Valtuustokysely koskien ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja niiden vaikutuksia Tredun antamaan ammatilliseen koulutukseen

Johanna Loukaskorven valtuustokysely:

Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Kevään kehysriihessä hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa ja nyt syksyllä leikkausta kasvatettiin vielä 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta ovat arvostelleet niin OAJ kuin Sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala Sivista.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon aloilla on suuri tarve ammatillisille osaajille. OAJ:n jäsenkyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat kokevat, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut, opiskeluvalmiudet heikentyneet ja opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa. Murron mukaan lisäleikkauksilla on väistämättä vaikutusta opetuksen laatuun.

Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo mukaan oppilaitosten on mahdoton suunnitella tulevaisuutta, kun rahoitus on epävarmaa.

Kysynkin,
1.   Miten hallituksen päättämät leikkaukset näkyvät Tredun toiminnassa?
2.   Mikä euromäärä valtion 120 miljoonan leikkauksista kohdistuu Treduun?
3.   Miten Tredussa aiotaan sopeuttaa toimintaa rahoituksen vähetessä?
4.   OAJ:n mukaan valtakunnallisesti jopa 1600 opettajaa joudutaan hallitusten leikkausten takia vähentämään. Onko Tredussa suunnitteilla opettajien vähentämistä leikkausten seurauksena?

Apulaispormestari Jouni Markkasen vastaus Johanna Loukaskorven valtuustokyselyyn:

1. Miten hallituksen päättämät leikkaukset näkyvät Tredun toiminnassa?

Tredussa on juuri toteutettu organisaatiouudistus, jolla ennakoitiin ammatillisen koulutuksen tulevaa rahoitusuudistusta, myös tulevia leikkauksia. Uudella organisoinnilla pyritään parantamaan koulutustoiminnan laatua ja lisäämään synergiaa eri kampusten/toimipisteiden toiminnallisissa prosesseissa. Uudet osaamisalat organisoivat toimintaansa kokonaisuutena eri kampuksilla/toimipisteissä järjestettävän koulutuksen osalta. Tällä mahdollistetaan tehokkaampi resurssien käyttö etenkin opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Organisaatiouudistuksella pyritään turvaamaan ja vastaamaan ketterästi niihin tarpeisiin, joita opetuksessa tai työelämässä tarvitaan. Ammatillisen koulutuksen ennakoitu rahoitusmuutos, myös lisäleikkausten osalta, ohjaa uudenlaisten toiminta- ja ajattelutapojen muodostumista ja käyttöönottoa.

Tredussa ei olla leikkaamassa tai vähentämässä resursseja opiskelijoiden opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelijoiden, ml. oppivelvollisten, opetus ja ohjaus perustuu ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuteen, henkilökohtaistamisen periaatteisiin ja henkilökohtaisiin opintopolkuihin. Opetus- ja ohjaustyö suunnitellaan kokonaisvaltaisesti tukemaan opiskelijan osaamisen kertymistä ja tutkinnon suorittamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Rahoitusuudistus ja leikkaukset vaativat yhä enemmän tukea opiskelijoille tutkinnon suorittamisen loppuun saattamiseksi suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Tulevat leikkaukset vaativat Tredua terävöittämään toimintaansa ja parantamaan opetuksen ja koulutuksen toteutusta opiskelija- ja työelämälähtöisesti. Erilaisten oppimisympäristöjen (oppilaitos, työelämä, digitaaliset ympäristöt) optimaalinen hyödyntäminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Leikkausten vaikutukset näkyvät ennen kaikkea aikuisten, jo tutkintoja omaavien ja ammatinvaihtajien tilanteessa. Heidän osaamistarpeisiinsa ja työelämän akuutteihin tarpeisiin vastaamiseksi on yhä tärkeämpää pystyä hyödyntämään tutkinnon osien joustavaa käyttöä sekä tuotteistamaan tutkinnon osien yhdistelmiä osaamistarpeisiin vastaamiseksi, kun kokonaisia tutkintoja ei voida enää tarjota jo tutkintoja suorittaneille aiempaan tapaan. Oppivelvollisten ja vailla tutkintoa olevien lisäksi ammatillista perustutkintokoulutusta suunnataan jatkossa nykyistä enemmän myös ylioppilaille ja maahanmuuttajille.

Opettajilta keskitetään tiettyjä töitä koulutuspäälliköille ja poistetaan sellaisia resursseja ja töitä, joita opettajan ei ole välttämätöntä tehdä, esimerkiksi asiakasvastaava- ja muita koordinaatiotehtäviä. Myös toiminnallisia linjauksia uudistetaan ja pyritään näin vapauttamaan resursseja opetus- ja ohjaustyöhön. Toiminnan keskittämiseksi ja järkiperäistämiseksi kaikki hakeutuminen keskitetään TreduNavi-hakupalveluille, jolloin jatkuvan haun koulutusten aloituksia voidaan samanaikaistaa ja hyödyntää eri alojen yhteisiä aloituspäiviä. Jatkuvan haun kautta tulevien opiskelijoiden määrän vähenemisen vaikutus ryhmäkokoihin voi haastaa opiskelijaryhmien kokoamista esimerkiksi maakuntien kampuksilla/toimipisteissä.

2. Mikä euromäärä valtion 120 miljoonan leikkauksista kohdistuu Treduun?

Arvio Tredun sopeutustarpeesta on tällä hetkellä -354 opiskelijavuotta eli 2,4 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat niihin opiskelijoihin, joilla on jo aiempi ammatillinen tai korkea-asteen tutkinto. Oppivelvollisten koulutus toteutuu entisellään. Myös maksuttomuus 20 ikävuoteen asti säilyy edelleen, sen kustannukset oppivelvollisuusiän ylittäneiden ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden osalta kompensoituvat jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää vähentämällä.

3. Miten Tredussa aiotaan sopeuttaa toimintaa rahoituksen vähetessä?

Tredussa tehdään sopeutustoimia kohdentamalla resursseja entistä tarkemmin. Toimet kohdennetaan kaikkeen muuhun paitsi oppivelvollisten opetukseen ja ohjaukseen. On huomionarvoista, että oppivelvollisten koulutus sisältää kustannuseriä, joita aikuisille kohdennettava koulutus ei sisällä (esim. ruokailu, materiaalit, läppärit ym.). Siten aikuisten, jo aiemman tutkinnon omaavien koulutukseen kohdennettavat leikkaukset eivät vähennä opiskelijakustannuksia kokonaisuudessaan samassa suhteessa.
Sopeutustoimia tehdään myös henkilöstöresursseihin suhteutettuna opiskelijamäärän vähentymiseen. Tämä tulee näkymään etenkin henkilöstön määräaikaisten työsopimusten kohdalla, niiden jatkamisen ja toisaalta uusien määräaikaisten työsuhteiden vähenemisenä. Henkilöstökustannusten sopeutus koskee sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöä että muuta henkilöstöä. Joissain tapauksissa sopeutustoimenpiteinä voidaan tehdä myös sisäisiä opiskelijaryhmien yhdistämisiä, jos ryhmäkoot muuten jäisivät kovin pieniksi oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla.

Tredu toimii pääosin Tredu-Kiinteistöt Oy:n tarjoamissa vuokratiloissa. Vuokrakustannukset ovat merkittävä kustannuserä ja yksi talouden sopeutuskeino on pyrkiä vaikuttamaan vuokrakustannuksiin ja toisaalta laajemmin palveluverkkoon, mikä vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. Opiskelijamäärän vähentymisellä tulee olemaan vaikutuksia käytettävien tilojen tarpeeseen ja palveluverkkoa on nyt entistä tärkeämpää tarkastella kriittisesti. Myös iltaopetuksen mahdollisuuksia pitää tarkastella rohkeasti. Työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan myös saada taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen.

4. OAJ:n mukaan valtakunnallisesti jopa 1600 opettajaa joudutaan hallitusten leikkausten takia vähentämään. Onko Tredussa suunnitteilla opettajien vähentämistä leikkausten seurauksena?

Kokonaisopiskelijamäärän väheneminen tarkoittaa, että ensisijaisesti opetus- ja ohjaushenkilöstä tarvitaan vähemmän. Välillisesti väheneminen vaikuttaa myös muihin toimintoihin pitkällä aikavälillä.

Palvelussuhteiden osalta määräaikaisuuksia tullaan tarkastelemaan tarpeen mukaan, mutta vakinaisiin työsuhteisiin ei tule muutoksia. Henkilöstövähennystä tapahtuu luontaisesti myös eläköitymisten kautta ja eläköityvien määrä kasvaa lähivuosina jatkuvasti, mikä vaikuttaa henkilöstökustannusten kokonaisuuteen. Esimerkiksi vuoden 2024 lopun ja kesän 2025 välillä eläköityvien ja toisaalta määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä aiheutuvien henkilöstökustannusten vähentymisen laskennallinen yhteissumma nousee jopa yli 2 miljoonaan euroon, toki osaa tehtävistä tullaan jatkamaan. Haasteita tilanteessa aiheuttaa kuitenkin se, että eläköitymiset tai määräaikaisuuksien päättyminen eivät kohdistu opiskelijamäärän vähenemisen näkökulmasta aina toivottuun alaan. Siksi Tredu panostaa osaamisen ja osaamisen kehittämisen johtamisen keinoin siihen, että henkilöstön osaamista voidaan kohdentaa nykyistä täsmällisemmin erityisesti opetuksen kentässä.

Tredussa pidetään kiinni ja arvostetaan osaavaa henkilöstöä, koska se on tärkein tukijalka kaikessa koulutustoiminnassamme. Ammatillisen koulutuksen leikkauksilla on kuitenkin vaikutusta ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuteen. Vaikka henkilöstöä ei irtisanota, uusiin tehtäviin rekrytointi hidastuu eivätkä määräaikaiset tuntiopettajat työllisty ammatillisen koulutuksen opetustehtäviin, koska sopeutustarve koskee lähes kaikkia ammatillisia oppilaitoksia. Uusi sukupolvi ammatillisen koulutuksen opetustehtäviin kasvaa hitaasti.

SDP Tampere asetti 43 ehdokasta kuntavaaleihin

SDP Tampereen edustajisto päätti asettaa ensimmäiset 43 ehdokasta kuntavaaleihin kokouksessaan 22.10.2024.

Asetetut ehdokkaat ovat (nimi, ammatti tai toimi, ikä):

Aleksovski Atanas, valtuustoryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, 56 v.
Asp Antti, hallintotieteiden kandidaatti, 28 v.
Fleming Elizabeth, koulunkäynninohjaaja, 31 v.
Grann Hanna-Maria, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhoitaja, 48 v.
Hellsten Matti, ammattikoulun lehtori, YAMK, 40 v.
Jaatinen Tuila, yrittäjä, opettaja, 55 v.
Julin Sofia, poliittinen avustaja, hallintotieteiden kandidaatti, 26 v.
Kaivonen Kirsi, viestintäsuunnittelija, ensihoitaja, 42 v.
Kallio Kalle, museonjohtaja, FT, 47 v.
Kampman Ulla, koulutusasiantuntija, sairaanhoitaja AMK, 62 v.
Kamppuri Eija, varhaiskasvatuksen opettaja KM, pääluottamusmies, 54 v.
Kanerva Esa, osastonhoitaja, KHO, 71 v.
Karhu-Jopasin Georgios, palveluneuvoja, 29 v.
Kuusipalo Saana, valtiotieteiden ylioppilas, lähihoitaja, 28 v.
Kuusisaari Annika, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 20 v.
Lahtinen Jussi, historiantutkija, 38 v.
Lehtelä Heli, käsityönopettaja, KM, 42 v.
Lehtinen Johannes, väitöskirjatutkija, 36 v.
Leino Joanna, palkka-asiantuntija, luottamusmies, 53 v.
Leino Terhi, diplomi-insinööri, 59 v.
Liimola Anne, päiväkodin johtaja, kaupunginvaltuutettu, 68 v.
Lindberg Nina, toiminnanjohtaja, 40 v.
Lindberg Pirkko, kirjastopalvelujohtaja, eläkeläinen, 68 v.
Loukaskorpi Johanna, apulaisrehtori, FM, 50 v.
Luhtalampi Mari, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO), 51 v.
Machaal Mahmoud, sairaanhoitaja, 63 v.
Moisio Jani, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies, 52 v.
Moisio Marko, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, 51 v.
Nieminen Sari, palveluvastaava, 55 v.
Nurminen Ilmari, kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 33 v.
Porttikivi Ilkka, apulaispormestari, 44 v.
Rantasalmi Ele, opiskelija, hallintotieteiden ylioppilas, 22 v.
Rokosa Inna, kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteiden opiskelija, 31 v.
Roslöf Miikka, opiskelija, 22 v.
Sipilä Henri, palvelupäällikkö, 31 v.
Tahlo Sonja, ammattiosaston järjestösihteeri, 39 v.
Talikka Ville, ylioppilas, 20 v.
Tammi Aleksi, ammattikuljettaja, 29 v.
Vihonen Jutta, aluekoordinaattori, tarjoilija, 26 v.
Viitanen Pia, kansanedustaja, 57 v.
Väisänen Elli, turvallisuusvalvoja, ylioppilas, 20 v.
Wigelius Ari, ay-toimitsija, 40 v.
Zuev Milla, toimittaja, FM, 33 v.

Demareihin liittynyt Tuila Jaatinen – ”Hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan väkisin alas”

Sosialidemokraattien rivit Tampereella ovat tihentyneet ahkerasti kuluvan vuoden aikana. Viime viikolla kerroimme perussuomalaisista demareihin liittyneestä Jani Moisiosta. Hänen lisäkseen Pirkanmaan Vihreiden toiminnanjohtajanakin toiminut Tuila Jaatinen on liittynyt puolueeseen elokuussa 2024.

– Minulla on demarikoti ja olen lähtökohdiltani demari. Kun lähdin politiikkaan mukaan, tilanne Suomessa oli täysin erilainen kuin nyt. Silloin hyvinvointiyhteiskunta oli vielä suhteellisen voimissaan ja halusin laittaa poliittista aktiivisuuttani enemmän luonto- ja ympäristöasioihin. Valitsin siksi vihreät, Jaatinen kertoo.

Jaatisen syy puolueen vaihtoon tässä maailmanajassa on muuttunut yhteiskunnan tilanne.

– Hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan väkisin alas. Katsoin, että hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kaiken tuen ja siksi liityin demareihin. Edelleenkin ajan luontoarvoja ja aion niitä demareissakin ajaa. Tässä olisi demareilla vähän petrattavaa, Jaatinen jatkaa.

Uuteen puolueeseensa Jaatinen kertoo päässeensä sisään hyvin. Politiikassa hän on ollut mukana jo vuodesta 2010.

– Mukaan on sittemmin mahtunut erilaisia mielenkiintoisia tehtäviä, esimerkiksi johtokuntia sekä lautakuntia, Jaatinen toteaa.

Tällä hetkellä Jaatinen on kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna sekä kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Ympäristö, koulutus ja tasa-arvo

Edelleenkin luontoarvojen nimeen vannova Jaatinen kertoo toivovansa sosialidemokraateissa toimimiselta sitä, että hän pääsee olemaan avuksi yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hän toivoo puolueen toimivan vastavoimana yhteiskunnan nykyiselle kurjistavalle politiikalle.

– Ympäristö, koulutus ja tasa-arvo ovat minulle politiikassa tärkeitä teemoja, Jaatinen toteaa.

Nykyään Jaatinen toimii kahvilayrittäjänä Tampereen keskustassa.

– Olen valmistunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä liikunnan yhteiskuntatieteistä että opettajapuolelta. Olin pitkään töissä opettajana. Opiskelin myös vuoden verran Englannissa kansainvälistä politiikkaa Kentin yliopistossa, Jaatinen kertoo.

Jaatinen kuvaa itseään aktiiviseksi ihmiseksi. Hän viihtyy liikunnan parissa ja luonnossa. Hän on myös esiintynyt erilaisissa teatterituotannoissa ja hänellä on oma bändi.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Tarja Ojanen

Jani Moisio liittyi SDP:hen: ”Ei ole hyvää mainosta, että valtionvarainministeri esiintyy sakset kädessä”

Jo 12 vuotta sitten politiikkaan mukaan lähtenyt tamperelainen Jani Moisio on liittynyt SDP:hen. Lähtö perussuomalaisista oli pitkän kypsyttelyn tulos – Moisio kertoo pohtineensa puolueen vaihtoa jo kuuden-seitsemän vuoden ajan. Politiikkaan hänet sai alun perin mukaan tarve tehdä yhteiskunnan eteen muutakin kuin äänestää.

– Tuolloin en ollut poliittisesti sitoutunut vielä mihinkään, vaan karsin puolueita pois ja pohdin, minne menisin ehdolle. Lähtöä politiikkaan säväytti Kreikan tukipaketti – ajattelin, että minun täytyy edes yrittää tehdä jotain. Laskiessani vaihtoehtoja pois jäljelle jäi perussuomalaiset, ja silloin liityin puolueeseen, Moisio kertoo.

Moision poliittinen ura eteni vauhdilla: kuntavaaleissa hän saavutti heti varavaltuutetun paikan. Lisäksi hän sai silloisen Tampereen Aterian, nykyisen Pirkanmaan Voimian puheenjohtajuuden ja toimi sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Koska en aikaisemmin ollut ollut politiikassa mukana, puheenjohtajuus oli hyvä oppi. Sotelassa olin aina päätöksissä mukana, kerroin mielipiteeni ja pyrin ohjailemaan asioita, Moisio kertoo.

Seuraavalla kaudella perussuomalaisten valtuustopaikat putosivat Tampereella neljään, mutta tuolloinkin Moisio keräsi ääniä riittävästi neljännen varavaltuutetun paikkaan.

– Tuolloin olin aina tarvittaessa mukana valtuuston kokouksissa ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen. Tällä hetkellä olen koulutus- ja peruspalvelulautakunnassa, Moisio toteaa.

Työntekijöiden asiat sydäntä lähellä

Nyt Jani Moision nimi löytyy sosialidemokraattien aluevaaliehdokasluettelosta, ja hän toivoo sen päätyvän myös kuntavaaliehdokasluetteloon. Hän työskentelee itse Tampereen Tilapalveluilla ilmastointiasentajana.

– Odotan demareissa toimimiselta kuntalaisten asioiden hoitoa. Toki työntekijöiden asiat ovat sydäntäni lähellä, koska olen itse työpaikkani pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Olen myös ollut mukana, kun liikelaitoksia alettiin yhtiöittää. Olin mukana varmistamassa, että silloiset työehdot saatiin pysymään. Meidän yhtiömme, silloinen Tilakeskus, oli ensimmäinen yhtiöitettävä. Saimme neuvoteltua, että vanhoilla työntekijöillä, ehdoilla, eduilla ja työsopimuksilla jatkettiin, Moisio kuvailee.

Työntekijöiden asioiden lisäksi Moisiota kiinnostaa se, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat kaikille saatavilla kohtuuhintaan haja-asutusalueillakin. Lisäksi lasten ja nuorten asiat ovat neljä lasta aikuiseksi kasvattaneelle miehelle tärkeitä.

Kiky ja lomarahojen leikkaukset vaikuttivat siirtymiseen

Moisio kuvailee, että perussuomalaisissa toimiessaan puolueessa oli sellaista toimintaa, joka ei ollut aivan käsitettävissä.

– Sipilän hallituksen aikaan, kun kiky ja lomarahojen leikkaukset tulivat, aloin miettiä, että ehkä en ole oikeassa porukassa. Politiikka ei kuitenkaan ole pikamatka. Nyt uudelleen tullut leikkauspolitiikka perussuomalaisten mentyä hallitukseen on sellaista, jota ei voi maalaisjärjelläkään käsittää. Tehdään päätöksiä siitä, miten saadaan näennäisesti säästettyä. Ei myöskään ole kovin hyvää mainosta, että valtionvarainministeri esiintyy saksien ja leikkuulautojen kanssa julkisesti, Moisio toteaa.

Ihmisenä Moisio kertoo olevansa nopeasti asioihin kantaa ottava ja nopea reagoija. Vapaa-aikanaan hän harrastaa enduron ajoa ja jääkiekkoa. Lisäksi hän pitää maaseudun rauhassa asumisesta, vaikka Tampereen alueella ollaankin.

Teksti: Milla Zuev

Valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Sofia Julin: ”Haluan jatkaa työtäni tamperelaisten eteen”

– Varapuheenjohtajuus kiinnosti minua, koska haluan olla ryhmässä aktiivinen, koota ihmisiä yhteen ja luoda yhteistyötä eri puolueiden välille. Tampereen vahvuus on aina ollut yhteistyön tekeminen. Koen, että varapuheenjohtajana pääsen edistämään yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, kommentoi 26 vuotta kesällä täyttänyt Sofia Julin kesäkuista valintaansa Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Nuorten ja opiskelijoiden näkökulman esiin nostaminen varapuheenjohtajana on Julinille tärkeää – ja niin on myös tasa-arvonäkökulma. Tällä hetkellä Tampereella johto on miesvoittoista – niin pormestari kuin lähes kaikki apulaispormestaritkin ovat miehiä. Siksi Julinin mielestä on hyvä, että ryhmien johdossa on myös naisia.

Julin tekee tiivistä yhteistyötä muun puheenjohtajiston, eli Atanas Aleksovskin ja 1. varapuheenjohtajan Kirsi Kaivosen kanssa. Lisäksi, kun talousarviota valmistellaan, hän pyrkii saamaan omat terveisensä näkyviin. Varapuheenjohtajuus hyödyttää häntä politiikassa monella tavalla.

– Minulle on aina ollut tärkeää yrittää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Omankin ryhmän sisälle mahtuu paljon eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Voin pyrkiä tuomaan ihmisiä yhteen puolueen sisällä ja miettiä, miten yhdessä ryhmänä voimme edistää meille tärkeitä asioita. Toisaalta tärkeää on yhteistyö muiden puolueiden kanssa – kaikki me toimimme Tampereen eteen. Tampereen menestys on aina perustunut siihen, että teemme paljon yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Työ opettaa erilaisten ihmisten näkemysten huomioimista, kompromissikykyä ja sovittelevana osapuolena olemista, Julin kuvailee.

Aikaa kuntapolitiikalle

Myös kansanedustajan työstä ja jopa puolustusministerin salkusta haaveillut, hallintotieteitä pääaineenaan kunta- ja aluejohtaminen opiskeleva Julin haluaa nyt antaa aikaansa juuri kuntapolitiikalle Tampereella. Lisäksi hän haaveilee saavansa asiantuntijatason työpaikan Tampereelta – alempi korkeakoulututkinto on jo takataskussa ja maisterivaihe meneillään.

– Olen tehnyt päätöksen, että haluan rakentaa elämääni tänne Tampereelle, sillä täällä minulla on koti ja sydän. Politiikassa haluan edistää itselleni tärkeitä asioita. Ensi keväänä on jälleen kuntavaalit, joissa toki olen ehdolla. Toivon, että saan jatkaa valtuutettuna. On hienoa, että olen saanut olla tässä asemassa viimeiset neljä vuotta, mutta aika menee nopeasti ja politiikassa asiat tapahtuvat hitaasti. Haluan jatkaa työtäni tamperelaisten eteen, Julin toteaa.

Erityisesti yksinasuviin, opiskelijoihin ja koulutukseen liittyvät teemat ovat niitä, joita Julin haluaa Tampereella kuntapolitiikassa edistää.

– Haluan rakentaa rakasta kotikaupunkiani ja synnyinkaupunkiani. Omat tulevaisuuden toiveeni ja haaveeni liittyvät pitkälti Tampereeseen, Julin jatkaa.

Vastavoima hallituksen politiikalle

13-vuotiaana Tampereen nuorisovaltuustoon mukaan lähtenyt, myös Lukiolaisten liitossa vaikuttanut ja vaaleissa 18-vuotiaasta saakka ehdolla ollut Julin haluaa, että Tampereella tehdään sellaista politiikkaa, joka toimii vastavoimana maan hallituksen harjoittamalle politiikalle.

– Valtakunnan tasolla Suomea viedään jatkuvasti vastakkaiseen suuntaan kuin itse toivoisin. Suurilla kaupungeilla on kuitenkin melko paljon valtaa ja vastuuta kaupungin kehittämisessä kaupunkilaisten näköiseksi. Tampereellakin on viime vuosina tehty isoja päätöksiä, ja niin tullaan tekemään tulevaisuudessakin.

Julin toivoo, että Tampereella panostetaan oikeasti koulutukseen ja pidetään nuorista huolta – sekä kaikki ihmiset mukana.

– Tehdään me täällä politiikkaa, joka ei lisää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä, mitä maan hallitus juuri tällä hetkellä tekee, Julin päättää.

Valtuustoaloite erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa

Tampereen Vesi Oy:n tulee lopettaa vedenotto Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.

Kuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen Life revives -hankeesta 2023

Ympäristöministeriön tilauksesta 2020 on valmistunut tutkimusraportti jokihelmisimpukan nykytilasta ja lajin suojelemiseksi tarvittavista toimista Suomessa. Raportissa todetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Pinsiön-Matalusjoen kärsivän Tampereen kaupungin pohjavedenotosta Pinsiönharjusta. Tutkimuksen mukaan joen suojeluarvo on tiukka.

Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kuntien liittymäkohdassa sijaitseva Pinsiönlähde kokoaa vetensä lähteen pohjoispuolelta Pinsiönkankaan pohjavesialueelta. Pinsiön-Matalusjoen Natura
2000-alue (FI0356004) sijoittuu Nokian ja Ylöjärven kuntien rajan jakamalle lähdealueelle.

Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen (EN) jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) ja alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen (Salmo trutta trutta). Purotaimen toimii toukkavaiheessa raakun väli-isäntänä ja myös sen suojeleminen on välttämätöntä raakun säilymiselle (Suomen lajien uhanalaisuus 2019).

Raakku on luonnonsuojelulain 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava sekä 49 §:n mukainen luontodirektiivissa mainittu laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Purotaimen on Euroopan unionin luontodirektiivissä erityissuojeltava eliölaji.

Raakku on Euroopan Unionin erityissuojeltu laji, jonka suojelua koskevat asiakirjat ovat alla lueteltu:
Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521)
EU:n luontodirektiivin II-liite
EU:n luontodirektiivin V-liite
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)

Tampereen Veden pohjavedenotto heikentää merkittävästi raakun elinympäristön Pinsiön-Matalusjoen tilaa. Vedenotto on EU:n luontodirektiivin suojelumääräysten vastaista ja muodostaa todellisen riskin raakun ja purotaimenen elinympäristölle ja lajien säilymiselle. Raakkua pidetään jokiekosysteemin avainlajina ja huippuindikaattorina elinympäristönsä vaativuuden ja elinkiertoon liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi (Oulasvirta 2006). Raakku puhdistaa vettä jopa 50 litraa päivässä.

Raakun ja purotaimenen elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, runsas, virtaava ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella. Hiesu, liete ja muu kiintoaines ovat haitallisia lajien elinympäristölle. Raakku elää ensimmäisen elinvuotensa toukkavaiheessa purotaimenen kiduksissa niin sanottuna glokidiona ja näin purotaimen toimii toukan väli-isäntänä.

Etelä-Suomen luonnonvaraiset lohikalakannat ovat taantuneet ja uhanalaistuneet hälyttävästi kutujokien patoamisen, voimaloiden rakentamisen, ruoppausten ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Pinsiön-Matalusjoessa elää vielä vähäinen, luontaista kantaa oleva ja lisääntymiskykyinen purotaimenpopulaatio.

Pinsiön-Matalusjoen raakun ja purotaimenen tilaa ja lisääntymistä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Joen raakkukanta on romahtanut vuonna 1999 havaitusta 26 000 yksilöstä vuonna 2013 havaittuun 6 200 yksilöön. Käytännössä Pinsiön-Matalusjoen raakkukanta ei ole lisääntynyt yli 20 vuoteen satunnaista lisääntymistä lukuun ottamatta. (Oulasvirta ym. 2013) Pinsiön-Matalusjoella raakun suojelutaso ei näin ollen ole suotuisa. Tampereen Veden pohjavedenotto aiheuttaa Pinsiön-Matalusjoen virtaaman vaihtelua. Erityisesti kesäisin lämpiminä jaksoina joen veden määrän vaihdellessa vesi lämpenee liian lämpimäksi raakulle ja purotaimenelle. Pahimmillaan haihtuminen aiheuttaa joen kriittistä veden vähyyttä ja jopa kuivumista, jota on jo koettu 2010- ja 2020-lukujen helteisimpinä kesinä. Talvisin veden ollessa vähäistä joki jäätyy pohjaa myöten. Raakun suojelutason palauttaminen suotuisaksi vaatii aktiivisia toimenpiteitä lajin elinympäristön laadun parantamiseksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2017).

”Pinsiössä ikänsä asunut muistelee, kuinka 1970-luvulla joki oli lähteeltä 2 m leveä, runsas, kirkas, kylmä ja siinä näkyi purotaimenia, jotka katosivat tilan kohdalla 2 vuotta Tampereen vedenoton alettua. Hän kertoi, että nyt kuivempina aikoina tilan kohdalla vesi monesti seisoo erittäin matalana ja joki on kesällä vesikasvien peittämä (Markku Uosukainen, mti, maanviljelijä, metsänomistaja).” Haastattelu 5.9.2024

Pinsiön-Matalusjoelle toteutettiin vuosina 2016-2017 Jyväskylän yliopiston, Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven toimesta Kolmen helmen joet -hanke. Hankkeessa kartoitettiin jokihelmisimpukan ja purotaimenen nykytilanne, lajien säilymiseen kohdistuvat uhat ja riskit, sekä tehtiin ympäristövirtaamaselvitys. Hankkeessa tuotettiin Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven alueilla virtaavalle joelle kunnostussuunnitelma. Uusimpia joen veden tilaa ja uhanalaisten lajien nykytilaa koskevia selvityksiä ja eliölajeihin kohdistuvien riskikartoitusten tuloksia ei ole käytetty Tampereen Veden pohjavedenoton vaikutusten arvioinnin pohjana.

Raakku ja purotaimen ovat säilyneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen. Molempien lajien elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, viileä ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella.

Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmassa on seuraavat tavoitteet, jotka asettavat myös selkeät suuntaviivat raakun suojelulle:
1. Kaupunkiluonto on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa.
2. Uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu.
3. Ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia.
4. Vesistöjen ja pienvesien tila on hyvä ja niiden eliöstö monimuotoista ja elinvoimaista.
5. Haitallisten vieraslajien torjunta on tehokasta ja toimivaa.
6. Asukkaat ja yhteisöt tuntevat lähiluontonsa arvot ja haluavat toimia niiden hyväksi.

Pinsiönlähteen pohjavedenotto ei vastaa nykypäivän ympäristönsuojelun vaatimuksia. Vedenottolupa myönnettiin vuonna 1969, jolloin ympäristölainsäädäntö ja ympäristövaikutusten arviointi olivat vielä kehittymättömiä. Raakun tai vaelluskalojen elinympäristöä ei huomioitu riittävästi lupaehtoja määriteltäessä, vaikka raakku oli suojeltu jo vuonna 1954. Pinsiönlähteen vedenotto oli alun perin tarkoitettu lähinnä väliaikaiseksi ratkaisuksi kasvavaan vedentarpeeseen, kun pintaveden laatu oli nykyistä heikompaa suurempien teollisuuden jätevesimäärien ja huonompien puhdistusmenetelmien vuoksi.

Tampereen kaupungin Pinsiönlähteen pohjavedenotto on kiistattomasti tuhoisaa erittäin uhanalaiselle eliölajille ja elinympäristölle. Kaupungin ja Tampereen Vesi Oy:n tulee turvata veden huoltovarmuus, mutta korvaavaa vedenottoa on kartoitettava, sillä alueen hauras ekosysteemi ei pohjavedenottoa nykyisellään kestä.

Esitän samalla, että Tampereen Vesi Oy lopettaa vedenoton Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Saana Kuusipalo,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 16.9.2024

Lähestyvät vaalit innostivat Atanas Aleksovskia puheenjohtajaksi

Kun Pekka Salmi kesäkuussa päätti tehtävänsä Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, astui hänen kenkiinsä pitkän linjan demarivaikuttaja Atanas Aleksovski. Aleksovski kertoo saaneensa usealta taholta pyyntöjä tarttua puheenjohtajan toimeen. Hänellä on tehtävästä myös aikaisempaa kokemusta.

– On mukavaa, kun kuntalaisilta ja ryhmän jäseniltä on tullut luottamusta. Toki olen haastavan tilanteen edessä, kun puheenjohtaja-aikanani tehdään vaalityö kuntavaaleissa – ja erityisesti innostuinkin siitä, että saan antaa työpanokseni haastavassa tilanteessa. Kaupunginhallituksessa en juuri nyt ole, vaan kohdistan työpanokseni tärkeimpiin tehtäviin, Aleksovski kuvaa.

SDP:n valtuustoryhmällä on Aleksovskin mukaan hyvä ryhmähenki, ja yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa toimii hyvin.

– Mielelläni palasin takaisin näihin tehtäviin, Aleksovski sanoo.

Demarit taas ykkösryhmäksi

Aleksovskilla on vaalivuoden suhteen selkeät tavoitteet. Hän haluaa demareista jälleen Tampereen ykkösryhmän.

– Minulla on paljon annettavaa kaupungille – neuvottelutaitoja ja pitkä poliittinen ura. Minun on helppo hahmottaa, mistä tehtävässä on kyse, eikä mitään uutta varsinaisesti tarvitse opetella. Kaikkien osaamista on helppo hyödyntää keskustelujen kautta, Aleksovski sanoo.

Aleksovski on ollut politiikassa mukana noin 20 vuotta.

Itse puheenjohtajuus tarkoittaa Aleksovskin mukaan perinteistä ryhmäjohtamista, neuvotteluita muiden valtuustoryhmien kanssa ja työskentelyä kaupunginhallituksen kanssa. Lisäksi hän valmistelee kaupunginvaltuuston kokoukset. Aleksovski on myös kunnallisjärjestön hallituksessa ja vaalityöryhmässä mukana.

– Vaalityötä täytyy tehdä yhdessä kunnallisjärjestölle ja puolueelle. Tässä on kyse siitä, minkälaista politiikkaa tehdään. Edistämme tavoitteidemme toteutumista, näymme paljon kentällä ja tapahtumissa ja puhumme paljon ihmisten kanssa, Aleksovski kertoo.

– Menemme vaaleihin voittamaan ne, ja siihen tarvitaan kaikkia. Puheenjohtaja on kuin orkesterinjohtaja, ja orkesteria pitää johtaa niin hyvin, että se soi kuntalaisille asti. Olen todella iloinen ja yllättynyt, että vastaanottoni on ollut todella hyvää, Aleksovski lisää.

Avointa keskusteluja – erilaiset mielipiteet hyväksytään

Puheenjohtajana Aleksovski tavoittelee vapaata keskustelua yhteisten tavoitteiden läpiviemiseksi.

– Annan paljon tilaa keskustelulle. Valtuustoryhmä hakee linjaukset ja valmistautuu neuvotteluihin. Uskon, että keskustelun kautta löytyy aina paras vaihtoehto ja sellainen ratkaisu, johon kaikki pystyvät myöntymään. Politiikassa tehdään myös kompromisseja, sillä tuskin kukaan pärjää politiikassa yksin, Aleksovski toteaa.

Kuntalaisille Aleksovski haluaa vakuuttaa olevansa jatkossakin sanansa pitävä, avoin ja helposti lähestyttävä mies.

– Teemme, mitä lupaamme, ja yritämme parhaamme. SDP on edelleen varteenotettava puolue ja ryhmä, joka vaikeissa tilanteissa pystyy hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös kutsua kaikki mukaan vaalityöhön, ja kiittää kaikkia, jotka tähän mennessä ovat tehneet ja tulevaisuudessa tulevat tekemään työtä SDP:n hyväksi, Aleksovski päättää.

Pysäköintiä ja liikennettä siirrettävä enemmän maan alle, jotta katukuvassa mahdollistetaan enemmän tilaa puistoille ja asuin- sekä toimistorakennuksille

Kokouksessa suurimman mielenkiinnon etukäteen herätti pykälä, jossa päätettiin apulaispormestari Ilkka Sasin luottamuksesta. Kokouksessa käsiteltiin lisäksi mm. Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakennuksen ostamista sekä P-Hämpin maanalaisen pysäköintilaitoksen laajennusosaa.

Valtuusto päätti ostaa Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakennuksen.

Eniten keskustelua kokouksessa herättikin P-Hämpin laajennusosa ja siihen liittyen pysäköintiratkaisut kaupungissa. Valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että on hyvä asia, että saamme asemanseutua kehitettyä. Tämä on suunnitelmallinen osa siihen, miten kaupunki vie pysäköintiä maan alle. Apulaispormestari Ilkka Porttikivi kommentoi, että tämähän ei ole mikään pelkkä pysäköintiratkaisu vaan pitkän ajan tavoite saada liikennettä ohjattua maan alle. Valtuutettu Atanas Aleksovski kommentoi, että tällä hetkellä keskustassa on tarjolla paljon enemmän pysäköintipaikkoja erilaisten pysäköintiratkaisujen kautta, kuin aikoinaan kadunvarsipysäköinnin myötä Hämeenkadulla oli. Laajennusosan myötä kaavassa ollaan saamassa alueelle ns. kuntalaisten olohuone, iso viihtyisä puistoalue. Valtuutettu Lyly nosti esille toisessa puheenvuorossaan sen, että tämä ratkaisu mahdollistaa sekä asuin- ja toimistorakennusten rakentamisen alueelle, kun pysäköintitilaa siirtyy maan alle. Valtuutettu Mahmoud Machaal otti keskustelussa esille, että keskusta-alueella tilaa on tarjolla hyvin rajallisesti, sillä kaupungin keskusta-alue sijaitsee kahden järven välissä, joten kaupunkitilaratkaisut ovat tärkeää huomioida myös tätä silmällä pitäen. Valtuusto päätti P-Hämpin maanalaisen pysäköintilaitoksen laajennusosasta pohjaesityksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuutettu Saana Kuusipalo jätti valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa.

Valtuusto päätti kokouksessa apulaispormestari Ilkka Sasin (kok.) erottamisesta. Hänen tilalleen apulaispormestariksi nimettiin Jouni Markkanen (kok.).

Saana Kuusipalon tie Tampereen kaupunginvaltuutetuksi

Saana Kuusipalo, 28, oli pitkään Tampereen kaupungin varavaltuutettuna, kunnes hän syntymäpäivänään 10. kesäkuuta nousi varsinaiseksi valtuutetuksi. Nousun taustalla oli Sanna Marinin paikkakunnanvaihdos sekä Pekka Salmen nousu Tampereen kaupungin elinvoimajohtajaksi. Jo varavaltuutettuna Kuusipalo oli hyvin aktiivinen toimija ja jätti esimerkiksi useita valtuustoaloitteita.

Kuusipalo kokee valtuutetuksi nousun helpottavan yhteiskunnallisen työn tekemistä.

– Valtuutettuna oleminen on tuntunut hyvältä. Varavaltuutetut saavat yleensä tiedon kokoukseen pääsemisestä lyhyellä varoitusajalla, ja silti kokouksiin täytyy valmistautua huolellisesti esimerkiksi, jos haluaa jättää aloitteita. Työtä helpottaa se, että tietää pääsevänsä kokoukseen – omia puheenvuoroja ja aloitteita on näin helpompi suunnitella, Kuusipalo summaa.

Valtuustoaloite jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi

Kuusipalo jättää tänään maanantaina 16. syyskuuta valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa.

– Tällä hetkellä Tampereen Vesi oy pumppaa vettä Pinsiönlähteestä, ja se vaikuttaa lähialueen jokien vedenkorkeuksiin. Tämän vuoksi jokihelmisimpukan lisääntyminen on estynyt yli 20 vuotta, ja sen kanta on pienentynyt merkittävästi. Esitän, että Tampereen Vesi oy lopettaa pumppauksen tuolta alueelta kokonaan, Kuusipalo kertoo.

”Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalana olevan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.”, aloitteessa todetaan.

Lisäksi aloitteessa vedotaan Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman tavoitteisiin, jotka Kuusipalon mukaan asettavat myös suuntaviivat jokihelmisimpukan suojelulle. Tavoitteiden mukaan kaupunkiluonnon tulee olla monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa, uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattava, ekologisten verkostojen on oltava toimivia ja kattavia, vesistöjen ja pienvesien tilan on oltava hyvä ja niiden eliöstön monimuotoista ja elinvoimaista, haitallisia vieraslajeja tulee torjua tehokkaasti ja toimivasti ja asukkaiden ja yhteisöjen on tunnettava lähiluontonsa arvot ja haluttava toimia niiden hyväksi.

Jäsenenä myös työllisyysjaostossa

Kuusipalo on jäsenenä myös elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostossa, joka aloitti toimintansa 12. elokuuta. Työllisyysjaosto tulee vastaamaan työvoimapalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella tulevan vuoden alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että Tampereen kaupunki järjestää ensi vuoden alusta lähtien lakisääteiset työllisyyspalvelut työllisyysalueen kaikkiin kuntiin.

Uudistuksen tarkoituksena on rakentaa lähipalvelukokonaisuus, joka tuo palvelut lähemmäs asiakkaita.

Käyttöön ollaan ottamassa myös uusi rahoitusmalli, minkä on tarkoitus toimia kunnille kannustimena työllisyydenhoitoon, koska kuntien työttömyysturvamenojen osuus tulee kasvamaan ja työllisyyskehityksellä tulee olemaan suurempi vaikutus kuntien rahoitusasemaan.

Kuusipalon nykyinen kausi Tampereen kaupunginvaltuutettuna kestää vuoden 2025 vaalien tuloksen selviämiseen saakka. Itse Kuusipalo aikoo olla ehdolla niin kunta- kuin aluevaaleissakin.

– Lähihoitajataustaisena minua kiinnostavat myös hyvinvointialueen asiat todella paljon, Kuusipalo päättää.

Aikamme äly ja älyttömyys – SDP Tampere oli mukana Työväenkirjallisuuden päivässä

Mitä ”äly” merkitsee nykymaailmassa? Äly tarkoittaa paitsi viisaita ongelmanratkaisutaitoja, myös ihmissuhdetaitoja ja empatiaa. Kaoottisessa maailmantilanteessa tälle inhimilliselle ominaisuudelle olisi tänä päivänä käyttöä.

Työväenkirjallisuuden päivää, tamperelaista ilmaista, yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen ja yhteiskunnallisiin teemoihin keskittyvää kirjallisuustapahtumaa vietettiin Työväenmuseo Werstaalla jälleen lauantaina 7. syyskuuta. Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen kertookin päivän teeman, älyn, syntyneen juuri ”älyttömän” maailmantilanteen ympärille.

– Halusimme tuoda älyn tapahtuman keskiöön – mitä äly voisi tarkoittaa? Teema laajentui sivistykseen ja viisauteen verrattuna markkinaehtoiseen nopeasyklisyyteen ja älyttömään maailmaan. Myös tekoäly oli teema, josta halusimme keskustella, Lahtinen kertoo.

Työväenkirjallisuuden päivässä esiteltiin yhteiskunnallista kirjallisuutta luentojen ja paneelikeskustelujen muodossa, niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Uutta kirjaansa Sivistyksen asianajaja (Into, 2024) oli esittelemässä pitkän linjan kansanedustaja ja pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä toiminut Jukka Gustafsson. Lasse Lehtinen, joka niin ikään toimi pitkään SDP:n kansanedustajana, suuntasi esitelmässään katseen Suomen ja Venäjän suhteisiin ja peilasi oivaltavasti historiaa nykyaikaan.

Sivistyksen asialla

Gustafssonin teos sai alkunsa työtovereiden toiveesta, että hän kirjoittaisi kirjan kokemuksistaan ”sivistyksen asianajajana.” Hänellä olikin jo valmiiksi taltioituna paljon muistoja ajaltaan eduskunnassa ja sivistysvaliokunnan jäsenenä. Kirjassa käydään laajasti läpi sivistystä ja sivistyspolitiikkaa – ja sitä, miten sivistyksen puute näkyy nykypäivänä lähes kaikissa yhteiskunnan rakenteissa.

Jukka Gustafsson toimi pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä eduskunnassa.

Gustafssonin toiveena on, että teos palauttaisi lukijalleen uskon demokratiaan ja sivistykseen aikana, jolloin yhteiskunnan olot ovat heikot, ja jota myös leimaa sota Euroopassa. Juuri nyt sivistykseen tulisi Gustafssonin mukaan panostaa erityisen paljon. Teoksessa käydään oivaltavasti läpi yhteiskunnan moraalista ja kulttuurista tilaa.

Gustafsson kertoo filosofien ja kirjailijoiden olleen itselleen parhaita työnohjaajia koko uransa ajan. Hän kertoo olevansa onnellinen siitä, että päätyi kirjoittamaan juuri sivistyksestä, sillä nykymaailmassa se tunnutaan kiertävän usein kaukaa. Esimerkiksi hän käy kirjassaan läpi koulutusjärjestelmän uudistuksia viimeisten 30 vuoden ajalta. Gustafsson toteaa, että paitsi perustaidot, pitäisi nuorella olla peruskoulun päätyttyä myös hyvä, terve itsetunto ja halu oppia ja kehittyä.

– Nyt on olemassa kahtiajako, joka vaikuttaa jatko-opintoihin, Gustafsson toteaa.

Gustafssonille tärkeä ajatus on, että elämän idea on kasvaminen omaan mittaan ja itsensä antaminen tarkoituksiin, jotka ylittävät yksilöllisen onnen rajat.

Lasse Lehtinen pohti tutkimuksen ja tietokirjallisuuden suomettumista

Lasse Lehtinen on pitkän linjan demaripoliitikko ja historiantutkija.

Yhdentoista vuoden ajan Suomen eduskunnassa toiminut Lasse Lehtinen pohti puheessaan Suomen ja Venäjän suhteita peilaten historiaa nykypäivään sekä sitä, millä tavalla suhteet itänaapuriimme ovat Suomessa vaikuttaneet tutkimuksen ja tietokirjallisuuden tekemiseen.

– Älyn käytöstähän on kysymys silloin, kun tutkimusta tehdään. Jos tutkimuksella on pidäkkeitä, poliittisia tai lainsäädännöllisiä, niin silloin äly ei koko kapasiteetissaan pysty tutkimusta tekemään. Tämä saattaa riittää tutkijalle, varsinkin jos tutkija on rajannut aiheensa, mutta älyä pitäisi saada vapaasti käyttää, Lehtinen toteaa.

– Menneisyyttä ei pidä haudata, vaan pitää mieluummin avata sellaiset tunkiot, jotka saattavat vähän tuoksahtaa, Lehtinen jatkaa.

Suhde Venäjään on Lehtisen mukaan aina jakanut Suomen kansan kahtia. Lehtisen mielestä sortokausilta peräisin olevat termit ”hatut” ja ”myssyt” ovat edelleen tänä päivänä ajankohtaisia. Termeillä viitataan tapaa kohdata Venäjää – vanhasuomalaisten sovinnallista tapaa, myssyjä, sekä nuorsuomalaisten kovempaa suhtautumista, hattuja.

Nykypäivänäkin esimerkiksi Nato-kysymys jakoi kansaa pitkään kahtia. Lopulta kriisin kärjistyessä suurin osa kansasta osoittautui Lehtisen mukaan ”hatuiksi” kannattaessaan Natoon liittymistä, mikä ilmensi jo kovempaa suhdetta itänaapuriimme.

Lehtisen mukaan Neuvostoliitto asetti pitkään Suomelle rajoja niin ulko- kuin sisäpolitiikan tasollakin. Esimerkiksi suuret puolueet kommunisteista kokoomukseen seuloivat joukoistaan Neuvostoliiton ystäviä ja arvostelijoita. Lisäksi vielä vuonna 1974 suomalaista journalismia rajoitettiin Nikolai Pogornyin ”lahjan” toimesta – journalisteille annettiin ohjeeksi edistää Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä, mikä tietenkin rajoitti journalistisen työn tekemistä, eli totuuden kertomista.

– Journalismi on tämän päivän historiankirjoitusta, Lehtinen toteaa.

Lehtisen puheenvuoron järjestelyistä vastasivat seuraavat puolueosastot: Tampereen Sos.dem. Toveriseura, Pispalan Sos.dem. Työväenyhdistys, Tahmelan Työväenyhdistys sekä Tampereen Kirjatyöntekijäin Sos.dem. Kerho.

Ilmaisten kirjallisuustapahtumien tärkeys

Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen pitää erittäin tärkeänä, että ilmaisia kirjallisuustapahtumia on.

– Isoja kirjafestareita on niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Työväenkirjallisuuden päivän nimi on hieman hämäävä, sillä meidän fokuksemme on siinä, että haluamme puhua yhteiskuntaan kiinnittyneestä kirjallisuudesta. On merkittävää, että on olemassa erilaisia kirjallisuustapahtumia, Lahtinen päättää.