Valtuustoaloite: Jäälatujen tekemistä koskeva lopettamispäätös arvioitava uudelleen

Liikuntajohtaja Paavolan keväällä 2023 tekemä päätös jäälatujen tekemisen lopettamisesta on otettava uudelleen tarkasteluun.

”Työturvallisuussyistä Tampereen kaupungin työntekijöiden toimesta ei tehdä jäälatuja.” TRE:1213/12.04.01/2023. Päätös oli kirjattu päätöksentekojärjestelmään 23.2.23 ja annettu tiedoksi 1.3.23.

Järvilatupalvelu tulisi palauttaa. Palvelun lopettamisen sijasta olisi kaupunki voinut kehittää työn turvallisuutta. Tätä varten tulisi laatia jäälatujen tekemisestä läpinäkyvä riskiarvioiti, jossa riskitilanteet, ym. esitetään faktoina, tilastoina ja jotka arvioi jääasiantuntija. Saadun tiedon pohjalta voidaan laatia järvilatujen tekemiseen ja käyttämiseen turvallisuusohjeet, jotka käsittäisivät myös nykyisin ulkopuolisten urakoimat hiihtoladut ja retkiluistelureitit.

Suomessa tehdään jäällä todella vaativia ja raskaita töitä esimerkiksi kaivinkoneita, kuorma-autoilla, mutta koska niitä tehdään työturvallisuusohjeiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeet, 2006), työskentely on turvallista.

Päätöksen seurauksena huomattava määrä hiihtäjiä ja muita ulkoilijoita menetti harrastusmahdollisuutensa. Tasamaahiihtoa ja järvillä hiihtoa harrastavat monista eri syistä eri-ikäiset tamperelaiset. Erityisesti Hervannan alueen maastoladut ovat niin vaikeita, että monet hyväkuntoisetkaan hiihtäjät eivät halua mennä.

Järvet toimisivat talviaikaan monipuolisina ulkoliikuntakenttinä niin hiihtäjille kuin myös esimerkiksi kävelijöille. Jäille ajettiinkin latujen oheen vuosien ajan myös kävelybaanat. Ne olisivat hyvä ratkaisu tänä talvena käytyyn keskusteluun puuttuvista talvikävelyreiteistä.

Paras vaihtoehto on kumota järvilatujen tekemistä koskeva kieltopäätös, kehittää työntekijöiden ja jäällä liikkujien turvallisuutta, mikäli turvallisuuspuutteita löytyy.

Perustelut

– Päätös tuli hiihdon harrastajien tietoon lehtien kautta, koska se oli julkaistu järjestelmässä, joka ei ole harrastajien tai muidenkaan asukkaiden jokapäiväisessä seurannassa, ja koska hiihtäjien joukko, vaikka isokin, koostuu yksittäisistä harrastajista, ei valitusaikaa pystytty hyödyntämään.

– Palvelujen isoista muutoksista ja lopettamisesta on yleensä tarjottu asukkaille mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa päätökseen, mutta liikuntapalvelut ei sitä tehnyt.

– Tehdyn päätöksen perusteluissa vedotaan lakeihin, mutta ei kerrota, mitkä lait ja lainkohdat ovat kyseessä.

– Päätöksessä esitetään perusteluiksi mielipiteenomaisia väitteitä, joiden tueksi ei ole esitetty lainkaan faktaa esim. työntekijöiden tai hiihtäjien onnettomuuksien määristä järviladuilla.

– Latujen teon vaarallisuudesta tai työturvallisuudesta ei tehty asianmukaista riskiarviointia tilastoineen, faktoineen ja jään asiantuntija-ammattilaisten lausuntoineen.

– Kaupunki ei myöskään ole tarjonnut kelvollista vaihtoehtoa harrastajille. Rinkimäiset 400 m:n puistoladut eivät riitä aikuisille hiihtäjille. Esimerkiksi Hervannan alueen järvillä järvilatuja oli yhteensä n. 20 kilometriä.

– Liikuntapalveluiden johto kehotti hiihtäjiä tekemään itse ladut ja ehdotti jopa moottorikelkan käyttöä, vaikka oli juuri kieltänyt omilta työntekijöiltään jäille menon turvallisuussyistä. Järvillä on myös maastoajoneuvoilla ajo kielletty, siitä voi poiketa vain viranomainen.

– Kaupungin järvilatujen tekijät ovat noudattaneet Tukesin selkeitä ohjeita (Tukes, Jääturvallisuus kuluttajapalveluissa).

– Perusteluissa kerrotaan, että kelkka ja latuhöylä ovat jääneet kiinni, vaikka olosuhteet ovat näyttäneet hyviltä. Kuinka usein tällaista on tapahtunut, siitä ei päätöksessä kerrota. Ei myöskään sitä onko vaarassa ollut työkone, työntekijä vai hiihtäjä.

