Lauri Lyly: Mistä on Tampereen kehitys tehty?

Tällä pormestarikaudella Tampere on kasvanut ja rakentunut. Työn alla ovat olleet ratikka, Kansi ja Areena, Hiedanranta, Sulkavuoren uusi keskusvedenpuhdistamo. Uusia koteja valmistui vuonna 2019 yli 4000.

Uusiakin on luvassa. Olemme päättäneet rakentaa uudet tilat Tampereen taidemuseolle ja Sara Hildénin taidemuseolle. Tämän vuoden aikana päätämme ratikan jatkolinjoista.

Vauhdikas rakentaminen näkyy myös urheilupaikoissa. Vuoden 2020 aikana meille valmistuu uusi pesäpallokenttä Kauppiin, uusi tekojääkenttä Sorsapuistoon ja Tammelan stadionin rakentaminen alkaa.

Tampereen väestökasvu on ollut historiallisen suurta. Vuosittain uutta noin 3000 uutta tamperelaista on muuttanut kaupunkiin.

Suurin yksittäinen ikäluokkamme ovat 24-vuotiaat. Haasteenamme on pitää heistä kiinni. Moni haluaisi pitää Tampereen kotinaan, mutta työpaikat ajavat muuttamaan pois.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Miten voisimme luoda lisää työpaikkoja, yrityksiä ja toimeentuloa Tampereen seudulle? Se on yhteinen haasteemme.

Pormestarikauden alussa kaupunki joutui ratkomaan korkeaa työttömyyttä ja huonoa taloustilannetta. Nämä kaksi ovat yhä haasteinamme, vaikkakin pienempinä kuin vuonna 2017.

Tampereen talouden pitäminen tasapainossa vaatii vielä paljon yhteisiä ponnisteluja, mutta olemme oikealla polulla.

Huhtikuussa 2017 Tampereen työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Joulukuussa 2019 se oli 11,6 prosenttia. Olemme pystyneet parantamaan tilannetta erityisesti alueellisella työllisyyskokeilulla.

Kokeilun aikana työttömyysaste ehti painua reilusti alle 11 prosentin. Harmillisesti valtioneuvoston päätöksellä kokeilu lopetettiin vuonna 2018 lopussa. Onneksi uusi hallitus on näyttänyt vihreää valoa kokeilun jatkamiselle keväällä 2020.

Työ pääradan parantamiseksi ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman vilkastamiseksi jatkuu. Tarvitsemme lisää kapasiteettia Tampereen ja Helsingin väliselle päärataosuudelle.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta.

Olemme käynnistäneet myös kokeiluja ja pilotteja. Esimerkiksi lähijunaliikenteen vuoroja on lisätty vuoden 2020 ajaksi Tampereen seudulla. Yhteydet Nokialta, Lempäälästä ja Orivedeltä ovat sujuvia ja nopeita. Tampereelle on helppo tulla.

Lisäksi pormestarin päätöksellä on perustettu muun muassa Köyhyysohjelmaan pureutuva köyhyystyöryhmä, huumeongelman tilannekuvaa kartoittanut työryhmä, esittävien taiteiden kehittämisen työryhmä ja Smart Tampere -ohjelman ohjaustyöryhmä.

Olemme laatineet ensimmäisenä Suomen kuntana ilmastobudjetin ja kokeilleet joukkorahoitusta. Lisäksi kokeilemme osallistuvaa budjetointia.

Lisäksi olemme kehittäneet kaupungin omaa toimintaa. Haluamme, että Tampereen kaupunki on hyvä työpaikka, joka houkuttelee osaajia. Tämän saavuttaminen edellyttää vielä lisää tekoja, mutta yhdessä arjen ammattilaisten kanssa pystymme siihen.

Kiivaan kasvu- ja investointikauden aikana emme ole halunneet tinkiä arjen palveluista. Olemme tehneet arvovalintoja. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja ei ole kasvatettu. Ikäihmisten palveluihin olemme lisänneet huolehtivia käsipareja.

Olemme yhtiöittäneet Tampereen tilapalvelut, Pirkanmaan Voimian ja Tampereen infran. Omina yhtiöinään ne ovat taloudellisesti toimivampia kokonaisuuksia ja lisäksi juuri näitä palveluita ja toimintoja on sujuvampaa kehittää kuin osana kaupungin omaa toimintaa.

Näissä muutoksissa emme ole tinkineet henkilöstön asemasta tai työsuhteiden ehdoista. Olemme turvanneet henkilöstön asemaa solmimalla asialliset siirtosopimukset. Olemme myös edellyttäneet, että perustettavissa uusissa yhtiöissä henkilöstöllä on oma edustajansa yhtiön hallituksessa.

Vaikka valtuustokausi alkaa kääntyä loppupuolelle, on työtä vielä tehtävänä. Erityisesti asunnottomuus, huumeongelma, ilmastonmuutos ja talous-, työllisyys- sekä sote-tilanne tarvitsevat tekoja.

Niitä on tehtävä nyt. Eikä ensi kaudella. Ongelmilla on tapana paisua, jopa kohtuuttomiin mittoihin, jollei toimeen tartuta.

Lauri Lyly, Tampereen kaupungin pormestari

Hyvälaatuista videokuvaa Kunnallisjärjestön hallituksen kokouksesta maanantaina 3.2.2020 klo 17:00:00-17:00:20.

Sos.dem. valtuustoryhmän aloite

Valtuustoryhmän aloite ääneen lausuttuna ja pähkinänkuoressa 27.1.2020.
Pähkinänkuoren avaa sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.
Aloitteen sisältö on otsikoitu näin: ”Henkilöstön edustajien nimeäminen kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin.”

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää henkilöstön edustajien nimeämistä kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin

Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa on ollut Suomessa voimassa kohta 30 vuotta. Lain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä hallinnolla tarkoitetaan. Enemmistössä yrityksissä henkilöstön edustusta hallinnossa ei ole kuitenkaan järjestetty lainkaan tai edustus on järjestetty esim. johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä tai hallintoneuvostossa, joissa vaikutusvalta on rajattua. Vähemmistönä ovat sellaiset yritykset, joissa henkilöstöllä on edustus yhtiön hallituksessa. Tällä hetkellä lain toteutuminen yrityksissä on siis heikkoa.

Toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä hyödyttää tutkimusten mukaan sekä työntekijöitä että yritystä. Henkilöstön edustus hallituksessa edistää tiedonkulkua, parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa luottamusta. Mitä enemmän on paikallista luottamusta, sitä helpompi asioita on sopia. Tiedonvälitys kulkee myös ylhäältä alaspäin ja esimerkiksi johdon ehdottamien muutosten tarpeellisuutta voidaan helpommin perustella sekä ymmärtää. Varsinkin muutostilanteissa tiedonkululla ja luottamuksella on suuri merkitys.

Suomi on yritysten vuoropuhelussa jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista Ruotsista ja Saksasta. Näissä maissa työntekijöillä ovat Suomea paremmat vaikutusmahdollisuudet. Ruotsalaisilla ja saksalaisilla työpaikoilla vallitsee myös suomalaisia työpaikkoja vahvempi luottamuksen kulttuuri.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja turvata henkilökunnan äänen kuuluminen yhtiöiden päätöksenteossa. Näin toimiessamme olisimme myös edelläkävijä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä. Tämä sopii hyvin kuntapuolen omistajille ja erityisesti Tampereelle.

Tampereella henkilöstön edustajia on valittu Pirkanmaan Voimia Oy:n, Tampereen Tilapalvelut Oy:n, Tampereen Infra Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n hallituksiin. Saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Uudenlaisesta järjestelystä on tullut vain myönteistä palautetta. Nyt olisi oikea aika laajentaa käytäntöä koskemaan kaikkia yhtiöitä, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Esitys: Esitämme, että jatkossa kaupunki nimeää henkilöstön edustajan kaikkiin yhtiöihin, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Tampereella 27.1.2020

Tampereen sos.dem. valtuustoryhmä

Jonna Hietala haluaa olla mukana vaikuttamassa

Jonna Hietala on yksi uusimista SDP:n jäsenistä. Joulukuussa puolueeseen ja Rantaperkiön työväenyhdistykseen liittynyt Hietala on demariperheestä, mutta vasta viime vuoden tapahtumat saivat Hietalan hakeutumaan jäseneksi.

– Haluan muistuttaa kaikille, kuinka hieno puolue meillä on ja kuinka hienoa työtä se on tehnyt. Työläisperheen tyttärenä koen tärkeäksi tehdä työtä SDP:n hyväksi, Hietala sanoo.

Parkanossa syntyneen, Tampereella ja Helsingissä asuneen sekä uudelleen Tampereelle muuttaneen Jonna Hietalan elämänvaiheet ovat kuin elokuvasta. Helsingissä Hietala työskenteli toimittajana ja viimeksi laajalevikkisen Kotivinkin toimituspäällikkönä. Elämän kulkusuunta muuttui, kun hän sairastui burn outiin ja tuli vakuuttuneeksi siitä, että hiukan päälle kolmikymppisenä ura toimittajana on huippukohdassa.

– Irtisanouduin ja muutimme takaisin Tampereelle. Olen lapsesta lähtien harrastanut käsitöitä ja sain päähäni perustaa lankakaupan. Niinpä vuonna 2011 harrastuksesta tuli ammatti. Omistin liikkeen 4,5 vuotta, jona aikana se muuttui isoksi jutuksi.

Kerran toimittaja, aina toimittaja. Lankakerien keskellä syntyi ajatus kansainvälisen neulelehden perustamisesta. Tästä myöhemmin.

Yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta nuoruudesta asti kiinnostunut Hietala sanoo työläisperheen tyttärenä kokevansa tärkeäksi tehdä työtä SDP:n hyväksi. Jollain tasolla Hietalan ajatuksissa oli pitkään kytenyt ajatus liittymisestä SDP:hen, kunnes viime vuonna oli aika tarttua ajatuksista tekoihin.

Puolueen jäsenyys ei rakennu vain jäsenmaksun varaan

Hietala huomauttaa aika harvan hänen ikäluokastaan kannattavan demareita.

– Elämä opettaa ja oma elämäni on tuonut minulle monia tärkeitä kokemuksia. Olen nähnyt arkitodellisuuden laidasta laitaan, jossa toisessa laidassa on omien vanhempieni ahkerointi perheen talouden eteen ja toisessa laidassa taloudellisesti hyvin menestyvän oman yrityksen johtaminen, toteaa Hietala.

Hietala ei liittynyt SDP:hen vain maksaakseen jäsenmaksuja, vaan hän on halukas lähtemään mukaan politiikkaan ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Sosialidemokraattisten ajatusten hyväksi työskenteleminen voi tarkoittaa vaikkapa ehdokkuutta kuntavaaleissa.

– Haluan vaikuttaa ja tätä vaikuttamista voi tehdä monella tavalla sekä monella tasolla. Lähtisin hyvin mielelläni mukaan politiikkaan, sanoo Hietala.

”Yhtäkkiä olimme maailman suurin neulelehti”

Palataan tämän jutun alkuun eli maailman suurimpaan neulelehteen, joka päätoimittaja ja toinen perustaja sekä omistaja Hietala on.

Jossain vaiheessa lankakaupan pyörteissä ideoita pursuava nainen sai idean hyvin tehdystä ja tyylikkäästä käsityölehdestä. Syntyi neulelehti Laine (nimi on ranskaa ja tarkoittaa villaa), jonka ensimmäinen numero tuli ulos joulukuussa 2016. Loppu onkin vertaansa vailla olevaa historiaa. Laine on päätoimittaja ja omistaa menestyvän yrityksen ystävänsä kanssa.

– Yhtäkkiä olimme maailman suurin neulelehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jokaista numero myydään 18 000 kappaletta eli koko painos. 30 prosenttia lehdistä ostetaan Yhdysvalloissa. Meistä on sanottu, että olemme uudistaneet kansainvälistä neulekenttää, sanoo Hietala.

14. helmikuuta ilmestyy ensimmäinen neulontakirja, jonka ensimmäinen 5 000 kappaleen painos on jo myyty loppuun.

Hietalan osaamista some-viestinnässä ja -markkinoissa on syytä hyödyntää sekä ottaa oppia. Instagramissa yhtiöllä Laine Publishingilla on peräti 91 000 seuraajaa, mikä kertoo kaiken olennaisen Hietalan suhtautumisesta somen merkitykseen.

– On kysymys lehden julkaisemisesta tai politiikan tekemisestä, niin jos halua vaikuttaa, on oltava sosiaalisessa mediassa. SDP:n jäsenten ja etenkin poliitikkojen on julkaistava somessa, jaettava muiden julkaisuja, tykättävä ja kommentoiva.

– Minusta on surullista, kun somea edelleen ylenkatsotaan sen sijaan, että muistettaisiin politiikan olevan henkilöbrändäystä. Yhtiökumppani Sini Kramer ja minä olemme halunneet antaa jotain sielustamme ja nyt ihmiset tietävät, meidän olevan Laineen takana, Hietala huomauttaa.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi

Vatanen: Onko meillä varaa olla siirtymättä nelipäiväiseen työviikkoon?

Juonsin elokuussa SDP:n 120-vuotisjuhlassa paneelikeskustelun, jossa Sanna Marin esitti ajatuksen työajan lyhentämisestä. Asiasta nousi kohu silloin ja nyt uudestaan. On kuitenkin kysyttävä, onko meillä varaa olla pyrkimättä lyhyempään työaikaan?

Työelämäkeskustelu on täynnä puhetta muutoksesta. Siitä miten digitalisaatio, robotisaatio, väestön ikääntyminen tai ilmastonmuutos tulee mullistamaan työelämän ja nykyisen käsityksemme työstä. Siksi onkin niin kummallista, että kun joku tekee avauksen työelämän muutoksesta, yleisin reaktio on neliraajajarrutus ja mahdottomaksi julistaminen.

Tämä nähtiin niin Suomessa viime elokuussa Sanna Marinin esittäessä SDP:n 120-vuotisjuhlassa ajatuksen nelipäiväisestä työviikosta kuin menneen viikon aikana eurooppalaisessa mediassa, kun Marinin esitys lähti uudelle kierrokselle saksan- ja englanninkielisessä mediassa.

Juonsin elokuussa paneelikeskustelun, jossa Marin esitti ajatuksen työajan lyhentämisestä. Kysyin kaikilta viideltä panelistilta ehdotuksia visioihin, jotka voisivat olla tänä keväänä valmistuvan SDP:n poliittisen ohjelman suuria tavoitteita, sellaisia, mitä SDP:n kuuluisassa Forssan ohjelmassa aikanaan vaadittiin.

Sain vastaukseksi joukon utopistisia, mutta keskeisiä poliittisia tavoitteita, joita SDP:n tulisi edistää. Marin nosti esiin lapsiperheköyhyyden poistamisen, vanhusväestön hyvinvoinnin ja työajan lyhentämisen tapoina viedä hyvinvointivaltiota eteenpäin.

Näistä työajan lyhentäminen nousi kohuksi ja sai aikaan ryöpyn kritiikkiä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ilkkui ajatusta kysymällä, että miksi ei sitten 0 tuntia päivässä ja 0 päivää viikossa. Vähän rakentavammissa puheenvuoroissa nostettiin esiin kysymyksiä kansantaloudesta, ikääntymisen tuomasta työmäärän vähentymisestä ja hyvinvointivaltion kulurakenteesta.

Kuitenkin tiedämme, että työ tehostuu jatkuvasti sekä sen, että työn tehostuminen on johtanut työajan lyhentymiseen koko viime vuosisadan ajan. Reilussa sadassa vuodessa työajasta on hävinnyt lähes puolet. Joten miksi asia ei ansaitsisi tarkempaa pohdiskelua torjumisen sijaan?

Aikanaan kuuden päivän ja vähintään 10 tunnin työaika oli normi, josta luopuminen oli työväenliikkeen suurimpia tavoitteita ympäri maailman. Nyt ajatus kuusipäiväisestä viikosta tuntuu käsittämättömältä ehkä Japania lukuun ottamatta kaikkialla. Japanissa kun ylityötunneille asetettiin lailla katto vasta viime vuonna.

Jo nyt työmäärät ovat erilaisia eri maissa, aloilla ja työpaikoilla. Ranskassa työaikaa lyhennettiin jo 20 vuotta sitten 35 viikkotuntiin. Hollannissa keskimääräinen työaika on 29 tuntia viikossa, joskin maalle tyypillistä on osa-aikatyön korkea osuus. Kukaan ei kuitenkaan pidä Hollantia taloudellisesti epäonnistuneena maana, päinvastoin, maa on toistuvasti maailman onnellisuustilastojen kärkisijoilla ja on ykkönen OECD:n työn ja vapaa-ajan tasapainoa mittaavassa selvityksessä.

Ajatus jostain yhteismitallisesta, kaikille samasta standardista, josta työajan vähentämiseen pyrkivä yhteiskunta olisi poikkeus, on siis tuulesta temmattu. Ajatuksia nelipäiväisestä työviikosta on esitetty jo pitkään. Suomalaisessa keskustelussa esimerkiksi STTK julkaisi aiheesta pamfletin keväällä 2017.

Samalla työajan lyhentämisen kokeiluja on tehty yhä enenevissä määrin eri puolilla maailmaa, hyvin erilaisissa yhteiskunnissa ja työyhteisöissä. Tulokset osoittavat pääosin samaan suuntaan, ihmiset voivat paremmin, sairauspoissaolojen määrä vähentyy, työpaikan ja työntekijän kulut vähenevät ja useammassa tutkimuksessa ja kokeilussa on todettu tehokkuuden ja jopa tuloksen kasvavan.

Suomessa ja muualla Euroopassa painitaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien kanssa. Siihen viitataan myös usein työajan lyhentymisen yhteydessä. Koska väestö ikääntyy, meillä ei riitä tarvittavaa työvoimaa, jos teemme vielä lyhyempää viikkoakin. Samalla murehditaan syntyvyyden laskusta. Eikö samalla logiikalla pitäisi kysyä, että onko meillä varaa olla lisäämättä ihmisten perheelle käytettävää aikaa, mikäli haluamme, että nuoret haluavat enemmän lapsia ja syntyvyys saataisiin nousuun?
Kysymys on myös ilmastopoliittinen. Vähemmän työpäiviä tarkoittaa myös vähemmän työmatkoja.

Japanin Microsoftin kokeilussa sähkön kulutus lasku 23 % ja tulostettavan paperin määrä lähes 70 %. Vaikka yhden kokeilun tulos ei olekaan suoraan laajennettavissa muualle, on samansuuntaisia tuloksia löydetty myös muualla. Työajan lyhentämisellä vaikuttaa olevan ekologista- ja hiilijalanjälkeä pienentävä vaikutus myös kansantalouden tasolla. Kuten syntyvyyden osalta, mikäli haluamme ottaa ilmastokysymyksen tosissaan, voimmeko jättää pohtimatta myös työaikaan liittyvät kysymykset ilmastonmuutoksen osalta?

Lopulta kysymys työajasta on hyvin periaatteellinen ja koskee työn tehostumisen hyötyjen jakautumista. Kun me tuotamme koko ajan enemmän, tehokkaammin ja korkeampaa laatua, niin kenellä on oikeus hyötyä kehityksestä? Kun digitalisaatio ja teknologian kehitys tekevät kaikenlaisesta työstä tehokkaampaa, onko työntekijällä oikeus hyötyä tästä tehostumisesta vai siirtyykö hyöty vain omistajan iloksi?

Voisiko ajatella, että sen sijaan, että samassa työajassa hoidamme yhä enemmän työtehtäviä, hoitaisimmekin saman määrän (tai vähän enemmän) työtehtäviä lyhyemmässä ajassa ja käyttäisimme vapautuvan ajan perheelle, harrastuksille ja kulttuurille, kuten Sanna Marin elokuussa kysyi?

Kaisa Vatanen on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja
Artikkelin kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuvassa (vasemmalta): Tytti Tuppurainen, Ville Skinnari, Pinja Perholehto, Antton Rönnholm, Sanna Marin, Kaisa Vatanen.

Marinin viitoittamalla tiellä eteenpäin

Kaapo Asuma, 19, on aloittanut juuri Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Lisäksi hänen vastuullaan on Tampereen Demarinuorten toiminnan, talouden ja hallinnon koordinointi.

Perehdytyksen jälkeen Asuma on päässyt jo tositoimiin. ”Työhön kuuluu paljon paperinpyöritystä, mutta myös politiikanteolle on oma aikansa.”

Kyse on nimenomaan toiminnasta. Asuma toivoo vahvaa ja kantaa ottavaa politiikkaa.

Imagoa olisi hyvä vahvistaa. Se tarkoittaa vahvempia ulostuloja ja enemmän kannanottoja.

On reagoitava nopeasti oltava kiinni ajassa, sillä vastavoimia on ihan riittävästi liikkeellä. Asuma kaipaa myös lisää keskustelua. Haluan asiakysymykset takaisin keskusteluun. Kritisoida saa, mutta haukkuminen ei tunnu oikealta. Näkisin myös niin, että Demarinuorten tehtävä on sparrata emopuoluetta, sanoo Asuma.

Asuman esikuva on pääministeri Sanna Marin. Viidennen sukupolven demarina Asuma liittyi puolueeseen joulukuussa 2015, juuri Marinin innoittamana. ”Marin on vahva ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä.”

Lisää demokratiakasvatusta

Jonkin verran Asuma on huolissaan siitä, että ammattikoulussa demokratian opetus on vajavaista.

Peruskoulutus ei tällä hetkellä anna riittävää demokratiakasvatusta. Jo nyt on aikuisia sukupolvia, joiden tiedot yhteiskunnasta ovat hyvin suppeat. Tämä ajaa helposti kohti populisteja.

Demarinuorten kontolla ovat toisen asteen opiskelijat, myös ysiluokkalaiset. SONK, Sosialidemokraattiset Opiskelijat, taas huolehtii korkeakoulutetuista. Asuma on huolissaan myös siitä, että arvot ovat koventuneet.

Vaikuttaa siltä, että ihmisarvon kannatus on laskenut. Äärioikeisto ja etnonationalismi ovat nostaneet päätään. On pelottavaa, että joissain piireissä näitä ajatuksia halutaan normalisoida.

Vaikeisiin kysymyksiin haetaan helppoja ratkaisuja, vaikka tiedossa on, että asiat ovat monimutkaisia. Me emme sorru populismiin, toteaa Asuma.

Ylpeästi demari

Osa nuorista saattaa pitää politiikkaa elitistisenä.

Joku saattaa ajatella, olenko tarpeeksi fiksu. Tärkeää on se, että on mielipiteitä.

Konsensushakuisuus on Asuman mielestä oleellista. Haluamme tehdä yhteistyötä varsinkin nykyisten hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa. Meillä on ja varmasti tulee olemaan illanviettoja ja teemme lisäksi yhteisiä kannanottoja, sanoo Asuma. ”Kaikkien mielipiteille on annattava mahdollisuus. Kaikki saavat sanoa!”

Ideana olisi perustaa jonkinlainen Google forms -tyyppinen palaute/mielipideboxi, johon myös ne ujoimmat uskaltaisivat laittaa omat näkemyksensä ja ideansa. Jos ei itse halua tuoda esille ääneen esityksiä, Kaapo itse tai joku muu voi sen hyvin tehdä. ”Sellainenkin aika oli, että demariutta piti aina selittää. Silloin kaikkia demarien edesottamuksia kommentoitiin minulle.”

Asuma ideoikin yhdessä tamperelaisen kuntapoliitikko ja eristysavustaja Sofia Julinin kanssa aihetunnisteen #ylpeastidemari. ”Somessa pitää olla aktiivinen, jotta viesti saadaan perille. Somemarkkinointiin kannattaa panostaa myös rahallisesti.”

Viestintää tullaan myös kehittämään entisestään. ”Uskon, että vuoden päästä aktiivien ja jäsenten määrä kasvanut.”

Teksti ja kuvat: Jyrki Liikka

Vuoden viimeinen valtuustokokous

Valmiusasemissa vuoden viimeiseen valtuustokokoukseen. Tunnelma oli korkealla, ainakin viidennessä kerroksessa, jopa korkeammallakin!

Kuvassa (vasemmalta): Inna Rokosa, Lauri Lyly, Anneli Kivistö, Johanna Loukaskorpi, Esa Kanerva, Riitta Ollila, Aila Dündar-Järvinen, Pekka Salmi, Kirsi Kaivonen, Ilkka Porttikivi, Anne Liimola, Ulla Kampman, Ilpo Sirniö, Eija Kamppuri, Ari Wigelius, Riitta Lyytikäinen, Tuula Harkonmaa.

Kuvasta puuttuvat ne, jotka eivät olleet paikalla.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Antti Ivanoffin valtuustokyselyyn koskien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 20M€ hinnankorotusesitystä ja tiedonkulkua

Neuvotteluprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 palvelusopimuksesta/talousarviosta

PSHP toimitti tilaajarenkaille vuoden 2020 tarjouksen maaliskuussa 2019, minkä pohjalta palvelusopimusneuvottelut käytiin huhtikuussa 2019. Palvelusopimusneuvotteluissa Tamperetta edustivat pääneuvottelijana hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala. Tampereen kaupungin osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous ilman ensihoitoa, erityisvelvoitemaksua ja kehitysvammahuoltoa oli yhteensä 306,4 milj. euroa. Palvelusopimusneuvotteluissa sovittiin yhteisesti 2,9 milj. euron vähennyksestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoukseen verrattuna. Vähennyksen perusteena oli vuodeosastohoidon käytön vähentyminen.

Palvelusopimusneuvottelujen perusteella päivitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous (303,5 milj. euroa) oli 5,5 milj. euroa suurempi kuin Tampereen kaupunginhallituksen määrittelemä erikoissairaanhoidon talousarviokehys vuodelle 2020. Kesäkuussa 2019 Tampereen kaupunginhallitus lisäsi talousarviokehykseen 5,5 milj. euroa, jolloin Tampereen talousarviokehys oli neuvottelutuloksen mukainen. Neuvottelutuloksesta poiketen sairaanhoitopiirin hallitus kuitenkin päätti kesäkuussa 2019, ettei tilaajarenkaiden kanssa solmita palvelusopimuksia vuodelle 2020, ja että sairaanhoitopiirin vuoden 2020 talousarvio valmistellaan sairaanhoitopiirin alkuperäisen tarjouksen (306,4 milj. euroa) perusteella. Sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen jälkeen palvelusopimusneuvotteluja ei jatkettu. Kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus informoitiin muuttuneesta tilanteesta heti, kun tieto asiasta tuli, kaupunginhallitus 17.6.2019 ja kaupungin johtoryhmä 18.6.2019.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio valmisteltiin saavutetun neuvottelutuloksen (303,5 milj. euroa) perusteella, mikä on 2,9 milj. euroa sairaanhoitopiirin alkuperäistä tarjousta pienempi. Talousarviovalmistelu on tehty kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin perusteella, jonka sisällä sairaanhoitopiirin esittämien merkittävien hinnankorotusten huomioiminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12.2019 käsitellyssä talousarvioesityksessä Tampereelle oli budjetoitu 317,4 milj. euroa erikoissairaanhoidon palvelujen myyntiä vuodelle 2020. Budjetoitu myynti oli 10,9 milj. euroa (3,6 %) suurempi kuin sairaanhoitopiirin alkuperäinen tarjous (306,4Me) ja 13,8 milj. euroa (4,6 %) suurempi kuin Tampereen käytettävissä oleva talousarviokehys (303,5Me). Vuoden 2018 toteutuneeseen laskutukseen verrattuna vuodelle 2020 budjetoitu myynti on 19,9 milj. euroa (6,7 %) ja vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna 15,2 milj. euroa (5,0 %) suurempi.

Merkittävästä muutoksesta alkuperäiseen tarjoukseen nähden ei lähetetty kuntiin kirjallista tietoa tai muutenkaan informoitu selkeästi pääneuvottelijoita. Myöskään tamperelaiset sairaanhoitopiirin hallitusjäsenet eivät tuoneet Tampereen talousarvion valmistelun yhteydessä asiaa julki, saati tehneet kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa muutosesitystä kaupungin talousarvioon edustamansa organisaation näkökulmasta perusteellisessa ja olennaisessa kysymyksessä.

Muutos alkuperäiseen tarjoukseen huomattiin Tampereella 8.11.2019, kun yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala kävivät läpi sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistaa ja vertasivat sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen lukuja alkuperäiseen tarjoukseen ja neuvottelutulokseen. Iltapäivällä 8.11.2019 asiasta lähetettiin tieto myös sairaanhoitopiirin hallituksen tamperelaisjäsenille ja ehdotettiin talousarvioesityksen muuttamista alkuperäisen tarjouksen mukaiseksi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 11.11.2019. Ehdotuksella ei ollut vaikutusta, vaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti yksimielisesti esittää alkuperäistä tarjousta merkittävästi korkeampaa kuntamyynnin tasoa yhtymävaltuustolle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen mukaan hinnankorotusasia on esitelty kunnille suullisesti kuntajohtajakokouksessa 1.10.2019. Tamperetta kyseissä kokouksessa edustivat talousjohtaja Jukka Männikkö ja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Tästäkään esittelystä ei ole toimitettu kuntiin kirjallista tietoa. Tilaisuudessa kerrottiin, että talousarviovalmistelussa alijäämä on 11,4 milj. euroa ja että lähtökohtana on, ettei alijäämäistä talousarviota tehdä. Kuntakohtaisia laskelmia ei esitetty, eikä sitä, miten 11,4 milj. euron alijäämä katetaan. Suullisen esittelyn ongelmallisuutta korostaa se tosiasia, että hinnankorotusten eurovaikutukset eivät olleet valjenneet muillekaan kokouksessa läsnä olleille Pirkanmaan kuntajohtajille.

Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto kokoontuvat kerran kuukaudessa, mutta myöskään tähän kokoukseen ei tietoa merkittävistä hinnankorotuksista ja niiden eurovaikutuksista tuotu. Virkamiesjohdon kokouksissa Tampereen kaupunkia edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, johtaja Taru Kuosmanen, talousjohtaja Jukka Männikkö, yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, Avopalvelujen johtaja Anniina Tirronen ja kehittämisjohtaja Petri Leiponen. Myöskään sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tilaajarenkaiden pääneuvottelijakokouksessa hinnankorotusten vaikutuksia ei ole esitelty. Pääneuvottelijakokouksessa Tampereen kaupunkia edustaa hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Koko Pirkanmaan kuntakentän näkökulmasta voi siis todeta, että sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen merkittävä kasvu suhteessa sairaanhoitopiirin alkuperäiseen tarjoukseen oli yllätys. Talousjohtaja Pasi Virtanen onkin julkisuudessa myöntänyt puutteellisen viestinnän asiassa (mm. Aamulehti 10.12.2019). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esittämiä merkittäviä hinnankorotuksia ei pystytty huomioimaan Tampereen kaupungin talousarviovalmistelussa, koska Tampereen kaupungin virkamiehet huomasivat asian vasta sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalta 8.11.2019. Muut Tampereen kaupunkiseudun kunnat saivat tiedon asiasta Tampereelta. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin talousarvion ja 2020-22023 taloussuunnitelman 4.11.2019 ja esitti sitä valtuuston päätettäväksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston 9.12.2019 hyväksymän talousarvion kuntamyynti Tampereelle on 2,9 milj. euroa suurempi kuin Tampereen talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha. Erotus pystytään kattamaan erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa nostamalla tuloarviota ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kohdentamattomista ostoista määrärahoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen. Näin ollen lopulliset budjettisummat Tampereen kuntamyynnin osalta ovat samoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungilla ja niin sanottua budjettivajetta ei ole vuonna 2020.

Taulukko: Tampereen esh-palvelutilausta koskevia tunnuslukuja

	PSHP TA2020	PSHP tarjous 2020	TRE TA2020	TPE2019*	TP2018*
ESH-palvelutilaus (1 000 euroa)	317 369	306 420	303 548	302 162	297 448

* Ilman kalliin hoidon tasausta

Yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Edellä kuvattujen yhteistyöfoorumien (kuntajohtajakokoukset, sopimusneuvottelut, pääneuvottelijakokoukset, TRE-PSHP-virkamiesjohdon tapaamiset) Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekevät tiivistä yhteistyötä myös monissa muissa työryhmissä. Lisäksi virkamiesten välinen yhteydenpito on jatkuvaa. Tampereen näkökulmasta yhteistyöfoorumeja on riittävästi ja toiminnallinen yhteistyö on hyvällä tasolla. Kyseisessä tapauksessa informaatiota hintojen merkittävästä nostosta ja sen eurovaikutuksista ei missään näistä foorumeissa esitetty riittävän selkeästi ja tietoa ei myöskään toimitettu kirjallisesti kunnille, mikä näin merkittävässä asiassa olisi ollut perusteltua. Jatkossa tieto vastaavista muutoksista edellytetään tulevan kunnille ajoissa ja myös kirjallisessa muodossa.

Toimenpiteet siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti talousarviokokouksessaan siirtoviivemaksujen käyttöönotosta 1.1.2020 alkaen vastoin talousarvioesityksen pohjaehdotusta. Siirtoviivemaksua peritään, mikäli potilaan jatkohoito pitkittyy jatkohoitopaikan puuttumisen vuoksi. Siirtoviivemaksuna peritään alinta hoitopäivämaksua tai 510€ suuruista maksua per vuorokausi. Siirtoviivemaksun lisäksi peritään normaali suoritelaskutus. 510 € peritään siinä tapauksessa, että kyseessä oleva palvelu laskutetaan DRG-tuotteina. Viivästysmaksua aletaan periä siirtokelpoisuusilmoituksen jälkeen kolmannesta päivästä eteenpäin.

Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020 lisätään jatkokuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja mahdollisimman paljon. Tehostettuun palveluasumiseen/vanhainkotiin tai jatkokuntoutukseen jonottavien asiakkaiden siirtoja pois sairaalahoidosta nopeutetaan ja vapautetaan näin sairaalapaikkoja akuuttikuntoutuksen tarpeisiin. Samalla olemassa olevien perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaprofiileja tarkastellaan uudestaan siirtoviivemaksujen näkökulmasta. Keskustelut kotiuttamiseen ja jatkohoitojärjestelyihin osallistuvien keskeisten tahojen kanssa aloitetaan välittömästi, jotta toimenpiteet pystytään kohdistamaan niin, että toimenpiteiden vaikutus siirtoviivemaksujen ehkäisemiseen on mahdollisimman suuri. Välittömästi aloitetaan myös keskustelu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa joidenkin HASA-TAYS -integraatiossa Tampereen yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden toimintojen mahdollisesta palauttamisesta osaksi Tampereen kaupungin toimintaa.

Kymmenen kohdan toimenpidesuunnitelma erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa

Erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa erikoissairaanhoidon kustannusten nousun taittamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat uuden sopimusohjausmallin valmistelu vuodelle 2021, perusterveydenhuollon vahvistaminen siirtämällä toimintoja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon sekä jatkamalla edelleen erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentämistä vuonna 2020.

Vuodelle 2021 yhdessä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmistellaan kiinteähintaista sopimusmallia, jossa erikoissairaanhoidon vuosikustannukset ovat tiedossa etukäteen. Sopimusohjausmallissa seuraavan vuoden kuntalaskutus pohjautuisi kolmen edellisen vuoden toteutuneen palvelukäytön trendiin. Malliin sisältyisi myös kannustin-sanktio -malli, missä PSHP saisi pitää itsellään osan mahdollisesta ylijäämästä, mutta vastaavasti kuntalaskutuksen kautta hyvitettäisiin vain osa mahdollisesta alijäämästä.

Helmikuussa 2020 haava- ja mobiilihoitajatoiminnot, kotilääkäri- ja muistikoordinaattoritoiminnot sekä osa siedätyshoidoista siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Muutoksen tarkoituksena on saada siirtyvät toiminnot tukemaan paremmin kotona asumista tukevaa ja muuta perusterveydenhuollon toimintaa ja ehkäistä näin tarvetta lähettää asiakkaita erikoissairaanhoidon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi osana pormestarin kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan muun muassa asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja pituutta sekä jonotusaikoja ja määriä erityisen tarkasti. Mittaritietojen avulla verrataan sairaalasta jonottavien määrää, Rauhaniemen sairaalan osastojaksojen pituutta, kotihoidon asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja jonoaikaa tehostettuun palveluasumiseen edellisvuosien vastaaviin lukuihin ja tarvittaessa reagoidaan näihin riittävällä nopeudella ja uusilla toimenpiteillä.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitovuorokausia on tammi-lokakuussa 2019 pystytty vähentämään 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hinnoittelumuutoksista johtuen näkynyt kustannusten laskuna vuonna 2019. Vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa tavoitteena on erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen edelleen.

Kunnallisjärjestön hallitus 2020-2021

Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallitus toimintakaudelle 2020-2021 valittiin edustajiston kokouksessa 26.11.2019.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hakametsän sosialidemokraattien jäsen Jyrki Koskinen. Koskinen on hoitanut puheenjohtajan pestiä jo kaksi vuotta, ja aloittaa nyt toisen kaksivuotiskautensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin niinikään yksimielisesti Tampereen sos.dem. Toveriseuran jäsen Johanna Santaniemi. Santaniemellä on pitkä kokemus kunnallisjärjestön hallituksessa toimimisesta ja hän toimii mm. kunnallisjärjestön taloudenhoitajana.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseniksi valittiin:
Ismo Alhoniemi Rantaperkiön työväenyhdistyksestä
Aila Dundar- Järvinen Messukylän työväenyhdistyksestä
Pentti Herranen Länsidemareista
Harri Hykkö Hakametsän sosialidemokraateista (uusi)
Jyri Keränen Hervannan sos.dem. yhdistyksestä (uusi)
Raisa-Tiina Lahtinen Sosialidemokraattisesta Väinö Voionmaaseurasta (uusi)
Outi Mikkola Tampereen työväenyhdistyksestä (uusi)
Antti Wallenius Tampereen sos.dem. Toveriseurasta (uusi)
Kirsti Viljanen Tulevaisuusdemareista (uusi)
Paula Virolainen Tulevaisuusdemareista

Uuden hallituksen jäsenet kuvasi Jyrki Liikka.