”Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi”

Veera Keränen, 31, on asunut koko aikuisikänsä Tampereella, lukuun ottamatta vaihto-opiskeluaikoja. Hän on kotoisin lähikulmilta, Ylöjärveltä. Nykyisin Keränen asuu perheineen Tesomalla.

Keränen opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennusmestariksi ja hän on työskennellyt mm. työnjohtajana.

Rakennusmestarin työssä parasta on sen monipuolisuus. Työtehtäviä voi olla työnjohdosta suunnitteluun ja projekteja infrahankkeista toimitilarakentamiseen. Minusta on myös motivoivaa oppia uutta ja kehittyä työssäni.

Keräsen päätös lähteä ehdolle kuntavaaleihin tuli tehtyä varsin myöhään, joten hän aloitti kampanjoinnin myöhemmin kuin moni muu.

Panostan vaalikoneiden vastauksiin, koska ne ovat itselleni aina ollut tärkein tapa tutustua ehdokkaisiin ja tehdä äänestyspäätös.

Syrjinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi

Keräsen vaaliteemoja ovat toisten kunnioittaminen, perhe ja työ sekä maahanmuutto.

On hyvä, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, mutta toisia on kuunneltava ja käyttäydyttävä kunnioittavasti. Syrjinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi. Jokainen vauvasta vaariin haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jo pieni lapsi oppii olevansa tärkeä, kun häntä kuunnellaan.

Keräsen mukaan nuorten, sairaiden ja syrjäytyneiden ääni pitää kuulua päätöksiä tehtäessä. Myös vanhusten toiveita asua omassa kodissaan tulee ymmärtää.

Työllisyysastetta pitää nostaa, elinikäistä oppimista on tuettava ja lisäopiskelun pitää sopia jokaiseen elämänvaiheeseen. Päivähoitopalveluita pitäisi kehittää niin, että ne tukevat vanhempien työssäkäyntiä.

Nopeat muutokset päivähoidossa pitäisi mahdollistaa erityisesti vanhempien työllistyessä, jäädessä työttömäksi tai ylitöihin.

Demareiden arvomaailma vastaa parhaiten omaani

Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi esimerkiksi tarjoamalla lapsille edullisia harrastusmahdollisuuksia kodin lähellä.

Tampereellakin tarvitaan lisää osaajia.

Maahanmuuttajien olemassa olevia taitoja tulisi hyödyntää mm. tarjoamalla edullisia palveluita työ- ja opiskelutodistusten virallisten käännösten laatimiseksi.

Sujuva kielitaito on tärkeää ja siksi vaativan tason kielikursseja tulisi järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvät voivat niihin osallistua.

Demareiden arvomaailma vastaa parhaiten omaani. Minulle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Keränen toivoo, että kuntalaiset kävisivät äänestämässä omien arvojensa mukaisesti ja itselleen tärkeiden asioiden vuoksi. Äänestyksen voi hoitaa ennakkoon, jolloin se hoituu usein nopeasti ja vaivattomasti.

Luonnonläheisyys on ehdottomasti Tesoman parhaita puolia

Demokratia toimii parhaiten, jos mahdollisimman moni äänioikeutetuista äänestäisi. Aina voi lähteä seuraavissa vaaleissa itse ehdolle, jos sopivan ehdokkaan löytäminen on työn ja tuskan takana.

Keränen pitää luonnossa liikkumisesta ja harrastaa mm. marjastusta ja sienestystä.

Lasten kanssa tulee koluttua niin lähimetsät kuin pohjoisen vaellusreititkin. Liikun päivittäin lähiluonnossa ja luonnonläheisyys on ehdottomasti Tesoman parhaita puolia, täällä on hyvä ja turvallista asua.

Hän muistuttaa, että Tampere on loistava opiskelukaupunki ja se kehittyy jatkuvasti.

Tällä hetkellä Keräsen perheessä on menossa mielenkiintoinen koe.

Luovuimme hiljattain perheemme autosta ja tämän vuoden aikana onkin tarkoitus testata kuinka hyvin polkupyörällä ja julkisilla pääsee liikkumaan ja harrastamaan Tampereen ympäristössä.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Jorma Keränen

Yhteistyö merkitsee avointa keskustelua ja muiden kunnioittamista

Rasmus Keinäsen, 20, elämään kuuluu pelkkää hyvää. Ensimmäinen vuosi hallintotieteiden yliopisto-opintoja alkaa olla takanapäin, kesätyökuviot selkiytyivät haastavasta yleisestä tilanteesta huolimatta ja edessä siintävät jo kuntavaalit.

Vapaa-ajalla olen ehtinyt myös ulkoilla kevätauringossa, se on kivaa vastapainoa etäopiskelulle ja politiikalle.

Koronan myötä kuntavaalikampanjat ovat siirtyneet erilaisille some-alustoille.

Koronarajoitusten takia kampanjoin lähinnä verkossa. Alkuvuodesta ehdimme turvavälein tavata pari kertaa muiden mahtavien nuorten ehdokkaiden kanssa, mutta nyt olen perehtynyt somekampanjoinnin saloihin ja vaalikoneisiin vastaamiseen.

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on erittäin tärkeää kaikissa elämänvaiheissa

Seuraavaksi Keinäsen on tarkoitus julkaista somessa lyhyitä kirjoituksia hänelle tärkeistä vaaliteemoista.

Minulle näissä vaaleissa kärkiteemoja ovat koulutus, ympäristö ja yhteistyö. Soteuudistuksen jälkeen koulutuksen merkitys kaupungin toiminnassa korostuu. Eikä syyttä, koska laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on erittäin tärkeää kaikissa elämänvaiheissa.

Ympäristöasioitakaan ei voi pitää liikaa esillä. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat keskeisiä välineitä kestävämmän kaupungin kehittämisessä.

Tampere on kasvava ja vetovoimainen kaupunki, jolla on meneillään sekä tuloillaan paljon todella mielenkiintoisia rakennus- ja kehittämishankkeita. Raideliikenteen ystävänä seuraan mielenkiinnolla varsinkin ratikan jatkosuunnitelmia sekä lähijunaliikenteen kehittämistä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää

Yhteistyö merkitsee Keinäselle avointa keskustelua ja muiden kunnioittamista.

Tulevaisuuden Tampere täytyy rakentaa yhteistyönä. Jokaista tamperelaista tarvitaan!

Keinänen on demari, koska hänelle tärkeää on tasa-arvo; jokainen ihminen on arvokas.

Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää. Me demarit haluamme tehdä ilmastotoimia siten, etteivät heikoimmat joudu niiden takia entistäkin heikompaan asemaan.

Kolmanneksi hän nostaa esille julkiset palvelut.

Niihin pitäisi uskaltaa panostaa. SDP:n politiikassa nämä kaikkia koskettavat asiat yhdistyvät mielestäni hyvin. Bonuksena mainittakoon myös, että tässä puolueessa on todella mukavia ja sydämellisiä ihmisiä!

Keinäsen silmään Tampere on sopivan kokoinen, sijaitsee erinomaisella paikalla kauniiden järvi- ja metsämaastojen keskellä ja varsinkin keskustassa historia näkyy upeilla punatiilialueilla.

Jokainen voi osallistua keskusteluihin ja tuoda oman panoksensa päätöksentekoon

Kuopiosta kotoisin oleva Keinänen taitaa todella tykätä Tampereesta.

Täällä on sopivasti kaikkea, mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa. Ja mustamakkara on todella hyvää!

Keinäselle politiikka ei ole haudanvakavaa, eikä siihen tarvitse mitenkään erityisesti lähteä mukaan, vaan ihan jokainen voi osallistua keskusteluihin ja tuoda oman panoksensa päätöksentekoon.

Kantaa voi ottaa niin somessa kuin toreilla ja turuillakin. Mielestäni kynnyksen osallistua julkiseen keskusteluun pitäisi olla matalammalla ja yleisen ilmapiirin kannustavampi ja positiivisempi.

Kukaan ei ole täydellinen, koska kaikki me olemme vain ihmisiä. Varsinkin nettikeskusteluissa toisinaan unohtuu se, että ruudun toisella puolella on samalla tavalla ihminen, Keinänen muistuttaa.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Laura Tammisto

Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ylläpitää omaa äidinkieltään

Küllike Adamson on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja työskentelee oman äidinkielen opettajana. Adamson on myös Oman äidinkielen opettajat ry:n jäsen. Hän on huolissaan siitä, että maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus on joutunut viimeiset 20 vuotta kohtaamaan rakenteellista rasismia.

Olen ehdottomasti Maailman Paras Ope ja opettajan ammatti on kutsumustyöni. Haluan edistää koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa oman äidinkielen oppiminen ja opettaminen on aidosti mahdollista.

Äidinkieli on jokaisen perusoikeus. Oman äidinkielen opetuksella on tärkeä tehtävä sekä monikielisten lasten identiteetin että Suomen kielivarannon ylläpitämisen kannalta.

Kieli on sydämen, tunteiden ja ajattelun kieli. Kieli vahvistaa kulttuurista identiteettiä, siteitä omaan kieliyhteisöön ja sukuun.

Oman äidinkielen oppiminen tukee myös kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Sosialidemokraatit haluavat parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, missä vähemmistöryhmien integraatiota vahvistetaan koulutuksen keinoin.

Sivistysvaltion mittana pidetään sitä, miten se kohtelee heikommassa asemassa olevia jäseniään.

Oman äidinkielen opetus on perusopetuksen ulkopuolista opetusta

Maahanmuuttajaoppilaille on annettu oman äidinkielen opetusta 1970-luvulta lähtien. Vielä 1994 opetus oli Suomessa virallisesti mukana perusopetuksen opetussuunnitelmassa. 2004 oppiaineen virallinen asema poistettiin opetussuunnitelmasta.

Vuoden 2010 alussa opetuksen asemaa heikennettiin jälleen.

Opetuksen viikkotuntimäärää pudotettiin 20 %:iin. Oman äidinkielen opetus on perusopetuksen ulkopuolista opetusta, eikä kuntia velvoiteta järjestämään sitä. Se määriteltiin perusopetusta täydentäväksi opetukseksi.

Erillisrahoitettuna, perusopetusta täydentävänä opetuksena, omaa äidinkieltä voivat opiskella kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Erillisrahoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien ei ole pakko järjestää maahanmuuttajaoppilaille opetusta lainkaan. Kunnilla ei ole järjestämispakkoa eikä oppilailla ole osallistumispakkoa.

Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa, mutta sen jälkeen menestys on hiipunut.

Tutkimukset osoittavat, että yksi syy PISA-tulosten laskemiselle voi olla oman äidinkielen oppiaineen aseman heikentäminen. Äidinkielen merkitys myös koulupudokkuutta ennaltaehkäisevänä tekijänä tulisi saattaa tietoon ennen kaikkea päättäjille.

Järjestelmä ei anna kaikille samoja mahdollisuuksia

Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus on roikkunut perusopetuksen ulkopuolella 20 vuotta. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on joissakin kouluissa jo yli puolet.

Oman äidinkielen opetus ja oppilaat ovat myös eriarvoisessa asemassa myös koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluiden saatavuudessa.

Kyse on rakenteellisesta rasismista, joka tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei anna kaikille samoja mahdollisuuksia.

Haasteita opetuksen kehittämiselle on useita. Näitä ovat mm. opetuksen asema tuntijaossa, opettajien koulutus ja kelpoisuudet sekä opetusmateriaalin puute.

Oman äidinkielen opetusta järjestetään Suomessa noin 60 kielessä, mutta pätevyyden voi saada vain 11 maahanmuuttajakielen opettamiseen.

Käytännössä 50 kielen opettajat jäävät epäpäteviksi. Suurista maahanmuuttajakielistä mm. somali, albania, farsi, kurdi, vietnam, turkki, thai sekä osittain arabia ovat sellaisia, joissa ainekelpoisuuden tuottavia opintoja ei ole tarjolla missään suomalaisessa korkeakoulussa.

Lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan opettajilta puuttuu muodollinen kelpoisuus.

Monikielisyydestä kasvaa voimavara, josta sekä yksilön että yhteiskunnan on hyvä ammentaa

Opettajan ei ole siis mahdollista saavuttaa aineenopettajan kelpoisuutta, mikä heikentää merkittävästi opettajan asemaa. Hän ei voi saada vakituista työtä eikä parempaa palkkaa. Tällä hetkellä oman äidinkielen opettajat ovat keskeisin opettajaryhmä, jotka edustavat etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Heidän roolinsa tulisikin nähdä osana oppilaiden identiteetin ja maailmankuvan kehitystä.

Opetuksen ja oppimisen vaatimukset ovat entisestään kasvamassa.

Sosialidemokraatit korostavat, että koulutuksen vahvistamisen on kohdennettava siten, että siitä pääsevät osallisiksi mahdollisimman monet.

Monikielisyydestä kasvaa voimavara, josta sekä yksilön että yhteiskunnan on hyvä ammentaa. Kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa äidinkieltään.

Tampere on Adamsonille rakas kotikaupunki.

Kaunis, sopivan kokoinen, toimiva sosiaalinen infrastruktuuri, kauniit järvimaisemat, mukavat ihmiset, historiallinen tehdasmiljöö, opiskelumahdollisuudet. Tykkään siitä, että Tampereen keskustassa on ihania pikku kahviloita ja joka paikkaan pääse helposti pyörällä.

Autoa hän ei ole omistanut eikä kaivannut 25 vuoteen.

Minulle luonnon terveys on ollut aina tärkeää ja siksi on ihanaa, että Tampereella pääsen liikkumaan ja pitämään hyvä huolta luonnosta.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Kari Rossi

Valtuustoaloite Ikurin Virelän liikuntapaikan kehittämiseksi

Ikurilaisten talkoovoimin rakentama juhla- ja kerhohuoneisto Virelä valmistui vuonna 1966. Tampereen kaupunki lahjoitti rakennusmateriaalit, ja osoitti rakennukselle tontin. Virelän rakentaminen talkoovoimin oli hieno osoitus alueen talkoohengestä ja alueen toimijoiden yhteistyöstä,joka on vireää myös nykypäivänä. Virelä on ollut siitä lähtien Ikurin harrastustoiminnan keskus, jossa on järjestetty kaikenlaisia tilaisuuksia aina tanhu- ja näytelmäkerhoista lumenveistotapahtumiin. Virelän liikuntasali on aktiivisessa liikuntakäytössä, ja siellä järjestetään mm. jumppa- ja tanssitunteja.

Virelän toimintaa pyörittää urheiluseura Ikurin Vire, vaikka Virelä on kaupungin virallinen liikuntapaikka. Vire järjestää toimintaa Virelässä ja vuokraa liikuntasalia muille tahoille. Vuokratuloilla Vire maksaa mm. kiinteistön sähkö- ja lämmityskulut. Kaupunki omistaa rakennuksen ja vastaa kiinteistön muista kuluista. Kaupungin ja Vireen välillä vallitseekin ainutlaatuinen kumppanuus, joka keventää kaupungin taloudellisia vastuita. Virelän toimintamalli vastaa hyvin kaupungin strategisia tavoitteita mm. yhdessä tekemisestä ja yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Virelän välittömässä läheisyydessä on useita ulkoliikuntaan soveltuvia aktiviteettejä. Varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn pallokenttä on ahkerassa jalkapallokäytössä. Talvella kenttä jäädytetään luistelijoiden iloksi talkoovoimin. Kenttää jäädytetään syksyllä heti kun säät sallivat. Virelän jää on usein yksi ensimmäisistä luistelukelpoisista kentistä. Kaupunki maksaa jäädyttämisestä ja aurauksesta pientä korvausta Vireelle.

Pihapiirin ulkokuntoilulaitteet ovat ympärivuotisessa käytössä. Laitteiden kunnossapidosta vastaa Tampereen kaupunki. Lisäksi pihassa on lapsille leikkipuisto, jossa on mm. keinut, liukumäki ja kiipeilyteline. Eripituiset kuntoilupolut lähtevät aivan Virelän takaa ulkokuntoilulaitteiden vierestä. Reittien opasteiden mukaan on helppo edetä. Vire avustaa kaupunkia latuverkon ylläpidossa Virelään, josta on hyvät yhteydet mm. Lamminpään ulkoilumajalle ja Nokian Koukkujärvelle.

Virelän kiinteistö alkaa olla peruskunnostuksen tarpeessa. Kiinteistön rakenteille ja taloteknisille järjestelmille ei ole tehty saneerausta kiinteistön elinkaaren aikana. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäiset. Samoin käyttövesiputket ja viemärit. Monet pinnat ovat kuluneet, vaikka liikuntasalia onkin ehostettu vuosien varrella. Virelä on perusteellisen remontin tarpeessa. Alueen asukkailta ja urheiluseura Vireeltä on tullut toiveita alueen liikuntapalveluiden kehittämiseksi. Alueelle mahtuu nykyisten toimintojen lisäksi uusiakin toimintoja. Ikurin Vire on esittänyt, että alueelle rakennettaisiin miniareena, joka mahdollistaisi koripallon ja salibandyn pelaamisen.

Alueen asukkailta on tullut toiveita frisbeegolf -radan ja petankikentän rakentamisesta. Lisäksi pallokentän pinnan alle voitaisiin asentaa jäähdytysputket, jolloin luistinkenttä saataisiin käyttöön paljon varhaisemmassa vaiheessa syksyä, ja kausi jatkuisi pitkälle kevääseen.

Pate Mustajärven Ikuri -kulttuuriraitti vihittiin käyttöön vuonna 2008. Virelä on yksi raitin kohteista.
Yksi raitin haasteista on, ettei raittia ole merkitty mitenkään maastoon. Virelän saneerauksen
yhteydessä kulttuuriraitin kohteista olisi hyvä tehdä infotaulut, jotka kertoisivat Ikurin ja Pate
Mustajärven tarinan. Infotaulut lisäisivät raitin kiinnostusta ja käyttöä.

Esitänkin että, Tampereen kaupunki aloittaa Virelän liikuntatilan saneerauksen suunnittelun ja ryhtyy toimenpiteisiin Virelän alueen kehittämiseksi monipuoliseksi ulkoliikuntapaikaksi.

Tampereella 19.4.2021
Pekka Salmi
Kaupunginvaltuutettu

Tunkkaisten arvojen nousua vastaan on jaksettava taistella

Mirva Niinivaara työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa, Cimson Koulutuskeskus Oy:lla, joka tuottaa kuntakokeilun Neksteppi -palvelua. Hän toimii uravalmentajana ja tekee pääsääntöisesti ryhmämuotoista valmennusta.

Tämä on todella mielenkiintoinen paikka, koska kuntakokeilu on vasta aloitettu. Sen ideana on yksilöllisten ratkaisujen löytäminen jokaiselle työttömälle työnhakijalle.

Niinivaara on myös SDP:n puolueohjelmien toteuttamista varten luodun Työ- ja työvoima -ryhmän jäsen.

Niinivaara toimii siis mielenkiintoisilla näköalapaikoilla, samaan aikaan sekä ruohonjuuritasolla että poliittisessa ohjelmatyössä.

Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin siirtyminen olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Aktiivimalli oli varsin huono motivoinnin keino, ja ilman ohjausta koko järjestelmälle raskas.

Työttömät työnhakijat on aikaisemmin jätetty yksin eikä työvoimapalveluiden resursseja ole vuosiin kunnolla korjattu.

Onneksi tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Nyt tämä muutos on kirjattu hallitusohjelmaan ja se on äärimmäisen tärkeä linjaus kohti aitoa työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden kautta.

Tälle keväälle Niinivaaralle tuli myös mielenkiintoinen lisätyö.

Opetan Voionmaan opistolla muutaman iltana viikossa hallintotieteitä nuorille opiskelijoille ja kohta aloitamme pääsykoepreppauksen. Katsotaan, muistuuko samalla mieleen oma pääsykoeaika!

Vielä on hyvää aikaa kampanjoida

Kuntavaalikampanjaansa Niinivaara on tehnyt pääasiassa somessa.

Kampanjani budjetti on pieni, mutta sosiaalinen media antaa aika paljon rahoille vastinetta. Samalla on huoli somen ulkopuolella olevista äänestäjistä ihan äänestysprosentin takia. Olen kartoittanut sellaisia tahoja, joille voisin olla osuva ehdokas.

Siivikkalan demareiden Etäolohuone jatkaa vaalilähetyksiä ja ehdokasesittelyjä, joita myös Niinivaara vetää.

Meillä on osastona tarkoitus kehittää konseptia vielä hiotuimmaksi. Nythän olemme olleet vähän kuin MoonTV, mutta selvin päin. Toisaalta idea itsessään on kevyt toteuttaa ja antaa paljon mahdollisuuksia.

SDP:n yksi kehittämisen paikka onkin se, että puolueen pitäisi näkyä enemmän somessa, esim. YouTube-kanavilla.

Meillä on myös aihio videosta, odotamme vain vielä keväisempiä kelejä sen kuvauksiin. Kokoan omalle Facebook-sivustolle lisää materiaalia ja toisaalta mietin miten jakaisin ne henkilöille, jotka eivät siellä ole. Ehkäpä perinteinen nettisivu on vielä laitettava pystyyn, tässä on vielä hyvää aikaa kampanjoida.

Loppukirinä suunnitelmissa on toteuttaa perinteisen laputuskampanja.

Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle

Niinivaaran sydämellä on peruspalveluiden toimivuus.

Minua huolestuttaa hoitoon pääsyn viivästyminen ja etenkin mielenterveysasioissa viive on aivan liian pitkä. Avunsaannin nopeutuminen pitäisi saada ratkaistua. Ennaltaehkäisyä on vaikea laskea euroiksi, mutta se on tie, joka estää asioita ajautumista huonompaan suuntaan.

Myös yhteisöllisyys, ja miten siihen voi vaikuttaa vaikkapa kaavoituksella, on Niinivaaralle tärkeää. Hän haluaa pitää asuinalueet tasavertaisina keskenään. Julkisten liikenneyhteyksien on oltava toimivia.

Yhteisöllinen, elävä ja luova kaupunki syntyy, kun se panostaa kulttuuriin. Kulttuuri tuo aineetonta hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle.

Kolmas tärkeä asia on, että Tampereen kaupunki on kiinnostava ja hyvä työnantaja myös tulevaisuudessa.

Työhyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen ovat minulle tärkeitä asioita, koska ne heijastuvat myös suoraan kuntalaisten palveluihin. Päihdehoidossa Tampere voisi olla edelläkävijä ja ottaa täysin uudenlaisen tulokulman asiaan. Kaupungin haaste on muuttovoitto, kaikki palvelut eivät pysy perässä.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille

Nuorempana Niinivaara oli mielestään paljon radikaalimpi, joten kyseessä lienee se ns. luontainen kehitys.

Oikeastaan tähän on kerrottava, että olemme teini-ikäisinä Kaisa Vatasen lapsuudenkodin eteisessä käyneet monet poliittiset keskustelut. Tällä hetkellä Vatanen on SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö. Olin myös mukana ylioppilaskuntapolitiikassa puolueeseen sitoutumattomassa vasemmistolaisessa ryhmässä (Viva).

Ylioppilaskunnan hallitusvuosien jälkeen hän pohti, että mitähän tekisi seuraavaksi. Niinivaara tapasi kerran edustajatoverinsa Sanna Marinin tyhjällä Tampereen Keskustorilla.

Tuleva pääministeri sanoi, että tule meille. Tästä meni kuitenkin vielä vuosia eteenpäin opintojen loppuun saattamisessa ja työelämään siirtymisessä, ja kun toinen opiskelukaverini pyysi mukaan SDP:n 120-vuotisjuhliin Turkuun muutama vuosi sitten, aika oli kypsä ja tällä tiellä ollaan.

2000-luvn alussa silloinen SDP näytti nuoren ihmisen silmin varsin etäiseltä.

Aikuisena moni asia on matkan varrella muuttunut. Elämää on eletty enemmän ja haluan olla mukana isossa porukassa, mutta hoidan siellä oman tonttini. Työntekijöiden oikeudet ja työelämän kehittäminen ovat eniten esillä SDP:ssä, ja meitä mahtuu saman katon alle duunareita ja akateemisia.

Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän

Niinivaara on syntyperäinen tamperelainen ja hän on nähnyt jonkinlaisen siivun kaupungin kehityksestä.

Ratikan näin ensi kertaa pari viikkoa viikko sitten Hämeenkadulla ja olihan se hieno hetki! Tämä on hyvä kaupunki, kauniin luonnon ympäröimä ja koulutusmahdollisuudet ovat hyvät. Meidän on pidettävä huoli, että jokainen kuntalainen voi hyvin, ja siten rakennamme kestävästi muuttovoittoisen kaupungin tulevaisuutta.

Niinivaaran mielestä vielä on paljon työsarkaa tehtävänä.

Toki näin Siivikkalan demarina olen iloinen, että Tampere ja Ylöjärvi pääsivät sopuun Teivon raviradan tulevaisuudesta. Hevosurheilu on ollut itselleni tärkeä vastapaino, ja raviradalla on sellainen hieno piirre, että portilla luovumme titteleistä. Olemme siellä vain intohimosta lajiin.

Niinivaara on mukana politiikassa puhtaasti arvojen takia.

Liberaalina ihmisenä en voi katsoa sivusta tunkkaisten arvojen nousua yhteiskunnassa. Siinä on jotain sellaista ankeutta, jota vastaan on jaksettava taistella. Itselleni ei ole vaihtoehto, että otetaan siltä, jolla on jo valmiiksi vähän.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja arjessa turvallinen kaupunki ovat tärkeitä arvoja.

Turvallisuus tässä tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista turvallisuutta, jolloin kaikenikäisillä on mahdollisuus olla yhteisön täysivaltainen jäsen ja saada tarvitsemaansa hoivaa ja palveluita. Kuntademokratian kehittäminen ja osallistava päätöksenteko ovat niin ikään työkaluja tähän.

Olen itse saanut apua, kun elämässä on ollut tiukkoja tilanteita. Ehkä tässä ehdokkuudessa on kyse myös vähän takaisinmaksusta. Ilman pohjoismaista hyvinvointivaltiota en olisi esimerkiksi maisteri. Ja kyllä minua myös huolestuttaa ja mietityttää pitenevä ruokajono keskustassa. On tartuttava toimeen, eikä laittaa päätä pensaaseen, Niinivaara muistuttaa.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Vappu Kopra

Valtuustoaloite musiikkileikkikoulun ottamiseksi osaksi Tampereen varhaiskasvatusta

Musiikkileikkikoulussa eli muskarissa muun muassa tutustutaan rytmisoittimiin, kehitetään rytmi- ja melodialauluja, siirretään suullista laulu- ja leikkiperinnettä, tuetaan kielellistä ja liikunnallista kehitystä, harjaannutetaan kuuntelua ja opitaan toimimaan ryhmässä.

Muskarilla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti kielenkehitykseen. Sen osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus (2018), jossa selvitettiin viikoittaisen, varhaiskasvatuksen osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen kahden vuoden aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että muskariin osallistuneiden lasten äänteiden prosessointitaidot ja sanavarasto karttuivat enemmän verrattuna esimerkiksi lapsiin, joille ei järjestetty varhaiskasvatuksessa erillistä harrastustoimintaa.

Muskarit ovat usein yksityistä toimintaa, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta päästä muskariin. Varhaiskasvatuksessa järjestetyillä säännöllisillä ja ammattilaisten vetämillä musiikkitunneilla olisi myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistava vaikutus.

Esitämme: Tampereen kaupunki ottaa musiikkileikkikoulun maksuttomaksi osaksi laadukasta varhaiskasvatusta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi palkkaamalla kiertäviä musiikkileikkikoulun opettajia.

Tampere 19.4.2021

Ari Wigelius (sd.)                                   
Inna Rokosa
(sd.)

Tampereen kaupunginvaltuutetut

Lähteet:
www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/lasten-muskaritoiminta-tukee-kielenkehitysta
www.tampere.fi/tyovaenopisto/kurssit/taide/musiikki.html

 

Valtuustoaloite: Esteettömän luontopolun ja lintutornin/katselulavan rakentaminen Tampereen kaupungin alueelle

Esteettömät reitit ja luonnon tarkkailupaikat varmistavat luontoon pääsyä liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi pienten lasten kanssa kulkeville. Ikääntymisen myötä tulevien haasteiden ei myöskään tule ole esteenä luontoon pääsylle. Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on merkittävä. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.

Tampereen kaupungin retkeilyalueilla on vain yksi esteetön reitti ja se on Kintulammilla n. 300 metrin pituinen matka parkkipaikalta Kirkkokiven laavulle. Tohlopissa on toteutuksessa esteetön polku sekä kalastuslaituri ja tulipaikka. ELY-keskuksen avustukset edesauttavat rakentamista ja kunnostustöitä Kintulammilla ja muissa kohteissa. Hervantajärven, Viitastenperän ja Makkarajärven alueen kehittäminen on aloitettu. Yksi esteetön luontopolkuosuus voitaisiinkin toteuttaa esim. Hervantajärven asuinalueelta Makkarajärven rannalle.

Lintutorneja on kaupungin alueella kaksi, joista toinen Iidesjärvellä ja toinen Nuutinlahden lintutorni  Velaatanjärvellä Teiskossa. Kummallekaan lintutornille ei ole esteetöntä kulkua saati ei ole mahdollistettu esim. katselulavaa. Lintuharrastus on kasvattanut suosiotaan, joten kolmas lintutorni olisi jo paikallaan, tai ainakin katselulava, jonne olisi esteetön kulku. Lähimmät esteettömät lintutornit ovat Lempäälässä ja Kangasalla.

Esimerkki esteettömyydestä kansallispuistossa: Seitsemisen Saari-Soljosen esteetön reitti mahdollistaa pääsyn tarkkailemaan luontoa ja nauttimaan nuotion äärellä olosta. Soljosilla on 500 metriä pitkä esteetön reitti katselulavoineen.

Tampereen Retkeilyn kehitysohjelman tavoitteena ja visiona vuosille 2021-2025 on tehdä Tampereesta luontomatkailun pääkaupunki. Tavoitteesta olen samaa mieltä. Kehitysohjelman sisältö on hyvä, mutta siitä puuttuu kuitenkin tavoitteet sille, miten esteettömiä osuuksia ja taukopaikkoja lisätään kaupungissa. Luontomatkailun pääkaupungiksi pääseminen edellyttää panostamista myös esteettömyyteen.

Aloitteessani esitän, että Tampereella selvitetään ja laaditaan suunnitelma aloitteen esiin nostamista asioista ja selvitystä tehdään myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja järjestöjen kanssa.

Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • mihin luonto- ja retkikohteisiin esteettömiä luontopolkuja, katselulavoja ja nuotiopaikkoja voitaisiin toteuttaa?
  • minkälaisella aikataululla ja rahoituksella esteettömät kohteet voitaisiin toteuttaa?
  • minne voitaisiin rakentaa esteetön lintutorni?

Anne Liimola (sdp)

Jokaiselle tasa-arvoiset lähtökohdat elämään

Jussi Lahtinen on 35-vuotias filosofian maisteri Tampereelta. Tällä hetkellä hän työstää väitöskirjaa demareille rakkaasta aiheesta, hyvinvointivaltion historiasta.

Tavoitteeni tutkimuksessa on vetää yhteen sitä, mitä tavalliset ihmiset ovat kokeneet niin sanotun hyvinvointivaltion eri aikakausina – erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla, suomalaisen sosiaalipolitiikan kulta-aikana.

Kuten arvata saattaa, Lahtisen tutkimustyö sivuaa myös niitä teemoja, joita 2020-luvun kuntapäättäjät kohtaavat.

Hyvinvointivaltio on sekä poliittinen rakennelma että mielentila ja nämä molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon myös arjen kuntapolitiikassa.

Lahtisen kuntavaalikampanja alkoi alkuvuodesta, jolloin hän ilmoitti lähipiirilleen kunnallisvaaliehdokkuudestaan.

Tällä hetkellä olen kampanjoinut erityisesti omassa elinpiirissäni eli Tampereen yliopistolla sekä Pispala-Tahmelan sekä Nekala-Viinikan alueilla. Olen keskustellut ihmisten kanssa kaupunkipolitiikasta sekä kysellyt erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä -yhdistysten näkökulmia Tampereesta ja sen kehittämisestä. Keskustelut ovat kirkastuttaneet omia poliittisia näkökulmiani.

Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää

Nyt Lahtinen työstää mainosmateriaalia graafikon kanssa. Mainokset suunnataan erityisesti sosiaalisen median kanaville, ensisijaisesti hänen omalle Facebook-sivulleen.

Samalla lähden tavoittelemaan mahdollisia äänestäjiä suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla puhelimitse, sosiaalisen median välityksellä ja muiden etäyhteyskanavien avulla.

Lahtinen uskoo, että kunnallispolitiikassa hänellä olisi paljon annettavaa. Esimerkiksi Tampereen erinomaisen korkeakouluverkoston ja kaupungin välistä yhteistyötä olisi syytä edelleen kehittää.

Tämä yhteistyö voisi olla molemminpuolista. Kaupunki voisi jalkautua ja haastaa korkeakouluyhteisöä, niin opiskelijoita kuin opettajia ja tutkijoita, olemaan aktiivinen osa kotikaupunkia. Samalla yhteiskuntatieteellisen tiedeyhteisön tulisi rantautua lautakuntien kokouksiin sekä julkisiin kaupunginlaitoksiin, kuten kirjastoihin, kertomaan uusimmista tutkimustuloksista.

Ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään

Lahtinen korostaa ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnasta kumpuavan toiminnan tärkeyttä.

Kaikkialla Tampereella tulisi olla mahdollisuudet harrastaa ja toteuttaa omia intohimojaan. Pispala-Tahmela sekä Nekala-Viinikka ovat hyviä esimerkkejä alueista, joiden omaehtoista kulttuuritoimintaa tulisi yhä enemmän ymmärtää ja tukea myös kaupungin toimesta.

Lahtisen mielestä Nekalan ja Tahmelan viljelypalstat, luonnontilainen Iidesjärvi, Pispalan laaja yhdistyskenttä, Hiedanrannan kartano- ja tehdasmiljöö ja Nekalan teollisuusalueen kulttuuritoiminta tulisi olla kaupungin suojeluksessa.

Kuntapolitiikassa hänen vahvuutensa liittyvät vahvasti kulttuuri- ja sivistystyöhön.

Ennen väitöskirjaprojektia hän oli pitkään töissä opetusalalla.

Työskentelin nuorten kanssa, jotka olivat peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Tätä kautta ajatus pidennetystä oppivelvollisuudesta on ollut sydäntäni lähellä jo pitkään. Lahtinen on vakuuttunut siitä, että peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen ohjauksen tulisi olla automaattista ja jokaisen nuoren tulisi saada omien tarpeidensa mukaista ohjausta ja koulutusta aina 18-vuotiaaksi asti.

Haluaisinkin olla mukana ”kädet mullassa”, kun oppivelvollisuuden pidennystä aletaan käytännössä toteuttaa Tampereella.

Kulttuuri- ja sivistystyön ohessa myös työllisyyspolitiikka kuuluu hänen kiinnostuksen kohteisiinsa.

Niin sote- kuin työllisyyspalvelut tulisi olla paremmin saavutettavissa ja Lahtinen odottaa paljon työllisyyspolitiikan kuntakokeilusta.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki

Haluaisin olla osaltani pohtimassa sitä, miten tamperelaiset saisivat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja tehokkaasti unohtamatta inhimillistä kohtaamista yksilön ja järjestelmän välillä. Erityisesti yritysten kanssa tehtävä mielekkään yhteistyön kehittäminen on olennaista kohtaanto-ongelman näkökulmasta.

Lahtinen liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen ennen kaikkea siksi, että hän on kiinnostunut sosiaali- ja koulutuspolitiikasta.

Uskon, että demarit ovat olleet – ja tulevat olemaan – suomalaisen yhteiskunnan tärkein rakentava voima, kun puhutaan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisesta. Hyvinvointivaltion sekä sosialidemokraattisen liikkeen tärkein tehtävä on turvata mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle ihmiselle maapallolla. Tämä on myös arvomaailmani perusta.

Lahtinen on koko ikänsä elänyt ja vaikuttanut Tampereen alueella, eikä ole koskaan täältä halunnut lähteä pois.

Tampere on moderni ja tulevaisuusoptimistinen kaupunki, joka on samalla tarpeeksi rouhea omaan makuuni. Tampereella kuka tahansa voi olla oma itsensä ja löytää myös sielunkumppaneita.

Samalla Tampere on hieno yhdistelmä kehittyvää kantakaupunkia, perinteitä kunnioittavia esikaupunkeja sekä oman identiteettinsä löytäneitä lähiöitä. Mielestäni tämä luo puitteet maailman parhaalle kaupungille.

Lahtinen toivoo, että kesän alussa pääsemme kampanjoimaan tavalla tai toisella myös perinteiseen tyyliin kaduille ja toreille, jotta myös spontaanit uudet kohtaamiset mahdollistuisivat.

Olisi mahtavaa kysyä ja kuulla, mitä tamperelaiset ovat mieltä kaupungistaan. Sosiaalisessa mediassa tämä keskustelu polarisoituu usein varsin tylsäksi vänkäämiseksi, Lahtinen sanoo.

 

Teksti: Jyrki Liikka

Kuva: Jussi Lahtinen

Tulevaisuuden kunta 2023 on Sinun

Jokaisen koti sijaitsee kunnassa. Se on maantieteellinen alue, johon me samaistumme. Siellä ovat juuremme. Kunta on jokaiselle tuttu, mutta kuitenkin omanlainen.

Se on tukenamme kaikissa elämämme vaiheissa, myös niinä vaikeimpina hetkinä.

Elomme kaikkina päivinä me tukeudumme kuntaan ja sen julkisiin palveluihin. Ne ovat jokapäiväinen vetemme, kotimme, lämpömme, sähkömme, joukkoliikenteemme ja turvamme.

Ensin on ihminen

Kaiken tämän keskiössä on ihminen, sinä ja minä. Me olemme ykkössijalla. Me olemme syy, miksi kunta ja palvelut ovat olemassa. Se kenelle tätä tehdään.

Parasta kaikessa, me saamme päättää, millaisen kodin teemme. Tulevaisuudessakin kunta on meidän yhteisten päätöksiemme lopputulos.

Voimme käpristyä sisäänpäin ja haikailla menneisiin vuosikymmeniin. Sillä tavalla ei rakenneta sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää, kasvavaa ja toisistamme huolehtivaa tulevaisuutta.

Lähivuosina käydään suuri arvokeskustelu. Mitä arvoja haluamme edistää? Millaisen tulevaisuuden lapsillemme rakentaa? Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan eri palveluihin? Minkälaisia julkisia palveluja eri elämän vaiheessa saamme?

Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.  Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen?

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluille on moni taho laskenut hinnan, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? Mikä on sen hinta? SDP:n on mahdollistettava julkisilla palveluilla jokaiselle suomalaiselle kotikunnassaan sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävät elämän edellytykset. Ne luovat osaltaan hyvän ja inhimillisen elämän puitteet meille kaikille.

Arvot ovat kompassi

Arjen tiimellyksessä inhimillisyys ja yhteisöllisyys jäävät liian usein taka-alalle, vaikka juuri niistä ammentaa suomalainen arvopohja. Me kaipaamme osaksi yhteisöä. Yhteisen päämäärän eteen ponnisteleminen tuo merkitystä elämään.

Se antaa syyn pimeänä aamuna pukea ulkotakin ja painella viimassa kohti työmaata. Se antaa mahdollisuuden toimeentuloon ja hälventää huolia pärjäämisestä. Se luo eväät parempaan huomiseen meille kaikille.

Tätä ei ole kuitenkaan saatu, vaan sen eteen on ponnisteltu. On tehty rohkeita tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. On nähty huomista pidemmälle, vuosikymmenien päähän. Välillä tuntematon pelottaa, hirvittääkin. Muutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Globaalin pandemian tuomassa kriisissä kohtaamme erilaisia vaikeuksia. Toisille se tarkoittaa toimeentulon menetystä ja vaikeita aikoja. Toisille koettelemus lisää henkistä kuormitusta, jopa siinä määrin, että apua tarvitaan. Varmaa on, että aiempi arki ei koskaan palaa. Se on luonnollinen osa yhteiskuntamme kehittymistä.

Epävarmuuden, pelon ja eteen piirrettyjen uhkakuvien keskellä arvot ohjaavat oikeaan. Ne yhdistävät meitä sosialidemokraatteja yli vuosikymmenten, yli sukupolvien ja yli vaikeiden aikojen.

Lauri Lyly
Tampereen pormestari

Vierustoverit Anne ja Aila

Valtuustokauden alkaessa jokainen valtuustoryhmä päättää, missä kukin valtuutettu istuu. Toki riippuen valtuustoryhmien valtuutettujen määrästä, katsotaan ensin paikat, mitkä kullekin ryhmälle tulevat.

Valtuustoryhmillä on erilaisia linjauksia istumapaikoille. Eturivien paikoilla istuu ryhmien puheenjohtajia, kansanedustajia, pormestari ja apulaispormestareita, ehkäpä valtuustokonkareita. Valtuustoryhmän puheenjohtaja yleensä määrittelee ryhmänsä istumajärjestyksen.

Kuluneen valtuustokauden alussa päädyimme istumaan vierekkäin, onneksi. Olimme olleet toki pitkään samassa valtuustoryhmässä, mutta emme olleet kovin paljon tekemisissä. Valtuutetut näkevät pääsääntöisesti toisiaan valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksissa eikä ehkä muuten, elleivät tule valituksi vaikkapa samaan lautakuntaan tai kaupunginhallitukseen.

Huomasimme, että meillä oli usein sama värikoodi tai kuviot vaatteissa

Hyvin pian me vierekkäin istuvat toverit tutustuimme toisiimme valtuuston kokouksien yhteydessä. Tapasimme myös viikoittain sd-kaupunginhallitusryhmässä, joka kokoontuu aina ennen hallituksen kokousta.

Valtuuston kokouksissa huomasimme, että meillä oli usein sama värikoodi tai kuviot vaatteissa. Tämä oli mielestämme hauskaa, mutta myös yllättävää. Mietimme, että pitääkö aloittaa toisen infoaminen pukeutumiseen liittyen.

Meistä tuli myös kokouksissa niitä, jotka ahkerasti jaksoivat istua valtuustosalissa ja kuunnella puheenvuoroja. Emme toki kumpikaan ole tuppisuita, vaan käytämme puheenvuoroja.

Valtuustossa voi ystävystyä yli puoluerajojen

Yhteistyömme lisääntyi valtuuston kokousten läpikäymisen myötä. Kotimatka valtuuston ja kaupunginhallituksen kokousten jälkeen suuntautui kaupungin itäiselle puolelle Annen ollessa kuskina. Tämä yhteinen kotimatka oli välillä jopa terapeuttista; valtuuston kokousten käänteitä oli hyvä purkaa. Useimmiten monituntisten kokousten jälkeen myös nauruhermot olivat koetuksella, terapiaa se on naurukin. Huomasimme myös, että meillä on samat arvot ja olemme molemmat luonteiltamme iloisia ja nauravaisia.

Valtuustossa voi siis ystävystyä yli puoluerajojen ja tietysti omasta valtuustoryhmästäkin voi löytää parhaimmillaan uusia ystäviä. Nyt lähestyvissä kuntavaaleissakin teemme myös yhteisiä juttuja.

Tällaisia me kaksi olemme, toisen näkökulmasta

Aila on todella ahkera, aktiivinen ja rohkea kaupunginvaltuutettu. Ihmettelen, mistä hän ammentaa valtuustoaloitteita, ehkäpä siihen auttaa Ailan laajat verkostot. Ailasta pitää myös todeta, että kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana hän on onnistunut hyvin kokousten johtamisessa.”

Anne on iloinen, nauravainen ja hyväsydäminen, sydän paikallaan. Hän ei koskaan puhu pahaa toisista, vaan yrittää löytää positiivisia puolia kaikesta ja kaikista. Annen sydämen asia on varhaiskasvatus ja henkilöstön hyvinvointi. Hän tukee ja kuuntelee; hyvä valtuustotoveri ja ystävä.”

Politiikka on usein kilpailua, niin puolueen sisällä kuin puolueiden välillä. Mutta jos hyvin käy, politiikassa voi löytää myös ystävän. Meillä kävi näin hyvä onni.

Anne Liimola, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)  & Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuuston 1.vpj (sd.)