Orpon hallitus sammuttaa Suomesta valot

Orpon hallitus säästää ja kurjistaa Suomea hengiltä. Se uhoaa laittavansa julkisen- ja kansantalouden kuntoon. Todellisuudessa tapahtuu päinvastaista, monet toimenpiteet hidastavat todellisuudessa taloudellista toimeliaisuutta ja rapauttavat hyvinvointivaltion ydintä. Peruskoulu on rikki, työmarkkinat sekaisin, rakentaminen on seis, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä romahtamassa ja vankilat tupaten täynnä.

Hallitus leikkaa työttömyysetuuksia ja heikentää useita sosiaalietuuksia. Tämähän käytännössä merkitsee vain leikkausten kohteena olevien ihmisten tulojen supistumista. Työllisyysvaikutuksista ei ole tehty vaikuttavuusarvioita ja ns. kannustinloukkujen purkamisen heikko vaikutus työllistymiseen nähtiin perustulokokeilun yhteydessä. Leikatut rahat ovat poissa rasvaamasta taloutta, varsinkin talouden ollessa taantumassa ja työttömyyden ollessa nousussa. Eikä Suomessa työntekijä voi odottaa irtisanomiskorvauksiakaan, jotka ovat käytössä useissa Euroopan maissa.

Maan tuvallisuus on paljon muutakin kuin maan sotilaallinen puolustaminen. Orpon hallitus ei ymmärrä, että ihminen tarvitsee turvaverkkoa erilaisissa elämäntilanteissa, sairastuttuaan, vanhetessaan, jouduttuaan asunnottomaksi tai esimerkiksi työttömyyden varalta. Lapset tarvitsevat suojelua ja turvaa. Sosiaalihuollon palveluvalikoiman leikkaaminen on lyhytnäköistä säästämistä. Se saattaa jopa järkyttää yhteiskuntarauhaa ja heikentää kansakunnan selviytymistä kriisitilanteissa. Yhteiskuntamme keskeinen tukipilari on toimiva sosiaalihuolto yhdessä poliisin, hoitajien, lääkäreiden ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Espanja näytti mallia myös suomalaisille, millä peruskoulu saataisiin halvalla kuntoon. Koska älylaitteet vievät lasten keskittymiskyvyn, kännykät koulussa narikkaan ja pienimmille ei anneta älypuhelinta lainkaan. Miksi hallitus ei tartu toimeen! Hallitusohjelmassa on siitä maininta. Orpo sanoo, ettei peruskoulusta leikata. Jokainen lapsiperheeltä leikattu euro heijastuu myös perheen peruskoululaisten arkeen. Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalla perheellä ovat voimavarat vähissä ja kaikki energia menee elämässä selviytymiseen. Pienen koululaisen tärkeä tukeminen voi siinä unohtua.

Työmarkkinoiden luottamus on atomeina. Paluuta entiseen neuvottelevaan kulttuuriin ei yksinkertaisesti ole. Hallitus ei ole vielä saanut ay-liikkeestä selkävoittoa, korkeintaan ay-puoli on painitermein ”sillassa. Koska hallitus on ryhtynyt osapuoleksi työmarkkinakysymyksissä, ay-liikkeen yhteistyö mahdollisen toisenvärisen hallituksen kanssa varmasti jatkossa tiivistyy, toivoa sopii, viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Odotetaan, minkälaista ”hulababaloota” syksyn työmarkkinakierros työehdoista tuo tullessaan? Vaikea työmarkkinatilanne aiheuttaa kuitenkin miljardiluokan talouden kasvujarrun.

Orpon hallitus ei näytä antavan edes mahdollisuutta hyvinvointialueuudistukselle. Hyvinvointialueet ovat oikeastaan mahdottoman tehtävän edessä. Miljardiluokan rahoitusvajeitten syyt kyllä tiedetään, valtionvarainministeriö alibudjetoi tahallaan määrärahat. Hallitus kiristää raharuuvilla alueita leikkauksiin, keskittämiseen ja toimipisteiden lakkautuksiin. Rahaa hallituksella kuitenkin riitti yksityisten lääkäripalveluitten Kela-korvausten nostamiseen puoli miljardia. Ja aikaa on riittänyt tehdä yksi tyhmimmistä säästökeinoista, nimittäin hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Ei liene yhtään ammattilaista, joka katsoisi, että esitys olisi tästä maailmasta kotoisin.

Rakennusalan ahdingon syyt tiedämme. Pandemia, Ukrainan sota ja näitten seurauksena nousseet korot, raaka-aineitten hinnat ja kysyntälama. Rakennusala on pitkään pyytänyt valtiolta elvyttävää apua, jotta asuntorakentamista saataisiin aikaan. Toiveissa on ollut korkotukea ja joustavuutta korkoehtoihin. Hallitus ei ole reagoinut paitsi leikkaamalla kotitalousvähennystä ja nostamalla arvonlisäveroa, mikä edelleen vähentää kotitalouksienkin remonttihalukkuutta. Rakennusalan elvyttäminen olisi yksi nopeimpia keinoja lisätä työllisyyttä. Hallituksen tarmo on kuitenkin kohdistunut mieluummin työttömyyskorvausten leikkaamiseen kuin työllisyyden lisäämiseen. Toivotaan rakennusalalle parempia aikoja, hallituksen toimettomuudesta huolimatta, korkotason lähtiessä laskuun.

Yhdysvalloissa on matala työttömyysaste. Siellä on noin 2,5 miljoonaa vankia. He ovat usein vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä tai työttömiä. Vankilat alkavat täyttyä meilläkin. Orpon hallitus kiristää lainsäädäntöä ja niitten seurauksena vankimäärä kasvaa nykyisestä. Vankipaikkoja ei ole tarpeeksi ja vankiloiden tilanne on hankala. Vangit ovat säilytyksessä ja vain lakisääteiset palvelut, kuten ruokailu ja puhtauspalvelut toimivat. Tähänkö me yhteiskuntana pyrimme? Asenteet ovat vinksallaan, kuntouttaahan vankeja pitäisi yhteiskuntakelpoisiksi. Oikeusministeri Meri vaatii alaikäisiäkin vankilaan. Hallitus selvittää, voisiko alle 15-vuotiaitakin pidättää. Vaikka poliisikin varoittaa rangaistusten koventamisen olevan tehottomia. Nuori ei kovin paljon mieti, mitä hetken huumassa tuli tehdyksi ja mitä sanktioita siitä seuraa. Vankila pilaa lopun elämän onnistumismahdollisuudet.

Kansan mitta on täyttynyt Orpon hallituksen toimista. Hallitukseen luottaa enää 36 prosenttia kansalaisista. Ns. kansalaispulssin tulos täystyrmäys hallitukselle. Se on surkein tulos tutkimuksen historian aikana. Suomea ei pidetä enää oikeudenmukaisena, koulutusvaltiona ja luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on romahtanut.

Orpon hallituksen epäoikeudenmukaisella leikkauslinjalla ei Suomen talous tule kuntoon, tarvitaan myös kasvua edistäviä toimenpiteitä. Suomen poliittisesta sekavuuden tilasta on päästävä tasapainoon ja kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Äänestäjä voi ensimmäiseksi muistaa, että ääni populistille on ääni Euroopan taantumukselle ja Venäjälle.

Esa Kanerva
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen,
Toveriseuran puheenjohtaja

Valtuustoaloite eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Loput 20 prosenttia kompensoidaan. Tampere on myös sitoutunut Hiilineutraalit kunnat -verkoston tavoitteisiin 80 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset Tampereella

Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2024. Hankkeen tulokset osoittavat muun muassa sen, että elintarvikkeet aiheuttivat eniten (22 prosenttia) luontojalanjälkeä. Elintarvikkeista suurimman osuuden luontojalanjälkeen aiheuttivat eläinperäiset tuotteet: punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja. Lisäksi tulokset osoittavat, että elintarvikkeet aiheuttivat toisiksi eniten (14 prosenttia) hiilijalanjälkeä heti lämmön kulutuksen jälkeen.

Vuonna 2022 Tampereella suurimmat kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat ruoasta (27 prosenttia). Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat energiankulutus (26 prosenttia) sekä tavarat ja palvelut (23 prosenttia).

Ruoan rooli Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toimenpiteissä

Voidaan siis todeta, että yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ruokailun toimenpidekokonaisuudessa korostuu hävikkiruoan merkitys, mikä on tärkeä asia. Kasvispohjaisella ruoalla on kuitenkin hävikkiruokaakin suurempi vaikutus päästöjen vähentämiseksi. Kasvisruoasta mainitaan, että se tuotaisiin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun ruoan rinnalle rajatuissa palveluissa (kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden omat ravintolapalvelut, leirit ja tapahtumat). Lisäksi mainitaan, että päiväkodeissa ja kouluissa lisätään kasvisruoan osuutta kahteen ruoka-annokseen viikossa. Molemmissa tavoitetoteuma on asetettu vuosille 2022–2025. Lukioiden osalta mainitaan, että kasvisruoka tarjoillaan ensimmäisenä vaihtoehtona linjastossa vuoteen 2029 mennessä. Tässä yhteydessä on myös olennaista huomioida, että kasvisruokaa tarjoiltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kasvisruoan maittavuuteen kouluttamalla henkilökuntaa.

On myös huomioitava, että Tampereen kaupungin palveluissa tarjottava kasvisruoka on tällä hetkellä usein kasvisruokaa, joka sisältää eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunia. Tällöin ilmastopäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin täysin kasvipohjaisessa ruoassa olisi. Kaupungin tarjoaman kasvisruoan tulisikin olla täysin kasvipohjaista; maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat verrattavissa lihaan. Tällöin ruoka sopisi suoraan myös maitoallergisille ja vegaaneille.

Tampereen kaupungin suunnitelluissa toimenpiteissä ja käytännön toteutuksessa tulisi näkyä vahvempi ymmärrys kasvipohjaisen ruoan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle vaikutukselle. Käytännössä se tarkoittaa liharuoan tarjoilun vähentämistä eli myös kasvipohjaisen ruoan päivien lisäämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt aterioiden hiilijalanjäljen kaupunkiympäristön toimitalon ravintolassa vuonna 2022. Tulokset osoittivat, että vegaanisen annoksen ilmastokuorma on merkittävästi (keskimäärin 40 prosenttia) pienempi kuin lihaa sisältävän annoksen.

Kasvipohjaisen ruokavalion merkitys

Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla ja sen myötä ruoankulutuksella on vaikutuksia myös eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä aiemmin mainittuun luontokatoon. Lisäksi Itämeri ja muut vesistöt rehevöityvät muun muassa siksi, että peltoja raivataan eläimille ja samalla peltojen ravinteita valuu vesistöihin.

Lihankulutuksen kannalta kiinnostavaa tietoa antaa esimerkiksi Helsingin yliopiston tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi tarpeen ja maapallon kantokyvylle hyväksi. Oslossa onkin tehty vuonna 2023 merkittävä päätös: kaupungin päiväkodeissa ei tarjota lapsille lihaa ollenkaan. Myös Tampereella palveluissa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille esimerkkiä paitsi terveellisistä myös kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista. Vastuullisia valintoja on helpompi tehdä, jos ne ovat helposti tarjolla.

Myös vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan vähentämistä entisestään ja kasvisten lisäämistä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoan kulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Suomen suositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin.

Kasvipohjaisen ruokavalion voidaankin todeta olevan paras vaihtoehto niin ilmaston, luonnon kuin myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla, kuten härkäpavulla, edistetään kestävää kotimaista maataloustuotantoa.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki asettaa tavoitteekseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamisen omissa palveluissaan ja hankinnoissaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja ehkäistään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä.

Tampereella 22.4.2024

Inna Rokosa (sd.)
Brigita Krasniqi (vihr.)
Mitja Tapio (vas.)

Valtuustoaloite vihreän siirtymän vauhdittamiseksi Tampereen kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnassa

Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2024. Hankkeen tulokset osoittavat, että luontojalanjälki pystytään laskemaan myös kaupunkiorganisaatiolle. Tampereen kaupunki onkin ensimmäinen kaupunki Suomessa, ellei koko maailmassa, joka on laskenut oman luontojalanjälkensä.

Siinä missä hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden – esimerkiksi Tampereen kaupungin – aiheuttamia haittoja ilmastolle, luontojalanjälki kuvaa vastaavia haittoja luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkiorganisaatioille kehitetty luontojalanjäljen mittari mahdollistaa aiempaa konkreettisempien tavoitteiden laatimisen ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Tampereen kaupungin toiminnan suunnittelun päätöksentekovaiheessa tulee olla käytettävissä riittävää tietoa suunnitelmien ilmasto- ja luontovaikutuksista. Toimintavuoden aikana on aiheellista seurata sitä, että on toimittu, kuten on suunniteltu ja että tavoitellut tulokset voisivat toteutua. Toimintavuoden päätyttyä hiili- ja luontojalanjäljet on laskettava ja niitä on verrattava tavoitteisiin. Näistä tuloksista tulee tehdä päätelmät ja uudet kehittämistavoitteet vähäisempien ilmasto- ja luontohaittojen saavuttamiseksi.

Tampereen kaupungin toiminnan vaikutus on kuitenkin rajallista. On tärkeää, että muun muassa yritykset saadaan mukaan ilmasto- ja luontohaittojen torjuntaan. Teollisuuden niin sanottu vihreä siirtymä onkin yksi vastaus siihen, miten elinkeinoelämä voisi toimia vastuullisemmin ilmasto- ja ympäristöasioissa. Kaupunki käyttää erilaisia kumppaneita palveluiden järjestämisessä. Kaupunkiorganisaation ulkopuoliset ostot ovat merkittäviä. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi olisi tärkeää, että myös kaupungin yhteistyökumppanit käyttäisivät samaa hiili- ja luontojalanjäljen mittaristoa oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä. Olisikin selvitettävä, miten mittariston laajentaminen kaupungin yhteistyökumppaneiden ja laajemmin yrityskentän käyttöön olisi mahdollista.

Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää, miten hiili- ja luontojalanjäljen mittaamiseen kehitettyä laskentamenetelmää voitaisiin hyödyntää kaupungin yhteistyökumppaneiden ja myös laajemmin yrityskentän toimesta.

Tampereella 22.4.2024

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite vapaakappalekirjaston perustamiseksi Tampereelle

Esitän, että Tampereelle perustetaan vapaakappalekirjasto ja -työasema. Tampereen kaupunki
on tunnettu vahvasta sivistys- ja kulttuuritarjonnastaan, mutta tällä hetkellä kaupungissa ei
ole vapaakappalekirjastoa. Nykyiset vapaakappalekirjastot sijaitsevat Turussa, Helsingissä,
Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa. Vapaakappaleoikeuden saaminen vahvistaisi Tampereen
asemaa yliopisto- ja sivistyskaupunkina, sekä kulttuurin, tiedon ja oppimisen keskuksena.

Vapaakappalekirjasto mahdollistaisi julkaisujen ja dokumenttien laaja-alaisemman
keräämisen, säilyttämisen ja jakamisen. Se tarjoaisi merkittävän resurssin Tampereen
yliopistolle ja tutkimuslaitoksille kun nykyisiä kokoelmia voitaisiin täydentää laajalla
valikoimalla harvinaisia julkaisuja, arkistoja ja erikoiskokoelmia. Tiedon saavutettavuuden
lisäämisestä hyötyvät tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden ohella kaikki kulttuurista
kiinnostuneet. Vapaakappalekirjastot ovat avoimia kaikille, mikä edistää osallisuutta ja
demokraattista keskustelua.

Vapaakappalekirjastot ovat keskeisessä roolissa kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Sen avulla
Tampereen monipuolista historiaa ja kulttuuriperintöä voidaan säilyttää ja jakaa laajemmalle
yleisölle.

Lisäksi vapaakappalekirjaston perustaminen voisi luoda uuden kohtaamispaikan kaupungin
kulttuuri- ja tiedeyhteisölle. Se voisi toimia tapahtumien ja seminaarien järjestämispaikkana,
sekä alustana projekteille, mikä lisäisi kaupungin vetovoimaa, monipuolistaisi
kulttuuritarjontaa ja lisäisi synergiaa eri organisaatioiden välillä. Tämä voisi lujittaa kulttuurija
tiedeyhteisön toimijoiden keskinäistä tiedon, resurssien ja käytäntöjen vaihtoa, mikä
puolestaan edistäisi kulttuurista ja tieteellistä kehitystä ja verkostoitumista.

Tavallisesti Suomessa vapaakappaleoikeutta hakevat yliopistot. Mikäli Tampereen yliopisto
hakee tätä oikeutta, yhteistyö kaupungin kanssa olisi luontevaa ja tärkeää. Tämä avaisi
mahdollisuuden hyödyntää resursseja ja asiantuntemusta kirjaston toiminnassa sekä tarjota
laajempia palveluja. Tampereen yliopiston halukkuutta hakea vapaakappaleoikeutta tulee
kartoittaa ja mikäli yliopisto on asiasta kiinnostunut, asiaa voidaan alkaa valmistelemaan
tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Muussa tapauksessa esitän, että kaupunki hakee
kyseistä oikeutta itsenäisesti.

Tampereella 19.4.2024

Saana Kuusipalo (sd.)

Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettiin Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen ja Tavase Oy:n tulevaisuudesta

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 22. huhtikuuta käsittelemään mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen yhtiöittämistä, Tavase Oy:n toiminnan lopettamista sekä tonttikauppaa koskien uuden poliisiaseman rakentamista Viinikankadulle.

Valtuutettu Anne Liimola kommentoi TKL:n yhtiöittämiseen liittyen, että konsernijaosto on laittanut toukokuussa 2023 vireille yhtiöittämisselvityksen vuoden 2023 aikana. Prosessin aikana yhtiöittämisselvitystä on käsitelty kaupungin ja TKL:n yhteistoimintaryhmissä. Myös TKL:n henkilöstölle on pidetty infotilaisuuksia ja johtokunta on pidetty ajan tasalla selvitystyöstä. Myös Apulaispormestari Pekka Salmi kommentoi TKL:n yhtiöittämiseen liittyen, että yhtiöittämisistä on saatu hyviä kokemuksia. Pidämme ryhmänä äärimmäisen tärkeänä, että TES shoppailua ei lähdetä tekemään. Myös Anne Liimola nosti esille TES asiat toisessa puheenvuorossaan. Kaupungin konserniohjeen mukaan Kaupungin tytäryhtiöt ovat vastuullisia työnantajia, jotka toteuttavat hyvää johtamista ja huolehtivat henkilöstön hyvinvoinnista. Yhtiöt kuuluvat hallituksensa päättämään työnantajajärjestöön ja soveltavat järjestäytymisensä mukaista työehtosopimusta. Käytettävästä työehtosopimuksesta tekee päätöksen yhtiön hallitus. Yhtiöt edellyttävät vastuullista työnantajuutta myös sopimuskumppaneiltaan ja heidän aliurakoitsijoiltaan. Valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että TKL:llä on todella iso muutosprosessi meneillään, jotka vaativat uutta otetta tekemiseen, kuten varikkoratkaisu länteen ja itään sekä uusien bussien hankinta.

Valtuusto päätti yksimielisesti Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen yhtiöittämisestä.

Valtuutettu Anne Liimola kommentoi Tavase Oy:n toiminnan lopettamista. Liimola pitää nyt tehtävää päätöstä merkittävänä luonnon kannalta ja luottaa Tampereen Veden kykyyn varmistaa vedenhankinta tulevaisuudessakin. Valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että on tärkeää muistaa Tavase Oy:n lähtökohta, eli puhtaan veden varmistaminen tamperelaisille. Tilanne hankkeen aloituksesta on muuttunut paljon ja mm. Näsijärven veden laatu on parantunut siitä huomattavasti. Tampereella on hyvä tilanne veden suhteen ja meillä on turvattu puhtaan veden saanti pitkälle tulevaisuuteen. Apulaispormestari Pekka Salmi kommentoi, että Tavase -hanke on ollut koko ajan hyvin riskipitoinen. Tavase -hankkeen osalta häntä harmittaa etenkin se, että hanke olisi pitänyt ajaa alas jo aikaisemmin, mutta aikanaan sovittiin, että katsotaan lupaprosessi loppuun. Lupaprosessi venyi kuitenkin vuosien mittaiseksi, jolloin hankkeesta aiheutui kaupunkilaisille turhia kuluja.

Kaupunginvaltuusto päätti purkaa Tavase Oy:n.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kokouksessa kaksi valtuustoaloitetta:

Valtuustoaloite: Tampereen on torjuttava maksuttoman toisen asteen koulutuksen romuttaminen ja toteutettava maksuton toinen aste jatkossakin.

Valtuustoaloite vihreän siirtymän vauhdittamiseksi Tampereen kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnassa.

Lisäksi valtuutettu Inna Rokosa jätti valtuustoaloitteen eläinperäisten tuotteiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite jätettiin yhdessä Brigita Krasniqin ja Mitja Tapion kanssa.

Myös varavaltuutettu Saana Kuusipalo jätti valtuustoaloitteen vapaakappalekirjaston perustamiseksi Tampereelle.

Valtuustoaloite: Tampereen on torjuttava maksuttoman toisen asteen koulutuksen romuttaminen ja toteutettava maksuton toinen aste jatkossakin

Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuun 2024 kehysriihessä useista merkittävistä suomalaisen hyvinvointivaltion heikennyksistä. Erityisen haitallinen leikkaus on koulutuksen järjestäjiäkin koskettava päätös rajoittaa toisen asteen opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja ja ylioppilastutkintomaksuja sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta.

Maan hallituksen päätös romuttaa maksuttoman ja yhdenvertaisen mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutus. Toimenpiteellä tavoitellaan vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä valtakunnallisesti, mutta toteutuessaan se lisää nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Vuoden 2022 lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen on lisännyt lukiokoulutukseen hakeutumista erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on myös selvä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille. Hallituksen esitys kohdistuu siis nimenomaisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja perheisiin lisäten eriarvoisuutta kaikkialla Suomessa. Päätetyllä koulutusleikkauksella saavuttaisiin vain minimaalista julkisen talouden säästöä, ja se lisäisi nuorten eriarvoisuutta sekä kaventaisi vähintään osan nuorista tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Lisäksi säästö on Tampereen kaupungin näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi oppikirjojen, erilaisten opetusvälineiden ja tietokoneiden kerääminen pois opiskelijoilta sekä e-kirjalisenssien katkaiseminen kesken abiturienttivuotta tai opintojen loppurutistusta on arkijärjen vastaista ja erittäin haastavaa toteuttaa. Se myös lisäisi jo entisestään kuormittuneen opetushenkilöstön työkuormaa. Pahimmassa tapauksessa oppimateriaalien maksullisuudella olisi myös vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja tutkinnon valmistumiseen. Vaihtoehtoisesti lukuisten pienten laskujen ym. maksujen laskuttaminen nuorilta opiskelijoilta aiheuttaa lisää hallintotaakkaa sekä -kuluja kunnille.

Orpon hallituksen esitys saattaa myös toisen asteen opiskelijat täysin eriarvoiseen ja kohtuuttomaan asemaan iän perusteella.

Esimerkkejä tilanteista, joissa opiskelija täyttää 18 ja joutuisi maksamaan toisella asteella oppimateriaalit jo toisen opiskeluvuoden syyslukukauden päättyessä:

Opiskelija, joka on syntynyt loppuvuodesta ja käynyt esikoulun kaksi kertaa.
Opiskelija, joka on jäänyt peruskoulussa luokalleen ja kerrannut jonkun luokka-asteen.
Opiskelija, joka on käynyt ennen lukiota tai ammatillista koulutusta tutkintoon valmentavan eli tuva-koulutuksen.
Opiskelija, joka on ollut vuoden ulkomailla vaihdossa.
Opiskelija, joka on ollut valmistavassa opetuksessa ja siirretty kielitaidon kehittymisen vuoksi peruskoulussa ikäluokkaansa alemmalle luokalle.
Opiskelija, joka on sairastunut vakavasti ja joutunut siksi etenemään opinnoissa ikäluokkaansa hitaammin.

Valtuutetuille kuuluvaa aloiteoikeutta käyttäen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että:

Tampereen kaupungin edunvalvonnan tavoitteeksi asetetaan valtioon vaikuttaminen, jotta päätetty koulutusleikkaus perutaan asian jatkovalmistelussa yllä mainituilla perusteilla

Tampere päättää selvittää eri keinot turvata aidosti maksuton ja yhdenvertainen toisen asteen koulutus oppivelvollisuutta suorittaville asukkailleen kustantamalla yli 18-vuotiaiden toisen asteen oppimateriaalit, mikäli valtio toteuttaa koulutusleikkauksen.

Mikäli hallitus ei muuta esitystään, Tampere toteuttaa jatkossakin maksuttoman toisen asteen edellisen Sanna Marinin hallituksen päätöksen mukaisesti.

Tampereella 22.4.2024

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä:

Pekka Salmi
Kirsi Kaivonen
Antti Hiitti
Atanas Aleksovski
Jukka Gustafsson
Sofia Julin
Ulla Kampman
Anneli Kivistö
Anne Liimola
Johanna Loukaskorpi
Lauri Lyly
Mahmoud Machaal
Ilmari Nurminen
Ilkka Porttikivi
Inna Rokosa
Pia Viitanen

Kaukajärven lähiötapahtumassa keskusteltiin mm. katujen kunnossapidosta, rakennusalan kriisistä sekä hallituksen leikkauspolitiikasta

