”Sote olisi jo aika saada maaliin”

Sosiaali- ja terveysministeriön sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo sote-valmistelun etenevän aikataulussaan. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi hetki sitten ja edessä on peräti 800 lausunnon luku-urakka.

– Tavoite on ja pysyy siinä, että lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Toteutuksen aikataulu on tiukka, mutta jos kaikki sujuu hyvin, perustetaan maakunnat ensi vuonna ja järjestämisvastuu siirtyisi sote-maakunnille vuonna 2023, Hakari sanoo.

Kari Hakari toimii STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä. Hakari aloitti tehtävässään 1.5. ja määräaikainen nimitys kestää 30.4.2025 asti. Hakari toimi vuosina 1996-2017 Tampereen kaupungin johto-, esimies- ja projektitehtävissä.

2016–2017 hän toimi Pirkanmaan liiton sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana. Vuosina 2017–2019 Hakari työskenteli valtiovarainministeriössä muutosjohtajana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutehtävissä.

Hakari aloitti syksyllä 2019 STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla johtavana asiantuntijana sote-uudistuksen valmistelussa. Hakarin voidaan siis sanoa olevan kävelevä sote-uudistuksen tietopankki.

Hakari ei ota kantaa vertailuun Iisakinkirkon rakentamisesta (rakentaminen kesti 40 vuotta), mutta muistuttaa, että sote-uudistustakin on ajettu jo kohta 20 vuotta.

–  Joten nyt se olisi jo aika saada maaliin. Toki lakipaketti on edellistä pienempi, kun monialaisen maakunnan sijaan nyt valmistellaan sote- ja pelastuspalveluita koskevaa uudistusta. Tästäkin huolimatta muutos on massiivinen ja hallintoreformina varmasti suurempi kuin mikään aikaisempi, Hakari huomauttaa.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään

Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltiin jo edellisen hallituksen aikana. Hakari oli tuolloin Pirkanmaan liiton muutosjohtaja. Näiden kahden jättimäisen valmistelutyön suurimmaksi eroksi mies näkee sen, että nyt keskitytään sote- ja pelastuspalveluihin.

STM:n sote-johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari.

– Muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pelkistetysti. Merkittävä ero on tietenkin myös se, että tässä uudistuksessa ei ole mukana valinnanvapauslainsäädäntöä. Itse uudistuksen tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuin viime kerralla. Vaikka euromääräistä säästötavoitetta ei tällä kertaa ole, on tälläkin uudistuksella tarkoitus hillitä kustannusten kasvupainetta, sanoo Hakari.

Edellisen uudistuksen oppeja hyödynnetään Hakarin mukaan nykyisessä valmistelussa mahdollisimman paljon.

– Osa lakiteksteistä on saatu vanhoista pohjista ja erityinen huomio on kiinnitetty perustuslakivaliokunnan kannanottoihin edellisen uudistuksen aikana. Tällä pyritään muun muassa ehkäisemään uudistukseen liittyviä perustuslaillisia riskejä, Hakari toteaa.

Kunnille jää soteen välillisesti liittyviä tehtäviä

Hakari muistuttaa, että vaikka kunnilta poistuu sote-palveluiden järjestämisvastuu, jää niille soteen välillisesti liittyviä tehtäviä.

-Näistä tietenkin tärkein on niin sanottu Hyte eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Esimerkiksi kunnan sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla voidaan vaikuttaa sote-palveluiden tarpeeseen pidemmällä aikavälillä. Tämän takia kunnan ja sote-maakunnan välillä on monia yhdyspintoja, Hakari huomauttaa.

Kuntien ja sote-maakuntien välille on Hakarin mukaan rakennettava toimivat yhteistyöjärjestelmät. Hakari huomauttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan jatkossa myös yksi sote-maakuntien rahoitusperuste.

Monialaista maakuntaa ja sen sisältöjä selvitetään parhaillaan parlamentaarisesti. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, millainen malli parlamentaarisen valmistelun myötä syntyy. Hakari huomauttaa, ettei uudistus kuitenkaan tule voimaan vielä tällä vaalikaudella.

Teksti: Ismo Alhoniemi
Kuvat:
Sosiaali- ja terveysministeriö/Maria Miklas