”Sote-uudistuksen tarve on ilmeinen”

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, tamperelainen Hanna Tainio sanoo sote-uudistuksen tarpeen olevan ilmeinen. Niin sanottuja leveämpiä hartioita tarvitaan, mikä ei Tainion mukaan välttämättä tarkoita hallintoportaita ja byrokratiaa lisääviä maakuntia.

– Koska kunnat ja alueet ovat kovin erilaisia ja eriytymiskehitys vain kiihtyy, tulisi uudistuksessa voida ottaa huomioon alueiden erilaiset tarpeet. Valitettavasti näin ei nyt näytä tapahtuvat, Tainio sanoo. 

Suomen kieleen on jäänyt ikuisuushanketta tarkoittava ilmaisu ”rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa”. Sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistusta on laitettu pystyyn vuosikaudet ja edellinen vaihe päättyi Juha Sipilän hallituksen eroamiseen juuri eduskuntavaalien kynnyksellä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo Kuntaliiton olevan tyytyväinen siihen, ettei sote-ratkaisussa nyt ole niin sanottua laajaa valinnanvapautta, joka Juha Sipilän hallituksen esitykseen sisältyi. Samoin hallitus on luopunut valtakunnallisesta kiinteistöpalvelukeskuksesta, johon oli tarkoitus siirtää kaikki sote-kiinteistöomaisuus.

– Tässä mielessä uudistus on kehittynyt parempaan suuntaan. Suuri huolenaihe kunnille on rahoituksen riittävyyden lisäksi sote-kiinteistöjen kohtalo. Tarkoitus on, että maakunnille siirtyvät kaikki sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuus velkoineen. Maakunta vuokraa kunnilta niiden sote-kiinteistöt kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen on todennäköisestä, että osa kiinteistöistä jää kunnille vailla käyttöä. Nämä kiinteistöt tulevat olemaan kunnille raskas taloudellinen painolasti, jos niille ei löydy jatkokäyttöä, mikä on todennäköistä ainakin alueilla, jossa väki vähenee, Tainio sanoo.

Tainio mielestä sote-uudistuksen tarve on ilmeinen. Niin sanottuja leveämpiä hartioita tarvitaan, mikä ei Tainion mukaan välttämättä tarkoita hallintoportaita ja byrokratiaa lisääviä maakuntia.

– Koska kunnat ja alueet ovat kovin erilaisia ja eriytymiskehitys vain kiihtyy, tulisi uudistuksessa voida ottaa huomioon alueiden erilaiset tarpeet. Valitettavasti näin ei nyt näytä tapahtuvan, Tainio sanoo.

Kuntakenttä eriytyy kovaa vauhti

Kuntakenttä eriytyy kovaa vauhtia ja monen pienen kunnan kantokyky on niin heikko, etteivät ne yksinään pysty hoitamaan sote-palveluita. Tainio ottaa esille kuntayhtymämallin, jota kehittämällä olisi voitu edetä nykyisen lainsäädännön puitteissa ilman suurta lainsäädäntötyötä.

– Siitä Kuntaliitto on tyytyväinen, että uudistus koskee ainakin tässä vaiheessa vain sotea ja pelastustointa. Peruspalveluiden ja ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen on uudistuksen keskeisimpiä asioita.

Sote-uudistukseen liittyvät palveluiden järjestäminen ja raha kulkevat käsi kädessä. Tainion mukaan jo ennen koronaa kuntatalous oli historiansa pahimmassa kriisissä. Koronan vaikutuksia ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta Kuntaliiton arvioi tälle vuodelle kunnille syntyvän miinusta 1,9 miljardia euroa ja ensi vuodelle on ainakin 1,7 miljardia euroa, josta kolme neljäsosaa johtuu verotulotuottojen pienenemisestä.

– Lisäksi tulevat sairaanhoitopiirien kustannukset, jotka johtuvat varautumisesta ja potilasmaksutulojen menetyksistä. Niiden karkea arvo on noin 600 miljoonaa euroa. Juuri hyväksytyssä lisäbudjetissa valtio myönsi kunnille miljardi euroa, joka kattaa menetyksiä vain osittain, toteaa Tainio.

Sote-uudistuksessa kunnilta siirretään maakunnille 19,1 miljardia euroa rahoitusta. Tainio näkee pelkona sen, miten kunnat tämän jälkeen pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä, joista suurin tulee olemaan sivistyspalvelut. Tainiota huolestuttaa myös kuntien kyky investoida. Tämä koskee erityisesti kasvavia kaupunkiseutuja.

Kuntia ei ole kutsuttu sote-pöytiin

Kuntaliiton sivuilla Tainio toteaa, että ”kunnat ovat olleet lähes kokonaan sivussa tähänastisesta valmistelusta, mistä johtuen myös lausuntokierroksen merkitys korostuu ja kuntien näkemysten huomiointi muodostuu entistäkin tärkeämmäksi. Haluamme käydä kattavasti vuoropuhelua ehdotuksista ja niiden vaikutuksista eri kokoisten kuntien kanssa osana lausuntoprosessia”.

Tainio pitää hyvänä kysymyksenä sitä, miksi kunnat on jätetty valmistelun ulkopuolelle.

– Uudistus on valmisteltu ministeriöissä lähes suljettujen ovien takana, siksi kunnille on tärkeää päästä siitä nyt lausumaan. Kuntaliiton lausunto tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Prosessi on jo aloitettua avaamalla kuntien edustajille lakiesityksen pääkohtia, sanoo Tainio.

Lakiesitys on ei ole ”mikään pikku juttu” tai ruutuvihkoon ruokatunnilla kirjoitettuja ajatelmia.

– Kyseessähän on iso paketti, 1 201 sivua ja 47 lakia, joten sen haltuunotto on aika haastavaa. Elokuussa käymme sitten vuoropuhelua, jonka pohjalta lausuntomme valmistuu. Lopullisen lausunnon hyväksyy meidän hallituksemme, jossa on edustettuna kaikki poliittiset puolueet. Kiire lausunnon kanssa tulee, varsinkin kun sen valmistelu ajoittuu parhaaseen kesäaikaan, Tainio sanoo.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi