydennysrakentamista olemassa oleviin kortteleihin sekä Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleihin. Eteläpuisto säilyköön puistona ja virkistysalueena, linjasi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

SDP:n valtuustoryhmän mielestä pormestariohjelman linjaus on edelleen ajankohtainen. Puistomainen virkistyskäyttö on oltava Eteläpuiston kaavoittamisen lähtökohta, kun siihen aikanaan palataan.

– Eteläpuiston ranta-alueelle voisi rakentaa saunan ja ravintolarakennuksen läheisyyteen yleisen uimarannan, jalkapallokenttiä ja muita aktiviteettejä. Myös perhepuiston sijoittuminen alueelle pitäisi tutkia. Tärkeintä on kuitenkin turvata puistoalueen säilyminen, vanhat puut ja Hämeenpuiston päätteen muotopuutarha, kertoi Salmi.

Lisätietoja:

SDP:n valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898

Ikääntyminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea. Tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.

– Ikäystävällinen elinympäristö on viihtyisä, turvallinen ja se mahdollistaa kohtaamiset muiden kanssa, sanoo Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen. 

Tänä vuonna 50 vuoden iän saavuttava Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen omistama Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on saanut yhteiskunnallisen yrityksen statuksen.

– Kolmannen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tavoitteena ovat erilaiset arvot kuin esimerkiksi monikansallisilla liikeyrityksillä, muistuttaa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarkko Auvinen.

Yhdistys rakennuttaa, omistaa ja kehittää asuntoja ja palvelukeskuksia vanhuksille ja luo ikäihmisille mahdollisuuksia osallistumiseen. Yhdistyksellä on Tampereella neljä palvelukeskusta ja lisäksi vuokra-asuntoja senioritaloissa palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Pirkanmaan Senioripalvelut Oy muodostavat konsernin, jossa yhdistys toimii emoyhteisönä, omistaa kiinteistöt ja osakeyhtiön osakepääoman kokonaisuudessaan. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy tuottaa hoito-, hoiva- ja kuntoutuspalveluita sekä alueellisia hyvinvointipalveluita.

Auvinen muistuttaa ikääntymisen kohtaavan ”meidät kaikki yhdenvertaisesti, jokaisen vuorollaan”. Toimintakyvyn muuttuminen on yksilöllistä, mutta yksi asia on yhteinen: hyvin suunniteltu asuinympäristö tukee täysipainoista ja mielekästä arkea, jossa tallella olevia taitoja ja voimavaroja voi käyttää ilman esteitä.

– Hyvää ympäristöä täydentävät yksilölliset palvelut, ne tukevat ihmisten toimintakykyä ja mahdollistavat mielekkään ja oman tahdon mukaisen arjen. Osa niistä tamperelaisista, jotka aikaisemmilla vuosikymmenillä rakensivat Tampereen menestystarinaa, asuu nyt palvelukeskuksissa tai käyttää ikäihmisille suunnattuja alueellisia hyvinvointipalveluja, Auvinen toteaa.

Ikäystävällisyys on kokonaisuus

Hyvä ikäystävällinen asuinympäristö huomioi Auvisen mukaan iäkkään ihmisen tarpeet ja voimavarat. Se tarkoittaa yksittäisen asunnon lisäksi asuinrakennusta, pihaa ja koko asuinaluetta ja sen palveluja, osallistumismahdollisuuksia ja harrastuksia.

– Ikäystävällinen elinympäristö on esteetön ja mahdollistaa toimimisen ja mukana olemisen siinäkin tilanteessa, että ihmisen liikkuminen, aistien toiminta, kyky hankkia tietoa tai kyky hahmottaa ympäristöä ovat heikentyneet. Silloin ympäristö on viihtyisä, tuntuu turvalliselta, se herättää kiinnostusta ja se mahdollistaa kohtaamiset toisten ihmisten kanssa, Auvinen huomauttaa.

Taannoin Tampereen Vanhuspalveluyhdistys koordinoi valtakunnallista ikäystävällisen asuinalueen pilotointihanketta, joka toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön, Tampereen kaupungin ja Kotilinnasäätiön kanssa. Ikäystävällinen Hervanta -hankkeessa ikäystävällisyyttä kehitettiin erityisesti asumisen ja osallisuuden näkökulmasta.

Tampereen kaupunki tunnisti ikäystävällisen kaupungin tärkeyden jo viime vuosikymmenellä. Suomalaisista kaupungeista ensimmäisenä Tampere liittyi kansainväliseen ikäystävällisten kaupunkien verkostoon jo vuonna 2012. Auvinen sanoo Tampereen kaupungin toteuttavan ikäystävällisyyttä monella saralla, aivan linjassa WHO:n moninaisten tavoitteiden kanssa.

Hyvä kaavoitus parantaa käveltävyyttä

Yhdyskuntasuunnittelun valinnoilla on paljon merkitystä ikäihmisten toimintakyvylle. Tärkeä kaavoituksen keino on Auvisen mukaan ympäristön käveltävyyden parantaminen. On tärkeää suunnitella ympäristö, joka houkuttelee ja saa ihmiset liikkeelle: esteetön, visuaalisesti mielenkiintoinen ja vihreä ympäristö.

– Tärkeitä esimerkkejä kaikille sopivasta suunnittelusta ovat raitiotien rakentaminen, jossa koko suunnittelun lähtökohtana ollut saavutettavuus ja esteettömyys raitiotievaunujen, pysäkkien ja pysäkille kulun kohdalla.

Toinen esimerkki liittyy ympäristön käveltävyyteen ja lähipalvelujen saavutettavuuteen.

– Tampereen strategiassa on tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä ja edistää kuntalaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Keskeinen kotona asumisen turvaava tekijä on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Kaupunki on hyväksynyt suunnitelman esteettömien kävelyreittien verkostosta, jonka varrella myös levähdyspaikat on huomioitu. Esteettömien asiointireittien rakentaminen parantaa julkisten palvelujen saavutettavuutta eri puolilla kaupunkia, muistuttaa Auvinen.

Lähipalvelut ja esteettömyys ovat tärkeitä

Hyvillä asumisratkaisuilla on tärkeä merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Sekin tiedetään, että laajana säilyvä elinpiiri tukee arjen hyvinvointia.

– Tästä syystä lähipalvelut ja asuinympäristön esteettömyys ovat niin tärkeitä, Auvinen huomauttaa.

Toiminnanrajoitteita ja tuen tarvetta on eniten kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla ihmisillä. Ennusteiden mukaan hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Suomessa seuraavina vuosina hyvin nopeasti. Tampereen kaupungin väestösuunnite arvioi, että vuoteen 2040 mennessä yli 90-vuotiaiden tamperelaisten määrä kasvaa yli 130 prosentilla. Tästä syystä ikäystävällisille ympäristöille, turvallisille asunnoille ja myös asumispalveluille on kaupungissa tarvetta yhä yleisemmin.

Tampereen ajankohtaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi Tesomalla Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -kehittämishanke. Konseptissa yhteisökylän keskus on Kotipirtti ry:n nykyisen palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Palvelukortteliin rakennetaan vuokra-asuntoja, jotka ovat tarkoitettu eri elämänvaiheessa oleville asukkaille, esimerkiksi sinkuille, pariskunnille, perheille, opiskelijoille ja maahanmuuttajille. Osa asunnoista varataan muistisairaille.

Tampereen Vanhuspalveluyhdistys on mukana kehittäjäyhteenliittymässä, joka yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa suunnittelee Hervantaan palvelukorttelia, jossa uudet ikäihmisten kodit ovat suoraan yhteydessä läheisen palvelukeskuksen lähihoi­to- ja turvajärjestelmään. Samalla osallistumisen mahdollisuudet ovat hyvin ulottuvilla ja lähi­palvelut tulevat tueksi yksilöllisen tarpeen mukaan.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi