Tampereen sos.dem. valtuustoryhmä sai tietää valtuuston kokouksen alussa puheenjohtajan kertomana, että valtuutetut Atanas Aleksovski, Esa Kanerva, Anneli Kivistö ja Ilpo Sirniö sekä varavaltuutettu Ulla Kampman eroavat sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä. Muulle ryhmälle tieto tuli täytenä yllätyksenä.

– Emme tiedä tarkempia syitä, mutta epäilemme, että asia liittyy Atanas Aleksovskin tilanteesta käytyihin keskusteluihin kuluneen kahden vuoden ajalta. Asia on jakanut ryhmää, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

– Tilanne on valitettava varsinkin tällaisena ajankohtana, jossa elämme hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Nyt on pohdinnan aika, ja seuraavassa ryhmäkokouksessa käsittelemme asiaa, Salmi toteaa.

Lisätietoja:
Pekka Salmi, 050 565 8898
pekka.salmi@puistotorni.fi

Matti Rainio jäi alkuvuodesta 2011 eläkkeelle Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtajan tehtävistä. Tähän päivään mennessä maailma on muuttunut, mutta muuttunut on myös Tampereen ja kaupunkiseudun joukkoliikenne.

– Matkustajien määrä, matkustusviihtyvyys ja lippujen hinnat ovat silti jatkossakin tärkeitä. Tulevaisuutta emme voi kuitenkaan rakentaa yksin ratikan varaan, sanoo Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa istuva Rainio.

Tapaamme viihtyisässä kahvilassa Tampereen kauppahallissa. Matti Rainio maistaa leivonnaistaan ja samalla pohtii, mitä muutoksia viimeisen yhdeksän vuoden aikana on Tampereen joukkoliikenteessä tapahtunut. Luonnollisesti ensimmäiseksi esille tulee raitiotien rakentaminen, mutta myös seudullisen joukkoliikenteen läpilyönti on Rainion mukaan merkittävä asia.

–  Minun toimitusjohtaja-aikanani tuli tilaaja-tuottaja -malli, joka kehittyi seudulliseksi joukkoliikenteeksi. Nyt on sitten tämä ratikka ja sen mukana aikamoiset muutokset Tampereen linja-autoreitteihin ensi vuoden aikana, sanoo Rainio.

Pääkaupungissa seudullinen joukkoliikenne on pitkään ollut osa jokapäiväistä liikennöintiä. Tampereen kaupunkiseudun liikenteestä puhutaan vasta muutaman vuoden aikajaksona.

– Yhteistyö kuntien ja liikennöitsijöiden kesken tapahtui hiukan pakosta, kun tiesimme joukkoliikennelain olevan tulossa. Liikkeelle lähdettiin seudullisen joukkoliikenteen suunnitelman tekemisellä, jossa olin mukana toimimalla selvitysmiehenä vuoden 2009, Rainio sanoo.

Luottamushenkilönä Rainio voi hyvillä mielin todeta kaupunkiseudun joukkoliikenteen olevan tänään sellaista, millaiseksi se 2010-luvun alkuvuosina suunniteltiin.

– Mukana olevat kunnat ja liikennöitsijät tekevät hyvää yhteistyötä. Aina on niitä matkustajia, joiden mielestä joku reitti on huono tai aikataulujen pitää olla tiheämpiä tai vyöhykejärjestelmä on epäonnistunut. Uudistuksessa suurin osa voitti, osa hävisi ja ne, jotka hävisivät, eivät tykkää, Rainio sanoo.

Joukkoliikenteen periaatteet eivät muutu

2000-luvun alkuvuosina Tampereelle suunniteltiin raitiotietä, mutta kaupunginvaltuuston kielteinen suhtautuminen siirsi suunnitelmat arkistoihin. Tuolloin puhuttiin pikaraitioteistä. Rainio ei silloinkaan pitänyt hyvänä ideaa käyttää VR:n kanssa samoja raiteita ja viedä Tampereen keskustassa raiteet Hämeenkadun alle rautatieaseman ja pääkirjaston välillä.

– Liikenne olisi tukehtunut ratapihan kohdalla. Jälkiviisaus on aina hienoa, joten oikea aika tehdä Tampereelle ratikka olisi ollut 1970-luvulla Hervannan rakentamisen yhteydessä. Jopa nykyinen Duon kauppakeskus suunniteltiin näyttämään rautatieasemalta.

