Ei enää päivähoitoa vaan varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatus on opinpolun merkittävä perusta ja tämä vahvistettiin Varhaiskasvatuslaissa kun todettiin varhaiskasvatuksen olevan lapsen oikeus.  Jotta varhaiskasvatus on laadukasta ja lapsen oikeus toteutuu, on lain tavoitteiden toteuduttava.

Mitä on laatu?

Palvelu on laadukasta silloin, kun palvelua käyttävät kokevat saavansa siitä itselleen jotakin, jolla on arvoa. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia. Ne voivat olla yksilöllistä kohtaamista, hyviä leikkejä kavereiden kanssa, mahdollisuus kohdata epäonnistumisia ja onnistumisia yksin ja yhdessä sekä mahdollisuuksia luoda vuorovaikutussuhteita turvallisessa oppimisympäristössä.

Varhaiskasvatuksen laatu mahdollistetaan alalle koulutetulla henkilöstöllä, joka viihtyy työssään. Tällöin lapsiryhmien koot ovat maltilliset ja niissä on huomioitu lasten ikä ja tukea tarvitsevien lasten tarpeet sekä henkilöstöresursissa että myös toiminnan järjestämisessä. Päiväkodin johtajilla tulee olla mahdollisuus muodostaa lapsiryhmät huomioiden lasten erityisyydet ja ryhmän koko voi olla pienempi, jos sillä mahdollistetaan tuki. Työnantajan on varmistettava mielekkäät työolot ja työntekijälle mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen. Työssään hyvinvoiva ja jaksava henkilöstö kykenee huomioimaan lasten tarpeet ja lasten osallisuuden.

Varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatustoiminnalle minimitason. Laissa on toiminnalle asetettu kymmenen tavoitetta. Toiminta tulee järjestää siten, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ensi elokuussa laki tiukentuu henkilöstöresurssin osalta. Silloin voimaan tuleva laki ei salli poikkeamista henkilöstön suhdeluvusta henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Tämä tuo varhaiskasvatuspalvelun järjestäjille paineita sijaisjärjestelyjen organisoimiseksi. Pidemmällä aikajänteellä se voi tuoda helpotusta henkilöstön jaksamiselle ja tuottaa sitä kautta entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta lapsille ja palvelua perheille. Tarvitaan aiempaa enemmän vakituisia sijaisia, jotta lain kirjain toteutuu.

Varhaiskasvatuksen laadun varmistaa suunnitelmallinen pedagoginen toiminta. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ns. vasu, johon kirjataan juuri kyseisen lapsen tavoitteita varhaiskasvatustoiminnalle. Lasten vasujen pohjalta laaditaan jokaiseen lapsiryhmään ryhmän pedagoginen suunnitelma, jonka pohjalta toimintaa toteutetaan.

Millä mitataan laatua?

Varhaiskasvatuksessa tulee käyttää enemmän toiminnan laadun mittareita nykyisten talouden mittareiden sijaan. Nykyisten käyttö- ja täyttöastemittareiden sijaan tulisi varhaiskasvatuksessa tarkastella toiminnan tehokkuudessa sitä, onko lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden pohjalta laadittuja suunnitelmia voitu toteuttaa ja millaista tulosta sen toteuttamisella on saatu aikaan. Lisäksi on tärkeää arvioida myös sitä, mikä on mahdollisesti ollut esteenä, mikäli suunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa. Tällainen tuottavuuden mittari kertoo toiminnasta paljon enemmän kuin se, että tarkkaillaan sitä, onko lapsi paikalla vai pois.

Päivähoito oli perheiden palvelu, joka varmisti vanhempien pääsemisen töihin. Käsitettä päivähoito ei enää ole lainsäädännössä. Varhaiskasvatus on lapsen etu ja oikeus. Lapsi on tänään ja jokainen päivä on merkityksellinen. Onnistuminen varhaiskasvatuksessa kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä perusta takaa talonkin pysymisen pystyssä.

 

Blogin kirjoittajat ovat tamperelaisia kuntavaaliehdokkaita

Anne Liimola
päiväkodin johtaja
kaupunginvaltuutettu

 

Eija Kamppuri
varhaiskasvatuksen opettaja, KM
varavaltuutettu

Tampereen SDP Liikuttaa – Liitytkö mukaamme?

Me Tampereen sosialidemokraatit olemme jo melkein vuoden ajan valmistautuneet nyt käytäviin kuntavaaleihin. Meillä on hyvä henki ja tsemppi päällä ja teemme ahkerasti kuntavaalityötä toisiamme tukien ja auttaen. Tampereen kunnallisjärjestön hallitus, joka edustaa kaikkia tamperelaisia demareita, ja sen viestintä- ja markkinointityöryhmä, joihin molempiin kuulun, ovat tehneet pitkää päivää kuntavaalien eteen. Halusin kirjoittaa teemasta SDP Liikuttaa. Tämä teema sisältää ajatuksia mm. liikunnan merkityksestä ja monipuolisten liikkumismuotojen tärkeydestä (julkinen liikenne, lähijuna, pyöräily). Kestävä kehitys ja luontoarvot ovat myös meille sosialidemokraateille todella tärkeitä ja sydäntä lähellä. Tampereen keskustaan tulee päästä mielestäni kaikilla kulkumuodoilla. Tampere on siirtynyt ratikka-aikaan ja monet ovat jo päässeet ratikan kyytiin. Kuitenkin myös Nysse- liikennettä tarvitaan vielä paljon, myös ratikan syöttöliikenteelle. Ratikkareitit eivät vielä kata koko kaupunkia. Monet meistä paljasjalkaisista tamperelaisista kaipaamme vanhaa kunnon viihtyisää Keskustoria. Uskon, että nyt kun ratikka liikennöi ja korona on väistymässä, voimme pian nauttia ihanan Tampereen kauniista keskustasta. Toivon, että kaikki yrittäjät palaavat Hämeenkadulle ja Tuulensuuhun avaten kauppoja ja liikkeitä – uskon, että väkeä riittää niissä ruuhkaksi asti. Me tarvitsemme Tampereella elinkeinoelämään piristysruisketta, tapahtumia ja valtavasti kulttuuritapahtumia. Me olemme Suomen tärkeimpiä kulttuurin kehtoja, vaikka emme päässeetkään Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kulttuuriväki tarvitsee nyt Tampereen ja tamperelaisten tukea päästäkseen jaloilleen yli vuoden kestäneestä pandemiasta.

Haluan tähän loppuun kirjoittaa muutamia ajatuksia erityisesti Sinulle, joka mietit, äänestääkö meitä sosialidemokraatteja. Me demarit olemme valinneet pormestari Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksemme, jatkamaan Tampereen pormestarina. Kun äänestät ketä tahansa ehdokastamme, se tuo Lauri Lylyn lähemmäksi uutta pormestarikautta, koska koko puolueen saama äänimäärä ratkaisee voiton.

Tampereen tulevaisuus ratkaistaan nyt, näissä kuntavaaleissa! Jos haluat inhimillistä, tamperelaisten hyvinvointia puolustavaa, arvopohjaista politiikkaa, äänestä sosialidemokraattista ehdokasta. Monet puolueet ovat hämmentäneet äänestäjiä sekoittamalla asioita, jopa tarkoitushakuisesti. Monilla puolueilla on kaksi pormestariehdokasta eivätkä äänestäjät voi tietää, kenestä vaalivoiton jälkeen tulisi pormestari. Me Tampereen sosialidemokraatit olemme tehneet pitkäjänteistä, inhimillistä ja arvopohjaista politiikkaa Tampereen ja tamperelaisten hyväksi. Sinun äänesi voi ratkaista, muuttuuko Tampereen suunta parempaan vai huonompaan suuntaan. Yksikin ääni ratkaisee kuntavaaleissa! Viime kuntavaaleissa ehdokkaita putosi yhdellä äänellä valtuustosta. Siksi on erittäin tärkeää, että käytät äänioikeuttasi. Äänestäminen ja oikeus äänestää, ovat demokratian kulmakiviä.

Tervetuloa yhteiselle matkalle kanssamme tekemään Tampereesta entistä hienompaa kaupunkia sekä erityisesti kaupunkia, jossa kaikki kuntalaiset ovat yhtä arvokkaita ja joiden hyvinvoinnista ja palveluista me sosialidemokraatit lupaamme pitää hyvää huolta.

Aila Dündar-Järvinen

Kuntavaaliehdokas

Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Automaatioinsinööri haluaa insinöörimäistä ilmastotyötä

Janne Seppälä, 44, työskentelee automaatioinsinöörinä nykyisellä Metso-Outotecillä, entisellä Lokomolla. Työn ohella hänen intohimonsa on veneily.

Viime aikojen mukavimpia hetkiä oli se, kun purjeveneeni laskettiin jälleen onnellisesti Näsijärveen eräänä toukokuun vesisateisena maanantaina, kertoo Seppälä.

Kuntavaalikampanjaansa Seppälä on tehnyt parhaansa mukaan.

Mitä nyt perhe-elämältä, töiltä, töiden sivussa opiskelulta ja harrastuksilta on jäänyt aikaa.

Kampanja-aikaa on vielä runsaasti jäljellä ja Seppälä aikoo osallistua mm. vaalipaneeliin.

Koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Seppälän vaaliteemat ovat selkeitä.

Perheenisänä minulle tärkeitä asioita ovat koulutus, lapsien ja lapsiperheiden asiat sekä asuminen. Minusta olisi korkea aika panostaa lapsiin ihan oikeaa rahaa juhlapuheiden sijaan. Kouluverkko on pidettävä kunnossa, koulut ansaitsevat lisää resursseja.

Kaupunkiin on rakennettu paljon asuntoja viime vuosina. Seppälä haluaa asumisen hintaa alas ja rakentamisen laatua ylös.

Harmittavaisesti asunnot ovat niin kalliita, että edes työssäkäyvillä ei niitä ole varaa ostaa, vaan ne menevät suurilta osin sijoittajille.

Vuokrat taas sitten ovat oma lukunsa ja tonttivuokrat on nostettu varsin kovalle tasolle.

Haluaisin yleisesti hintaa alas ja laatua ylös tarjontaa lisäämällä. Tonttivuokrien ylilyönneistä haluaisin päästä eroon.

Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Seppälä haluaa puhua myös veneilyn puolesta.

Veneilypuolella haluaisin, että kaupunki kehittäisi satamia tälle vuosituhannelle.

Demarius on Seppälälle itsestään selvää, sillä maailmasta voi tehdä oikeudenmukaisemman paikan jokaisen ihmisen elää.

Olen aina ollut tasa-arvon kannattaja. Koen, että demarien arvomaailma on lähellä omaani. Minusta Tampereen demareilla on hieno kuntavaaliohjelma, jonka toivoisin myös toteutuvan.

Tampere on Seppälän mielestä hyvin hyvä kaupunki.

Kyä täällä kelpaa asustaa, Seppälä lohkaisee.

Töiden lomassa Seppälä toimii ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmiehenä.

Automaatioinsinööreilemisen lisäksi olen opiskellut sekä ylemmän AMK tutkinnon että opettajan pedagogisen pätevyyden.

Kesäisin hän tykkää purjehtia ja pyöräillä.

Ilmastokysymyksiin Seppälällä on selkeä näkemys.

Minusta ilmastotyöhön ja päästöjen vähentämiseen kannattaa panostaa. Tehdään se insinöörimäisesti, Seppälä toivoo.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kimmo Seppälä

Ennaltaehkäisy lähtee pienistä asioista

Parasta mielen ja terveyden hoitoa on terveyden ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Kävin lastenlasten kanssa maauimalassa, kun se vihdoin taas avattiin. Mietin siellä sinisen taivaan alla, miten upeaa on. että tämä kolme vuotta sitten valmistui. Moni astmaatikko tai allergikko nauttii vesiliikunnasta, kun vain taivas on kattona. Puhdistuskemikaalien tuoksu ei ahdista. No, miksi et mene järveen? Ilmastonmuutoksen vuoksi järvien sinileväesiintyvyys kasvaa ja maauimalassa saa nauttia puhdistetusta vedestä. Myös lasten kaitseminen tuntuu turvallisemmalta.

Uiminen on tärkeä liikuntamuoto monille sairauksien kanssa kamppaileville ja erityisesti heille, joiden niveliä muu liikunta kuormittaa.  Kaupunki tarjoaa erityisuimakorttia uimahallien sisäänpääsyyn kohtuuhintaan juuri näille kohderyhmille, mikä on huippuhyvä asia.  Pohdiskelin, että pientä parannusta sen suhteen. Kalevan uintikeskus ja sen yhteydessä oleva maauimala tarvitsisi. Maauimalaan pääsi sen avauduttua tänä keväänä tuolla kortilla, mutta kuinkas kävikään uimahallin avattua?  Erityisuimakorttilaiset mm. astmaatikot saavat uiskennella kesät talvet uimahallin sisäaltaissa, mutta maauimalaan pitää maksaa lisämaksu. Tämä on kohta, mikä pitäisi ehdottomasti muuttaa. Erityisuimakortilla tulee päästä myös maauimalaan. Jos ei rajattomasti, niin ainakin kerran viikossa. Tästä toiveesta olen kuullut monilta erityisuimakortin haltijoilta. Tietojärjestelmiä tällaisen muutoksen tekemiseksi ei liene vaikeaa muuttaa.

Toinen uudistus edistäisi lapsiperheiden kuin myös isovanhempien ja lastenlasten mielenterveyttä ja maauimalassa käynnin riemua. Kaupungin pitäisi kouluttaa ja palkata kesätöihin nuoria opiskelijoita vesileikittämään jo veteen tottuneita lapsia rajatulla alueella lastenaltaalla, jona aikana esim. puolen tunnin ajaksi vanhemmat pääsisivät uimaan ja pitämään huolta kunnostaan. Laajalla nurmikentällä pienemmille, uimataidottomille lapsille voisi järjestää toimintatuokioita. Samaan aikaan liikunnanohjaaja ohjaisi aikuisille vesijumppaa isossa altaassa. Tästä voisivat myös seurat ym. ottaa kopin, jos kaupunki niitä riittävästi tukisi.

Perheen yhteiset mukavat kokemukset ja arjen helpottaminen lisäävät perheenjäsenten hyvinvointia ja jaksamista. Niiden aikaansaamiseksi ei tarvita isoja panostuksia. Ainakin paljon enemmän rahaa kuluu pahoinvoinnin hoitamiseen.

Raisa-Tiina Lahtinen, SDP Tampere
Kuntavaaliehdokas numero 193

Hiljentämisyrityksillä somessa on minuun päinvastainen vaikutus

Saana Kuusipalo, 24, opiskelee tällä hetkellä Tredussa lähihoitajaksi. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä ja suorittaa toista vuotta sosiaalitieteiden opintoja.

Kuusipalo oli harjoittelemassa keväällä tehostetun palveluasumisen yksikössä vanhustyössä ja hän aloittaa kesätyöt ohjaajana erityislasten kesäkerhossa.

Olen toiminut myös vapaaehtoisena mielenterveyttä sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksia edistävissä projekteissa.

Kuusipalo on tehnyt kampanjointia pääasiassa somessa, esimerkiksi kirjoittamalla poliittisia päivityksiä mm. asunnottomuudesta, mielenterveydestä ja naisten aseman parantamisesta.

Lisäksi kirjoitimme nokialaisen ehdokkaan Jonne Nurmen kanssa kaupunkilehti Tamperelaiseen pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiskeinoista. Olen tehnyt jonkin verran katumainontaa Hervannassa ja Kalevassa.

Kauheinta on vihapuhe ja häirintä.

Kuusipalon mielestä parasta somekampanjoinnissa on vuorovaikutus.

On kivaa, että ihmiset kommentoivat yksityisviesteillä päivityksiäni. Yksityisviesteistä seuraa usein mielenkiintoisia keskusteluja. Kauheinta taas on vihapuhe ja häirintä. Koen jatkuvasti vähättelyä, solvaamista ja seksuaalista häirintää.

Erityisesti myös vähemmistöt ja nuoret naiset kohtaavat paljon häirintää.

En käsitä, miten niin monet eivät arvosta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, kuten sananvapautta. Miksi nuoret naiset koetaan niin suurena uhkana, että meitä yritetään järjestelmällisesti vaientaa?

Jos yksistään eriarvoisuuden esille tuominen aiheuttaa näin kovaa vastustusta, herää kysymys, kuinka syvälle naisvihamieliset asenteet ovat juurtuneet.

Ei ole miesten oikeuksien polkemista, että muille vaaditaan samoja oikeuksia kuin miehillä jo on.

Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä.

Vaikka häirintä tuntuu pahalta, Kuusipalo haluaa vaikuttaa joka tapauksessa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

En halua, että naisvihaajat onnistuisivat tavoitteessaan. Hiljentämisyrityksillä on minuun päinvastainen vaikutus, sisuunnun vain entistä enemmän.

Yksi Kuusipalon vaaliteema on laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hoitoa ja apua on saatava oikea-aikaisesti matalalla kynnyksellä. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu sosiaali- ja terveysalalla. Jälkihoidolla on useimmiten suurempi hintalappu, inhimillistä kärsimystä unohtamatta. Erityisesti mielenterveys- ja päihdetyötä on resursoitava.

Toinen teema on monimuotoinen luonto.

Kuntien maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa on turvattava monimuotoinen luonto, sillä lähiluonnolla on paljon positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Se on myös tärkeä vetovoimatekijä. Ympäristötietoisuutta ja -koulutusta tulee lisätä. Tampereelle tarvittaisiin rakennettujen viheralueiden lisäksi enemmän luonnontilaisia viheralueita, kuten puistometsiä ja niittyjä.

Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä.

Kolmantena hän haluaa nostaa esille edullisen ja kattavan joukkoliikenteen.

Ekologisen liikkumisen paikasta toiseen tulee olla vaivatonta. Lisäksi palvelujen helppo saavutettavuus on turvattava. Toimiva joukkoliikenne lisää osallisuutta, kaventaa alueellisia hyvinvointieroja ja vilkastuttaa elinkeinoelämää.

Kuusipalon neljäs teema on alueellisen eriarvoisuuden torjuminen

Monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa on lisättävä. Tuetaan alueita, joihin on keskittynyt huono-osaisuutta sekä niitä kouluja, joissa on heikommat oppimistulokset tai erityisen tuen tarvetta.

Kuusipalo kokee itsensä hyvin vahvasti sosialidemokraatiksi.

Uskon hyvinvointivaltioon, vapauteen ja sosiaaliseen yhteisvastuuseen, kiteyttää Kuusipalo.

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Daniel Natri

Tampere tarvitsee julkiseen sektoriin ja tasa-arvoisempaan kaavoitukseen nojaavia ratkaisuja segregaation torjumiseksi, ja jokaiselle oikeuden mukavaan ja turvalliseen asuntoon

Nykyään vuokra-asuntoja rakennetaan Tampereella ennätysmäärä, ja asuntokauppakin käy kuumana. Silti yhä useampi nuori ei uskalla unelmoida omistusasumisesta, etenkin perheasuntojen akuutin puutteen takia lähellä palveluita, ja koska markkinavuokra syö liian suuren osan nuorten tuloista.

Se, ja yksityisen sektorin asettamat omistusasuntojen liian korkeat hinnat eivät koske vain nuoria, vaan vaikuttavat myös kielteisesti pienituloisiin, maahanmuuttajataustaisiin, vammaisiin ja köyhiin eläkeläisiin. Tästä hyvä esimerkki on Ranta-Tampella, jossa kaupunginvaltuuston toiveesta huolimatta useat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennushankkeet epäonnistuvat jatkuvasti.

Viime vuosina ARA-asuntojen määrä on vähentynyt, ja Tampereen rakennuttamat sosiaaliset asunnot eivät vastaa lähellekään niiden tarvetta, joka on noussut hurjan väestönkasvun takia. Yksityinen sektori vuorostaan ei rakenna tarpeeksi edullisia perheasuntoja ja tekee voittoja rakentamalla ja myymällä sijoitusasuntoja varakkaille sijoittajille.

1980-luvulla valmistuneiden kerrostalojen saneerauksen tarve kasvaa lähiöissä, joissa moni syrjäytynyt tamperelainen asuu, mutta edulliset vuokra- ja omistusasunnot ovat saatavilla vain siellä, missä palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat vähissä. Tämän takia haavoittuvimmassa asemassa olevat tamperelaiset eivät voi päästä eroon kehnoista taloudellisista olosuhteisista, mikä kiihdyttää sosiaalista eriytymistä kaupunginosien sisällä ja niiden välillä ja voi jopa lisätä asunnottomuutta ja muita sosiaalisia ongelmia. Niin ei ole pakko olla.

Tampereen kaupungin pitää omaksua merkittävämpi rooli asuntopolitiikassa ja kaavoituksessa torjuakseen sosiaalista eriytymistä, ja jotta ihmisoikeus mukavaan ja turvalliseen asuntoon toteutuisi täysin. Kaupungin on sijoitettava julkiset palvelut tasavertaisesti jokaiseen kaupunginosaan ja kaavoitettava alueita niin, että kaikkialla on helppo pääsy lähiluontoon, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja pyörätiet. Kaupungin on myös panostettava omistus- ja vuokra-asumisen eri muotojen sekoittamiseen.

Tampereen tulee lisätä omistamiensa edullisten suurempikokoisten vuokra-asuntojen tarjontaa Wienin esimerkin mukaisesti ja sijoittaa ne yhdenvertaisesti ympäri kaupunkia kysynnän tyydyttämiseksi ja asuntomarkkinoiden epätasa-arvon vähentämiseksi. Lisäksi voitaisiin selvittää kaupungin omistaman rakennusyhtiön perustamisen mahdollisuutta keinona rakentamiskulujen vähentämiseen, vuokra-asuntotuotannon sujuvoittamiseen ja edullisten omistusasuntojen rakentamiseen myytäväksi tarveharkintaisesti etenkin pienituloisille ensiasunnon ostajille.

Nämä rohkeat ratkaisut on pantava täytäntöön ennen kuin Tampereen asuntomarkkinoiden ongelmat paisuvat suhteettoman suuriksi.

Arseniy Lobanovskiy, SDP:n ehdokas Tampereen kuntavaaleissa

Kulku Alasjärven uimarannalle turvallisemmaksi!

Kulku pyörällä ja jalkaisin Alasjärven uimarannalle on erittäin vaarallinen. Kun tulee Irjalankadulta ja kääntyy matonpesupaikalta kohti Alasniitynrantaa, alamäen jälkeen tulee molemmista suunnista pyöräilijöitä ja alikulkutunnellin jälkeinen risteysalue on epäselkeä. Risteysalueelta on mahdollisuus kääntyä kohti Frisbeegolfkeskusta tai uimarannan parkkipaikkaa. Lisäksi risteykseen yhdistyy myös kevyenliikenteenväylä.

Kulku alasjärven uimarannan P-alueelle autolla on erittäin epäselkeä ja sitä kautta turvaton jalankulkijoille sekä pyöräilijöille. Samaa reittiä käyttävät niin Tampereen Frisbeegolfkeskuksen käyttäjät kuin Alasjärven uimarannalle kulkijat. Kesän parhaina päivinä reitti voikin olla jopa ruuhkainen.

Ranta-alue on perheystävällinen, nuoriso viihtyy siellä myös. Matala ranta, hyppytorni ja kunnon laiturit takaavat hyvät uintiretket. Aluetta pitäisi mielestäni kehittää kokonaisvaltaisesti turvallisemmaksi lisäämällä kevyenliikenteen väylä tai selkeyttämällä autoilijoiden kulkua parkkialueille. Kun kulku saadaan uimarannalle turvallisemmaksi, voidaan alueelle lisätä esimerkiksi ulkoliikuntalaitteita ja paremmat pukukopit.

 

33560
Outi Mikkola
kuntavaaliehdokas (sd.)

Kuva: Studio Torkkeli

Lähihoitajiksi tarvitaan lisää työkavereita, jotta työtä pystyisi tekemään hyvin

Puheen pitäminen on yksi tapa vaikuttaa. Iida Viljanen, 41, on pitänyt ennenkin puheita PAMin valtuustossa ja SAKn edustajistossa, mutta viimeksi puheen pitäminen oli aika jännittävää. Tilanne oli erilainen, sillä kyseessä oli vappupuhe ja se pidettiin etänä.

Pidetään puhe missä tahansa, ensin puhujan täytyy miettiä, mitä hän haluaa sanoa.

Ajattelin asiaa ay-liikkeen kannalta. Halusin tuoda esille järjestäytymisen voimaa ja solidaarisuutta.

Harjoituksena piti ensin tehdä minuutin mittainen puhe.

Tiivistäminen on kaikkein haastavinta, kun on paljon sanottavaa. Sen jälkeen minuutin puheesta sai rakentaa kolmen minuutin puheen.

Kolmeen minuuttiin saakin mahtumaan jo enemmän sanottavaa.

Viljasen haluaa käyttää puheessaan dramatiikkaa eli taukoja ja hidastusta. Vinkki kaikille puhujille on napakka.

Kolme pointtia on aika hyvä. Lyhyitä lauseita.

Järjestösihteeri Viljanen tekee työssään laidasta laitaan kaikkea, mitä vaan voi tehdä.

Tylsästä päästä ovat taloushallinto ja pankkiasiat. Parhaasta päästä ovat jäsenten kohtaamiset, jäsenhankinta ja järjestäytymisen rakentaminen.

Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta

Luottamusmiesten sparraamisen lähtökohta on, että ensin on ymmärrettävä, että voima tulee jäsenistä.

Jäsenten hankinta työpaikalla ja vuorovaikutus ovat keskeisiä. Jäsenille on hyvä teroittaa, että liittoon kuuluminen on tärkeää työpaikankin kannalta.

Usein on niin, että ihmiseltä ei ole edes kysytty. Hän on voinut miettiä liittymistä, mutta ei ole tehnyt toimenpiteitä liittyäkseen.

Liittoon liittyminen voi olla joillekin tosi iso juttu. Siksi monille pitää perustella, mitä hyötyä siitä on. Monet näkevät tärkeänä vain kassajäsenyyden. Työelämän pelisääntöjen valvonta on myös hyvä ymmärtää.

Viljanen on työssä Tampereella PAMin ammattiosastolla 003.

Se on Pirkanmaan isoin ammattiosasto, Suomen toiseksi suurin. Kisailemme aina Helsingin kanssa, kumpi on suurempi. Usein osastoissa ei ole työntekijöitä, meillä on, koska olemme niin iso.

Viljanen päätti lähteä ehdolle jo viime vuoden puolella. Vaalikoneetkin on täytetty hyvissä ajoin.

Vaalikonevastausten perusteluosuus on vain 500 merkkiä, siksi ajattelin Instagramin tarinoissa perustella tarkemmin ajatuksiani.

Viljanen on hiukan kipuillut, miten tuoda itseään esille sormessa.

Monella on hienoja mainoksia. Itse tykkään postailla oman elämäni arkea, johon vaaliteemani sitoutuvat.

Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin.

Hän toivoo tavoittavansa itsensä ikäisiä, 35–50 -vuotiaita naisia.

Olen entinen lähihoitaja, varmaan sydämeltäni aina lähihoitaja ja toivon, että myös ikäihmiset löytäisivät minut.

Lähihoitajilla on tukalat oltavat kaikkialla Suomessa.

Vain harvat paikat ovat sellaisia, joihin mennään pareittain. Väkivallan uhka tai liikuntakyvyttömän vanhuksen hoitaminen voi vaatia parin, mutta yleensä liikutaan yksin. Kotihoidon piirissä on paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka joutuvat olemaan kotonaan yksin. Vaikka kotihoito kävisi neljä kertaa päivässä ja kerran tai kaksi yöllä, niin se ei ole kenenkään arvon mukaista.

Käynti riippuu tarpeesta. Lyhin käynti on 10–15 minuuttia, jolloin pitäisi ehtiä tekemään myös kirjaus.

Siinä ajassa ei ehdi kohtaamaan ihmistä. Se on surkeaa ja itku tulee, kun pistää oven kiinni, ja mummo huutaa perään, että ”Taas sun pitää mennä. Te vaan käytte täällä niin nopeasti.”

Omaisetkaan eivät ole tyytyväisiä siihen, että ei ole aikaa hoitaa. Heille ei pysty raportoimaan, missä kunnossa ihminen on.

Jos on mahdollista, että käy samoissa paikoissa, silloin tietää miten ihminen käyttäytyy ja silloin voi paremmin tehdä havaintoja.

Alalle pitäisi saada lisää työkavereita, jotta käynnit voitaisiin suunnitella väljemmin. Silloin ehtisi kohdata ihmisen ja silloin oma työssä jaksaminen parantuisi. Henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä taukojen pitäminen on tärkeää.

Harvoin edes palkka on ykkösasia, vaan se, että saataisiin lisää työkavereita, jotta pystyisi tekemään työtään eettisesti hyvin.

Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä.

Viljanen on ollut ay-aktiivi pitkään ja tullut sitä kautta mukaan politiikkaan.

SDP:n arvot ja toisaalta myös kaverit johdattelivat. Valtuutettu Ari Wigeliuksen olen tuntenut pitkään.

Viljanen muutti Helsingistä Tampereelle 2014.

Heti tuli sellainen olo, että tämä on minun kotikaupunkini. Katson kaupunkia ylpeydellä. On ollut hienoa nähdä kaupungin huima kehitys näin lyhyessä ajassa.

Viljanen muistuttaa, että Tampereen luonto ja vesi ovat sellaisia, joita pitää vaalia.

Ympäristö ja erityisesti ilmastoasiat pitää huomioida. Ilmastokysymyksistä ei voi enää tinkiä. Ilmasto on otettava huomioon päätöksenteossa ja toimittava Hiilineutraali Tampere -ohjelman mukaan.

Helsingistä muuttaessani minulla oli kriisi, että miten pärjään ilman merta. Hyvin olen pärjännyt. Olen hieman huolissani siitä, että rantoja viedään kaupunkilaisten käytöstä. Ihmisten pitää voida liikkua koskemattomassa luonnossa ja metsässä, korostaa Viljanen.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Selvitetään tanssilavan rakentaminen Tampereen alueelle

Lavatanssiharrastus on suosittua eri ikäisten keskuudessa. Tanssi on vaikuttavaksi todettu liikuntamuoto, jossa liikunnan ilon lisäksi mahdollistuu musiikista nauttiminen ja sosiaalisuus. Lavatanssit ovat selkeästi osa suomalaista kulttuuria ja tämän kulttuurin esille tuominen ja lavatanssien mahdollistaminen Tampereella olisi hyvä lisä kaupungin kulttuuri-imagoon ja kulttuuripääkaupunkihankkeelle.

Parhaimmillaan tanssilava palvelee ympäri vuoden, mutta tavoitetila on keväältä syksyyn. Paras tanssilava sijaitsee järvenrantamaisemissa, mutta tanssilavoja löytyy esimerkiksi metsän keskeltä tai soramontussa ja jopa yritysalueilta.

Kaupungilla on aikoinaan ollut tanssilava Pyynikin rannassa ja Mustalahden satamassa proomu. Viikinsaaressa on tanssilava, jonka toimivuutta voisi kehittää. Viikinsaaren lavan lisäksi tarvitaan kuitenkin isompi tanssilava, joka palvelee pidemmän aikaa vuodessa ja on paremmin saavutettavissa. Tanssilavalle löytyy tilaa kaupungista ja oleellista olisi, että lava olisi liikenteellisesti helposti saavutettavissa muualtakin Tampereelle tuleville lavatanssijoille.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupungissa selvitetään, minne tanssilava voitaisiin sijoittaa. Selvitystyössä tulee tehdä yhteistyötä paikallisten tanssiseurojen kanssa ja seurojen ja lavatanssiharrastajien osaamista hyödynnetään prosessissa liittyen mm. tanssilavan sijaintiin, tarvittavaan tilaan, palveluihin ja paikoitusaluetarpeeseen.

Anne Liimola (sdp)

Demareiden vahvuus on kyky yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa

Jyri Tuokko, 28, oli viime eduskuntavaalien aikana mukana Sofia Julinin kampanjatiimissä. Viime syksynä Tuokko pohti pitkään, että menisikö jälleen mukaan jonkun taustajoukkoihin vai lähtisikö itse ehdolle?

Päätös lähteä ehdolle kirkastui hyvissä ajoin, joulun seudulla. Tärkeiden asioiden lista löytyi varsin helposti.

Laitoin ajatuksia paperille ja siitä se sitten konkretisoitui. Mietin, mitkä olisivat omia vaaliteemojani. Sieltä tulivat koulutukseen liittyvät asiat, mielenterveys, työvoimapalvelut, asuntopolitiikka sekä liikunta ja urheilu.

Vaalien siirtoon Tuokko oli lievästi sanoen pettynyt.

Minulla oli valmis suunnitelma, milloin mitäkin tulee ulos. Paljon päivityksiä, kolumneja ja videoita lähinnä somessa. Kaikki oli aikataulutettu. Kun vaalit siirtyivät, siinä meni kyllä ilmat pihalle. Maaliskuuhun tuli ihan liikaa aikaa, eikä sen jälkeen ollut kovinkaan paljoa järkeä tehdä mitään kampanjointia kuukauteen.

Viime vaaleissa hän aktivoitui äänestäjänä viikko ennen vaaleja.

Tein silloin pari vaalikonetta ja kävin äänestämässä. Kun vaalimainokset tulevat kaduille ja muualle, luulen, että äänestäjille tulee sellainen fiilis, että täällähän on oikeasti jotkut vaalit.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa.

Yliopistossa politiikantutkimuksen kursseilla politiikka alkoi kiinnostaa teoreettisella tasolla.

Silloin kiinnostuin myös demareista. Kun kävin läpi puolueita ja niiden ohjelmia, niin SDP vaikutti järkevimmältä. Minulle on tärkeää se, että demarit tulevat toimeen muiden kanssa.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole yli 50 %:n kannatusta, vaaditaan yhteistyökykyä.

On osattava leikkiä hiekkalaatikolla muiden puolueiden kanssa. Se voi olla turhauttavaa ja ärsyttävää, mutta politiikassa täytyy tehdä kompromisseja.

Satakunnan Ulvilasta kotoisin oleva Tuokko on asunut Tampereella kohta 10 vuotta.

Tampereella on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kaupunki on kasvava ja rohkea verrattuna siihen toiseen, T:llä alkavaan länsirannikon suureen kaupunkiin. Täällä uskalletaan tehdä suuria päätöksiä, uskalletaan kasvaa. Tampereen rohkeus tulee siitä, että olemme täällä päättämässä.

Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Jokaisella on hyvä olla tuntuma historiaan. Mitä poliitikko voisi ottaa oppia historiasta?

Yksi on se, että kaiken tämän somekuohunnan pinnan alla ihmisille tärkeitä ovat esimerkiksi vanhustenhuolto, koulutus ja turvallisuus. Ne ovat aivan samoja teemoja kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Näillä teemoilla on tosin vaikea erottautua somessa. Välillä esille nousee esimerkiksi ydintuhon uhka tai otsonikato. Perustarpeet ovat kuitenkin kaikille ihan samoja.

Joillekin on houkuttelevaa mennä huutamaan ympäriinsä kaikesta räikeästi, mutta sillä saa vain oman kuplansa sympatiat.

Nyt Tuokko tekee vaalimainoksia ja nostoja netin eri sivustoille. Kuvat ja mainostekstit odottavat viimeistelyä.

Kirjoitan lisää mielipidekirjoituksia Uuden Suomen Puheenvuoro-palveluun. Käyn lähes joka päivä sivuja selailemassa. Kyseessä on ilmainen palvelu, sen vuoksi en ole tehnyt omia nettisivuja.

Twitteriin Tuokolla on viha-rakkaussuhde.

Enemmän vain re-twiittailen ja tykkäilen. Siellä pitäisi olla läsnä koko ajan, jotta saa enemmän seuraajia. Twitterissä lähinnä hyökätään kaikkia vastaan. Joka päivälle nousee oma kohunsa.

Yksi politiikan ärsyttävä asia on tahallinen väärinymmärtäminen.

Napataan jokin yksittäinen lause ja siitä tehdään suuri haloo. Se on epä-älyllistä, siksi en esimerkiksi katso eduskunnan kyselytuntejakaan. Siellä lähinnä tehdään mainoslauseita omille äänestäjille. Siellä ei tosissaan yritetä keskustella toisten kanssa.

Kun kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Yksi SDP:n heikkous on se, että pelaamme edelleen osittain vanhoilla säännöillä.

Esimerkiksi Italiassa La Legalla on oma markkinointiosastonsa. Päivän alussa he päättävät, mikä on päivän teema ja kaikille pikku paikkakunnista lähtien lähetetään tiedote asiasta. Kun sitten kaikissa haastatteluissa ja päivityksissä puhutaan näistä teemoista, siitä tulee valtakunnallinen aihe.

Tällä hetkellä Tuokko etsii aktiivisesti töitä.

Pari kuukautta sitten tuli soitto, aivan koeajan lopussa, että työt loppuivat. On haastavaa, kun johonkin puolen vuoden kulttuuripuolen sijaisuuteen on yli 50 hakijaa. Kilpailu on tosi kovaa, kun on niin paljon hyviä hakijoita. On tiukkaa saada jalkaa oven väliin.

Tuokko opiskeli historiaa ja takataskusta löytyy opettajan pätevyys. 

Korona-ajasta Tuokko on selvinnyt hyvin.

Olin siinä onnellisessa asemassa, että sain tehdä etätöitä puolison kanssa, asunnossakin on tarpeeksi neliöitä etätöihin.

Tuokon gradun aiheena oli, miten suomalaisissa lehdissä uutisoitiin huumesodasta Meksikossa ja Kolumbiassa. Tuokon mielestä huumausainepolitiikkaa pitäisi reivata liberaalimpaan suuntaan. Käyttäjien rankaisemisessa ei ole mitään järkeä.

1960- ja 1970 -luvuilla kaikkien päähän hakattiin, että yksikin kannabispiikki tappaa. Vahva mielikuva oli, että käyttäjät ovat ali-ihmisiä. Pikkuhiljaa rupeaa minun ikäpolveni suhtautuminen muuttumaan, kun vanhoja stereotypioita päästään kyseenalaistamaan eikä aiheesta puhuminen ole enää tabu.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka