Valtuustoaloite erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa

Tampereen Vesi Oy:n tulee lopettaa vedenotto Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.

Kuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen Life revives -hankeesta 2023

Ympäristöministeriön tilauksesta 2020 on valmistunut tutkimusraportti jokihelmisimpukan nykytilasta ja lajin suojelemiseksi tarvittavista toimista Suomessa. Raportissa todetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Pinsiön-Matalusjoen kärsivän Tampereen kaupungin pohjavedenotosta Pinsiönharjusta. Tutkimuksen mukaan joen suojeluarvo on tiukka.

Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kuntien liittymäkohdassa sijaitseva Pinsiönlähde kokoaa vetensä lähteen pohjoispuolelta Pinsiönkankaan pohjavesialueelta. Pinsiön-Matalusjoen Natura
2000-alue (FI0356004) sijoittuu Nokian ja Ylöjärven kuntien rajan jakamalle lähdealueelle.

Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen (EN) jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) ja alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen (Salmo trutta trutta). Purotaimen toimii toukkavaiheessa raakun väli-isäntänä ja myös sen suojeleminen on välttämätöntä raakun säilymiselle (Suomen lajien uhanalaisuus 2019).

Raakku on luonnonsuojelulain 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava sekä 49 §:n mukainen luontodirektiivissa mainittu laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Purotaimen on Euroopan unionin luontodirektiivissä erityissuojeltava eliölaji.

Raakku on Euroopan Unionin erityissuojeltu laji, jonka suojelua koskevat asiakirjat ovat alla lueteltu:
Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521)
EU:n luontodirektiivin II-liite
EU:n luontodirektiivin V-liite
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)

Tampereen Veden pohjavedenotto heikentää merkittävästi raakun elinympäristön Pinsiön-Matalusjoen tilaa. Vedenotto on EU:n luontodirektiivin suojelumääräysten vastaista ja muodostaa todellisen riskin raakun ja purotaimenen elinympäristölle ja lajien säilymiselle. Raakkua pidetään jokiekosysteemin avainlajina ja huippuindikaattorina elinympäristönsä vaativuuden ja elinkiertoon liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi (Oulasvirta 2006). Raakku puhdistaa vettä jopa 50 litraa päivässä.

Raakun ja purotaimenen elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, runsas, virtaava ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella. Hiesu, liete ja muu kiintoaines ovat haitallisia lajien elinympäristölle. Raakku elää ensimmäisen elinvuotensa toukkavaiheessa purotaimenen kiduksissa niin sanottuna glokidiona ja näin purotaimen toimii toukan väli-isäntänä.

Etelä-Suomen luonnonvaraiset lohikalakannat ovat taantuneet ja uhanalaistuneet hälyttävästi kutujokien patoamisen, voimaloiden rakentamisen, ruoppausten ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Pinsiön-Matalusjoessa elää vielä vähäinen, luontaista kantaa oleva ja lisääntymiskykyinen purotaimenpopulaatio.

Pinsiön-Matalusjoen raakun ja purotaimenen tilaa ja lisääntymistä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Joen raakkukanta on romahtanut vuonna 1999 havaitusta 26 000 yksilöstä vuonna 2013 havaittuun 6 200 yksilöön. Käytännössä Pinsiön-Matalusjoen raakkukanta ei ole lisääntynyt yli 20 vuoteen satunnaista lisääntymistä lukuun ottamatta. (Oulasvirta ym. 2013) Pinsiön-Matalusjoella raakun suojelutaso ei näin ollen ole suotuisa. Tampereen Veden pohjavedenotto aiheuttaa Pinsiön-Matalusjoen virtaaman vaihtelua. Erityisesti kesäisin lämpiminä jaksoina joen veden määrän vaihdellessa vesi lämpenee liian lämpimäksi raakulle ja purotaimenelle. Pahimmillaan haihtuminen aiheuttaa joen kriittistä veden vähyyttä ja jopa kuivumista, jota on jo koettu 2010- ja 2020-lukujen helteisimpinä kesinä. Talvisin veden ollessa vähäistä joki jäätyy pohjaa myöten. Raakun suojelutason palauttaminen suotuisaksi vaatii aktiivisia toimenpiteitä lajin elinympäristön laadun parantamiseksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2017).

”Pinsiössä ikänsä asunut muistelee, kuinka 1970-luvulla joki oli lähteeltä 2 m leveä, runsas, kirkas, kylmä ja siinä näkyi purotaimenia, jotka katosivat tilan kohdalla 2 vuotta Tampereen vedenoton alettua. Hän kertoi, että nyt kuivempina aikoina tilan kohdalla vesi monesti seisoo erittäin matalana ja joki on kesällä vesikasvien peittämä (Markku Uosukainen, mti, maanviljelijä, metsänomistaja).” Haastattelu 5.9.2024

Pinsiön-Matalusjoelle toteutettiin vuosina 2016-2017 Jyväskylän yliopiston, Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven toimesta Kolmen helmen joet -hanke. Hankkeessa kartoitettiin jokihelmisimpukan ja purotaimenen nykytilanne, lajien säilymiseen kohdistuvat uhat ja riskit, sekä tehtiin ympäristövirtaamaselvitys. Hankkeessa tuotettiin Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven alueilla virtaavalle joelle kunnostussuunnitelma. Uusimpia joen veden tilaa ja uhanalaisten lajien nykytilaa koskevia selvityksiä ja eliölajeihin kohdistuvien riskikartoitusten tuloksia ei ole käytetty Tampereen Veden pohjavedenoton vaikutusten arvioinnin pohjana.

Raakku ja purotaimen ovat säilyneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen. Molempien lajien elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, viileä ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella.

Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmassa on seuraavat tavoitteet, jotka asettavat myös selkeät suuntaviivat raakun suojelulle:
1. Kaupunkiluonto on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa.
2. Uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu.
3. Ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia.
4. Vesistöjen ja pienvesien tila on hyvä ja niiden eliöstö monimuotoista ja elinvoimaista.
5. Haitallisten vieraslajien torjunta on tehokasta ja toimivaa.
6. Asukkaat ja yhteisöt tuntevat lähiluontonsa arvot ja haluavat toimia niiden hyväksi.

Pinsiönlähteen pohjavedenotto ei vastaa nykypäivän ympäristönsuojelun vaatimuksia. Vedenottolupa myönnettiin vuonna 1969, jolloin ympäristölainsäädäntö ja ympäristövaikutusten arviointi olivat vielä kehittymättömiä. Raakun tai vaelluskalojen elinympäristöä ei huomioitu riittävästi lupaehtoja määriteltäessä, vaikka raakku oli suojeltu jo vuonna 1954. Pinsiönlähteen vedenotto oli alun perin tarkoitettu lähinnä väliaikaiseksi ratkaisuksi kasvavaan vedentarpeeseen, kun pintaveden laatu oli nykyistä heikompaa suurempien teollisuuden jätevesimäärien ja huonompien puhdistusmenetelmien vuoksi.

Tampereen kaupungin Pinsiönlähteen pohjavedenotto on kiistattomasti tuhoisaa erittäin uhanalaiselle eliölajille ja elinympäristölle. Kaupungin ja Tampereen Vesi Oy:n tulee turvata veden huoltovarmuus, mutta korvaavaa vedenottoa on kartoitettava, sillä alueen hauras ekosysteemi ei pohjavedenottoa nykyisellään kestä.

Esitän samalla, että Tampereen Vesi Oy lopettaa vedenoton Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Saana Kuusipalo,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 16.9.2024

Lähestyvät vaalit innostivat Atanas Aleksovskia puheenjohtajaksi

Kun Pekka Salmi kesäkuussa päätti tehtävänsä Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, astui hänen kenkiinsä pitkän linjan demarivaikuttaja Atanas Aleksovski. Aleksovski kertoo saaneensa usealta taholta pyyntöjä tarttua puheenjohtajan toimeen. Hänellä on tehtävästä myös aikaisempaa kokemusta.

– On mukavaa, kun kuntalaisilta ja ryhmän jäseniltä on tullut luottamusta. Toki olen haastavan tilanteen edessä, kun puheenjohtaja-aikanani tehdään vaalityö kuntavaaleissa – ja erityisesti innostuinkin siitä, että saan antaa työpanokseni haastavassa tilanteessa. Kaupunginhallituksessa en juuri nyt ole, vaan kohdistan työpanokseni tärkeimpiin tehtäviin, Aleksovski kuvaa.

SDP:n valtuustoryhmällä on Aleksovskin mukaan hyvä ryhmähenki, ja yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa toimii hyvin.

– Mielelläni palasin takaisin näihin tehtäviin, Aleksovski sanoo.

Demarit taas ykkösryhmäksi

Aleksovskilla on vaalivuoden suhteen selkeät tavoitteet. Hän haluaa demareista jälleen Tampereen ykkösryhmän.

– Minulla on paljon annettavaa kaupungille – neuvottelutaitoja ja pitkä poliittinen ura. Minun on helppo hahmottaa, mistä tehtävässä on kyse, eikä mitään uutta varsinaisesti tarvitse opetella. Kaikkien osaamista on helppo hyödyntää keskustelujen kautta, Aleksovski sanoo.

Aleksovski on ollut politiikassa mukana noin 20 vuotta.

Itse puheenjohtajuus tarkoittaa Aleksovskin mukaan perinteistä ryhmäjohtamista, neuvotteluita muiden valtuustoryhmien kanssa ja työskentelyä kaupunginhallituksen kanssa. Lisäksi hän valmistelee kaupunginvaltuuston kokoukset. Aleksovski on myös kunnallisjärjestön hallituksessa ja vaalityöryhmässä mukana.

– Vaalityötä täytyy tehdä yhdessä kunnallisjärjestölle ja puolueelle. Tässä on kyse siitä, minkälaista politiikkaa tehdään. Edistämme tavoitteidemme toteutumista, näymme paljon kentällä ja tapahtumissa ja puhumme paljon ihmisten kanssa, Aleksovski kertoo.

– Menemme vaaleihin voittamaan ne, ja siihen tarvitaan kaikkia. Puheenjohtaja on kuin orkesterinjohtaja, ja orkesteria pitää johtaa niin hyvin, että se soi kuntalaisille asti. Olen todella iloinen ja yllättynyt, että vastaanottoni on ollut todella hyvää, Aleksovski lisää.

Avointa keskusteluja – erilaiset mielipiteet hyväksytään

Puheenjohtajana Aleksovski tavoittelee vapaata keskustelua yhteisten tavoitteiden läpiviemiseksi.

– Annan paljon tilaa keskustelulle. Valtuustoryhmä hakee linjaukset ja valmistautuu neuvotteluihin. Uskon, että keskustelun kautta löytyy aina paras vaihtoehto ja sellainen ratkaisu, johon kaikki pystyvät myöntymään. Politiikassa tehdään myös kompromisseja, sillä tuskin kukaan pärjää politiikassa yksin, Aleksovski toteaa.

Kuntalaisille Aleksovski haluaa vakuuttaa olevansa jatkossakin sanansa pitävä, avoin ja helposti lähestyttävä mies.

– Teemme, mitä lupaamme, ja yritämme parhaamme. SDP on edelleen varteenotettava puolue ja ryhmä, joka vaikeissa tilanteissa pystyy hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös kutsua kaikki mukaan vaalityöhön, ja kiittää kaikkia, jotka tähän mennessä ovat tehneet ja tulevaisuudessa tulevat tekemään työtä SDP:n hyväksi, Aleksovski päättää.

Pysäköintiä ja liikennettä siirrettävä enemmän maan alle, jotta katukuvassa mahdollistetaan enemmän tilaa puistoille ja asuin- sekä toimistorakennuksille

Kokouksessa suurimman mielenkiinnon etukäteen herätti pykälä, jossa päätettiin apulaispormestari Ilkka Sasin luottamuksesta. Kokouksessa käsiteltiin lisäksi mm. Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakennuksen ostamista sekä P-Hämpin maanalaisen pysäköintilaitoksen laajennusosaa.

Valtuusto päätti ostaa Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakennuksen.

Eniten keskustelua kokouksessa herättikin P-Hämpin laajennusosa ja siihen liittyen pysäköintiratkaisut kaupungissa. Valtuutettu Lauri Lyly kommentoi, että on hyvä asia, että saamme asemanseutua kehitettyä. Tämä on suunnitelmallinen osa siihen, miten kaupunki vie pysäköintiä maan alle. Apulaispormestari Ilkka Porttikivi kommentoi, että tämähän ei ole mikään pelkkä pysäköintiratkaisu vaan pitkän ajan tavoite saada liikennettä ohjattua maan alle. Valtuutettu Atanas Aleksovski kommentoi, että tällä hetkellä keskustassa on tarjolla paljon enemmän pysäköintipaikkoja erilaisten pysäköintiratkaisujen kautta, kuin aikoinaan kadunvarsipysäköinnin myötä Hämeenkadulla oli. Laajennusosan myötä kaavassa ollaan saamassa alueelle ns. kuntalaisten olohuone, iso viihtyisä puistoalue. Valtuutettu Lyly nosti esille toisessa puheenvuorossaan sen, että tämä ratkaisu mahdollistaa sekä asuin- ja toimistorakennusten rakentamisen alueelle, kun pysäköintitilaa siirtyy maan alle. Valtuutettu Mahmoud Machaal otti keskustelussa esille, että keskusta-alueella tilaa on tarjolla hyvin rajallisesti, sillä kaupungin keskusta-alue sijaitsee kahden järven välissä, joten kaupunkitilaratkaisut ovat tärkeää huomioida myös tätä silmällä pitäen. Valtuusto päätti P-Hämpin maanalaisen pysäköintilaitoksen laajennusosasta pohjaesityksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuutettu Saana Kuusipalo jätti valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa.

Valtuusto päätti kokouksessa apulaispormestari Ilkka Sasin (kok.) erottamisesta. Hänen tilalleen apulaispormestariksi nimettiin Jouni Markkanen (kok.).

Saana Kuusipalon tie Tampereen kaupunginvaltuutetuksi

Saana Kuusipalo, 28, oli pitkään Tampereen kaupungin varavaltuutettuna, kunnes hän syntymäpäivänään 10. kesäkuuta nousi varsinaiseksi valtuutetuksi. Nousun taustalla oli Sanna Marinin paikkakunnanvaihdos sekä Pekka Salmen nousu Tampereen kaupungin elinvoimajohtajaksi. Jo varavaltuutettuna Kuusipalo oli hyvin aktiivinen toimija ja jätti esimerkiksi useita valtuustoaloitteita.

Kuusipalo kokee valtuutetuksi nousun helpottavan yhteiskunnallisen työn tekemistä.

– Valtuutettuna oleminen on tuntunut hyvältä. Varavaltuutetut saavat yleensä tiedon kokoukseen pääsemisestä lyhyellä varoitusajalla, ja silti kokouksiin täytyy valmistautua huolellisesti esimerkiksi, jos haluaa jättää aloitteita. Työtä helpottaa se, että tietää pääsevänsä kokoukseen – omia puheenvuoroja ja aloitteita on näin helpompi suunnitella, Kuusipalo summaa.

Valtuustoaloite jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi

Kuusipalo jättää tänään maanantaina 16. syyskuuta valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa.

– Tällä hetkellä Tampereen Vesi oy pumppaa vettä Pinsiönlähteestä, ja se vaikuttaa lähialueen jokien vedenkorkeuksiin. Tämän vuoksi jokihelmisimpukan lisääntyminen on estynyt yli 20 vuotta, ja sen kanta on pienentynyt merkittävästi. Esitän, että Tampereen Vesi oy lopettaa pumppauksen tuolta alueelta kokonaan, Kuusipalo kertoo.

”Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalana olevan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.”, aloitteessa todetaan.

Lisäksi aloitteessa vedotaan Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman tavoitteisiin, jotka Kuusipalon mukaan asettavat myös suuntaviivat jokihelmisimpukan suojelulle. Tavoitteiden mukaan kaupunkiluonnon tulee olla monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa, uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattava, ekologisten verkostojen on oltava toimivia ja kattavia, vesistöjen ja pienvesien tilan on oltava hyvä ja niiden eliöstön monimuotoista ja elinvoimaista, haitallisia vieraslajeja tulee torjua tehokkaasti ja toimivasti ja asukkaiden ja yhteisöjen on tunnettava lähiluontonsa arvot ja haluttava toimia niiden hyväksi.

Jäsenenä myös työllisyysjaostossa

Kuusipalo on jäsenenä myös elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostossa, joka aloitti toimintansa 12. elokuuta. Työllisyysjaosto tulee vastaamaan työvoimapalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella tulevan vuoden alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että Tampereen kaupunki järjestää ensi vuoden alusta lähtien lakisääteiset työllisyyspalvelut työllisyysalueen kaikkiin kuntiin.

Uudistuksen tarkoituksena on rakentaa lähipalvelukokonaisuus, joka tuo palvelut lähemmäs asiakkaita.

Käyttöön ollaan ottamassa myös uusi rahoitusmalli, minkä on tarkoitus toimia kunnille kannustimena työllisyydenhoitoon, koska kuntien työttömyysturvamenojen osuus tulee kasvamaan ja työllisyyskehityksellä tulee olemaan suurempi vaikutus kuntien rahoitusasemaan.

Kuusipalon nykyinen kausi Tampereen kaupunginvaltuutettuna kestää vuoden 2025 vaalien tuloksen selviämiseen saakka. Itse Kuusipalo aikoo olla ehdolla niin kunta- kuin aluevaaleissakin.

– Lähihoitajataustaisena minua kiinnostavat myös hyvinvointialueen asiat todella paljon, Kuusipalo päättää.

Aikamme äly ja älyttömyys – SDP Tampere oli mukana Työväenkirjallisuuden päivässä

Mitä ”äly” merkitsee nykymaailmassa? Äly tarkoittaa paitsi viisaita ongelmanratkaisutaitoja, myös ihmissuhdetaitoja ja empatiaa. Kaoottisessa maailmantilanteessa tälle inhimilliselle ominaisuudelle olisi tänä päivänä käyttöä.

Työväenkirjallisuuden päivää, tamperelaista ilmaista, yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen ja yhteiskunnallisiin teemoihin keskittyvää kirjallisuustapahtumaa vietettiin Työväenmuseo Werstaalla jälleen lauantaina 7. syyskuuta. Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen kertookin päivän teeman, älyn, syntyneen juuri ”älyttömän” maailmantilanteen ympärille.

– Halusimme tuoda älyn tapahtuman keskiöön – mitä äly voisi tarkoittaa? Teema laajentui sivistykseen ja viisauteen verrattuna markkinaehtoiseen nopeasyklisyyteen ja älyttömään maailmaan. Myös tekoäly oli teema, josta halusimme keskustella, Lahtinen kertoo.

Työväenkirjallisuuden päivässä esiteltiin yhteiskunnallista kirjallisuutta luentojen ja paneelikeskustelujen muodossa, niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Uutta kirjaansa Sivistyksen asianajaja (Into, 2024) oli esittelemässä pitkän linjan kansanedustaja ja pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä toiminut Jukka Gustafsson. Lasse Lehtinen, joka niin ikään toimi pitkään SDP:n kansanedustajana, suuntasi esitelmässään katseen Suomen ja Venäjän suhteisiin ja peilasi oivaltavasti historiaa nykyaikaan.

Sivistyksen asialla

Gustafssonin teos sai alkunsa työtovereiden toiveesta, että hän kirjoittaisi kirjan kokemuksistaan ”sivistyksen asianajajana.” Hänellä olikin jo valmiiksi taltioituna paljon muistoja ajaltaan eduskunnassa ja sivistysvaliokunnan jäsenenä. Kirjassa käydään laajasti läpi sivistystä ja sivistyspolitiikkaa – ja sitä, miten sivistyksen puute näkyy nykypäivänä lähes kaikissa yhteiskunnan rakenteissa.

Jukka Gustafsson toimi pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä eduskunnassa.

Gustafssonin toiveena on, että teos palauttaisi lukijalleen uskon demokratiaan ja sivistykseen aikana, jolloin yhteiskunnan olot ovat heikot, ja jota myös leimaa sota Euroopassa. Juuri nyt sivistykseen tulisi Gustafssonin mukaan panostaa erityisen paljon. Teoksessa käydään oivaltavasti läpi yhteiskunnan moraalista ja kulttuurista tilaa.

Gustafsson kertoo filosofien ja kirjailijoiden olleen itselleen parhaita työnohjaajia koko uransa ajan. Hän kertoo olevansa onnellinen siitä, että päätyi kirjoittamaan juuri sivistyksestä, sillä nykymaailmassa se tunnutaan kiertävän usein kaukaa. Esimerkiksi hän käy kirjassaan läpi koulutusjärjestelmän uudistuksia viimeisten 30 vuoden ajalta. Gustafsson toteaa, että paitsi perustaidot, pitäisi nuorella olla peruskoulun päätyttyä myös hyvä, terve itsetunto ja halu oppia ja kehittyä.

– Nyt on olemassa kahtiajako, joka vaikuttaa jatko-opintoihin, Gustafsson toteaa.

Gustafssonille tärkeä ajatus on, että elämän idea on kasvaminen omaan mittaan ja itsensä antaminen tarkoituksiin, jotka ylittävät yksilöllisen onnen rajat.

Lasse Lehtinen pohti tutkimuksen ja tietokirjallisuuden suomettumista

Lasse Lehtinen on pitkän linjan demaripoliitikko ja historiantutkija.

Yhdentoista vuoden ajan Suomen eduskunnassa toiminut Lasse Lehtinen pohti puheessaan Suomen ja Venäjän suhteita peilaten historiaa nykypäivään sekä sitä, millä tavalla suhteet itänaapuriimme ovat Suomessa vaikuttaneet tutkimuksen ja tietokirjallisuuden tekemiseen.

– Älyn käytöstähän on kysymys silloin, kun tutkimusta tehdään. Jos tutkimuksella on pidäkkeitä, poliittisia tai lainsäädännöllisiä, niin silloin äly ei koko kapasiteetissaan pysty tutkimusta tekemään. Tämä saattaa riittää tutkijalle, varsinkin jos tutkija on rajannut aiheensa, mutta älyä pitäisi saada vapaasti käyttää, Lehtinen toteaa.

– Menneisyyttä ei pidä haudata, vaan pitää mieluummin avata sellaiset tunkiot, jotka saattavat vähän tuoksahtaa, Lehtinen jatkaa.

Suhde Venäjään on Lehtisen mukaan aina jakanut Suomen kansan kahtia. Lehtisen mielestä sortokausilta peräisin olevat termit ”hatut” ja ”myssyt” ovat edelleen tänä päivänä ajankohtaisia. Termeillä viitataan tapaa kohdata Venäjää – vanhasuomalaisten sovinnallista tapaa, myssyjä, sekä nuorsuomalaisten kovempaa suhtautumista, hattuja.

Nykypäivänäkin esimerkiksi Nato-kysymys jakoi kansaa pitkään kahtia. Lopulta kriisin kärjistyessä suurin osa kansasta osoittautui Lehtisen mukaan ”hatuiksi” kannattaessaan Natoon liittymistä, mikä ilmensi jo kovempaa suhdetta itänaapuriimme.

Lehtisen mukaan Neuvostoliitto asetti pitkään Suomelle rajoja niin ulko- kuin sisäpolitiikan tasollakin. Esimerkiksi suuret puolueet kommunisteista kokoomukseen seuloivat joukoistaan Neuvostoliiton ystäviä ja arvostelijoita. Lisäksi vielä vuonna 1974 suomalaista journalismia rajoitettiin Nikolai Pogornyin ”lahjan” toimesta – journalisteille annettiin ohjeeksi edistää Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä, mikä tietenkin rajoitti journalistisen työn tekemistä, eli totuuden kertomista.

– Journalismi on tämän päivän historiankirjoitusta, Lehtinen toteaa.

Lehtisen puheenvuoron järjestelyistä vastasivat seuraavat puolueosastot: Tampereen Sos.dem. Toveriseura, Pispalan Sos.dem. Työväenyhdistys, Tahmelan Työväenyhdistys sekä Tampereen Kirjatyöntekijäin Sos.dem. Kerho.

Ilmaisten kirjallisuustapahtumien tärkeys

Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen pitää erittäin tärkeänä, että ilmaisia kirjallisuustapahtumia on.

– Isoja kirjafestareita on niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Työväenkirjallisuuden päivän nimi on hieman hämäävä, sillä meidän fokuksemme on siinä, että haluamme puhua yhteiskuntaan kiinnittyneestä kirjallisuudesta. On merkittävää, että on olemassa erilaisia kirjallisuustapahtumia, Lahtinen päättää.

Valtuustokysely koskien Tredu Santalahdentien S2-oppilaiden osaamisalan valintaa

Johanna Loukaskorven valtuustokysely:

Tampereen kaupunki on strategiassaan vahvasti sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vastustamaan syrjintää. Kotisivuillaan Tampereen kaupunki toteaa yksiselitteisesti, että tavoitteena on, että Tampereella jokainen voi olla oma itsensä. Tampereen seudun ammattiopisto korostaa myös yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omassa toiminnassaan:

”Meille yhdenvertaisuus tarkoittaa monimuotoisuuden ja kaikki mukaan ottavan toimintakulttuurin edistämistä. Noudatamme yhdenvertaisuusperiaatetta opiskelijavalinnassa, opiskelijan arvioinnissa, osallistamisessa, esteettömyydessä ja saavutettavuudessa. Teemme työtä syrjinnän, häirinnän, kiusaamisen ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi.”

On tullut tietooni, että Tredussa Santalahdentien sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon eli sotelle päässeet S2-oppilaat laitettiin syksyn alussa kaikki samaan 39 oppilaan ryhmään ja heille ilmoitettiin, että heidän osaamisalansa on vanhustenhoito, eikä sitä voi vaihtaa. Perusteena oli, siellä he saavat suomen kieleen tukea. Tämä tiedettiin ilmeisesti opiskelijoista vain S2-statuksen kautta ja jo ensimmäisenä päivänä. Tänä vuonna sotelle pääsi melko alhaisella keskiarvolla ja ainoastaan S2-opiskelijat ryhmiteltiin näin. Ilmeisesti tilanne on nyt korjattu, kun perusopetuksen opinto-ohjaajat ovat saaneet asiasta tietää.

Mikäli näin todella on toimittu ja opiskelijoiden osaamisalue valittu automaattisesti kysymättä opiskelijoita, kyseessä on selkeä esimerkki rakenteellisesta rasismista. Rakenteellinen rasismi on piilossa olevaa, instituutioissa tai yhteiskunnan rakenteissa olevia toimintakäytäntöjä ja säädöksiä, jotka kohtelevat ihmisiä syrjivästi ja eriarvoisesti.

Toteankin samalla, että vanhustenhoidon vaikeaa työvoimatilannetta ei ratkaista sillä, että ohjataan opiskelijat ilman omaa motivaatiota ja halua ikäihmisten hoivaan.

Kysynkin:
1.   Pitääkö tämä tietoni paikkansa ja mitkä ovat olleet perusteet sille, että näin on toimittu?
2.   Miten Tredussa konkreettisesti yhdenvertaisuutta edistetään ja moninaisuus huomioidaan?
3.   Miten Tredussa aiotaan jatkossa toimia?

Apulaispormestari Ilkka Sasin vastaus Johanna Loukaskorven valtuustokyselyyn:

1. Pitääkö tämä tietoni paikkansa ja mitkä ovat olleet perusteet sille, että näin on toimittu?

Tredu myöntää, että ensimmäisenä päivänä opiskelijaryhmälle on annettu virheellistä tietoa osaamisalan valinnan mahdollisuuksista, mutta virheellinen tieto korjattiin heti sen esiin tullessa. Lukuvuoden ensimmäiset päivät ovat tärkeitä erityisesti aloittaville opiskelijoille, mutta opetus- ja ohjaushenkilöstölle voi sattua kiireessä virheitä, huonoja sanavalintoja tai tapoja kuvata asioita.

Tredu noudattaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista henkilökohtaistamisen prosessia. Tredussa jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS), ja sitä ylläpidetään koko opintojen ajan. HOKSissa kartoitetaan opiskelijan aikaisempi osaaminen suhteessa tarvittavaan osaamiseen. Siinä suunnitellaan myös osaamisen hankkimisen tavat, käydään läpi erityisen tuen tarpeita ja suunnitellaan tulevaa urapolkua.

Niin kutsutun ensikertaisen HOKS:n tekeminen on ohjeistettu Tredussa tehtävän neljän viikon kuluessa opintojen alusta.

Opintojen alkuvaiheessa, osana jokaisen opiskelijan henkilökohtaistamista valitaan yhdessä opiskelijan kanssa hänelle tarkoituksenmukaisin tapa opiskella ja edetä opinnoissa. Henkilökohtaistamista tehdään koko opintojen ajan ja suunnitelma voi muuttua.

Tredussa osaamisalavalinnat tehdään aikaisintaan ensimmäisen lukukauden lopussa ja jokaisella opiskelijalla on yhdenvertainen mahdollisuus valita itselleen tarkoituksenmukaisin osaamisala ja suoritettavat tutkinnonosat.

2. Miten Tredussa konkreettisesti yhdenvertaisuutta edistetään ja moninaisuus huomioidaan?

Tredu mahdollistaa opiskelijoille monenlaista opintojen tukea. S2 tuki on yksi tukien muodoista. Erilaiset tukimuodot ovat mahdollisia kaikille tukea tarvitseville opiskelijoille. Tredussa noudatetaan yhdenvertaisuuslakia ja käytössä on Tredun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on luonteva osa opetusta jokaisen alan arjen kohtaamis-, oppimis- ja ohjaustilanteita. Tredun henkilöstön perehdytysohjelmaan kuuluu tutustuminen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Tredussa toimii myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusfoorumi, joka kokoontuu noin kerran kuussa. Foorumi on avoin kaikille tredulaisille. Siellä keskustellaan mm. seuraavanlaisista asioista: syrjimätön ammatillinen koulutus, diversiteetin ja inklusiivisuuden näkökulmia arjessa, erilaisten tapahtumien järjestämistä (mm. rasismin vastainen viikko Tredussa). Foorumissa seurataan myös Tredun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja suunnitelman päivityksen valmistelua. Foorumin muistiot ovat kaikkien saatavilla Moodlessa.

Tredussa järjestyssäännöissä mainitaan, että kaikilla sen yhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen työ- ja opiskeluympäristöön. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaisen osaamissuunnitelman mukaista opetusta, ohjausta ja opinto-ohjausta sekä tarvitsemaansa tukea. Tredussa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää tai epäasiallista kohtelua missään muodossa. Tredussa noudatetaan myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Opiskelijoita perehdytetään Tredun järjestyssääntöihin ja kaikilta edellytetään sääntöjen noudattamista.

Tredussa on selkeät prosessit ja kanavat sellaisten tilanteiden käsittelyyn, jossa tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain, Tampereen kaupungin ja Tredun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien, järjestyssääntöjen, turvallisen työ- ja opiskelutilanteen ohjeistuksen, ja kiusaamisen, rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastaisen toiminnan ohjeiden vastaista toimintaa havaitaan.

Tredun arvot ovat rohkee, retee ja reilu. Kolmannen arvon sisältöä kuvaamme seuraavasti: Olemme reiluja toisillemme, vaalimme kestävyyttä, moninaisuutta ja toimimme tasavertaisesti. Teemme yhteistyötä ja rakennamme tulevaisuutta yhdessä kumppanien kanssa. Kestävyyden edistämisen kolmen ulottuvuuden osalta tässä yhteydessä sosiaalinen kestävyys on keskeinen. Strategisessa ohjelmassa sosiaalisen kestävyyden tavoitteeksi on asetettu opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin parantuminen.

3. Miten Tredussa aiotaan jatkossa toimia?

Tredu myöntää, että ensimmäisenä päivänä opiskelijaryhmälle on annettu väärää tietoa osaamisalasta. Tredu pahoittelee tästä syntynyttä väärinkäsitystä. Tilanne on korjattu ja väärinkäsitys on oikaistu koulutuspäällikön toimesta.

Tredussa kiinnitetään jatkossa vieläkin enemmän huomiota henkilöstön parempaan tiedottamiseen ja ohjeistamiseen. Jatkossakin sijoitetaan jokainen opiskelija ryhmiin alkutietojen perusteella. Laki velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä varmistamaan riittävä ohjaus ja tuki opiskelijoille, joten Tredussa suunnitellaan ryhmien opintojen alun aikataulut tämä huomioiden.

Opiskelijoita kerätään systemaattisesti palautetta mm. opetuksen ja ohjauksen laadusta sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Amis-palaute kerätään opintojen alussa ja lopussa. Lisäksi hyödynnämme valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia. Näiden ohella Tredu kerää opiskelijoilta sekä määrällistä että sanallista (avointa) palautetta opetuksen ja ohjauksen osalta. Palautteita käsitellään eri foorumeilla johtoryhmästä alkaen ja pohditaan tarvittavia toimenpiteitä laadun parantamiseksi (käytössä on jatkuvan parantamisen malli).

Tredun strategisen ohjelman toimeenpanossa hyödynnetään nk. sprinttipankkia. Sinne henkilöstö kuvaa kehittämiään pieniä tai suurempia asioita arjessa. Esimerkkeinä sosiaalista kestävyyttä edistävistä sprinteistä on toteutettu mm seuraavia: salainen ystävä, rasismin vastaisen viikon erilaiset tempaukset, Virtaa-työpajat, Amis-gaala sekä Hauskanpitopäivä kohteena Tredun Helmen aikuiset kehitysvammaiset asiakkaat.

Henkilöstölle ja opiskelijoille, erityisesti uusille opiskelijoille painotetaan jatkossakin sitä, että kaikesta lain, ohjeistusten, suunnitelmien ja arvojen vastaisesta käytöksestä ilmoitetaan. Näin pystymme ratkomaan mahdollisia ongelmatilanteita systemaattisesti ja tarttumaan näihin poikkeamiin myös pidemmällä tähtäimellä.

Valtuustokysely koskien tietoa siitä toteutuuko lapsen etu varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksessä unohtamatta henkilökunnan työhyvinvointia

Anne Liimolan valtuustokysely

Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksella on kymmenen tavoitetta, joista viides on se, että varhaiskasvatuksen tulee turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Kohdassa kymmenen todetaan, että varhaiskasvatuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempia tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Lain pykälässä neljä todetaan, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Lain pykälässä viisi todetaan myös, että kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjää ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet.
Varhaiskasvatuksessa korostuu osallisuus sekä lasten että vanhempien ja henkilökunnan. Varhaiskasvatuksessa tulee toteutua lapsen tuen tarve, lainmukainen henkilökunta ja ryhmät tulee muodostaa siten, että tavoitteet saavutetaan.
Henkilökunnan mitoituksesta säädetään valtioneuvostoon asetuksessa. Henkilökunnan mitoitus tulee varmistaa lasten määrän, iän ja tuen tarpeen perusteella.

Kaikki edellä mainittu pitää toteutua myös kesäajan päivystyksessä ja lain ja asetuksen velvoite on oltava suunnittelun ja toteutuksen perusteena. Lapsen etuun on muutostilanteissa kiinnitettävä erityistä huomiota. Päivystyksen aikana suurimmalla osaa lapsista vaihtuu päiväkoti ja henkilökunta ei ole useinkaan ennestään tuttua. Vertaisryhmä muuttuu myös eli päivystyksessä voi olla tilanne ettei ole tuttuja kavereita. Päivystykseen tulisikin varata henkilökuntaa enemmän, varsinkin alkuviikoille jolloin kaikki opettelevat toimimaan vieraassa päiväkodissa. Suunnittelussa ei voi lähteä siitä, että osa ilmoitetuista lapsista ei tulisi kesäpäivystykseen ja tämän perusteella varattaisiin vähemmän henkilökuntaa suhteessa lapsiin. Tällainen ajatusmalli ei ole lain eikä asetuksen hengen mukainen.

Päivystystalojen sijainnissa pitää ottaa huomioon myös se, että joukkoliikenneyhteydet ovat kunnossa ja päivystykseen voi kulkea myös pyörällä. Tämä koskee sekä perheitä että henkilökuntaa.

Entä henkilökunta ja heidän jaksamisensa? Varhaiskasvatus potee kroonista henkilökuntapulaa ja lomatkin pitää toteuttaa joten päivystystyö vaatii päiväkotien johtajilta useimmiten pitkiä työpäiviä kun samaan aikaan suunnitellaan syyskauden toimintaa. Päivystystalon johtaminen ja työskentely päivystystalossa vaatii kaikilta vahvaa osaamista. Päivystysviikot voivat olla henkisesti ja fyysisesti hyvinkin raskaita varsinkin jos henkilökuntaa ei ole riittävästi ( erilaiset poissaolot tai liian minimiin viety resurssi). Vastuu lapsista on suuri, koska päivystysaikana toteutetaan myös kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelmaa ja huomioidaan lasten erityisyydet.
Vastuu varhaiskasvatuksessa on suuri ja huoli laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisesta korostuu päivystysaikana.

Valtuustokyselyni tavoite on saada tietoa siitä toteutuuko lapsen etu varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksessä unohtamatta henkilökunnan työhyvinvointia.

Kysynkin seuraavaa:

1.   Tampereen kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin. Onko varhaiskasvatuksen päivystyskäytäntöihin liittyen laadittu lapsivaikutusten arviointi ja jos on niin miten arvioinnin tulokset ovat vaikuttaneet päivystysajan käytäntöihin! Toteutuuko lapsen etu kuten varhaiskasvatuslaki edellyttää?
2.   Henkilökunnan työhyvinvointi.Toteutuiko tämän kesän päivystyksessä asetuksen mukaisesti suhdeluvut ja oliko lainmukaista henkilökuntaa saatavilla? Millaisia toimenpiteitä on tehty , jotta henkilökunta kokee myös päivystysajan laadukkaana?
3.   Miten on huomioitu mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä tai polkupyörää päivystystalon sijaintia valittaessa?

Apulaispormestari Matti Helimon vastaus Anne Liimolan valtuustokyselyyn:

Varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksen taustatietoja:

Varhaiskasvatuksen 4 -5 viikon kesäpäivystys toteutettu kesä-heinäkuussa Tampereella yli 20 vuoden ajan keskitettynä palveluna. Kesällä 2024 päivystysaika oli 1.7.-2.8.2024. Avoinna olevia päiväkoteja oli yhdeksän mukaan lukien ympärivuoden avoinna oleva vuoropäiväkoti Pellervo.

Sivistyspalvelujen palvelu- ja vuosisuunnitelmista nostetaan keskeisiä asioita lapsivaikutusten arvioinnin kohteiksi, yksi esimerkiksi arvioinnin kohteista on Tampereen kaupungin Lapsiystävällinen kunta (LYK)-kauden 2021-2024 toimenpiteet. Lisäksi lapsivaikutusten arviointeja on toteutettu muun muassa mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen tilajärjestelyjen arvioinnissa ja puistoruokailussa. Uudet tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit seuraavalle Lapsiystävällinen kunta -kaudelle, määritellään syksyllä 2024. Tässä yhteydessä arvioidaan varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksen lapsivaikutusten arviointia mahdollisesti yhdeksi arvioinnin kohteeksi. Aiemmin nimenomaista dokumentoitua lapsivaikutusten arviointia (lava) kesäpäivystyksestä ei ole tehty.

Tampereen kaupungin palveluissa valmisteluun kuuluu asian ratkaisuun vaikuttavien seikkojen selvittäminen riittävästi ja asianmukaisesti. Varhaiskasvatuksen kesäpäivystystä suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomiota kiinnitetty useisiin eri näkökulmiin, kuten lasten etuun, henkilöstö-näkökulmaan, talouteen, ympäristönäkökulmaan ja liikkumiseen.

Kesäpäivystyksen kehittämisessä ja arvioinneissa on perinteisesti käytetty huoltajille ja henkilöstölle kohdistettujen kyselyjen tuloksia. Palautteissa huoltajat toivovat ovat mm. seuraavia asioita: – henkilöstössä tulee olla lapselle tuttuja aikuisia, – lapsen oman päiväkodin lapsista muodostettaisiin ryhmiä, jotta lapsella olisi myös tuttuja kavereita omasta päiväkodista, – oman päiväkodin palvelua myös kesäaikana, – päivystyspäiväkotien määrän lisäystä ja vakiinnuttamista.

Kesäajan palvelujen ja toiminnan supistaminen on välttämätöntä eli keskittämisestä luopuminen ei ole mahdollista, jotta voimme toteuttaa työntekijöiden kesälomajärjestelyt ja toimia kustannustehokkaasti. Kesäaikana lasten määrä vähenee huomattavasti, koska esioppilaista osa ei käytä kesäajan palveluja ja yli tuhat perhettä valitsee kesäajalle maksuttomuusjaksoja. Mikäli kesäkuukausina lisättäisiin avoinna olevien päiväkotien määrää, olisivat kustannusvaikutukset merkittävät. Määrällisesti avoinna olevien päiväkotien lisäämisestä aiheutuisi mittava sijaisten palkkaustarve ja täten myös merkittäviä henkilöstökuluja. Eli vakituisten työntekijöiden vuosilomien ajalle olisi palkattava sijaistyövoimaa. Lisäksi toiminnan keskittämisellä on hillitty ateria- ja puhdistuspalveluun liittyviä kustannuksia sekä mahdollistetaan mahdollisimman monelle työntekijälle kesälomat heidän toivomanaan aikana. Tämä lisää työntekijöiden työhyvinvointia.

Tässä esimerkinomaisesti kustannusvertailuarviota siitä, jos kesällä 2024 olisi ollut puolet enemmän päiväkoteja avoinna eli yhdeksän kohteen sijaan päivystäviä päiväkoteja olisi ollut 16.

Esimerkkivertailu:

Kesällä 2024 oli avoinna 8 päiväkotia + vuoropäiväkoti, joka on aina avoinna kesäisinkin.

Jos tavallisia päiväkoteja olisi lisätty 8 toimipistettä ja lapsiryhmiä niissä 5/päiväkoti.

henkilöstöä olisi tarvittu lisää 3 työntekijää /ryhmä  3 x 5 = 15 työntekijää /päiväkoti
yhteensä 8 päiväkotiin 15 työntekijää = 120 työntekijää

Tämä olisi laskennallisesti vaatinut kesän aikana 120 sijaisen palkkauksen kuukaudeksi joko päivystäviin yksiköihin tai vakinaisen henkilöstön sijaiseksi heidän kesälomansa sijoittuessa johonkin muuhun ajanjaksoon:

80 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa, sijaiskulu kuukaudelta 230 000 €
40 varhaiskasvatuksen opettajaa, sijaiskulu kuukaudelta 135 000 €
yhteensä 120 sijaisen palkkauksesta olisi muodostunut 365 000 € kulut.

Tämän lisäksi kustannuksia olisi muodostunut ateria- ja puhdistuspalveluista, joiden varovainen kustannusarvio olisi ollut vähintään 80 000€.

Mitä hajautetumpaa toiminta on, sitä vaikeampi on henkilöstön liikutettavuuden kautta saada toiminnasta kustannustehokasta. Jos kesän 2024 henkilöstöresurssi olisi hajautetusti sijoitettu 16 päiväkotiin kahdeksan sijaan, ei toiminta mahdollistu samalla määrällä koska ryhmien lakisääteisen mitoituksen henkilöstömäärä ei olisi riittävä ja tämä edellyttäisi sijaisten palkkausta. Esimerkki on laskettu siten, että olisi toteutettu kesän 2024 vuosilomat vuosilomasuunnitelman mukaisesti. Jokaisella työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa kesäaikana vähintään 65%. Tämä tarkoittaa noin 2000 työntekijän lomajärjestelyitä kesäkuukausille.

Varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan Varhaiskasvatuslain 4 §, joka edellyttää että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Lapsen edun ensisijaisuuden toteutuminen varhaiskasvatuksessa edellyttää huolehtimista muun ohella lapsen hyvinvoinnista, turvallisuudesta, osallisuudesta, tasapainoisesta päivärytmistä sekä riittävästä levosta ja leikistä.

Kesäpäivystyksen ennakoivalla ja huolellisella suunnittelulla pyrimme huomioimaan myös huoltajien toiveita mahdollisuuksien mukaan ja kartoitamme toimintaan liittyviä riskejä ja haasteita.

Henkilöstöresurssi muodostetaan siten, että jokaisesta kesäpäivystyksen aikana suljetusta yksiköstä tulee työntekijöitä päivystävään yksikköön. Tällä tavoitellaan sitä. että lapselle ainakin osa henkilöstöstä olisi tuttuja aikuisia. Jokaisessa kesäpäivystyskohteessa työskenteli myös 1-2 erityisopettajaa vahvistamassa tuen osaamista ja ohjaamassa tarvittaessa tuen järjestelyitä. Lapsiryhmiä muodostetaan pääsääntöisesti siten, että saman päiväkodin lapset ovat samoissa ryhmissä. Tuen lasten osalta kiinnitetään päivystysjärjestelyissä huomiota heidän erityistarpeisiinsa ja tarvittaviin järjestelyihin sekä tarvittavaan tiedonsiirtoon. Henkilöstöpalautteen perusteella tiedonsiirrosta tuen lasten osalta oli huolehdittu hyvin ja ennakoivasti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat olivat koonneet tuen lapsista välttämättömän tiedon, mikä lapsen turvallisuuden näkökulmasta tuli siirtää päivystykseen. Tiedot päivystykseen tulevista lapsista on siirretty päivystyspäiväkoteihin, jotta henkilöstö on osannut varautua, esimerkiksi allergioihin.

2. Henkilökunnan työhyvinvointi. Toteutuiko tämän kesän päivystyksessä asetuksen mukaisesti suhdeluvut ja oliko lainmukaista henkilökuntaa saatavilla? Millaisia toimenpiteitä on tehty, jotta henkilökunta kokee myös päivystysajan laadukkaana?

Henkilöstön työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin panostetaan kesäpäivystyssuunnittelussa monin tavoin. Perehdytystä varten tehdään perehdytysmateriaalia ja kaikki päivystyksessä työskentelevät saavat etukäteen sähköisen perehdytysmateriaalin mobiilisti. Henkilöstölle järjestetään perehdytystilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä päivystyskohteisiin. Henkilöstön kanssa käsitellään päivystystoimintaan liittyvistä haasteista ja turvallisuusriskeistä. Pedagogiikan osalta tehdään jo etukäteissuunnittelua päivystysajalle ja tähän on kohdistettu myös hallinnon kehittämistiimin tukea henkilöstölle. Haasteina tunnistetaan henkilöstön vaihtuvuus ja siitä aiheutuvat muutokset, toiminnan ja työn jatkuva uudelleenorganisointi, tiimityön vaativuus vaihtuvien työtovereiden kanssa, työskentely muuttuvissa työnteonpaikoissa, toiminnan käytäntöjen sujuvuus ja työyhteisön toimivuus kokonaisuutena. Näitä asioita pyritään etukäteissuunnittelulla ennakoimaan ja keskustelemaan näistä henkilöstön kanssa. Jatkossa kartoitamme henkilöstöltä vahvemmin sitä, mitä tukea he ennalta tarvitsisivat, jotta työntekijän resilienssi tunnistettujen muutostekijöiden osalta vahvistuisi.

Resurssin riittävyys ja organisointi ovat merkittäviä tekijöitä varhaiskasvatuksen laadun, työhyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmista. Resurssointi on kaikissa päivystyskohteissa ollut riittävää, koska suhdeluvut ja käyttöasteet ovat olleet maltilliset. Tilastoidun eli lakisääteisen resurssin lisäksi päivystyksessä työskenteli runsaasti muuta henkilöstöä, kuten erityisopettajia, S2 -opettajia, avustajia, kieliavustajia ja liikunnanohjaajia.

Liitteenä olevat taulukot osoittavat päivystyksessä toteutuneet käyttöasteet ja suhdeluvut päiväkotikohtaisesti sekä koko päivystysajalta että viikoittain.

Koko kaupunkitasoisesti tarkasteltaessa käyttöaste oli päivystyksen osalta 77,4% ja suhdeluku 5,4%. Vaihteluväli viikoittaisissa käyttöasteissa on ollut 49% – 98%. Tämä osoittaa sen, että henkilöstön kohdentamista on parannettava muuttuvissa tilanteissa. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli jonkin verran enemmän kuin kesällä 2023. Lasten päivittäin toteutuva määrää lapsiryhmissä vaihtelee hoidon ennakkovarauksiin nähden, koska lapset ovat yllättävästi poissa joko sairaussyistä tai ilmoittamattomilla lomilla. Henkilöstöresurssin tulisi paremmin kohdistua lapsimäärien mukaisesti ja pystyä joustavasti siirtämään henkilöstöä ryhmistä toiseen ja tarvittaessa myös päiväkodista toiseen. Nämä tekijät edellyttävät päivystyskohteiden johtajilta erittäin tiivistä yhteistyötä johtajien kesken, mutta myös erityisen taitavaa ja hyvää yhteistyötä henkilöstön kanssa.

Alla toimenpiteitä, joilla varmistetaan turvallisuutta ja henkilöstön kuulemista:

Viikoittain kesäpäivystysaikana järjestettiin jokaisessa yksikössä turvallisuuskävely, jossa käytiin riskejä läpi yksikkötasoisesti. Näin varmistettiin uusienkin kesäpäivystykseen tulleiden työntekijöiden tietoisuus yksikön turvallisuusasioista.

Viikoittain yksiköissä oli palaveri, jossa käytiin yhteisiä asioita ja ilmiöitä läpi. Näin myös mahdollistettiin henkilöstön kuulluksi tulemista. Yksiköissä oli myös opettajien pedagogisia palavereita, jotta varhaiskasvatuksen pedagogiikan laatua varmistettaisiin myös päivystysaikana.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajilla oli viikkopalaverit aluejohtajan johdolla viikoittain päivystysaikana. Varhaiskasvatuksen erityisopettajilta tuli kiitosta palavereissa siitä, miten tuen asiat oli Tampereella huomioitu päivystysaikana.

3. Miten on huomioitu mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä tai polkupyörää päivystystalon sijaintia valittaessa?

Päivystyskohteiden valinnassa on huomioitu lapsen edun näkökulmasta tilojen ja oppimisympäristöjen laadukkuus ja turvallisuustekijät sekä hyvät työolosuhteet. Kesän 2024 päivystyskohteista suurin osa on palveluverkkomme uusimpia kohteita. Näissä kohteissa tilat, kalusteet ja välineet ovat laadukkaita ja turvallisia. Lisäksi useissa kohteissa on koneellinen ilmastointi ja/tai jäähdytys, pihoissa varjon paikkoja ja hyvät sosiaalitilat. Päivystävät päiväkodit sijoittuvat koko kaupunkinäkökulmasta eri alueille, jotta kohtuullistettaisiin huoltajien aiheutuvia kuljetusmatkoja. Lisäksi kohteet pyritään valitsemaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta. Kaupunki työnantajana kannustaa henkilökuntaa käyttämään julkisia liikennevälineitä tai hiilijalanjäljeltään matalia vaihtoehtoja työpaikalle kulkemiseen.

Valtuustoaloite Tammipuiston kehittämiseksi

Tammipuisto on sijaintinsa puolesta toisarvoiselle merkitykselle jäänyt puistoalue, joka on luonteenomaisuudeltaan potentiaalisesti kehitettävä kohde ja oikein hyödynnettynä yleistä asukasviihtyvyyttä kohottava.

Alue jakautuu karkeasti tasaiseen länsipuoleen, jonka lounaisosassa on pieni puustosaareke sekä pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan itäosaan, mitä hallitsee pohjoispuoleinen maakukkula ja sen eteläjuurella oleva, rehevöitynyt kosteikko.

Tarkasteltuna puistoaluetta kokonaisuutena voidaan todeta sen tarjoamien mahdollisuuksien tulleen hyödyntämättömiksi. Keväästä saakka jatkunut asukkaiden mielipiteiden kysely asian tiimoilta on osoittanut samaa kantaa: Kolmen virallisen kulkureitin varrelle on jokaiselle sijoitettu yksi muutaman istujan kattava penkki, kaksi näistä kunnoltaan huonolaatuisia ja lahoamispisteessä. Miljöö itsessään on hoidettu vähimmäisedellytyksillä, valtaosa länsipuolesta on karua, hoitamatonta kasvustoa.

Esitän, että osana Kaukajärvellä ja Annalassa toteutettavaa kaupunginosaohjelmaa puistoaluetta kehitettäisiin esimerkiksi seuraavin tavoin:

– Virallisten kulkureittien penkit uusitaan

-Asukkaiden itsensä tekemät, ”luonnolliset” kulkureitit kunnostetaan sorapäällysteisiksi ja saatettaan huollon piiriin

-Puiston länsipuolen kukkula hyödynnetään; villikasvusto raivataan, kukkulan laelle tehdään kolme esteetöntä kulkureittiä (lounais-, pohjoinen- ja länsirinne). Kukkulan päälle tehdään leveä, pyöreähkö tasanne, minne sijoitetaan loivaan kaareen penkkejä. Kukkulan vapaille rinteen osille istutetaan luonnon kukkia tai istutuksia

-Länsipuolen kosteikko ruopataan/kunnostetaan (sorsa)lammeksi, johon sijoitetaan vesielementti (suihkulähde), minkä yhteyteen asennetaan veden hapetin. Lammen ympäristön kunnostetaan kukkaiskedoksi mehiläisille ja estetiikalle. Lammen läheisyyteen sijoitetaan penkki

-Puiston lounaisosiin, puustosaarekkeen ympäristöön, istutetaan tarkoituksenmukainen niittyketokukkien viljelys niin sanotuksi ”mehiläiskodoksi” sekä miljöönparannukseksi.

-Keskisiin itä- ja luoteisosiin täysi mahdollistetaan toteutettavaksi (supistettu) minigolf rata

-Alueella olevat katutaidetaulut kunnostetaan, ja mahdollisuuksien mukaan niitä lisätään sekä sijoitellaan ympäri puistoa

-Tammipuiston muistolaatta puhdistetaan sekä asennetaan selkeämpään maamerkkiin.

Mahmoud Machaal,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 19.8.2024

Päätöksiä asemakaavoista vietiin eteenpäin

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.8.2024 oli päätettävänä mm. takauksen myöntäminen Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä usea asemakaava.

Kokouksen alussa todettiin, että varavaltuutetut Tuila Jaatinen ja Jani Moisio siirtyivät Tampereen Sosialidemokraattiseen valtuustoryhmään.

Valtuutettu Lauri Lyly käytti puheenvuoron päätöspykälässä takauksen myöntämisestä Tampereen Raitiotie Oy:lle. Lyly kommentoi, että tämä takauksen myöntäminen on positiivinen asia. Esityksessä on päädytty ratikan pidentämiseen, jota asiakasmäärän kasvu vaatii. Ratikan pidentäminen on kannattavampi ja tehokkaampi tapa, kuin vuorovälien lisääminen. Lisäksi ratikasta päätettäessä vaunujen lisäämismahdollisuus on jo huomioitu pysäkkejä rakentaessa. Tällä ratkaisulla ratikoiden asiakaskapasiteettia saadaan kasvatettua 30 %:lla.

Asemakaavat puhuttivat paljon kokouksessa. Lauri Lyly käytti puheenvuoron mm. Pispalan asemakaavasta ja Atanas Aleksovski Linnainmaan asemakaavasta.

– Olen tosi tyytyväinen, että Pispalan kaava on mennyt maaliin. Prosessin aikana on ollut monenlaisia yksityiskohtia mitä on saatu tehtyä. Kokonaisuus kannattaa viedä eteenpäin ja tämä poistaa tietynlaisen tulpan Pispalan kehittämiseltä, Lyly kommentoi Pispalan kaavaan liittyen.

Valtuutettu Atanas Aleksovski kommentoi Linnainmaan kaavaan liittyen, että uimahallin rakentaminen ei ole sellainen asia, jota tässä vaiheessa kannattaa nostaa hirveästi esille ja sen rakentamisesta luvata, sillä se ei ole ajankohtainen asia vielä moneen vuoteen.

Valtuusto päätti hyväksyä esityslistalla olleet asemakaavat päätösesitysten mukaisesti.

Kokouksen lopuksi valtuutettu Mahmoud Machaal jätti kokouksessa valtuustoaloitteen Tammipuiston kehittämiseksi.

Apulaispormestari Ilkka Porttikivi edistää politiikassaan kestävää kehitystä

Ilkka Porttikivi otti innolla vastaan 10. kesäkuuta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin pestin. Hänen edeltäjänsä työssä oli Pekka Salmi, joka jätti tehtävänsä siirryttyään Tampereen elinvoiman palvelualueen johtajaksi.

– Minulla on suuri intohimo tähän työhön. Olen kova tekemään töitä ja haluan työskennellä niiden asioiden eteen, joissa on epäkohtia ja olla siellä, missä päätöksiä tehdään. Tämä on minulle kaikkein ominta, Porttikivi kuvailee itseään.

Paljasjalkaisena tamperelaisena Porttikiven tavoite on tehdä kaupungista viihtyisämpää. Hän tekee mielellään yhteistyötä yli puoluerajojen – neuvotellen ja yrittäen luoda sellaista konsensusta, jolla hyviä asioita saadaan läpi.

Monipuolinen työnkuva

Paitsi kolmen lautakunnan – jätehuolto-, yhdyskunta-, ja joukkoliikennelaukuntien asiat, Porttikiven uusi työnkuva kattaa myös paljon muuta. Yllätyksenä Porttikivelle on tullut työnkuvan kansainvälisyys sekä laajuus.

– Edustustilaisuuksia on ollut paljon, ja ne ovat pääosin olleet kansainvälisiä. Olen pitänyt paljon puheita, joista yhden ainoan suomeksi, loput englanniksi. Olen jo ehtinyt tapaamaan ihmisiä ympäri maailman, mikä on ollut mukavaa, Porttikivi kehuu työtään.

Kansainvälisiin tapahtumiin on lukeutunut esimerkiksi yliopiston koordinoima yhteisömusiikin tapahtuma, jossa oli vieraita esimerkiksi Uudesta-Seelannista. Lisäksi Porttikivi on ollut mukana Koripalloliiton nuorten EM-kisoissa ja suurimmassa Pohjoismaissa järjestetyssä akvarellitaiteen symposiumissa.

Syksylle Porttikivellä on tiedossa matka Sambiaan. Sambiasta tehtiin ensin vierailu Tampereen Raatihuoneelle, missä keskusteltiin kiertotaloudesta ja siitä, miten esimerkiksi jätehuolto ja kierrätys toimivat Sambiassa huonosti. Matkan on tarkoitus edistää jätehuoltoa ja kierrätystä Sambiassa.

– Toivon, että meiltä lähtee mukaan yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota heille apua, Porttikivi kommentoi.

Suoraan Sambian matkaltaan Porttikivi suuntaa Brysseliin käsittelemään hiilivelkaisuusasioita.

– Tamperehan yrittää olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Paikalla on edustajia monista muista kaupungeista ympäri Eurooppaa sekä apulaispormestareita kertomassa kokemuksistaan ja haasteistaan näissä kaupungeissa. Uskon, että tämä on hienoa, ja tästä voi tulla paljon uusia ajatuksia, Porttikivi ennakoi.

Luontoarvot ja kaupungin kehitys kiinnostavat

Porttikivi kertoo, että politiikkaan tullessaan häntä kiinnostivat eniten sosiaalipuolen asiat, kuten koulutus. Vuosien mittaan kaupungin kehitys, luonnonsuojelu, luontoteemat sekä kestävä kehitys alkoivat kiinnostaa enenevissä määrin. Näihin teemoihin hän myös kertoo profiloituneensa valtuustossa.

– Apulaispormestarina minut erottaakin Pekka Salmesta se, että olen astetta enemmän suuntautunut luontoon ja kestävään kehitykseen. Muutoin olen ollut tyytyväinen Salmen linjaan – ei ole ollut suurempaa tarvetta muuttaa kurssia mihinkään suuntaan, vaan enemmänkin tuoda omaa tietoisuutta esiin luonnon monimuotoisuudesta, Porttikivi sanoo.

Porttikivi haluaa olla tulevaisuuteen katsova apulaispormestari.

– Esimerkiksi monet ratikan vastustajat sanovat, että ratikkaa ei olisi pitänyt rakentaa. Ilman ratikkaa kaupunki ei kuitenkaan olisi niin vetovoimainen. Aina ei nähdä tulevaisuusvaikutuksia etukäteen, Porttikivi pohtii.

Porttikiven mielestä politiikassa ihmiset ikään kuin elävät liian usein tässä hetkessä, vaikka pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen – minkälaiseksi kaupunki on rakentumassa?

– Usein nähdään vain se rakennusvaihe. Itse pyrin aina ajattelemaan, miltä kaupunki näyttää tulevaisuudessa ja miten asiat voisivat toimia paremmin. Esimerkiksi, jos liikenne ei toimi, virheitä on tehty jo kauan sitten, Porttikivi päättää.