Jenny Vaara on siirtymässä yhdyskuntalautakunnan varsinaiseksi jäseneksi kesäkuun alusta alkaen. Aikaisemmin hän on ollut yhdyskuntalautakunnassa Leena Heinon varajäsenenä. Vaara haluaa vaikuttaa lautakunnassa erityisesti siihen, että erilaisilla liikkujilla olisi turvalliset ja hyvät mahdollisuudet liikkua kaupunkiympäristössä.
– Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostossa toimiessa huomasi konkreettisesti, kuinka suuri merkitys kaavalla on, kun määritetään sitä, minkälaisia uusia rakennuksia Tampereelle rakennetaan. Kaava kattaa koko meitä ympäröivän alueen: teistä puistoihin ja julkisiin rakennuksiin. Yhdyskuntalautakunnassa työskennellessä pystyy vaikuttamaan suuntaan, johon Tampere kehittyy.
Oulusta kotoisin oleva, kolme vuotta Tampereella asunut Vaara kertoo liikkuneensa kaupungeissa aina paljon jalan tai pyörän selässä.
– Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten kaupungeissa suunnitellaan ihmisen kokoisia ympäristöjä: miten paikasta toiseen pääsee ja millainen on kaupungin matala taso, eli puistoalueet, joita ei ole tarkoitettu autojen käyttöön, sekä esimerkiksi kaupat ja kivijalkaliikkeet. Ylipäätään kiinnostavia ovat kaikki isot julkiset rakennushankkeet, kuten koulut. Koulut olivatkin ensimmäisiä kiinnostuksen kohteitani: se, minkälaista reittiä kouluun tullaan ja millainen on itse kouluympäristö.
Tampere on tiivistyvä kaupunki, jonne rakennetaan kaiken aikaa uusia alueita ja lisää jo rakennetuille alueille. Miten Tampereesta rakennetaan samaan aikaan viihtyisää kaupunkia?
– Puistot, viheralueet ja puut on tärkeää säilyttää. On tärkeää, että kaupunkilaisilla on mukavia ajanviettopaikkoja, jotka eivät kesällä myöskään ole paahteisen kuumia. Yksi hyvä esimerkki onnistuneesta viihtyisän ympäristön luomisesta on kaupunkilaisten käytössä oleva Ranta-Tampellan alue.
Ranta-Tampellassa on esimerkiksi kävelyreittejä ja katettuja istumapaikkoja. Lisäksi alueelta lähtee kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettu Näsinsilta kohti Särkänniemeä.
Pyöräily on nopea tapa liikkua, jos reitit on suunniteltu hyvin
Oulussa ei tunneta kausipyöräilyä: niinpä ympäri vuoden pyöräilevä Vaara oli hämmentynyt, kun Tampereelle muutettuaan huomasi, että ilmojen viiletessä ihmiset luopuivat pyöräilystä. Vaara itse yrittää pyöräillä niin paljon kuin mahdollista ja puhuu mielellään pyöräilyn puolesta. Vaara oli myös vapaaehtoisena järjestämässä perhepyöräilysuunnistusta Pyöräilyviikolla 5.–14.5. Monilla pyöräilykausi alkaa keväällä, ja perheet lähtivätkin tapahtumaan mukaan innoissaan.
– Pyöräily on helppo tapa liikkua paikasta toiseen etenkin lyhyillä välimatkoilla. Kaupungissa suurin osa välimatkoista on alle viiden tai kahden kilometrin mittaisia. Nämä on todella helppo kulkea julkisilla tai pyöräillen. Pyöräily on nopeakin tapa, jos vain reitit on suunniteltu sujuviksi.
Leena Heino kertoi haastattelussaan, että yli kilometrin matkalle ihmiset valitsevat kulkuvälineeksi kuitenkin useimmiten auton.
Talvellakin tosiaan voi pyöräillä: tähänkin kannustettiin kuluneena talvena Tampereella.
– Talvella Tampereella otettiin uutena käyttöön talviagenttitoiminta. Talviagentit ilmoittivat viikkotasolla siitä, miten talvikunnossapito oli milläkin alueella onnistunut pyöräilijän ja jalankulkijan kannalta. Tämän kaltaiset konkreettiset asiat vaikuttavat talvikunnossapidon laatuun ja kannustavat siihen, etteivät ihmiset talvellakaan lopettaisi liikkumista.
– Yhdyskuntalautakunnassa aion edistää kävelyn ja pyöräliikenteen edellytyksiä pyrkimällä vaikuttamaan siihen, että liikennesuunnitelmat ja uudet kaavat huomioisivat eri kulkumuodoilla liikkuvia. Risteysalueilla tulisi olla helppo tunnistaa, kuka on kääntymässä. Voidaan pohtia, käytetäänkö esimerkiksi punaista asfalttia, josta pyörätien tunnistaa helposti, ja joka auttaa autoilijaa havaitsemaan pyöräilijän. Taajamassa on hyvä pohtia myös liikennenopeutta ja voisiko sen kautta mahdollistaa sen, että pyöräilijät voisivat turvallisemmin ajaa ajoväylillä.
Työnantajat voivat tukea pyöräilyä
Vaaran oma työmatka Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle on seitsemän kilometrin mittainen. Jos työpaikalla ei olisi kunnollisia mahdollisuuksia peseytymiseen, voisi työmatka taittua pyörän sijasta esimerkiksi ratikan kyydissä. Pyöräily on kuitenkin hyvää liikuntaa ja vaikuttaa tätä kautta vaikkapa työntekijöiden terveyteen ja kokonaishyvinvointiin.
– Meidän työpaikallamme otettiin käyttöön pyöräilyetu loppuvuodesta 2022. Monet tuttavapiirissäni miettivätkin, hankkisivatko sähköpyörän tämän edun kautta. Usein valitaankin kulkuvälineeksi jo pyörä auton sijaan.
Pyöräetu otettiin käyttöön Suomessa noin kaksi vuotta sitten. Pyöräetua saa vuosittain 1200 euroon saakka, ja sitä voi käyttää niin pyörän huoltoon kuin uuden hankkimiseenkin. Pyöräetu on veroetu: jos sen kautta hankkii pyörän, säästää noin 20–30 prosenttia sen hankintahinnasta. Etu oli suosittu jo ensimmäisenä käyttöönottovuotenaan ja sen suosion odotetaan nousevan.
Pyöräily on hyvää liikuntaa ja vaikuttaa tätä kautta työntekijöiden terveyteen ja kokonaishyvinvointiin. Pyöräilyn tukeminen voikin paitsi tukea työntekijöiden terveyttä, myös näkyä pitkällä tähtäimellä pienempinä sairauspoissaolokustannuksina.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev