Tampereen yhdyskuntalautakunnan jäsen Kaisa Vatanen istuu Pyynikinharjun laella penkillä ja puhuu liikkumisen merkityksestä ja esteettömyydestä ikääntyville ihmisille. Hänen mielestä näihin sanoihin kiinnitetään liian vähän huomiota.

– Tarvitaan nykyistä enemmän rakentamisen ja kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen huomauttaa.

Tampereen strategian tavoitteena on sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä että edistää tamperelaisten hyvinvointia muun muassa mahdollistamalla asuminen kotona tai palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Yhdyskuntalautakunnan jäsenen Kaisa Vatasen mielestä keskeinen kotona asumisen turvaava asia on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja siten virkistäytymiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen.

– Strategiaan on kirjattu, että esteettömyyttä edistetään kaikessa toiminnassa. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää, Vatanen muistuttaa.

Esteettömyydellä on Vatasen mukaan suuri merkitys yhdenvertaisuuden toteutumisessa, mutta myös yleisesti koko kaupungin viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta.

– Usein, kun mietitään ja parannetaan esteettömyyttä, tullaan parantaneeksi toimintaympäristöä kaikille, niin vammaisille, rattaiden tai polkupyörien kanssa liikkuville ja ihan kaikille muillekin.

Tampereella tehty töitä tasa-arvoisemman liikkumisen eteen

Vatanen muistuttaa, että Tampereella on tehty tällä vaalikaudella tehty paljon töitä sen eteen, että Tampereesta tulisi liikkumisen suhteen tasa-arvoisempi kaupunki, mutta paljon on vielä tehtävää.

– Tällä hetkellä esteettömyyteen vaikuttavat väliaikaisesti keskustan monet rakennustyömaat ja niiden muuttuvat liikennejärjestelyt, joilla toivottavasti saavutetaan parempaa, esteettömämpää kaupunkia, Vatanen sanoo.

Vatasen mielestä Tampereen tavoite lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on tärkeää monen muun tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ovat tärkeitä osia niin ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi tehtävässä työssä kuin kansanterveyden kannalta.

– Se, että jokainen meistä pääsee ulos ja liikkeelle mahdollisimman helposti, tukee hyvinvointia ja terveyttä. Julkisessa keskustelussa kiinnitetään liian vähän huomiota liikkumisen merkitykseen, ja näin on erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta. Tarvitaan nykyistä enemmän sekä rakentamisen että kaupunkiympäristön esteettömyyteen huomion kiinnittävää suunnittelua, jotta kaikki pääsisimme liikkeelle ja nauttimaan myös ulkoilusta, Vatanen toteaa.

Tampere on päättänyt esteettömien reittien tavoiteverkostosta, jonka tavoitteena on varmistaa esteettömien reittien olemassaolo ja ylläpito erityisesti keskusta-alueella. Vaikka esteettömyyteen Vatasen sanoin ”aika hyvin kiinnitetäänkin huomiota” kaupunkisuunnittelussa, on näihin tavoitteisiin pääsemisessä vielä tekemistä pitkäksi aikaa.

– Esteettömiä reittejä tehdessä kyse on monista asioista, esimerkiksi kulkupinnoista, suojatiemerkinnöistä, eri tienosien selkeästä erottelusta, portaista ja luiskista, valoista, kaivonkansista ja istuimista. Tavoitteisiin koitetaan päästä niin ratikka- ja muiden katuremonttien osana mutta myös esimerkiksi penkkien lisäämisellä reiteille, jotka ovat ikäihmisten päivittäin käyttämiä asiointireittejä, Vatanen sanoo.

Esteettömyys on SDP:lle tärkeä asia

Esteettömyyttä on suhteellisen helppo parantaa silloin, kun luodaan uusia alueita tai peruskorjataan vanhaa. Haastavampaa esteettömyyden parantaminen on Vatasen mukaan alueilla, jotka eivät ole tulevien vuosien korjaussuunnitelmissa.

SDP:lle esteettömyyteen liittyvät kysymykset ovat olleet tärkeitä, ja niiden eteen jatketaan töitä myös ensi kevään vaalien jälkeen.

– Tavoitteet ovat korkealla ja niiden eteen tehdään paljon töitä. Keskeistä onkin, että esteettömyyttä pidetään myös poliittisesti tavoiteltavana asiana tulevaisuudessakin. Mikäli tähän ei panosteta niin strategian tasolla kuin myös resursseissa, ei tavoitteisiin päästä. Työ on joka tapauksessa hidasta, joten sen pitää pysyä poliittisella agendalla pitkään valmistuakseen.

– Tällä valtuustokaudella Tampereella on aloitettu ja jatkettu monia katuhankkeita, joissa kävely ja pyöräily on otettu huomioon. On hienoa nähdä, kuinka keskusta-alue hiljalleen valmistuu tavalla, joka palvelee kävelijöitä ja pyöräilijöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin, Vatanen sanoo.

Ympäristölautakunnassa on useasti kiinnitetty huomiota erityisesti liikkumisen turvallisuuteen. Risteysalueiden järjestelyiden, värien käytön ja rakennusmateriaalien valinnan kautta voidaan tehdä isoja parannuksia.

– Kävelypainotteisuuden lisääminen lisää myös viihtyisyyttä, mikä taas palvelee elinvoimaa ja kaupungin houkuttelevuutta, Vatanen huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Pispalan koulun perusparannus lähtee vihdoin liikkeelle yli vuoden viivästymisen jälkeen. Väistötilaksi aiottua Pyynikintie 2:ta ei viime syksynä voitukaan ottaa käyttöön rakennuksessa todettujen sisäilmaongelmien ja niiden vaatimien korjaustoimien laajuuden takia.

– Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on kasvanut aika suureksi. Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Perusparannus tuo vuonna 1915 valmistuneeseen Pispalan koulun tilat vastaamaan nykyaikaisia opetuksen tarpeita. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa ja valmistua marraskuussa 2021 siten, että rakennus on otettavissa käyttöön tammikuun alussa 2022. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.

Ensi lukuvuodeksi osa oppilaista siirtyy Tampereen kansainväliseen kouluun, mikä mahdollistetaan toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämillä tilamuutoksilla. Osa oppilaista siirtyy Kaarilan kouluun.

– Perusparannus tuo merkittävän muutoksen sisäilmaongelmista kärsineille oppilaille, opettajille ja muille työntekijöille. Hyvä sisäilma on tärkeää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta. Energiatehokkuus paranee huomattavasti ja turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, sanoo asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen Tuula Pohjola.

Koska alkuperäinen suunnitelma Pyynikintie 2:n ottamiseksi väistötilaksi ei toteutunut, sijoitettiin täksi lukukaudeksi nuorimmat Hyhkyn koulun pihan rakennettuun väliaikaiseen rakennukseen ja vanhemmat oppilaat kuljetettiin Vuorekseen.

– Nyt katseet eteenpäin. Tärkeintä on, että perusparannus voi vihdoin alkaa ja oppilaat sekä henkilökunta saavat terveellisen ja toimivan ympäristön, Pohjola huomauttaa.

Pohjola pitää ikävänä asiana sitä, ettei Pispalan koulun perusparannusta saatu aloitettua suunnitellusti. Kun alkuperäinen väistötila ei toteutunutkaan, syntyi paljon julkisuutta tuonut keskustelu oppilaisen kuljettamisesta Vuorekseen. Koulun vanhemmat ja luottamushenkilöt väänsivät kättä, muut tamperelaiset seurasivat juupas-eipäs -keskustelua enemmänkin sivusta.

– Hämmästelin tätä suurta vastustusta kuljetuksia kohtaan. Tätä ennen oppilaita kuljetettiin Vehmaisista Vuorekseen ja se onnistui hyvin. Kun kuljetus olisi lähtenyt yhdestä paikasta, ei aikaa olisi kulunut puolta tuntia enempää. Mielestäni alle puolen tunnin koulumatkakuljetus ei olisi ollut mitenkään liian pitkä, Pohjola sanoo.

Korjausvelka on kasvanut suureksi

Monet Tampereen koulurakennukset ovat vanhoja, jolloin korjausvelka on Pohjolan mukaan ”valitettavasti kasvanut aika suureksi”.

– Sisäilmaongelmat nousevat suureen osaan. Joissakin kouluissa päästään muutamia vuosia eteenpäin pienemmillä korjaustoimilla, Pohjola sanoo.

Pohjola on miettinyt paljon syitä sisätilaongelmiin. Hän kysyykin, olisiko hyvä, jos kouluilla olisi oma vahtimestari, jolla olisi osaaminen teknisiin laitteisiin ja joka huolehtisi, että rakennuksen tekniikka on toimivaa

– Koulun ammattitaitoinen ja oma vahtimestari pystyisi läheltä seuraamaan kiinteistön teknisten laitteiden kuntoa ja niiden toimivuutta. Yhteistyö huollon kanssa takaisi rakennusten kunnossa pysymisen, Pohjola toteaa.

Pohjola tietää, ettei kaikkia vanhoja rakennuksia pystytä korjaamaan eikä niitä kannata korjata. Näin ollen Tampereellakin on rakennettu uusia koulurakennuksia.

– Monia koulurakennuksia on saatu korjattua mutta paljon on vielä perusparannuksia odottavia kohteita. Väliaikaisten väistötilojen käyttö on kallista, eikä ole mitenkään mielekästä ja siksi keskusteluissa on tullut esille Pyynikintie 2, joka voisi olla pidempiaikainen väistötila aina tarvitseville, sanoo Pohjola.

Pyynikintie 2 on aina opettanut

Osoitteeseen Pyynikintie 2 vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa on ollut alusta alkaen opetusta. Sen ensimmäisiä käyttäjiä olivat Tampereen teknillinen opisto ja Tampereen teollisuuskoulu, joista vuonna 1923 muodostettiin Tampereen teknillinen oppilaitos.

Asunto- ja kiinteistölautakunnassa on apulaispormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tehtävänä on muun muassa Tampereen kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä vastaaminen, maa- ja tilapoliittisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä omistajan tavoitteiden asettaminen.

Lautakunnalle kuuluu myös esimerkiksi maa- ja tilapolitiikan toimeenpano kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, asuntopolitiikan linjausten valmistelu ja seuranta kaupunkistrategian pohjalta, asuntotuotannon kehittäminen sekä asuinalueiden tasapuolisesta kehityksestä huolehtiminen ja seuranta.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Korjaus kohtaan Vuoreksen kouluun väistötilana. Korjaus tehty klo 22.45. Oppilaat ovat edelleen Pispalan koulussa. Pienimmät siirtyvät Hyhkyn koulun väistötilaan syksystä.