Sanna Marin haluaa kaikkien vahvuudet käyttöön

Ensin Sanna Marinista tuli ensimmäinen tamperelainen pääministeri, sunnuntaina hänestä tuli ensimmäinen SDP:n tamperelainen puheenjohtaja. 34-vuotiaan Marinin poliittinen urakehitys hakee vertaistaan, sillä vuonna 2013 hänestä tuli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, kansanedustaja vuonna 2015 ja pääministeri viime vuoden joulukuussa.

– Uskon siihen, että kun teemme työtä yhdessä rohkeasti ja sydämen palolla, niin silloin myös pärjäämme. Me olemme täällä siksi, että haluamme muuttaa Suomea ja maailmaa tavallisten ihmisten kannalta paremmaksi tekemällä arjen tekoja, Marin sanoi valintansa jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

Sanna Marinin mukaan SDP on onnistunut erittäin hyvin päättyneellä puoluekokouskaudella muodostamaan hyvän joukkuehengen.

– Haluan jatkaa tällä samalla linjalla. Uskon aidosti siihen, että ihmiset tuovat mukanaan omat vahvuutensa ja persoonansa siihen yhteiseen joukkueeseen, joka täällä puoluekokouksessa muodostetaan. Haluan johtaa puoluetta tavalla, joka tuo ihmisten vahvuudet myös käyttöön, Marinin sanoi valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Uuden puheenjohtajan mukaan uusi puoluejohto kokoontuu myöhemmin käymään läpi niitä odotuksia, joita ”ihmisillä on tälle puoluekokouskaudelle”.

– Tätä kautta pyrimme yhdessä löytämään tavan toimia. En uskon siihen, että puheenjohtaja yksin määrittää, vaan uskon aidosti siihen, että keskustelemalla ja hakemalla näkökulmia saamme parhaiten vietyä Suomen ja SDP:n asioita eteenpäin.

Marin ei halua lähteä tekemään mitään radiaalia muutosta puolueen johtamisessa Antti Rinteen jälkeen. Kulunutta puoluekokouskautta Marin sanoi odottaneensa koko sen ajan, kun hän on ollut mukana SDP:n toiminnassa.

– Ohjelmatyö, johon on osallistunut satoja ihmisiä eri puolilta Suomea on ollut inspiroivaa ja innostavaa. Tämä on ollut työtä, jota haluan jatkaa. Olen ollut yhtenä ihmisenä luomassa sitä linjaa ja suuntaa, jonka me yhdessä tässä puoluekokouksessa asetamme, joten suurta muutosta ja mullistusta ei minun näkemykseni mukaan ole tulossa, Marin sanoi.

Marin mukaan SDP:ssä jatketaan tulevaisuusorientoitunutta, rohkeaa ja visionääristä tavoiteasettelua.

Yhdessä kestävään maailmaan

Sunnuntaina tehtiin yhdellä tavalla historiaa, kun puoluekokous hyväksyi periaatejulistuksen. Julistuksessa määritellään sosialidemokraattien perusarvot, tehtävät ja näkemykset tulevaisuudesta.

Periaatejulistus korvaa 21 vuotta sitten hyväksytyn ohjelman. Periaatejulistuksen tehtävänä on määrittää sitä arvopohjaa, johon SDP:n politiikka perustuu sekä antaa suuntaviivat sille, millaista sosialidemokratian tulee olla 2020-luvulla ja siitä eteenpäin.

Periaatejulistuksen keskeisenä ajatuksena on, että meillä kaikilla on kyky muuttaa maailmaa. Me pystymme yhdessä, demokratian keinoin, rauhanomaisesti ja toisiimme luottaen vaikuttamaan siihen, millainen on tulevaisuutemme.

Periaatejulistuksessa linjataan, että solidaarinen yhteiskunta toteutuu parhaiten hyvinvointivaltiossa, jossa vallitsee yksilön vapauksien, velvollisuuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tasa-arvo. Jokaisella ihmisellä on oikeus tavoitella hyvää elämää.

Julistuksessa korostetaan lisäksi sitä, että yhteiskuntaa tulee päämäärätietoisesti rakentaa edistämään tasa-arvoa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Rinteeltä viimeinen puhe puheenjohtajana

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti lauantaina puoluekokouksen puheessaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion olevan ylivoimainen tapa järjestää yhteiskuntaa. Kehittämisen jatkuminen edellyttää, että myös jatkossa on kiinnitettävä erityinen huomio työikäisen väestön työhön osallistumiseen.

– Tarvitsemme pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja rohkeaa rakentamista, jotta kaikki kynnelle kykenevät saadaan työelämään kiinni, Rinne sanoi.

Antti Rinne valittiin SDP:n puheenjohtajaksi kuusi vuotta sitten; sunnuntaina puheenjohtajaksi valitaan pääministeri Sanna Marin. Puheessaan Rinne palasi kuuden vuoden takaisiin aikoihin.’

– Kun minut kuusi vuotta sitten valittiin puolueemme puheenjohtajaksi, halusin tarjota vaihtoehdon, jolla usko ja luottamus liikkeeseemme palautetaan. Ja halusin palauttaa oman itseluottamuksemme työhömme. Sillä kuten monesti olemme todenneet: SDP on parhaimmillaan silloin, kun se on rohkeimmillaan, Rinne totesi.

Pahimmillaan toivottomuus ja yhteiskunnan eriarvoisuus murentavat Rinteen mukaan luottamusta demokratian instituutioihin ja politiikan päätöksentekoon.

– Tästä demokratian ja oikeusvaltion rapautumisesta hyötyvät vain väärät profeetat, voimat, jotka haluavat kääntää kehityksen kelloa vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja taaksepäin. Syyllisiä haetaan milloin toisista kulttuureista, milloin Euroopan unionista.

– Meidän on rohkeasti käytävä taisteluun näitä voimia vastaan. Meidän on hyökättävä väärän tiedon levittäjiä vastaan totuudella, toivolla ja teoilla. Työhön tarvitsemme jokaista: käymään toisia arvostavaa ja kunnioittavaa keskustelua, mutta oikaisemaan virheet ja erehdykset. Näyttämään totuuden, mutta paljastamaan valheet, Rinne sanoi.

Talouden pudotusta korjattava elvytyksellä

Puheessaan Rinne muistutti, ettei maailmanlaajuinen koronakriisi ole muuttanut tarvetta nostaa työllisyysastetta hyvälle pohjoismaiselle tasolle miksikään. Pandemian aiheuttamaa talouden pudotusta on Rinteen mukaan korjattava elvytyksellä.

– Emme saa enää toistaa aikaisempien talouskriisien virheitä. 1990-luvun laman ja finanssikriisin opetukset on otettava nyt vakavasti. Leikkauspolitiikalla emme voi rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti tai ekologisesti kestävää kasvua.

Rinteen mukaan huomattava vaikutus työllisyydelle on SDP:n pitkään ajamalla tavoitteella oppivelvollisuusiän korottamisesta ja toisen asteen maksuttomuudesta. Rinne tunnusti hänellä olevan vaikeuksia ymmärtää tämän tavoitteen kriitikoita.

– Onko kyse jostain pahasti vinoutuneesta elitismistä, korkeamman koulutuksen ja sen tarjoaminen mahdollisuuksien rajaamisesta harvempien, joidenkin yhteiskunnan etuoikeutettujen oikeudeksi?

– Muistamme hyvin, että myös peruskoulu-uudistuksen kovimmat vastustajat edustivat samoja yhteiskuntapiirejä. SDP:lle tämä ajattelu ei käy. Sivistys ja oikeus tavoitella täyttä potentiaaliaan kuuluvat jokaiselle yhteiskuntamme jäsenelle, taustasta tai lähtökohdista riippumatta, Rinne sanoi.

Sanna Marinista puheenjohtaja ennen lounasta

Sunnuntaiaamu käynnistyy paitsi periaatejulistuksen päätöskäsittelyllä, niin myös ja oikeastaan ennen kaikkea puheenjohtajan valinnalla. Rinne tekee tilaa pääministeri Sanna Marinille, jonka poliittinen ura on ollut häikäisevän nopea.

Myöskään puoluesihteerivalinnasta ei tarvitse järjestää vaalia, sillä Antton Rönnholm ei ole saanut haastajia.

Sen sijaan kolmesta varapuheenjohtajasta äänestetään. Ehdolla ovat Timo Harakka, Aki Lindén, Niina Malm, Matias Mäkynen, Ville Skinnari ja Jaana Ylitalo.

Puoluehallitus valitaan myös sunnuntaina, samoin kuin puoluevaltuuston puheenjohtaja. Valtuuston valinta sen sijaan tapahtuu vasta maanantaina.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korona muutti rajusti kokousjärjestelyitä

Lauantaina Tampere-talossa alkava SDP:n puoluekokous on 45 edeltävään kokoukseen verrattuna hyvin poikkeuksellinen. Koronaviruksen myötä kokouksen järjestelyt ja työskentely ovat tiukat ja esimerkiksi osallistujamäärää on rajoitettu hyvin voimallisesti.

Näkyvin muutos normaalikäytäntöön on kokousedustajien jakaminen kahteen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan Tampere-talossa.

46. SDP:n puoluekokous oli määrä järjestää toukokuussa ja lauantaina alkavan kokouksen on mahdollistanut poikkeuksellisen suuret muutokset järjestelyissä. Kokouksen osallistujamäärää on rajoitettu merkittävästi ja niinpä seuraajat sekä kutsuvieraat eivät saavu Tampere-taloon. Riskien minimoimiseksi sisälle pääsevät 500 kokousedustajan ohella vain sääntömääräiset osallistujat, tiedotusvälineiden edustajat ja tarvittava henkilökunta.

Näkyvin muutos normaalikäytäntöön on kokousedustajien jakaminen kahteen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan Tampere-talossa. Kokoussalit ovat Iso Sali ja Sorsapuistosali. Ryhmät työskentelevät ja ruokailevat eri tiloissa eli käytännössä puoluekokous järjestetään kahdessa kokoussalissa, joiden välillä on videoyhteys. Myös muille kokoukseen osallistuville on määritelty istumapaikat kokoussaleissa riittävin turvaetäisyyksin.

Jokaisella ryhmällä eli kokousedustajilla, sääntömääräisillä kutsuttavilla ja tiedostusvälineiden edustajilla on määritelty omat kulkureitit ja tilat, joissa on lupa olla.

Työskentely puoluekokouksessa on tuotu täysin uuteen aikaan, digiaikaan. Digitaalisena työskentelyalustana toimii Howspace-sovellus, joka on ollut muutaman kuukauden ajan kokousedustajien käytössä. Kokousedustajat tekevät kokouksen puheenjohtajistolle esitettävät puheenvuoropyynnöt tämän sovelluksen avulla.

Puoluekokouksen asiaäänestyksetkin toteutetaan uudella tavalla: perinteisen lappuäänestyksen korvaa radioaalloilla toimivat äänestyskapulat. Sen sijaan henkilövaalit käydään edelleen uurnavaalina.

Varapuheenjohtajista päästään äänestämään

Tampereella valitaan SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi pääministeri Sanna Marin. Puoluesihteeriksi on ehdolla Antton Rönnholm, mutta kolmesta varapuheenjohtajan nimestä äänestetään. Ehdolla ovat Timo Harakka, Aki Lindén, Niina Malm, Matias Mäkynen, Ville Skinnari ja Jaana Ylitalo.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ovat ehdolla Aki Lindén ja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluekokous pidetään Tampereella kuudennen kerran. Ensimmäinen puoluekokous Tampereella oli vuonna 1905 ja kyseessä oli SDP:n neljäs puoluekokous. Vuonna 1913 paikkana oli edelleen Tampereen työväentalo ja kyseessä oli kahdeksas puoluekokous. 16. puoluekokous järjestettiin vuonna 1933 ja edelleen Tampereen työväentalolla.

Kun Tampereelle kokoonnuttiin 29. SDP:n puoluekokoukseen, oli vuosi 1972 ja kokouspaikaksi oli vaihtunut Sampola. 39. puoluekokous järjestettiin vuonna 2002 Tampere-talossa.

Tampereen 20 edustajaa ovat Lyly Lauri, Salmi Pekka, Läärä Kaisa, Rokosa Inna, Kallio Kalle, Julin Sofia, Ojakangas Aki, Kanerva Esa, Auvinen Jarkko, Eskonen Lasse, Kampman Ulla, Tervo Anne, Liikka Jyrki, Vatanen Kaisa, Nurmio Kirsi, Leino Joanna, Vulli Miina, Mikkola Outi, Kuusinen Marie ja Laine Annika.

”Olen ylpeä, kun kokous on Tampereella”

Tampereen pormestari Lauri Lyly on toista kertaa varsinaisena puoluekokousedustajana. Useita kertoja mies on ollut kutsuvierana, joten ”meno” puoluekokouksessa on toki tuttu. Tosin tällä kertaa melkoisesti uudistetussa muodossa.

– Tuntuu hienolta ja tunnelma on korkealla, kun puoluekokous on Tampereella. Olen ylpeä siitä, että Tampere on isäntäkaupunki ja kuten aiemmillakin kerroilla, niin nytkin Tampereella tehdään isoja päätöksiä, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan hallituspuolueen ja etenkin pääministeripuolueen puoluekokousta seurataan ympäri maan suurella mielenkiinnolla.

– Puoluekokouksen linjauksilla ja päätöksillä tulee olemaan valtakunnallista merkitystä, kun niitä tehdään pääministeripuolueen kokouksessa. Mielenkiinto meitä kohtaan on suurempi kuin oppositiossa ollessamme, sanoo Lyly.

Korona tuo oman mielenkiintonsa ja Tampereen pormestarina Lyly on aitiopaikalla näkemässä, kuinka kokousjärjestelyt Tampere-talossa onnistuvat. Luottamus kaiken toimimiseen on täydellinen.

– Kieltämättä kansalaisjuhlan tunnelma latistuu, kun osallistujat eivät voi vapaasti tavata toisiaan ja tapahtumat talon ulkopuolella jäävät pois, Lyly toteaa.

Kokous striimataan SDP:n Youtube-tilille

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi

Loppusuoralla odottaa tärkeitä päätöksiä

Jos valtuustokautta vertaa 400 metrin juoksuun, on Tampereellakin alkamassa loppusuora eli viimeinen neljännes. Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen muistuttaa, ettei maalissa vielä kuitenkaan olla, vaan monta tärkeää päätöstä on edessä.

– SDP:n valtuustoryhmässä on tällä hetkellä hyvä henki ja tekemisen meininki, Dündar-Järvinen sanoo.

Aila Dündar-Järvinen aloitti valtuustokauden kaupunginhallituksen jäsenenä. Viime vuoden keväällä hänet valittiin kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen siirryttyä kaupunginhallitukseen.

Dündar-Järvinen sanoo lähtevänsä hyvillä mielin viimeiseen valtuustokauden vuoteen. Tunnelmiaan kokenut kuntapoliitikko luonnehtii positiivisiksi ja innostuneiksi. Dündar-Järvisen mukaan ”valtuustoryhmässä on tällä hetkellä hyvä henki ja tekemisen meininki”.

– SDP:n kannatus Tampereella ja Pirkanmaalla on ennätyslukemissa, mikä kertoo kansalaisten luottamuksesta meihin. Sanna Marinin valinta pääministeriksi ja onnistunut kuntapolitiikka Tampereella ovat vakuuttaneet ihmiset siitä, että SDP kuuntelee kansalaisia ja kuntalaisia, Dündar-Järvinen huomauttaa.

Tekemistä kuitenkin riittää, vaikka valtuutetut ovatkin aloittamassa jo loppusuoraa. Valtuusto joutuu monen tärkeän päätöksen eteen vielä ennen kauden päättymistä. Dündar-Järvinen luettelee: ratikkaratkaisut jakavat valtuustoa, talous, mahdolliset talouden tasapainottamiskeinot, investointien priorisoinnit, ikäihmisten palvelut, hoitajamitoitus, lasten- ja nuorten palvelut…

– Vaikeita asioita riittää. Me SDP:ssä välitämme ihmisten arjen asioista ja kannamme huolta yhteiskunnan heikompiosaisista sekä työttömistä. SDP haluaa parantaa esimerkiksi ikäihmisten ja lapsiperheiden asemaa, Dündar-Järvinen huomauttaa.

”Jokaisesta valtuutetusta on kiinni, miten yhteistyö sujuu”

Pormestarikoalition yhteistyö on Dündar-Järvisen mielestä sujunut pääosin hyvin. Vasemmistoliitto ei ole halunnut kuulua koalitioon, myös perussuomalaiset irtaantuivat talousarviokokouksen jälkeen koalitioyhteistyöstä. Vaikka ideologisia eroja löytyy, Dündar-Järvinen uskoo kaikkien valtuustoryhmien haluavan tamperelaisten parasta.

– Koen asian niin, että on jokaisesta valtuutetusta kiinni, miten yhteistyö muiden ryhmien ja valtuutettujen kanssa sujuu.

Dündar-Järvinen haluaa antaa erityiskiitoset pormestari Lauri Lylylle, apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmelle sekä kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskiselle.

– Pormestari on venynyt uskomattomalla tavalla eri valtuustoryhmien ja toiveiden puristuksessa. Ei ole helppoa johtaa kaupunkia, jossa ristiriitoja ja vaatimuksia riittää.

– Johanna sai kahden ison toimialueen hoidettavakseen eli sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolen. En ymmärrä, miten hän on jaksanut näin valtavan työmäärän keskellä. Tuskin kukaan meistä olisi pystynyt samaan, Dündar-Järvinen sanoo.

Salmi on ryhmän puheenjohtajana joutunut Dündar-Järvisen käyttämän sanamuodon mukaan ”paimentamaan” ajoittain hyvinkin erimielistä Tampereen sosialidemokraattista valtuustoryhmää. Koskinen puolestaan on uudistanut kunnallisjärjestön toimintaa huolehtimalla, että luottamustehtävät jaetaan demokraattisesti kaikkien demareiden kesken avoimesti ja läpinäkyvästi.

Viisikon eroilmoitus tuli puskista

Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Esa Kanerva ja Ilpo Sirniö sekä varavaltuutettu Ulla Kampman erosivat maaliskuussa SDP:n valtuustoryhmästä. Dündar-Järvisen mukaan yhdelläkään valtuustoryhmän jäsenistä ei ollut mitään tietoa etukäteen heidän erostaan.

– Ilmoitus tuli täysin puskista meille kaikille. Siitä seurasi julkisuusmylly ja eronneiden ilmoitus, että heitä kiusataan ja syrjitään. Näissä heidän väitteissään ei ole mitään perää. Tampereen SDP:n valtuustoryhmä, johon kuuluvat myös pääministeri ja Tampereen kaupungin pormestari, ei kiusaa eikä syrji ketään.

– Olen pitkään ollut politiikassa mukana, mutta suurimman yllätyksen olen joutunut kokemaan viime kuukausina. Omat toverit voivat käydä sellaista valtataistelua, että ollaan valmiita uhraamaan SDP:n saavutukset ja tulevaisuus Tampereella ja Pirkanmaalla, Dündar-Järvinen sanoo päätään pyöritellen.

Dündar-Järvinen on monissa liemissä keitetty kokenut kuntapoliitikko. Silti hän on useasti kuluneen vuoden aikana miettinyt, jaksaako enää asettua edellä mainittujen ristiriitojen vuoksi kuntavaaliehdokkaaksi.

– Valtataistelu on joskus niin julmaa ja häikäilemätöntä, että pitää pysähtyä miettimään, haluaako oikeasti enää asettua ehdolle. Haluan avoimesti ja rehellisesti todeta myös tämän, Dündar-Järvinen toteaa.

SDP:tä tarvitaan entistä enemmän

Korona on aiheuttanut suuria ongelmia myös Tampereella. Tampereen talous- ja työllisyystilanne on ollut vaikea jo vuosia, mutta vuoden alussa talous oli jo lähes tasapainossa.

– Korona aiheutti sen, että Tampereen kaupunki ui syvissä vesissä ensi vuonna ja siitä eteenpäin mahdollisesti monta vuotta. Me sosialidemokraatit olemme tehneet valtavasti työtä talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyskehityksen parantamiseksi ja meitä tarvitaan nyt entistä enemmän Tampereella ja Pirkanmaalla, Dündar-Järvinen huomauttaa.

Talous, ikäihmiset, omaishoitajat, lapset ja nuoret, perheet sekä työttömät tarvitsevat Dündar-Järvisen mukaan demarien huomiota ja ”viisaita, sosialidemokraattisten arvojen mukaisesti tehtäviä päätöksiä”.

– Investointeja on lisäksi priorisoitava siten, että uusien satsauksien on oltava elvyttäviä ja työllistäviä, Dündar-Järvinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP:n valtuustoryhmä: Vasemmistoliiton Mahmoud Machaal siirtyy SDP:n riveihin

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Mahmoud Machaal siirtyy SDP:n riveihin. Tampereen SD. valtuustoryhmä käsitteli asiaa maanantaina ryhmäkokouksessaan. Machaalin ratkaisun taustalla on SDP:n arvomaailma ja toisaalta pettyminen Vasemmistoliiton toimintaan kuntapolitiikassa.

– Olen pitkällä aikavälillä tutustunut SDP:n arvoihin ja koen, että jaan samoja arvoja. En pidä Vasemmistoliiton toimintatyyliä hyvänä, esimerkiksi koalitiosta lähteminen ei mielestäni ollut oikein. Lisäksi koen tärkeäksi, että politiikassa tehdään myös konkreettisia tekoja ja koen, että SDP toimii näin, perustelee Machaal ratkaisuaan.

Machaal on kiinnostunut myös lähtemään seuraaviin kuntavaaleihin ehdolle SDP:n listoilta. Tampereen SDP:n ehdokasasettelu on hyvässä käynnissä ja päätöksiä tehdään loka- ja marraskuun aikana.

– Tampereen SD. valtuustoryhmä toivottaa Mahmoudin tervetulleeksi mukaan toimintaan. Hän tuo ryhmäämme lisää osaamista niin terveys- ja sosiaalialan kysymyksiin kuin maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa, iloitsee SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Mahmoud Machaal on 59-vuotias ja koulutukseltaan sairaanhoitaja. Työuransa hän on tehnyt vanhustenhoidon piirissä. Hän on syntyjään Libanonista ja asunut Suomessa 33 vuotta. Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna Machaal on toiminut vuodesta 2012 lähtien.

Lisätietoja:

Mahmoud Machaal puh. 040 718 3184.

SD. valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 565 8898.

”Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa”

”Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus. Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa”.

Sanat ovat Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Marko Koskisen.

Kehityspäällikkönä Marko Koskisen tehtäviin kuuluu muun muassa Pirkanmaan maakunnan kehittymisedellytysten tukeminen erityisesti alueellisen yhteistyön ja kansallisen edunvalvonnan keinoin. Tehtäviin kuuluvat myös maakuntahallituksen ja -valtuuston päättämien tavoitteiden mukaiset toimet esimerkiksi kiskoliikenteen edistämiseen liittyen.

– Juuri nyt erilaiset ratainvestoinnit ovat yksi tärkeä avain kilpailukykyisiin ja kestävämpiin kuljetuksiin ja sujuvampaan sekä hiilineutraalimpaan liikkumiseen. Pirkanmaa sijaitsee junaratojen solmukohdassa ja päärata palvelee laajasti matkustajia esimerkiksi Tampereelta Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Turkuun. Investoinnit päärataan ja liikennepalvelujen uudistamiseen vaikuttavat koko kansallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen, Koskinen sanoo.

Pääradalla on radan kuntoon ja välityskykyyn liittyviä puutteita. Helsinki-Tampere -radan toimivuus ja kapasiteetin riittävyys ovat Koskisen mielestä olennaista koko Suomen ratajärjestelmälle. Pääratakokonaisuuden kehittämiseen saatiin lisärahoitusta viimeksi tämän vuoden kesäkuussa Sanna Marinin hallituksen neljännessä lisätalousarviossa. Seuraavat askelmerkit liittyvät EU:n rahoitushakuun loppuvuoden aikana ja valtion vuoden 2021 talousarvion valmisteluun.

Koskinen muistuttaa, että pääradan kehittäminen tukee myös muita Pirkanmaan kiskoliikenteen ratkaisuja, jotka liittyvät lähijunaliikenteeseen, rautatieasemien ja seisakkeiden kehittämiseen, raitiotien rakentamiseen Tampereen seudulla ja liityntäpysäköinnin laajentamiseen.

– Lähijunaliikennettä pilotoidaan parhaillaan Tampereen ja Nokian, Tampereen ja Akaan sekä Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä. Kiirehdittäviä kohteita ovat myös Tampereen rautatieaseman henkilöratapihan kunnostus- ja asemakeskushankkeen aloittaminen Ratapihankadun sillan uusimisella ja Tesoman seisakkeen rakentaminen, Koskinen toteaa.

Pirkanmaata on kehitettävä kokonaisuutena

Lähes puolet Pirkanmaan asukkaista asuu Tampereella ja Tampereen kaupunkiseutu on hyvin vahva verrattuna maakunnan reuna-alueisiin. Koskisen mielestä Pirkanmaan maakunnan monipuolisuus ja erilaiset alueet ovat ehdottomasti vahvuus. Kunnat ja kaupungit ovat maakunnan rikkaus.

– Onkin sanottu, että Pirkanmaa on tavallaan Suomi pienoiskoossa ja täältä löytyy erilaisia toiminta- ja asuinympäristöjä monenlaiseen makuun.

– Pirkanmaata on tärkeää kehittää kokonaisuutena, jossa Tampereella ja Tampereen seudulla on oma vahva dynaaminen roolinsa, mutta myös muualta maakunnasta löytyy monipuolista ja elinvoimaista osaamista, kulttuuria ja yrittäjyyttä. Mietitäänpä nyt vaikkapa Akaata, Sastamalaa, Valkeakoskea, Virtoja, Parkanoa ja Mänttä-Vilppulaa, Koskinen sanoo.

Pirkanmaan liiton tehtäviä ovat aluekehitystyö, maankäyttö ja liikenne, innovaatio- ja tulevaisuustyö, EU-rahoitukseen liittyvät tehtävät sekä kansallinen että kansainvälinen edunvalvonta. Pirkanmaan liitto on profiloitunut muutoksen veturina ja yhteistyön mahdollistajana.

Kestävä kehitys entistä paremmin huomioon

Maakuntien liittojen tehtäviin liittyen niiltä pyydettiin keväällä lausuntoa alueiden kehittämisen säännösten uudistamista koskevaan ehdotukseen. Tavoitteena on, että uusi aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan ensi vuoden alusta lähtien.

– Esityksessä nykyinen kehittämisen suunnittelujärjestelmä säilyisi pääosin entisellään, mutta alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja uudistettaisiin ottamalla huomioon etenkin kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimukset. Laaja-alaiseen yhteistyöhön ja myös maakunnan edun vahvaan edistämiseen ja asukkaiden osallistumiseen liittyvät tehtävät on kirjattu aiempaa painokkaammin, Koskinen sanoo.

Koskinen pitää kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä luontevana nimenomaan Pirkanmaalle.

– Tällainen toimintatapa on jo nyt Pirkanmaalla monilta osin käytössä. Pirkanmaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä ja yhteistyö sekä maakunnan edun ajaminen on monipuolista, Koskinen huomauttaa.

Maakuntien liitoilla on selkeä rooli

Maakuntien liitoilla on Koskisen mielestä selkeä rooli valtion ja kuntien välissä.

– Aluekehittämistyön laaja-alaisuus tekee tehtävästä ainutlaatuisen. Kuntayhtymänä toimivan maakunnan liiton demokraattinen valtakirja perustuu kuntavaalien maakunnalliseen tulokseen. Monissa alueellisissa kehittämisasioissa ja palveluissa kuntataso on liian pirstaleinen ja valtio taas liian suuri. Pirkanmaa on aluerakenteensa ja yli puolen miljoonan asukkaansa voimin varsin ihanteellinen taloudellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, Koskinen sanoo.

Vuoden 2021 alussa Pirkanmaa saa uuden kunnan Kuhmoisten siirtyessä Keski-Suomesta Pirkanmaalle.

Hallituksen sote-uudistus on parhaillaan työn alla. Uudistusta valmistellaan sote-painotuksella eli karsitummalla ja selkeämmällä mallilla aiempiin verrattuna. Myös tämä malli sisältää esimerkiksi maakuntavaalit eli pirkanmaalaiset pääsisivät valitsemaan maakuntavaltuutetut suorilla vaaleilla.

Koskista tällainen ajattelutapa miellyttää.

– Kyse on sekä palvelujen että taloudellisten resurssien näkökulmasta suuresta kokonaisuudesta. Maakuntatasoinen palvelujen järjestäminen mahdollistaa myös muun muassa toimintojen, toimipisteiden ja tietojärjestelmien maakuntatasoiset ja nykyaikaiset ratkaisut, joilla voidaan turvata tarvittavat palvelut.

– Tässä mallissa on tarjolla ne pitkään kaivatut ”leveämmät hartiat” sote-palveluille. Järjestämisen nykyinen pirstaleinen byrokratia vähenee ja yritysten sekä järjestöjen palvelujen hyödyntämisestä tuottajina päätetään asukkaiden valitsemien maakuntavaltuutettujen toimesta, Koskinen sanoo.

Koskinen painottaa yritysten ja järjestöjen olevan jatkossakin julkisen palvelutuotannon täydentäjinä tärkeässä roolissa kasvaviin palvelutarpeisiin vastattaessa. Monituottajamallin hallittu kehittäminen sopii hyvin myös Pirkanmaan tarpeisiin. Parhaillaan on käynnissä myös parlamentaarisen työryhmän valmistelu, jossa arvioidaan sitä, että mitä muita tehtäviä tälle uudelle itsehallinnolliselle toimijalle voisi tulla.

Ismo Alhoniemi

Tampereen Demarinuorilta Sanna Marin -paita

Tampereen Demarinuoret asettuu Sanna Marinin taakse SDP:n puoluekokouksessa.

– Vuosi 2020 on täynnä sosialidemokraattista päätöksentekoa. Sanna Marinin hallitus on toiminut erinomaisesti koronakriisin hoidossa, joka on ollut itsenäisen Suomen kriiseistä yksi pahimmista, sanoo Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja Outi Mikkola.

Mikkola muistuttaa, että kuluva vuosi ei kuitenkaan ole vielä ohi. Niinpä Tampereen Demarinuoret suunnitteli paidan, joka on enemmän kuin tavallinen t-paita.

– Tällä paidalla me voimme tuoda esille sen keitä me olemme ja kertoa muille sen, kuinka ylpeitä olemme siitä, että olemme demareita. Tärkeää on yhteisöllisyys, jota edistetään esimerkiksi näillä Sanna Marin -paidoilla, Mikkola sanoo.

Sanna Marin -paita maksaa 15 euroa Demarinuorten ja Sonkin jäsenille, 20 euroa muille sekä 50 euroa kansanedustajille ja ministereille. Postituskulut ovat viisi euroa/lähetys. Paitatilauksia voi tehdä 11.8. asti. Tilauslinkki

Oma paita on mahdollisuus tilata suoraan puoluekokoukseen tai sen voi hakea Tampereen työväentalolta.

Outi Mikkola on ensikertalainen puoluekokouksessa.

Demarinuoret liittokokoukseen Lahteen

Demarinuorten liittokokous 28.-30.8. Lahdessa on järjestyksessään 28. Emopuolueesta poiketen Demarinuorten liittokokoukseen ei tälläkään kertaa ole järjestetty jäsenäänestystä, vaan kiinnostuneet ovat ottaneet yhteyttä omaan piiriinsä.

Liittokokouksessa hyväksytään muun muassa poliittinen ohjelma ja valitaan uusi puheenjohtaja.

Kahden vuoden välein järjestettävä liittokokous on Demarinuorten ylin päättävä elin. Kokouksessa päätetään liiton poliittisista linjoista ja valitaan toimijat seuraavalle kahdelle vuodelle. Alun perin liittokokous oli päätetty järjestettäväksi toukokuussa, mutta koronaviruksen myötä kokous siirrettiin elokuun loppuun.

Demarinuorten liittokokouksiin haluavia ei puoluekokouksesta poiketen valita jäsenäänestyksellä, vaan jokainen piiri muodostaa delegaation, jonka koko määräytyy piirin jäsenmäärän mukaan. Kokoukseen haluavat ilmoittavat mielenkiinnostaan omalle piirilleen. Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri, tamperelainen Kaapo Asuma arvelee 80 prosenttia Länsi-Suomen edustajista eli delegaateista tulevan Tampereelta.

– Delegaatioiden koot ovat sen verran suuria, että tällä kertaa suurinta edustajamäärää ei saavuteta. Osaltaan taustalla on koronapelkoa, osaksi liittokokouksen ajankohdan sopimattomuus, Asuma sanoo.

Asuma on vahvasti sitä mieltä, että mahdollisuus osallistua liittokokoukseen ja siellä vaikuttaminen kiinnostavat edelleen nuoria demareita.

Yleisturvaa on syytä korostaa

Liittokokouksessa käsitellään aloitteita ja hyväksytään poliittinen ohjelma. Aloitteiden ja poliittisten ohjelman muutosesitysten, lisäysten ja poistojen määrä ei ole vielä tiedossa.

Asuma toivoo, että Demarinuorten vahvasti ajamaa yleisturvaa voitaisiin kokouksen yhteydessä korostaa myös ulospäin.

– Yleisturvamalli parantaisi nykyistä sosiaaliturvamallia huomattavasti sekä sujuvoittaisi ihmisten arkea. Yleisturvassa parasta olisi myös sen kohdistaminen kaikkiin kansalaisiin, jolloin se kattaisi muun muassa opiskelijat. Puoluehan otti tämän mallin jo viime puoluekokouksessa omaksi vaihtoehdoksi Suomen tulevalle sosiaaliturvan uudistamiselle.

Valintojen ohella merkittävimmäksi asiakohdaksi nousee poliittisen ohjelman hyväksyminen. Asuman mukaan ohjelman luonnos on edeltäjäänsä huomattavasti selkeämpi ja kattavampi.

– Toivottavasti näin on myös liittokokouksen jälkeen, toteaa Asuma.

Tämän vuoden liittokokouksessa on uutta toimintaa ja taloutta ohjaava ohjelma, jonka tarkoituksena on järjestön toiminnan kehittäminen ja selkeyttäminen. Ohjelman luonnosversiossa otetaan huomioon muun muassa järjestön alueellinen tasa-arvo, piirien merkitys järjestön toiminnalle sekä nuorisokannatuksen tulevaisuus.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi on siirtymässä toisiin tehtäviin ja näin ollen järjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Luonnollisesti myös uusi liittohallitus näkee päivänvalon.

“Kaksi maata, yksi aate”

Tampereen Demarinuoret aloitti tammikuussa hankkeen sosialidemokraattisen yhteistyön lisäämisestä Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Korona muutti osaltaan suunnitelmia ja lopulta Tampereen Demarinuoret järjesti nelipäiväisen matkan Tallinnaan tapaamaan Viron Demarinuoria sekä Viron Demarien puheenjohtajaa Indrek Saarta.

Matkan teema oli “kaksi maata, yksi aate”. Matkan aikana nuooret tutustuivat lisäksi Viron keskiaikaiseen historiaan hansakaupunkina, Viron miehitysten ja vapauden aikaan sekä Viron päihdepolitiikan historiaan ja sen nykyhetkeen.

– Tapasimme muutamaan otteeseen virolaisia demarinuoria ja vaihdoimme ajatuksia arvoista sekä tulevaisuuden kysymyksistä. Viron Demarien puheenjohtaja ja kansanedustaja Indrek Saar totesi Viron olevan ja tulee aina olemaankin Suomen ystävä. Viron sosiaalidemokraateilla on hänen mukaansa suuri pyrkimys seurata pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehitystä, sanoo Asuma.

Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä vierailemaan Ruotsissa, jos koronatilanne on siihen mennessä helpottanut. Virolaiset on myös kutsuttu ensi vuonna Tampereelle vierailulle.

Teksti: Ismo Alhoniemi

Kalle Kallio luki 246 aloitetta saadakseen tietoa

Kalle Kallio ansaitsisi vähintäänkin julkisen tunnustuksen. Mies näet luki kaikki 246 SDP:n puoluekokoukselle tehtyä aloitetta ja vastaukset niihin. Luonnollisesti myös kaikki asiakirjat Kallio on lukenut.

– Minulla on edessä neljäs puoluekokous ja asioihin perehtyminen on oleellinen osa edustajan vastuuta. Jokaista sanaa ei toki tarvitse tavata, mutta minä haluan tietää, mistä puhutaan, sanoo Kallio.

Tutkimusvapaalla oleva Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kirjoitti taannoin yhteisöpalvelu Facebookissa olevan ”tosi vaikea päättää, onko suosikkialoitteeni se, jossa demareita kielletään puhumasta ”maalaisjärjestä” vai se, jossa jokaista puolueosastoa edellytetään tekemään vähintään 50 puoluekokousaloitetta”.

Neljänteen SDP:n puoluekokoukseen valmistautuva Kallio kokee punakantisen kirjan kuin ennusmerkkinä siitä, että ”kohta taas mennään”. Puoluekokouksessa on Kallion mielestä tärkeää myös asioiden nopea käsittely. Mies ei mielellään nouse pönttöön pitämään palopuheita, vaan keskittyy asiakysymyksiin valiokuntavaiheessa.

– Mutta totta kai puolueen linjasta äänestäminen on hauskaa puuhaa, siinä vuoroin voittaa ja vuoroin häviää omien ajatustensa kanssa. Rafael Paasio sanoi aikoinaan, että SDP:ssä on seinät leveällä ja katto korkealla. Äänestäessä sen pakostakin huomaa, kuinka korkealla toverit joskus leijailevat ja miten läheltä puolueen laitoja itsensä kulloinkin löytää. Siinä oppii yhtä paljon tästä meidän kansanliikkeestämme kuin omasta itsestään, Kallio sanoo.

Aloitteet ovat Kallion mielestä parhaimmillaan silloin, kun niihin liittyy jokin punnittu ajatus tai huoli, jota on ruvettu ratkomaan.

– Puoluehallitus hakee sen parhaan asiantuntemuksen vastaukseensa ja pohtii asiaa myös SDP:n poliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Puoluekokouksessa sitten selviää, miten kenttä kuhunkin ajatukseen suhtautuu.

– Puoluekokouksessa on joskus myös huumorialoitteita ja esimerkiksi jokaisen osaston velvoittaminen tekemään 50 aloitetta on juuri sellainen. Käytännössä se tarkoittaisi noin 30 000 käsiteltävää aloitetta, eikä sellaista tulvaa kukaan voisi hallita. Aloitteiden määrää tärkeämpää on tietysti niiden laatu, sillä hyvin mietitty ja pohjustettu aloite voi vaikuttaa koko Suomen suuntaan, Kallio sanoo.

Puoluehallituksen vastauksen perusteella aloite ei anna aihetta sääntömuutoksiin. Puoluehallituksen mukaan puolue ei voi säännöissä määrätä puolueosastoja käyttämään oikeuttaa tehdä aloitteita.

450 sivun punakantinen kirja

Kallion mielestä SDP:n puoluekokous on yhtä poliittisen osallistumisen juhlaa. Kallion sanoin ”kun viisisataa demaria eri puolilta maata kokoontuu päättämään pääministeripuolueen linjasta, homma on tietysti otettava tosissaan”.

– Puoluetoimistolta aloitteet on annettu puolueen työryhmien käsiteltäväksi, jossa on sorvattu niihin vastauksia. Vedän itse SDP:n kulttuurijaostoa ja siksi saanut vastata yhteen aloitteeseen, Kallio toteaa.

Aloitekirjassa on peräti 450 sivua mutta lukukokemustaan Kallio kuvaa hauskaksi. Aloitteista tuli Kalliolle esiin kiinnostavia ja jännittäviä asioita.

– Siellä on aloitteita, joissa nostetaan esiin uusia yhteiskunnallisia ongelmia, vahvistetaan puolueen nykyistä linjaa tai toisaalta kyseenalaistetaan sitä. Aloitteissa käsitellyissä asioissa on myös muutama ikiliikkuja, joista puoluekokous toisensa perään äänestää. Joukkoon eksyy myös muutama paikallisiin asioihin liittyvä aloite, vaikka sellaiset eivät kovin hyvin puoluekokoukseen sovi.

Kallio on mielissään päästessään puoluekokouksessa tälläkin kertaa sivistysvaliokuntaan, jossa käsitellään koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja harrastuksiin liittyviä asioita.

– Oma taustani on niin vahvasti sivistyksen parissa. Pääsemme käymään läpi useamman painavan aloitteen, joista yksi parhaista on siirtyminen 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Aloitteen ajatuksena on se, että nykyinen keskiaste voisi muodostua erilaisista linjoista lukion ja ammatillisen opetuksen rinnalla ja oppivelvollisuuden laajentuessa opetuksesta tulisi samalla maksutonta.

– Nythän ajamme oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen, mutta tässä aloitteessa ehdotetaan isompaa harppausta. On selvää, ettei tulevaisuuden työelämässä pärjää ilman toisen asteen tutkintoa ja yhteiskunnan tulisi ohjata koko ikäluokka kouluttautumaan, sanoo Kallio.

Toinen mielenkiintoinen aloite liittyy siihen, tukisiko luokkamuotoisempi paremmin nuorten mielenterveyttä ja jaksamista.

– Itse olen sitä viimeistä ikäluokkaa, joka kävi luokkamuotoisen lukion. Sitä sietäisi pohtia, miten oma yhteisö ja vertaisryhmä vaikuttavat oppimiseen, Kallio huomauttaa.

Poliittinen ohjelma muuttaa aloitteiden roolin

Edellinen puoluekokous päätti, että seuraavalle puoluekokoukselle valmistellaan poliittinen ohjelma, jossa määritellään SDP:n pitkän aikavälin, ajatuksellisesti vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet. Lisäksi poliittinen ohjelma kokoaa yhteen SDP:n linjat keskeisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kallio ei usko aloitteiden tekemisen ajan kuitenkaan olevan ohi, koska jäsenten näkemykset on tuotava esiin.

– Aloitteiden rooli puoluekokouksessa muuttuu ilman muuta, mutta tokkopa niistä tulee katoavaa kansanperinnettä. Aloitteiden avulla voidaan jatkossakin nostaa keskusteluun sellaisia uusia ja isoja teemoja, jotka menevät päivänpolitiikkaa pidemmälle. Myös puolueen kehittämiseen liittyvät järjestöaloitteet pitävät jatkossakin pintansa, Kallio sanoo.

Poliittisen ohjelman tarkoituksen Kallio näkee hyvin selväksi: se kokoaa kattavan kuvan SDP:n poliittisista tavoitteista alkavalla puoluekokouskaudella. Kallion mielestä poliittinen ohjelma tekee SDP:n linjaa selkeämmäksi ja luo kuvan siitä Suomesta, jota sosialidemokraatit haluavat rakentaa.

Kallio toivoo puoluekokouksissa käsiteltävän jatkossa enemmän poliittisen ohjelman kirjauksia, eikä joka kysymyksestä tarvitse tehdä aloitetta. Aloitteet ovat myös varsin valikoivia: jotkut aiheet ovat kuumia, mutta poliittisessa ohjelmassa käsitellään kattavammin koko yhteiskuntaa.

– Ilman muuta siitä poliittisesta ohjelmasta tulee hyvä uudistus. Mallihan saatiin Demarinuorilta, joiden ensimmäisen poliittisen ohjelman valmistelusta vastasi vuosia sitten muuan Sanna Marin, Kallio muistuttaa.

Kalle Kallio on ollut vapusta 2020 lähtien tutkimusvapaalla tekemässä väitöskirjaansa, joka käsittelee suomalaisia rautatienrakentajia vuosina 1857–1940.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP kokoontuu Tampereelle kuudennen kerran

SDP:n jäsenet kokoontuvat elokuiseen puoluekokoukseen Tampereelle hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronaviruksen myötä monet kokousjärjestelyt Tampere-talossa ovat menneet uusiksi, mutta asialistan sisältöön ei toki ole tullut muutoksia.

– Puoluekokouksen järjestelyjä varten tarvitaan 70-80 talkoolaista, jotta kaikki tapahtuisi sujuvasti. Talkoolaisia on ilmoittautunut reilut 30 eli yli puolet vielä tarvitaan lisää, sanoo Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell.

Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandellin mukaan koronaepidemia on aiheuttanut jonkun verran muutoksia vapaaehtoistyöntekijöiden toimenkuvaan, mutta perustehtäviin eli kulunvalvonnan tarkastamiseen ja erilaisiin opastustehtäviin ei ole tullut muutoksia. Näissä tehtävissä on suurin määrä talkoolaisista.

– Lisäksi talkoolaisia tarvitaan kokouskansliassa työskentelemiseen, kokouksen ennakkojärjestelyihin sekä nyt uutena tehtävänä kymmenkunta tietotekniikan osaajaa opastamaan niitä kokousedustajia, jotka apua tarvitsevat. Puoluekokouksessa lähes kaikki tapahtuu sähköisesti puheenvuoropyynnöistä ja muutosesitysten tekemisestä alkaen. Valiokuntatyöskentelystäkin suuri osa hoidetaan etätyöskentelynä Teams-yhteyden kautta.

Toisin kuin menneinä vuosikymmeninä, toteutetaan äänestyksetkin sähköisesti. Liike salissa siis vähenee melkoisesti.

– Näin toimien tulokset saadaan välittömästi, sanoo Sandell.

Puoluekokouksen talkootehtäviin voi ilmoittautua voi piiritoimistoon harri.sandell@sdp.fi. Ilmoittautuessa voit samalla kertoa milloin olisit käytettävissä ja minkälaisiin tehtäviin. Puoluekokous pidetään la 22.8.-ma 24.8. mutta jonkin verran talkoolaisia tarvitaan jo pe. 21.8. kokouksen järjestelytehtäviin.

Korona laittoi lähes kaiken uusiksi

Koronaepidemian takia kokoukseen ei ole tulossa kotimaisia eikä ulkomaisia kutsuvieraita eli tältä osin talkoolaisia ei tässä kokouksessa tarvita. Koronan vaikutukset ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan suuret kokouksen järjestämisessä.

– Puoluekokousedustajat jaetaan kahteen ryhmään, jotka eivät kokouksen aikana tapaa toisiaan fyysisesti. Kokoussaleina toimivat Tampere-talon isosali ja Sorsapuistosali. Salien välillä on jatkuva kuva- ja ääniyhteys eli kun puheenjohtaja isossa salissa myöntää puheenvuoron Sorsapuistosalissa olevalle kokousedustajalle niin puheenvuoro näkyy ja kuuluu valkokankaalla myös isossa salissa ja toisinpäin, Sandell toteaa.

Myös iltatilaisuudet pidetään kahtena eri tapahtumana. Eri ryhmien puoluekokousedustajat kulkevat kokoustiloihinsa myös eri ovista, eivätkä pääse fyysisiin kosketuksiin myöskään Tampere-talon sisällä.

Ulkomaisten vieraiden puuttumisen lisäksi kokoontumisrajoitus estää kokousseuraajien tulemisen paikalle.

– Puoluekokousta ei pääse seuraamaan paikan päällä mutta seuraaminen mahdollistetaan etänä. Kokouspaikalla on siis vain 500 puoluekokousedustajaa, jotka on jaettu kahteen eri ryhmään sekä puoluekokousjärjestelyihin osallistuvat työntekijät, sanoo Sandell.

Kaikki puoluekokouksen yhteyteen suunnitellut yleisötapahtumat on peruttu. Sandellin mukaan järjestäjät päättävät lähempänä kokousta, voisiko joitain pienimuotoisempia tilaisuuksia turvallisesti järjestää. Tampere-talon edustalle on kuitenkin tulossa järjestötori, jossa eri järjestöt esittelevät toimintaansa.

Tampere-talossa on pidetty useita isoja kokouksia, muun muassa vuonna 2002 puoluekokous. Sandellin mielestä kyseessä on erittäin hyvä ja toimiva kokouspaikka suuremmillekin kokouksille.

– Henkilökunta on hyvin ammattitaitoista ja avuliasta. Tätäkin kokousta varten on jouduttu tekemään monia aivan uusia ratkaisuja toimivan kokouksen järjestämiseksi turvallisesti riittävine turvaetäisyyksineen. Kaikki on sujunut todella hyvin, Sandell toteaa.

Poliittinen ohjelma irrottaa kielenkantimet

Tampereella hyväksytään SDP:n poliittinen ohjelma ja periaatejulistus. Normaalin käytännön mukaisesti puoluekokoukselle on tehty lukuisia aloitteita, ja henkilövalinnat tuovat aina oman jännitteensä kokoukseen.

– Puoluekokousedustajat varmasti keskustelevat pitkään puolueen poliittisesta ohjelmasta ja periaatejulistuksesta sekä lukuisista puoluekokoukselle tehdyistä aloitteista.

– Pirkanmaalaisten osalta erityisenä kiinnostuksen kohteena on tietysti puolueen puheenjohtajan valinta, joka tapahtuu sunnuntaina 23.8. aamupäivällä. Pirkanmaan puoluekokousryhmä on yksimielisesti pääministeri Sanna Marinin valinnan kannalla ja niin näyttävät olevan useiden piirien puoluekokousryhmätkin, sanoo Sandell

Tampereelta valittiin puoluekokoukseen Lyly Lauri, Salmi Pekka, Läärä Kaisa, Rokosa Inna, Kallio Kalle, Julin Sofia, Ojakangas Aki, Kanerva Esa, Auvinen Jarkko, Eskonen Lasse, Kampman Ulla, Tervo Anne, Liikka Jyrki, Vatanen Kaisa, Nurmio Kirsi, Leino Joanna, Vulli Miina, Mikkola Outi, Kuusinen Marie ja Laine Annika.

Kun Tampereelle kokoonnuttiin 29. SDP:n puoluekokoukseen, oli vuosi 1972 ja kokouspaikaksi oli vaihtunut Sampola. 39. puoluekokous järjestettiin vuonna 2002 Tampere-talossa ja tänä vuonna kyseessä on SDP:n 46. puoluekokous.

Teksti ja kuva: Ismo Alhoniemi