Valtuustoaloite Tammipuiston kehittämiseksi

Tammipuisto on sijaintinsa puolesta toisarvoiselle merkitykselle jäänyt puistoalue, joka on luonteenomaisuudeltaan potentiaalisesti kehitettävä kohde ja oikein hyödynnettynä yleistä asukasviihtyvyyttä kohottava.

Alue jakautuu karkeasti tasaiseen länsipuoleen, jonka lounaisosassa on pieni puustosaareke sekä pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan itäosaan, mitä hallitsee pohjoispuoleinen maakukkula ja sen eteläjuurella oleva, rehevöitynyt kosteikko.

Tarkasteltuna puistoaluetta kokonaisuutena voidaan todeta sen tarjoamien mahdollisuuksien tulleen hyödyntämättömiksi. Keväästä saakka jatkunut asukkaiden mielipiteiden kysely asian tiimoilta on osoittanut samaa kantaa: Kolmen virallisen kulkureitin varrelle on jokaiselle sijoitettu yksi muutaman istujan kattava penkki, kaksi näistä kunnoltaan huonolaatuisia ja lahoamispisteessä. Miljöö itsessään on hoidettu vähimmäisedellytyksillä, valtaosa länsipuolesta on karua, hoitamatonta kasvustoa.

Esitän, että osana Kaukajärvellä ja Annalassa toteutettavaa kaupunginosaohjelmaa puistoaluetta kehitettäisiin esimerkiksi seuraavin tavoin:

– Virallisten kulkureittien penkit uusitaan

-Asukkaiden itsensä tekemät, ”luonnolliset” kulkureitit kunnostetaan sorapäällysteisiksi ja saatettaan huollon piiriin

-Puiston länsipuolen kukkula hyödynnetään; villikasvusto raivataan, kukkulan laelle tehdään kolme esteetöntä kulkureittiä (lounais-, pohjoinen- ja länsirinne). Kukkulan päälle tehdään leveä, pyöreähkö tasanne, minne sijoitetaan loivaan kaareen penkkejä. Kukkulan vapaille rinteen osille istutetaan luonnon kukkia tai istutuksia

-Länsipuolen kosteikko ruopataan/kunnostetaan (sorsa)lammeksi, johon sijoitetaan vesielementti (suihkulähde), minkä yhteyteen asennetaan veden hapetin. Lammen ympäristön kunnostetaan kukkaiskedoksi mehiläisille ja estetiikalle. Lammen läheisyyteen sijoitetaan penkki

-Puiston lounaisosiin, puustosaarekkeen ympäristöön, istutetaan tarkoituksenmukainen niittyketokukkien viljelys niin sanotuksi ”mehiläiskodoksi” sekä miljöönparannukseksi.

-Keskisiin itä- ja luoteisosiin täysi mahdollistetaan toteutettavaksi (supistettu) minigolf rata

-Alueella olevat katutaidetaulut kunnostetaan, ja mahdollisuuksien mukaan niitä lisätään sekä sijoitellaan ympäri puistoa

-Tammipuiston muistolaatta puhdistetaan sekä asennetaan selkeämpään maamerkkiin.

Mahmoud Machaal,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 19.8.2024

Päätöksiä asemakaavoista vietiin eteenpäin

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.8.2024 oli päätettävänä mm. takauksen myöntäminen Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä usea asemakaava.

Kokouksen alussa todettiin, että varavaltuutetut Tuila Jaatinen ja Jani Moisio siirtyivät Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään.

Valtuutettu Lauri Lyly käytti puheenvuoron päätöspykälässä takauksen myöntämisestä Tampereen Raitiotie Oy:lle. Lyly kommentoi, että tämä takauksen myöntäminen on positiivinen asia. Esityksessä on päädytty ratikan pidentämiseen, jota asiakasmäärän kasvu vaatii. Ratikan pidentäminen on kannattavampi ja tehokkaampi tapa, kuin vuorovälien lisääminen. Lisäksi ratikasta päätettäessä vaunujen lisäämismahdollisuus on jo huomioitu pysäkkejä rakentaessa. Tällä ratkaisulla ratikoiden asiakaskapasiteettia saadaan kasvatettua 30 %:lla.

Asemakaavat puhuttivat paljon kokouksessa. Lauri Lyly käytti puheenvuoron mm. Pispalan asemakaavasta ja Atanas Aleksovski Linnainmaan asemakaavasta.

– Olen tosi tyytyväinen, että Pispalan kaava on mennyt maaliin. Prosessin aikana on ollut monenlaisia yksityiskohtia mitä on saatu tehtyä. Kokonaisuus kannattaa viedä eteenpäin ja tämä poistaa tietynlaisen tulpan Pispalan kehittämiseltä, Lyly kommentoi Pispalan kaavaan liittyen.

Valtuutettu Atanas Aleksovski kommentoi Linnainmaan kaavaan liittyen, että uimahallin rakentaminen ei ole sellainen asia, jota tässä vaiheessa kannattaa nostaa hirveästi esille ja sen rakentamisesta luvata, sillä se ei ole ajankohtainen asia vielä moneen vuoteen.

Valtuusto päätti hyväksyä esityslistalla olleet asemakaavat päätösesitysten mukaisesti.

Kokouksen lopuksi valtuutettu Mahmoud Machaal jätti kokouksessa valtuustoaloitteen Tammipuiston kehittämiseksi.

Apulaispormestari Ilkka Porttikivi edistää politiikassaan kestävää kehitystä

Ilkka Porttikivi otti innolla vastaan 10. kesäkuuta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin pestin. Hänen edeltäjänsä työssä oli Pekka Salmi, joka jätti tehtävänsä siirryttyään Tampereen elinvoiman palvelualueen johtajaksi.

– Minulla on suuri intohimo tähän työhön. Olen kova tekemään töitä ja haluan työskennellä niiden asioiden eteen, joissa on epäkohtia ja olla siellä, missä päätöksiä tehdään. Tämä on minulle kaikkein ominta, Porttikivi kuvailee itseään.

Paljasjalkaisena tamperelaisena Porttikiven tavoite on tehdä kaupungista viihtyisämpää. Hän tekee mielellään yhteistyötä yli puoluerajojen – neuvotellen ja yrittäen luoda sellaista konsensusta, jolla hyviä asioita saadaan läpi.

Monipuolinen työnkuva

Paitsi kolmen lautakunnan – jätehuolto-, yhdyskunta-, ja joukkoliikennelaukuntien asiat, Porttikiven uusi työnkuva kattaa myös paljon muuta. Yllätyksenä Porttikivelle on tullut työnkuvan kansainvälisyys sekä laajuus.

– Edustustilaisuuksia on ollut paljon, ja ne ovat pääosin olleet kansainvälisiä. Olen pitänyt paljon puheita, joista yhden ainoan suomeksi, loput englanniksi. Olen jo ehtinyt tapaamaan ihmisiä ympäri maailman, mikä on ollut mukavaa, Porttikivi kehuu työtään.

Kansainvälisiin tapahtumiin on lukeutunut esimerkiksi yliopiston koordinoima yhteisömusiikin tapahtuma, jossa oli vieraita esimerkiksi Uudesta-Seelannista. Lisäksi Porttikivi on ollut mukana Koripalloliiton nuorten EM-kisoissa ja suurimmassa Pohjoismaissa järjestetyssä akvarellitaiteen symposiumissa.

Syksylle Porttikivellä on tiedossa matka Sambiaan. Sambiasta tehtiin ensin vierailu Tampereen Raatihuoneelle, missä keskusteltiin kiertotaloudesta ja siitä, miten esimerkiksi jätehuolto ja kierrätys toimivat Sambiassa huonosti. Matkan on tarkoitus edistää jätehuoltoa ja kierrätystä Sambiassa.

– Toivon, että meiltä lähtee mukaan yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota heille apua, Porttikivi kommentoi.

Suoraan Sambian matkaltaan Porttikivi suuntaa Brysseliin käsittelemään hiilivelkaisuusasioita.

– Tamperehan yrittää olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Paikalla on edustajia monista muista kaupungeista ympäri Eurooppaa sekä apulaispormestareita kertomassa kokemuksistaan ja haasteistaan näissä kaupungeissa. Uskon, että tämä on hienoa, ja tästä voi tulla paljon uusia ajatuksia, Porttikivi ennakoi.

Luontoarvot ja kaupungin kehitys kiinnostavat

Porttikivi kertoo, että politiikkaan tullessaan häntä kiinnostivat eniten sosiaalipuolen asiat, kuten koulutus. Vuosien mittaan kaupungin kehitys, luonnonsuojelu, luontoteemat sekä kestävä kehitys alkoivat kiinnostaa enenevissä määrin. Näihin teemoihin hän myös kertoo profiloituneensa valtuustossa.

– Apulaispormestarina minut erottaakin Pekka Salmesta se, että olen astetta enemmän suuntautunut luontoon ja kestävään kehitykseen. Muutoin olen ollut tyytyväinen Salmen linjaan – ei ole ollut suurempaa tarvetta muuttaa kurssia mihinkään suuntaan, vaan enemmänkin tuoda omaa tietoisuutta esiin luonnon monimuotoisuudesta, Porttikivi sanoo.

Porttikivi haluaa olla tulevaisuuteen katsova apulaispormestari.

– Esimerkiksi monet ratikan vastustajat sanovat, että ratikkaa ei olisi pitänyt rakentaa. Ilman ratikkaa kaupunki ei kuitenkaan olisi niin vetovoimainen. Aina ei nähdä tulevaisuusvaikutuksia etukäteen, Porttikivi pohtii.

Porttikiven mielestä politiikassa ihmiset ikään kuin elävät liian usein tässä hetkessä, vaikka pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen – minkälaiseksi kaupunki on rakentumassa?

– Usein nähdään vain se rakennusvaihe. Itse pyrin aina ajattelemaan, miltä kaupunki näyttää tulevaisuudessa ja miten asiat voisivat toimia paremmin. Esimerkiksi, jos liikenne ei toimi, virheitä on tehty jo kauan sitten, Porttikivi päättää.

Tuila Jaatinen liittyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään

Vihreiden varavaltuutettu Tuila Jaatinen siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään. Valtuustoryhmä käsitteli asian tänään ryhmäkokouksessaan.

”Valtuustoryhmän vaihtoon ei liity mitään dramatiikkaa. Olen lähtöisin demarikodista ja tämä on tavallaan paluu juurilleni.

Vihreät arvot ja vihreä puolue säilyy edelleenkin lähellä sydäntäni, mutta nyt hyvinvointiyhteiskuntamme tarvitsee kaiken tuen ja koen, että pystyn sitä parhaiten antamaan SDP:ssa”, Jaatinen perustelee päätöstään.

”Yrittäjänä olen myös huolissani niistä toimista, joilla heikennetään yrittäjyyttä. Yrityksiltä loppuu koulutettu ja osaava työvoima, se on valtava tappio meille kaikille. Olen todella pettynyt hallituksen työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan. Ostovoiman heikennykset ja talouskasvun pysäyttäminen eivät lupaa meille hyviä aikoja. Kuulun yrittäjänä siihen ryhmään, jolle työntekijä on välttämätön ja tärkeä yrityksen osa. Työntekijän etu ei ole yrittäjälle haitta. Molemmat osapuolet tarvitsevat lisäksi vahvat liitot, joissa erimielisyydet ratkotaan.

Saman hädän olen nähnyt myös kulttuurikentällä. Kulttuurisektorin alasajo on käsittämätöntä”, Jaatinen jatkaa.

– Hyvinvointivaltio tarvitsee puolustajiaan ja SDP:lle on aina ollut tärkeää puolustaa Suomea hyvinvointivaltiona. Ryhmämme saa paljon lisää osaamista mm. yrittäjyys- ja koulutusasioihin Tuilan liittymisen myötä. Valtuustoryhmämme toivottaa sydämellisesti hänet mukaan ryhmämme toimintaan, kommentoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

Tuila Jaatinen on toiminut pitkään opettajana ja ollut viimeiset kymmenen vuotta yrittäjänä Tampereella. Tällä hetkellä hän vaikuttaa varavaltuutettuna sekä on kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen. Lisäksi hän on ollut pitkään YH-kotien hallintoneuvostossa ja aloitti vuoden alusta Setlementti Tampereen hallituksessa. Jaatinen on kiinnostunut asettumaan ehdolle SDP:n listalla ensi vuoden vaaleihin.

Jani Moisio siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään

Perussuomalaisten varavaltuutettu Jani Moisio siirtyy Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään. Valtuustoryhmä käsitteli asiaa maanantaina 12.8. ryhmäkokouksessaan.

”Vaihto muodostui kohdallani pikkuhiljaa vuosien saatossa kokemani poliittisen muutoksen aiheuttaman mielikuvan hiipuessa suuntaan, joka ei kokonaisuudessaan enää tuntunut mielekkäältä. Oma tyytymättömyyteni alkoi rakentua jo Sipilän hallituksen aikoihin.

Varmasti vahvimpana tekijänä on toiminut työtätekevän, yhteiskuntamme rattaat pyörimässä pitävän kansanosan toiminnan ja työtyytyväisyyden heikentämisen ideologia. Nykyisen hallituksen hyökkäys ammattiyhdistyksiä kohtaan sekä työntekijöiden ansaittuja, yhdessä neuvoteltuja työehtoja heikentävä poliittinen toiminta eivät missään tapauksessa lisännyt luottamusta.

Toki kokonaisuus on monien asioiden summa ja rakentunut pienistäkin kokemistani asioista.

SDP oli selkeä vaihtoehto tehtyäni vuosia työntekijöiden edunvalvontaa, niin pääluottamusmiehenä kun työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi olen tehnyt merkittävää yhteistyötä SDP:n edustajien kanssa jo vuosia työntekijöiden asioita eteenpäin ajaessani”, perustelee Moisio ratkaisuaan.

Moisio on kiinnostunut lähtemään tuleviin kuntavaaleihin ehdolle SDP:n listoilta.

– Valtuustoryhmämme toivottaa Janin lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaamme. SDP on puolue, joka on aina pyrkinyt edistämään työntekijöiden asiaa. Meille ovat aina tervetulleita henkilöt, jotka haluavat edistää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Moisio on tämän alan erinomainen asiantuntija ja osoittanut osaamista sekä intohimoa työntekijöiden aseman parantamiseksi, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

Jani Moisio on 51-vuotias pääluottamusmies ja ilmastointiasentaja. Hänen kädenjälkensä näkyi vahvasti mm. liikelaitosten yhtiöittämisprosessissa työntekijöiden edunvalvojana, jonka seurauksena työntekijät saivat pitää vanhat, ansaitsemansa edut ja sopimukset. Tampereen kaupungin varavaltuutettuna Moisio on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii jäsenenä kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Valtuustoaloite Karteroopin toiminnan mahdollistamiseen Tampereen kaupungin tuella

Nykyiset talousnäkymät aiheuttavat epävarmuutta ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen on vähentynyt, kun elinkustannukset jatkavat nousuaan ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti. Taloushuolet vaikuttavat mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen sekä sosiaalisen osallisuuden kokemukseen ja näin ollen ihmisen toimintakykyyn etenkin silloin, jos perustarpeisiin ei ole varaa. Talousvaikeudet ovat erityisen kuormittavia lapsiperheen vanhemmille ja ne vaikuttavat negatiivisesti tapaan toteuttaa vanhemmuutta ja se johtaa haasteisiin lasten tunne- elämässä ja sosiaalisissa tilanteissa. Vähävaraisuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi kuluja julkiselle sektorille nyt ja tulevaisuudessa.

Samaan aikaan olemme huolissamme myös ympäristön kuormituksesta ja ilmastonmuutoksesta. Suomessa syntyy kierrätystekstiiliä noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa ja yli puolet tuosta määrästä päätyy vieläkin jätteeksi huolimatta kierrätyskulttuurin kasvusta sekä tekstiilien uudelleen hyödyntämisestä kuiduksi tai teollisuuden raaka-aineeksi. Tekstiilijätteen lisäksi ilmastokuormaa lisäävät uusien tekstiilien valmistuksesta, keräyksestä ja kierrätyksestä sekä jätteen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaaren ajan vaatteina eivätkä joudu liian aikaisin teollisuuden koneistoon tai jätteeksi.

Meillä on myös joukko vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden tai joille on vaikeaa löytää matalan kynnyksen välityömarkkinapaikkoja. Työllistymisen haasteet voivat johtua joko henkilökohtaisista tai ympäristöstä johtuvista syistä. Osalla vaikeasti työllistyvistä on päihde- ja mielenterveysongelmia tai matala koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisilla on haasteita suomen kielen kanssa.

Mahdollisuuksien Talo ry on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yhteisöllisyyttä sekä luoda tulevaisuuden mahdollisuuksia vaikeassa työllistymistilanteessa oleville asiakkaille. Yhdistyksen toiminta perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja sen merkittävimpiä yleistavoitteita ovat ihmisten hyvinvointierojen kaventaminen helpottamalla vaatekustannuksissa, ihmisen kokemus yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, syrjäytymisen ehkäisy ja vähäosaisuuden ylisukupolvisuuteen vaikuttaminen, elämänlaadun paraneminen, mielenterveyden ylläpito ja koheneminen sekä tekstiilikierrätys ja tietoisuuden lisääminen sen tavoista ja merkityksestä ympäristölle.

Yhdistys jakaa Karteroopin kautta yksityishenkilöiden Nextiiliin lahjoittamia ja Nextiilin esilajittelemia hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja jalkineita vähävaraisille ihmisille ilmaiseksi. Pirkanmaan Kierrätys ja Logistiikka Oy toimittaa tekstiilit omien kuljetustensa ohessa kerran viikossa Karteroopiin. Tekstiilit kiertävät paikallisesti Tampereen sisällä, jolloin kuljetuksista syntyneet päästöt ovat mahdollisimman pieniä. Nextiilin ja Karteroopin yhteistoiminta on valtakunnallisestikin ainutlaatuista ja Karteroopin kautta tekstiili päätyy jätteen sijasta tarvitseville asiakkaille. Karteroopi yhteistyökumppaneineen pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan osaltaan Hiilineutraali 2030 Tampere -tavoitteen toteutumiseen. Karteroopin toimintamalliin on helppo luoda matalan kynnyksen räätälöityjä välityömarkkinapaikkoja.

Karteroopi oli vuonna 2023 avoinna kolmena päivänä viikossa, 14 tuntia/ viikko. Viime vuoden aikana asiakaskäyntejä oli yli 9000 ja asiakkaille jaetun tekstiilin määrä lähes 34000 kg. Karteroopin toiminta on pyörinyt lähes täysin vapaaehtoisvoimin, ja vapaaehtoistyön määrä on ollut viikoittain noin 165 tuntia eli yli neljän henkilön täysiaikainen viikkotyöpanos. Resurssipulasta huolimatta yhdistys pystyi vuoden 2023 aikana hoitamaan yhden kuntouttavan työtoimin-nan jakson, yhden ammatillisen kuntoutuksen työkokeilujakson ja kahden opiskelijan tutkinnon osien harjoittelujaksot. Näiden lisäksi yhdistyksessä oli kolme 9.- luokkalaista työelämään tutustujaa.

Karteroopi on ollut suljettuna alkuvuoden 2024 rahoituksen puutteen vuoksi, mutta se pystyttiin avaamaan uudelleen toukokuussa muutamaksi kuukaudeksi. Edelleen toiminta on lähes täysin vapaaehtoisten vastuulla. Vaikka taloudellisia resursseja ei edelleenkään ole, on Karteroopissa silti parhaillaan yksi Tredun liiketalouden opiskelija suorittamassa tutkinnon osaa ja kieliharjoittelija opiskelemassa suomea.

Mahdollisuuksien Talo ry haluaa ylläpitää ja kehittää Karteroopin toimintaa niin, että se voi tarjota myös jatkossa vaateapua taloudellisesti heikossa asemassa oleville tamperelaisille ja toimia Ruokapankin rinnalla välttämättömyystarpeiden jakamisessa tarvitseville. Karteroopi säästää myös julkisen sektorin vaatekustannuksiin suunnattuja varoja, jolloin vaatteisiin annettuja avustuksia voidaan suunnata muihin tarpeisiin ihmisten kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Matalan kynnyksen palveluna Karteroopi tavoittaa myös kipeästi apua tarvitsevia, mutta julkisen sektorin palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä kuten ulkomaalaisia opiskelijoita. Tähän saakka toiminnan on mahdollistanut Tampereen Seurakuntayhtymän vahva tuki, mutta myös Tampereen kaupungin apua tarvitaan vähävaraisten kaupunkilaisten auttamiseksi.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pyytää selvittämään kaupungin mahdollisuuksia rahoittaa ja tehdä yhteistyötä Karteroopin kanssa niin avustamistoiminnassa kuin työllistämisasioissa.

Tampereella 10.6.2024

Tampereen sd-valtuustoryhmä

Valtuustoaloite Pride-ratikka Tampereelle

Kesäkuussa Tampereella vietetään Prideä. Kyseessä on joka vuosi tuhansia tamperelaisia yhdistävä
muistutus siitä, että yhdenvertaisuuden eteen on vielä paljon työtä tehtävänä. Viime vuonna Manse
Prideen osallistui 5000 – 6000 ihmistä.

Tampere on liputtanut Pride-viikon aikana sateenkaarilipuilla jo pitkään. Sateenkaariliputus kaupungin
toimesta ei ole pelkkä merkityksetön symboli, vaan osoitus siitä, että kaupunki seisoo ihmisoikeuksien
puolella syrjintää vastaan. Tällaiset tuen osoitukset ovat erityisen tärkeitä aikana, jolloin erilaiset
ääriryhmien toimijat ovat ottaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä heidän jo saavutetut
oikeudet silmätikukseen.

Tampereen valttikortteja ovat avoin ilmapiiri ja yhdenvertaisuus, joiden ansiosta jokainen täällä asuva
ja tänne tuleva voi tuntea kaupungin kodikseen. Se on oleellinen osa sitä, miksi Tampere on Suomen
vetovoimaisin kaupunki.

Tampere tunnetaan myös rohkeasta uusien asioiden kokeilusta. Kaupungin tulisikin hyödyntää
Pride-viikon vietossa yhtä toista valttikorttiansa – ratikkaa. Sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka
olisi piristävä lisä kaupunkikuvaan ja lähettäisi voimakkaan viestin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
puolesta.

Vastaava sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka kulkee tälläkin hetkellä Helsingissä, jossa se on
saanut runsaasti positiivista palautetta. Helsingissä Pride-ratikka on liikenteessä koko kesän ajan.
Myös Tampereella on kulkenut taideratikoita, joissa ratikkojen ulkokuoriin on toteutettu erilaisia
taideteoksia yhteistyössä taiteilijoiden, elinkeinoelämän sekä Tampereen kaupunkiliikenteen kanssa.
Kuten taideratikat ja Helsingin Pride-ratikka, myös Tampereen Pride-ratikka voitaisiin toteuttaa
yhteistyössä yritysten sekä esimerkiksi Manse Priden sponsorien kanssa. Näin varmistettaisiin, ettei
teippauksesta aiheutuisi kaupungille kohtuuttomasti ylimääräisiä kustannuksia.

Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittäisi yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n ja
Pride-yhteisön kanssa, voitaisiinko tilapäinen sateenkaariteipattu Pride-ratikka järjestää myös
Tampereelle.

Liite: Havainnekuva siitä, miltä Pride-ratikka voisi näyttää.

Tampereella 10.6.2024
Saana Kuusipalo (sd)
Arttu Rintanen (kok)

Sopeutukset perusopetukseen ja leikkaukset etsivään nuorisotyöhön puhuttivat valtuuston kokouksessa

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2024 oli päätettävänä mm. apulaispormestarin luottamustehtävän päättymistä sekä apulaispormestarin vaalia, kaupunginreviisorin viran täyttämistä, muutoksia vuoden 2024 talousarvioon sekä kunnan osan siirtämistä Lempäälän kunnasta Tampereen kaupunkiin.

Valtuuston kokouksen alussa todettiin valtuustoryhmän uusi puheenjohtajisto. Puheenjohtajana toimii Atanas Aleksovski, 1. varapuheenjohtajana Kirsi Kaivonen ja 2. varapuheenjohtajana Sofia Julin.

Valtuuston kokous oli pitkäaikaisen valtuutetun ja apulaispormestarin Pekka Salmen viimeinen hänen saatuaan ero valtuutetun tehtävästä sekä apulaispormestarin tehtävästä siirtyessään Tampereen kaupungin Elinvoimajohtajaksi. Tämä tarkoitti sitä, että 1. varavaltuutettu Saana Kuusipalo nousi Salmen tilalle kaupunginvaltuutetuksi. Kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi valittiin Ilkka Porttikivi.

Eniten keskustelua kokouksessa herätti lisäpykälänä kokoukseen otettu Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 4/2024. Valtuutettu Antti Hiitti nosti esille, että perusopetuksessa on toimintamenot ylittymässä, joka liittyy henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoon ulkopuolelta. Sopeutustoimenpiteillä perusopetukseen tavoitellaan n. 1,5 miljoonan säästöjä. Sopeutus toimilla on iso vaikutus toimintaan ja koska perusopetuksessa toimintakausi on syksystä kevääseen, vaikuttavat sopeutustoimet myös ensi vuoteen. Jos ryhmäkokoja nostetaan syksyllä, niin ryhmäkoot pysyvät samoina myös kevätlukukaudella. Toisena asiana hän nosti esille etsivän nuorisotyön, jota on tehty valtion avustuksilla, ja kun valtio leikkaa näitä avustuksia ensi vuodelle on etsivän nuorisotyön työntekijöiden määrä tippumassa 16:sta viiteen. Tämä on sellainen toiminta mitä meidän tulisi pystyä kaupungin toimesta turvaamaan, sillä tarvetta etsivälle nuorisotyölle on edelleen.

Lisäksi valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että verotulojen heikommat näkymät heijastuvat siihen, että meillä on työttömyys kasvanut.

Kokouksen päätteeksi jätettiin useampi valtuustoaloite.

Valtuustoryhmä jätti aloitteen karteroopin toiminnan mahdollistamiseen Tampereen kaupungin tuella.
Valtuutettu Sofia Julin jätti aloitteen Liigan playoff-pelien näyttämiseksi Tapparan ja Ilveksen pelien osalta. Valtuutettu Saana Kuusipalo jätti aloitteen Pride-ratikka Tampereelle.

Valtuustoaloite Liigan playoff-pelien näyttämiseksi Tapparan ja Ilveksen pelien osalta

Tampere on kiekon koti. Jääkiekko on osa Tamperetta ja kiekkokulttuuri näkyy
Tampereen kaduilla ympäri vuoden. Tamperelaiset seuraavat aktiivisesti jääkiekkoa ja
se onkin osa monen tamperelaisen elämää. Hakametsän jäähalli on Suomen
ensimmäinen jäähalli ja Nokia Arena puolestaan on tuonut koko Suomen
jääkiekkokulttuuriin kauan toivotun lisän.

Jääkiekko yhdistää ihmisiä ja tuo hyvin eri taustoista olevia ihmisiä yhteen. Sen
katseleminen on yhteisöllistä tekemistä. Jääkiekon MM-kisat olivat hieno esimerkki
siitä, kuinka jääkiekko näkyy ja kuuluu Tampereen kaduilla. Ihmiset ympäri maailmaa
seurasivat kiekkoa yhdessä erilaisissa tapahtumateltoissa.

Tamperelaisseurat Tappara ja Ilves ovat menestyneet viime vuosina erinomaisesti
Liigassa. Edellisen kymmenen vuoden aikana Tappara on voittanut kultaa viisi kertaa,
vuosina 2016, 2017, 2022, 2023 ja 2024, hopeaa kolme kertaa, vuosina 2014, 2015 ja
2018 sekä pronssia kerran, vuonna 2019. Sen lisäksi Tappara voitti Euroopan
mestaruuden vuonna 2023. Ilves puolestaan on voittanut edellisen kymmenen
vuoden aikana kaksi kertaa pronssia, vuosina 2022 ja 2023.

Erityisesti alkukeväästä alkavat playoff-pelit kiinnostavat katsojia. Tamperelaisseurojen
edetessä playoff-peleihin tamperelainen kiekkohuuma on parhaimmillaan. Huolimatta
siitä, että Nokia Arenan katsojakapasiteetti on iso, ei kaikilla ole mahdollisuutta päästä
katsomaan pelejä Arenalle. Joillekin liput ovat liian kalliita ja välillä liput myydään
nopeasti loppuun.

Valtuustoaloitteessa esitän, että Liigan playoff-pelit näytetään julkisesti
Tampereella Tapparan ja Ilveksen pelien osalta. Esimerkiksi Keskustori tai Sorinaukio
voisi toimia hyvänä sijaintina mahdolliselle tapahtumateltalle. Alueella näytettäisiin
Tapparan ja Ilveksen playoff-pelit ja sinne olisi vapaa pääsy. Toteuttamisessa
kannattaisi hyödyntää esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa hyväksi havaittuja
käytäntöjä. Kaupunki voi hakea erilaisia ratkaisuja pelien näyttämiseen esimerkiksi
yhdessä seurojen kanssa. Sen lisäksi kaupunki voi kannustaa seuroja tämänkaltaiseen
toimintaan.

Sofia Julin,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 9.6.2024

Ilkka Porttikivi valittiin apulaispormestariehdokkaaksi

Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön edustajisto päätti Tampereen työväentalolla 29.5.2024 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan esittää Ilkka Porttikiveä ehdokkaaksi kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin vaaliin, joka suoritetaan Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2024. Edustajistoon kuuluu 41 henkilöä edustaen 14 tamperelaista puolueosastoa.

Ilkka Porttikivi on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja hän työskentelee tällä hetkellä rikosseuraamusesimiehenä.

Kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin tehtävä vapautui uudelleen valittavaksi nykyisen apulaispormestari Pekka Salmen tultua valituksi Tampereen elinvoimajohtajaksi. Valinnastaan johtuen Salmi luopuu kaupunginvaltuutetun sekä apulaispormestarin tehtävistä.