”Sitten tuli 100 miljoonan euron koronaisku”

Tampereen pormestari Lauri Lyly on huumorintajuinen mies, jolla hymy on herkässä. Tänä kesänä on nähty myös toisenlainen Lyly. Käsiään hän ei silti nosta pystyyn antautumisen merkiksi.

– Tampereen talous oli alkuvuonna tasapainossa. Sitten tuli korona, jonka isku oli noin 100 miljoonaa eli noin 2,5 veroprosenttia, sanoo Lyly SDP Tampereen haastattelussa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly on tottunut seuraamaan uutisia kesälomillaankin. Tänä kesänä miehen erityishuomion sai yksi sana: korona.

– Kesän ajan pidin silmillä uutisia ja koronatilannetta siltä varalta, että täytyisi palata heinäkuussa lomalta töihin. Työasiat olivat hieman enemmän mielessä kuin keskivertokesinä, sanoo Lyly.

Lylyn mukaan korona vaikuttaa eniten Tampereen talouteen tuloja vähentävästi. Verotulot putosivat rajusti ja menot lisääntyivät. Muutokset arkisissa palveluissa näkyvät taloudessa. Esimerkkeinä koronan vaikutuksesta Lyly mainitsee kasvaneen työttömyyden, lomautukset ja yritysten vaikeudet. Kaikki nämä laskevat Tampereen verotulojen määrää.

Poikkeusolot ovat muun muassa vähentäneet joukkoliikenteen käyttöä, lisänneet lastensuojelun ostopalveluiden tarvetta sekä vähentäneet kulttuuri- ja liikuntapalveluiden myyntiä. Esimerkiksi maauimalan kausi käynnistyi laskettua myöhemmin, eikä myyntiä tullut yhtä pitkältä ajalta kuin vuosi 2019 antoi odottaa.

Sitten Lyly antaa pienen reaalitalouden oppitunnin.

– Tampereen kaupungin talouden alijäämä koostuu muun muassa verotulojen alenemisesta, Tampereen Kaupunkiliikenteen liikevaihdon laskemisesta, maksu- ja myyntitulojen alittumisesta, lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista sekä ikäihmisten asumispalvelujen ja vammaispalvelujen ostoista, summaa Lyly.

Tampereella ei käsiä nosteta pystyyn

Tampereen pormestari vakuuttaa, ettei Tampereella kuitenkaan nosteta käsiä pystyyn koronankaan edessä.

Tampereella ovat nostokurjet edelleen tuttu näky ja jatkossa entistä tärkeämpi osa kaupunkikuvaa.

– Investointitason yritämme pitää korkealla, sillä koronaelvytys tarvitsee kaikkia käytettävissä olevia realistisia keinoja, Lyly huomauttaa.

Tampere toivoi valtiolta vastaantuloa, sillä korona iskee kaikkien kuntien talouteen kipeästi. Tukea budjettiriihessä myös tuli.

– Tukipäätös tarkoittaa sitä, että tämän vuoden suhteen olemme kaupungin talouden osalta lähes tasapainossa ja hyvä niin. Olemme pääsemässä tälle vuodelle asettamaamme tavoitteeseen kaupungin talouden tasapainosta, Lyly sanoo.

Ensi vuoden osalta valtion vastaantulo tuo noin 30 miljoonan euron helpotuksen. Lokakuun 19. päivänä julkaistavan Tampereen kaupungin talousarvion tekeminen on kuitenkin Lylyn mukaan haasteellinen työ, koska näillä näkymin puhutaan vielä noin 20 – 25 miljoonan euron alijäämästä ja palveluihin liittyviä toiveita on paljon.

Kaupunki on jatkanut pitkäjänteistä investoimista. Lylyn mielestä on tärkeää tehdä vastasyklistä talouspolitiikkaa julkisilla varoilla. Se tarkoittaa, että hyvinä aikoina tasapainotetaan taloutta.

– Me teimme sitä vuosina 2018 – 2020.  Huonoina aikoina voidaan käyttää velkarahaa uuden tekemiseen eli investoidaan. Nyt pitäisi myös investoinneilla pitää pyörät pyörimässä. Pelkästään kaupungin rahoilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa suuria hankkeitamme vaan tarvitsemme kumppaneita elinkeinoelämästä ja valtiolta, Lyly toteaa.

Esimerkiksi uudet raidehankkeet ja Tampereen ratikka voivat olla valtion kanssa tehtäviä hankkeita, ja yksityisen sektorin apua ja osaamista voisi hyödyntää kestävän kaupunginosan Hiedanrannan kehittämisessä. Hiedanrannan kiertotalouden ja kestävän asumispalveluiden muodot tarjoavat Lylyn mukaan yrityksille mahdollisuuden kehittää uutta.

Viennin kehitys on kriittinen kysymys

Niin Tampereella kuin muissakin kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarviota. Työ ja päätökset tehdään poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa, koska pandemian kulkua ei voi varmaksi ennustaa.

Tampereella pyritään siihen, ettei yhtä laajoja toimia tarvittaisi kuin keväällä.

– Näin saisimme palvelut ja yritystoiminnan pyörimään kuten kesälläkin. Työttömyys on nyt liian korkealla tasolla. Itse toivon, että työttömyys- ja lomautustilanne helpottuisi.

Viennin kehitys on Lylyn mielestä kriittinen kysymys Tampereen kaupunkiseudulle, sillä suurin osa yritystoiminnan liikevaihdosta syntyy viennistä.

– Jollei teollisuuden ja viennin tilanne kohene, voi edessä olla surullisia lomautus- ja yt-uutisia. Nämä päätökset näkyvät kuntaveron ja yhteisöveron tuotoissa kaupungin taloudessa. Laadimme vaihtoehtoisia polkuja eteenpäin ja katsotaan, mikä niistä näyttää syksyn edetessä realistisimmalta, sanoo Lyly.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi