Ennakkoilmoitus vaalirahailmoituksesta tulisi olla pakollinen

Kuntavaalit lähestyvät ja ehdokkaiden mainoksia alkaa näkyä kaikkialla. Vaalimainokset eivät usein ole ilmaisia, joten ehdokkaan tulee pitää huoli kampanjansa kuluista ja tuloista. Silloin hän pystyy täyttämään helpommin vaalirahailmoituksen vaalien jälkeen, mikäli tulee valituksi kaupunginvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi.

Ehdokkailla on 18.3.–17.4. välisenä aikana mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen vaalirahailmoitus. Tämä lisää äänestäjän näkökulmasta avoimuutta, kenen rahoilla ehdokas pyrkii valtuustoon. Viime kuntavaaleissa Tampereella valituksi sekä varalle tulleista 82 ehdokasta (60 %) jätti kuitenkin täyttämättä ennakkoilmoituksen vaalirahailmoituksesta.

Demokratian avoimuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska budjetit vaikuttavat merkittävästi ehdokkaan menestykseen. Nollabudjetilla voi toki menestyä, jos on jo ennestään tunnettu. Viime kuntavaalien vaalirahailmoituksia lukiessani havahduin puolueiden sisällä valitsevaan epätasa-arvoisuuteen, koska osa ehdokkaista sai merkittäviä tukia ulkopuolelta ja toisaalta suurin osa kävi vaalit täysin omilla rahoillaan.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua

Vaalituessa ei ole mitään väärää, vaan päinvastoin on hienoa, että ehdokkailla on verkostoja, jotka antavat rahaa kuntavaalikampanjoihin. Nämä tuet tulisi kuitenkin saattaa julkisuuteen ennen vaaleja, jotta äänestäjällä on mahdollisuus punnita oman ehdokkaansa taustat.

Parhaimmillaan vaalituki parantaa ehdokkaiden välistä vaalikampailua, koska tällöin kaikille tulee paremmat mahdollisuudet näkyä ja kuulua maksullisilla mainospaikoilla. Valitettavasti taustoja tutkiessa tulee vastaan myös toinen puoli, jolloin hyvätuloiset eliitin jäsenet nappaavat vielä suurimmat vaalituet, eivätkä laita yhtään omaa rahaa vaalikampanjaansa.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia

Tämä heikentää demokraattista päätöksentekoa, koska valtuustossa päätöksiä tekevät yhä useammin samoista lähtökohdista elävät henkilöt, joilla ei ole välttämättä kosketusta edustamiensa ihmisten arkeen. Tästä tuleekin mieleen aikoinaan kysely, missä kysyttiin maitolitran hintaa, eivätkä kaikki poliitikot osanneet vastata tähän oikein.

Olen julkaissut kaikki kuntavaaleihin liittyvät kuluni kotisivuillani marraskuusta lähtien. Hyvin yksityiskohtaisesti ja avoimesti. Haluan esimerkilläni kannustaa kaikkia kuntavaaliehdokkaita kertomaan vaalibudjettinsa muodostumisen niin kuluineen kuin tuloineen jo ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Kuntavaaleissa kampanjabudjetit ovat pääosin matalia, joten avoimuuden näkökulmasta ei pitäisi olla estettä sille, että ennakkoilmoitus vaalirahoista voisi olla pakollinen kaikille ehdokkaille. Kannustan kaikkia Tampereen kuntavaaliehdokkaita julkaisemaan oman ennakkoilmoituksen kampanjakuluistaan sekä kampanjatuloistaan. Lisätään omatoimisesti avoimuutta vaaleissa.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Kuntavaaliohjelmamme on julkaistu

Me sosialidemokraatit kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää eläkepäiviä ja elää kaikin puolin hyvää elämää.

Tampereen SDP piti eilen kampanjanavauksen Facebook Livessä, jossa julkaistiin mm. kuntavaaliohjelma 2021 Tulevaisuuden Tampere rakennetaan yhdessä.

Ohjelman pääteemat ovat Enemmän työtä ja lisää elinvoimaa, Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin, Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen ja Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali.

Tamperetta on kehitettävä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia, jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Linkki kuntavaaliohjelmaan: https://www.sdptampere.fi/wp-content/uploads/2021/03/KUNTAVAALIOHJELMA-2021_lyhyt.pdf

Linkki kampanjanavaukseen: https://www.facebook.com/sdptampere/videos/436638290889045

SDP Tampereen kuntavaalistartti: ”Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä!”

SDP Tampereen kuntavaalistartti pidettiin tänään. Etänä järjestetty tilaisuus nähtiin suorana SDP Tampereen Facebook-sivulla. Tilaisuuden avasi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Koskisen mukaan kuntavaaliehdokaslista on erinomainen.

Ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia, työelämän ja arjen asiantuntemusta, mukana on myös kansanedustajia. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt on huomioitu, Koskinen sanoi.

Kuntavaaliohjelman pääteemoja on neljä: ”Enemmän työtä, lisää elinvoimaa”, ”Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin”, ”Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen” ja ”Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali”.

SDP Tampere on asettanut kuntavaaleihin kolme tavoitetta.

Tavoitteena on voittaa vaalit, säilyttää pormestarin paikka ja tehdä 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella, kiteytti Koskinen.

Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin

Juontaja Kirsi-Kaisa Sinisalo keskusteli SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly kanssa kuntavaaliohjelman sisällöistä.

Kunta on tavallisen ihmisen paras henkivakuutus, Lyly sanoi aluksi.