– Toisin kuin päätöksessä väitetään, jääolosuhteiden turvallisuuden arviointi on mahdollista. Pienille järville jäähän ei tule senttiä leveämpää railoa. Veden nousu jäälle tietyissä tilanteissa on yleinen tunnettu perusilmiö.

– Jään vahvuutta ja turvallisuutta ei tarvitse jättää arvioinnin varaan, vaan sitä voi mitata, asettaa esim. jään ja lumen vahvuudelle mitat, jolloin työ on turvallista tehdä ja määrittää raja-arvot, jolloin työ on keskeytettävä.

– Kiitetyn palvelun toteuttajien, liikuntapalvelujen työntekijöiden, liikuntapaikanhoitajien eli ”ladun tekijöiden” ammattitaidon merkitystä ei ole tarkasteltu. Esimerkiksi Hervannan järvilatuja ajaneilla työntekijöillä on liki neljäkymmentä miestyövuotta kokemusta järvilatujen tekemisestä, jään käyttäytymisestä ja alueen järvien olosuhteista.

– Hiihtäjä ja ulkoilija ovat turvallisin mielin voineet mennä hiihtämään ja kävelemään ammattilaisten tekemillä reiteillä.

– Latujen turvallisuutta kuluttajille onkin tarkasteltu vain järvilatujen osalta. Erityisesti Hervannan Suolijärven maastoladut ovat monelle käyttäjille liian vaativia raskaine nousuineen ja jyrkkine jopa mutkaisine laskuineen. Laduilla voi myös olla esim. hiekkaa ja kävelijöiden aiheuttamia vaurioita.

– Järvilatujen käyttäjät ovat varsin hyvin perillä siitä, että järville tehtyjä latuja kunnostettiin ja huollettiin yhtä lailla kuin maastossakin olevia latuja. Päätöksessä mainitut latujen merkitsemiset, sulkemiset ja tiedottamiset ovat normaaleja tehtäviä, joiden hoito ei ole mahdotonta tai erityisen aikaa vievää, vaan ihan normaalia.

– Liikuntapalvelut ilmoittaa keskittyvänsä maastolatujen kehittämiseen. Esimerkiksi soiden käyttöä latupohjana ei haluta edes selvittää, vaan mahdollisten suojelumääräysten vuoksi sitä ei liikuntapalvelujen mielestä edes kannata yrittää. Normaalia olisi, että asiasta tehtäisiin ensin selvitys ja sitten vasta päätös.

– Vaikka ladut hiihdettiin Suolijärvelle porukalla, sellainen ei ole pysyvä eikä käyttökelpoinen ratkaisu. Hiihtäjillä ei ole tietoa, taitoa, koneita, varoja, eikä halukkaita seuroja tai yrityksiä tehtävään löydy. Palvelu on selvästi tyypillinen palvelu, joka kaupungin tulisi järjestää.

– Kyseessä on kuitenkin esimerkiksi Hervannassa kaikkiaan neljä järveä, joilla hiihtoa ja kävelyä, myös pyöräilyä on voinut aiemmin harrastaa turvallisesti ammattilaisten tekemillä baanoilla.
– Järvilatujen ylläpito olisi merkittävä lisä virkistysalueverkostoon ja omaehtoisen liikkumiseen. Nyt tasamaahiihtäjien ja järvilatujen käyttäjien yhdenvertaisuudesta ei ole huolehdittu.

Kalervo Kummolan pormestariohjelman 2023-2025:

”Liikuntaolosuhteita tulee kehittää sekä omaehtoiseen liikkumiseen että myös organisoituun liikkumiseen sopiviksi.”
”Kaupungin tulee huolehtia virkistysalueverkostosta ja lähiluonnon saavutettavuudesta.”
Yllä olevan johdosta esitämme, että jäälatujen tekemistä koskeva lopettamispäätös arvioidaan uudelleen niin, että turvallinen jääratapalvelu olisi mahdollista tulevaisuudessakin.

Pia Viitanen, kaupunginvaltuutettu, sd.
Kaupunginvaltuusto 19.2.2024

Palveluavustajia tarvitaan Pali-palveluissa

Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha on tehnyt päätöksen palveluavustajien poistamisesta Pali-palveluliikenteen busseista kevään aikana. Tämä on aiheellisesti herättänyt keskustelua ja huolta.

Palveluavustajat ovat toimineet tärkeänä apuna ihmisille, joilla on vaikeuksia liikkua, ja jotka eivät voi käyttää linja-autoa tai ratikkaa. Näitä ihmisiä on paljon, ja Pali sekä palveluavustaja tuovat tarpeellista apua ja mahdollistavat kotona asumisen pidempään.

Palin palveluita käytetään moneen: esimerkiksi kulkemiseen terveydenhuollon palveluihin, lääkäriin, laboratorioon, sekä kauppa-, apteekki tai pankkiasioihin. Palveluavustajat auttavat kyytiin tullessa ja sieltä poistuessa, auttavat esim. ostosten tai rollaattorien kanssa, ja tarvittaessa auttavat asiakkaan kotiin asti. Asiakkaan tunteva palveluavustaja on huolehtinut esimerkiksi, että muistisairas asiakas palaa kyytiin ostoksilta. Palveluavustajat antavat monipuolista apua ja moni kokee, että avustajat tuovat turvaa arkipäivään.

Palveluavustaja mahdollistaa myös, että kuljettaja voi paremmin keskittyä työhönsä, kun avustaja vastaa puhelimeen ja täydentää ajolistaa ajon aikana.

Palveluavustajat ovat kuuluneet Tampereen palveluihin, ja nyt ne ovat siirtyneet Pirhaan. Sen seurauksena Pirhassa päätettiin lopettaa tämä palvelu, koska se ei ole lakisääteinen, ja säästöjä etsitään. Tämä on iso menetys ja heikennys Tampereen Palia käyttäville asukkaille. Päätös heikentää yhdenvertaisuutta ja sen vaikutukset ovat vakavia. Uskomme, että vähemmän tärkeistä kohteista voidaan löytää korvaavia säästökohteita.

On arvioitu, että muutoksen myötä Palin käyttö tulee vähenemään. Tämä vie väärään suuntaan monessa suhteessa. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään terveyttä edistäviä palveluja, jotka tukevat ihmisten selviämistä kotona mahdollisimman pitkään. Palveluavustajat ovat tukeneet juuri tätä tavoitetta, ja silti nyt tästä luovutaan. Tulevaisuudessa on muutenkin tarvetta parantaa liikkumisen mahdollisuuksia palvelujen piiriin, ja Pali palveluavustajineen on tärkeä osa täydentämässä joukkoliikenteen palveluja.

Pirhan valtuusto ja luottamushenkilöt eivät ole käsitelleet päätöstä palveluavustajien poistamisesta. Nyt olisikin otettava päätös luottamushenkilöiden pöydälle ja peruttava se. Pali- kokonaisuus avustajineen on asiakkaille hyvin tärkeä – ei luovuta sellaisesta, mikä toimii. Ennalta ehkäisevänä palveluna se tuo pitkällä tähtäimellä säästöä.

Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä on jättänyt aloitteen, jossa esitetään palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseksi palvelubussiliikenteen tuomien mahdollisuuksien tutkimista ja kokeilemista laajemminkin hyvinvointialueella. Viedään siis hyvää mallia muuallekin, ei luovuta siitä.

Pia Viitanen, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Atanas Aleksovski, aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu
Ulla Kampman, aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu

Nuorisorikollisuutta ja -väkivaltaa Tampereella käsittelevä valtuustoaloite herätti keskustelua valtuuston kokouksessa

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 19. helmikuuta käsittelemään mm. hallintosäännön muuttamista, muutoksia vuoden 2024 talousarvioon sekä useita valtuustoaloitteita.

Kokouksessa merkittiin tiedoksi Tampereen Sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle määrätty uusi varavaltuutettu, Outi Mikkola.

Eniten keskustelua kokouksessa herätti valtuustoaloitteen nuorisorikollisuuden ja -väkivallan selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi Tampereella käsittely. Asiasta käytiin pitkää ja ajoittain varsin kovaakin keskustelua.

Valtuutettu Mahmoud Machaal kommentoi aloitteen nostavan nuorison asioita esille. Tärkeää on, että ei erotella nuoria sen perusteella mistä he ovat, vaan käsitellään heitä nuorina. Osa nuorista voi hyvin, mutta osa voi todella huonosti johtuen erinäisistä syistä.

Valtuutettu Ilkka Porttikivi nosti esille, että nuoriin ei panosteta vankiloissa, sillä tavalla kuin pitäisi. Ratkaisuksi ei riitä se, että lisätään poliiseja, vartijoita ja valvontaa. Lastensuojeluun panostamalla pystyttäisiin löytämään parempia ratkaisuja, sillä monilla näistä on taustaa lastensuojelun kanssa. Lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisyillä saataisiin oikeita ratkaisuja aikaan.

Lisäksi nuorisovaltuuston aloite läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämiseksi kaupunginhallituksen kokouksiin herätti laajempaa keskustelua.

Valtuutettu Sofia Julin kommentoi aloitetta, että nuorten äänen kuuluminen Tampereella on tärkeää. Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria. Erityisesti kuntapolitiikka on oiva väylä tutustua päätöksentekoon. On hyvä, että meillä Tampereella on nuorisovaltuuston kaltainen väylä, jossa nuoret voivat osallistua päätöksentekoon. Julin näkisi tulevaisuudessa nuorisovaltuuston edustajia enemmänkin kaupunginhallituksen kokouksissa, kuin vain kehittämiskokouksissa. Näin saataisiin entistä enemmän nuorten ääntä esille kaupungin päätöksentekoon.

Valtuutettu Mahmoud Machaal kommentoi, että on hienoa, että nuoret haluavat osallistua päätöksentekoon. Nuoriso voi helposti vieraantua politiikasta. Machaal on kokenut nuorten läsnäolon tärkeänä päätöksenteossa mm. lautakunnissa.

Kokouksen lopussa valtuutettu Pia Viitanen jätti valtuustoaloitteen jäälatujen tekemistä koskevan lopettamispäätöksen uudelleenarvioimiseksi.

Ryhmäaloite julkisten vesipisteiden saamiseksi Tampereelle johtamassa tuloksiin

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kesäkuussa 2023 valtuustoaloitteen julkisten vesipisteiden lisäämiseksi ulkotiloihin Tampereella. Aloitteella tavoiteltiin julkisia vesipisteitä ulkotiloihin, jotka lisäisivät tamperelaisten ja tänne tulevien matkailijoiden hyvinvointia etenkin kuumina kesäpäivinä.

Tampereella oli julkisia vesipisteitä laajasti tarjolla vuoden 2018 nuorten yleisurheilun MM-kisojen aikaan, ja tästä oli erittäin hyviä kokemuksia.

Aloitetta on käsitelty marraskuussa asunto- ja kiinteistölautakunnassa. Aloitevastauksessa nostetaan esille toteutettavaksi vesipisteitä keskusta-alueelle vuoden 2024 aikana ja vesipisteitä on suunniteltu asennettavan yhteensä noin kuusi kappaletta.

– Valtuustoryhmämme on erittäin tyytyväinen aloitteemme saamaan vastaukseen ja siihen, että kaupungissa puututaan tähän ongelmaan, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Aloitevastauksen mukaan jo kesälle 2024 parannetaan 1-3 julkisen vesipisteen käyttömahdollisuuksia, joista kerätään kokemuksia tulevien vesipisteiden lisäämiseksi.

– Odotamme ryhmässämme jo innolla kokemuksien tuloksia ja niiden pohjalta tulevia uusia vesipisteitä. On hienoa nähdä, kun aloitteella saadaan tuloksia aikaiseksi, jotka parantavat tamperelaisten hyvinvointia, toteaa Salmi.

Jyrki Koskinen SDP Tampereen puheenjohtajaksi

SDP Tampereen (viralliselta nimeltään Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry) edustajisto on valinnut hallituksen puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2024-2025 Jyrki Koskisen. Koskinen on toiminut ao. tehtävässä kuusi vuotta 2018-2023.

– Tavoitteena on säilyttää SDP:n suurimman puolueen asema Tampereella eli voittaa kuntavaalit ja aluevaalit 2025. Huhtikuun eduskuntavaaleissa saavutettiin Tampereella 27,6 prosentin kannatus, joka on suurin SDP:n kannatus suurissa kaupungeissa ja 6,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vaalimenestys antaa hyvin pohjan menestyä tulevissa vaaleissa, toteaa Koskinen.

Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2024-2025 valittiin Johanna Santaniemi. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2024-2025 valittiin Juha Hiekkataipale, Maarit Hirvonen, Esa Kanerva, Marjut Leppänen, Helena Nieminen, Kari Peltovirta, Miia Rajamäki, Anja Suento, Ari Wigelius ja Johanna Wäre.

Päätökset tehtiin edustajiston kokouksessa, jonka osallistujat koostuvat 24 tamperelaisen puolueosaston edustajista.

Valtuustoaloite palkallisen vapaapäivän mahdollistamiseksi jokaiselle Tampereen kaupungin työntekijälle 50- ja 60-vuotispäivän johdosta

Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Suurin osa Tampereen kaupungin työntekijöistä työskentelee kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES:in tai kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen eli OVTES:in piirissä.

Muun muassa näiden työehtosopimusten perusteella työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä, kun työpäiväksi sattuvat 50- tai 60-vuotispäivät, oma vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä (siunauspäivä) tai asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä. KVTES:in soveltamisohjeen perusteella vapaapäiviksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan sijoittuvat edellä mainitut päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

Soveltamisohjeen noudattaminen sellaisenaan johtaa epätasa-arvoisiin tilanteisiin 50- ja 60-vuotispäivien osalta. Käytännössä ohje tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos työntekijä työskentelee joka viikko maanantaista perjantaihin, lauantaille osuva 50-vuotispäivä ei ole ylimääräinen vapaapäivä, mutta maanantaille osuva 50-vuotispäivä olisi. Esimerkin mukaisesti lauantaina 50 vuotta täyttävän työntekijän on aina mahdollista pyrkiä neuvottelemaan itselleen ylimääräinen vapaapäivä, mutta työnantajan ei tarvitse siihen suostua.

Tämän valtuustoaloitteen tavoitteena on edistää kaupungin työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua myös merkkipäivien osalta. Esitämme, että Tampereen kaupunki työnantajana mahdollistaa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivän johdosta jokaiselle työntekijälleen riippumatta työpäivän ajankohdasta.

Tampereella 20.11.2023

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Pulassa ollaan

Lehdissä on käyty keskustelua siitä, miten juuri perustetut hyvinvointialueet eivät houkuttele työnantajina ja henkilöstöstä on pulaa. Työ nähdään kuormittavana ja se aiheuttaa uupumista. Työntekijöitä kuluttaa myös huono johtaminen ja joustamattomuus. Olen pohtinut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ongelmallista tilannetta yhteiskunnassa tapahtuneitten ja käynnissä olevien ilmiöitten kautta.

Hoitotyö on raskasta oman fyysisen ja henkisenkin persoonansa antamista hetkeksi hetkellisesti toisen ihmisen käyttöön. Yhteiskunnallinen muutos yksilöllistymisen suuntaan on edelleen ajankohtainen. Tämä kehityssuunta on ristiriidassa sellaisen työn kanssa, jossa onnistuneen ammatillisen vuorovaikutussuhteen edellytys on asiakkaan tarpeiden erityinen ja korostunut huomioon ottaminen. Tämä ihmisen empatiakyky on ihan keskeinen työssä onnistumiselle ja viihtymiselle. Tarvitaan siis enemmän alalle halukkaita ja myös taloudellisia kannusteita. Tarkemman koulutusvalinnan tulisi poimia hakijan kykyä vastata tähän työssä menestymisen vaatimukseen.

Ammatinvalinta ei voi kuitenkaan perustua rahaan. Mikäli terveydenhuollon ammatin harjoittamisen perusteena on vain oman taloudellisen toimeentulon turvaaminen, johtaa se ihmisen työuran jossakin vaiheessa todennäköisesti täydelliseen turhautumiseen. Ammatin sisällöllinen palkitsevuus ja hienous eivät ole työntekijälle jostakin syystä koulutuksessa tai työssä auenneet. Yhteiskunnallinen arvostus ja työssä annettava työnohjaus voisivat ehkä auttaa näkemään työn merkityksellisyyden ja avata hoitotyön yhteiskunnallisestikin suurta merkitystä.

Johtaminen nostetaan yleensä syynä hoitoyön ongelmiin. Pelkkä rahan lisäbudjetointi ei tuo tyytyväisyyttä työyhteisöön, voi se hetkellisesti auttaa. Yksilöllisyyden korostumista yhteiskunnallisena ilmiönä emme voi peruuttaa. Yksilöitä on siis autettava löytämään parhaat puolensa. Johtajan haaste on koota yksilöiden voimavarat työyhteisön tavoitteiden mukaisiksi. Pitää tuntea ja tietää perusteellisesti jokaisen osaaminen, heikkoudet ja vahvuudet.

Paitsi yksilöllistä johtamista ja taloudellista turvaa, nykyihminen tarvitsee työelämäänsä urakehitysmahdollisuudet, joustavuutta ja itselle merkityksellisiä tavoitteita. Hoitotyössä se ei nykyään toteudu. Henkilöstöpulaan yritetään vastata mennen ajan välineillä, vain palkkakannusteilla, jos silläkään!

Esa Kanerva
puheenjohtaja
Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura

Ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuusto 13.11.2023

”Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kuntataloudessa on takana kolme vahvaa vuotta. Olemme tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuodesta 2020 lähtien ja myös kuluva vuosi tulee olemaan ylijäämäinen. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut kuluneen vuoden aikana. Ukrainan sota vaikutti inflaation nousuun, joka puolestaan vaikutti korkotasoon. Rakennusala on laskusuhdanteessa, ja uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt merkittävästi. Myönteisiä näkymiä on kuitenkin jo horisontissa, kun reaalipalkat nousevat ensi vuonna ja ihmisten ostovoima paranee. Tämä alkaa vaikuttamaan kansantalouteen positiivisesti. Myös rakennusala toipuu todennäköisesti ensi vuoden aikana pahimmasta notkahduksesta ainakin Tampereen seudulla, jossa voimakas kasvu luo kysyntää niin asunnoille, palveluille kuin erilaisille tuotteille.

Pormestari Kalervo Kummolan ensimmäinen talousarvioehdotus on Sosialidemokraattien näkökulmasta kannatettava. Talousarvio on ilman satunnaisia eriä alijäämäinen. Alijäämästä huolimatta talous on hallinnassa, peruspalvelut saadaan turvattua, kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin useita sosialidemokraateille tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen keskeisin viesti on, että kaikki pidetään mukana ja palvelulupauksista pidetään kiinni. Talousarvio vie myös pormestariohjelman ja strategian tavoitteita eteenpäin.

Keskeinen talousarvion lähtökohta on, että kaupunki varautuu voimakkaaseen kasvuun, joka on ottanut uusia kierroksia viime vuosina. Tämä tarkoittaa panostuksia mm. palveluihin, kaavoittamiseen ja infraan. Nettoinvestoinnit ovat 234 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 128 miljoonaa euroa, menee talonrakentamiseen siis ennen kaikkea koulujen ja päiväkotien korjaamiseen sekä rakentamiseen.

Kasvun kannalta keskeistä on varmistaa hyvä työllisyyskehitys. Työttömyysaste lähti kasvuun kevään jälkeen. Osaajapulasta siirryttiin yt-neuvotteluihin. Kaupungin suurimmat haasteet liittyvät nykyisestä suhdannetilanteesta selviämiseen ja uuden kasvun mahdollistamiseen, kun sen aika koittaa. Panostuksia osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyydenhoidon kehittämiseen on edelleen jatkettava. Kaupunkikonsernin yhteensä yli puolen miljardin investoinnit ovat tärkeä täsmälääke taloussuhdanteeseen. Kun yksityinen puoli ei investoi, on tärkeää, että julkinen investoi. Myös ensi vuonna alkava henkilöratapihan yli 200 miljoonan investointi luo uskoa tulevaisuuteen.

Kaupungin kehittämisen ja kasvun keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupungissamme asuu noin 30 000 pienituloista ihmistä, jotka kamppailevat vakavien toimeentulo-ongelmien keskellä. Ruuan ja energian hintojen nousu ovat osuneet juuri tähän ihmisryhmään kaikista voimakkaimmin. On tärkeää tukea köyhyyden vastaista työtä. Köyhyystyöryhmän esityksestä rahaa on käytetty mm. ruoka-apuun, aktiivipassiin, harrastusten mahdollistamiseen ja puistoruokailuun. 150 000 euron lisäys köyhyystyöryhmän käyttöön tulee todelliseen tarpeeseen. Esimerkiksi aktiivipassin määrärahat ovat loppuneet kesken jo puolessa välissä vuotta.

Kaupunki jatkaa vahvoja panostuksiaan koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuoden talousarvio mahdollistaa usean huonosta sisäilmasta ja heikosta kunnosta kärsivän koulurakennuksen ja päiväkodin korjaamisen. Nämä ovat todella odotettuja ja toivottuja investointeja, jotka merkitsevät paljon kullakin asuinalueella. Ensi vuonna valmistuvat Kisapuiston, Messukylän, Eteläpuiston ja Ojalan päiväkodit ja perusparannukset saadaan loppuun Raholan ja Tasanteen päiväkodeissa. Ahvenisjärven uusi peruskoulu, Kissanmaan koulun perusparantaminen ja Lamminpään koulun uudisrakentaminen lähtevät liikkeelle. Peltolammille rakennetaan uusi koulu 2025–2026 ja Kaukajärvelle 2026–2027. Tämän jälkeen isoimpien lähiöiden koulut on joko korvattu uusilla koulurakennuksilla tai vanha perusparannettu. SDP:n näkökulmasta kouluihin ja päiväkoteihin satsaaminen on erittäin tärkeää ja olemmekin tehneet tämän asian eteen paljon vaikuttamistyötä.

Kaupungin talonrakennusinvestoinnit ovat perustellusta syystä korkeat. On kuitenkin tärkeää toimia kustannustehokkaasti ja välttää liiallinen velkaantuminen. Olemmekin keskustelleet paljon investointiprosesseista. Talonrakennusinvestointien suunnittelu- ja rakentamisprosessia onkin tarpeen kehittää. Tavoitteena on oltava hyvään laatuun tähtäävä, mutta resurssiviisas ja taloudellisesti kestävä toimintatapa.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostetaan henkilöstöresursseihin, varaudutaan oppilaiden ja lasten lukumäärän kasvuun ja vahvistetaan alueellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa kolmiportaisen tuen saatavuutta vahvistetaan ja ryhmäkoot eivät kasva. Näitä panostuksia on tarpeen jatkaa myös tulevina vuosina. 6-luokkalaisten ilmaiset kannettavat tietokoneet parantavat digitaitoja ja perheiden välistä yhdenvertaisuutta. SDP:n valtuustoryhmä kannattaa koulutukseen ja sivistykseen panostamisista. Ne ovat pienen kansakunnan tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa.

Myös nuoriin satsataan. Ammatillisessa koulutuksessa tehdään avauksia koulunuorisotyön kehittämiseksi ja opintojen keskeytystä ennaltaehkäistään opintojen etenemisen seurannalla. Lukion aloituspaikkamäärää kasvatetaan 90 paikalla, mikä on tärkeää, jotta keskiarvorajat saataisiin pidettyä kohtuullisella tasolla. Nuorisotyöhön panostetaan palkkaamalla Vuoreksen nuorisotilaan henkilökuntaa ja Koskikeskuksen nuorisotilat saadaan avatuksi alkuvuodesta. Lisäksi esityksestämme saatiin lisättyä 100 000 euroa nuorisotyön avustuksiin. Tämä raha suunnataan kolmannen sektorin hankkeisiin, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Tässä ajassa panostukset nuorten hyvinvointiin ovat välttämättömiä.

Olemme erittäin tyytyväisiä myös panostuksiin vapaa-ajan palveluihin. Isoin satsaus tehdään uimahallien käyttöön. Ensi vuonna yli 65-vuotiaat saavat maksuttomat seniorirannekkeet käyttöönsä ja edulliset kausiliput tulevat kaikkien saataville. Palveluverkkopuolella tapahtuu paljon. Pitkään odotettu uusi jalkapalloilun pyhäkkö Tammelan stadion otetaan käyttöön ja jalkapalloilun olosuhteet nousevat aivan uudelle tasolle. Tampereen taidemuseon uudisrakennus ja Nekalan koulun korjaus kulttuurin tiloiksi saadaan liikkeelle. Vuoreksen kirjaston avaamista vuonna 2025 selvitetään. Ryhmämme kantana on, että kirjasto pitää Vuorekseen tulla. Lisäksi uudet tekojääradat otetaan käyttöön Hervannassa ja Lielahdessa. Pyynikin palloiluhallin korvaavalle uudelle palloiluhallille on varaus vuodelle 2026. Tampereen kaupunki varautuu myös tukemaan Tampereen teatterin ja Tampereen työväen teatterin perusparannuksia tulevina vuosina. Nyt on tärkeää saada myös valtio mukaan tukemaan teattereiden peruskorjaushankkeita. Näiden panostusten myötä Tampereen asema sekä urheilu- että kulttuurikaupunkina vahvistuu merkittävästi.

Ilmastobudjetti on mukana talousarviossa viidettä kertaa. Ilmaston muutoksen torjunnassa kaupungin suurin panostus on energian tuotannon suuntaaminen yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tampereen Energian Naistenlahden voimalaitoksen investointi mahdollistaa biopohjaisen polttoaineen aikaisempaa suuremman käytön. Myös investointi sähkökattiloihin laskee CO2-päästöjä merkittävästi.

Tesoman seisakkeen valmistumisen myötä lähijunaliikenteestä on tullut kiinteä osa Tampereen joukkoliikennettä. Toivottavasti lähivuosina saadaan avattua useita uusia seisakkeita. Lähijunaliikenteen kehittämiselle on laaja tuki Tampereella. Muut merkittävät panostuksia hiilineutraaliuden lisäämiseen liittyvät mm. kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen rakentamisessa sekä ulkovalaistuksen LED-valojen vaihtoihin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja,

Tässä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän näkemykset talousarvioon. Kannatan lämpimästi pormestari Kalervo Kummolan tekemiä muutosesityksiä ja talousarvioesityksen hyväksymistä. Haluan lausua myös kiitokseni ryhmien neuvottelijoille, pormestarille ja virkamiehille rakentavasta yhteistyöstä niin kuluneen vuoden kuin talousarvioneuvotteluiden osalta. Budjettisopu on historiallinen, sillä kaikki ryhmät ovat siinä mukana. Kiitos siitä kaikille ryhmille! Tampere on tekemisen kaupunki. Nyt voidaan sanoa, että Tampere on yhdessä tekemisen kaupunki.

Pekka Salmi,
Valtuustoryhmän puheenjohtaja,
Tampereen kaupunginvaltuusto 13.11.2023

Markkinatalouden mekanismit kurjistavat sote-järjestelmää

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua valtakunnan medioissa terveydenhuollon laajenevista ja kalliista vuokratyöjärjestelyistä. Ilmiö on syntynyt vähitellen ja siihen liittyy useita taustatekijöitä.

Jo 1990-luvun lopulla vaikeasta taloudellisesta lamasta toipuvassa Suomessa huomattiin, että terveydenhoitojärjestelmän henkilöstökulut ovat oiva säästökohde. Keskeisiä säästömekanismeja olivat varahenkilöstöjen irtisanomiset ja sijaiskiellot. Nämä toimet vaikuttivat erityisesti hoitohenkilöstön työssä jaksamiseen. Lääkärien kaikkoaminen julkisen sektorin töistä käynnistyi 2000-luvun alussa, kun ensimmäiset kansainvälisten sijoitusyhtiöiden hallussa olleet vuokratyöyritykset rekrytoivat ensin lääketieteen opiskelijoita päivystystöihin ja 2010-luvulta lähtien lääkärikuntaa jo laajemmin. Tämän on osaltaan mahdollistanut lääkärikoulutuksen merkittävä kasvu viimeisten 20 vuoden aikana, jolloin julkisellekin puolelle on riittänyt vielä lääkäreitä, mutta myös usean hallituskauden yli menevä valtakunnan tason päättäjien kykenemättömyys puuttua ilmiöön. Myös Kuntaliitto aktiivisena julkisen sektorin henkilöstöpolitiikan linjaajana on pitänyt tästä aiheesta matalaa profiilia.

Yksityisten terveysyritysten laajentaessa toimintaansa edelleen 2020-luvulle tultaessa on poliittiseen keskusteluun ujutettu termi valinnanvapaus, mikä on tuonut lisää vauhtia tälle kehitykselle, tämä lienee ollut joidenkin poliittisten tahojen intressi. Ei ole sattumaa, että koko sote-uudistus oli pitkäkestoinen ja työläs prosessi ennen kuin sinänsä melko ilmeinen tavoite saavutettiin.

Nämä vuokratyöjärjestelyt puukottavat armotta selkään julkisen terveydenhuollon heikkoja kohtia, jäykkää ja vanhakantaista henkilöstöpolitiikkaa ja palkitsemisjärjestelmiä sekä hierarkista johtamistapaa. Taloudelliset hyödyt valuvat suoraan veronmaksajien taskuista sijoitusyhtiöiden ja ammatinharjoittajien verottomille osinkotileille. Mitä pitempään tilanteen sallitaan jatkua, sen räikeämmin korostuu eriarvoisuus sekä palkassa että työoloissa virassa olevien ja vuokrakonsulttien välillä. Kukaan vaativan ammatillisen koulutuksen hankkinut asiantuntija, olipa hän sairaanhoitaja, psykologi, lääkäri tai joku muu, ei halua tehdä töitä suolakaivoksessa. Halvalla ei hyvää saa eikä pakko ketään motivoi.

Hyvinvointialueiden on nyt nopeasti ryhdyttävä valtakunnan tason yhteistyöhön tämän järjestelmäämme uhkaavan kehityksen pysäyttämiseksi. Työhön tarvitaan sekä uudenlaisia johtamiseen ja henkilöstön työolojen hallintaan kohdistuvia toimia että merkittäviä vuokratyövoiman käytön rajoittamiseen tähtääviä yhteisiä linjauksia siten, että vähintään kriittiset perustoiminnot on mahdollista turvallisesti ylläpitää.

Ulla Kampman
aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu

Varavaltuutettu Anne Liimolan puheenvuoro 23.10.2023 kaupunginvaltuustossa

Olen jo vuosina 2017, 2018 ja 2021 tehnyt valtuustoaloitteita liittyen varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen. Olen tuonut esille kaupungin pito- ja vetovoiman merkityksen henkilökunnan työhyvinvointiin ja rekrytointiin liittyen. Toin esille rekrytointiongelmat, vakituisten varahenkilöiden merkityksen ja huolen siitä, miten toteutuu uusi henkilöstörakenneuudistus 2030 lähtien. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien saatavuudesta ja uusien vakanssien lisäämisen merkityksen otin myös aloitteissani esille.

Aloitteissa esiin ottamiini asioihin ei tartuttu tuolloin riittävällä tarmolla vaan luotettiin kaupungin vetovoimaan. Tiedossahan oli myös eläkkeelle siirtyvien suuri määrä tulevina vuosina ja jo tuolloin huolta herätti myös työolot: kokemus siitä pystyykö tekemään laadukasta työtä.

Aloitteiden tavoite oli se, että kaupunki olisi ajoissa liikkeellä ja tekisi toimenpiteitä millä alan vetovoimaisuus Tampereella turvataan, varsinkin kun käyttöastekin oli nousussa. Varhaiskasvatuksen merkitys on suuri kun lapsiperheet miettivät muuttoa Tampereelle tai sitä, että pysytäänkö Tampereella.

Kaupungin vastauksissa luotettiin kaupungin vetovoimaan ja korostettiin sitä, että lastenhoitajia koulutetaan varhaiskasvatuksen sosionomeiksi, tehtävä, joka on uusi varhaiskasvatuksessa. Huolta ei niinkään kannettu siitä miten kandeja ja maistereita saadaan varhaiskasvatukseen töihin. Uuden lain perusteella henkilökunnasta on oltava 2/3 korkeimmin koulutettuja. Varhaiskasvatuksen sosionomeja ei tarvitse olla jokaisessa päiväkodissa, mutta varhaiskasvatuksen opettajia on oltava aina vähintään puolet henkilökunnasta. Henkilökunnan sitoutumisessa työnantajaan oli tapahtunut jo selkeä muutos, kun tein aloitteeni vuonna 2021.

Onneksi nyt on olemassa suunnitelma, miten edetään varhaiskasvatuksessa henkilökunnan rekrytoinnissa, pito- ja vetovoimassa ja varmistetaan lain mukainen henkilökunta. On oleellista, että valtuusto varmistaa ja vahvistaa taloudellista panostusta varhaiskasvatukseen tänä vuonna ja tulevina vuosina. Laadukas varhaiskasvatus muodostuu hyvästä johtamisesta, osallisuudesta, koulutetusta henkilökunnasta, ja sopivan kokoisista lapsiryhmistä. Laatua on myös se, että kokee onnistuvansa työssään. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on oleellista varmistettaessa alan vetovoimaan.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, siksipä kasvatuksen ja opetuksen on oltava laadukasta. Varhaiskasvatus on kustannustehokasta ja jokainen sijoitettu euro tuottaa vähintään seitsemän euroa. Varhainen tuki ja puuttuminen on oleellista. Pienten lasten on koettava oppimisen iloa ja saatava leikkiä, ihmetellä ja kokea. Ajattelu alkaa ihmettelystä!

Anne Liimola
Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.10.2023