Jokainen yksilö on arvokas, jokainen ääni on arvokas

Mahmoud Machaal, 59, muistuttaa meitä päivänselvästä asiasta: äänestäminen on tärkeää, koska yhdellä äänellä voi olla se ratkaiseva merkitys.

Demokratian peruspilari on, että saa äänestää, se on etuoikeus. Ja kun voi ilmaista oman mielipiteensä, se antaa itselle myös voimaa. Voi ylpeästi sanoa, että olen äänestänyt tämän asian puolesta, sanoo Machaal.

Maailma muuttuu ja olemme jatkuvan muutoksen edessä. Machaal haluaa olla rakentamassa tuleville sukupolville kaupunkia, jossa on turvallista elää.

Politiikassa tarvitaan tunteita ja perusteluita sille, miten asioista päätetään.

Toivoisin kaikilta ehdokkailta rehellisyyttä. Toivon myös, että ihmiset kunnioittavat toisiaan ja että ehdokkaat kunnioittavat äänestäjiä.

Poliitikon tai politiikkaan pyrkivän ei pidä puhua vain kauniita sanoja ja antaa lupauksia, vaan mukana on oltava myös realismia.

Machaal on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja toimii Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtajana.

Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Ihminen voi haaveilla ja hänen pitäisi haaveilla, ihmisellä pitäisi olla visioita.

Machaalin silmään Tampere on kaunis kaupunki, josta hänellä on omat visionsa.

Tampere kukoistaa, täällä voi tehdä työtä, meillä on järvet ja kauniit maisemat, ympärillä on paljon luontoa. Tampere on sellainen kaupunki, josta voi olla ylpeä.

Tampereella on edellytyksiä nousta kansainväliseksi kaupungiksi.

En koskaan muuttaisi toiseen kaupunkiin. Helsingissä on kiva käydä, mutta en halua asua siellä. Olen juurtunut Tampereelle. Tämä on äärimmäisen upea kaupunki, olen ylpeä Tampereesta.

Hän on seurannut kaupungin kehitystä 30 vuoden ajan ja huomannut kuinka paljon tamperelaisissa on kykyä rakentaa tulevaisuutta.

Machaal toivoo, että kaupungin keskusta olisi hyvä muuttaa elävämmäksi. Hän haluaa kannustaa myös yrittäjyyteen.

Tarjolla voisi olla pientä syötävää ja juotavaa ja elävää toimintaa ympäri vuoden.

Olisi hienoa, jos olisi sellainen kiva keskusta, minne voi kokoontua. Voisi istuskella ja lapset voisivat leikkiä.

Luonto on lähellä hänen sydäntään.

Jos väsyttää tai haluan miettiä ja rentoutua, lähden luontoon. En laita musiikkia korville.

Haluan kuulla luonnon ääniä; mitä puut puhuvat, miltä järvi kuulostaa, mitä linnut laulavat.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Machaal on toiminut aiemmin varhaisnuorten vapaaehtoisena jalkapallovalmentajana.

Nyt he ovat nyt aikuisia. On hienoa nähdä, että he ovat kasvaneet aikuisiksi ja pärjänneet elämässään. He tervehtivät iloisesti aina kun nähdään. Se on iso ilo, ikään kuin perheeni olisi suurentunut.

Kouluille on taattava riittävät resurssit.

On oltava sellainen koulumaailma, jossa niin lapset kuin henkilökuntakin voivat työskennellä ilman pelkoa. Kaupungissa on oltava nollatoleranssi kiusaamiselle, rasismille ja syrjäytymiselle.

Meitä yhdistää se, että kunnioitamme toisiamme ja haluamme elää sovussa.

Libanonissa syntynyt Machaal on asunut Tampereella lähes 33 vuotta. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja.

Suomi on kotimaani ja Tampere on kaupunkini. Toivon, että täällä olisi hyvä me-henki, ja että Tampere näyttäisi hyvää esimerkkiä maailmalla. Kaupunkiin mahtuu hyvin elämään sovussa erilaisia ihmisiä ja eri uskontoja.

Kaikille tamperelaisille on turvattava hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös ikäihmisten ja vammaisten sekä heidän omaistensa tarpeisiin on syytä kiinnittää huomiota.

Machaal haluaa edelleen muistuttaa kaikkia äänestämisen merkittävyydestä.

On äärimmäisen tärkeätä, että ihmiset lähtevät äänestämään. Äänestäjä päättää siitä, kuka päättää sinun ja perheesi asioista seuraavalla valtuustokaudella. Jokainen ääni on tärkeä.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Valtuustoaloite lyhennetyn työajan kokeilusta Tampereen kaupungissa

Sosiologian professori Paavo Seppäsen 1960-luvun lopussa esittämän ajatuksen mukaan tuottavan organisaation tulisi toimia kahdeksan tunnin sijaan 12 tuntia päivässä, ja tämä aika jaettaisiin kahteen kuusituntiseen työvuoroon. Mallin nimeksi tuli 6+6.

Suomessa kokeiltiin lyhyempää työaikaa vuosina 1996-1999. Euroopan sosiaalirahaston pilottiprojekti ” Flexibility through 6-hour shifts ” eli ”Joustavuutta kuusituntisten työvuorojen avulla” testasi 6+6- mallia kuntatasolla Espoossa, Jyväskylässä ja Naantalissa. Hanke laajeni useisiin muihin kuntiin työministeriön omana projektina. Sitä rahoitettiin osittain työllistämistuella. Kaikkiaan 20 kuntaa osallistui työaikakokeiluun. Yhteensä 1 320 työntekijää lyhensi työviikkonsa keston 30 tuntiin. Samalla 580 uutta työntekijää palkattiin paikkaamaan syntynyttä työvoiman tarvetta. Kokeilun myötä useat työntekijät saivat työtä. Mukana oli myös 12 yksityistä yritystä. Niissä työskenteli yhteensä 200 henkilöä, joista 40 oli saanut työajan lyhentämisestä johtuen työpaikan ja sen lisäksi 15 henkilön irtisanomisesta oli voitu luopua. Jotkut yritykset maksoivat kuuden tunnin vuoroa tekeville työntekijöille saman kahdeksan tunnin palkan kuin aiemmin, jotkut taas sopivat maksavansa palkan seitsemältä tunnilta. Kokeiluun osallistuneen Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH-Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia. Kokeilussa työhyvinvoinnin havaittiin parantuneen.

Työelämätutkija ja Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Timo Anttila seurasi kokeilua ja sen tuloksia ja teki niistä vuonna 2005 julkaistun väitöstutkimuksensa. Anttilan mukaan lyhennettyyn työaikaan johti monta eri vaikutinta: kuntapuolella oli laman ja työttömyyden aikana tarve jakaa töitä ja työllistää, yksityisellä puolella lyhentäminen palveli tuotannon uudelleen organisoimista ja tuottavuuden kasvattamista. Jyväskylän yliopiston

seurantatutkimuksen ja työministeriön seurannan mukaan vakinainen henkilöstö oli tyytyväinen, koska kokeilu mm. paransi työssä jaksamista ja lisäsi vapaa-aikaa sekä mahdollisti työkyvystä huolehtimisen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parani. Lisäksi kuntien asiakkaat olivat tyytyväisiä niissä kokeiluissa, joissa palveluaikoja lisättiin.

Ruotsissa Göteborgissa vanhainkodeissa on kokeiltu 6 tunnin työvuoroja. Lyhyempää työpäivää tekevien hoitajien sairauspoissaolot olivat vain puolet 8 tunnin työpäivää tekeviin verrattuna, ja he olivat työssään tuotteliaampia. Lyhyempi työaika voi nostaa työn tuottavuutta paremman työhyvinvoinnin kautta.

Lyhyempi työviikko on monien työntekijöiden mieleen ja osa työntekijöistä voi neuvotella itselleen lyhyemmän viikon jo nyt. Työmarkkinajärjestö STTK:n teetti muutama vuosi sitten kyselytutkimuksen, jossa 61 prosenttia vastaajista halusi lyhentää työaikaa, jotta työtä voisi jakaa useammille tekijöille. Työajan lyheneminen pidentää vapaa-aikaa, jota voi viettää perheen, ystävien, harrastusten ja vapaaehtoistyön parissa. Siitä olisi siis selkeitä ja suuria hyötyjä. Työajan lyhentämisen voi katsoa myös vahvistavan työllisyyttä ja tuottavuutta. Monissa työpaikoissa pitkän työpäivän tai -viikon aiheuttama fyysinen ja henkinen väsyminen alentaa tuottavuutta työpäivän tai -viikon viimeisillä tunneilla, ja joissain kokeiluissa työajan lyhentäminen on selvästi parantanut tuottavuutta. Työajan lyhentäminen voi tarkoittaa saman työn jakamista useamman ihmisen kesken.

Lyhennetystä työajasta keskusteltaessa tuodaan usein näkökulma, että kukin voi itse valita oman työaikansa. Tulee huomioida, että työehtosopimusten osapuolilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin. Lyhyemmästä työajasta voi periaatteessa sopia vapaasti riippumatta siitä, mitä laki tai sopimukset määrittävät säännölliseksi työajaksi. Työajan lyhentäminen ei edellytä kollektiivista päätöstä, vaan se voi tapahtua myös yksittäisten ihmisten ratkaisujen kautta. Työmarkkinoilla neuvottelutilanne on usein kuitenkin epätasapainoinen eikä yksilöllinen sopiminen ole aina helppoa tai kaikille käytännössä edes mahdollista. Esimerkiksi vuorotyössä normista poikkeavat työajat voivat olla käytännössä hyvin hankalia toteuttaa. Tämä pätee myös Tampereen kaupungin työntekijöihin. Työpaikoilla on kilpailua ja muita lyhyemmän työajan valitseminen voi johtaa siihen, että haluttu työpaikka tai ylennys menee jollekin, joka ei vaadi/pyydä lyhennettyä työaikaa. Kollektiivinen sopiminen työpaikalla lyhyemmästä työajasta voi siksi olla kaikkien työntekijöiden yhteinen etu ja yhdessä sovitulla säännöllisellä työajalla voi siis olla merkitystä.

Työajan lyhentäminen lisää vapaa-aikaa ja parantaa työhyvinvointia, mutta ensimmäinen asia, joka lyhennetyssä työviikossa kiinnostaa työntekijää, on varmaan se, miten se vaikuttaa toimeentuloon. Tämäkin tulee selvittää. Työajan lyhennys on mahdollista, mutta sen hyödyt ja haitat on punnittava.

Tampereen kaupungin tulee tarttua työelämän murrokseen ja panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin kokeilemalla lyhennettyä työaikaa. Kokeilu on hyvä tapa saada tarpeeksi tietoa ja kokemuksia hyödyistä ja haitoista. Työajan lyhentämisen erilaiset vaikutukset eri toimialoilla ja yksiköissä tulee selvittää osana kokeilua. Kokeilu tulee suunnitella yhdessä henkilöstöosaston, työntekijöiden ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kokeilun on oltava riittävän pitkä ja laaja, jotta saadaan riittävästi informaatiota ja kokemuksia lyhyemmän työajan vaikutuksista. Kokeilu tulisi toteuttaa mielellään useassa yksikössä, jotta kokemuksia tulisi riittävästi työajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksista. Kokeilun olisi hyvä koskea kaikkia yksikön työntekijöitä.

Esitän, että Tampereen kaupunki toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilun omissa toimintayksiköissään edellä mainituilla perusteluilla.

 

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tonttivuokrien kohtuullistamisesta ja asunto- ja maapolitiikan linjausten ja käytäntöjen päivittämisestä

Kaupungin nykyinen maa- ja asuntopolitiikka maanvuokrasopimusten uusimisen osalta johtaa siihen, että asumisen hinta nousee kaupunkialueella merkittävästi. Monet iäkkäät ja eläköityvät kaupunkilaiset eivät enää kykene selviytymään kohoavista tontinvuokrista, jotka rasittavat taloyhtiöitä ja omakotitaloja sopimusten uusimisen jälkeen, vaan ovat pakotettuja luopumaan asumisesta kaupungin keskusta- tai omakotialueilla, joissa ovat asuneet vuosia, monesti koko työikänsä. Kaupungin tontinvuokrien hurja hinnannousu aiheuttaa monelle kaupunkilaiselle huomattavia taloudellisia ongelmia. Tampereella tontinvuokrien rajut korotukset ovat puhuttaneet jo pitkään. Tontinvuokrien korotukset ovat koskeneet kaikkia tontteja, joiden sopimukset on uusittu. Korotukset ovat olleet pahimmillaan jopa kymmenkertaisia. Tästä on seurannut useiden taloyhtiöiden valituksia ja oikaisuvaatimuksia, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhojen maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti ollut vuokralaiselle varsin edullinen, koska sitä on korotettu toisinaan vain indeksikorotuksella eikä vuokrataso ole noudattanut esimerkiksi tonttien tai asuntojen myyntihintojen kehitystä. Vanhoissa sopimuksissa vuokrataso on saattanut olla samaa luokkaa kiinteistöveron tason kanssa, joka tuloutuisi kaupungille, jos kyseessä olisi omistustontti. Vuokralainenhan maksaa kiinteistöveroa vain tontilla sijaitsevasta rakennuksesta, mutta ei maapohjasta.

Tampereen kaupunki on määritellyt pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusimista kaupunginhallituksen (KH 8.1.2018) ja kaupunginvaltuuston hyväksymissä Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa. Näissä linjauksissa todetaan, että sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa vastaava kohtuullinen käypä hinta. Erikseen todetaan, että tontin pääoma-arvoon ja edelleen vuokraan vaikuttava rakennusoikeuden määrä perustuu asemakaavan mahdollistamaan rakennusoikeuteen eikä siihen, miten suuri osa tontin rakennusoikeudesta on käytetty.

Helsingin kaupunkialueella on tunnetusti varsin korkeat asumiskustannukset, joiden nousua on viime vuosina pyritty hillitsemään erilaisin toimin, mm. säänneltyä asuntotuotantoa lisäämällä. Tonttien maanvuokrasopimusten uusimista sekä vuokrahinnan määräytymistä käsiteltiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 10.10.2018. Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että ”Kaupungin vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa käyttämä hintataso on sääntelemättömille tonteille lähellä valtion tukemalle säännellylle asuntotuotannolle ARA:n toimesta asetettua hintatasoa ja vuokrasopimuksia uusittaessa käytetyt rakennusoikeuden yksikköhinnat ovat siten hyvin kohtuullisia. Lisäksi maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.

Asuntotonttien sopimuksia uusittaessa Helsingissä ”tonttien laskennallisena pääoma-arvona käytetään aikaisemman käytännön mukaisesti arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Sopimusten nyt ehdotettavien vuokrausperusteiden mukaiset tonttien rakennusoikeuksien arvot ovat siis vähintään noin 40 % kunkin alueen keskimääräisiä rakennusoikeuksien markkina-arvoja alhaisemmat. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa kohtuullisuus korostuu erityisesti siinä, että uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra.

Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Tonttien laskennallisen arvon määrittelyssä käytettävät rakennusoikeuksien arvot ovat siis erittäin kohtuullisia suhteessa arvioitavissa oleviin tonttien käypiin arvoihin.”

Tonttivuokrien määrittämisen apuna käytettiin laskennallisessa pääoma-arvon määrittelyssä sekä Helsingissä että Tampereella ulkopuolista konsulttiyhtiötä (Helsingissä Catella Propertia Oy sekä Realia Management Oy ja Tampereella NewSec), sillä kuntalain mukaan määrittelyssä on käytettävä puolueetonta arvioitsijaa. Tampereella päädyttiin tonttien osalta laskennallisesti korkeampaan pääoma-arvoon, mutta tuotto-odotukset ovat molemmissa kaupungeissa määritelty samalle tasolle, kuntien kiinteistösijoittamisessa monesti käytettyyn 4 %:n tasoon. Tämä johtaa Tampereella Helsinkiä korkeampaan vuokrarasitukseen. Helsingissä vuokraan vaikuttava kerrosala määritettiin käytetystä rakennusoikeudesta, kun Tampereella se määritetään asemakaavaan merkitystä tontin rakennusoikeudesta, vaikka oikeutta ei olisikaan käytetty. Uusien sopimusten osalta Helsingissä korotukset myös porrastettiin tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kun Tampereella korotus tulee voimaan heti. Todellinen tuotto asuntotonttien maanvuokrauksessa on Helsingissä VTT:n selvitykseen perustuen enimmillään vain noin 2,4 %, koska tontin laskennallisena arvona käytetään arvoa, joka on vain noin 60 % käyvästä arvosta, kun se Tampereella lienee lähempänä ilmoitettua 4 %:ia.

Tampereella tonttivuokrat perustuvat vyöhykeperusteiseen hinnoitteluun. Hinnoitteluperusteita tarkastellaan määräajoin yksityisen toimijan (esim. aiemmin mainittu NewSec) tekemällä vertailulla. Aiemmin toteutetussa tarkastelussa on käytetty liian yleisiä perusteita, jolloin samankaltaisten (lähes identtisten) rakennusten tonttivuokrat voivat olla hyvin erilaiset. Yhtenä määräytymisperusteena on käytetty etäisyyttä keskustasta ja toisena esim. etäisyyttä raitiotiestä. Vyöhykkeen sisällä nämä mittarit voivat vaihdella merkittävästikin. Mutta myös lähellä toisiaan olevien tonttien vuokrat voivat Tampereella vaihdella. Esimerkiksi Kalevan kaupunginosassa eräiden lähekkäin sijaitsevien identtisten kerrostalojen tonttivuokrien erot ovat huomattavat. Kyseiset määräytymisperusteet ovat parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavana. Tonttivuokrat eivät läheskään aina perustu myytyjen tonttien vertailuhintoihin (silloin kuin tontteja on myyty vain vähän), vaan heijastelevat esimerkiksi alueelta myytyjen asuntojen hintoja. Tämä peruste on epäluotettava ja liian suhdanneriippuvainen, kun kyseessä ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset.

Tonttivuokran tulee vyöhyketarkastelun sijasta perustua tasapuoliseen korttelikohtaiseen tai tapauskohtaiseen tarkasteluun, jossa tutkittaisiin katselmukseen perustuen, mitä erityiskysymyksiä tulee ottaa huomioon sopimuksen uusimisen yhteydessä, eikä sisältää yleisiä määräytymisperusteita (koska esim. etäisyys järvestä tai keskustasta voi vaihdella vyöhykkeiden sisälläkin merkittävästi). Mitään epärelevantteja tai vaikeasti mitattavia perusteita tontinvuokran määräytymiseen ei tule käyttää.

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen päättyessä ovat vaihtoehtoina joko vuokrasopimuksen uusiminen kaupungin sanelemilla ehdoilla tai sen päättäminen. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon on usein liittynyt ns. lunastuslauseke ja lunastusehto, jossa kaupunki on sitoutunut lunastamaan vuokramiehen tontilla sijaitsevan rakennuksen, mikäli vuokrasopimusta ei jatketa.

Lunastushinnan määrittelyssä kaupunki sitoutuu maksamaan 60 % rakennuksen teknisestä arvosta. Tämä tarkoittaisi joidenkin rakennusten osalta, että kaupunki voisi saada lunastettua hyvälläkin paikalla sijaitsevan rakennuksen erittäin edullisesti pelkästään päättämällä, että se ei uusi tontinvuokrasopimusta. Lähes kaikkien rakennusten tekninen arvo laskee niiden ikääntyessä. Monet 60- ja 70-luvun elementtitekniikalla tehdyistä rakennuksista tarvitsevat huomattavan kalliita korjauksia, jotta niiden tekninen arvo säilyisi. Tekniseen arvoon perustuva lunastusehto ei ole kohtuullinen ja tasapuolinen sopimuspuolten välisessä suhteessa ja se tulee muuttaa määräytymään käypään arvoon perustuvaksi.

Pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa on vuokra-ajan päättyessä vuokra-aikaa yleensä jatkettu. Tämä on ollut käytäntö useissa kaupungeissa, niin myös Tampereella. Maanomistajan ja vuokramiehen välisen suhteen järjestelyä on aikoinaan koskenut vuokra-alueiden järjestämisestä kaupungeissa ja kauppaloissa annettu laki vuodelta 1962 (218/1962). Sen mukaan vuokranantaja sai valita sen välillä, että jatkaako vuokranantaja vuokrasuhdetta vai antaako vuokranantaja vuokramiehen lunastaa vuokra-alueen omakseen. Tämä käytäntö tulisi ottaa uudelleen käyttöön ja Tampereella tulee tehdä mahdolliseksi pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.

Koska kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymät maa- ja asuntopolitiikan linjaukset ovat luoneet perusteet liian korkeille tonttivuokrille ja ovat osaltaan tekemässä asumisesta Tampereen kaupunkialueella yhä kalliimpaa, tulee näitä linjauksia tarkistaa sekä tonttivuokrien määräytymisperusteita uudistaa. Tonttivuokria määriteltäessä tulee Helsingin kaupungin tavoin ottaa huomioon tonttikohtaisia erityiskysymyksiä ennen uusimispäätösten tekemistä. Yhtenä tällaisena erityiskysymyksenä voitaisiin huomioida vuokranmaksajan alentunut maksukyky.

Useiden vanhojen rakennusten saneerauksissa on kyse, paitsi teknisestä toimivuudesta ja arvosta, myös energiateknologian päivityksestä kohti vihreää teknologiaa. Nämä korjausinvestoinnit vaativat kuitenkin asukkailta investointivalmiutta, mitä kaupungin vuokrankorotukset merkittävästi heikentävät. Jo olemassa olevia vuokrasopimuksia tuleekin voida tarkistaa kesken sopimuskauden myös vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

Esitän, että Tampereen kaupunki kohtuullistaa tonttivuokria ja tarkistaa asunto- ja maapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä siten, että

  1. Maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.
  2. Vuokran määrityksessä tavoitteena markkinahintaa vastaavaa tasoa kohtuullistetaan Helsingin tavoin siten, että asuntotonttien todellinen tuotto olisi lähempänä kiinteistöveron tuottoa tai enimmillään noin 2,4 %. Tämä tehdään alentamalla tontin laskennallista arvoa tarvittava määrä.
  3. Tonttivuokraan vaikuttavana perusteenä käytetään rakennuksen toteutuneen pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusalan määrää asemakaavoitetun rakennusoikeuden sijasta.
  4. Uusien sopimusten osalta korotukset porrastetaan tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kuten Helsingissä. Tällä hetkellä Tampereella korotus tulee voimaan heti.
  5. Tonttivuokrien vyöhykeperusteisesta hinnoittelusta pyritään kohti kortteli- tai tapauskohtaista tarkastelua, jossa erityiskysymykset otetaan huomioon katselmukseen perustuen. Yhtenä erityiskysymyksenä voidaan ottaa huomioon vuokralaisen alentunut maksukyky.
  6. Mikäli maanvuokrasopimukseen liitetään lunastusehto, se sidotaan lunastettavan kohteen käypään arvoon tai siihen soveltuvaan prosenttiosuuteen.
  7. Otetaan uudelleen käyttöön mahdollisuus pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.
  8. Sopimuksia voidaan tarkistaa kesken sopimuskauden vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

 

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Anne Liimola jättää valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa 22.3.2021

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle mahdollisuus toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta alentamalla käyttöasteprosenttitavoitetta, ottamalla takaisin kahdenpaikkalaisuudet (eli lapsi vie kaksi paikkaa) ja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat ja henkilökunnalla on mahdollisuus suoriutua tehtävästään ja noudattaa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita että varhaiskasvatuslakia.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden yhteydessä Tampereella otettiin käyttöön 95%:n käyttöaste (lienee Suomen suurimpia tavoitteita). Tavoite edellyttää lapsiryhmien täyttämistä yli 100%. Kaupungilla oli aiemmin käytössä ns. kahdenpaikkalaisuus tuen lapselle, joka oli päiväkodin normiryhmässä. Samaan aikaan kun luovuttiin kahdenpaikkalaisista, muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien (VEO) tehtäväkuvaa konsultoinnin suuntaan. Näillä opettajilla on n. 200 lasta ja yleensä useampi päiväkoti ja esiopetusryhmä, joissa he toimivat konsultoivina. Myös yksityisen varhaiskasvatuksen konsultaatio kuuluu kaupungin VEO:ille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä, joka liittyy Oikeus oppia – ohjelmaan, selvitettiin, miten varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsille tarjottava tuki ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Tutkijaryhmä koosti kehittämistoimia varhaiskasvatukseen ja totesi, että kehityksen ja oppimisen tuki toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti, ja tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Selvityksessä todetaan, että kehityksen ja oppimisen tuen resurssointia on kehitettävä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Työryhmä esittää, että varhaiskasvatuslakiin kirjattaisiin yhtenäinen kehityksen ja oppimisen malli. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus varhaiseen, hyvin resurssoituun tukeen. (Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13 Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus)

Vain laadukas varhaiskasvatus on tehokasta ja taloudellista. Panostamalla varhaiskasvatukseen varmistamme hyvää lapsuutta. Kun halutaan laatua ja varhaista tukea ja henkilökunnalle mahdollisuus tehdä työtään hyvin, on ryhmäkoolla, käyttöasteella ja henkilökunnan osaamisella ja resurssoinnilla suuri merkitys.

Valtuustoaloitteessani edellytän, että kaupunki luopuu 95%:n käyttöastetavoitteesta, palauttaa ns. kahden paikan käytön, ja vahvistaa pikaisesti resursseja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää varhaiskasvatukseen. Tavoitteena tulee olla, että varhaiskasvatuksessa on vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja sataa lasta kohden. Aloitteessani esitän myös, että henkilökunnan osaamista vahvistetaan tukeen ja inkluusioon liittyen.

22.3.2021 Anne Liimola (SDP)

Varhaiskasvatuspäivä vietetään monilukutaidon parissa

Vietämme tutkitun tiedon teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esille tutkitun tiedon lähteitä kuten tilastoja, selvityksiä ja tutkimustietoa. Teemavuodella tavoitellaan tutkitun tiedon näkyvyyttä ja halutaan tiivistää yhteistyötä eri tutkitun tiedon parissa työskentelevien kesken.

Tutkitun tiedon teemavuodessa on mukana myös Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä, jota on vietetty jo 30 vuoden ajan. Päivän tarkoituksena on tuoda esille varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn merkitystä. Maaliskuun toisena torstaina vietettävällä päivällä on aina teema ja tämän vuoden teema on: ”Nyt on monilukutaidon aika!”. Päivää on tarkoitus viettää päiväkodeissa ja tuoda esille varhaiskasvatuksen merkitystä.

Tavoitteena on aina ollut myös se, että kuntapäättäjätkin tutustuisivat varhaiskasvatukseen. Tänä vuonna toivottavasti kuntavaaliehdokkaat ja nykyiset valtuutetut tutustuvat Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa” – arviointihankkeeseen (2020).

Ajattelu alkaa ihmettelystä on hyvä periaate jokaiseen lapsen päivään

Arvioinnissa todettiin, että puutteita on paikoin taidekasvatuksessa, lukemisessa, monilukutaidossa ja tutkivassa oppimisessa. Viime vuoden Varhaiskasvatuspäivän teema oli taidekasvatus, joten tänä vuonna teemana on lukemisen, monilukutaidon ja tutkivan oppimisen toteutuminen päiväkodissa.

Lapsen jokaiseen päivään varhaiskasvatuksessa tulee kuulua tutkimista, monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa, kirjallisuutta ja ääneen lukemista. Ajattelu alkaa ihmettelystä on hyvä periaate jokaiseen lapsen päivään.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat vain laadukkaassa toiminnassa

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, siksi kuntapäättäjän on tiedettävä varhaiskasvatuslain tavoitteet ja huolehdittava, että lain tavoitteet pystytään toteuttamaan. Panostus varhaiskasvatukseen on panostus lapsen hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lapsen osallisuutta, kohden aktiivista yhteiskunnan toimijuutta.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet toteutuvat vain laadukkaassa toiminnassa, joka varmistetaan osaavalla henkilökunnalla ja pedagogiikan johtamisella. Laatua varmistaa myös ryhmäkoko, joka mahdollistaa lain ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen.

Tänään 18.3. vietetään Varhaiskasvatuspäivää monilukutaidon, tutkivan oppimisen ja lukemisen merkeissä. Toivotan antoisaa päivää lapsille, varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja lasten huoltajille.

Kuntapäättäjä, olet paljon vartija. Olet vastuussa kuntasi varhaiskasvatuksen laadusta.

 

Anne Liimola

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja työskentelee päiväkodin johtajana

Yksinasuvat ovat suuressa köyhyysriskissä

Yhteiskunnassamme on ollut paljon puhetta tasa-arvosta, mutta vähemmän on kuultu puhetta köyhyydestä. Köyhyydessä ei ole mitään hienoa, eikä aiheesta saa hyviä kuvia lehteen. Ongelma on myös se, että köyhät ihmiset eivät välttämättä äänestä. Toisenlainenkin ongelma on nähtävillä.

Poliitikot ovat yleensä paremmin toimeentulevia. Mitä kauempaa köyhää katsoo, sitä vähemmän voi toimeentulotuen varassa elävien ihmisten tilannetta ymmärtää, sanoo Tampereen yliopiston köyhyystutkija Heikki Palviainen.

1990-luvun laman jälkeen köyhyysriskit eri väestöryhmien välillä rupesivat erkaantumaan. Tilastokeskus puhuu pienituloisuudesta, kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan köyhyysriskistä

Ennen lamaa köyhyysriskit olivat väestöryhmien välillä tasaisemmin jakaantuneita.

Taloudelliset kriisit, kuten korona, voivat jättää pitkän jäljen toimeentuloon. Tutkimusten mukaan laman aikaan valmistuneilla urakehitys on heikompaa. Koulutuksen tärkeys toimeentulossa on kasvanut, ja erityisesti nuoret ovat suuressa köyhyysriskissä.

Köyhyys on moniulotteinen ilmiö, eikä köyhyydelle ole täysin tyhjentävää määritelmää. Se riippuu esimerkiksi kotitaloustyypistä, sillä kotitalouksilla on erilaisia kulutustarpeita.

Yksinasuvilla ja lapsiperheillä on erilaiset tarpeet. Myös asuinpaikalla on vaikutusta.

Koronavuodesta ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta 2000-luvulla köyhyysriskit ovat jossain määrin laskeneet, Palviainen sanoo.

Köyhyyteen liittyy lisäksi subjektiivisuutta, kokeeko ihminen olevansa köyhä.

Lähtökohtaisesti valtio tai julkinen hallinto on vastuussa köyhyyden torjunnasta

Köyhyyttä ei välttämättä aina mitata tuloilla, sillä ihmisellä voi olla erilaista varallisuutta, esimerkiksi asunto.

Suomalaisista reilu 10 % elää köyhyysriskissä, puoli miljoonaa ihmistä. Yksi ryhmä, josta ei paljon puhuta, ovat yksinasuvat. Heidän määränsä on kasvanut ja heidän köyhyysriskinsä on kymmenissä prosenteissa.

Meidän yhteiskuntamme perustuu pohjoismaiseen malliin, siihen, että on riittävät tulonsiirrot. Jos turvaverkossa pääsee syntymään puutteita, silloin syntyy leipäjonoja.

Toinen hankaluus on se, että köyhyyden torjunta on siirretty järjestöille.

Lähtökohtaisesti valtio tai julkinen hallinto on vastuussa köyhyyden torjunnasta.

Viimesijainen apu ihmiselle on toimeentulotuki.

Jos toimeentulotukea nostetaan, se parantaa tehokkaasti kaikkein hankalimmassa asemassa olevien tilannetta. Se on varsin tehokas politiikkatoimi.

Pidän siitä, että demarit pitävät esillä sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Usein unohtuu, että keskitetty sopiminen ja sen perinne on johtanut tasa-arvoisempaan tulonjakoon, mistä voi olla hyötyä yrityksille.

Jos palkkojen alettaisiin sopia ihan vapaasti, on mahdollista, että asiantuntijatasolla palkkakustannukset nousevat, vaikka aina puhutaan pienempipalkkaisen paikallisesta sopimisesta.

Palviaisen mukaan paikallisessa sopimisessa on se ongelma, että käytännössä se saattaa tarkoittaa sitä, että matalampia palkkoja alentamalla haetaan tuottavuuden parantamista.

Palviainen on kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla SDP:n listalla.

Haluan pitää esillä köyhyys- ja eriarvoisuusteemoja. Pidän siitä, että demarit pitävät esillä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Eikä puolue ole liian idealistinen, se on myös valtionhoitajapuolue. Mukana on aina tietyntyyppistä realismia. Itsekin olen varsin pragmaattinen, vaikka olenkin tutkijataustainen, Palviainen lisää.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Lauri Lylyllä takana poikkeuksellinen vuosi

Korona on muuttanut Tampereen pormestari Lauri Lylyn työtä hyvin paljon. Viime vuoden maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa.

Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet esimerkiksi minun työtäni hyvin. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa, Lyly sanoo.

Tämä haastattelu tehtiin päivänä, jolloin tuli kuluneeksi vuosi koronan virallisesta saapumisesta Pirkanmaalle. Vuosi sitten ei maailmassa ollut henkilöä, joka olisi voinut varmuudella sanoa, millaiseksi seuraava vuosi muodostuu.

Viime vuoden aikana todeksi muuttunutta tulevaisuutta ei voinut kuvitella myöskään Tampereen pormestari Lauri Lyly. Termi ”uusi normaali” on tullut tutuksi myös Lylylle.

Vuosi on ollut todella poikkeuksellinen minulle pormestarina. Juuri kun olimme Tampereella päässeet tilanteeseen, että olimme erilaisten asioiden tekemisessä hyvässä kohtaa, kaupungin talous oli tulossa tasapainoon ja työttömyyttä saatu hyvää asentoon, niin korona iski molemmat alas.

Jos nämä viimeiset 12 kuukautta kiteyttää kahteen sanaan, niin ne ovat korona ja talous, Lyly sanoo.

Korona muutti Lauri Lylyn työtä pormestarina hyvin paljon. Maaliskuun alusta lähtien Lyly oli kaupungin virastotalossa pitkään yksin vahtimestarien kanssa. Etätyöskentely alkoi heti kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja -valtuuston kanssa.

Ilman koronaa Lylyn työpäivien sisältö olisi monelta osin ollut erilainen; noudattanut vuosien ajalta tuttuja rutiineja. Viime vuonna kuitenkin tapaamiset ja edustamiset putosivat minimiin ja esimerkiksi Raatihuoneen tilaisuuden isännöinti on poistunut työkalenterista samoin kuin muutkin ilta- ja viikonloppumenot.

Korona on tiivistänyt tekemistä aika paljon. Olemme keskittyneet olennaisimpiin asioihin ja vieneet kaupungin asioita koronasta huolimatta eteenpäin. On ollut hieno nähdä, kuinka puolueet ovat kaiken aikaa tukeneet työtäni hyvin koronan torjunnassa kuin muissakin asioissa. Olemme yrittäneet tehdä asioita etunojassa. Pirkanmaalla tässä on onnistuttu kohtuu hyvin, mistä kertoo se, että isoista kaupungeista me olemme olleet koko vuoden pienimmillä koroluvuilla, Lyly huomauttaa.

Kaipaan ihmisten tapaamisia”

Vaikka korona on lisännyt paljon työmäärää, on se toisaalta vähentänyt nimenomaan edustamiseen liittyviä tapaamisia.

Tältä kantilta katsottuna työmäärä on helpottunut, mutta pormestarina kaipaan ihmisten tapaamisia niin tässä talossa kuin talon ulkopuolellakin. Virastotalo on noin 500 ihmisen työpaikka, mutta nyt viimeisen vuoden aikana täällä on työskennellyt vain 50–70 ihmistä, Lyly sanoo.

Terveydellinen uhka on Lylyn mukaan tehnyt maaliskuusta 2020 alkaen kaikkien elämästä poikkeuksellisen.

Samalla olen huomannut, että kunta on erinomainen kriisiorganisaatio, koska kunnat mukautuivat täysin uuteen tilanteeseen tosi nopeasti. Ne ovat se julkinen käytännön toimija, joka laittaa toimeen rajoitukset ja suositukset. Ne myös pystyvät toimimaan ja tarjoamaan kunnan palvelut poikkeusoloissakin, Lyly sanoo.

Vaikeista ajoista huolimatta korona on myös opettanut paljon. Lylyn mielestä aika on hitsannut yhteen julkisia toimijoita.

En hyväksy sitä väittämää, että asioiden toteuttaminen olisi ollut kiinni rakenteista, Lyly sanoo.

Kahta en vaihda, koronan kylläkin

Tampereella uuteen tilanteeseen pystyttiin mukautumaan erityisen nopeasti häiriötilanteiden johtosäännön olemassaolon vuoksi. Lylyn sanoin ” me vain otimme sen käyttöön ja ryhdyimme työskentelemään sen avulla jo maaliskuussa”. Lisäksi pormestarille tuli valtuudet tehdä tietyissä asioissa päätökset hyvinkin nopeasti.

Vanhan tv-mainoksen mukaan ”Kahta en vaihda. Toinen on Turun sinappi”. Lyly vaihtaisi mielellään koronan pois.

Moni asia on jäänyt harmittamaan, kärjessä se, että olisimme tehneet hyvän tilinpäätöksen viime vuodelta ja se olisi ollut ylijäämäinen ilman koronatukeakin. Olimme saaneet myös työttömyyden painumaan lähelle rajaa, jossa prosenttiluku muuttuu yksinumeroiseksi.

Sanna Marinin hallitus on tukenut poikkeuksellisen hyvin kuntia ja siitä kiitos. Hallituksen päätökset ovat auttaneet kuntia hyvin paljon, mutta kuntien omat työt muun muassa talouden tasapainottamisessa ovat jääneet näiden päätösten varjoon, Lyly huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP Tampere | Vaalit

Tampereen SDP tavoittelee vaalivoittoa 100 ehdokkaan listalla

Tampereen SDP asetti uusia ehdokkaita hallituksensa kokouksessa 8.3.2021.
Uudet ehdokkaat ovat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

”Kuntavaaliehdokkaiden listan ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia. Listalla on työelämän ja ihmisten arjen asiantuntijoita eri ikäluokissa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiat tai ikääntyvien ihmisten asiat liittyvät monen ehdokkaan taustoihin. Myös maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset on huomioitu”, kertoo Tampereen SDP:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Uudet asetetut ehdokkaat tukevat listamme monipuolisuutta.

Tampereen SDP jätti keskusvaalilautakunnalle 8.3.2021 täyden 100 ehdokkaan ehdokaslistan.

”SDP:n vaalimenestystä Tampereella tukee Sanna Marinin ehdokkuus ja hänen suuri valtakunnallinen suosionsa pääministerinä. Kansanedustaja Ilmari Nurminen on siirtynyt ehdokkaaksi Tampereelle ja myös kansanedustajat Pia Viitanen ja Jukka Gustafsson ovat mukana”, hehkuttaa Koskinen.

Koskinen kiteyttää Tampereen SDP:n tavoitteen vaaleihin: ”Tavoitteena on voittaa kesäkuun kuntavaalit ja säilyttää pormestaripaikka demareilla. Eikä tavoitteena ole vain vaalivoitto vaan 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella. Tällä ehdokaslistalla se on enemmän kuin mahdollista.”

 

 

Tampereen SDP:n kuntavaaliehdokkaat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Ahmadi Ahmad 29 diplomi-insinööri
Aleksovski Atanas 53 toiminnanjohtaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Arbelius Marja 64 erityisopettaja, eläkkeellä
Asuma Kaapo 21 järjestösihteeri, tarjoilija
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Dündar-Järvinen Aila 58 herastuomari, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Grann Hanna-Maria 44 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
Gustafsson Jukka 74 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Hannula Timo 48 pääluottamusmies
Harkonmaa Tuula 51 yo-merkonomi
Hashi Abdulkadir 51 verkostokoordinaattori
Heino Leena 49 järjestelmäasiantuntija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Herranen Pentti 61 vahtimestari, pääluottamusmies
Hiitti Antti 36 FM, Lehtori
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Hämäläinen Eetu 42 linja-autonkuljettaja
Högbacka Kalle 32 näyttelijä
Ihalainen Rauno 68 sairaalaneuvos, FT
Jama Jama 35 varavaltuutettu, koulunkäynninohjaaja
Julin Sofia 22 poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas
Kaivonen Kirsi 39 ensihoitaja, kaupunginvaltuutettu
Kallio Kalle 43 museonjohtaja
Kampman Ulla 58 koulutusasiantuntija, Sairaanhoitaja AMK
Kamppuri Eija 50 varhaiskasvatuksen opettaja, (kokoaikainen) varapääluottamusmies
Keinänen Rasmus 20 opiskelija
Keränen Jyri 50 lähihoitaja
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Kivekäs Pekka 70 FK
Kivistö Anneli 75 vastaava työnsuunnittelija, eläkkeellä
Korhonen Auli 66 elinkeinopoliittinen asiantuntija, liittopuheenjohtaja, eläkkeellä
Korpela Bahria 38 ohjaaja, asioimistulkki
Koskinen Jyrki 53 toiminnanjohtaja, insinööri
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Kuusinen Marie 37 automaatio- ja koneenasentaja
Kuusipalo Saana 24 yrittäjä, opiskelija
Kähkönen Henrik 37 hitsaaja
Laaksonen Raimo 63 työsuojeluvaltuutettu, erityisluokanopettaja
Lahtinen Jussi 35 väitöskirjatutkija
Lahtinen Raisa-Tiina 65 toimittaja
Laitinen Kimmo 37 liiketoiminnanjohtaja
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lapila Timo 43 tekn.yo, logistikko
Lehtelä Heli 38 käsityönopettaja, KM
Lehtimäki Joni 49 tuotespesialisti, sairaanhoitaja
Lignell Birgit 59 laboratorioanalyytikko AMK
Liikka Jyrki 59 vapaa toimittaja
Liimola Anne 64 päiväkodin johtaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Lobanovskiy Arseniy 28 yhteiskuntatieteiden maisteri, tohtorikoulutettava
Loukaskorpi Johanna 46 apulaispormestari, FM
Luhtalampi Mari 48 varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO)
Lyly Lauri 68 pormestari
Machaal Mahmoud 59 varavaltuutettu, sairaanhoitaja
Majava Paula 63 taide- ja kulttuuriopettaja, opiskelija
Marin Sanna 35 pääministeri, SDP:n puheenjohtaja
Marjeta Satu 51 joukkoliikennelogistikko
Mehtätalo Annielina 28 restonomi AMK
Mikkola Outi 27 järjestöasiamies, yhteisöpedagogi
Moskari Ari 49 insinööri, pääluottamusmies
Niemenmaa Marjo 45 HM, elektroniikka-asentaja
Niemi Ville 41 yrittäjä, isännöitsijä
Nieminen Helena 58 henkilöstökoordinaattori
Niinivaara Mirva 39 asiantuntija, HTM
Nurmi Touko 75 eläkeläinen, työnjohtaja
Nurminen Ilmari 30 kansanedustaja
Näreikkö Heikki 68 filosofian lisensiaatti, toimittaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Paulamäki Jari 60 yrittäjä, insinööri
Peltovirta Kari 52 työsuhdetarkastaja
Penders Elisa 38 aluepäällikkö, HTM
Pitkänen Jari 60 yrittäjä
Pohjola Tuula 61 linja-autonkuljettaja
Porttikivi Ilkka 41 rikosseuraamustyöntekijä, kaupunginvaltuutettu
Randell Marko 41 perämies, järjestyksenvalvoja
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Rokosa Inna 28 opiskelija, kaupunginvaltuutettu
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Salmi Pekka 46 toiminnanjohtaja, FM
Seppälä Janne 45 insinööri
Sinisalo Kirsi-Kaisa 50 teatteritaiteen maisteri, näyttelijä
Sirniö Ilpo 62 projektityöntekijä
Solja Petri 35 seurakuntapuutarhuri, hortonomi AMK
Tervo Anne 66 päiväkodin johtaja, eläkeläinen
Tuokko Jyri 28 poliittinen suunnittelija, FM
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Vaara Jenny 30 KM, koulutuspoliittinen asiantuntija
Vatanen Kaisa 39 VTM, Poliittisen valmistelun päällikkö
Vesa Unto 76 emeritustutkija
Viitanen Pia 53 kansanedustaja
Viljanen Iida 41 järjestösihteeri
Viljanen Kirsti 64 eläkeläinen
Virta Tero 43 konduktööri
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Wigelius Ari 36 järjestöasiantuntija
Wäre Johanna 50 projektipäällikkö
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

SDP Tampere: Täysi lista toimitettiin ajoissa perille!

Kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle, mutta ehdokaslistat on joka tapauksessa jätettävä tällä viikolla. SDP Tampereen täysi 100 nimen lista toimitettiin tänään iltapäivällä keskusvaalilautakuntaan virastotalon viidenteen kerrokseen.

Tällä kertaa ehdokaslistan jätti tarkastettavaksi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, varahenkilön ominaisuudessa.

Olen ollut mukana kuvioissa 23 vuotta ja olin tänään tässä juhlallisessa tilaisuudessa ensimmäistä kertaa, Salmi sanoi.

Keskusvaalilautakunnan sihteerit Katja Korhonen ja Juha Perämaa ottivat vastaan kelpo nipun ehdokkaiden täyttämiä suostumuslomakkeita.

Korhonen ja Perämaa kävivät paperit läpi tiimityönä yhden kerrallaan, ja varmistivat, että ehdokkaiden lomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

Tässä ensimmäisen vaiheen tarkastuksessa päähuomio on siinä, että nimi ja titteli ovat oikein, kertoi Korhonen.

Yhtä oleellista on, että jokainen ehdokas on varmasti allekirjoittanut paperin.

Nykytilanteessa päivämäärä 4.5. on uusi 9.3., johon mennessä ehdokaslistat alun perin piti jättää kaupungin keskusvaalilautakuntaan, Perämaa kertoi.

Täydennyksiä listoihin voi tehdä siis 4.5. asti. Täydennykset on toimitettava ensin vaaliasiamiehelle, joka puolestaan kiikuttaa tiedot keskusvaalilautakuntaan. Kunnallisjärjestön vaaliasiamiehenä Tampereella toimii kunnallisjärjestön sihteeri Riku Kemppinen.

Kaiken kaikkiaan ilmassa oli suurehkon urheilujuhlan tuntua, ainoastaan yleisön aplodit ja kannustushuudot jäivät puuttumaan.

Pääsimme maaliin ja lista on tavoitteiden mukainen, sanoi Salmi tyytyväisenä.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka

Perustutkimukseen panostaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu

Tampereen ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jenny Vaaran pöydälle mahtuu paljon tehtävää. Yhdessä kollegansa kanssa hän kerää tietoa kaikesta ajankohtaisista koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista.

Seuraamme uutisia, raportteja, tutkimuksia ja yliopiston omia viestintävälineitä. Pyrimme tuottamaan viestintää joka paikkaan. Käytössä on myös matalan kynnyksen Telegram-viestintäsovellus, jossa on helppo laittaa viestiä kelle tahansa, Vaara kertoo.

Tällä hetkellä päällimmäisenä huolenaiheena on korona. Opiskelijayhteisö on tärkeä kiinnittäjä koko opintojen ajalle, nyt ei pääse kohtaamaan kurssikavereiden kanssa.

Olemme ylioppilaskunnassa huolissamme, miten opiskelijat selviävät. Neuvomme opiskelijoita eteenpäin hakemaan apua ja tukea, mistä sitä on mahdollista saada.

Tällä hetkellä YTHS:lle on kovat jonot, soittoajatkin ovat kortilla.

Korkeakouluyhteisömme sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa 460 000 euroa opiskelijoiden tukemiseen korona-aikana. Sen avulla lähdemme kevään aikana miettimään toimenpiteitä opiskelijajärjestöjen ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Vaaran mukaan yliopistolaisilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa siihen, millaiseksi yliopisto rakentuu ja miten se toimii.

Opiskelijayhteisönä emme olleet ihan tyytyväisiä johtosäännön muutoksiin, siksi että muutokset olivat yksittäisiä. Totta kai aina tehdään yksittäisiä muutoksia, mutta haimme kunnianhimoisesti erilaisia muutosnäkökulmia.

Suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta

Jos opetus- ja tutkimushenkilöstö eivätkä opiskelijat eivät ole mukana, silloin jää silloin paljon asiantuntijaosaamista uupumaan.

Uhkana on, että opiskelijat ohitetaan. Se, pääsevätkö opiskelijat mukaan valmisteluvaiheessa oleviin asioihin, ei ole aina varmaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on menty siihen suuntaan, että johdolta vaaditaan tuloksellisuutta ja tehokasta työotetta.

Voi olla, että yhteisön mukaan ottaminen saattaa haastaa ristiriitaa tuloksellisesta johtamisesta.

Yliopiston rehtorin tehtävä on taata yliopiston toimintaedellytykset. Tällä hetkellä suurin osa, noin 90 %, yliopiston resursseista tulee julkisista varoista, joihin kuuluvat EU-rahat ja tutkimusrahat Suomesta.

Toivon että jatkossa Suomessa korkeakoulutus on julkisesti rahoitettu. En missään nimessä kannata lukukausimaksuja.

EU- ja Eta-maista tulevilla ulkomaisilla opiskelijoilla on tällä hetkellä lukukausimaksu.

Maksut pitäisi poistaa kaikilta opiskelijoilta, sillä lukukausimaksut eivät edistä yhdenvertaista osallistumista koulutukseen.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat

Vaara muistuttaa, että jos ulkomainen opiskelija on jo opiskeluaikanakin veronmaksaja.

Kaupungilla ja korkeakouluympäristöllä on iso merkitys, jotta opintojen aikana pääsee tutustumaan työelämään, ja että tarjolla on laadukkaat urapalvelut ja mahdollisuus opiskella suomen kieltä.

Kaupungin on hyvä huolehtia siitä, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaavat.

Vaara on tyytyväinen työskentelyyn yliopiston kaltaisessa isossa organisaatiossa.

On hienoa huomata, että organisaatio on valmis oppimaan ja kestämään keskeneräisyyttä. Tiedekään ei kehity ilman samaa ajatusta, muutosta on hyvä tapahtua.

Perustutkimukseen panostaminen ja sen rahoittaminen on tärkeää, koska emme tiedä, mihin suuntaan maailma muuttuu. Pitää uskaltaa panostaa ihmisten luovaan ajattelukykyyn, Vaara sanoo.

Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen

Vaara on nyt ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.

Haluan olla tekemässä vireää ja elävää kaupunkikulttuuria ja ympäristöä. Tampereella merkittävä asia on, miten osaaminen luo elinvoimaisuutta ja miten voimme luoda mahdollisuuksia lapsille ja nuorille koulutuspolun alusta asti.

SDP on Jenny Vaaran poliittinen koti.

Sosialidemokraattisen puolueen arvot ovat sellaiset, joihin pystyn asettamaan itseni. Keskeisiä ovat tasa-arvo, solidaarisuus ja pyrkimys yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Junantuomana voin sanoa, että Tampere on ihmisen kokoinen kaupunki elää ja siihen olen ihastunut. Luonto on lähellä, hiihtoladulle pääsee nopeasti. Kohta kaupunki tuntuu kyllä hiukan isommalta, kun ratikka kulkee, Vaara lisää.

 

Teksti ja kuva: Jyrki Liikka