Lyly kertoi myös, että Tampere on edelläkävijä, sillä Tampereelle tehtiin ensimmäisenä kapunkina Suomessa ilmastobudjetti. Tampere on päättänyt olla hiilineutraali 2030.

Merkittävää on, että Tampereen talous on plussalla ja se olisi plussalla ilman koronaakin.

– Taustalla on kolmen vuoden tasapainottamisohjelma. Myös Sanna Marinin hallituksen koronatuki oli merkittävä, Lyly sanoi.

Tämän kuun alussa alkanut työllisyyden kuntakokeilu antaa välineitä työllisyyden parantamiseen.

Seuraavan valtuustokauden isoja tavoitteita on, että työttömyys saadaan laskuun ja alas.

Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki

Lisäksi panostetaan ikäihmisten hoitoon ja koulujen ryhmäkoot pidetään ennallaan, vaikka oppilasmäärät kasvavat. Tampereella investoidaan kouluihin, lapsille ja nuorille halutaan kunnolliset oppimisympäristöt.

Lyly muistutti, että mielenterveyspalvelut kaipaavat lisää resursseja.

Monet hyvinvoinnin peruspalvelut tuovat arjen elämiseen tukea, kuten esimerkiksi kirjastot.

Paljon on kaupungissa myös toteutettu.

Ratikka on kohta valmis, pian käytössä ja jatkolinjat on määritelty. Areena nousee ja valmistuu. Viime vuonna valmistui myös 4000 asuntoa. Monipuolista ja kohtuuhintaista asumista on tarjolla ympäri kaupunkia.

Meneillään on myös kaksi suurta rakennushanketta, Sara Hildénin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon uudisrakennukset.

Tampere haluaa olla pitovoimainen, vetovoimainen ja tukivoimainen kaupunki. Teen työtä sen eteen, että seuraavan valtuustokauden päätyttyä Tampere näyttää avoimelta ja kansainväliseltä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta, lisäsi Lyly.

Politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita

Pääministeri Sanna Marin piipahti paikalla videon välityksellä. Videotervehdyksessään Marin muistutti, että kunnissa päätetään sujuvan arjen asioista ja huolehditaan siitä, että palvelut toimivat.

Koronakriisi on entisestään korostanut kuntien roolia. Niissä pidetään huolta ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja alueiden elinvoimasta. Nyt on aika korjata sitä, mikä on rikki ja kehittää sitä, mistä kannattaa pitää kiinni, Marin sanoi.

Hän huomautti, että politiikassa on kyse arvoista ja kyvystä hoitaa yhteisiä asioita, joita edistetään parhaiten sopimalla, ei repien eikä rikkoen.

SDP:n ehdokkaat Tampereella ovatkin valmiita tekemään töitä kuntalaisten parhaaksi.

Tampere on rakas kotikaupunkini. Haluan olla tekemässä siitä entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, opiskella ja tehdä työtä sekä yrittää. Näissä kuntavaaleissa meillä on yhteinen tehtävä: Pidetään huolta Tampereesta, Tampere pitää huolta meistä, sanoi Marin.

Tilaisuudessa esitettiin myös ehdokkaiden tervehdysvideoita.

Kuntavaalistartin tallenne on myöhemmin nähtävissä SDP Tampereen somekanavilla.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Laadukas koulutus, tarvittava määrä henkilökuntaa ja sopivat luokkakoot ovat panostus meidän kaikkien tulevaisuuteen

Muistan sen hetken kirkkaasti, kun lapseni opettaja kutsui minut keskusteluun. Olimme perheeni kanssa aivan tuoreita tamperelaisina. Pienessä ajassa hän oli huomannut alan ammattilaisena, että lapsellani on vaikeuksia hahmottaa sanoja ja löytää oikeita sanoja kuvaamaan tilanteita sekä tunnetiloja.

Muistan, miten hämmennyin ja sanoin, ettei sellaisesta ole koskaan ollut puhetta.

Toki olin huomannut tiettyjä haasteita arjessa, mutta ajattelin niiden johtuvan vain siitä, että hän tarvitsi muita enemmän aikaa sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan.

Hän oli vauhdikas lapsi, jonka oli välillä vaikea pysähtyä harjoittelemaan uusia asioita ja turhautuminen näkyi aina yliaktiivisuutena. Ja siitä vilkkaudesta monet olivat mielellään jakaneet havaintojaan.

Opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan ei osoittanut sormella lastani sinä hetkenä, kun hän turhautui yrittäessään sanoittaa tunteitaan.

Hän oli ensimmäinen opettaja, joka ei pitänyt lastani huonosti käyttäytyvänä ongelmatapauksena.

Se oli ensimmäinen palaveri, josta lähdin itse helpotuksen itkua pidätellen: tämä opettaja oli nähnyt lapsessani jotain, mitä muut eivät olleet nähneet.

Opettaja osasi ohjata meidät hakemaan apua ja tukea. Tuosta hetkestä on nyt vuosia aikaa, mutta edelleen olen koko sydämestäni kiitollinen opettajalle. Hänen ansiostaan lapseni voi käydä koulua normaalisti eri tukitoimien ansiosta ja jopa hyvin arvosanoin.

Jokainen lapsi ansaitsee tukea

Olen saanut vanhempana nähdä, miten koulujen resurssipula kurittaa lapsia, jotka eivät pysty opiskelemaan normaaliin tahtiin luokassa. Olen joutunut katsomaan, miten riittämätön rahoitus kurittaa niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja eivätkä pysty keskittymään ison ryhmän hälinässä.

Näissä olosuhteissa ammattilaisiksi kouluttautuneet opettajat yrittävät mahdollistaa opetuksen kaikille lapsille tasapuolisesti ja haasteista huolimatta. Jokainen lapsi ansaitsee tukea.

Perheelläni on ollut onni kohdata opettaja, joka tunnisti haasteen, jota moni muu ei ollut nähnyt.

Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita

Millaista olisikaan kouluarki, jossa käsiparit, rahoitus ja resurssit riittäisivät tukemaan lasten hyvinvointia, kasvua ja opetusta? Jossa olisi mahdollista etsiä niitä perimmäisiä ongelmia oppimisen haasteisiin. Miltä näyttäisi perheiden hyvinvointi ja millaisia nuoria lapsista kasvaisi, millainen olisi heidän elämän polku?

Tulevalla valtuustokaudella olen sitoutunut pitämään ryhmäkoot kurissa, eikä niiden suurentamista tule hyväksyä, eikä ehdottaa. Suurissa ryhmissä opettajat eivät pysty huomioimaan yksilöllisesti oppilaita. Paljon jää näkemättä.

Lisäksi kouluihin tarvitaan riittävästi aikuisia, joilla on mahdollisuus olla läsnä, kuulla ja nähdä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Kouluissa on oltava oppilasta ja opiskelijaa lähelle ja saatavilla kuraattoreja sekä psykologeja, joilla on aidosti aikaa lapsille ja tarvittaessa myös heidän perheilleen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten

Tampereen suurimmat yksittäiset investointirahasummat on vuoden 2021 talousarviossa laitettu päiväkoti- ja koulutilojen korjauksiin, jotta sisäilma ja seinät saataisiin kuntoon. Se on panostus tulevaisuuteen, jotta lapset eivät sairastu epäterveellisissä ympäristöissä.

Tampereen poliitikkojen on löydettävä yhteinen linja myös luokkakokojen supistamiseen ja koulujen henkilöstöresursseihin panostamiseen – sekin on panostus tulevaisuuteen.

Kouluissa tehtävä työ ei ole vain kirjoista oppimista, siellä opetellaan taitoja elämää varten. Ja kouluissa tehtävä työ on äärettömän tärkeää – sieltä nousevat tulevaisuuden veronmaksajat ja päättäjät. Ja mikä tärkeintä, koulu ei saa olla selviytymistaistelu, josta vain osa selviää voittajina.

Elisa Penders,
aluepäällikkö, PAM Pirkanmaa,
kuntavaaliehdokas

Valtuustoaloite Järvensivun koulun säilyttämisestä, remontista ja kunnostuksesta

Tampereen kaupungin koulujen tilanne puhuttaa ja huolestuttaa, erityisesti sisäilmaongelmat, väistötilat ja uusien koulurakennusten rakentamisaikataulu. On selvää, että tarpeita on paljon ja priorisointia pitää tehdä. Erityisen paljon yhteydenottoja on tullut Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista ja Järvensivun koulun remontista. Julkisuudessa käyty keskustelu Sammon koulun uudesta koulurakennuksesta on tuonut esille huolen ja kysymyksiä, milloin Järvensivun koulun remontti tehdään. Tämänhetkinen tieto on, että Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta, lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2021 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus on suunniteltu tehtävän vuosien 2025-2027 aikana. Kannan huolta Järvensivun koulun kohtalosta. Monet meistä päättäjistä kävi pari vuotta sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti.

 

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan välittömästi. Koulu tulee säilyttää ja peruskorjaus sekä kunnostus tulee aloittaa mahdollisimman pian. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

 

Tampereella 22.2.2021

 

Aila Dündar – Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Menettelytapasopimus antaa askelmerkit neuvotteluiden käynnistämisestä kuntavaalien jälkeen

Tänään allekirjoitettiin menettelytapasopimus kuntavaalien jälkeisestä yhteistyöstä ja luottamuspaikkojen jaosta Tampereella. Sopimuksen allekirjoittivat SDP, Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta.

On hyvä, että menettelytavoista sovitaan ennen vaaleja. Avoimesti ja yhteisesti sovitut askelmerkit poliittisen yhteistyön ja luottamuspaikkajaon osalta luovat luottamusta ryhmien välille, sanoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Sopimuksen mukaan vaalituloksen perusteella suurin valtuustoryhmä, vaaleissa eniten ääniä kerännyt lista, käynnistää neuvottelut. Neuvotteluihin kutsutaan kaikki valtuustopaikkoja saaneet ryhmät.

Vaalien jälkeiset neuvottelut aloitetaan ryhmien yhteisellä tapaamisella ja vaalituloksen toteamisella vaali-iltana klo 23.00 Tampereen kaupungin virastotalolla.

Varsinaiset neuvottelut käynnistetään vaalien jälkeisenä päivänä klo 10.00.

Keskeinen uusi elementti sopimuksessa on ryhmien sitoutuminen kunnioittamaan vaalitulosta paikkajaossa, vaikka ryhmien välillä tapahtuisikin siirtymiä. Ryhmien asema perustuu kansalaisten antamaan mandaattiin eikä pelin politiikkaan, Salmi sanoo.

Valtuuston valitsemien toimielinten paikkajako suoritetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti siten, että suhteellisuus lasketaan valtuuston valittavista luottamustoimipaikoista ryhmien koon mukaisesti. Tällöin vaalitulos määrittelee kullekin ryhmälle tulevan paikkamäärän. Vaalien jälkeen mahdollisesti tapahtuvia siirtymiä ryhmien välillä ei huomioida.

On harmillista, että perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät tulleet mukaan sopimukseen. Esteenä tälle oli nimenomaan ns. loikkaripykälä. He eivät halunneet sitoutua vaalituloksen kunnioittamiseen, ja se on perin valitettavaa, kommentoi Salmi.

Pormestariryhmittymä muodostetaan niiden ryhmien toimesta, jotka hyväksyvät pormestariohjelman. Vaalituloksen perusteella suurimman valtuustoryhmän eli vaaleissa eniten ääniä keränneen listan pormestariehdokas johtaa ohjelmaneuvotteluita.

Pormestarin ja apulaispormestareiden paikat jaetaan yhteisesti neuvotellen pormestariryhmittymän kesken.

Muut kaupungin luottamushenkilöpaikat jaetaan kaikkien valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien kesken.

Omalta osaltani haluan kiittää vastuullisia ryhmiä hyvästä yhteistyöstä sopimuksen aikaansaamiseksi, Salmi lisää.

Teksti: Jyrki Liikka

Parempaa pyöräilyä Tampereella

Kuvittele raikasta ilmavirta kasvoillasi. Maisema vaihtuu mukavaan tahtiin matkaa tehdessäsi. Mielessäsi muistelet edellisen päivän töitä sekä sitä, mistä tänään on tarkoitus työpäivä aloittaa.

Keksit ehkä yllättäen ratkaisun jo jonkin aikaa mieltä askarruttaneeseen asiaan. Saatat pysähtyä ja kirjata sen muistiin tai soittaa jollekulle kertoaksesi ideasta. Perille päästyäsi olet täynnä energiaa ja valmiina ryhtymään päivän töihin. Näin on aina silloin, kun pääsen polkemaan työmatkani, 10 kilometriä Hervannasta Tampereen keskustaan.

Tampereen kaupungin strategiassa “Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere” on kirjattuna, että kaupungin ydinkeskustan on oltava saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla kävelystä yksityisautoihin. Pyörätieverkostoa onkin viime vuosina paljon parannettu. Strategiassa mainittu laadukas pyöräväylä Hervantaan on osin toteutunut ja jatkoa on tulossa. Nyt väylä kulkee raitiolinjan ja kävelytien välissä jonkin matkaa ja sitten muuttuu yhteiseksi kävelyn kanssa. Rakentamista tarvitaan vielä lisää, jotta kävely ja pyöräily saadaan koko matkalta erotettua toisistaan.

Tärkeää on myös se, että kävelijöille ja pyörällä kulkeville olisi omat, selkeästi merkityt kaistat

Tampereella tarvitaan vielä muuallakin paljon pyörätieverkoston parantamista. Pyöräteiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida kulkuyhteyksien jatkuvuus, turvallisuus, sujuvuus, esteettömyys ja viihtyisyys. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla ihminen ja ihmisen luontainen toiminta. Pyöräilyn ideaan ei kuulu se, että välillä tullaan alas satulasta ja talutetaan. Ei autoilijakaan nouse välillä kävelemään autonsa vierellä. Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen tulee olla sellaista, että se houkuttelee liikkumaan jalkaisin ja pyörällä. Näin tuetaan kestävää kehitystä.

Tärkeää on myös se, että kävelijöille ja pyörällä kulkeville olisi omat, selkeästi merkityt kaistat. Tarvitaan leveämpiä kevyenliikenteen väyliä. Talvella tarvitaan laadukasta kunnossapitoa. Viime vuosien talvina pyöräteiden kunnossapito on vaikuttanut oleva kovin haasteellista, oli lunta sitten vähän tai paljon. Pyörätiet ovat usein pehmeitä ja alusta pettää pyörän alla. Kun tällainen pehmeä väylä sitten jäätyy, niin siihen muodostuu ikäviä polanteita. Ne saavat pyörän heittelehtimään pelottavasti. Polanteet rouhitaan usein sellaisella terällä, jonka leveys sattuu olemaan samaa luokkaa kuin pyörän rengas, joten pyörätie on edelleen pyöräilijälle vaarallisesti uritettu. Tarttis siis tehdä jotain!

Kävely ja pyöräily edistävät terveyttä ja lisäävät mielen virkeyttä

Olen nähnyt vaikuttavan dokumentin siitä, miten Oulussa hoidetaan pyöräteiden kunnossapito ympäri vuoden, ymmärtääkseni parhaiten maailmassa. Pitäisiköhän mennä sieltä ottamaan oppia? Oulussa voivat kaikenikäiset kuntalaiset polkea ympäri vuoden kouluun tai töihin. Tampereella nykyinen resurssi ei selvästi riitä. Kalustoa tulee uusia, jotta se olisi tehokkaammassa käytössä. Nyt saattaa jokin laite olla pois viikkoja, kun tarvittavaa hajonnutta osaa valmistetaan. Tämä aika on pois tehokkaasta kunnostustyöstä.

Kulkemisen tulee olla esteetöntä kaikkina vuodenaikoina

Kävely ja pyöräily edistävät terveyttä ja lisäävät mielen virkeyttä. Ne ovat myös kestäviä tapoja kulkea paikasta toiseen. Tutkitusti jalan tai pyörällä kulkeva on hyödyksi myös liike-elämälle. Vaikka kävellen ja pyörällä liikkuvat tekevät kerralla pienempiä ostoksia kuin autolla liikkuvat, niin he kuitenkin vierailevat liikkeissä autoilijoita useammin. Vuonna 2018 kävely osuus kulkutavoista oli 31 % ja pyöräilyn vain 9 %. Näissä on varaa nostaa paljonkin. Määrien lisääminen tapahtuu vain olosuhteita parantamalla. Hyvin kunnossa pidetty kevyenliikenteen väylä mahdollistaa helpon kulkemisen myös rollaattoria apunaan käyttäville, pyörätuolilla kulkeville sekä lastenvaunuja ja -rattaita työntävälle.

Valtuutettuna haluan vaikuttaa siihen, että vanhemmat voivat saattaa lapsensa varhaiskasvatukseen, koululaiset kulkea kouluun, opiskelijat oppilaitoksiin ja työtä tekevät töihin tai kuka minnekin, kävellen tai pyörällä sujuvasti sekä turvallisesti. Kulkemisen tulee olla esteetöntä kaikkina vuodenaikoina.

Iloisia kilometrejä jokaiselle!

 

Eija Kamppuri

varavaltuutettu (sd.)

työmatkapyöräilijä ympäri vuoden

Aliedustettuja ihmisiä saadaan äänestyspaikoille tekemällä oikeudenmukaisuuden politiikkaa ja antamalla heille toivoa tulevaisuuteen

Tamperelaisen Arseniy Lobanovskiyn valinta puolueosastoksi oli Finlands Svenska Socialidemokraterna. Syy on selkeä.

Pärjään ruotsin kielellä sujuvammin kuin suomeksi. Myös ruotsin kielioppi on helpompi.

Lobanovskiya ei kuitenkaan innostanut pelkästään kieli.

Ryhmä on myös hyvien ideoiden lähde, lähellä ruotsalaista sosialidemokratiaa. Minuun on tehnyt vaikutuksen Olof Palmen rohkeus sekä antirasistinen lähestymistapa ja kansojen välinen yhteistyö.

Selvää on, että rohkeille ihmisille on yhä tilausta.

Tampereella meillä ei vielä ole ruotsinkielistä osastoa. Voisin ehkä tulevaisuudessa perustaa sellaisen, Lobanovskiy sanoo.

Lobanovskiy seuraa paljon kansainvälistä politiikkaa ja mitä tapahtuu Pohjoismaissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa.

On toivoa herättävää seurata, miten amerikkalaisessa politiikassa vasemmistolaiset pystyvät saamaan esille heidän prioriteettejaan ja toimimaan siinä ympäristössä. On henkeäsalpaava seurata, miten Demokraattisessa puolueessa Alexandria Ocasio-Cortez ja Bernie Sanders vaikuttavat presidentti Joe Bidenin hallintoon ja miten hallinto toimii.

Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä

Esimerkkeinä ovat ilmastonmuutoksen torjumisen ohjelma ja suhtautuminen yksityisiin vankiloihin sekä minimipalkkaan.

Kaikki tietävät, että Yhdysvalloissa minimipalkka on häpeällisen matala. Tanskassa matalapalkkainen tienaa noin 22 dollaria tunnissa, Yhdysvalloissa se voi olla 9 dollaria.

Lobanovskiy on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja hän kirjoittaa tällä hetkellä väitöskirjaansa. Aiheena on puoluepolitiikka.

Olen todella kiinnostunut siitä, miten puolueet toimivat puolueen sisällä. Millaisia prosesseja sisällä on ja millaisia strategioita puolueen sisäiset toimijat käyttävät.

Tutkimuksen lähtökohta on peliteoreettinen.

Tällä hetkellä rakennan peliteoreettista mallia, seuraavaksi kerään aineistoa, joka liittyy pohjoismaisiin ja suomalaisiin puolueisiin.

Lähteitä löytyy niistä paikoista, joissa sitä on jo olemassa, esimerkiksi Työväenarkistosta ja muista julkisista arkistoista.

Kaikki haluavat ymmärtää, miten toimimme porukassa. On tärkeää tietää, millaisia instituutioita erilaisissa organisaatioissa on ja miten yksilöt käyttävät instituutioita hyväksi.

Sosialidemokraattisessa puolueessa esimerkiksi Helsingissä järjestetään joka kerta vaalien alla jäsenäänestys.

Puolueen jäsenet äänestävät puolueen ehdokkaita ja sitten ehdokkaat asetetaan listalle. On mielenkiintoista mallintaa, millaisia strategioita heillä voi olla, kun he tekevät päätöstä puolueen ehdokkaista.

Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä

Peliteoreettisen mallintamisen avulla saadaan tietoa, millaisia tilanteita voi tulla eteen.

Voimme tehdä ennusteita, mitä tulee tapahtumaan oikeassa tilanteessa. Huomionarvoista on myös se, että ymmärrämme paremmin, mitä tapahtui menneisyydessä.

Kiinnostavaa on myös tietää, miten äänestäjät toimivat ja ajattelevat. Esiin nousee monia kysymyksiä.

Ovatko poliittiset asenteet tärkeitä? Onko ehdokkaan persoonallisuus ja luonne tärkeä? Miten voisimme saada äänestäjiä äänestyspaikoille? Mikä innostaa äänestämään? Miten voisimme kasvattaa myös puolueen jäsenyyttä, hän pohtii.

Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus

Lobanovskiy on mukana kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

Velvollisuuden tunne ajoi mukaan. Tunnen, että jokainen ääni on tärkeä.

Hän kampanjoi aktiivisesti mm. Facebookissa ja Instagramissa.

Nämä vaalit ovat somevaalit, todennäköisesti ensimmäiset suomalaisessa historiassa. Myös Tik Tok on uusi media, jonka katta voisimme tavoittaa nuoria ihmisiä.

Lobanovskiy haluaa nimenomaan tavoittaa ihmisiä, jotka eivät tavallisesti äänestä.

Demokratian heikko kohta on se, että erityisesti kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on yleisesti varsin matala.

Tampereella 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli 59,3.

Suuri osa nuorista ei äänestä. Tai ihmiset, joilla on jonkinlaisia mielenterveysongelmia, fyysisiä vammoja tai päihderiippuvuutta. Eivätkä maahanmuuttajataustaiset, yksinhuoltajat eivätkä matalapalkkaiset ihmiset.

Kunta on se toimija, joka vaikuttaa elämämme kaikkiin alueisiin enemmän kuin valtio tai hallitus. Siksi olisi äärimmäisen tärkeä saada aliedustetut ihmiset mukaan kuntapolitiikkaan, Lobanovskiy lisää.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamiseksi

Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilojen riittävyys ovat puhuttaneet ja huolestuttaneet jo useita vuosia. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja jo liki kolmen vuoden ajan koulun oppilaiden vanhemmilta, henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Olen tehnyt valtuustokyselyjä koulun tilanteesta (18.2.2019 ja 27.1.2020). Useita keskusteluja, vetoomuksia ja pyyntöjä näiden vuosien aikana on käyty ja tehty Kämmenniemen koulun tilanteesta. Myös korjauksia koululla on suoritettu, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.

Taustaa koulun tilanteelle, minulle annettujen tietojen mukaan:

Lukuvuosi 2016 – 2017

Syyskuusta 2016 lähtien silloisen kolmosluokan huoltajat ottivat esille koulun ja tilapalveluiden kanssa luokkahuoneen tilaongelmat, sisäilman laadun ja oireilun. Luokkatiloissa tehtiin lukuvuoden aikana ainoastaan ilmanvaihdon riittävyyteen liittyviä tutkimuksia. Syksyllä tehdyistä tutkimuksista tiedotettiin vasta (huoltajan painostuksesta) keväällä 2017. Yhteydenotoista huolimatta asiaa ei viety eteenpäin kunnan toimintamallin mukaisesti, eikä oireilijoista pidetty kirjaa tai toimitettu eteenpäin tietoa oireilijoiden määrästä.

Lukuvuosi 2017 – 2018

Asia nostettiin uudelleen esille, kun 4. luokka sai uuden opettajan, joka toimi aktiivisesti luokan sisäilman suhteen. Loppusyksyllä 2017 lisättiin luokkakohtainen lisäilmanvaihto ko. luokkatilaan. Koulun muita tiloja ei tutkittu. Oppilaiden oireita ei edelleenkään viety eteenpäin, oireilijoista ei pidetty kirjaa, tietoja ei toimitettu eteenpäin eikä tiloissa tehty hiilidioksidimittausten lisäksi muita tutkimuksia.

Lukuvuosi 2018 – 2019

Syksyllä 2018 vanhempainillan jälkeen useampi huoltaja totesi saaneensa oireita luokkatilassa, ja useamman lapset olivat myös oireilleet, osa lievemmin ja osa rajummin. Sisäilmatyöryhmä perustettiin ja se kokoontui ensimmäisen kerran 7.9.2018. Tutkimuksia ei kohdistettu koko rakennukseen, vaan ainoastaan koulun 1969 ja 1988 rakennettuihin osiin. Tutkimuksissa todettiin virheellistä ilmanvaihtoa, virheellisesti toimivia ja epätiiviitä rakenteita, iv-kanavien epäpuhtauksia (betonipöly, mineraalivilla), mikrobivaurioita sekä merkittäviä puutteita siivouksessa.

Silloinen vitosluokka oireili erittäin paljon, ja rehtorille ja aluerehtorille esitettiin useita vetoomuksia siitä, että ryhmä sijoitettaisiin välittömästi turvallisempaan tilaan, tuloksetta. Oppilaat työskentelivät luokissa, joissa oli ilmanpuhdistimet, joiden käyttö oppilaiden mukaan oli vaihtelevaa. Muita korjauksia ei lukuvuoden aikana tehty. Luokkatilat tyhjennettiin kesän tiivistyskorjauksia varten. Vanhin rakennusosa poistettiin kesällä käytöstä ja luokkatilat sinetöitiin ja ylipaineistettiin. Vuoden 1988 tilassa tehtiin tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon säätöjä, joilla pyrittiin estämään epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Alakoulun luokat sijoitettiin muualle koulun tiloihin, mukaan lukien yläkoulun tilat, joita ei tutkittu. Voimakkaasti oireillut viidesluokka mm. sijoitettiin tilaan, jossa myöhemmin todettiin sisäilmaongelma.

Lukuvuosi 2019 – 2020

Vanhempien painostuksesta tutkittiin yläkoulu, ruokala, auditorio ja hallintotilat, joista löydettiin useita ongelmia. Tilojen korjaus ajoitettiin koulun loma-aikoihin. Tiloissa oli yläkoulun oppilaiden lisäksi alakoulun käyttökieltoon laitetuista tiloista siirrettyjä oppilaita. He työskentelivät siis edelleen sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, säädökset ylittäviä kuitupölylähteitä (mineraalivilla), virheellistä ja puutteellista ilmanvaihtoa, kohonneita kosteuspitoisuuksia, merkittäviä puutteita siivouksessa ja mikrobivaurioita. Tilassa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, kuitulähteiden pinnoitusta sekä tiivistyskorjauksia. Vuoden 1988 rakennusosan tiivistyskorjauksissa todettiin puutteita, joten niitä uusittiin. Kesken lukuvuoden vaihtui sekä koulun rehtori, terveydenhoitaja, kohdeisännöitsijä että vastaava isännöitsijä.

Lukuvuosi 2020 – 2021

Piharakennus Tähtelä tutkittiin ilmeisesti henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta ja siellä todettiin useita sisäilmaongelmia. Tilassa sijaitsee koulukuraattorin ja koulupsykologin työ- ja vastaanottotilat. Liikuntahallin päädyssä tehdyn julkisivuremontin todettiin aiheuttaneen useita uusia vesivahinkoja ja olleen virheellisesti tehty, sellaisilla rakennevirheillä, jotka altistavat sisäilmaongelmille. (Väärin asennetut ja puutteelliset eristeet, vesikaton vauriot, puutteellinen vedenohjaus katolta).

Oireilmoituksia syksyn 2020 aikana oli joulukuuhun 2020 mennessä tullut hieman alle 50 oppilaasta, tammikuun aikana vielä noin viidestä oppilaasta. Yhteensä lukuvuoden oireilmoituksia on siis tullut noin 55.  Useille oireileville oppilaille on edelleen tarjottu ratkaisuksi koulunvaihtoa, joka on vähintäänkin ongelmallista alueella, jossa lähimpään seuraavaan kouluun on runsaasti matkaa, ja päivittäiset koulumatka-ajat ylittävät suositukset. Sisäilmaprosessiin liittyen myös useampi perhe on vaihtanut koulua, eli oppilasmäärään on tullut noin 20 oppilaan laskua. Myös oireileville työntekijöille työterveys on suosittanut työpisteen vaihtoa. Vaihtuvuus Kämmenniemen koulun henkilökunnassa on ollut suurta, ja useampi opettaja on valittanut sisäilmaoireista. Tähän liittyen jotkut koulun entiset ja nykyiset opettajat ovat ottaneet yhteyttä vanhempiin, koska kokevat, että tilanne ei korjaannu virallisia kanavia pitkin.

Koulun tilatarve

Tällä hetkellä koulun tilat on jaettu siten, että vuosiluokat 3 sekä 5-9 opiskelevat yläkoulun eli vuonna 2001 rakennetun osan tiloissa. Terveydenhoitajan toimipiste on siirretty Kämmenniemen terveysaseman tiloihin. Esikoulu ja vuosiluokka 2 opiskelevat parakkirakennus Viipaleessa, jonka tarkoituksena on olla väliaikainen tila. Vuosiluokilla 1 ja 4 on luokat 1988 rakennetuissa tiloissa (joista ensimmäisellä sisäänkäynti kuitenkin käytöstä poistetun 1969-osan käytävästä) ja yhdistelmäluokka 4-5 opiskelee Nuokun tiloissa 1988 käytävällä. Pienryhmä 0-6 toimii 1988 rakennetun osan tiloissa. Vuoden 1969-osan käytöstä poisto ja purku vievät samalla tilat, joihin on aiemmin ollut sijoitettuna ainakin luokat 1-6, erityisopettajat ja terveydenhoitaja. Syksyllä annettiin tieto, että tilapalvelut käynnistää tarveselvityksen tilojen riittävyydestä. Kuitenkin syksyn 2020 aikana viranhaltijat ovat todenneet, että tilantarpeen riittävyys on todennettu kasvatus- ja opetusviranomaisten toimesta. Marraskuussa 2020 lähettiin tietopyyntö perusopetusjohtajalle, aluerehtorille sekä rehtorille; pyydettiin toimittamaan tilatarpeen arviointiin liittyvät asiakirjat, työryhmän kokoonpano ja perusteet. Vastauksia toimitettiin tammikuussa 2021. Niiden mukaan tilantarvetta ei oltu syksyllä arvioitu, eikä asiasta oltu tehty päätöstä, koska kyse oli tilojen uudelleen järjestelystä. Pohjatietoja ei toimitettu. Tilantarpeen arviointi on tehty vasta tammikuun lopulla 2021. Tilatarpeen arvioinnista ei ole vielä toimitettu pöytäkirjaa tai kirjallisia tietoja. Selvää on kuitenkin se, ettei tiloja oltu syksyllä arvioitu, vaikka siihen pohjattiin päätöksentekoa. Lausuntoa siitä, mihin tilatarpeen arvio perustuu tai miten se on arvioitu, ei ole toimitettu. Koulun tilantarpeessa ei ole kuultu koulun käyttäjiä tai arvoitu tilojen toiminnallisuutta ottaen huomioon turvallisen ja terveellisen koulunkäynnin vaatimukset. Päätöstä jättää rakentamatta purettavan tilan osalle uudisrakennusta ei ole tehty asianmukaisissa lautakunnissa.

Tulevat tilajärjestelyt eivät tuo lisää tilaa opetukseen. Auditoriotilassa tehdään muutoksia, jotka tekevät tilasta toimivamman, eivät lisää opetustilaa, mutta palauttavat hallintotilojen neliömäärää sisäilmaprosessia edeltävälle tasolle. Hallintotilojen neuvotteluhuone on ollut 1.- 6. erityisluokan käytössä, mutta se palautetaan neuvottelutilaksi. Erityisluokka sijoitetaan nuorisotiloihin. Nuorisotiloista on jo aiemmin lohkottu väistötilaa päivittäiseen opetuskäyttöön, ja nyt tilaa menetetään lisää. Oppilaille tehdään erillinen ryhmätyötila keskelle nykyistä aulatilaa. Muutos heikentää oppilaiden vapaa-ajanvirikkeitä ja koulun viihtyisyyttä. Erityisesti taito- ja taideaineiden käytössä olevia tiloja on supistettu väistötilojen vuoksi merkittävästi. Väistötiloista kaikki eivät täytä hyvän oppimisympäristön kriteerejä, tilan, ääneneristykset tai toiminnallisuuden suhteen.

Terveydenhoitajan toimipiste on edelleen terveyskeskuksen tiloissa, joka aiheuttaa keskeytyksiä opetustoimintaan ja venyttää vastaanottoaikoja mm. pienempien oppilaiden saattotarpeen johdosta. Kämmenniemen koulun tilannetta ei voida tarkastella pelkän kerrosalan tai oppilasmäärän perusteella. Kerrosala ei kerro tilojen toiminnallisuudesta ja on myös syytä muistaa, että koulu toimii jo nykyisellään kolmessa eri rakennuksessa, joissa kaikissa on ollut ongelmia. Vuoden 1969 rakennusosa, jonka purku (mutta ei uudelleenrakennusta) on suunniteltu, sijaitsee keskellä nykyistä koulurakennusta. Purkamisen jälkeen koulu toimii siis neljässä erillisessä rakennuksessa, viidentenä vielä terveyskeskus, jossa toimii kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Oppilasmäärästä valtaosa on koulukuljetuksen varassa. Monella koulumatkat ovat jo nyt Kämmenniemeen pitkiä, eikä koulunvaihtoa tai väistötilaa keskustassa voida pitää realistisena tai kohtuullisena vaihtoehtona.

Mielipide-erot ja kokemukset koulun sisäilmaongelmista ja tilojen riittävyydestä vanhempien, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen sekä kaupungin viranomaisten välillä huolestuttavat. Tilanne on kestämätön johtuen ristiriitaisuuksista. Tampereen kaupunki suunnittelee koulun perusparannuksen alkavan vasta v. 2028-29. Vanhempainyhdistys on laittanut myös alulle kansalaisadressin koulun perusparannuksen aikaistamiseksi. Siihen on tullut useita satoja allekirjoituksia. Adressissa pyydetään päättäjiä kiirehtimään koulun peruskorjausta. Kuntalaisten lisäksi adressin ovat allekirjoittaneet mm. Kämmenniemen koulun Vanhempainyhdistys ry, Terälahden koulun Vanhempainyhdistys ry, Olkahisten koulun Vanhempainyhdistys ry, Sorilan koulun Vanhempainyhdistys ry, Viitapohjan kyläyhdistys ry, Kaanaan kyläyhdistys ry, Kulttuurikeskus Perttulan Navetta ry, Teiskon kylätalo ry, Teiskon Urheilijat ry, MLL Aitolahden paikallisyhdistys ry, Teisko-Partio ry, Pohtolan ja Vattulan kyläyhdistys ry, Kämmenniemen Tennis ry, Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry, Terälahden seutu ryK, Kämmenniemen Kalastuskunta, Teiskon seudun Yrittäjäyhdistys ry ja Teiskon työväenyhdistys ry.

Esitän edellä mainittuihin tietoihin perustuen, että Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilajärjestelyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Peruskorjausta tulee aikaistaa. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Politisointi ei ole yhtiöiden kannalta hyödyllistä

Yhtiöt Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab on aikoinaan perustettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kaikilla yhtiöillä on taustalla, että ne ovat olleet osa yliopistosairaala Taysia.

Selvitysten jälkeen päätettiin, että toimintaa, kuten tekonivelkirurgiaa, kannattaa hoidon laadun ja osaamisen turvaamiseksi koota yhteen. Eri poliittiset ryhmät lähtivät siitä, että tällaista julkisesti omistettua yhtiömuotoista toimintaa voidaan perustaa, sanoo sairaalaneuvos Rauno Ihalainen.

Sairaalayhtiöissä ja FimLabissa on mukana muitakin sairaanhoitopiirejä kuin Pirkanmaa.

Ne on perustettu aikanaan suurella yhteisymmärryksellä ja uutena tapana, jolla julkista palvelua voidaan toteuttaa, kertoo Ihalainen.

Samalla haluttiin vastata tarpeeseen kehittää palvelujen sisältö ja myös varmistaa, että erikoissairaanhoidossa julkinen puoli pärjää yksityisen sektorin kanssa.

Eduskunnan käsittelyssä oleva sotelainsäädäntö ei ole hävittämässä näitä yhtiöitä, eikä sellaisessa olisi mitään järkeäkään. Yhtiöt toimivat potilaiden hyväksi ja niissä tehdään hyvää, korkeaa ammatillista osaamista vaativaa ja kustannustehokasta työtä. Potilaiden ja omaisten palaute toiminnasta on ollut vuosien varrella kauttaaltaan positiivista.

Ihalaisen mielestä sote-järjestämislakia tulee kuitenkin julkisomisteisen yhtiötoiminnan osalta täsmentää ja osin myös korjata. Huomioon täytyy tietysti ottaa, mitä perustuslakivaliokunta on asiaan liittyen aiemmin lausunut.

Lain perusteluissa kuvataan laajemmin lakitekstiä. Se on paikka, missä täsmentämistä voidaan erityisesti tehdä. Kun laki on hyväksytty, tulisi olla yksiselitteinen käsitys siitä, missä puitteissa voidaan toimia.

Ihalaisen mielestä on tärkeää, että Coxan, Sydänsairaalan ja FimLabin kaltainen osakeyhtiömuotoinen toiminta on myös lainsäädännöllisesti varmistettua.

Asiaa ei pidä politisoida, eikä ainakaan saattaa puoluepoliittiseksi kädenväännöksi. Se ei ole hyödyllistä näiden yhtiöiden kannalta. Kaikkien yhteisenä tahtotilana pitäisi olla kehittää toimintaa jatkossakin, lisää Ihalainen.

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka