Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamista

Valtuustoaloite päihde-ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Tampereen kaupungissa on toiminut vuosien ajan menestyksekkäästi mm. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Maahanmuuttajaneuvosto. Sen sijaan päihde- ja mielenterveysneuvostoa ei ole perustettu, vaikka päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaupungissamme.

Jätin syyskuussa 2011 valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereen kaupunkiin. Nyt 9 vuotta myöhemmin, teen uuden valtuustoaloitteen neuvoston perustamiseksi. Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun sekä päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyvät. Integraatiossa osa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluita siirtyy Taysin psykiatrian toimialueen vastuulle vuoden 2021 alusta lähtien. Integraatio koskee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Nuoriso- ja lastenpsykiatria eivät ole mukana yhdistymisessä, myös jalkautuva päihdetyö jää edelleen Tampereen kaupungille. Kaupungin toiminnoiksi jäävät lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveystiimit, nuorisopsykiatrian poliklinikka, selviämis- ja katkaisuhoitoasema, asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö Tastu, päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsu sekä kotiin suunnattu tuki mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Konsti. Hatanpään sairaalan psykogeriatrian osastot jäävät edelleen kaupungin toiminnoiksi.

Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdeneuvosto tulisi olla Tampereen kaupungin alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Neuvostoon tulisi kuulua myös päihde – ja mielenterveyskuntoutujien sekä heidän omaistensa edustus. Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtäviin kuuluu mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimisi yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.

Yhteistyön tavoitteina ja neuvoston tehtävinä voisivat olla esim.

mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen
edunvalvonta: kannanotot ja tiedotteet
kunnallisten päättäjien informoiminen
kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa
neuvosto voi valmistella myös kunnan strategian päivitystä
edistää Tampereen päihde-ja mielenterveystyötä tekevien ja/tai asiakkaita kohtaavien viranhaltijoiden, järjestöjen sekä kunnan päätöksentekoon osallistuvien yhteistoimintaa
selvittää ja kehittää kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde-ja mielenterveyspalveluiden alueella, seurata niiden alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää palveluita kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti.
seurata kunnan päihde-ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden toteutusta
edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökulmien huomiointia kunnan päätöksenteossa
tehdä strategisia suunnitelmia, esityksiä ja aloitteita sekä antaa myös lausuntoja, kehittämisehdotuksia ja kannanottoja kunnan eri toimijoille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
neuvoston tehtävänä on myös päivittää kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, sekä seurata sen toteutumista. Suunnitelma sisältää kunnan päihde-ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman joka seuraa kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä.
seurata Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, laatua ja resursseja
seurata ja omalta osaltaan kehittää tulevaisuuden maakunnallista sote-yhteistyötä.

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa päihde- ja mielenterveysneuvoston, jonka kokoonpano, tavoitteet ja tehtävät määritellään esim. edellä mainittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin perustuen.

Tampereella 7.9.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

SDP Tampere Aloiteminuutti: Aila Dündar-Järvinen

SDP Tampere Aloiteminuutti: Ari Wigelius

Valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi

Iidesjärvi on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintukohteista ja siellä esiintyy laajasti myös uhanalaisia lintuja, hyönteisiä, lepakoita, perhosia ja esimerkiksi merkittävä viitasammakkoesiintymä. Iidesjärvi on ainutlaatuinen ja melko luonnonmukainen alue kaupungin keskustan välittömässä tuntumassa.

Nekalaan Iidesjärven rannalle on ollut suunnitteilla perhepuisto jo kohta kymmenen vuoden ajan. Koko alueen asemakaava on ollut jumissa jo pitkään ja se estää myös esimerkiksi Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Nekalan perhepuiston toteuttaminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa, eikä se paikkana ole ihanteellinen sellaiseen toimintaan. Perhepuistolle löytyisi parempi ja ihmisiä palvelevampi paikka lähempää keskustaa esimerkiksi Eteläpuistosta.

Iidesjärven ympäristöä ja luontoa tulisi kehittää suojelun, ennallistamisen ja eliöstön lähtökohdista. Alue toimii jo nyt sellaisenaan hyvänä paikkana myös ihmisten virkistysalueena ja rikkaana luontokohteena. Se ei kaipaa lisäkseen mitään erillisiä aktiviteettejä, jotka haittaisivat rikkaan ja herkän luontokohteen rauhaa tarpeettomasti. Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on saatava tehtyä mahdollisimman pian.

Esitän, että kaupunki luopuu Nekalan perhepuistohankkeesta ja kaavoittaa alueen luonnonsuojelun näkökulmasta, sekä alkaa suunnitella perhepuiston rakentamista sille paremmin soveltuvaan paikkaan.

Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd.)

Kuva: Ilkka Porttikivi

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi (ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla

Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.

Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.

Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäihmiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 18.5.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Anne Liimola esittää, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi

Valtuustoaloite Anne Liimola (SDP) 18.5.2020

Termopylen (Thermopylen) kentän historia näkyväksi Pyynikillä

Valtuustoaloitteessani esitän, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi alueella. Tämä onnistuu esim. “metsittyneen” alueen ennallistamisena osittain/kokonaan. Vähin, mitä aloitteellani esitän toteutettavan on infotaulun pystyttäminen alueelle, esim. alueella olevien kuntoiluvälineiden viereen. Infotaulun merkitys on oleellinen, jotta kentän historia tuodaan esille. Kenttä on osa historiaamme, kulttuuriperintöämme. Aloitteessani edellytän, että kaupungissa tehdään yhteistyötä alueen suunnitelmassa eri toimijoiden kanssa, poikkihallinnollisesti. Historiainfotaulun ja mahdollisen ennallistamissuunnitelman voisi toteuttaa myös osallistaen opiskelijoita.

Aloitteeni tehtävä on tuoda esille kentän historiaa ja se, että historia tuodaan Pyynikillä liikkuvien tietoisuuteen kentän historiaa kuvaavassa infotaulussa ja mahdollisesti kentän rakenteiden esille tuomisena, ennallistamisena, luonnonsuojelualueen arvoa kunnioittaen.

Termopylen kenttä sijaitsee Termopylen solan ja Pyynikin näkötornin välissä. Kansanvalistusseura on järjestänyt kentällä juhlia 1880-luvulta lähtien ja kenttä on toiminut 1906 vuodesta alkaen aina 1950-luvulle sosialidemokraattien vappujuhlien pitopaikkana. Vuonna 1945 vappujuhlaan osallistui 25000 henkeä. Partiolaiset ovat myös järjestäneet tapahtumia kentällä. Kentän joitakin rakenteita on vielä näkyvissä.

Kaupungin sivulla kerrotaan, että vuonna 1962 kaupunki rakensi Thermopylen kentälle uuden laululavan nimeltä Pyynikin laululava, josta ei ole jäljellä enää juuri mitään.

“Vanhan laululavan entisöintiin ja siellä järjestettäviin tapahtumiin suhtaudutaan myös kielteisesti, koska alueelle ei ole mahdollista järjestää yleisöpysäköintiä”, todetaan Hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille 2003–2012.

Entisöinti tai osittainen entisöinti ei mielestäni tarkoita yleisöpysäköinnin järjestämistä, vaan olisi Tampereen historian näkyväksi tekemistä.

Anne Liimola

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteen Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta

Kaupunginvaltuutetut saavat säännöllisesti yhteydenottoja kuntalaisilta, kaupungin eri toimijoilta ja yhdistysten edustajilta. Viime aikoina erityisesti kotihoidon työntekijöiltä sekä lastensuojelun toimijoilta on tullut viestejä. Tampereen valtuutetut tutustuvat mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteisiin, usein kutsusta. Tampereen kaupunginhallitus on jalkautunut muutaman kerran eri kohteisiin, mm. ratikan rakentamista on seurattu. Muutama vuosi sitten kaupunginvaltuutetut jalkautuivat kaupungin kotihoitoon ja ikäihmisten asumispalveluihin. Yhden työpäivän ajan saimme kulkea työntekijän mukana seuraten arkea. Jalkautuminen oli silmiä avaava ja erittäin hyödyllinen. On aivan eri asia nähdä ja kokea työn haasteet konkreettisesti kuin esim. lukea vain raportista.

Koska valtuutetut saavat epätasaisesti kutsuja eri kohteisiin, olisi hyvä, että Tampereelle voitaisiin luoda pysyvä toimintamalli valtuutettujen jalkautumisesta. Erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteet olisivat tärkeitä jalkautumisen kohteita. Jalkautumisen yhteydessä olisi hyvä varata tilaisuus myös henkilökunnan ja palvelujen käyttäjien tapaamiseen. Myöhemmin, jos jalkautuminen koetaan hyödylliseksi toimintamalliksi, voisi jalkautumiskäytännön laajentaa myös lautakuntien jäseniin. Toki lautakuntien jäsenet ovat tähänkin asti kierrelleet mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteissa, tosin aika harvakseltaan.

Koronaepidemia on pakottanut yhteiskunnan toiminnot uusiksi. Digiloikka on onnistunut Tampereella erittäin hyvin. Niin virkamiehet kuin päättäjätkin ovat omaksuneet nopeasti uuden tavan tehdä päätöksiä ja pitää kokouksia ja palavereja. Kaupungin päätöksenteko ei ole missään kohtaan hidastunut, ainoastaan muuttanut hiukan muotoaan. On kuitenkin tärkeää, että yhteys kuntalaisten, työntekijöiden ja päättäjien välillä ei katkea eikä heikkene koronaepidemian seurauksena. Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat aikanaan ja yhteiskunta palaa normaaliin elämään, alkaa vaurioiden korjaaminen. Tähän tarvitaan myös sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista. Jotta jälleenrakentaminen ja elpyminen onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi päättäjien jalkautuminen ottaa vakituiseksi käytännöksi.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden luoda pysyvä toimintamalli kaupunginvaltuutettujen jalkautumisesta, erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Anne Liimolan aloite: Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantaminen ja pääreitin kunnostaminen

Tampere on upeasti panostanut luonnonsuojelualueisiin ja ulkoilureitteihin, valitettavasti kyseisten alueiden kunnossapidossa ja opastuksissa on kehitettävää. Luonnonsuojelualueet mahdollistavat luontokokemuksia ja innostavat luonnossa oppimiseen ja ylipäätänsä luonnossa kulkemiseen. Näillä alueilla on luonnon kannalta oleellista ohjata kulkua tietyille reiteille kuten esim. Kintulammen alueella on tehty. Samoin pitkospuita tulee olla kosteissa kohdissa ja näin mahdollistaa helpompaa kulkua näillä merkityillä reiteillä. On oleellista ohjata kulkijoita perusreiteille. Kaikista oleellista on kuitenkin se, että opastus on kunnossa. Perusreitin merkintä ja viitoitus tulee olla selkeätä. Lähtöpaikoilla tulee olla alueen infotaulu. Kaupungin sivulla tulee olla ajankohtaiset tiedot luonnonsuojelualueista. Esim. Kintulammen ja Halimasjärven alueella on huomioitu infotaulut ja pitkospuutkin ja Kintulammella on myös hyvä viitoitus.

Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärveltä lähtevän reitin opastus ja viitoitus kaipaavat kohentamista ja alueelle tarvitaan pitkospuita. Alueella ei ole myöskään huomioitu Hervantajärven uuden asuinalueen vaikutusta reitin opastukseen. Tällä hetkellä esim. Makkarajärveltä lähdettäessä polku, pitkospuineen, päättyy suoraan Hervantajärven tulevan asuinalueen hakkuuaukealle. Polku siis päättyy yllättäen ja katoaa aukealle. Uusi opastus ja polkureitistö tulee laatia jo ajatellen tulevia asukkaita alueella. Luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä on todettu, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan yhdessä intressiryhmien kanssa vuonna 2018 ja se vahvistetaan myöhemmin ELY-keskuksessa. Tavoitteena on alueen kasvavan virkistyskäytön ohjaaminen sopiville alueille ja rakenteille. Alueella ei kuitenkaan ole näkyvissä, että suunnitelmaa olisi tehty tai sitä ei ainakaan ole toteutettu.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki päivittää alueen opaskartan huomioiden uuden asuinalueen rakentumisen vaikutukset. Tämä tarkoittaa myös reitin päivittämistä rakentumisen aikana. Esitän myös, että pääpolku merkitään selkeästi parantamalla esim. värillisiä merkintöjä ja polun kosteisiin kohtiin lisätään pitkospuita. Tällä hetkellä pitkospuita on vain Kaarinan polun osuudella. Esitän myös, että viitoitusta parannetaan ja lisätään. Jos alueella on tarkoitus mahdollistaa nuotiopaikat esim. Makkarajärven rannalla ja Hervantajärven maastossa tulee nämä paikat merkitä karttaan ja opastaa paikat käyttäjille. Esitän myös, että reitin lähtöpaikoilla esim. Hervantajärven uimarannan parkkipaikalle rakennetaan alueen infotaulu karttoineen.

Anne Liimola (Sdp) 20.4.2020

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää: Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan

Koronavirus ja koko maailmaan levinnyt epidemia on laittanut maat ja kaupungit poikkeustilaan, jota ei ole ennen nähty. Tampereen kaupungin reagointia tilanteeseen läheltä seuraavana, voidaan todeta, että Tampereen kaupunki on tehnyt erinomaista työtä koronaviruksen aiheuttamissa merkittävissä muutoksissa kaupungin palveluissa, toiminnoissa ja tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Epidemia on myös tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen halun auttaa ja suojella kanssaihmisiä. Koronaviruksen taltuttaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää juuri nyt, mutta samaan aikaan pitää jo valmistautua koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Pian alkaa jälleenrakentamisen aika, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa kuntalaisia unohtamatta, tulee Tampereen kaupungin tehdä kaikki voitava koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Koko yhteiskunta on sulkeutunut tuoden mukanaan paljon vakavia ja kielteisiä vaikutuksia ja seurauksia, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Eristyksessä eläminen ja sosiaalisten kontaktien fyysinen loppuminen on vaikuttanut meihin kaikkiin. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja väkivalta ovat vaarassa lisääntyä. Monet eivät halua hakea apua vaivoihinsa sairaaloista ja terveyskeskuksista koronaviruksen tarttumisen pelossa. Näin muut sairaudet ovat vaarassa lisääntyä ja pahentua. Lapsiperheet ovat kovilla, jos vanhemmat ovat työttöminä tai lomautettuina ja kuitenkin samaan aikaan lasten pitäisi saada etäopetusta kotona ja pysyä opillisesti mukana. Ikäihmiset ovat ilman fyysistä ja sosiaalista kontaktia, joten henkinen jaksaminen on myös koetuksella. Kukin ihminen reagoi omalla tavallaan poikkeusoloihin. Päivätoiminnan lakkautuksilla ja kuntouttavan työtoiminnan loppumisella on myös suuri vaikutus moniin ihmisiin. Näistä kärsivät erityisesti työttömät, osatyökykyiset, ikäihmiset, sairaat ja vammaiset ihmiset. Fyysinen ja henkinen toimintakyky ovat vaarassa heikentyä suuresti.

Tampereen kaupungissa on tehty pormestari Lauri Lylyn johdolla valtavasti työtä tällä valtuustokaudella, jotta työttömyyttä on saatu vähennettyä ja työllisyysastetta on saatu parannettua. Työllisyys on ollut ykkösasia. Tässä on onnistuttu. Työttömyys on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Myös kaupungin talous on saatu tasapainoon monen alijäämäisen vuoden jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, koronaviruksen vuoksi, suotuisa työllisyys- ja taloustilanne on nyt vaarassa heikentyä. Epidemian vuoksi Suomessa tuhannet ihmiset ovat jäänet työttömiksi tai ovat lomautettuina. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 6000 ihmistä on jäänyt työttömäksi ja yli 17 000 on lomautettu (huhtikuun alun tilanne) epidemian alettua. Monet yritykset ovat kaatuneet. Vaikka maan hallitus on luvannut voimakasta tukea työttömille ja yrittäjille, tarvitaan myös Tampereen kaupungin myötävaikutusta ja konkreettisia toimia työttömien ja yrittäjien tukemiseksi.

Toimeentulon vaikeudet jättävät jäljen, joka voi näkyä vielä vuosien päästä, kuten kävi 90-luvun laman jälkeen. Koronaepidemian seuraukset tulevat näkymään heikentyneenä sosiaalisena ja taloudellisena hyvinvointina ja lisäämään tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, työllisyyspalveluille sekä elinkeinopalveluille. Koronaviruksen jälkeistä aikaa tulisi ajatella kaupunkimme ja koko yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi:

– Laaditaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma, jonka tarkoitus on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Huomioidaan sosiaalisen jälleenrakentamisen ohjelma ja tavoitteet keskeisenä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua. Päivitetään kaupungin strategia ja tutkitaan tarve päivittää pormestariohjelma valtuustokauden osalta sekä taloussuunnitelmakauden 2020–2023 osalta. Myöhemmin tehdään selvitys koronaviruksen aiheuttamista sekä negatiivisista että positiivisista vaikutuksista kaupunkiimme. Tulisi myös selvittää ne käytänteet ja toiminnot, jotka voidaan ottaa pysyviksi toiminnoiksi, esim. digiosaamisen ja -taitojen nousun myötä.

– Käynnistetään uusia voimakkaita ja tehokkaita työllistämistoimia, yhdessä yrittäjien kanssa, jotta kuntalaiset saavat työnsä ja toimeentulonsa takaisin. Tehdään tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Pirkanmaan kuntien kanssa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi.

– Tehdään selvitys lapsiperheiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Vahvistetaan lastensuojelutyötä ja perheitä tukevia toimia. Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.

– Tehdään selvitys kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden tilanteesta.

– Päivitetään köyhyysohjelma ja toimenpidesuunnitelmat vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia heikompiosaisiin.

– Lisätään luottamushenkilöiden jalkautumista koronan jälkeisenä aikana. Luottamushenkilöiden ja erityisesti kaupunginvaltuutettujen tulee saada realistinen ja ajantasainen tieto kuntalaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.

– Aikaistetaan ja lisätään investointeja erityisesti hyvinvointia tuottaviin hankkeisiin ja vahvistetaan resursseja erityisesti lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Jälleenrakentamisen ohjelmatyö tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

– Käynnistetään vuoropuhelu sivistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa keinoista, joilla kulttuurituotanto ja toimijoiden edellytykset voidaan palauttaa epidemiaa edeltävän ajan tasolle.

– Tuetaan yrityksiä erilaisin tukitoimin saamaan toimintansa uudelleen alkuun. Elinkeinopoliittiset tukitoimet tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Ari Wigelius esittää: Titanic-puisto Tampereelle – Mielikuvitusta leikkipuistoihin!

Lapsen mielikuvitus on rajaton, jos annamme sille virikkeitä. Vapaa-aikana liian moni lapsi jää kotiin pelaamaan ja katselemaan videoita. Tampereella on kiitettävästi leikkipuistoja, mutta lähes kaikki ovat kuin kopioita toisistaan, vailla minkäänlaista mielikuvituksen virikettä. Valopilkkuina löytyvät remontoidut leikkikentät keskustasta Pikku Kakkosen puisto sekä Tammelasta Emil Aaltosen puisto.

Titanic-puisto Tampereelle

1900-luvun alun suurimpaan laivaonnettomuuteen joutunut Titanic kiehtoo tamperelaisia lapsia edelleen. Tampereen kirjastossa Titanic–aiheiset kirjat ovat koko ajan varattuina. Youtuben kautta lapset näkevät mitä ihmeellisimpiä faktoja traagisesta onnettomuudesta. Lapsille tulee videoiden katsomisen jälkeen välitön tarve lähteä ulos leikkimään laivaleikkejä kuin suurien urheilutapahtumien jälkeen lapset lähtevät pihapeleihin. Haiharan puistossa on tällä hetkellä suuri laiva, joka on tosin päässyt ilkivallan myötä huonoon kuntoon. Titanic-puisto toisi Tampereelle myös kansainvälisestä näkökulmasta uutta huomiota, kun laivan tarina tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa. Teemapuiston sijoittelussa voitaisiin ottaa huomioon puiston vetovoima turistien keskuudessa. Lähellä Särkänniemeä Mustalahden sataman tuntumassa voisi olla paras paikka Titanic-puistolle. Puistoon voitaisiin sijoittaa myös paikallisia sisävesilaivojen pienoismalleja, kuten Tarjanteen tai Höyrylaiva Kurun leikkivälineiksi ja kertoa ohessa laivoista tarinoita lapsille.

Esitän: Tampereelle rakennetaan Titanic-puisto, missä on aitoa esikuvaansa muistuttava leikkivälinelaiva. Titanic-leikkivälineen sisälle on järjestettävä esteetön kulku. Teemapuistoon rakennettaisiin myös paikallisia laivoja muistuttavia leikkivälinelaivoja. Sijainti tulisi olla keskeisellä paikalla, että myös turistit löytävät Titanic-teemapuiston.

Jätetään luontoa kaikkiin leikkipuistoihin

Keskittyessämme turvallisuuden parantamiseen leikkipuistoissa, olemme unohtaneet antaa lapsille mielikuvitukselle tilaa. Metsässä puut, polut sekä kivikot luovat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttämiseen. Tarvitseeko leikkipuistoissa olla tekonurmea ja kaiken niin kliinistä. Puut, isot kivet sekä kuralätäköt ovat luovat tunnelmaa myös rakennettuihin leikkipuistoihin. Puut tuovat myös tarvittavia varjoja leikkialueille.

Esitän: Kaikkiin rakennettaviin uusiin / uusittaviin puistoihin jätetään/lisätään kiviä ja puita luonnonmukaisten leikkien mahdollistamiseksi.

Esteetönkulku mahdollistettava kaikille leikkivälineille

Suomessa ja Tampereella otetaan leikkipuistoissa liian huonosti huomioon esteetön kulku leikkivälineille. Ymmärrän turvahiekan tarpeen leikkivälineiden alla ja läheisyydessä, mutta kulku leikkivälineelle on mahdollista järjestää myös esteettömästi, mikäli vain suunnittelussa otetaan huomioon kaikki leikkipuiston käyttäjät.

Esitän: Tampereen leikkipuistojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki käyttäjät ja turvataan esteetön kulku kaikille leikkivälineille.

20.4.2020 Ari Wigelius (sd.) kaupunginvaltuutettu