Tuila Jaatinen liittyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään

Vihreiden varavaltuutettu Tuila Jaatinen siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään. Valtuustoryhmä käsitteli asian tänään ryhmäkokouksessaan.

”Valtuustoryhmän vaihtoon ei liity mitään dramatiikkaa. Olen lähtöisin demarikodista ja tämä on tavallaan paluu juurilleni.

Vihreät arvot ja vihreä puolue säilyy edelleenkin lähellä sydäntäni, mutta nyt hyvinvointiyhteiskuntamme tarvitsee kaiken tuen ja koen, että pystyn sitä parhaiten antamaan SDP:ssa”, Jaatinen perustelee päätöstään.

”Yrittäjänä olen myös huolissani niistä toimista, joilla heikennetään yrittäjyyttä. Yrityksiltä loppuu koulutettu ja osaava työvoima, se on valtava tappio meille kaikille. Olen todella pettynyt hallituksen työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan. Ostovoiman heikennykset ja talouskasvun pysäyttäminen eivät lupaa meille hyviä aikoja. Kuulun yrittäjänä siihen ryhmään, jolle työntekijä on välttämätön ja tärkeä yrityksen osa. Työntekijän etu ei ole yrittäjälle haitta. Molemmat osapuolet tarvitsevat lisäksi vahvat liitot, joissa erimielisyydet ratkotaan.

Saman hädän olen nähnyt myös kulttuurikentällä. Kulttuurisektorin alasajo on käsittämätöntä”, Jaatinen jatkaa.

– Hyvinvointivaltio tarvitsee puolustajiaan ja SDP:lle on aina ollut tärkeää puolustaa Suomea hyvinvointivaltiona. Ryhmämme saa paljon lisää osaamista mm. yrittäjyys- ja koulutusasioihin Tuilan liittymisen myötä. Valtuustoryhmämme toivottaa sydämellisesti hänet mukaan ryhmämme toimintaan, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

Tuila Jaatinen on toiminut pitkään opettajana ja ollut viimeiset kymmenen vuotta yrittäjänä Tampereella. Tällä hetkellä hän vaikuttaa varavaltuutettuna sekä on kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen. Lisäksi hän on ollut pitkään YH-kotien hallintoneuvostossa ja aloitti vuoden alusta Setlementti Tampereen hallituksessa. Jaatinen on kiinnostunut asettumaan ehdolle SDP:n listalla ensi vuoden vaaleihin.

Jani Moisio siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään

Perussuomalaisten varavaltuutettu Jani Moisio siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään. Valtuustoryhmä käsitteli asiaa maanantaina 12.8. ryhmäkokouksessaan.

”Vaihto muodostui kohdallani pikkuhiljaa vuosien saatossa kokemani poliittisen muutoksen aiheuttaman mielikuvan hiipuessa suuntaan, joka ei kokonaisuudessaan enää tuntunut mielekkäältä. Oma tyytymättömyyteni alkoi rakentua jo Sipilän hallituksen aikoihin.

Varmasti vahvimpana tekijänä on toiminut työtätekevän, yhteiskuntamme rattaat pyörimässä pitävän kansanosan toiminnan ja työtyytyväisyyden heikentämisen ideologia. Nykyisen hallituksen hyökkäys ammattiyhdistyksiä kohtaan sekä työntekijöiden ansaittuja, yhdessä neuvoteltuja työehtoja heikentävä poliittinen toiminta eivät missään tapauksessa lisännyt luottamusta.

Toki kokonaisuus on monien asioiden summa ja rakentunut pienistäkin kokemistani asioista.

SDP oli selkeä vaihtoehto tehtyäni vuosia työntekijöiden edunvalvontaa, niin pääluottamusmiehenä kun työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi olen tehnyt merkittävää yhteistyötä SDP:n edustajien kanssa jo vuosia työntekijöiden asioita eteenpäin ajaessani”, perustelee Moisio ratkaisuaan.

Moisio on kiinnostunut lähtemään tuleviin kuntavaaleihin ehdolle SDP:n listoilta.

– Valtuustoryhmämme toivottaa Janin lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaamme. SDP on puolue, joka on aina pyrkinyt edistämään työntekijöiden asiaa. Meille ovat aina tervetulleita henkilöt, jotka haluavat edistää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Moisio on tämän alan erinomainen asiantuntija ja osoittanut osaamista sekä intohimoa työntekijöiden aseman parantamiseksi, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

Jani Moisio on 51-vuotias pääluottamusmies ja ilmastointiasentaja. Hänen kädenjälkensä näkyi vahvasti mm. liikelaitosten yhtiöittämisprosessissa työntekijöiden edunvalvojana, jonka seurauksena työntekijät saivat pitää vanhat, ansaitsemansa edut ja sopimukset. Tampereen kaupungin varavaltuutettuna Moisio on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii jäsenenä kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Valtuustoaloite Karteroopin toiminnan mahdollistamiseen Tampereen kaupungin tuella

Nykyiset talousnäkymät aiheuttavat epävarmuutta ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen on vähentynyt, kun elinkustannukset jatkavat nousuaan ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti. Taloushuolet vaikuttavat mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen sekä sosiaalisen osallisuuden kokemukseen ja näin ollen ihmisen toimintakykyyn etenkin silloin, jos perustarpeisiin ei ole varaa. Talousvaikeudet ovat erityisen kuormittavia lapsiperheen vanhemmille ja ne vaikuttavat negatiivisesti tapaan toteuttaa vanhemmuutta ja se johtaa haasteisiin lasten tunne- elämässä ja sosiaalisissa tilanteissa. Vähävaraisuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi kuluja julkiselle sektorille nyt ja tulevaisuudessa.

Samaan aikaan olemme huolissamme myös ympäristön kuormituksesta ja ilmastonmuutoksesta. Suomessa syntyy kierrätystekstiiliä noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa ja yli puolet tuosta määrästä päätyy vieläkin jätteeksi huolimatta kierrätyskulttuurin kasvusta sekä tekstiilien uudelleen hyödyntämisestä kuiduksi tai teollisuuden raaka-aineeksi. Tekstiilijätteen lisäksi ilmastokuormaa lisäävät uusien tekstiilien valmistuksesta, keräyksestä ja kierrätyksestä sekä jätteen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaaren ajan vaatteina eivätkä joudu liian aikaisin teollisuuden koneistoon tai jätteeksi.

Meillä on myös joukko vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden tai joille on vaikeaa löytää matalan kynnyksen välityömarkkinapaikkoja. Työllistymisen haasteet voivat johtua joko henkilökohtaisista tai ympäristöstä johtuvista syistä. Osalla vaikeasti työllistyvistä on päihde- ja mielenterveysongelmia tai matala koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisilla on haasteita suomen kielen kanssa.

Mahdollisuuksien Talo ry on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yhteisöllisyyttä sekä luoda tulevaisuuden mahdollisuuksia vaikeassa työllistymistilanteessa oleville asiakkaille. Yhdistyksen toiminta perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja sen merkittävimpiä yleistavoitteita ovat ihmisten hyvinvointierojen kaventaminen helpottamalla vaatekustannuksissa, ihmisen kokemus yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, syrjäytymisen ehkäisy ja vähäosaisuuden ylisukupolvisuuteen vaikuttaminen, elämänlaadun paraneminen, mielenterveyden ylläpito ja koheneminen sekä tekstiilikierrätys ja tietoisuuden lisääminen sen tavoista ja merkityksestä ympäristölle.

Yhdistys jakaa Karteroopin kautta yksityishenkilöiden Nextiiliin lahjoittamia ja Nextiilin esilajittelemia hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja jalkineita vähävaraisille ihmisille ilmaiseksi. Pirkanmaan Kierrätys ja Logistiikka Oy toimittaa tekstiilit omien kuljetustensa ohessa kerran viikossa Karteroopiin. Tekstiilit kiertävät paikallisesti Tampereen sisällä, jolloin kuljetuksista syntyneet päästöt ovat mahdollisimman pieniä. Nextiilin ja Karteroopin yhteistoiminta on valtakunnallisestikin ainutlaatuista ja Karteroopin kautta tekstiili päätyy jätteen sijasta tarvitseville asiakkaille. Karteroopi yhteistyökumppaneineen pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan osaltaan Hiilineutraali 2030 Tampere -tavoitteen toteutumiseen. Karteroopin toimintamalliin on helppo luoda matalan kynnyksen räätälöityjä välityömarkkinapaikkoja.

Karteroopi oli vuonna 2023 avoinna kolmena päivänä viikossa, 14 tuntia/ viikko. Viime vuoden aikana asiakaskäyntejä oli yli 9000 ja asiakkaille jaetun tekstiilin määrä lähes 34000 kg. Karteroopin toiminta on pyörinyt lähes täysin vapaaehtoisvoimin, ja vapaaehtoistyön määrä on ollut viikoittain noin 165 tuntia eli yli neljän henkilön täysiaikainen viikkotyöpanos. Resurssipulasta huolimatta yhdistys pystyi vuoden 2023 aikana hoitamaan yhden kuntouttavan työtoimin-nan jakson, yhden ammatillisen kuntoutuksen työkokeilujakson ja kahden opiskelijan tutkinnon osien harjoittelujaksot. Näiden lisäksi yhdistyksessä oli kolme 9.- luokkalaista työelämään tutustujaa.

Karteroopi on ollut suljettuna alkuvuoden 2024 rahoituksen puutteen vuoksi, mutta se pystyttiin avaamaan uudelleen toukokuussa muutamaksi kuukaudeksi. Edelleen toiminta on lähes täysin vapaaehtoisten vastuulla. Vaikka taloudellisia resursseja ei edelleenkään ole, on Karteroopissa silti parhaillaan yksi Tredun liiketalouden opiskelija suorittamassa tutkinnon osaa ja kieliharjoittelija opiskelemassa suomea.

Mahdollisuuksien Talo ry haluaa ylläpitää ja kehittää Karteroopin toimintaa niin, että se voi tarjota myös jatkossa vaateapua taloudellisesti heikossa asemassa oleville tamperelaisille ja toimia Ruokapankin rinnalla välttämättömyystarpeiden jakamisessa tarvitseville. Karteroopi säästää myös julkisen sektorin vaatekustannuksiin suunnattuja varoja, jolloin vaatteisiin annettuja avustuksia voidaan suunnata muihin tarpeisiin ihmisten kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Matalan kynnyksen palveluna Karteroopi tavoittaa myös kipeästi apua tarvitsevia, mutta julkisen sektorin palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä kuten ulkomaalaisia opiskelijoita. Tähän saakka toiminnan on mahdollistanut Tampereen Seurakuntayhtymän vahva tuki, mutta myös Tampereen kaupungin apua tarvitaan vähävaraisten kaupunkilaisten auttamiseksi.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pyytää selvittämään kaupungin mahdollisuuksia rahoittaa ja tehdä yhteistyötä Karteroopin kanssa niin avustamistoiminnassa kuin työllistämisasioissa.

 

Tampereella 10.6.2024

Tampereen sd-valtuustoryhmä

Valtuustoaloite Pride-ratikka Tampereelle

Kesäkuussa Tampereella vietetään Prideä. Kyseessä on joka vuosi tuhansia tamperelaisia yhdistävä
muistutus siitä, että yhdenvertaisuuden eteen on vielä paljon työtä tehtävänä. Viime vuonna Manse
Prideen osallistui 5000 – 6000 ihmistä.

Tampere on liputtanut Pride-viikon aikana sateenkaarilipuilla jo pitkään. Sateenkaariliputus kaupungin
toimesta ei ole pelkkä merkityksetön symboli, vaan osoitus siitä, että kaupunki seisoo ihmisoikeuksien
puolella syrjintää vastaan. Tällaiset tuen osoitukset ovat erityisen tärkeitä aikana, jolloin erilaiset
ääriryhmien toimijat ovat ottaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä heidän jo saavutetut
oikeudet silmätikukseen.

Tampereen valttikortteja ovat avoin ilmapiiri ja yhdenvertaisuus, joiden ansiosta jokainen täällä asuva
ja tänne tuleva voi tuntea kaupungin kodikseen. Se on oleellinen osa sitä, miksi Tampere on Suomen
vetovoimaisin kaupunki.

Tampere tunnetaan myös rohkeasta uusien asioiden kokeilusta. Kaupungin tulisikin hyödyntää
Pride-viikon vietossa yhtä toista valttikorttiansa – ratikkaa. Sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka
olisi piristävä lisä kaupunkikuvaan ja lähettäisi voimakkaan viestin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
puolesta.

Vastaava sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka kulkee tälläkin hetkellä Helsingissä, jossa se on
saanut runsaasti positiivista palautetta. Helsingissä Pride-ratikka on liikenteessä koko kesän ajan.
Myös Tampereella on kulkenut taideratikoita, joissa ratikkojen ulkokuoriin on toteutettu erilaisia
taideteoksia yhteistyössä taiteilijoiden, elinkeinoelämän sekä Tampereen kaupunkiliikenteen kanssa.
Kuten taideratikat ja Helsingin Pride-ratikka, myös Tampereen Pride-ratikka voitaisiin toteuttaa
yhteistyössä yritysten sekä esimerkiksi Manse Priden sponsorien kanssa. Näin varmistettaisiin, ettei
teippauksesta aiheutuisi kaupungille kohtuuttomasti ylimääräisiä kustannuksia.

Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittäisi yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n ja
Pride-yhteisön kanssa, voitaisiinko tilapäinen sateenkaariteipattu Pride-ratikka järjestää myös
Tampereelle.

Liite: Havainnekuva siitä, miltä Pride-ratikka voisi näyttää.

 

Tampereella 10.6.2024
Saana Kuusipalo (sd)
Arttu Rintanen (kok)

Sopeutukset perusopetukseen ja leikkaukset etsivään nuorisotyöhön puhuttivat valtuuston kokouksessa

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2024 oli päätettävänä mm. apulaispormestarin luottamustehtävän päättymistä sekä apulaispormestarin vaalia, kaupunginreviisorin viran täyttämistä, muutoksia vuoden 2024 talousarvioon sekä kunnan osan siirtämistä Lempäälän kunnasta Tampereen kaupunkiin.

Valtuuston kokouksen alussa todettiin valtuustoryhmän uusi puheenjohtajisto. Puheenjohtajana toimii Atanas Aleksovski, 1. varapuheenjohtajana Kirsi Kaivonen ja 2. varapuheenjohtajana Sofia Julin.

Valtuuston kokous oli pitkäaikaisen valtuutetun ja apulaispormestarin Pekka Salmen viimeinen hänen saatuaan ero valtuutetun tehtävästä sekä apulaispormestarin tehtävästä siirtyessään Tampereen kaupungin Elinvoimajohtajaksi. Tämä tarkoitti sitä, että 1. varavaltuutettu Saana Kuusipalo nousi Salmen tilalle kaupunginvaltuutetuksi. Kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi valittiin Ilkka Porttikivi.

Eniten keskustelua kokouksessa herätti lisäpykälänä kokoukseen otettu Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 4/2024. Valtuutettu Antti Hiitti nosti esille, että perusopetuksessa on toimintamenot ylittymässä, joka liittyy henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoon ulkopuolelta. Sopeutustoimenpiteillä perusopetukseen tavoitellaan n. 1,5 miljoonan säästöjä. Sopeutus toimilla on iso vaikutus toimintaan ja koska perusopetuksessa toimintakausi on syksystä kevääseen, vaikuttavat sopeutustoimet myös ensi vuoteen. Jos ryhmäkokoja nostetaan syksyllä, niin ryhmäkoot pysyvät samoina myös kevätlukukaudella. Toisena asiana hän nosti esille etsivän nuorisotyön, jota on tehty valtion avustuksilla, ja kun valtio leikkaa näitä avustuksia ensi vuodelle on etsivän nuorisotyön työntekijöiden määrä tippumassa 16:sta viiteen. Tämä on sellainen toiminta mitä meidän tulisi pystyä kaupungin toimesta turvaamaan, sillä tarvetta etsivälle nuorisotyölle on edelleen.

Lisäksi valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että verotulojen heikommat näkymät heijastuvat siihen, että meillä on työttömyys kasvanut.

Kokouksen päätteeksi jätettiin useampi valtuustoaloite.

Valtuustoryhmä jätti aloitteen karteroopin toiminnan mahdollistamiseen Tampereen kaupungin tuella.
Valtuutettu Sofia Julin jätti aloitteen Liigan playoff-pelien näyttämiseksi Tapparan ja Ilveksen pelien osalta. Valtuutettu Saana Kuusipalo jätti aloitteen Pride-ratikka Tampereelle.

Valtuustoaloite Liigan playoff-pelien näyttämiseksi Tapparan ja Ilveksen pelien osalta

Tampere on kiekon koti. Jääkiekko on osa Tamperetta ja kiekkokulttuuri näkyy
Tampereen kaduilla ympäri vuoden. Tamperelaiset seuraavat aktiivisesti jääkiekkoa ja
se onkin osa monen tamperelaisen elämää. Hakametsän jäähalli on Suomen
ensimmäinen jäähalli ja Nokia Arena puolestaan on tuonut koko Suomen
jääkiekkokulttuuriin kauan toivotun lisän.

Jääkiekko yhdistää ihmisiä ja tuo hyvin eri taustoista olevia ihmisiä yhteen. Sen
katseleminen on yhteisöllistä tekemistä. Jääkiekon MM-kisat olivat hieno esimerkki
siitä, kuinka jääkiekko näkyy ja kuuluu Tampereen kaduilla. Ihmiset ympäri maailmaa
seurasivat kiekkoa yhdessä erilaisissa tapahtumateltoissa.

Tamperelaisseurat Tappara ja Ilves ovat menestyneet viime vuosina erinomaisesti
Liigassa. Edellisen kymmenen vuoden aikana Tappara on voittanut kultaa viisi kertaa,
vuosina 2016, 2017, 2022, 2023 ja 2024, hopeaa kolme kertaa, vuosina 2014, 2015 ja
2018 sekä pronssia kerran, vuonna 2019. Sen lisäksi Tappara voitti Euroopan
mestaruuden vuonna 2023. Ilves puolestaan on voittanut edellisen kymmenen
vuoden aikana kaksi kertaa pronssia, vuosina 2022 ja 2023.

Erityisesti alkukeväästä alkavat playoff-pelit kiinnostavat katsojia. Tamperelaisseurojen
edetessä playoff-peleihin tamperelainen kiekkohuuma on parhaimmillaan. Huolimatta
siitä, että Nokia Arenan katsojakapasiteetti on iso, ei kaikilla ole mahdollisuutta päästä
katsomaan pelejä Arenalle. Joillekin liput ovat liian kalliita ja välillä liput myydään
nopeasti loppuun.

Valtuustoaloitteessa esitän, että Liigan playoff-pelit näytetään julkisesti
Tampereella Tapparan ja Ilveksen pelien osalta. Esimerkiksi Keskustori tai Sorinaukio
voisi toimia hyvänä sijaintina mahdolliselle tapahtumateltalle. Alueella näytettäisiin
Tapparan ja Ilveksen playoff-pelit ja sinne olisi vapaa pääsy. Toteuttamisessa
kannattaisi hyödyntää esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa hyväksi havaittuja
käytäntöjä. Kaupunki voi hakea erilaisia ratkaisuja pelien näyttämiseen esimerkiksi
yhdessä seurojen kanssa. Sen lisäksi kaupunki voi kannustaa seuroja tämänkaltaiseen
toimintaan.

Sofia Julin,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 9.6.2024

Ilkka Porttikivi valittiin apulaispormestariehdokkaaksi

Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön edustajisto päätti Tampereen työväentalolla 29.5.2024 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan esittää Ilkka Porttikiveä ehdokkaaksi kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin vaaliin, joka suoritetaan Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2024. Edustajistoon kuuluu 41 henkilöä edustaen 14 tamperelaista puolueosastoa.

Ilkka Porttikivi on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja hän työskentelee tällä hetkellä rikosseuraamusesimiehenä.

Kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin tehtävä vapautui uudelleen valittavaksi nykyisen apulaispormestari Pekka Salmen tultua valituksi Tampereen elinvoimajohtajaksi. Valinnastaan johtuen Salmi luopuu kaupunginvaltuutetun sekä apulaispormestarin tehtävistä.

Apulaispormestari Pekka Salmen puhe Kiovan päivän tilaisuudessa Kalevassa

Arvoisat kaupunkilaiset, hyvät ystävät,

haluan ensimmäiseksi toivottaa oikein hyvää Kiovan päivää kaikille! Olen Pekka Salmi, Tampereen kaupungin apulaispormestari. Minulla on ilo olla täällä avaamassa tätä hienoa tapahtumaa, joka järjestetään Tampereella ensimmäistä kertaa.

Tampere ja Ukrainan pääkaupunki Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja vuodesta 1954. Tänä vuonna juhlitaan siis merkittävää merkkipaalua, kun ystävyyskaupunkisopimuksen solmimisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta.

Tampereen ja Kiovan suhteet ovat olleet tiiviit läpi vuosikymmenten. Yhteistyön ja läheisten suhteiden merkitys on korostunut entisestään helmikuun 2022 jälkeen. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan käynnisti Tampereellakin välittömän auttamisen halun. Olemme kaupunkina pyrkineet tukemaan Ukrainaa monin käytettävissämme olevin keinoin. Viimeisen vuoden aikana tukemme on kohdistunut pääosin ystävyyskaupunkiimme Kiovaan. Erityisesti olemme pyrkineet tukemaan lapsia ja nuoria, jotka elävät omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan hyvin vaikeissa olosuhteissa.

On selvää, että meidän tukemme Ukrainaan ja Kiovaan jatkuu.

Hyvät kuulijat,

tänään meillä on mahdollisuus juhlistaa Kiovan päivää ensimmäistä kertaa Tampereella. Sen kunniaksi Ukrainan liput ovat tänään nousseet salkoihin Raatihuoneen, Sampolan ja Vapriikin edustalla. Olemme kaupunkina halunneet tällä tavoin kunnioittaa niin Kiovan kaupunkia kuin sen asukkaitakin.

Kiovan päivä on vuosikymmeniä vanha perinne, jota juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1982. Tapahtuma perustettiin Kiovan kaupungin 1500-vuotisjuhlan kunniaksi. Kiovan päivänä on juhlittu kaupungin rikasta historiaa, kulttuuria ja perinteitä monin eri tavoin. Konsertit, näyttelyt, kulkueet, tanssiesitykset, myyjäiset ja erilaiset urheilutapahtumat ovat täyttäneet kaupungin toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Tänäänkin ystävämme Kiovassa viettävät Kiovan päivää, mutta eivät kuten ennen. Turvatoimet ovat vahvat, kokoontumiset pieniä ja monet tapahtumat on siirretty verkkoon.

On tärkeää huomata, että kiovalaiset eivät ole halunneet perua tätä arvokasta tapahtumaa vaikeasta tilanteesta huolimatta. Sen sijaan he ovat halunneet vaalia ja korostaa kaupungin yhteishenkeä ja resilienssiä. Tapahtuman päähuomio on vaihtunut solidaarisuuteen ja yhteisön tukemiseen. Tänäkin viikonloppuna Kiovassa välitetään toivon viestiä, ja vahvistetaan tulevaisuuden uskoa.

Hyvät ystävät,

haluan uskoa, että olemme täällä Kiovanpuistossa tänään saman asian äärellä. Välittämässä toivon viestiä, vahvistamassa tulevaisuuden uskoa ja luomassa solidaarisuutta. Vahvistamassa olemassa olevia siteitä ja luomassa uusia.

Haluan vielä lopuksi kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet tämän tapahtuman mahdolliseksi. Kiitos järjestäjille, vapaaehtoisille, esiintyjille ja kaikille osallistujille. Kiitos erityisesti Tampereen tuomiokirkkoseurakunnalle aloitteesta tämän hienon tapahtuman järjestämiseksi.

Näillä sanoin, toivotan Tampereen kaupungin puolesta oikein hyvää Kiovan päivää kaikille.

 

Pekka Salmi
Apulaispormestari
26.5.2024 Kiovanpuisto

Valtuustoaloite aistihuoneiden ja hiljaisten tilojen riittävyyden kartoittamiseksi Tampereen kaupungin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Lapset ja nuoret viettävät ison osan elämästään erilaisissa oppimisympäristöissä – erityisesti
päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana oppimisympäristöjä
on alettu toteuttaa enenevissä määrin suljettujen sijaan avoimina. Toteutuksen taustalla on ajatus
muunneltavuudesta ja joustavuudesta. Avoimiin oppimisympäristöihin liittyy kuitenkin haasteita,
joista yksi on lasten ja nuorten sekä myös heidän kanssaan työskentelevien aikuisten aistikuorman
kasvaminen. Varsinaisia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia esiintyy 5–10 prosentilla väestöstä, ja ne
ovat yleisiä neuropsykiatristen häiriöiden yhteydessä. Neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet
viimeisen vuosikymmenen aikana.

Samanaikainen avointen oppimisympäristöjen ja neuropsykiatristen haasteiden lisääntyminen johtaa
yhteiseen ongelmaan: lasten ja nuorten aistikuorma kasvaa, mikä johtaa heikentyneeseen keskittymisja
oppimiskykyyn. Joillekin lapsille ja nuorille tilanne voi aiheuttaa jopa esteen osallistumiselle. Näin
ollen ylimääräisen aistikuormituksen vähentäminen päiväkoti-, koulu- ja opiskelupäivän aikana on
meidän aikuisten velvollisuus.

Esimerkkejä aistiystävällisyyteen aktiivisesti pyrkivistä kouluista löytyy jo. Yle (2023) uutisoi Turun
Puropellon koulussa sijaitsevasta aistimökistä. Tilassa on akustiikkalevyjä ja -verhoja sekä valaisin,
jonka kautta voi valaisun säätelyn lisäksi kuunnella rauhoittavia ääniä. Lisäksi tilan väritys on
maanläheinen. Helsingin Sanomat (2023) uutisoi Keravalla sijaitsevan Päivölänlaakson alakoulun
”päikkärivälitunnista”. Koulussa on luokkahuone, jossa oppilas voi välitunnin aikana levätä
joogamatolla, pehmeässä keinutuolissa, rahissa tai tyynyillä vuoratussa lasten kylpyammeessa.
Aistiesteettömäksi rakennetun tilan äänimaisema ja akustiikka ovat miellyttäviä; häiritseviä
taustaääniä tai kaikumista ei ole. Materiaalit ja pinnat ovat pehmeitä eli esimerkiksi metallin sijaan
on käytetty puuta. Tila on myös visuaaliselta ilmeeltään harmoninen ja selkeä. Käytännössä se
tarkoittaa, että tilan värimaailma on maanläheinen ja murrettu, valaistus on epäsuoraa ja säädettävää
ja lisäksi pyörein ja ovaalein muodoin on pyritty mukailemaan luonnollista silmänliikettä.
Aistiesteettömässä tilassa sisäilma on hyvä, kalusteet ovat oikeankokoisia ja jokaiselle tavaralle on
oma paikkansa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että joidenkin oppijoiden kohdalla mahdollisuus
liikkeeseen ja liikkumiseen edistää keskittymistä.

Aistiesteettömän tilan luominen edellyttää aistiesteettömyyden kokonaisvaltaista hahmottamista.
Aistikuormittumista pidetään usein yksilön ongelmana, vaikka ongelma olisi ratkaistavissa
yksinkertaisesti ympäristöä muokkaamalla. Ratkaisua kuitenkin edeltää ongelman tunnistaminen.
Nepsy-oppaassa (2022) kuvataan tilanne, jossa erään koulun ruokalassa metallijalkaiset tuolit
kirskuivat kovaa laattalattiaa vasten. Koulussa ei ollut sillä hetkellä varaa tuolien vaihtoon, mutta
äänimaisema saatiin muokattua miellyttävämmäksi laittamalla tuolien jalkoihin huopaiset
pehmusteet. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka aistikuormitusta aiheuttava tekijä on tunnistettu ja
siihen on haluttu myös löytää ratkaisu.

Esitämmekin, että Tampereen kaupunki kartoittaa aistihuoneiden ja hiljaisten tilojen
riittävyyden hallinnoimissaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi esitämme,
että Tampereen kaupunki huomioi aistiesteettömyyden jokaisen hallinnoimansa uuden tai
korjattavan päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen suunnittelussa niin, että myös tilan käyttäjillä
on mahdollisuus osallistua suunnitteluun.

Tampereella 20.5.2024

Kaupunginvaltuutetut
Mahmoud Machaal (sd.)
Inna Rokosa (sd.)

Orpon hallitus sammuttaa Suomesta valot

Orpon hallitus säästää ja kurjistaa Suomea hengiltä. Se uhoaa laittavansa julkisen- ja kansantalouden kuntoon. Todellisuudessa tapahtuu päinvastaista, monet toimenpiteet hidastavat todellisuudessa taloudellista toimeliaisuutta ja rapauttavat hyvinvointivaltion ydintä. Peruskoulu on rikki, työmarkkinat sekaisin, rakentaminen on seis, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä romahtamassa ja vankilat tupaten täynnä.

Hallitus leikkaa työttömyysetuuksia ja heikentää useita sosiaalietuuksia. Tämähän käytännössä merkitsee vain leikkausten kohteena olevien ihmisten tulojen supistumista. Työllisyysvaikutuksista ei ole tehty vaikuttavuusarvioita ja ns. kannustinloukkujen purkamisen heikko vaikutus työllistymiseen nähtiin perustulokokeilun yhteydessä. Leikatut rahat ovat poissa rasvaamasta taloutta, varsinkin talouden ollessa taantumassa ja työttömyyden ollessa nousussa. Eikä Suomessa työntekijä voi odottaa irtisanomiskorvauksiakaan, jotka ovat käytössä useissa Euroopan maissa.

Maan tuvallisuus on paljon muutakin kuin maan sotilaallinen puolustaminen.  Orpon hallitus ei ymmärrä, että ihminen tarvitsee turvaverkkoa erilaisissa elämäntilanteissa, sairastuttuaan, vanhetessaan, jouduttuaan asunnottomaksi tai esimerkiksi työttömyyden varalta. Lapset tarvitsevat suojelua ja turvaa. Sosiaalihuollon palveluvalikoiman leikkaaminen on lyhytnäköistä säästämistä. Se saattaa jopa järkyttää yhteiskuntarauhaa ja heikentää kansakunnan selviytymistä kriisitilanteissa. Yhteiskuntamme keskeinen tukipilari on toimiva sosiaalihuolto yhdessä poliisin, hoitajien, lääkäreiden ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Espanja näytti mallia myös suomalaisille, millä peruskoulu saataisiin halvalla kuntoon. Koska älylaitteet vievät lasten keskittymiskyvyn, kännykät koulussa narikkaan ja pienimmille ei anneta älypuhelinta lainkaan. Miksi hallitus ei tartu toimeen! Hallitusohjelmassa on siitä maininta. Orpo sanoo, ettei peruskoulusta leikata. Jokainen lapsiperheeltä leikattu euro heijastuu myös perheen peruskoululaisten arkeen. Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalla perheellä ovat voimavarat vähissä ja kaikki energia menee elämässä selviytymiseen. Pienen koululaisen tärkeä tukeminen voi siinä unohtua.

Työmarkkinoiden luottamus on atomeina. Paluuta entiseen neuvottelevaan kulttuuriin ei yksinkertaisesti ole. Hallitus ei ole vielä saanut ay-liikkeestä selkävoittoa, korkeintaan ay-puoli on painitermein ”sillassa. Koska hallitus on ryhtynyt osapuoleksi työmarkkinakysymyksissä, ay-liikkeen yhteistyö mahdollisen toisenvärisen hallituksen kanssa varmasti jatkossa tiivistyy, toivoa sopii, viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Odotetaan, minkälaista ”hulababaloota” syksyn työmarkkinakierros työehdoista tuo tullessaan? Vaikea työmarkkinatilanne aiheuttaa kuitenkin miljardiluokan talouden kasvujarrun.

Orpon hallitus ei näytä antavan edes mahdollisuutta hyvinvointialueuudistukselle. Hyvinvointialueet ovat oikeastaan mahdottoman tehtävän edessä. Miljardiluokan rahoitusvajeitten syyt kyllä tiedetään, valtionvarainministeriö alibudjetoi tahallaan määrärahat. Hallitus kiristää raharuuvilla alueita leikkauksiin, keskittämiseen ja toimipisteiden lakkautuksiin. Rahaa hallituksella kuitenkin riitti yksityisten lääkäripalveluitten Kela-korvausten nostamiseen puoli miljardia. Ja aikaa on riittänyt tehdä yksi tyhmimmistä säästökeinoista, nimittäin hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Ei liene yhtään ammattilaista, joka katsoisi, että esitys olisi tästä maailmasta kotoisin.

Rakennusalan ahdingon syyt tiedämme. Pandemia, Ukrainan sota ja näitten seurauksena nousseet korot, raaka-aineitten hinnat ja kysyntälama. Rakennusala on pitkään pyytänyt valtiolta elvyttävää apua, jotta asuntorakentamista saataisiin aikaan. Toiveissa on ollut korkotukea ja joustavuutta korkoehtoihin. Hallitus ei ole reagoinut paitsi leikkaamalla kotitalousvähennystä ja nostamalla arvonlisäveroa, mikä edelleen vähentää kotitalouksienkin remonttihalukkuutta. Rakennusalan elvyttäminen olisi yksi nopeimpia keinoja lisätä työllisyyttä. Hallituksen tarmo on kuitenkin kohdistunut mieluummin työttömyyskorvausten leikkaamiseen kuin työllisyyden lisäämiseen. Toivotaan rakennusalalle parempia aikoja, hallituksen toimettomuudesta huolimatta, korkotason lähtiessä laskuun.

Yhdysvalloissa on matala työttömyysaste. Siellä on noin 2,5 miljoonaa vankia. He ovat usein vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä tai työttömiä. Vankilat alkavat täyttyä meilläkin. Orpon hallitus kiristää lainsäädäntöä ja niitten seurauksena vankimäärä kasvaa nykyisestä. Vankipaikkoja ei ole tarpeeksi ja vankiloiden tilanne on hankala. Vangit ovat säilytyksessä ja vain lakisääteiset palvelut, kuten ruokailu ja puhtauspalvelut toimivat. Tähänkö me yhteiskuntana pyrimme? Asenteet ovat vinksallaan, kuntouttaahan vankeja pitäisi yhteiskuntakelpoisiksi.  Oikeusministeri Meri vaatii alaikäisiäkin vankilaan. Hallitus selvittää, voisiko alle 15-vuotiaitakin pidättää. Vaikka poliisikin varoittaa rangaistusten koventamisen olevan tehottomia. Nuori ei kovin paljon mieti, mitä hetken huumassa tuli tehdyksi ja mitä sanktioita siitä seuraa. Vankila pilaa lopun elämän onnistumismahdollisuudet.

Kansan mitta on täyttynyt Orpon hallituksen toimista. Hallitukseen luottaa enää 36 prosenttia kansalaisista. Ns. kansalaispulssin tulos täystyrmäys hallitukselle. Se on surkein tulos tutkimuksen historian aikana. Suomea ei pidetä enää oikeudenmukaisena, koulutusvaltiona ja luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on romahtanut.

Orpon hallituksen epäoikeudenmukaisella leikkauslinjalla ei Suomen talous tule kuntoon, tarvitaan myös kasvua edistäviä toimenpiteitä. Suomen poliittisesta sekavuuden tilasta on päästävä tasapainoon ja kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Äänestäjä voi ensimmäiseksi muistaa, että ääni populistille on ääni Euroopan taantumukselle ja Venäjälle.

Esa Kanerva
Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen,
Toveriseuran puheenjohtaja