Jos Tampereen katukuva onkin muuttumassa, eivät periaatteet sujuvalle ja hyvin palvelevalle joukkoliikenteelle ole muuttuneet tai muuttumassa. Rainio uskoo SDP Tampereen haastattelussa ympäristöystävällisten bussien lisääntyvän ja luonnollisesti aikatauluilla sekä pysäkkien sijainneilla on todella iso merkitys.

– Matkustajat haluavat enemmän mukavuutta ja esimerkiksi istumapaikkojen määrä on tänään tärkeämpi kuin vuosia sitten. Ennen riitti, että mahtui bussiin, mutta tänään ei. Matalalattiabussit ovat tulleet jäädäkseen, eikä kaupunkiliikenteeseen enää muita ostetakaan, sanoo Rainio.

Ympäristöasioista keskustellaan paljon ja Rainio pitää itsestään selvänä, että näitä asioita niin matkustajat kuin kunnat ja liikennöitsijätkin pitävät tärkeinä.

Suorat yhteydet ovat tärkeitä

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämisessä raitiotiellä on iso ja varsin keskeinen rooli. Yksin tämän liikennemuodon varaan ei tulevaisuutta kuitenkaan suunnitella, lupaa Rainio.

– Meidän on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että mahdollisimman paljon suoria linja-autoyhteyksiä säilyy. Linjasto 2021 -suunnitelmaa tehtäessä ajatukset ovat kaiken aikaa parantuneet. Syöttöliikennettä on matkan varrella vähennetty ja vastaavasti suoria reittejä lisätty. Linja-autojen määrä ei paljoa vähene, jos vähenee laisinkaan, toteaa Rainio.

Joukkoliikenteen tulevaisuudessa paljon jää linja-autojen varaan. Jos yksistään siitä syystä, että raitiotieverkosto ei tule koskaan kattamaan koko kaupunkia.

– Tässä vaiheessa, kun pidempikin linja loppuu Pyynikintorille, tulee ilman muuta lisää vaihtoja. Tämän vuoksi meidän on lautakunnassa pidettävä huoli siitä, että suoria linja-autoyhteyksiä tulee Tampereelle mahdollisimman paljon.

– Hämeenkadusta tulee kapea, joten kaikki linja-autot eivät kerta kaikkiaan mahdu sinne. Uskon siihen, että ratikan myötä ihmiset huomaavat, ettei se vaihtaminen niin kovin hankalaa olekaan, mutta tämä edellyttää hyvää suunnittelua. Jos pysäkiltä toiselle on kävelymatkaa sata metriä ja odotat kuusi minuuttia, niin tällaisesta eivät kaikki tule pitämään, toteaa Rainio.

Suunnittelijoilla on pöydillään iso haaste, mutta Rainio uskoo suunnittelussa onnistuttavan. Linjasto 2021 -suunnitelmassa onkin kiinnitetty paljon huomiota vaihtojen sujuvoittamiseen.

– Hämeenkatu on kieltämättä kysymysmerkki, mitä taas esimerkiksi Teiskontie ja Sammonkatu eivät ole. Hämeenkadulle ei kovin montaa linjaa jää, joten bussit liikkuvat kehällä eli Satakunnankadulla, Rautatienkadulla, Hämeenpuistossa, Rainio sanoo.

Tampereen raitiotieradalla aloitetaan koeajot testiraitiovaunulla maaliskuun puolivälissä.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

SDP:n kansanedustajalle ja Tampereen kaupunginvaltuutetulle Pia Viitaselle asuminen ja lähiöiden kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä, suorastaan lempilapsia. Tämän hallituksen turvin uudelleen käynnistyvään lähiöohjelmaan voidaan Tampereellakin tarttua.

Ensi vuoden kuntavaaleissa mitataan SDP:n luottamus. Viitasen mukaan kysymys on esimerkiksi siitä, kuinka tamperelainen kokee saavansa palveluita, onko lapsilla turvallinen koulutie tai saavatko ikäihmiset laadukasta sekä turvallista hoivaa.  

Pia Viitanen oli jo edellisessä eduskunnassa tarkastusvaliokunnan jäsen. Vaikka SDP oli Viitasen valiokuntakaudella oppositiossa, niin tarkastusvaliokunnassa kirjattiin yksimielisesti useita eduskunta edellyttää -kohtia. Viitasen sydäntä lähellä olevat asumiseen liittyvät päätökset realisoituvat muun muassa niin, että uudelleen käynnistettävään valtakunnalliseen lähiöohjelmaan voidaan Tampereellakin tarttua.

–  Mukana on paljon asioita, joita olen pitkään painottanut. Esimerkiksi me tarvitsemme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja sitä, että Valtion Asuntorahaston varat ovat asukkaiden käytössä, eikä niitä siirretä valtion budjettiin. Oli hienoa, kun nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattiin, että edellisen kauden tarkastusvaliokunnan päätökset laitetaan toimeen, Viitanen sanoo.

Viime eduskuntakaudella SDP teki Viitasen mukaan hyvää ja vastuullista oppositiopolitiikkaa muun muassa omilla vaihtoehtobudjeteillaan. SDP:n oma budjettilinja korosti koulutuksen merkitystä, se ei leikannut vaan panosti eläkeläisiin ja pienituloisiin, veronkevennykset painottuivat pieni- ja keskituloisiin, mutta luonnollisestikaan tällaiset asiat eivät toteutuneet.

Tänään SDP on pääministeripuolue.

– Kun äänestäjät antoivat meille luottamuksensa, niin talouspoliittinen pohja oli jo olemassa. Sen kaltainen muutos, mitä haimme oppositiossa on tällä vaalikaudella ollut mahdollista toteuttaa. Vaihtoehtobudjettien laatiminen ei ollut turhaa, Viitanen toteaa.

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”

Ensi vuoden kuntavaalit on SDP:lle tärkeä näytönpaikka. Tampereen suurimman puolueen aseman säilyttäminen vaatii työtä, työtä ja työtä sekä politiikkaa, joka saa tamperelaisten hyväksynnän ja luottamuksen. Pelkällä nimilistalla ei vaaleja voiteta.

Viitasen mukaan kuntavaaleissa korostuu ihmisen arki, joka sisältää muun muassa toimivat palvelut. Demarien pitää kyetä puhumaan arjen asioista sekä tuomaan esimerkkejä siitä, kuinka hyvä arki toteutetaan Tampereella. Viitanen painottaa, etteivät demarit voita Tampereella sillä, onko pormestari SDP:stä tai onko pääministeri Tampereelta.

Viitanen painottaa sen sijaan hyvän ja uskottavan ohjelman merkitystä.

– Nyt puhutaan luottamuksesta. Kysymys on esimerkiksi siitä, kuinka tamperelainen kokee saavansa palveluita, onko lapsilla turvallinen koulutie tai saavatko ikäihmiset laadukasta sekä turvallista hoivaa.

Viitasen mielestä kuntavaaleihin on mentävä vahvasti omalla ohjelmalla, pitämällä huolta jokaisesta ja muistamalla, että ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”. Iso näkemys eriarvoisuuden torjumisesta näkyy muun muassa koulutuksen tai asuinalueiden tasa-arvossa tai siinä, että varallisuuteen liittymättä jokainen ihminen saa laadukkaat terveyspalvelut.

– Tällaiset isot teemat varmasti ratkaisevat hyvin paljon sen, keille äänestäjät luottamuksensa antavat. Jokainen ääni on arvokas ja jokaisen äänen eteen on tehtävä töitä. Kyllä tamperelaisia kiinnostaa se, pääseekö Tampereella lääkärille ilman pitkää jonottamista, Viitanen huomauttaa.

SDP:n arvomaailma näkyy Tampereella

Lauri Lyly on Tampereen pormestarina saanut laaja tukea ja arvostusta. SDP Tampereen haastattelussa Viitanen sanoo huomanneensa ihmisten luottavan Lylyyn ja tästä luottamuksesta ensimmäinen osoitus oli laajan koalition saaminen pormestariohjelman taakse.

– SDP:n menestys edellisissä kuntavaaleissa mahdollisti pormestarin paikan eli paikan, jossa on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Tampereen pormestariohjelmassa on paljon sellaisia hienoja kohtia, jotka ovat SDP:lle tärkeitä myös valtakunnan politiikassa, Viitanen sanoo.

Huolimatta Tampereen hyvin haasteellisesta taloustilanteesta, on SDP suurimpana puolueena pystynyt saamaan arvomaailmansa päätöksiin.

– Me emme esimerkiksi kasvattaneet päiväkotien ryhmäkokoja, emme menneet rajaamaan subjektiivista päivähoito-oikeutta ja olemme panostaneet koulutukselliseen tasa-arvoon vaikka olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä, Viitanen huomauttaa.

Viitanen pystyy katsomaan politiikan ja päätösten tekemistä hyvin monelta kantilta. Eduskuntavuodet ovat tuoneet mukanaan kokemusta hallituspuolueen edustajana, ministerinä ja opposition edustajana.

– Eduskunnassa hallituspuolueen kansanedustajan rooli on aivan erilainen kuin oppositiossa olevan henkilön. Olen aina tehnyt politiikkaa menneillä olevaan kauteen liittyen eli oppositiossa rooli on aivan toisenlainen kuin hallituspuolueen kansanedustajan.

– Tampereella ei sinänsä voida puhua oppositiopolitiikasta, koska pormestariohjelman takana on edelleen laaja koalitio. Kuitenkin sillä, että SDP on Tampereella suurin puolue ja arvostettu pormestarin paikka on SDP:llä, on suuri merkitys. Pormestari pystyy vaikuttamaan hyvin paljon ja koska Lylyllä on hyvät vuorovaikutustaidot, pystyy hän saamaan taakseen laajan kannatuksen, Viitanen toteaa.

Pia Viitanen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaa vuonna 1995. Asunto- ja viestintäministerinä hän Jyrki Kataisen hallituksessa 24.5.2013 – 3.4. 2014, samassa hallituksessa kulttuuri- ja asuntoministerinä 4.4.2014 – 23.6.2014 sekä Alexander Stubbin hallituksessa kulttuuri- ja asuntoministerinä 24.6.2014 – 29.5.2015. Tampereen kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1996.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina Länsi-Tampereen Sosialidemokraatit eli Länsidemarit tuo soppatykin Westerin liikekeskuksen eteen Tesomalla. Sopan tarjoileminen ja ihmisten tapaaminen eivät kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa Länsidemarien ohjelmassa.

– Joidenkin mielestä ruohonjuuritason toiminta on vanhanaikaista, mutta mitä väliä sillä on, jos näin saamme aidon yhteyden asukkaisiin, sanoo puheenjohtaja Pentti Herranen.

Länsidemarien puheenjohtaja Pentti Herranen toimii taas kerran soppamestarina ja vaikka keittäminen onkin yhden miehen urakka, sitä ei suinkaan ole Westerin edessä oleminen. Huhtikuisessa lauantaissa kiteytyy vastustamattomalla tavalla Länsidemarien toiminnan ydin: halu päästä ”ihmisten iholle” eli keskustelemaan niin tesomalaisten kuin muidenkin kanssa ja oleminen esillä tamperelaisten arjessa.

– Soppatykki ja ihmisten tapaaminen ovat olleet meidän tavaramerkkimme pitkään. Jotkut yhdistykset istuvat seminaareissa ovien takana neljän seinän sisällä muiden ”tosiuskovaisten” kanssa, kun taas me tapaamme liikekeskuksen edessä 200-300 ihmistä muutaman tunnin aikana, sanoo Herranen.

Perinteenä on ollut, että soppatykki viritetään kerran keväällä ja kerran syksyllä. Toinen näistä tapahtumista halutaan viedä Lielahden puolelle, mutta ongelmaksi on noussut riittävän ison alueen löytäminen.

Herranen määrittelee ihmisten tapaamisen toreilla ja liikekeskusten pihamailla ruohonjuuritason toiminnaksi, joka monien mielestä on jo aikansa elänyttä museotavaraa.

– Mitä sillä on väliä, jos se kuitenkin kiinnostaa ihmisiä ja me pääsemme vuorovaikutukseen tamperelaisten kanssa. Totta kai mukana on aina SDP:n kaupunginvaltuutettuja ja muita kuntapoliitikkoja keskustelemassa ja kuutelemassa tamperelaisten näkemyksiä, Herranen toteaa.

Lapsille luetaan, aikuisten kanssa keskustellaan kirjoista

SDP:n puolueosastojen aktiivisimpien joukkoon kuuluva Länsidemarit toki toimii myös neljän seinän sisällä järjestämällä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Uudeksi aluevaltaukseksi, innovaatioksi, voidaan sen sijaan luonnehtia lapsille järjestettyä satutuntia ja kirjallisuuteen keskittynyttä aikuisten keskustelutilaisuutta Tesoman kirjastossa. Herranen lupaa kummankin saavan jatkoa tänä vuonna.

Lasten satutunti saanee jatkoa vielä tänä keväänä ja tarkoitus on hyödyntää myös Lielahden kirjastoa.

–  Lauantai puolenpäivän aikaan mahdollistaa vanhemmille mahdollisuuden käydä ostoksilla. Myös aikuisten tilaisuus, joka rakentui lukemisen ja kirjojen ympärille oli onnistunut ja ilman muuta näitä jatkamme, sanoo Herranen.

Kirjasto on lähtenyt mukaan yhteistyöhön selvittämällä, mikä on ”in” lastenkirjojen osalta.

Viime vuonna Länsidemarit laittoi pystyyn nuorisolle suunnatun bändikatselmuksen. Vaikka käynnistysvaikeuksia oli, niin uutta tapahtumaa on tulossa.

– Tehdyt virheet on kirjattu ja nyt tiedämme, miten joitakin asioita ei pidä tehdä. Näin hyvää ideaa, todellista innovaatiota poliittisen yhdistyksen taholta ei pidä hylätä, Herranen toteaa.

Jos soppatykki toritapahtuminen edustaa perinteistä toimintaa, on janan toisessa päässä satutunnit, keskustelut kirjallisuudesta ja bändikatselmus. Uusien asioiden saaminen toimimaan, on Herrasen mielestä hyvin tärkeää.

– Talkooihmisten määrä on rajallinen, joten jokaiseen viikonloppuun ei voi sijoittaa jotain mukavaa toimintaa. Kunhan ensin saamme nämä uudet ajatukset toimimaan, niin sen jälkeen voidaan taas kehittää uutta. Koska olemme SDP:n puolueosasto, niin me emme saa koskaan unohtaa alueen asukkaiden etujen ajamista ja sosialidemokraattisen politiikan tekemistä, sanoo Herranen.

Vaaleja ei voiteta somessa

Länsi-Tampere ”punottaa” Herrasen mielestä kiitettävän hyvin. Kuntavaalien kannatusprosentit äänestysalueittain kertovat siitä, ettei asioiden ajamisessa ole suistuttu tieltä.

– Ihan hyvin voimme sanoa, että ehkä mekin olemme pystyneet joihinkin asioihin vaikuttamaan. Niin paljon kuin somesta puhutaankin, ei vaaleja koskaan voiteta somessa, vaan ajamalla ihmisten asioita, toimimalla aktiivisesti ja tapaamalla ihmisiä juuri soppatykin ja kahvikupin ääressä, toreilla ja kauppakeskusten parkkialueilla. Ihmisten joukkoon meneminen on edelleen vahva juttu, Herranen toteaa.

Herrasen mukaan Länsidemarit on ollut aktiivisesti mukana tuomassa muun muassa uimahallia, jäähallia ja palloiluhallia, mutta myös monissa muissa kehitystoimissa. Tuorein osoitus aktiivisen vaikuttamisen voimasta on lähijunien seisakkeen rakentaminen.

– Meidän rooleina on olla vaikuttamassa tehtäviin päätöksiin ja välittämässä asukkaiden toiveita sekä terveisiä kuntapäättäjille. Tietystikään omaan piikkiin ei kaikkia voi ottaa, mutta taatusti olemme olleet mukana lähes kaikissa kehittämiseen liittyvissä asioissa, sanoo Herranen.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Tampereen Demarinuorten puheenjohtaja Outi Mikkola muistuttaa, ettei SDP säilytä ensi vuoden kuntavaaleissa keulapaikkaa Tampereella tekemällä vaalityötä vain jäsenten ja kannattajien keskuudessa. Avainasemassa ovat vaikuttavan politiikan tekeminen ja hyvät vaalitavoitteet.

– Valtuustossa on edessä vaikeita päätöksiä ja päätöksiä, joita emme ole luvanneet, mutta silti meidän on puolustettava ja kyettävä tuomaan esiin demareille tärkeitä arvoja, Mikkola toteaa.

Outi Mikkola muistuttaa kuntavaaleihin olevan aikaa vain reilu vuosi. Mikkolan mukaan nyt on aika ryhtyä tekemään töitä.

– Mieluummin tosi paljon töitä kuin liian vähän, mutta tärkeää on myös aloittaa vaalityö riittävän ajoissa. Nyt on aika ryhtyä panostamaan muun muassa ehdokkaiden saamiseen, sanoo Mikkola.

Esimerkkinä Mikkola mainitsee Demarinuorten soittokampanjan, jossa jäseniä pyydetään mukaan SDP:n toimintaan ja tätä kautta myös ehdokkaaksi kuntavaaleihin.

– Me tarvitsemme konkreettisia tekoja. Mielestäni on tärkeää aloittaa vaalityön tekeminen ennen kuin ihmiset edes puhuvat ensi vuoden vaaleista, eikä vasta vaalimökeillä.

On itsestään, ettei SDP säilytä Tampereella suurimman puolueen asemaa tekemällä vaalityötä vain jäsenten ja kannattajien keskuudessa. Omalle puolelle on voitettava nukkuvat ja liikkuvat äänestäjät. Mikkolan mukaan avainasemassa ovat vaikuttavan politiikan tekeminen ja hyvät vaalitavoitteet.

Tampereen saaminen nousukiitoon, eläväksi ja hyväksi paikaksi asua edellyttää ”äänestäjälähtöistä ajattelua”.

– Kohta alkaa tämän valtuustokauden viimeinen vuosi ja vaikka asioita onkin parannettu, niin loppua kohti on pystyttävä vielä parantamaan. Varmasti edessä on vaikeita päätöksiä ja päätöksiä, joita emme ole luvanneet, mutta silti meidän on puolustettava ja kyettävä tuomaan esiin demareille tärkeitä arvoja, Mikkola toteaa.

Esimerkkeinä arvoista hän ottaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon.

Nuorille on kerrottava SDP:n arvoista

SDP:stä on vähitellen tullut yli 60-vuotiaiden puolue. Tosin mitalilla on tässäkin tapauksessa kaksi puolta eli huomattavan moni nuori äänestää SDP:tä olematta kuitenkaan jäsen. Mikkola palaa osallistamisen tärkeyteen ja siihen, kuinka tärkeää on saada puoluetoiminnassa mukana olevat ihmiset kertomaan kokemuksistaan.

– Tätä kautta on mahdollistaa löytyy ”se naapurin Martta tai Timppa”, joka ajattelee SDP:n ehdokkaasta positiivisesti ja on halukas äänestämään häntä. Nyt olemme ikään kuin piilossa omien ajatustemme kanssa.

– Meidän on entistä enemmän kerrottavaa nuorille SDP:n arvoista ja siitä, miksi SDP on olemassa. Hyvin voidaan puhua myös vaikka mentoroinnista nuorille ja ensikertalaisille ehdokkaille ennen ensi vuoden kuntavaaleja, Mikkola toteaa.

Rautalankamallina: Tampereen valtuustossa nyt istuva voisi toimia mentorina vaikka Outi Mikkolalle, joka on lähdössä ehdokkaaksi.

– Nuoren ja kokemattoman ehdokkaan auttamista ei kuitenkaan saa nähdä kilpailuna ja mustasukkaisuuden alusta. Sen sijaan mentorointi olisi nähtävä uuden ehdokkaan mahdollisuutena saada uusia ihmisiä äänestämään SDP:tä. Tällaisesta yhteistyötä hyötyisi kumpikin, myös tämä kokeneempi ehdokas, huomauttaa Mikkola.

Korkeakouluvaalit on näytönpaikka

SDP:n jäsenmaksun maksajien keski-iän nousuun on taatusti useita syitä. Yksi lienee se, että nuoret eivät koe nykyistä SDP:tä itselleen läheiseksi, omaksi puolueeksi.

Mikkola nostaa esille Tampereen viime vuoden Pride-kulkueen, jossa kunnallisjärjestö ei ollut mukana. Mikkola muistuttaa tapahtuman korostavan sukupuolten ja ihmisten moninaisuutta sekä sitä, että ihmiset ovat sellaisia kuin ovat. Demarinuoret kysyivät kunnallisjärjestöä mukaan, mutta vastaus oli kielteinen.

– Tässä on esimerkki siitä, miksi nuoret eivät koe SDP:tä omaksi puolueeksi ja puolueeksi, joka ajaa nuorten asioita. Priden toiminta on täysin SDP:n arvojen mukaista toimintaa, muistuttaa Mikkola.

Tämä vuosi ei ole vaaleista välivuosi. Mikkolan mielestä SDP:n on niin Tampereella kuin muissakin korkeakoulukaupungeissa panostettava ensi syksyn edustajistovaaleihin. Demarinuoret ovat jo aloittaneet vaaleihin ja hyvään menestykseen johtavan työn, mutta hyvä näkyvyys sekä menestyminen vaativat koko puolueen olemista mukana.

Mikkola toivoo puolueen panostavan edustajistovaaleihin, mutta samalla myös sitä, että SDP:n esille tuomat asiat ovat raikkaita, askeleen edellä muita puolueita.

– Vanhoja teemoja ei pidä kopioida vaan nyt on synnytettävä opiskelijanuorissa ajatus, että ”vau, mikä tämä on? Minä haluan tähän mukaan ja lähteä ehdolle”, Mikkola huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi