Professori Harri Melin: Ay-liikkeen on koottava voimansa

Tilannekuva Tampereen Wanhojen Toverien kuukausikokouksesta. Kolmekymmentä jäsentä kuuntelee tällä kertaa Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin alustusta, jonka jälkeen keskustellaan vilkkaasti. Tapaaminen päättyy lounaaseen, kuten kaikki kuukausikokoukset tätä ennen.

– Kannan huolta siitä, työnantajien politiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista, Melin huomautti.

Jäseniä Tampereen Wanhoissa Tovereissa on yli 80. Kokouksiin osallistuu kerrallaan 30 – 40 jäsentä. Kaikki ovat tulleet jäseniksi aikaisintaan eläköitymisen kynnyksellä.

Tampereen Wanhat Toverit perustettiin vuonna 1984. Aloitteen teki Tampereen kaupungin hiukan aikaisemmin eläköitynyt apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtinen.

– Kovin monessa mukana ollut Paavo oivalsi yhteiskunnallisissa tehtävissä työuransa tehneiden ihmisten kokemusten arvon ja halusi koota porukan keskustelemaan, ei vain menneistä, vaan myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä, sanoo Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekka Kivekäs.

Useat kerholaiset ovat Kivekkään mukaan tunteneet toisensa vuosikymmeniä, mutta eivät kaikki tietenkään ole vanhoja tuttuja.

– Meillä on erilaisia taustoja ja monista on tullut tamperelaisia vasta eläkevuosinaan. Wanhat Toverit ei ole SDP:n jäsenyhdistys, vaan yhteiskunnallinen keskustelukerho, joka ei ainakaan vielä ole edes rekisteröity yhdistys. Kerran kuussa pidämme kokouksen ja kuuntelemme alustuksen. Alustajilla on monenlaisia taustoja, mutta pääsääntöisesti mielenkiintoista sanottavaa ja keskustelu on aina vilkasta, Kivekäs sanoo.

Suomen Wanhat Toverit kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. Paikallinen toiminta tapahtuu 60 jäsenkerhossa, joista Pirkanmaalla toimivat Akaan, Mäntän, Nokian, Tampereen, Pirkanmaan ja Valkeakosken Wanhat Toverit.

Suomen Wanhojen Tovereiden toiminnan tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti ”koota Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen eläkkeellä olevat jäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä”.

Toiminnalla jäsenille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan luento-, kulttuuri- ja virkistystilaisuuksien sekä matkailun avulla.

Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen

Syyskuun kokouksen alustajana toimi Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka johdatti kuulijansa suomalaisen työmarkkinakäytännön kautta niin sanottuun Suomen malliin ja tulevaisuuden näkymiin.

Tampereen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Pekkka Kivekäs sanoo Wanhojen Toverien olevan yhteiskunnallinen keskustelukerho.

– Suomen malli on nojautunut vahvaan luottamukseen ja se on tarjonnut ennustettavuutta työnantajille. Suomalainen työmarkkinamalli on ollut kansainvälinen menestys, Melin sanoi.

Melin kiteytti näkemyksensä siihen, että keskistetyistä työmarkkinaratkaisuista siirrytään liittokohtaisiin ratkaisuihin. Samalla paikallinen sopiminen lisääntyy ja valtion rooli työmarkkinaosapuolena vähenee.

– Kannan huolta työnantajien politiikan muuttumisesta viimeisten 10-15 vuoden aikana aggressiivisemmaksi. Suomessa tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamista muun muassa työaikaan ja työaikajoustoihin liittyen, Melin sanoi.

Melinin mielestä keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut eli kansankielellä tupot antavat aihetta ylpeilyyn. Työmarkkinaosapuolet ovat luottaneet toisiinsa, mikä on osaltaan luonut pohjaa Suomen mallin menestystarinan kirjoittamiseen vuodesta toiseen.

Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista

Nyt tämä tie näyttää kuljetun loppuun. Melinin mielestä kummallakaan osapuolella ei ole enää halua keskitettyihin sopimuksiin, jolloin tilan neuvottelupöydissä saavat liittokohtaiset ja paikalliset sopimukset.

– Liittotason neuvotteluissa ammattiliitoilla on osaamista, mutta työpaikkatasolla tämä osaaminen heikkenee. Työnantajilla on halua lisätä paikallista sopimista, huomautti Melin.

Alustuksessaan Melin nosti esille Suomen menestystarinaksi kutsumansa kehityksen merkkipaaluja. Niin sanotun Suomen mallin uudistamisen ajankohta on Melin mielestä juuri nyt.

– Uutta Suomen mallia on ryhdyttävä tekemään nyt tässä ajassa. Suomessa on kriisi ja kriisi on yleensä aina ollut se kohta, jossa suomalaiset ovat olleet hyviä. Korona- ja talouskriisin aikana kannattaa ryhtyä miettimään uusia keinoja Suomen menestystarinaksi, Melin huomautti.

Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi