Pormestari Lauri Lylyn talousarviopuhe valtuustossa 16.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut,

hyvät kokouksen seuraajat, tiedotusvälineiden edustajat ja virkahenkilöt.

Tällä hetkellä elämme poikkeuksellisen epänormaalissa tilanteessa. Kansainvälistä pandemiaa harva pystyi nykylaajuudessaan ennustamaan.

Korona on tuonut elämäämme epävarmuutta. Tuttu arkemme on muuttunut. Työttömyys, yksinäisyys ja tulevaisuus voivat pelottaa. Vaikeuksia ei tarvitse kohdata yksin. Tässä poikkeuksellisessa koronatilanteessa auttavat julkiset palvelut, joiden tarve korostuu.

Taloudellista tukea, apua jaksamiseen ja hoitoa sairauteen on saatava, ja avun oltava oikea aikaista ja riittävää.

Näistä emme saa tinkiä kenenkään kohdalla tässä vaikeassa ja uudessa tilanteessa. Kunnat ovat arjessa pärjäämisen viimesijainen tuki, ja sitä jokainen tarvitsee muodossa tai toisessa elämänsä varrella.

Tavoite on turvata palvelut kriisiaikoinakin.

Tampere haluaa rakentaa paremman arjen, eikä se työ voi keskeytyä koronakriisissä. Oikeastaan sen täytyy hieman kiihtyä.

Palvelujen, investointien, uusien hankkeiden ja kokeiluiden on jatkuttava, ja siihen me tarvitsemme myös valtiolta apua. Koronakriisin negatiivisista talousvaikutuksista emme selviä yksin.

Uusi Asemakeskus ja henkilöratapiha, Tammelan stadion, Hiedanrannan ja Viinikanlahden alueen kehittäminen ovat esimerkkejä lähivuosien suurista investoinneista, jotka eivät pelkästään työllistä vaan kehittävät kaupunkia ja auttavat pääsemään ilmastotavoitteisiimme.

Nämä eivät ole meidän suurimmat investoinnit, vaikka isoja ovatkin. Suurin euromäärä investoinneista käytetään päiväkoteihin ja kouluihin. Niihin tuleviin sukupolviin, joiden harteilla koko Suomen huominen lepää.

Jos he eivät ole meidän isoimman investointimme arvoisia, ketkä ovat?

Hyvät valtuutetut,

mitä enemmän mahdollistamme uutta ja tuemme toimeliaisuutta, sitä pienempi pudotus hyvinvointiin ja talouteen on luvassa myöhemmin. Tampere on etunojassa tekemässä kaikkea sitä, mikä joka tapauksessa tulee myöhemmin vastaan.

Olemme kuitenkin ottamassa torjuntavoiton koronasta. Olemme tällä hetkellä koronan osalta Euroopan alimmissa ilmaantuvuusluvuissa. Kiitos ihmisten ja yritysten huolellisen käyttäytymisen ja toimivan valtion ja kuntien muodostaman julkisen hallinnon. Pysyäksemme hyvässä tilanteessa tulevina kuukausina se vaatii, että jaksamme noudattaa vieläkin koronan torjumiseksi ja tukahduttamiseksi annettuja ohjeita ja suosituksia. Rokote tulee aikanaan ensi vuonna, mutta siitä ei saada apua vielä lähikuukausina. Hyvä, jos ensi vuoden loppupuolella.

Kaupunkimme kasvaa noin 3000 henkilöllä vuosittain, ja siihen on vastattava. Tämä on positiivinen asia. Kasvusta 2/3 osaa tulee maan sisäisenä muuttona.

Syyskuun lopun tieto maan sisäisestä muutosta oli meille mieluisaa luettavaa. Olimme tilastossa ylivoimaisesti suosituin maan sisäisen muuton kohdekaupunki. Korona on pienentänyt tulomuuttajien määrää hyvin vähän. Samanaikaisesti poismuuttajien määrä on pienentynyt merkittävästi.

Mikä on ilmiön syy? Ovatko opiskelijat siirtyneet enemmän etäopiskeluun? Onko työmarkkinoilla liikkuvuus hidastunut korona-tilanteessa? Jos niin, kuinka nopeasti se elpyy? Voisimmeko valjastaa myös tämän vetovoimaisen Tampereen mahdollisuudeksi? Työmarkkinoilla on nyt osaajia tarjolla.

Kasvavalle väestölle on oltava töitä. Tähän pyrimme vastaamaan esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilulla, jonka piiriin tulevat ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolella olevat ja ansiosidonnaisella päivärahalla olevat vieraskieliset maahanmuuttajat ja alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuodenvaihteessa Tampereella tämä määrä on noin 20 000 henkilöä.

Eli juuri he, joita koronatilanne työttömiksi ajaa eniten. Nuorten aikuisten ikäryhmässä olemme aiemmin kärsineet muuttotappiota. Meillä on näytönpaikka, millaisilla toimilla voimme vahvistaa pitovoimaamme.

Hyvät kuulijat,

koronapandemia luo toimintaympäristöstämme erityisen huonosti ennustettavan myös taloudessa. Arviot tulevasta talouskasvusta ovat hyvin varovaisia. Talousarviossa nojataan VM:n talousennusteisiin. Julkisella puolella on roolinsa selkeyttää talousnäkymää. Mielestäni tähän näkymään tehty talousarviomme tuo Tampereella osaltaan hieman ennustettavuutta.

Tämä talousarvioesitys on erittäin realistinen tulojen (1931 m€) ja menojen (1948 m€) osalta. Tässä on vahva kehittämisen ja palveluista huolehtimisen näkökulma. Sen avulla tehdään osaltaan ns. vastasyklistä politiikkaa. Noususuhdanteessa me tasapainotimme omaa talouttamme. Nyt elvytämme investoimalla.

Tämä on vastuullinen kokonaisuus tähän epävarmaan tilanteeseen. Tämän kokoamista on osaltaan auttanut yhteinen vuosien 2018-2020 talouden tasapainottamisohjelma.

Olemme sillä rakentaneet hyvät lähtökohdat, joiden avulla tämän vuoden talousarvio oli jo tasapainossa, mutta korona sotki kaiken. Koronan aiheuttaman pahimman talousiskun on Sanna Marinin hallitus korvannut erittäin hyvin kunnille tänä vuonna. Ensi vuonna tämä tuki näyttää puolittuvan, vaikka ilmeisesti korona on seuranamme silloinkin.

Tämän vuoden osalta myöskään verotulot eivät menneet niin alas kuin epäilimme kesän alla. Tasapainoisen lähtötilanteen ensi vuodelle ovat antaneet talouden tasapainottamisohjelma, valtion tukipolitiikka ja koronasta johtuvien verotulojen oletettua pienempi putoaminen sekä henkilökunnan vahva osallistuminen talouden oikaisemiseen.

Kuten näette, budjettia ei ole kasattu vaalipaineessa vaan keskittyen palvelu- ja investointitarpeeseen.

Tehdään nyt se, mikä on ihmisten palvelujen, työllisyyden ja kaupungin positiivisen kehittämisen kannalta tarpeellista.

Hyvät valtuutetut ja kuulijat,

talousarviossa on sosiaalinen painotus vahva. Talousarviossa on huomioitu lautakuntien tekemät ponnet. Haluamme olla perheystävällinen kaupunki. Se näkyy muun muassa panostuksina kouluissa ja päiväkodeissa parempina oppimisympäristöinä. Oppilasmäärän kasvusta ja varhaiskasvatukseen osallistuvien määrästä huolimatta ryhmäkoot eivät kasva. Valtion tuen ja esitysten mukaisesti alennamme varhaiskasvatusmaksuja ensi vuoden syksyllä.

Väestön ikääntyminen näkyy Tampereellakin. Palvelutarve kasvaa ja siihen vastataan. Ensi vuodelle valtion asettama hoitajamitoitus on huolehdittu kuntoon.

Talousarviossa lisätään resursseja myös haavoittuvimpien ihmisten auttamiseksi niin mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuin ruokajonojenkin osalta.

Tulopuolella veroihin ei tule muutoksia. Verotuloissa on tähänkin vuoteen verrattuna erittäin maltillinen kasvuarvio niin kunnallisverotuksessa kuin muissakin veroissa.

Tampereella työttömyys on liian korkealla tasolla. Se on suurimpia ongelmia. Siinä odotan – ja jopa vaadin – ensi vuoden alussa alkavalta työllisyyskokeilulta hyviä tuloksia.

Kaupunkikehittäminen ei kuitenkaan ole pelkästään keskustan kehittämistä, myös lähiöt ovat tärkeitä. Tesomalta olemme saaneet hyviä tuloksia. Seuraavaksi otamme Peltolammin samanlaisen kehittämistyön alle.

Lisäksi valmistaudutaan tuleviin suuriin haasteisiin: muun muassa sote-uudistukseen, oppivelvollisuuden laajenemiseen ja ilmastomuutokseen.

Mahdollinen sote-uudistus haastaa meidät katsomaan vuoteen 2023. Meidän on tarkasteltava ja suunniteltava tuon vuoden 2023 Tampereen kaupunkia. Sen suunnitteleminen, ja siihen valmistautuminen, on aloitettava ensi vuoden aikana.

Näin saamme käytännössä näkyväksi isot muutokset, joita sote-uudistus ja hyvinvointialue tuovat tullessaan. Lisäksi saamme edunvalvontaamme välineitä, joilla voimme osoittaa ne kohdat, jotka täytyy vielä korjata.

Tämä myös antaa mahdollisuuden hyvissä ajoin ennakoida muutoksia kaupungin omissa toiminnoissa.

Sote-uudistuksen ohella oppivelvollisuuden laajentaminen on tuomassa muutoksia kaupungin palvelurakenteeseen. Oppivelvollisuuslaki ja siihen liittyvät muut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun alusta 2021.

Talousarviossa olevalla ilmastobudjetilla tuomme kestävän elintavan arkisiksi teoiksi. Ne ovat myös osa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Ilmastobudjetti osoittaa tekojen ja kokonaisuuksien suuruusluokat, jotka eivät ole arjessamme mahdottomia päätöksiä.

Hyvät valtuutetut,

kaupungin investointitaso on korkea. Senkin tausta pitää nähdä, miksi se kannattaa pitää korkeana ja miksi tehdään juuri nyt.

Koronakriisin takia teemme vastasyklistä talouspolitiikkaa. Talouden hyytyessä on julkisen sektorin vastuu elvyttää ja investoida.

Nyt talouden ja rakentamisen hiipuessa tarpeellisiin kohteisiin painottuvilla investoinneilla luomme elinvoimaa alueelle ja työllistämme.

Vahvalla investointipanostuksella keskitytään myös koronan jälkeiseen aikaan. Kun kriisi väistyy, on edessä uudenlainen arki.

Sen perustana on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä Tampere.

On investoitava perusinfraan, jotta saamme tamperelaisille ja tänne muuttaville tontteja muun muassa asuntorakentamista varten. On investoitava kouluihin, jotta lapsillamme olisi kunnolliset oppimisympäristöt, ja siellä työskentelevillä kunnolliset ja terveelliset olosuhteet.

Koulujen ja päiväkotien lisäksi panostetaan urheilu- ja harrastusmahdollisuuksiin. Tammelan stadion lähtee vihdoin liikkeelle ja myös Kaupin alueen kehittäminen jatkuu. Kehittämiskohteena on myös Hakametsän alue.

Myös kulttuuripuolella tapahtuu. Haku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ratkeaa ensi kesäkuussa. Taloussuunnitelmakaudella on poikkeuksellisesti kaksi taidemuseohanketta tekeillä.

Mielestäni investoinnit pitää nähdä positiivisina asioina. Jos supistuisimme samaa tahtia kuin kasvamme eli noin 3000 henkilön vuositahtia tehtävä politiikka olisi täysin toinen, ei tehtäisi investointeja eikä lisää velkaa voisi ottaa. Sellainen kaupunki myös näivettyisi pikkuhiljaa.

Kukaan ei halua ottaa velkaa. Ihannetilanteessa uusia hankintoja on varaa tehdä jo hankitulla rahalla: säästöillä tai ylijäämällä. Uutta on kuitenkin tehtävä, vaikka oma rahoitus ei yksin riitä.

On tehtävä valintoja, joko kehitetään kaupunkia tai ei kehitetä. Haluammeko pitää kaupungin kasvussa vai emme? Kasvu luo yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Syömävelkaa emme ota. Velka menee kaupungin ja palvelujen kasvusta johtuviin investointeihin.

Haluammeko saada hyvät oppimisympäristöt lapsille vai emme? Tampereen euromääräisesti suurimman investoinnit ovat vuosina 2020 ja 2021 koulut ja päiväkodit.

Niihin ne rahat tarvitaan. Sisäilmaongelmaisia tai käyttöikänsä päässä olevia kiinteistöjä ei soisi lapsille oppimisympäristöksi. Kaikkia ei ole mahdollista korjata. On tehtävä uusia.

Niistä ei kuitenkaan uutisoida yhtä näyttävästi kuin ratikasta, Uros Live -areenasta ja uudesta keskusvedenpuhdistamosta Sulkavuoreen.

Haluammeko saada veto- ja pitovoimatekijöitä kaupunkiin vai emme? Mikään ei tule ilmaiseksi. Kaikki pitää tehdä.

Päiväkotien, koulujen ja infran rakentaminen tuo työtä. Jonkun on suunniteltava ne. Toisten on rakennettava ne. Kolmansien on valmistettava tarpeet, joista rakennukset tehdään.

Näistä syntyy verotuloja.

Aina kun tapaan yritysedustajia he toivovat, että pidetään pyörät pyörimässä ja kaupunki kasvusuunnassa.

Että rakennettaisiin koteja, pidettäisiin huolta infrasta ja varmistettaisiin, että paremman arjen perässä tuleville on töitä ja tulevaisuuden näkymiä. Niitä me kaikki tarvitsemme, etenkin koronan jälkeisessä ajassa.

Velan kautta kaupungin kasvua rahoittavat myös tulevat asukkaat. He osallistuvat lainojen maksamiseen, eli rahoittavat aikanaan heille ja heidän lapsilleen rakennettuja kouluja ja päiväkoteja.

Velalla on vastinetta, taseemme vahvistuu koko ajan ollen nyt noin 2 200 m€. Myöskin konserniyrityksemme vahvistuvat talouden pyöriessä. Tämä omaisuus tuottaa osinkotuloja noin 30 m€.

Miten selviämme velanhoitokuluista? Velan korko- ja suojauskulut ovat nyt noin 16 m€ vuodessa. Tämä vastaa hieman yli 1,5 prosentin korkotasoa ja sen arvioidaan laskevan taloussuunnitelmakaudella noin 1,2 prosenttiin.

Myös uusimmat lainat on saatu erittäin alhaisella korolla. Esimerkiksi nyt marraskuussa otettu 10 vuoden kiinteäkorkoinen ja 60 m€:n suuruinen laina on saatu alle 0,1 prosentin korolla. Tarkkaan ottaen 0,079 prosentin korolla. Suojauksen ja uusien hyvin edullisten lainojen myötä velanhoidon rasite pysyy hyvin hallinnassa. Tämä puoltaa järkevien investointien toteuttamista Tampereella.

Markkinoiden koronnousua vastaan olemme myös suojautuneet hyvin. Velka on tällä hetkellä suojattu erilaisilla kiinteäkorkoisilla sopimuksilla noin 60 prosenttisesti. Esimerkiksi koron nousu kahdella prosenttiyksiköllä nostaisi lainojen hoitokuluja noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa tällä velkatasolla. Toistaiseksi mitkään tahot eivät ole ennustaneet merkittävää koronnousua lähivuosille.

Jos nyt emme investoisi, milloin sitten tekisimme niin? Olemme huolellisesti katsoneet, että näillä parametreilla selviämme hyvin myös tulevaisuudessa.

Hyvät valtuutetut,

talousarvioesitys on tehty huomioiden realistisesti tulevat palvelutarpeet ja talouden reunaehdot. Esitän, että tuloslaskelman 1 948 miljoonan euron menoja ja 1 931 miljoonan euron tuloja muutettaisiin valtuustoryhmien keskenään sopimien 0,6 miljoonan euron muutoksilla. Jotka tarkemmin ovat: liite

Hyvät valtuutetut,

meidän pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Lähivuosiin eli mahdollisen soten jälkeiseen kaupunkiin ja sen jälkeiseen aikaan pidemmälle. Olemme nyt tilanteessa, jossa palvelut ja talous ovat tasapainossa.

Seuraava talouden askel on pitää tasapaino ja vahvistaa sitä, jotta vielä paremmin voisimme huolehtia kasvavista palvelu- ja investointitarpeistamme.

Haluamme tehdä Tampereesta Suomessa esikuvan hyvän arjen ja elinvoiman luojana. Kaupungin, joka on Sinulle paras.

Lauri Lyly,

Tampereen kaupungin pormestari

Valtuustoaloite: Lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmenniemeen nykyisen parhaillaan purettavan päiväkodin tontille

Liikunnan merkityksestä kaikenikäisten ihmisten terveydelle, hyvinvointiin ja elämisen laatuun on olemassa koko ajan enemmän ja enemmän tutkittua tietoa. Tampereella on liikuntapaikkojen kehittämisessä edetty positiivisesti. Kaupungin kehityksessä on juuri nyt ajankohtaista tarvetta Pohjois-Tampereella luoda parempia ja monipuolisempia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. On aika toimia.

Teiskolaiset asukkaat, lähialueen koulut ja päiväkodit, nuorisopalvelut, Teiskon urheilijat, Teiskon VPK, lähitorityöryhmä Teiskon Kämppi ja seurakunta pitävät lähiliikuntapaikan rakentamista Kämmenniemeen erittäin tärkeänä. Tahtotila on erittäin laaja.

Vanhan päiväkodin tontti – osoitteessa Paavolantie 2, 34240 Kämmenniemi olisi sijainniltaan ja kooltaan sopiva paikka lähiliikuntapaikaksi. Vanhaa päiväkotia puretaan parhaillaan ja purkutyöt ovat valmiita vuoden 2020 joulukuun puoleen väliin mennessä.

Tarkoituksen mukaista olisi, että Teisko-Aitolahden lapset ja nuoret (ja miksei myös työikäiset ja ikäihmiset) osallistuvat lähiliikuntapaikan suunnitteluun, jolloin he myös sitoutuisivat paremmin pitämään siitä huolta. Siinä voisi olla mm. tekonurmikenttä, kuntoilu- ja kiipeilytelineitä, juoksu-, skeitti-, pyörä- tai rullalautailuratoja.

Teiskosta on pitkät etäisyydet harrastuspaikkoihin ja harrastuksiin kuljettaminen vie aikaa ja rahaa ja rasittaa ympäristöä. Lähiliikuntapaikka on ekologinen ja ympäristöystävällinen.

Teiskolaiset nuoret harrastavat keskimäärin vähemmän kuin muut tamperelaiset. Teisko-Aitolahti -lehti kirjoitti Kämmenniemen seiskaluokkalaisten harrastusrahasta seuraavasti:

”Projektipäällikkö Johanna Riipi kertoo, että koulut valittiin sen mukaan, joista on tiedossa hieman pienempi harrastuneisuus. THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä on selvitetty myös harrastusten määrää oppilailla.”

Teisko-Aitolahti -lehden artikkelin kuvauksen mukaan Kämmenniemen koulussa olevat oppilaat harrastavat hieman keskimääräistä vähemmän.

Alueen lapset ja nuoret kaipaavat monipuolista vapaa-ajan tekemistä. Nuorison turhautumista kuvaavaa on ollut myös se, että Kämmenniemessä on ajoittain ollut nuorten häiriökäyttäytymistä ja esiintynyt ilkivaltaa.

Lähiliikuntapaikan tavoitteena olisi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen ympärivuotiseen käyttöön kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Lähiliikuntapaikka tulisi myös päiväkodin, koulun, nuorisopalvelujen ja eri yhdistysten ja seurojen käyttöön.

Kämmenniemen lähiliikuntapaikka palvelisi koko Teisko-Aitolahden aluetta. Se lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja edistäisi asukkaiden terveyden ja hyvinvointia.

Esitän, että kaupunginhallitus / kaupunginvaltuusto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmeniemeen nykyisen parhaillaan purettavaan päiväkodin tontille (os. Paavolantie 2).

Tampereella 19.10.2020

Jukka Gustafsson, kaupunginvaltuutettu, sd

Varhaiskasvatuksessa vähennetään hankintojen kemikaalikuormitusta

Keskiviikkona 4.11. edustin apulaispormestarina etätilaisuudessa Tampereen kaupunkia ja sain kunnian allekirjoittaa kaupungin puolesta haitallisten aineiden vähentämiseen varhaiskasvatusympäristössä tähtäävän hankintojen Green deal -sopimuksen. Valtion puolesta allekirjoittajana toimivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Sopimuksen allekirjoittivat Tampereen lisäksi Helsinki ja Vantaa. Helsinkiä tilaisuudessa edusti apulaispormestari Pia Pakarinen ja Vantaata kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Tampereen strategiassa 2030 yhdeksi tärkeäksi toimintatavaksi asetetaan vastuullisuus. Strategissa todetaan, että kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Pitkän aikavälin strategiassa ja valtuustokautta ohjaavassa Lauri Lylyn pormestariohjelmassa korostuu se, että kaikelle oppimiselle halutaan taata terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Tätä olemme pormestarin kanssa yrittäneet monin tavoin tällä kaudella edistää.

Kestävään elämäntapaan ja vastuullisuuteen toimintatapana kuuluvat kaupungin näkökulmasta merkittävästi hankinnat ja niihin liittyvä osaaminen. Tampereen kaupungin pyrkimyksenä on tehdä hankintoja vastuullisesti, parantaa hankintojen vaikuttavuutta sekä panostaa hankintaosaamisen kehittämiseen. Green deal toimii lapsiin kohdistuvan kemikaalikuormituksen vähentämisessä ja turvallisen oppimisympäristön luomisessa hyvänä työkaluna tarjoamalla kaupungille vahvaa kemikaaliasiantuntemusta.

Valitettavasti lainsäädäntö ei aina riitä suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien haitoilta ja varsinkin lapset ovat erityisen herkkiä haitallisten kemikaalien vaikutukselle. Kemikaalien kieltäminen lainsäädännön kautta on myös hidasta ja vaatii usein erityisen vahvaa näyttöä terveyshaitoista. Samaan aikaan uusia kemikaaleja tulee markkinoille. Kemikaaleihin liittyvien vaatimusten asettaminen etenkin päiväkoteihin tehtävissä hankinnoissa on kuitenkin tunnistettu merkittäväksi keinoksi vähentää kemikaaleihin liittyviä riskejä lasten terveydelle.

Valtio ja suuret kaupungit sitoutuvat yhteisellä sopimuksella edistämään sitä, että varhaiskasvatuksen hankinnoissa pyritään jatkossa tietoisesti vähentämään kemikaalikuormaa ja mahdollistamaan varhaiskasvatusikäisille lapsille turvallisia ja puhtaampia oppimis- ja kasvatusympäristöjä. Ministerit Krista Kiuru ja Krista Mikkonen korostivat tilaisuudessa suurten kaupunkien tiennäyttäjäroolia ja edelläkävijyyttä. Ministeri Kiurun mukaan hankintojen turvallisuus tulee asettaa korkealle varhaiskasvatusympäristössä.

Green deal -sopimus edistää hienolla tavalla Tampereen kaupunginhallituksen 31.8.2020 hyväksymän Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan kestävän kulutuksen toimenpiteitä. Tampere on tiekartassa sitoutunut muun muassa materiaalien hankinnoissa ottamaan huomioon ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia ja lupautunut asettamaan vaatimuksia hankintojensa hiilidioksidipäästöille, kierrätettävyydelle, haitallisille aineille ja muille kestävän kehityksen näkökohdille. Tälle vuodelle yhtenä konkreettisena tavoitteena tiekartassa mainitaan kasvatus- ja opetuspalveluissa ympäristöministeriön Green deal -sopimus. Hankintojen kestävän kehityksen teemoissa korostuu myös toimiva yhteistyö kaupungin muiden asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Tuomi Logistiikan ja Pirkanmaan Voimian kanssa.

Johanna Loukaskorpi
apulaispormestari
sivistyspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä: Ryhmä jatkaa nykyisellä kokoonpanolla

Valtuustoryhmä on aktiivisesti etsinyt keinoja yhdistää sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Valtuustoryhmä ja siitä irtaantuneet ovat yhdessä todenneet, että SDP:n paikallispolitiikan linjauksiin ja niiden perusteella kaupungin hallinnossa tehtyihin päätöksiin ei sisälly erimielisyyttä ryhmän ja eronneiden välillä. Keskusteluissa on haettu keinoa jatkaa yhteistä politiikan tekemistä vaalikevään kynnyksellä.

Keskusteluissa on käynyt ilmi, että tällä hetkellä henkilöiden väliset keskinäiset ristiriidat ja näistä johtuva luottamuspula estävät ryhmän kokoamisen yhteen.

Valtuustoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina 9.11.2020. Koska käydyssä selvitystyössä ei ole tähän mennessä löytynyt ratkaisua ryhmän yhdistämiseksi, on valtuustoryhmän mielestä tilanteen selkeyttämiseksi ja työskentelyrauhan aikaansaamiseksi parasta lopettaa em. yhdistämisprosessi tämän valtuustokauden ajaksi.

Valtuustoryhmä ja toivottavasti myös irtaantuneet jatkavat sosialidemokraattisen politiikan tekemistä ja pormestariohjelman toteuttamista valtuustokauden loppuun asti.

Kunnallisjärjestön päättämä ehdokasasettelu ja ensi kevään kuntavaalit ratkaisevat, ketkä toimivat vaalien jälkeen sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä.

Lisätietoja:

Valtuustoryhmän puheenjohtaja, Pekka Salmi
puh. 050 5658898
pekka.salmi@puistotorni.fi

Kriisin keskellä ei ole varaa populismiin

Tampereen kaupunginvaltuusto valmistautuu budjettineuvotteluihin vastuullisesti. Menokehyksiä ei kasvateta vastuuttomasti, vaan kohdistaen yhteiskunnan kipukohtiin. Päiväkoteja rakennetaan, kouluja peruskorjataan, ruokajonojen nälkäiset vatsat täytetään. Meille sosialidemokraateille hyvinvoinnin mittari on, kuinka hyvää huolta pidämme lapsistamme ja heistä, jotka tarvitsevat apua hädän keskellä.

Tamperelaiset ovat kuluneen vuoden ajan sitoutuneet hienosti koronan torjuntaan ja näin voimme tehdä panostuksia tärkeisiin palveluihin. Maan hallituksen talouspolitiikka tukee kuntia, emmekä joudu leikkaamaan rajulla kädellä elintärkeistä palveluista. Oikeistolaisille populisteille tämä on karmeaa, koska he eivät pääse ratsastamaan pettyneiden äänillä valtuustoon ja sen jälkeen vielä rankemmin leikkaamaan näiltä samoilta ihmisiltä.

Kuntavaalien läheisyys laittaa populistit kierroksille, heiltä kuulemme yhä naurettavampia ehdotuksia vaalien lähestyessä. Kaikkea hyvää ehdotetaan kaikille, ilman ajatustakaan budjettikehyksessä pysymisestä. Nämä ehdotukset ovat toki parempi kuin jatkuva vihapuhe vastuullisia päättäjiä kohtaan. Populistit tekevät esityksiään julkisuuden takia, koska ilman valokeilassa oloa heidän olemassaolonsa on uhattuna.

Maailmalla tulleiden tuoreiden lukujen valossa, olemme Suomessa pärjänneet todella hyvin kriisin keskellä. Luottoluokituslaitos Fitch Ratings kiitteli tuoreessa raportissaan maamme poliittista päätöksentekokykyä ja pitkäaikaista sitoutumista rakenteellisiin muutoksiin. Maan hallituksen kuin Tampereen päätöksentekoa ohjaa vahvasti sosialidemokraattinen politiikka, joka ei ole sidottu vaaleihin, vaan ihmisten hyvinvointiin.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Lautakunnissa tapahtuu! Asunto- ja kiinteistölautakunnan demarijäsenten terveiset – ”Korona ei meitä hidasta!”

Elokuussa kokoonpanomme hieman muuttui Oscar Lindvallin vaihtaessa paikkakuntaa. Raimo Laaksonen siirtyi hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi Asunto- ja kiinteistölautakuntaan. Jäämme kaipaamaan Oscaria ahkerana kokousedustajana, sillä hän oli läsnä jokaisessa kokouksessa.

Korona-tilanne ei ole hidastanut talonrakennusinvestointien valmistelua eikä rakennushankkeiden etenemistä. Kokouksia on pidetty etänä Teamsin kautta ja osa lautakunnan jäsenistä on ollut välillä paikan päällä. Jokaisella kerralla kokous on ollut päätösvaltainen.

Kokoustekniikka on toiminut lukuun ottamatta ensimmäistä Teams-kokousta, jossa yksi allekirjoittaneista oli pöytäkirjantarkastajana ja putosi kesken kokouksen linjoilta, mutta pääsi kuitenkin pian takaisin kokoukseen.

Etäkokouksien hyvinä puolina voi pitää sitä, että on säästynyt aikaa ja energiaa, jotka kuluvat paikan päälle matkustamiseen. Myös kokoustekniikan kehittymistä on tapahtunut ja varmuus tekniikan pelittämisestä on lisääntynyt.

Etäkokouksissa puhe ja ideat eivät tietenkään rönsyile asian ympärillä, kuten käy joskus paikan päällä. Merkillepantavaa on, että etänä kokoustettaessa kaikilla on tarve puhua vain juuri käsiteltävään pykälään liittyvää asiaa.

Olemme päättäneet mielenkiintoisista ja tärkeistä asioista:

– Pispalan haulitornin peruskorjaushanke hyväksyttiin 11/2018 ja nyt on korjattu haulitorni jälleen paikallaan.

– Hervannan uimahallin peruskorjaus on jo vihdoinkin hyvässä vauhdissa ja valmistunee 2021 alussa.

– Kaupin urheilupuiston uuteen huoltorakennukseen tulee pukuhuoneita pesutiloineen ja ryhmäpukutiloja sekä henkilökunnan käyttöön verstas-, toimisto- ja toimitsijatiloja kilpailutilanteisiin, konetalli sekä lumetusjärjestelmä.

– Rakenteilla olevia hankkeita ovat Olkahisen koulun sekä Pellervon päiväkodin ja koulun uudisrakennukset.

– Ensi vuoden tärkeimpiä talonrakennushankkeita ovat Etelä-Hervannan koulun ja päiväkodin uudisrakennus sekä Sammon koulun laajennus ja päiväkoti.

– Tampereen kaupungin sisäilmaprosessien eri vaiheissa 10/2020 on 12 päiväkotia ja 21 peruskoulua.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokas Frenckellin pannuhuoneen käyttötarkoitus muutettiin lehtilukusalista moderniksi livemusiikkiklubiksi ja kokoontumistilaksi. Muutostyön yhteydessä rakennus muutettiin esteettömäksi maantaso- ja kellarikerroksen osalta. Laikunpuistoon rakennettiin myös terassi.

Keväällä 2020 tulikin jo uutisointia onnistuneesta päätöksestä ja paikan toimivuudesta, sillä G Livelab Tampere voitti parhaan konserttisalin palkinnon kansainvälisessä kilpailussa – paremmat soundit kuin Lontoon oopperatalossa! Musiikkiklubin tiloista televisioidaan viikoittain erittäin suosittu Perjantai-niminen keskusteluohjelma.

Raimo Laaksonen, Riitta Lyytikäinen ja Tuula Pohjola,

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Tampereesta perheystävällinen kaupunki

Tampereen kaupunki on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Olemme yksi eniten maan sisäistä muuttoa vastaanottava kunta. Tampereen vetovoima on vahvaa erityisesti opiskelijoiden ja työn perässä muuttavien keskuudessa. Kuluvana vuonna kasvu ylittää jälleen 3000 asukkaan rajan.

Kaupungin kasvun heikkous on kuitenkin parhaassa työiässä olevat ja lapsiperheet. Heistä monet suuntaavat pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Miten voisimme olla heidän näkökulmastaan vetovoimaisempi? Vastaus löytyy työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja saavutettavuuden muodostamasta kokonaisuudesta.

Työpaikan sijainti on usein painava peruste asuinkunnan valinnalle. Tampereen elinkeinorakenne on monipuolinen, mutta ei vedä vertoja pääkaupunkiseudulle. Meidän tulisi houkutella yhä enemmän suurten yritysten ja valtion hallinnon toimintoja kaupunkiimme. Jatkossa työpaikan sijainnin merkitys tosin vähenee. Tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välillä merkitsisi käytännössä työssäkäyntialueen yhtenäistymistä. Lisäksi etätyön suosion kasvu vaikuttaa asiaan. Perheiden suosiosta kilpaillaankin muilla tekijöillä.

Yksi keskeinen Tampereen vetovoimatekijä suhteessa pääkaupunkiseutuun on edullisempi asuminen. Monipuolinen asuntotuotanto ja viihtyisät asuinalueet ovat tärkeitä tekijöitä. Tällä saralla on tosin paljon tehtävää. Viimeisimmässä omakotitalojen tonttihaussa oli peräti 18 hakijaa yhtä tonttia kohti. Tampereen pitää pystyä parempaan. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Lähiöiden kehittäminen on edennyt Tampereella hyvin. Hervanta, Kaukajärvi ja Tesoma ovat kokeneet muodonmuutoksen. Seuraavaksi on Peltolammi-Multisillan vuoro. Lapsiperheiden näkökulmasta vetovoimaiset asuinalueet nousevat vaihtoehdoksi alhaisemman asumisen hintatason vuoksi.

Sosialidemokraattien keskeinen tavoite kuluvalla valtuustokaudella on ollut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatutason säilyttäminen. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta olemme onnistuneet pitämään kiinni kohtuullisista ryhmäkoista. Lisäksi koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja korjaamiseen on ohjattu merkittävästi rahaa. Lapsiperheille laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus ovat keskeinen osa kaupungin vetovoimaa.

Pekka Salmi
SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja

Valtuustoaloite Suomensaaren saunan laiturin ja kulkuväylän kunnostamiseksi

Suomensaaren sauna sijaitsee Lentävänniemessä Tampereelle. Saunan laituri ja kulkuväylä laiturille alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella. Laituri on reilun 30 vuotta vanha ja se ei palvele enää lukuisaa käyttäjäkuntaansa. Laituri ei ole tukeva ja se on ajoittain jopa vaarallisen liukas nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Kulkuväylä saunasta laiturille on myös epäkäytännöllinen ja vaatisi kunnon kaiteen.

Talviuinnin suosio jatkaa kasvamistaan ja Lentävänniemi on kasvavaa aluetta. Laituri tulee kunnostaa ja saattaa turvalliseksi käyttää.

Esitän, että Tampereen kaupunki uusii Suomenssaren saunan laiturin, talviuintiin soveltuvalla ratkaisulla ja kunnostaa samalla kulkuväylän laiturille.

19.10.2020

Ilkka Porttikivi

Kaupunginvaltuutettu (SDP)

Lautakunnissa tapahtuu! Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta

Kuluva vuosi on ollut melkoinen vuoristorata monessakin mielessä, mutta korona on meillä kaikilla liikelaitoksen hallituksen jäsenillä päällimmäisenä ajatuksissamme. Alkuvuonna toiveet vuoden kulusta olivat korkealla. Silloin iloitsimme mm. onnistuneista kuljettajien rekrytoinneista ja tulevista nivelbusseista, joiden tarjouksia vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin.

Hyvin pian alkoi kuitenkin se suuri K! Nivelbussihankinta keskeytettiin, ja tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että hankintaa lähiaikoina jatkettaisiin. Isot investoinnit jätettiin myöhempään aikaan, kun tulevat tilausmäärät ja linjaukset selviävät ja tarkentuvat. Valitettavasti myös mainitut onnistuneet henkilövalinnat olivat määräaikaisia ja tämän vuoden tapahtumat tarkoittavat sitä, että työsuhteita ei moneltakaan jatkettu. Tämän vuoden puolella tehdään kuitenkin vielä investointeja, mm. rahastuslaitejärjestelmään. Suuremmat asiat jätettäneen harkintaan.

TKL:n tilinpäätösennuste 2020 syyskuun tuloksen jälkeen näyttää kaikista haasteista huolimatta edelleen varovaisen positiiviselta, vaikkakin olemme ennustaneet noin miljoonan euron eroa budjettiin nähden. Matkustajamäärät laskivat alkuvuodesta reilusti, joillakin linjoilla vuoden alkupuoliskolla jopa 70 %, joten tulot pienenivät, kuluerät toki myös. TKL:n näkökulmasta polttoaineen hinnan lasku on ollut erityisesti suuri tekijä siinä, ettei sukelleta miinukselle. Materiaaleissa ja palveluiden ostoissa on yhteensä säästetty tähän mennessä jo reilu puoli miljoonaa euroa.

Seuraavaksi TKL:n johdossa mietitään Nysseltä tulevien tilausmäärien mahdollisia muutoksia – tällä hetkellä tiedossa on, että näitä asioita arvioidaan seuraavan kerran alkuvuodesta 2021.

Tulevat muutokset kuitenkin mietityttävät jo nyt. Jokainen johtokunnan jäsen varmasti toivoo, että konserni huomioi omassa omistuksessaan olevan yhtiön toiveita esimerkiksi linjojen tulevissa jaoissa ja painottaisi muutenkin valinnoissaan selkeitä sisäisiä synergiaetuja. Wink-wink sinne korkeimmille istuimille!

Joanna Leino (sd.),

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen ja 1. varapuheenjohtaja

Tampereellakin tarvitaan duunarinäkökulmaa

SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-ahon mukaan ”joka ikinen tämän maan kunnanvaltuusto tarvitsee duunarinäkökulmaa”. Tässä kiteytettynä yhteen lauseeseen syy, miksi SAK pitää kuntavaaleja tärkeänä.

– Ay-liikkeen kannalta tärkeät asiat ovat myös yleisen oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kautta olennaisia. Kuten erilaisten hankintaketjujen läpinäkyvyys, ulkoistamiset sekä maakunta- ja soteuudistuksen vieminen maaliin, Halla-aho sanoo.

Vaikka ay-liikkeelle eduskuntavaalit ovat tärkeysjärjestyksessä kuntavaaleja ennen, eivät ensi huhtikuun vaalitulokset ja valtuustojen paikkajakautumat ole SAK:lle yhdentekevää.

– Tekisi mieli sanoa, että tarvitsemme valtakunnallista ryhtiliikettä kuntien maineen pelastamiseksi, sanoo SAK Tampereen alue- ja järjestöasiantuntija Sanni Halla-aho.

Pääpaino SAK:n vaalityössä on eduskuntavaaleissa, koska lainsäädäntätyöhön vaikuttaminen työelämänäkökulmasta on järjestön keskeinen tehtävä. Kunnat ovat kuitenkin niin lähellä ay-liikettä, että Halla-ahon mielestä pitäisi puhua muustakin kuin rahasta.

– Itse asiassa kuntapolitiikka on vähän kuin ay-liike; jokaisella meistä on siihen jonkinlainen suhde, tiedostimme asian tai emme. Kuntataloutta päivitellään viikosta toiseen mediassa, vaikka kuntalaisille pitäisi kertoa, miten nämä asiat vaikuttavat minun kukkarooni, mitä menetän, jos veroprosenttia lasketaan, mitä saan, jos sitä nostetaan, Halla-aho toteaa.

Ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita

Halla-ahon ensimmäinen muistutus: ammattiliittojen jäsenet ovat asukkaita, äänestäjiä ja palvelujen kuluttajia kunnissa. Toinen muistutus: näiden ihmisten tulee saada vastinetta veroeuroilleen, heidän tulee saada tietoa päätösten taustoista, ja heidän tulee voida luottaa, että heitä ja heidän perheitään tai vaikka naapureitaan kohdellaan tasapuolisesti ja reilusti.

– Miten hehtaarimarkettien henkilökunta kulkee töihin, kun kylien ja kaupunkien keskustat tyhjenevät ja työpaikat siirtyvät isojen teiden varsille? Minne yötöitä tekevä huoltomies saa lapsensa hoitoon?

Halla-aho ottaa esille myös työntekijänäkökulman niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat töissä kunnissa. Tähän liittyy myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö, koska työntekijöitä on muillakin kuin SAK:laisilla aloilla.

– Joka käänteessä tulisi pitää mielessä, että valtuustot päättävät yhteisten rahojen käytöstä. Kullakin valtuutetulla on oma arvomaailmansa ja poliittinen tulokulmansa, mutta hän on vastuussa myös niille kuntalaisille, joiden kanssa hän on eri mieltä, Halla-aho sanoo.

Koneet eivät voi korvata oikeita ihmisiä

Kunta on Halla-ahon mielestä hyvä työnantaja, ja monet kuntien vastuulla olevat työt ovat työvoimapainotteisia. Tarvitaan oikeita ihmisiä, eikä heitä voida konein korvata, Halla-aho muistuttaa.

Julkinen talous on Halla-ahon mielestä ollut Suomen heittopussi vaaleista toiseen. Hyvissä ajoin alkaa pelottelu siitä, miten kaikki romahtaa, jos ei nyt säästetä, leikata, ulkoisteta.

– Minua paremmat tilastonikkarit sanovat, että tämä ei edes pidä paikkaansa, jos tarkastellaan kuntataloutta 1990-luvun laman jälkimainingeista tähän päivään. Luonnollisesti koronapandemia on kurittanut kuntia ennen kokemattomalla tavalla. Yllättävän kriisin tullen olen ollut iloinen, että meillä on ollut monet peruspalvelut edelleen julkisen hallinnon vastuulla, Halla-aho huomauttaa.

EU-tasolla on Halla-ahon sanoin ”ihan liikaa esimerkkejä siitä, miten käy, kun yksityistetty palvelu ei olekaan ollut uudelle toimijalle tarpeeksi tuottoisa tai kun yllättävien katastrofien seurauksena kasvanutta palveluntarvetta ei ole pystytty hoitamaan”.

– On näitä pakitusliikkeitä nähty täällä kotimaassakin. Ei ulkoistamisiakaan toisaalta voi yksiviivaisesti tuomita. Pienellä paikkakunnalla hoivapalveluita tarjoava kolmannen sektorin toimija ja Caymansaarten kautta rahaliikenteensä pyörittävä ylikansallinen jätti eivät paini samassa sarjassa, sanoo Halla-aho.

Kuntapolitiikka tarvitsee myös työelämän asiantuntijoita

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n aluepäällikkö Elisa Penders on niitä SDP Tampereen ehdokkaita, joilla on ay-tausta. Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

– Näin haastavissa olosuhteissa on erittäin tärkeä, että valtuustossa on tietoa ja taitoa päättää myös työllisyyttä koskevista asioista. Ay-liikkeen ihmisiä tarvitaan kuntapolitiikassa, koska me edustamme muun muassa palvelualojen työntekijöitä ja palvelualat työllistävät hurjan määrän ihmisiä, Penders sanoo.

Elisa Pendersin mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan myös työelämän asiantuntijoita.

Pendersin omassa vaalikampanjassa ay-tausta näkyy siten, että hän edustaa paitsi sosiaalidemokraattisia arvoja, niin myös oman ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita, joilla voidaan parantaa palvelualojen työntekijöiden arkea.

– Ennen kaikkea kampanjassani näkyy se kokemus, mitä ihmisten auttaminen ay-liikkeessä on minulle tuonut. Ay-liike ei keskity ainoastaan työelämän kysymyksiin, vaan myös muihin arjen tärkeisiin asioihin kuten muun muassa päivähoitoon, koulutukseen ja liikenteen sujuvuuteen, unohtamatta tietenkään taloutta, Penders toteaa.

Pendersin mukaan erityisesti kunnallisvaalit on se paikka, jossa on mahdollista vaikuttaa arjen pieniin ja suuriin asioihin.

– Tämä on sitä konkreettista vaikuttamista, johon kannustamme myös jäseniämme. Sillä on väliä, kuka valtuustossa ja lautakunnissa on ja kuka päättää juuri Tampereen asioista. Erityisesti haluamme kannustaa äänestämään, jokainen ääni on tärkeä näissä vaaleissa, Penders sanoo.

”Timantit ovat ikuisia”

Pirkanmaan vaalityön startti on lauantaina 31.10. järjestettävä Syksyn sävel -työelämäseminaari.

– Päätimme siirtää parhaat palat suunnitelmistamme virtuaalisiksi, ja nyt ihka ensimmäinen SAK:laisen ay-liikkeen ja Pirkanmaan demarien Syksyn sävel -seminaari raikaa otsikolla Timantit on ikuisia. Kaikki kiinnostuneet mahtuvat linjoille mukaan kuulemaan, keitä ne timantit ovat.

– Seminaarissa pyritään muun muassa kertomaan siitä, miten tärkeää on, että ay-liike tekee myös poliittista vaikuttamistyötä. Pelkkä edunvalvontatyö ei tässä ajassa enää riitä. Edellinen hallitus antoi tästä hyvän kurinpalautuksen. Harmi, että talouden nousukausi meni kikyillessä hukkaan työelämäpäätösten näkökulmasta, Sanni Halla-aho huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi