Valtuustoaloite korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arvioimiseksi Tampereella

Koronaepidemian vaikutukset ovat muuttaneet tamperelaisten lasten arkea. Maaliskuussa hallitus suositteli, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset hoidettaisiin kotona. Peruskoulut suljettiin ja oppilaat siirtyivät nopealla aikataululla etäopetukseen, mikä siirsi opetusvastuuta myös vanhemmille. Toisen asteen koulutus siirtyi etäopetukseen, mikä johti lisääntyneeseen itseopiskeluun. Vapaa-ajan harrastuksissa oli keväällä pitkä tauko ja nyt joulukuussa tilat ovat jälleen suljettuina. Harrastusmahdollisuuksien sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin tulisi selvittää, jotta saisimme päätöksenteon tueksi tärkeää tietoa hyvinvoinnin todellisesta tilasta koronaepidemian aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsivaikutusten arviointia voi käyttää kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeää, sillä se lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta; vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Tampereella arviointia tehdessä tulisi kuulla Tampereen Lasten Parlamenttia, Tampereen nuorisovaltuustoa, lasten ja nuorten kanssa toimivia järjestöjä, oppilas- ja opiskelijakuntien hallituksia, nuorisopalveluiden nuoria sekä lapsiasiamiestä.

Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan sivistysvaliokunnalle, että on ensiarvoisen tärkeää kerätä ja huomioida aktiivisesti lasten ja nuorten omia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä lapsivaikutuksia arvioitaessa sen sijaan, että luotetaan vain asiantuntijoiden, rekistereiden tai tilastojen tuottamaan tietoon.

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossakuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Lähteet:
www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-311535.pdf

14.12.2020 Tampereella

Ari Wigelius (sd.) Inna Rokosa (sd.)

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisä sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen

Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä sain runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyvistä epäkohdista ja huolenaiheista. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä oli lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013-2014. Silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on ollut välillä kriittinen. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on hakijoiden määrän perusteella kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon. 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta pidettiin avoin keskustelutilaisuus, jota olin järjestämässä runsaan palautteen vuoksi. Jätin vielä valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi 21.10.2019. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin valtuuston kokouksessa 15.6.2020. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni toivomusponnen: ”Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.”

Olen myös jättänyt valtuustokyselyn koskien kotihoidon omavalvontaa sekä kotihoidon lähihoitajien palkkauksen tasoa. Valtuustokyselyni käsitellään kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 25.1.2021. Kaupunginvaltuusto siis edellytti hyväksyessään ponsiesitykseni, että omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin kunkin tiimin omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen. Minulle on viestitetty, ettei tälle asialle ole vielä tehty mitään. Kotihoidon omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu, että omavalvonta-suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Kotihoidon lähihoitajan palkka Tampereella on selkeästi huonompi kuin useissa muissa kunnissa. Laadukas kotihoito tarvitsee vetovoimatekijäkseen paremman tehtäväkohtaisen palkan, että saadaan palkattua riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu henkilöstö takaa laadukkaan ja hyvän hoidon asiakkaille, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa olevia ikäihmisiä. Kotihoito on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, asiakkaaksi tulevat ovat aiempaa huonokuntoisempia, työpäivänsä aikana hoitaja kohtaa hyvin erilaista apua tarvitsevia asiakkaita. Tämä tekee työstä entistä vaativampaa. Kotihoidon lähihoitajalta vaaditaan erittäin monipuolista ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä, että hän selviytyy työpäivänsä aikana eteen tulevista tilanteista. Työ on myös erittäin aikapaineistettua, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Nämä työn vaativuustekijät tulisi näkyä myös palkkatasossa. Ikäihmisten määrä kotihoidossa kasvaa koko ajan ja samalla tarve ammattitaitoisesta ja koulutetusta henkilöstöstä kasvaa myös koko ajan.

Koronapandemia koettelee erityisesti hoitohenkilökuntaa ja kotihoidon työntekijöitä. Tartuntariski ja kontaktien määrä on suuri monilla aloilla, mutta erityisesti sairaaloissa, vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Monet tahot ovat vaatineet, että koronalisää tulisi maksaa kaikille niille ammattilaisille, jotka eivät voi jäädä etätöihin ja joutuvat kohtaamaan koronariskin päivittäin työssään. Suomessa on voimassa tällä hetkellä laaja suositus, että tehdään etätöitä aina kun mahdollista. Suuri joukko eri alojen ammattilaisia ei kuitenkaan voi jäädä etätöihin. Lisäksi koronapandemian aikana, varsinkin alussa, on suojavarusteiden saatavuus vaihdellut ja suojainten laadussa ollut puutteitta. Pahimmillaan työnantajat eivät ole kyenneet toimittamaan riittäviä tai asianmukaisia suojaimia hoitohenkilöstölle. Esim. Terveystalo on päättänyt maksaa etulinjan henkilöstölleen 500 euron ylimääräisen palkkion kiitoksena hyvästä työstä poikkeuksellisena koronavuotena. Ylimääräinen palkkio maksetaan noin 5 000 terveystalolaiselle. Kyseessä on sivukuluineen yhteensä 3 miljoonan euron investointi.

Myös kotihoidon esimiestyö ja johtaminen kaipaavat vahvistamista. Rekrytointiongelmat, sijaisten puute, kiire ja tiedottamisen puutteellisuus vaikuttavat esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Uusien esimiesten perehdytysprosessin kriittinen tarkastelu ja vahvistaminen sekä nykyisten esimiesten täydennyskoulutus olisi tärkeää. Esimiesten henkiseen tukemiseen ja avun saamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toimivat ja riittävän suuret tiimitilat ovat hyvän työskentelyn edellytys. Ei ole harvinaista, että useita kotihoidon tiimejä toimii tiloissa, jossa kotihoidon arjen pyörittäminen muodostuu epäkäytännölliseksi ja haastavaksi. Kotihoitoon on tullut uusia toimintoja esim. kuvapuhelintiimit ja Evondos- lääkeautomaatit; näille ei ole kaikissa tiimeissä osoittaa kunnollisia toimivia tiloja. Esimiehellä saattaa olla samassa huoneessa esim. vastaava sairaanhoitaja, koska on tilanahtautta. Työntekijän kanssa käytävään luottamukselliseen keskusteluun ei ole tällaisissa tiloissa mahdollisuutta. Tiimit ovat hyvin erikokoisia. Kuormituksen ja työmäärän tulisi jakaantua tasaisemmin, esim. lisäämällä esimiehiä eli lähipalvelualueita. Olen kuullut, että Kaakkois-Tampereella tämä on toteutumassa. Sinne tulee alkuvuodesta yksi alue/esimies lisää. Esimiehen pitkäaikaisen poissaolon sijaisjärjestely tulisi olla suunniteltu ja toimiva. Vastaava sairaanhoitaja sijaistaa esimiestä niissä tiimeissä, missä sellainen on. Vaarana on, että vastaava sairaanhoitaja kuormittuu liikaa esimiehen poissaolon pitkittyessä, jos muuta sijaisjärjestelyä ei ole.

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar – Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite vesihuvipuiston sijoittamisesta Tohloppijärvelle

Tampere tunnetaan järvien kaupunkina, mutta niiden hyödyntäminen virkistyskäyttöön on kesäaikaan uimarantoja ja veneilyä lukuun ottamatta vähäistä. Aktiviteetteja on varsin vähän ja ne keskittyvät lähinnä Näsijärvelle Kauppiin. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ihmisiä aktivoitaisiin liikkumaan ja tarjottaisiin erilaisia toimintoja eri puolilla kaupunkia.

Tohloppijärven virkistys- ja aktiviteettimahdollisuuksia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen yksityisen tahon toimesta. Tohloppijärvellä on aurattu valaistu luistelurata talviaikaan ja vuokraamosta on voinut lainata mm. retkiluistimia. Rata on ollut erittäin suosittu ja se on saanut alueen asukkaat liikkumaan. Kesällä 2020 Tohlopilla aloitettiin Wakeboard-toiminta ja SUP-lautojen vuokraaminen Epilän uimapaikan läheisyydessä.

Tohlopijärvelle on haettu lupaa sijoittaa ilmatäytteisen vesihuvipuisto kesäajalle 2021–2026. Vesipuisto on veden päälle rakennettu voimistelurata ja samalla hieno sekä turvallinen ajanviettopaikka eri ikäisille liikkujille. Vesipuisto sopii hyvin perheille, kuin myös pariskunnille ja työporukoille.

Vesipuiston sijoittuminen Tohloppijärvelle olisi perusteltua monestakin syystä. Ensinnäkin paikan sijainti on vain noin 5 km päässä keskustasta ja sitä kautta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikka on helposti saavutettavissa niin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla. Tohloppijärven pinta-ala on 63 hehtaaria eli voidaan puhua jo keskikokoisesta järvestä Suomen mittapuulla. Järvi sijaitsee kattilan muotoisessa painaumassa, joten tuulet eivät sovi kovin hyvin järvelle. Järven veden laatu on hyvä.

Vastaavia luonnonvesissä olevia vesipuistoja on Suomessa Oulussa ja Espoossa. Maailmalla vastaavia on ollut jo aiemmin. Vesipuistolla voisi olla positiivinen vaikutus myös kotimaan matkailuun Tampereelle.

Vesiharrastuspaikat tulisi keskittää mieluusti samaan paikkaan eikä ripotella niitä ympäri kaupunkia. Uimapaikka ei ole kaupungin ylläpitämä uimaranta, vaikka kaavaan on merkitty alueen kohdalle UV eli uimalaitos tai uimaranta. Vesihuvipuiston sijainti tulisi olemaan UV-alueella, mikä on tarkoitettu tämän tyyppiseen toimintaan.

Esitys: Esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet, joiden avulla yksityinen vesipuistohanke Tohloppijärvelle on mahdollista toteuttaa.

Tampereella 14.12.2020

Pekka Salmi Juhana Suoniemi
Kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuutettu

Petri Rajala
Kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha–asiamiehen nimittämiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti
Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.

Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Koulukiusaaminen voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. Koko Suomea järkytti syksyllä 2020 Vantaan Kytöpuiston koululla tapahtunut kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitely. Pahoinpitely myös kuvattiin puhelimella.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.11 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa alettiin toteuttaa helsinkiläiskouluissa syksyllä.

KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:

1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista

2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat

3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt

4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen

5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu

6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan on tulossa lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi

7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen

8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt

9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat

10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle

11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi

12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen

13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin syksyllä kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Peruskouluille on siitä tälle vuodelle poimittu neljä kohtaa, jotka koulun on sisällytettävä toimintasuunnitelmaansa. Koulujen on kuvattava, miten niitä toteutetaan ja oppilashuollossa valvotaan sen toteutusta. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:

Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä korjaamokeskustelut. Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun. Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.

YLE uutisoi 3.12, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa.

Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)
Tampere

Aloitteiden seuranta: Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi, vastaus aloitteeseen 23.11.2020

Jätin aloitteeni jo 21.5.2018. Olin tuolloin kevätauringon ja lumien sulettua kyllästynyt ympäristön sottaisuuteen ja roskaisuuteen. Vastausta jouduin odottelemaan yli tavoiteajan, mutta odottelu kannatti, sillä sain perusteellisen ja kattavan vastauksen. Hyvää kannattaa odottaa, ja valitettavasti tämä aihe ei vanhene. Marraskuun talousarviokokouksessakin aihe nousi esiin monissa puheenvuoroissa erityisesti kaupungin keskusta-alueen osalta. Aiheesta on vielä pari muutakin aloitetta odottamassa virkamiesten pöydillä.

Vastauksesta selviää tarkasti, miten kaupungin puhtaanapito on järjestetty. Ne jakautuvat hallinnollisesti Kaupunkiympäristön palvelualueelle katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle kaupungin omistamien kiinteistöjen ja uimarantojen osalta. Tampereen Infra Oy vastaa yleisistä alueista ja Tampereen Tilapalvelut Oy kiinteistöistä. Vastauksesta käy vielä ilmi kiinteistöjen katu- ja yleisille alueille ulottuvista lakisääteisistä velvoitteista kunnossa- ja puhtaanapidon osalta. Kaikille kohteille on siis periaatteessa laadittu puhtaanapitojärjestelmä, mutta se ei aina toimi. Tämän me jokainen voimme todeta, kun liikumme kaupungilla.

Tampereen Infra Oy on kaikesta päätelleen onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä näkyy mm. entistä joustavampana reagointina erilaisiin sääolosuhteisiin. Esim. puiden lehtiä ja hiekoitussepeleitä ei kerätä kalenterin vaan olosuhteiden mukaan. Isojen tapahtumien sotkut on myös onnistuttu keräämään nopeasti.

Tampereen Tilapalvelu Oy:llä on ilmeisesti isompia vaikeuksia selvitä velvoitteistaan. Monien kaupungin kiinteistöjen ja toimipisteiden piha-alueet ovat siivottomassa kunnossa. Monet lapset ja nuoret kulkevat päivittäin roskaisten piha-alueiden läpi päiväkotiin tai kouluunsa.

Yksityiset tontinomistajat tai kiinteistöjen haltijat eivät läheskään aina hoida lakisääteisiä velvoitteitaan piha- tai katuosuuksien puhtaanapidossa. Tässä voi olla takana valvonnan puutteen lisäksi tietämättömyys, välinpitämättömyys tai jopa röyhkeys. Kunnalla on oikeus ottaa huolehtiakseen kiinteistölle lain mukaan kuuluvia puhtaanapitotehtäviä ja se voi periä tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöltä. Minullekin selvisi vasta hiljakkoin, että taloyhtiömme kuuluu pitää ruusuaidan takana oleva julkinen kävelytie sen keskilinjaan asti puhtaana. Tämä on ollut ihan hyvää hyötyliikuntaa siitä lähtien.

Kaiken kaikkiaan vastuunjaon periaatteissa on vielä hiomista, ja niiden saattaminen käytännön tasolle vie vielä aikansa. Riittävistä resursseista on valtuuston huolehdittava.

Loppujen lopuksi me kaikki olemme vastuussa ympäristömme siisteydestä. Lapset eivät opi korjaamaan jätteitään, jos me aikuiset tiputtelemme roskamme miten sattuu tai jos heidän jokapäiväinen ympäristönsä on roskainen ja ankea.

Tähän sopii sanonta: Katso peiliin! Ehkä vielä parempi sanonta tässä yhteydessä on: Pese peilisi!

Riitta Ollila, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kuva: Jyrki Liikka

Härmälän koulun remontointia aikaistettava

Viime keväänä lapsiperheissä tyrmistyttiin, kun tuli ilmoitus Härmälän koulun sulkemisesta sisäilmaongelmien takia. Koulu sijaitsee keskellä lähiötä muodostaen alueelle toiminnallisen keskipisteen. Syksyn mittaan yhä useampi vanhempi on ymmärtänyt lähikoulun arvon ja harmitellut minulle koulun sulkemisen pitkää kestoa.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 osana vuosien 2020–2023 taloussuunnitelmaa, että Härmälän koulun remontin suunnittelu alkaa 2023 ja varsinainen perusparannusremontti tehtäisiin vuosina 2024–2025. Tämä aikataulu on kohtuuton alueen koululaisten sekä vanhempien näkökulmasta, eikä huomio yhtään koulun sulkemista ennen aikojaan.

Tampereen kaupunki rakentaa tällä hetkellä mittavasti ympäri kaupunkia, minkä vuoksi investointitasot ovat korkealla. Härmälän alueen lapset tarvitsevat kuitenkin oman lähikoulunsa takaisin mahdollisimman nopeasti. Olen ymmärtänyt, että päiväkodit ja koulut ovat Tampereen kaupungilla investointilistojen kärkipäässä, joten tästä syystä alueen asukkaiden toiveet ovat ymmärrettäviä oman lähikoulunsa puolesta.

Härmälän koulun remontin suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti investointikehykset huomioiden. Alueen asukkaiden ihmetykset remontin kestosta ovat ymmärrettäviä, eikä ole koululaisten näkökulmasta kestävää pitää koulua ensin pari vuotta tyhjillään, ennen kuin remonttia ryhdytään edes suunnittelemaan.

Härmälän alueella on voimakasta täydennysrakentamista Härmälänrannassa ja suunnitteilla on myös leirintäalueen kaavoittamista, jolloin alueen lapsimäärät tulevat nousemaan lähivuosina merkittävästi. Tulevilla alueen asukkailla ei ole tällä hetkellä ääntä, mutta meidän päättäjien on huolehdittava myös heidän palveluistaan, joihin lähikoulu ehdottomasti kuuluu.

Teen valtuuston kokouksessa aloitteen remontin aikaistamiseksi. Esitän, että suunnittelu aloitettaisiin vuoden 2022 alussa ja perusparannuksen rakennustyöt aloitettaisiin välittömästi suunnittelutyön valmistuttua. Perusparannettu Härmälän koulu tulisi olla valmis 31.7.2024 mennessä. Aloitteeni huomioi investointikehykset, jolloin kyse on valtuuston tahdosta remontin aikaistamiselle.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite: Lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmenniemeen nykyisen parhaillaan purettavan päiväkodin tontille

Liikunnan merkityksestä kaikenikäisten ihmisten terveydelle, hyvinvointiin ja elämisen laatuun on olemassa koko ajan enemmän ja enemmän tutkittua tietoa. Tampereella on liikuntapaikkojen kehittämisessä edetty positiivisesti. Kaupungin kehityksessä on juuri nyt ajankohtaista tarvetta Pohjois-Tampereella luoda parempia ja monipuolisempia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. On aika toimia.

Teiskolaiset asukkaat, lähialueen koulut ja päiväkodit, nuorisopalvelut, Teiskon urheilijat, Teiskon VPK, lähitorityöryhmä Teiskon Kämppi ja seurakunta pitävät lähiliikuntapaikan rakentamista Kämmenniemeen erittäin tärkeänä. Tahtotila on erittäin laaja.

Vanhan päiväkodin tontti – osoitteessa Paavolantie 2, 34240 Kämmenniemi olisi sijainniltaan ja kooltaan sopiva paikka lähiliikuntapaikaksi. Vanhaa päiväkotia puretaan parhaillaan ja purkutyöt ovat valmiita vuoden 2020 joulukuun puoleen väliin mennessä.

Tarkoituksen mukaista olisi, että Teisko-Aitolahden lapset ja nuoret (ja miksei myös työikäiset ja ikäihmiset) osallistuvat lähiliikuntapaikan suunnitteluun, jolloin he myös sitoutuisivat paremmin pitämään siitä huolta. Siinä voisi olla mm. tekonurmikenttä, kuntoilu- ja kiipeilytelineitä, juoksu-, skeitti-, pyörä- tai rullalautailuratoja.

Teiskosta on pitkät etäisyydet harrastuspaikkoihin ja harrastuksiin kuljettaminen vie aikaa ja rahaa ja rasittaa ympäristöä. Lähiliikuntapaikka on ekologinen ja ympäristöystävällinen.

Teiskolaiset nuoret harrastavat keskimäärin vähemmän kuin muut tamperelaiset. Teisko-Aitolahti -lehti kirjoitti Kämmenniemen seiskaluokkalaisten harrastusrahasta seuraavasti:

”Projektipäällikkö Johanna Riipi kertoo, että koulut valittiin sen mukaan, joista on tiedossa hieman pienempi harrastuneisuus. THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä on selvitetty myös harrastusten määrää oppilailla.”

Teisko-Aitolahti -lehden artikkelin kuvauksen mukaan Kämmenniemen koulussa olevat oppilaat harrastavat hieman keskimääräistä vähemmän.

Alueen lapset ja nuoret kaipaavat monipuolista vapaa-ajan tekemistä. Nuorison turhautumista kuvaavaa on ollut myös se, että Kämmenniemessä on ajoittain ollut nuorten häiriökäyttäytymistä ja esiintynyt ilkivaltaa.

Lähiliikuntapaikan tavoitteena olisi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen ympärivuotiseen käyttöön kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Lähiliikuntapaikka tulisi myös päiväkodin, koulun, nuorisopalvelujen ja eri yhdistysten ja seurojen käyttöön.

Kämmenniemen lähiliikuntapaikka palvelisi koko Teisko-Aitolahden aluetta. Se lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja edistäisi asukkaiden terveyden ja hyvinvointia.

Esitän, että kaupunginhallitus / kaupunginvaltuusto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmeniemeen nykyisen parhaillaan purettavaan päiväkodin tontille (os. Paavolantie 2).

Tampereella 19.10.2020

Jukka Gustafsson, kaupunginvaltuutettu, sd

Valtuustoaloite Suomensaaren saunan laiturin ja kulkuväylän kunnostamiseksi

Suomensaaren sauna sijaitsee Lentävänniemessä Tampereelle. Saunan laituri ja kulkuväylä laiturille alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella. Laituri on reilun 30 vuotta vanha ja se ei palvele enää lukuisaa käyttäjäkuntaansa. Laituri ei ole tukeva ja se on ajoittain jopa vaarallisen liukas nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Kulkuväylä saunasta laiturille on myös epäkäytännöllinen ja vaatisi kunnon kaiteen.

Talviuinnin suosio jatkaa kasvamistaan ja Lentävänniemi on kasvavaa aluetta. Laituri tulee kunnostaa ja saattaa turvalliseksi käyttää.

Esitän, että Tampereen kaupunki uusii Suomenssaren saunan laiturin, talviuintiin soveltuvalla ratkaisulla ja kunnostaa samalla kulkuväylän laiturille.

19.10.2020

Ilkka Porttikivi

Kaupunginvaltuutettu (SDP)

Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite

Tampereen kaupungin osallistuminen #ollaanihmisiksi -kampanjaan

Vuoden 2018 Kunta10 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet Vantaan kaupungin työntekijöistä on työtehtävissään kokenut uhkailua tai väkivaltaa asiakkaan taholta. Tietyillä kaupungin ammattialoilla työntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet korostuvat. Vantaan kaupunki on reagoinut tuloksiin ja työnantajana halunnut näkyvästi osoittaa, että kaupungissa on nollatoleranssi kaikenlaista uhkaavaa ja väkivaltaista käyttäytymistä kohtaan. Vantaa onkin juuri aloittanut #ollaanihmisiksi -kampanjan, jolla kaupunki osoittaa puuttuvansa asiakaspalvelutyötä tekevien kokemaan epäasialliseen kohteluun.

Vastaavasti vuoden 2018 Kunta10 -kyselyyn Tampereen kaupungin osalta vastanneista työntekijöistä 43,8 % oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Lisäksi myös Tampereella näkyy valtakunnallinen huolestuttava trendi: pysäköinninvalvojat (100 %), ensihoidossa työskentelevät (91,8 %), kotihoidon- ja asumispalveluiden työntekijät (68,6 %) sekä varhaiskasvatuksen työntekijät (65,4 %) kokevat työssään hälyttävän paljon väkivalta- tai uhkatilanteita.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan suurin työnantaja ja työllistää lähes 15 000 henkilöä. Työnantajan on pidettävä huoli työntekijöistään ja osaltaan tehtävä kaikkensa työrauhan ja -turvallisuuden takaamiseksi.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki osallistuu Vantaan tavoin #ollaanihmisiksi -kampanjaan tai tekee jollain muulla tavoin näkyväksi, ettei kaupunki työnantajana hyväksy työntekijöihinsä kohdistuvaa häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä, väkivaltaa tai sillä pelottelua.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Pekka Salmi esittää valtuustoaloitteessaan uuden kevyenliikenteen sillan rakentamista Tammerkosken yli

Uuden kevyenliikenteen sillan rakentaminen Tammerkosken yli

Osana raitiotien työmaiden liikennejärjestelyjä avattiin kesäkuussa 2018 Tammerkosken Hämeensillan eteläpuolelle ylittävä tilapäinen kävelysilta. Hämeensillan uusimiseen liittyvä, 110 metriä pitkä silta rakennettiin Värjärinkujan kohdalta Tammerkosken yli Verkarannan taidetalon kulmalle.

Tilapäinen kävelysilta on osoittautunut tarpeellisuutensa paitsi raitiotien rakennustyömaiden haittavaikutusten lieventämisessä myös Tammerkosken yli johtavien kulkuyhteyksien parantamisessa. Tammerkosken ylittäviä kulkuyhteyksiä on niukasti. Lisäksi Hämeensillan ja Satakunnansillan jalkakäytävät ovat suhteellisen kapeat käyttäjien määrään nähden. Kevyen liikenteen määriä olisi hyvä tasata useimmille kulkureiteille, jolloin vältytään pullonkauloilta.

Tammerkosken ylittävien kulkuyhteyksien parantamiseksi olisi järkevää rakentaa nykyisen tilapäisen sillan tilalle uusi kävelysilta. Se mahdollistaisi uusien kävelyreittien vakiintumisen ja Tammerkosken kulttuurimaiseman paremman saavutettavuuden. Tavoitteena tulisi olla, että kuntalaiset voisivat käyttää Tammerkosken rantoja nykyistä monipuolisemmin virkistäytymiseen ja liikkumiseen. Myös kivijalkakaupat hyötyvät, kun kaupungin sisälle syntyy uusia kulkuyhteyksiä ja ihmisvirrat jakaantuvat laajemmalle alueelle.

Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja lisätä ihmisten liikkumista kävellen sekä polkupyörällä. Tavoitteiden saavuttaminen tulee väistämättä johtamaan keskustan kevyenliikenteen väylien käytön lisääntymiseen. Uusien reittien avaaminen onkin välttämätöntä, jotta kevyenliikenteen reittiverkosto säilyy mielekkäänä ja sujuvana.

Sijainti kansallismaisemassa on herkkä. Tammerkosken yli ei voida rakentaa mitä tahansa pysyvää siltaa. Sillan arkkitehtuurin pitäisi sopia saumattomasti koskimaisemaan. Sen vuoksi kannattaisi miettiä suunnittelukilpailun järjestämistä uuden sillan rakentamiseksi.

Kaupungin tavoitteena on ollut kävely-yhteyksien avaaminen järveltä järvelle. Tavoite on toteutunut itärannan, muttei länsirannan osalta. Kaupungin tulisikin selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa, olisiko samassa yhteydessä mahdollista suunnitella kulkuyhteys Takon tehdaskiinteistön reunaan Tammerkosken äärelle. Kulkuyhteys mahdollistaisi katkeamattoman kulkuyhteyden Kehräsaarelta Finlaysonin alueelle.

Esitys: Kaupunki käynnistää suunnittelun pysyvän sillan rakentamiseksi nykyisen väliaikaisen sillan paikalle Hämeensillan eteläpuolelle. Lisäksi esitän, että kaupunki selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa mahdollisuuksia rakentaa kulkuyhteys Värjärinkadun ja Kehräsaaren alueen välille.

Tampereella 7.9.2020

Pekka Salmi, kaupunginvaltuutettu

Joni Lehtimäki, varavaltuutettu