Valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi

Iidesjärvi on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintukohteista ja siellä esiintyy laajasti myös uhanalaisia lintuja, hyönteisiä, lepakoita, perhosia ja esimerkiksi merkittävä viitasammakkoesiintymä. Iidesjärvi on ainutlaatuinen ja melko luonnonmukainen alue kaupungin keskustan välittömässä tuntumassa.

Nekalaan Iidesjärven rannalle on ollut suunnitteilla perhepuisto jo kohta kymmenen vuoden ajan. Koko alueen asemakaava on ollut jumissa jo pitkään ja se estää myös esimerkiksi Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Nekalan perhepuiston toteuttaminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa, eikä se paikkana ole ihanteellinen sellaiseen toimintaan. Perhepuistolle löytyisi parempi ja ihmisiä palvelevampi paikka lähempää keskustaa esimerkiksi Eteläpuistosta.

Iidesjärven ympäristöä ja luontoa tulisi kehittää suojelun, ennallistamisen ja eliöstön lähtökohdista. Alue toimii jo nyt sellaisenaan hyvänä paikkana myös ihmisten virkistysalueena ja rikkaana luontokohteena. Se ei kaipaa lisäkseen mitään erillisiä aktiviteettejä, jotka haittaisivat rikkaan ja herkän luontokohteen rauhaa tarpeettomasti. Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on saatava tehtyä mahdollisimman pian.

Esitän, että kaupunki luopuu Nekalan perhepuistohankkeesta ja kaavoittaa alueen luonnonsuojelun näkökulmasta, sekä alkaa suunnitella perhepuiston rakentamista sille paremmin soveltuvaan paikkaan.

Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd.)

Kuva: Ilkka Porttikivi

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi (ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla

Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.

Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.

Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäihmiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 18.5.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Anne Liimola esittää, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi

Valtuustoaloite Anne Liimola (SDP) 18.5.2020

Termopylen (Thermopylen) kentän historia näkyväksi Pyynikillä

Valtuustoaloitteessani esitän, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi alueella. Tämä onnistuu esim. “metsittyneen” alueen ennallistamisena osittain/kokonaan. Vähin, mitä aloitteellani esitän toteutettavan on infotaulun pystyttäminen alueelle, esim. alueella olevien kuntoiluvälineiden viereen. Infotaulun merkitys on oleellinen, jotta kentän historia tuodaan esille. Kenttä on osa historiaamme, kulttuuriperintöämme. Aloitteessani edellytän, että kaupungissa tehdään yhteistyötä alueen suunnitelmassa eri toimijoiden kanssa, poikkihallinnollisesti. Historiainfotaulun ja mahdollisen ennallistamissuunnitelman voisi toteuttaa myös osallistaen opiskelijoita.

Aloitteeni tehtävä on tuoda esille kentän historiaa ja se, että historia tuodaan Pyynikillä liikkuvien tietoisuuteen kentän historiaa kuvaavassa infotaulussa ja mahdollisesti kentän rakenteiden esille tuomisena, ennallistamisena, luonnonsuojelualueen arvoa kunnioittaen.

Termopylen kenttä sijaitsee Termopylen solan ja Pyynikin näkötornin välissä. Kansanvalistusseura on järjestänyt kentällä juhlia 1880-luvulta lähtien ja kenttä on toiminut 1906 vuodesta alkaen aina 1950-luvulle sosialidemokraattien vappujuhlien pitopaikkana. Vuonna 1945 vappujuhlaan osallistui 25000 henkeä. Partiolaiset ovat myös järjestäneet tapahtumia kentällä. Kentän joitakin rakenteita on vielä näkyvissä.

Kaupungin sivulla kerrotaan, että vuonna 1962 kaupunki rakensi Thermopylen kentälle uuden laululavan nimeltä Pyynikin laululava, josta ei ole jäljellä enää juuri mitään.

“Vanhan laululavan entisöintiin ja siellä järjestettäviin tapahtumiin suhtaudutaan myös kielteisesti, koska alueelle ei ole mahdollista järjestää yleisöpysäköintiä”, todetaan Hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille 2003–2012.

Entisöinti tai osittainen entisöinti ei mielestäni tarkoita yleisöpysäköinnin järjestämistä, vaan olisi Tampereen historian näkyväksi tekemistä.

Anne Liimola

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteen Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta

Kaupunginvaltuutetut saavat säännöllisesti yhteydenottoja kuntalaisilta, kaupungin eri toimijoilta ja yhdistysten edustajilta. Viime aikoina erityisesti kotihoidon työntekijöiltä sekä lastensuojelun toimijoilta on tullut viestejä. Tampereen valtuutetut tutustuvat mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteisiin, usein kutsusta. Tampereen kaupunginhallitus on jalkautunut muutaman kerran eri kohteisiin, mm. ratikan rakentamista on seurattu. Muutama vuosi sitten kaupunginvaltuutetut jalkautuivat kaupungin kotihoitoon ja ikäihmisten asumispalveluihin. Yhden työpäivän ajan saimme kulkea työntekijän mukana seuraten arkea. Jalkautuminen oli silmiä avaava ja erittäin hyödyllinen. On aivan eri asia nähdä ja kokea työn haasteet konkreettisesti kuin esim. lukea vain raportista.

Koska valtuutetut saavat epätasaisesti kutsuja eri kohteisiin, olisi hyvä, että Tampereelle voitaisiin luoda pysyvä toimintamalli valtuutettujen jalkautumisesta. Erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteet olisivat tärkeitä jalkautumisen kohteita. Jalkautumisen yhteydessä olisi hyvä varata tilaisuus myös henkilökunnan ja palvelujen käyttäjien tapaamiseen. Myöhemmin, jos jalkautuminen koetaan hyödylliseksi toimintamalliksi, voisi jalkautumiskäytännön laajentaa myös lautakuntien jäseniin. Toki lautakuntien jäsenet ovat tähänkin asti kierrelleet mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteissa, tosin aika harvakseltaan.

Koronaepidemia on pakottanut yhteiskunnan toiminnot uusiksi. Digiloikka on onnistunut Tampereella erittäin hyvin. Niin virkamiehet kuin päättäjätkin ovat omaksuneet nopeasti uuden tavan tehdä päätöksiä ja pitää kokouksia ja palavereja. Kaupungin päätöksenteko ei ole missään kohtaan hidastunut, ainoastaan muuttanut hiukan muotoaan. On kuitenkin tärkeää, että yhteys kuntalaisten, työntekijöiden ja päättäjien välillä ei katkea eikä heikkene koronaepidemian seurauksena. Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat aikanaan ja yhteiskunta palaa normaaliin elämään, alkaa vaurioiden korjaaminen. Tähän tarvitaan myös sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista. Jotta jälleenrakentaminen ja elpyminen onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi päättäjien jalkautuminen ottaa vakituiseksi käytännöksi.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden luoda pysyvä toimintamalli kaupunginvaltuutettujen jalkautumisesta, erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Anne Liimolan aloite: Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantaminen ja pääreitin kunnostaminen

Tampere on upeasti panostanut luonnonsuojelualueisiin ja ulkoilureitteihin, valitettavasti kyseisten alueiden kunnossapidossa ja opastuksissa on kehitettävää. Luonnonsuojelualueet mahdollistavat luontokokemuksia ja innostavat luonnossa oppimiseen ja ylipäätänsä luonnossa kulkemiseen. Näillä alueilla on luonnon kannalta oleellista ohjata kulkua tietyille reiteille kuten esim. Kintulammen alueella on tehty. Samoin pitkospuita tulee olla kosteissa kohdissa ja näin mahdollistaa helpompaa kulkua näillä merkityillä reiteillä. On oleellista ohjata kulkijoita perusreiteille. Kaikista oleellista on kuitenkin se, että opastus on kunnossa. Perusreitin merkintä ja viitoitus tulee olla selkeätä. Lähtöpaikoilla tulee olla alueen infotaulu. Kaupungin sivulla tulee olla ajankohtaiset tiedot luonnonsuojelualueista. Esim. Kintulammen ja Halimasjärven alueella on huomioitu infotaulut ja pitkospuutkin ja Kintulammella on myös hyvä viitoitus.

Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärveltä lähtevän reitin opastus ja viitoitus kaipaavat kohentamista ja alueelle tarvitaan pitkospuita. Alueella ei ole myöskään huomioitu Hervantajärven uuden asuinalueen vaikutusta reitin opastukseen. Tällä hetkellä esim. Makkarajärveltä lähdettäessä polku, pitkospuineen, päättyy suoraan Hervantajärven tulevan asuinalueen hakkuuaukealle. Polku siis päättyy yllättäen ja katoaa aukealle. Uusi opastus ja polkureitistö tulee laatia jo ajatellen tulevia asukkaita alueella. Luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä on todettu, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan yhdessä intressiryhmien kanssa vuonna 2018 ja se vahvistetaan myöhemmin ELY-keskuksessa. Tavoitteena on alueen kasvavan virkistyskäytön ohjaaminen sopiville alueille ja rakenteille. Alueella ei kuitenkaan ole näkyvissä, että suunnitelmaa olisi tehty tai sitä ei ainakaan ole toteutettu.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki päivittää alueen opaskartan huomioiden uuden asuinalueen rakentumisen vaikutukset. Tämä tarkoittaa myös reitin päivittämistä rakentumisen aikana. Esitän myös, että pääpolku merkitään selkeästi parantamalla esim. värillisiä merkintöjä ja polun kosteisiin kohtiin lisätään pitkospuita. Tällä hetkellä pitkospuita on vain Kaarinan polun osuudella. Esitän myös, että viitoitusta parannetaan ja lisätään. Jos alueella on tarkoitus mahdollistaa nuotiopaikat esim. Makkarajärven rannalla ja Hervantajärven maastossa tulee nämä paikat merkitä karttaan ja opastaa paikat käyttäjille. Esitän myös, että reitin lähtöpaikoilla esim. Hervantajärven uimarannan parkkipaikalle rakennetaan alueen infotaulu karttoineen.

Anne Liimola (Sdp) 20.4.2020

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää: Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan

Koronavirus ja koko maailmaan levinnyt epidemia on laittanut maat ja kaupungit poikkeustilaan, jota ei ole ennen nähty. Tampereen kaupungin reagointia tilanteeseen läheltä seuraavana, voidaan todeta, että Tampereen kaupunki on tehnyt erinomaista työtä koronaviruksen aiheuttamissa merkittävissä muutoksissa kaupungin palveluissa, toiminnoissa ja tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Epidemia on myös tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen halun auttaa ja suojella kanssaihmisiä. Koronaviruksen taltuttaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää juuri nyt, mutta samaan aikaan pitää jo valmistautua koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Pian alkaa jälleenrakentamisen aika, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa kuntalaisia unohtamatta, tulee Tampereen kaupungin tehdä kaikki voitava koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Koko yhteiskunta on sulkeutunut tuoden mukanaan paljon vakavia ja kielteisiä vaikutuksia ja seurauksia, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Eristyksessä eläminen ja sosiaalisten kontaktien fyysinen loppuminen on vaikuttanut meihin kaikkiin. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja väkivalta ovat vaarassa lisääntyä. Monet eivät halua hakea apua vaivoihinsa sairaaloista ja terveyskeskuksista koronaviruksen tarttumisen pelossa. Näin muut sairaudet ovat vaarassa lisääntyä ja pahentua. Lapsiperheet ovat kovilla, jos vanhemmat ovat työttöminä tai lomautettuina ja kuitenkin samaan aikaan lasten pitäisi saada etäopetusta kotona ja pysyä opillisesti mukana. Ikäihmiset ovat ilman fyysistä ja sosiaalista kontaktia, joten henkinen jaksaminen on myös koetuksella. Kukin ihminen reagoi omalla tavallaan poikkeusoloihin. Päivätoiminnan lakkautuksilla ja kuntouttavan työtoiminnan loppumisella on myös suuri vaikutus moniin ihmisiin. Näistä kärsivät erityisesti työttömät, osatyökykyiset, ikäihmiset, sairaat ja vammaiset ihmiset. Fyysinen ja henkinen toimintakyky ovat vaarassa heikentyä suuresti.

Tampereen kaupungissa on tehty pormestari Lauri Lylyn johdolla valtavasti työtä tällä valtuustokaudella, jotta työttömyyttä on saatu vähennettyä ja työllisyysastetta on saatu parannettua. Työllisyys on ollut ykkösasia. Tässä on onnistuttu. Työttömyys on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Myös kaupungin talous on saatu tasapainoon monen alijäämäisen vuoden jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, koronaviruksen vuoksi, suotuisa työllisyys- ja taloustilanne on nyt vaarassa heikentyä. Epidemian vuoksi Suomessa tuhannet ihmiset ovat jäänet työttömiksi tai ovat lomautettuina. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 6000 ihmistä on jäänyt työttömäksi ja yli 17 000 on lomautettu (huhtikuun alun tilanne) epidemian alettua. Monet yritykset ovat kaatuneet. Vaikka maan hallitus on luvannut voimakasta tukea työttömille ja yrittäjille, tarvitaan myös Tampereen kaupungin myötävaikutusta ja konkreettisia toimia työttömien ja yrittäjien tukemiseksi.

Toimeentulon vaikeudet jättävät jäljen, joka voi näkyä vielä vuosien päästä, kuten kävi 90-luvun laman jälkeen. Koronaepidemian seuraukset tulevat näkymään heikentyneenä sosiaalisena ja taloudellisena hyvinvointina ja lisäämään tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, työllisyyspalveluille sekä elinkeinopalveluille. Koronaviruksen jälkeistä aikaa tulisi ajatella kaupunkimme ja koko yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi:

– Laaditaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma, jonka tarkoitus on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Huomioidaan sosiaalisen jälleenrakentamisen ohjelma ja tavoitteet keskeisenä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua. Päivitetään kaupungin strategia ja tutkitaan tarve päivittää pormestariohjelma valtuustokauden osalta sekä taloussuunnitelmakauden 2020–2023 osalta. Myöhemmin tehdään selvitys koronaviruksen aiheuttamista sekä negatiivisista että positiivisista vaikutuksista kaupunkiimme. Tulisi myös selvittää ne käytänteet ja toiminnot, jotka voidaan ottaa pysyviksi toiminnoiksi, esim. digiosaamisen ja -taitojen nousun myötä.

– Käynnistetään uusia voimakkaita ja tehokkaita työllistämistoimia, yhdessä yrittäjien kanssa, jotta kuntalaiset saavat työnsä ja toimeentulonsa takaisin. Tehdään tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Pirkanmaan kuntien kanssa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi.

– Tehdään selvitys lapsiperheiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Vahvistetaan lastensuojelutyötä ja perheitä tukevia toimia. Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.

– Tehdään selvitys kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden tilanteesta.

– Päivitetään köyhyysohjelma ja toimenpidesuunnitelmat vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia heikompiosaisiin.

– Lisätään luottamushenkilöiden jalkautumista koronan jälkeisenä aikana. Luottamushenkilöiden ja erityisesti kaupunginvaltuutettujen tulee saada realistinen ja ajantasainen tieto kuntalaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.

– Aikaistetaan ja lisätään investointeja erityisesti hyvinvointia tuottaviin hankkeisiin ja vahvistetaan resursseja erityisesti lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Jälleenrakentamisen ohjelmatyö tulisi aloittaa mahdollisimman pian.

– Käynnistetään vuoropuhelu sivistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa keinoista, joilla kulttuurituotanto ja toimijoiden edellytykset voidaan palauttaa epidemiaa edeltävän ajan tasolle.

– Tuetaan yrityksiä erilaisin tukitoimin saamaan toimintansa uudelleen alkuun. Elinkeinopoliittiset tukitoimet tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.

Tampereella 20.4.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Valtuutettu Ari Wigelius esittää: Titanic-puisto Tampereelle – Mielikuvitusta leikkipuistoihin!

Lapsen mielikuvitus on rajaton, jos annamme sille virikkeitä. Vapaa-aikana liian moni lapsi jää kotiin pelaamaan ja katselemaan videoita. Tampereella on kiitettävästi leikkipuistoja, mutta lähes kaikki ovat kuin kopioita toisistaan, vailla minkäänlaista mielikuvituksen virikettä. Valopilkkuina löytyvät remontoidut leikkikentät keskustasta Pikku Kakkosen puisto sekä Tammelasta Emil Aaltosen puisto.

Titanic-puisto Tampereelle

1900-luvun alun suurimpaan laivaonnettomuuteen joutunut Titanic kiehtoo tamperelaisia lapsia edelleen. Tampereen kirjastossa Titanic–aiheiset kirjat ovat koko ajan varattuina. Youtuben kautta lapset näkevät mitä ihmeellisimpiä faktoja traagisesta onnettomuudesta. Lapsille tulee videoiden katsomisen jälkeen välitön tarve lähteä ulos leikkimään laivaleikkejä kuin suurien urheilutapahtumien jälkeen lapset lähtevät pihapeleihin. Haiharan puistossa on tällä hetkellä suuri laiva, joka on tosin päässyt ilkivallan myötä huonoon kuntoon. Titanic-puisto toisi Tampereelle myös kansainvälisestä näkökulmasta uutta huomiota, kun laivan tarina tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa. Teemapuiston sijoittelussa voitaisiin ottaa huomioon puiston vetovoima turistien keskuudessa. Lähellä Särkänniemeä Mustalahden sataman tuntumassa voisi olla paras paikka Titanic-puistolle. Puistoon voitaisiin sijoittaa myös paikallisia sisävesilaivojen pienoismalleja, kuten Tarjanteen tai Höyrylaiva Kurun leikkivälineiksi ja kertoa ohessa laivoista tarinoita lapsille.

Esitän: Tampereelle rakennetaan Titanic-puisto, missä on aitoa esikuvaansa muistuttava leikkivälinelaiva. Titanic-leikkivälineen sisälle on järjestettävä esteetön kulku. Teemapuistoon rakennettaisiin myös paikallisia laivoja muistuttavia leikkivälinelaivoja. Sijainti tulisi olla keskeisellä paikalla, että myös turistit löytävät Titanic-teemapuiston.

Jätetään luontoa kaikkiin leikkipuistoihin

Keskittyessämme turvallisuuden parantamiseen leikkipuistoissa, olemme unohtaneet antaa lapsille mielikuvitukselle tilaa. Metsässä puut, polut sekä kivikot luovat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttämiseen. Tarvitseeko leikkipuistoissa olla tekonurmea ja kaiken niin kliinistä. Puut, isot kivet sekä kuralätäköt ovat luovat tunnelmaa myös rakennettuihin leikkipuistoihin. Puut tuovat myös tarvittavia varjoja leikkialueille.

Esitän: Kaikkiin rakennettaviin uusiin / uusittaviin puistoihin jätetään/lisätään kiviä ja puita luonnonmukaisten leikkien mahdollistamiseksi.

Esteetönkulku mahdollistettava kaikille leikkivälineille

Suomessa ja Tampereella otetaan leikkipuistoissa liian huonosti huomioon esteetön kulku leikkivälineille. Ymmärrän turvahiekan tarpeen leikkivälineiden alla ja läheisyydessä, mutta kulku leikkivälineelle on mahdollista järjestää myös esteettömästi, mikäli vain suunnittelussa otetaan huomioon kaikki leikkipuiston käyttäjät.

Esitän: Tampereen leikkipuistojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki käyttäjät ja turvataan esteetön kulku kaikille leikkivälineille.

20.4.2020 Ari Wigelius (sd.) kaupunginvaltuutettu

SDP Tampere Valtuustoaloite koskien uusien koulujen rakentamista

Kouluja rakennetaan kautta Suomen nyt miljardeilla euroilla. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyminen isoihin yhtenäiskouluihin. Lisäksi sisäilmaongelmat pakottavat kunnat investoimaan uusiin tiloihin. Samalla koulujen rakentamisen ympärillä käydään meillä ja muualla vilkasta keskustelua erityisesti muotiin tulleiden monimuotoisten eli avoimien oppimisympäristöjen kohdalla. Entisen mallisia kouluja, joissa kaikilla luokilla oli oma luokkahuone, oppilaalla oma pulpetti ja joissa oli käytävät naulakkoineen, ei enää juuri pystytetä. Samanlaista suuntausta on näkyvissä myös päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät saavat itse päättää, minkälaisia koulutiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa tai Opetushallituksen ohjeistusta.

Nyt tavoitteena on rakentaa monipuolisia, yhdisteltäviä, avattavia ja läpinäkyviä tiloja. Näihin sisältyy avoimia yhteistiloja, joita voidaan tarpeen mukaan muunnella sermeillä, liikuteltavilla seinillä, paljeovilla tai verhoilla. Avoimet oppimisympäristöt tukevat samanaikais- tai yhteisopetusta, jossa esim. kaksi opettajaa, erityisopettaja ja ehkä myös avustaja työskentelevät yhdessä ison ryhmän kanssa. Opetushallitus on myös kannustanut tämän tyyppiseen opetukseen avustamalla kouluja yhteisopettajien palkkaamiseen. Yhteisopetuksen vaikutuksesta oppilaiden suoriutumiseen ei ole tutkittu, mutta monet opettajat ovat kokeneet työtavan myönteisesti. Tutkimustietoa avoimista oppimisympäristöistäkään ei juuri ole olemassa, vaikka niitä rakennetaan kiivaasti.

Keskusteluissa käytännön työn kokemuksista avoimissa oppimisympäristöissä on noussut esiin monia huolestuttavia asioita. Oman luokan ja opettajan puuttumisesta aiheutuu oppilaalle turvattomuutta. Näin vaarantuu lapsen eheä kasvu, jolle mielenterveys, itseluottamus ja halu ja kyky opiskella rakentuvat. Näistä asioista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa. Levottomuus, melu, iso ryhmä ja sen jatkuvat muutokset haittaavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä. Muidenkin oppilaiden keskittymistä nämä tekijät haittaavat. Myös opettajien on todettu monesti väsyvän samoista syistä ja jopa vaihtavan koulua.

On tullut myös epäilys näiden uudenlaisten koulurakennusten edullisuuden ohjanneen valintoja. Rakennus, jossa ei ole käytäviä ja jossa on vähemmän erillisiä luokkatiloja kuin opetusryhmiä, tarvitsee vähemmän neliöitä. Rakennusten korjaaminen myöhemmin on kuitenkin kallista ja joskus mahdotonta. Sen vuoksi on ehdottoman välttämätöntä kerätä tutkimustietoa ja kokemuksia onnistumisista ja virheratkaisuista niin meiltä kuin muualta. Onneksi tutkimus on nyt käynnistynyt Suomen Akatemian rahoituksella ja tohtori Kreeta Niemen toimesta.

Esitämme aloitteessamme, ettei Tampereen koulurakentamisessa oteta lähtökohdaksi ainoastaan avoimia oppimisympäristöjä, ennen kuin on saatavissa tarpeeksi tutkittua tietoa näiden tilojen toimivuudesta ja vaikutuksista oppimiseen. Oppilaiden, opettajien ja opetusalan ammattilaisten tulee ohjata tilojen suunnittelua ennemmin kuin liike-elämän konsulttien. Kaikille oppilaille tulee taata turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö omine ryhmineen, opettajineen ja työskentelytiloineen.

Tampereella 16.3.2020

Valtuutetut

Riitta Ollila, SDP Jouni Ovaska, Kesk.

SDP Tampere: Valtuustoaloite ilmaston muutoksen vaikutusten huomioimisesta liikunnan edistämiseen

Tampereen seutuhallitus hyväksyi 29.1.2010 SeutuLiike -ohjelman ja liikkumisen edistämissuunnitelman toimenpiteiden jalkauttamisen tehtäväksi yhdessä kuntien kanssa. Ohjelmatyön toteutti UKK-instituutti, ja se tukee kaupunkiseudun strategian elinvoimaisuustavoitteita nostamalla esiin hyvinvointia tukevan elinympäristön ja hyvinvoivat kuntalaiset.

Arkiliikunnan merkitys erityisenä edistämiskohteena nousee vahvasti esiin, koska sillä on keskeinen vaikutus tavallisten kansansairauksien riskien pienenemiselle ja näin ollen myös terveydenhuollon kustannusten vähenemiselle. Liikkumattomuus on mm. keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

SeutuLiike -ohjelma on tuottanut paljon tietoa mm. kohderyhmistä ja taloudellisista vaikutuksista suunnittelun ja toimenpiteiden pohjaksi. Tampereen kaupunkiseudun liikkumattomuuden kokonaiskustannukset kahdeksalle kunnalle ovat lähes 310 milj. euroa vuodessa. Tampereen osalta suorat kustannukset ovat 24 milj. euroa ja tuottavuuskustannukset 167 milj. euroa. Yhteensä siis 191 milj. euroa vuodessa.

Toimenpiteet vaativat monien eri toimialojen yhteistyötä, koska liikkumattomuusilmiö ei noudata sektorirajoja. Arkiliikunnan edistäminen vaatii toimenpiteitä liikennejärjestelmien, maankäytön ja rakentamisen, kasvatuksen ja koulutuksen, vapaa-aikapalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla. Kyseessä ei ole mikään lyhytaikainen projekti, vaan liikkumattomuuteen vaikuttaminen edellyttää jatkuvaa sitoutumista.

Peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumista edistävinä keinoina nousivat esiin organisaatiotason keinot ja fyysiseen ympäristöön vaikuttaminen. Tiedossa on myös tärkeimmät vaikuttamiskohteet muidenkin ikäryhmien osalta. Niitä ovat edellisten lisäksi tiedon jakaminen ja esteetön ympäristö.

Me elämme ilmastonmuutoksessa. Liikkumistapoihin vaikuttamisella on myös suora yhteys päästötavoitteiden saavuttamiselle. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää nyt katsoa tarkemmin tulevaisuuteen. On selvitettävä, mitkä ovat ne tulevaisuuden lajit, jotka parhaiten edistävät kaikkien ikäryhmien liikkumista. Leikkipuistojen ja muiden ulkoilupaikkojen rakentamisessa esim. sateiden ja tuulien lisääntyminen pitää ottaa huomioon. Huollon pitää toimia säätilan eikä kalenterin mukaan. Uusille innovaatioille, kuten esimerkiksi Adventure playgrounds -leikkipuistoille, aikuistenkin koolle sopiville katoksille ja erilaisille virikkeellisille rakennelmille on tilausta.
Päiväkotien ja koulujen pihojen suunnittelu on erityisen tärkeää lapsien ja nuorten arkiliikkumisen ja heidän liikuntatottumustensa kehittymisen kannalta. Sääolosuhteista riippumattomat liikuntapaikat, kuten uimahallit ja liikuntahallit, on sijoitettava tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.

Esitämme valtuustoaloitteessamme, että liikkumattomuuden vähentäminen otetaan mukaan suunnitteluun läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikilla sektoreilla ja yhteistyölle luodaan toimiva malli. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset arkiliikkumiseemme ja eri liikuntalajien mahdollisuuksien uudelleenarvioinnille.

Tampereella 16.3.2020

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä

Valtuutettu Inna Rokosa esittää aloitteen lasten vaalien järjestämiseksi Tampereella kuntavaalien 2021 yhteydessä

Lasten vaalit järjestettiin ensimmäisen kerran Porissa vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Sittemmin lasten vaalit ovat keränneet niin paljon hyvää palautetta, että ne järjestettiin vuoden 2019 europarlamenttivaalien yhteydessä jo yli 30 kunnassa – muiden muassa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Idea lasten vaaleista lähti liikkeelle turhautuneen äidin Facebook-päivityksestä; lapsi ei ollut saanut pudottaa äidin äänestyslipuketta vaaliuurnaan. Päivityksen seurauksena Porissa haluttiin kehittää lapsille oma tapa vaikuttaa. Demokratian kannalta onkin tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää. Äänestysaktiivisuutta olisi syytä nostaa, sillä esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli vain 58,8. Kun äänestäminen tulee tutuksi jo pienestä pitäen, kynnys äänestää alenee myös yleisissä valtakunnallisissa vaaleissa.

Yli 30 kunnassa vuoden 2019 europarlamenttivaalien alla virallisen vaalipaikan läheltä löytyi omatoiminen lasten vaalipiste kunnan valinnan mukaan jo ennakkoäänestyksen aikana tai varsinaisena vaalipäivänä. Lapsi äänesti vanhemman tai muun aikuisen opastuksella jotakin kuudesta fiktiivisestä ja hyvämielisestä eläinhahmosta. Kaikkien kuntien lasten vaalien tulokset laskettiin yhteen ja voittaja julkistettiin varsinaista vaalipäivää seuranneella viikolla. Vaalit voittaneen Kiira Ketun terveiset toimitettiin Euroopan parlamenttiin Suomen edustajalle.

Valtakunnallisten lasten vaalien toteutukseen osallistuvat Suomen Nuorkauppakamarit ry, Porin kaupunki ja Kuntaliitto tiiviissä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri kuntien kanssa. Tampereella toteutukseen voisi osallistua myös Lasten Parlamentti. Seuraavat valtakunnalliset lasten vaalit järjestetään 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuutta lasten vaalien järjestämiseksi riittävin resurssein vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Tampereella 17.2.2020

Inna Rokosa, kaupunginvaltuutettu (sd)

Lähteet: www.lastenvaalit.fi ja Tilastokeskus