Järjestimme lauantaina 23.3.2024 Kaukajärven Tammipuistossa lähiötapahtuman yhdessä Hakametsän, Messukylän ja Hervannan puolueosastojen kanssa. Tapahtumassa oli tavattavissa alue- ja kuntapäättäjiä sekä ohjelmana oli mm. keppihevosrata. Tarjolla oli paikalla käyneille makkaraa ja mehua. Päivän aikana tapahtumassa kävi mukavasti paikallisia kuntalaisia keskustelemassa päättäjien kanssa. Keskustelua syntyi mm. katujen kunnossapidosta, TKL:stä, hallituksen leikkauspolitiikasta, rakennusalan kriisistä, sokeriverosta, taloudesta ja maailmanpolitiikasta. Lisäksi kysyimme paikalla käyneiltä Tammipuiston kehittämistarpeita ja esityksinä tulivat mm. jäätelökioski, polkuautorata, valaistuksen lisääminen, penkkien lisääminen ja pienten lasten pulkkamäki.

Talkoolaisia ja päättäjiä vasemmalta oikealle: Milla Zuev, Jyrki Koskinen, Jenny Vaara, Antti Hiitti, Pia Viitanen, Aleksi Tammi, Anne Liimola, Mahmoud Machaal, Inna Rokosa, Markku Virkamäki, Maarit Hirvonen, Ulla Kampman, Mauno Ruuska, Jari Paulamäki ja Kimmo Laitinen.

Tapahtumassa oli hieno määrä talkoolaisia ja alue- ja kuntapäättäjiä paikalla. Tavattavissa päättäjistä olivat Antti Hiitti, Ulla Kampman, Anne Liimola, Mahmoud Machaal, Inna Rokosa, Jenny Vaara, Pia Viitanen ja Markku Virkamäki. Talkoolaisia tapahtumaa järjestämässä oli puolueosastoista yli kymmenen henkeä. Iso kiitos heille tapahtuman mahdollistamisesta.

Energiapoliittisia linjauksia valmistellaan vuoden 2024 aikana valtuustoryhmän aloitteen pohjalta

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 18. maaliskuuta käsittelemään mm. takauksen myöntämistä Tampereen Raitiotie Oy:n rahoitukselle, valtioneuvoston päätöstä Valkeakosken kaupungin kuulumisesta Tampereen seudun työllisyysalueeseen ja muutetun Tampereen seudun työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen hyväksymistä sekä useita valtuustoaloitteita.

Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitetta energiapoliittisen ohjelman laatimiseksi käsiteltiin kokouksessa. Valtuustoryhmä esitti 20.3.2023 jättämässään aloitteessa, että Tampereen kaupunki ryhtyy laatimaan Tampereen energiapoliittista ohjelmaa. Vastauksena valtuustoaloitteeseen esitettiin, että energiapoliittiset linjaukset valmistellaan vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on ennakoida energiajärjestelmän muutoksia seuraavina vuosikymmeninä, kirjata mahdolliset kehityspolut kestävään energiantuotantoon ja -kulutukseen Tampereella, tutkia vaihtoehtojen vaikutuksia eri näkökulmista sekä laatia tarvittavia linjauksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Energialinjaukset käsitellään kaupunginhallituksessa loppuvuodesta 2024.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös toista valtuustoryhmän jättämää valtuustoaloitetta palkallisen vapaapäivän mahdollistamiseksi jokaiselle Tampereen kaupungin työntekijälle 50- ja 60-vuotispäivän johdosta. Valtuustoaloitteessa todettiin, että nykyinen toimintamalli johtaa henkilöstön epätasa-arvoiseen kohteluun sen perusteella, osuuko esimerkiksi 50- tai 60- vuotispäivä viikonlopulle tai arkipäivää. Vastauksen perusteella muutoksia ei olla tekemässä vaan keskustelu muutostarpeista työehtosopimukseen perustuvista subjektiivisista oikeuksista käydään keskustasolla neuvotteluosapuolten välillä.

Eniten keskustelua kokouksessa herätti valtuustoaloite maksuttomasta välipalasta perusopetuksessa, johon myös useat valtuutettumme ottivat kantaa.

Valtuutettu Antti Hiitti kommentoi aloitetta ja sen saamaa vastausta, että nälkäisenä oppiminen ja keskittyminen eivät ole parhaalla tasolla, joten tämä välipala-asia on sellainen jota kannattaisi tosissaan miettiä ja pitää esille.

Valtuutettu Mahmoud Machaal kommentoi, että välipalaa on hyvä olla tarjolla, sillä kaikki lapset eivät ole välttämättä syöneet kouluruokaa, niin se mahdollistaisi heille jonkinlaisen ruokailun päivän aikana.

Valtuutettu Johanna Loukaskorpi, kommentoi, että nykyisellään iso määrä iltapäiväkerholaisista syö välipalan. Siinä tapauksessa, että sitä tarjotaan kaikille perusopetuksessa vaatisi se lisärahoitusta ja pitäisi myös miettiä miten se pystyttäisiin kouluissa järjestämään.

EK:n kovat vaatimukset Orpon hallitukselle

Juuri kun Orpon hallitus on saanut esiteltyä hallitusohjelmansa, joka lupaa kylmää kyytiä työntekijäosapuolelle, on EK:n taholta nälkä kasvanut syödessä. Enää ei riitä työelämäuudistukset (luetaan, työelämäheikennykset) vaan seuraavaksi isketään julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon EK:n johtavan asiantuntijan taholta, AL 19.2. mielipide.

Työelämäheikennyksissä työntekijälle on jatkossa tarjolla entistä epävarmempia työsuhteita entistä heikommilla työehdoilla. Vakituiseen työhön pääseminen vaikeutuu, potkut työstä saa nykyistä helpommin, työttömyysturva pienenee ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on vaikeampi päästä. Aikuiskoulutustuella kouluttautuminen tai vuorotteluvapaan pitäminen ei ole enää mahdollista. Lakko-oikeutta rajoitetaan, joten työntekijöiden on vaikeampaa puolustaa omia oikeuksiaan. Nyt pitää saada yhteinen sote-kenttäkin yksityisen hallintaan.

Orpon hallitus näyttää toteuttavan nöyrästi työnantajapuolen toivelistaa – sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, sanoo vanha kansa. Kaikki tähänastiset hallitukset ovat keskustelleet työlainsäädännön ja sosiaaliturvan muutoksista työntekijäpuolen kanssa. Orpon ja Purran hallitus ei tähän suostu, vaan tarjoaa näennäisiä neuvotteluita, joiden lopputulos on saneltu etukäteen. Siksi työntekijät hoitajista opettajiin ja lääkäreihin puolustavat oikeuksiaan lakkoilemalla. Kauhulla saadaan odottaa, miten sote-uudistuksen käy. Välttämättömän uudistuksen, jota on väännetty vuosikausia. Uudistuksen, joka ei miellytä niitä yksityispuolen toimijoita, joille sairaus tarkoittaa mahdollisuutta tienata paremmin. Nyt jo saadut Kela-korvausten nostot, ovat vasta alkua EK:n toivelistalla.

Hallitus on vastuussa työmarkkinakaaoksesta. Sanelemalla ei vieläkään voi suomalaisia hallita. SDP on jättänyt hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta välikysymyksen, jotta jokainen kansanedustaja saa tilaisuuden päättää, antaako tukensa hallituksen vastakkainasettelua lisäävälle työmarkkinapolitiikalle ja tuleville hyvinvointiyhteiskunnan heikennyksille.

Ulla Kampman
SH, Pirhan aluevaltuutettu (sd)

Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura kutsui kunnallisneuvos Seppo Salmisen kunniapuheenjohtajakseen

Kunnallisneuvos Seppo Salminen kutsuttiin Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran kunniapuheenjohtajaksi 7.3.2024. Salminen toimi Toveriseuran puheenjohtajana vuodet 1982 vuoteen 2008 eli 24 vuotta. Toveriseuran nykyinen puheenjohtaja Esa Kanerva kiitti Salmista pitkästä ja ansiokkaasta työstä Toveriseuran hyväksi. Hän luovutti Sepolle kunniakirjan ja muistamiset. Salminen on politiikan moniottelija, hän on toiminut mm. valtuutettuna vuosikymmeniä, valtuuston puheenjohtajana kaksi kautta, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana usean kauden ja lukemattoman monissa muissa kunnallisissa ja ylikunnallisissa luottamustoimissa.

Toveriseuran puheenjohtaja Esa Kanerva ja varapuheenjohtaja Johanna Santaniemi luovuttavat Seppo Salmiselle (kuvassa oik.) kunniakirjan.

Nykyisin hän asuu työuransa aikana johtamansa Kotilinnasäätiön omistamassa Pappilanpuiston palvelutalossa. Seppo kertoi viihtyvänsä hyvin, koska keskusteluseuraa löytyy ja kuntosalikin on käytössä.

Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura on perustettu 1944. Se on aktiivinen toimija Tampereella ja jäsenmäärältään toisiksi suurin puolueosasto Tampereella.