Valtuustoaloite – Koulukuljetukset kahdesta kodista

Uusioperheet ja lasten yhteishuoltajuus ovat nykypäivää myös Tampereella. Avioeron jälkeen vanhemmilla saattaa olla lapsiinsa yhteishuoltajuus, jolloin lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Moni lapsi siten asuu kahdessa kodissa. Suomessa on kuntia, joissa on vastattu tähän haasteeseen ja kustannettu koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton kuljetus molempien vanhempien osoitteesta.

Tampereella ei kuitenkaan ole mahdollista saada peruskoululaisen koulukuljetusta kuin yhdestä kodista, siitä osoitteesta, joka on merkitty väestörekisterijärjestelmään vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei vastaa monien lasten ja vanhempien tarpeeseen, vaan koulukuljetukset joudutaan kustantamaan omakustanteisesti lapsen toisesta kodista.

Tilanne on sujuvan arjen kannalta järjetön eikä nykyinen järjestelmä tunnista nykyaikaisia monimuotoisia perheitä. Taloudellisen tilanteen mukaan uuteen kuljetusmalliin voitaisiin siirtyä porrasteisesti, esim. sopivien kilometrimäärien mukaan.

Esitän: Tampereella selvitetään mahdollisuus järjestää koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta, jos heillä on yhteishuoltajuus.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu

Nurmijärvi pilotoi kahdessa kodissa asuvien kuljetuksessa – kirjoilla olo ei enää ratkaise
Lähde: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/756319-nurmijarvi-pilotoi-kahdessa-kodissa-asuvien-kuljetuksessa-kirjoilla-olo-ei-enaa

Valtuustoaloite lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi päiväkotien, koulujen ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelussa

Anne Liimola esittää lasten ja nuorten osallisuuden lisäämistä päiväkotien, koulujen ja lähiliikuntapaikkojen sekä leikkipuistojen suunnittelussa.

Tampereen kaupunki on sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin, jota tulisi tehdä kaikilla palvelualueilla ja budjetoinnin yhteydessäkin tulee vaikutusten arviointi tehdä. Tampereella on edelleen parantamista tämän valtuuston päätöksen toteuttamisessa kuten myös osallisuuden vahvistamisessa.  Lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan opetussuunnitelmissa, mutta osallisuudessa on edelleen kehitettävää kaupungissa. Lasten parlamentti  ja nuorisovaltuusto toki mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuutta, mutta oleellista on kuitenkin osallistaa lapsia ja nuoria oman toimintaympäristönsä  ja lähialueensa  suunnitteluun heti varhaisessa vaiheessa, heti suunnitteluprosessien alkuvaiheessa.

Kaupungissa on liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä pyydetty nuorisovaltuustolta kommentteja, leikkipaikkaohjelman päivityksessä osallistetaan 4. luokkalaisia ja kartoitetaan perhepäivähoitajien puistokäyttöä. Puisto-osastolla on myös osallistettu päiväkotilapsia leikkipuistojen suunnitteluun ja esim. Mustametsän viheralueen yleissuunnitelmassa Villi Vyöhyke toteutti hyvin osallisuutta.

Päiväkoti- ja kouluhankkeissa osallistamisesta vastaa päiväkodin johtaja ja rehtori. Johtaja ja rehtori valitaan kuitenkin usein hankeryhmään kun suunnitteluohjeiden mukainen prosessi on jo alkanut. Osallisuusprosessit edellyttävät työaikaa ja koulutusta ja esim. vuorovaikutussuunnittelijan tai arkkitehtuurikasvatuksen osaajaa ja resurssia.  Osallisuus, lasten ideoiden kuuntelu  ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edellyttääkin ennakkoluulotonta työskentelyä eri toimijoiden kesken.

Osallistaminen  on jatkuva prosessi suunnitelmien edetessä ja lasten ja nuorten kuulemista.   Oleellista on, että päiväkotien ja koulujen ja  pihojen suunnittelijoita ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelijoita  valittaessa sovitaan samalla, että lapsia, nuoria ja henkilökuntaa osallistetaan. Koska tiedossa on jo  tulevien vuosien uudis – ja perusparannuskohteet niin aikaa pitäisi olla riittävästi osallisuuden varmistamiseksi.

Menossa on myös hanke: ”Kaikkien kaupunki! – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestäviä tiloja”, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (2019­­–2021). Hanketta koordinoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungit sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Tästä hankkeesta saanee vinkkejä myös siihen miten Kaikkien kaupunki! -työpajoissa lapset ja nuoret toimivat oman lähiympäristönsä asiantuntijoina.

Valtuustoaloitteessa edellytetään, että kaupunki lisää lasten ja nuorten osallisuuden  mahdollisuuksia oman lähiympäristönsä ja päiväkotien ja koulujen suunnittelun ja perusparannuksen yhteydessä. Valtuustolle annetaan selvitys ensi vuoden aikana siitä  miten lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia osallisuusprosesseja on toteutettu. Vastauksessa tulee ilmetä miten lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan kaupunkiorganisaatiossa, eri palvelualueilla. Tämän valtuustoaloitteen tavoitteiden positiivinen eteneminen parantaa Tampereen mainetta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Anne Liimola (sdp)

Pekka Salmi esittää skeittipuiston rakentamista Tesomalle. Skeittaus on vapaa-ajan harrastuksena paitsi monipuolinen liikunnan muoto, yhä enenevässä määrin myös osa kaupunkikulttuuria. Skeittaajat eivät ole pelkästään teini-ikäisiä poikia, vaan tosiasiallisesti skeittaamista harrastetaan laajasti leikki-ikäisistä varttuneempiin ikäluokkiin sekä poikien, että tyttöjen keskuudessa.

Skeittaaminen on kasvava, trendikäs ja urbaani liikuntamuoto, ja sen luonteeseen kuuluu kaupunkitilan haltuunotto siellä, missä rakennettu kaupunkitila tarjoaa skeittaamisen kannalta mielenkiintoisia ja haasteellisia suorituspaikkoja. Kaupunkitilassa skeittaaminen ei kuitenkaan aina ole turvallisuuden tai r

akenteiden kestävyyden kannalta suotavaa. Tampereen kaupungin tulisikin tarjota turvallisia harrastuspaikkoja kaikenikäisille ja -taitoisille skeittauksen harrastajille rakentamalla ja ylläpitämällä skeittaajien kannalta mahdollisimman monipuolista ja helposti saavutettavissa olevaa skeittipaikkaverkostoa.

Lähtökohtaisesti pelkistä skeittipaikoista puhuminen on harhaanjohtavaa. Skeittipaikkoja käyttävät yhtä aktiivisesti skuuttaajat, bmx-pyöräilijät ja rullaluistelijat. Skeittipaikat ovat monien eri harrastajaryhmien harjoittelupaikkoja. Skeittipaikkojen suunnittelussa tulisikin huomioida eri lajit ja tuottaa eri lajeja yhdistäviä olosuhteita.

Tampereen kaupunki ja harrastusyhdistykset ylläpitävät tällä hetkellä neljää vakituista ja kolmea väliaikaista skeittipaikkaa sekä neljää BMX-pyöräilyn paikkaa. Harrastuspaikat sijaitsevat puistoissa, liikunta-alueilla sekä koulujen pihoilla. Ajanmukaisin ja monipuolisin on vuonna 2015 valmistunut Iso-Vilusen skeitti-, BMX- ja trial-pyöräilypuisto. Muut paikat ovat vaatimattomampia, joissa on muutama rakenne tai väline.

Kaupungissa on siis tällä hetkellä vain yksi mitat täyttävä skeittipuisto, ja senkin saavutettavuus on hieman hankala muiden kuin itätamperelaisten kannalta. Skeittauksen harrastusolosuhteet ovat tällä hetkellä vaatimattomat. Kunnollisia skeittipuistoja tulisikin rakentaa 3-4 kpl lisää eri puolille kaupunkia.

Tesomalla on yksi kaupungin ylläpitämä skeittipaikka. Alueen voimakkaan kehityksen ja keskeisen sijainnin sekä saavutettavuuden vuoksi olisi perusteltua rakentaa alueelle kunnollinen skeittipuisto, jota voisivat hyödyntää myös skuuttaajat, bleidaajat ja bmx-pyöräiljät. Puiston yhteyteen voisi rakentaa myös koripallokentän. Puisto voisi sijaita nykyisen skeittipaikan läheisyydessä tai Kohmankaaren alueella. Uusi skeittipuisto parantaisi harrastusmahdollisuuksia etenkin Länsi-Tampereella.

Tampereella 24.10.2019

Ari Wigelius esittää pienten koululaisten iltahoitoa ilta- ja vuorotyöläisten lapsille

Aloite pienten koululaisten iltahoidosta ilta- ja vuorotyöläisten lapsille

Varhaiskasvatuksessa lasten on mahdollista saada ilta- tai vuorohoidon päiväkotipaikka vanhemman tai vanhempien vuorotyön vuoksi. Tätä samaa mahdollisuutta ei ole pienten koululaisten kohdalla. Vuoden 2018 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Tampereella oli 7845 perhettä, joissa oli vain yksi huoltaja.

Tampereella on iltapäivätoimintaa tarjolla koulutuntien jälkeen klo 12-17 sekä osassa ryhmissä on tarjolla myös aamutoimintaa klo 8-10, jos sille on riittävästi kysyntää. Työelämän murros ajaa tamperelaisia kuitenkin yhä enemmän työelämään näin kellon aikojen ulkopuolella.
Yksi merkittävimmistä yksinhuoltajien työllistymistä estävistä tekijöistä on lastenhoitoon liittyvät järjestelyt ja ongelma on suuri varsinkin niissä perheissä, joilla ei ole tukiverkkoa apuna lastenhoidolle eikä rahaa kustantaa hoitajaa kotiin. Työllistymisongelma koskee myös pienituloisia kahden vanhemman perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä.

Vuorotyöläisten lapsilla pitää olla oikeus turvallisiin hoitajiin vanhempien tehdessä töitä. Ruotsissa perhe voi saada hoitajan kotiin illaksi ja yöksi, vastaavaa mallia voisi pilotoida myös Tampereella. Vaihtoehtona on myös lapsiperheiden kotipalvelun laajentaminen koskemaan vanhempien ilta- ja yötyöaikaa tai päiväkotien vuoropäivähoidon kaltaisen mallin laajentaminen koskemaan myös 1.-2. luokkalaisia.

Tampereella 21.10.2019

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää kaupungin osallistumista #ollaanihmisiksi -kampanjaan

TAMPEREEN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN #ollaanihmisiksi -KAMPANJAAN

Vuoden 2018 Kunta10 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet Vantaan kaupungin työntekijöistä on työtehtävissään kokenut uhkailua tai väkivaltaa asiakkaan taholta. Tietyillä kaupungin ammattialoilla työntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet korostuvat. Vantaan kaupunki on reagoinut tuloksiin ja työnantajana halunnut näkyvästi osoittaa, että kaupungissa on nollatoleranssi kaikenlaista uhkaavaa ja väkivaltaista käyttäytymistä kohtaan. Vantaa onkin juuri aloittanut #ollaanihmisiksi -kampanjan, jolla kaupunki osoittaa puuttuvansa asiakaspalvelutyötä tekevien kokemaan epäasialliseen kohteluun.

Vastaavasti vuoden 2018 Kunta10 -kyselyyn Tampereen kaupungin osalta vastanneista työntekijöistä 43,8 % oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Lisäksi myös Tampereella näkyy valtakunnallinen huolestuttava trendi: pysäköinninvalvojat (100 %), ensihoidossa työskentelevät (91,8 %), kotihoidon- ja asumispalveluiden työntekijät (68,6 %) sekä varhaiskasvatuksen työntekijät (65,4 %) kokevat työssään hälyttävän paljon väkivalta- tai uhkatilanteita.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan suurin työnantaja ja työllistää lähes 15 000 henkilöä. Työnantajan on pidettävä huoli työntekijöistään ja osaltaan tehtävä kaikkensa työrauhan ja -turvallisuuden takaamiseksi.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki osallistuu Vantaan tavoin #ollaanihmisiksi -kampanjaan tai tekee jollain muulla tavoin näkyväksi, ettei kaupunki työnantajana hyväksy työntekijöihinsä kohdistuvaa häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä, väkivaltaa tai sillä pelottelua.

Tampereella 21.10.2019

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Aila Dündar-Järvinen esittää kotihoidon työntekijöiden työolosuhteiden parantamista ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamista

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi

Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä aloin saada runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyviin epäkohtiin ja huolenaiheisiin. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä on lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013 – 2014, silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on kriittinen; toiminta on ostojen, vapaapäivien vaihdon sekä tuplavuorojen varassa. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon, hakijoiden määrän perusteella.

Palautetta on tullut nyt runsaan kuukauden aikana allekirjoittaneelle niin paljon, että kaikkea on mahdotonta tähän valtuustoaloitteeseen sisällyttää. Kun aloin saamaan näitä huolestuttavia viestejä työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan, informoin heti sd- valtuustoryhmääni asiasta. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi reagoi välittömästi asiaan, mistä suuri kiitos hänelle. Hän kutsui palaveriin henkilöstön edustajat, ikäihmisten palvelulinjan päällikön Mari Patrosen, joka pyysi myös pikaista palaveria, palvelupäällikkö Sirkku Miettisen sekä allekirjoittaneen. Palaveri pidettiin 25.9.2019. Lisäksi henkilöstökoordinaattori Helena Nieminen ja allekirjoittanut järjestimme avoimen keskustelutilaisuuden 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta.

Tilaisuudessa tuli ilmi mm. seuraavia huolestuttavia seikkoja.

Työntekijöitä on aivan liian vähän, työntekijäpula on suuri ongelma.

Esimiehet ovat neuvoneet lyhentämään asiakasaikoja, mutta tämä koetaan työntekijöiden parissa erittäin epäeettiseksi ja vääräksi toimintamalliksi. Hyvinvoiva hoitaja hoitaa työnsä hyvin, mutta se edellyttää hyviä työolosuhteita ja riittäviä resursseja. Hyvän kotihoidon avulla on mahdollista turvata kaikille ikäihmisille arvokas vanhuus ja laadukas hoito.

Omahoitaja- käytäntö pitää saada takaisin!

Työntekijät vaihtuvat asiakkailla tiuhaan, asiakkaalle on erittäin ongelmallista, kun aina tulee uusi työntekijä. Myös työntekijöille tilanne on aikaa vievää ja hankalaa, kun joutuu aloittamaan aina ns. alusta, koska asiakasta ei tunneta. Työntekijä ei pysty täten suunnitelmalliseen työhön. Tällainen tilanne kuormittaa työntekijöitä paljon. Tämä näkyy myös työntekijöiden irtisanoutumis- ja sairaslomalukemissa selvästi.

Koetaan myös, että työt eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Työilmapiiri on usein kireä kiireen ja stressin vuoksi.

Työnjärjestelijät on koottu yhteen Koukkuniemen alueelle, he eivät aina tiedä ja tunne alueita/asiakkaita eivätkä työntekijöitä. Työnjärjestelijän toimenkuva ja asema koetaan epäselväksi. Työnjärjestelijät toivotaan alueille takaisin.

Toiminnanohjausjärjestelmä (Hilkka) ei toimi tai sitä ei osata käyttää.

Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmän ”optimointi” tehdään edellisenä päivänä, työntekijät joutuvat kuitenkin järjestämään itse käynnit aamulla järkevimmiksi ottaen huomioon mm. asiakkaan tarve, välimatkat jne. Kun on poissaoloja, työt kasataan tiimin työntekijöille, jos poolista ei saada työntekijää, koska ostoille ei voida laittaa lisää asiakastyötä. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmä toimii, kun tilanne on normaali eli pohjalistat ovat ajan tasalla, kaikki työntekijät ja perusasiakkaat ovat paikalla eivätkä esim. sairaalahoidossa, ei ole koulutuksia, työajan lyhennyksiä jne. Käytännössä siis koskaan ei ole normaali tilanne! Pienikin muutos rutiineihin, niin toiminnanohjausjärjestelmä menee ”sekaisin” ja sillä on välitön seuraus työntekijöiden työn sujuvuuteen.

Pooli (vakituiset, poissaoloja sijaistavat työntekijät) ei toimi.

Pooliin ei saada riittävästi työntekijöitä. Viikonloppuina ja iltaisin työntekijät ovat ilman esimiestoimintaa- tukea ja- ohjausta. Tällöin he joutuvat järjestämään paikat ja sijaistajat itse. Tiimipuhelin on vuorollaan jollain työntekijällä. Puhelimeen on vastattava jopa asiakkaiden luona ollessa.

Uusien työntekijöiden perehdytykseen vaikuttaa tiimin kuormitustilanne.

Perehdytys on kuitenkin koko henkilöstön vastuulla, vaikka perehdytykseen ei välttämättä ole aikaa. Ostopalveluina tulevat henkilöt pitäisi myös opastaa työvuoroonsa, mutta tämä on käytännössä haastavaa, koska ostopalveluhenkilöt vaihtuvat usein, he ovat yleensä yhden työvuoron kerrallaan. Ostopalvelutyöntekijät tulevat kalliiksi, arviolta 100 euroa / asiakas. Ostopalveluiden kokonaismäärä tulisi saada selville, mutta määrää ei ole kerrottu. Työntekijöitä ei vakinaisteta, vaikka avoimia työpaikkoja on.

RAI- arvioinnit sekä hoitosuunnitelmat laahaavat perässä eikä niitä ehditä tekemään/päivittämään. Asiakkaiden todellinen hoitoisuusaste / hoidon tarve ei ole tiedossa / ajan tasalla.

Kotihoidon asiakaskirjo on nykyään laaja, työ vaatii osaamista hoitotyön eri osa-alueilta mm. saattohoito. Henkilökunnan saattohoitokoulutus on puutteellista, saattohoitoasiakkaalle ei ole varattuna riittävästi aikaa henkiseen tukemiseen.

Työntekijät kokevat työnsä erittäin stressaavana.

Etelän alueella ollaan yhdistämässä tiimejä ja sijoittamassa kaikki yhteen tilaan. Tämä koetaan ahdistavana.

Suuri osa kotihoidon työntekijöistä käyttää työssään omia autojaan, koska kaupungilla ei ole omasta takaa niitä riittävästi. Kaikille ei makseta edes kilometrikorvauksia, koska oman auton käyttöoikeuksia ei ole kaikilla työntekijöillä, ne myönnetään vain autotiimiin kuuluville. Pysäköinnin korvaaminen on epäselvää; mahdolliset pysäköintisakot on itse maksettava.

Monet kokevat, että kaikki esimiehet eivät ole tehtäviensä tasalla.

Myös työvuorosuunnittelu ontuu pahasti. Esimiehet eivät ole paikalla, ainoastaan arkisin virka – aikaan. Eripituisiin sijaisuuksiin on vaikea saada palkattua henkilöitä. He hakeutuvat muualle työhön, koska kaupungin tarjoamat sijaisuudet ovat hyvin epävarmoja.

Työntekijät kokevat myös, että asiakas / työmäärän jakautuminen on epäoikeudenmukaista ja että kotihoidon välijohto vähättelee ongelmia. Palkkaus on huono työn vastuullisuuteen ja työmäärään verrattuna, kotihoitoa ei arvosteta, vaikka suuntaus on nimenomaan ollut kotona annettavaan hoitoon. Kaupunginvaltuuston yhtenä painopisteenä on ollut jo vuosien ajan kotihoidon tukeminen ja priorisointi.

Kaupungin johdolle lähetetyssä vetoomuksessa, noin 6 vuotta sitten, todettiin seuraavaa; valitettavasti tilanne on pysynyt samana kaikki nämä vuodet, ongelmat eivät ole poistuneet, vaan pikemminkin pahentuneet asiakasmäärän lisäännyttyä:

Suuri osa työntekijöistä ei ehdi pitämään lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja työvuoroissa, tauon saadakseen työntekijät joutuvat lyhentelemään sovittuja asiakasaikoja. Asia on viety tiedoksi luottamusmiehelle ja esimiehille. Tilanne ei ole muuttunut. Myös wc -tauot ovat ongelma. Käytännössä ainoa vaihtoehto on käyttää asiakkaiden kotivessoja. Monet hoitajat vähentävät juomista työvuoronsa aikana, jotta vessassa ei tarvitsisi käydä! Kuitenkin juominen olisi fyysisesti raskaassa työssä tärkeää. Asiakaskäynnin tulisi olla asiakkaan hoitoa varten, eikä hoitajan taukoa varten.

Kotihoidon tuottavuutta on vaikea laskea, joten ainoa mitattava määre on työntekijän asiakkaalla viettämä aika, ns. välitön työaika. Työn suunnittelussa ei aina oteta huomioon työtuntien lisäksi kuormittavuutta ja välimatkoja. Yksi työntekijä saattaa tehdä monta fyysisesti kuormittavaa asiakaskäyntiä saman työvuoron aikana. Sairauslomat ja jopa lääkitysvirheet ovat lisääntyneet. Asiakaskäyntejäkin on välillä unohtunut.

Etenkin viikonloppuisin tilanne on vaikea.

Silloin työntekijän on valittava, jättääkö tauot pitämättä, kirjaamatta, tekeekö ylityötä vai lyhentääkö asiakkaille luvattua aikaa. Yleensä ratkaisu on näiden vaihtoehtojen erilaiset yhdistelmät. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti, että henkisesti. Jatkuvat muutokset kiristävät työilmapiiriä vaikuttaen jaksamiseen. Suurin kärsijä tässä tilanteessa ovat asiakkaat. Hoitajien jatkuva kiire heijastuu myös heihin. Monet työntekijät kokevat, että Tampereen kaupungin kotihoito ei ole enää laadukasta.

Erittäin monet Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöistä kokevat tällä hetkellä, että monet tekijät työoloissa ja työn järjestelyissä heikentävät työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Kyse on aikapommista, joka voi kohta räjähtää Tampereen kaupungin käsiin. Kyse on myös pitkälti työsuojeluun liittyvistä epäkohdista, jotka on korjattava välittömästi.

Tampereella 21.10.2019