Valtuustoaloite su­ku­puo­li­tie­toi­sen budjetoinnin aloittamiseksi Tampereella.

Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa sukupuolinäkökulman sisällyttämistä talousarviovalmisteluun ja talousarvion arvioimista sukupuolinäkökulmasta. Sen tavoitteena on muuttaa menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävällä tavalla. Sukupuolitietoinen budjetointi on hyvää budjetointia, sillä se tukee muun muassa avoimuuden, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden periaatteita julkisen talouden hallinnassa.

Esimerkiksi julkisen talouden sopeuttamistoimet vaikuttavat usein kielteisesti naisvaltaisten opetus-, kasvatus- ja hoiva-alojen työllisyyteen ja työoloihin. Varhaiskasvatuksen leikkaukset heikentävät naisten työllistymisen ehtoja ja korkeat päivähoitomaksut ovat kannustinloukku.

Muun muassa Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin, josta raportoidaan tämän vuoden lopussa. Sukupuolitietoinen budjetointi on myös kansainvälisesti yhä suositumpi sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia: esimerkiksi Ruotsin ja Islannin hallitukset ovat sitoutuneet siihen.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki aloittaa sukupuolitietoisen budjetoinnin osana vuoden 2021 talousarviovalmistelua.

Tampereella 19.8.2019

Inna Rokosa
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi

Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut.

Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi.

Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.

Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille.

Jotain kuitenkin on jo tehty valtakunnallisestikin koulukiusaamisen ehkäisyssä: KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVa – ohjelma on tutkimuksissa todettu olevan yksi tehokkaimmin kiusaamista ehkäisevistä ohjelmista. Suomessa KiVa Koulu – ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä muissakin maissa.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös uusia keinoja. Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Koulurauha-asiamiehen yhteystiedot tulisi olla jokaisessa koulussa näkyvästi esillä ja ne tulisi tiedottaa myös koteihin. Kynnys yhteydenottoon tulisi olla matala.

Asiamiehelle tulisi antaa johtosäännöllä valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista. Hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Edelleen hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut raportin Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella 2018: 16. Raportin kehittämisehdotuksia tulisi hyödyntää myös Tampereen kouluissa.

Esitän, että Tampereen kaupunki kartoittaa nopeasti koulukiusaamisen tilanteen kouluissaan oppilaiden, vanhempien sekä opettajien näkökulmasta ja että laaditaan toimenpideohjelma keinoineen koulukiusaamisen loppumiseksi. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden koulurauha- asiamiehen nimittämiseksi.

Tampereella 20.5.2019

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Tampere

SOSIAALISEN ISÄNNÖINNIN KOKEILU IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUISSA

Sosiaalinen isännöinti on suhteellisen tuore käsite, mutta se on viime vuosina linkittynyt vahvasti vammaispalveluihin. Sosiaalisen isännöinnin perusidea nousee kuitenkin asumisen tuen tarpeesta ja itsenäisen arjen hallintaan liittyvistä haasteista. Sosiaalista isännöintiä on tutkittu melko vähän Suomessa, mutta erilaisia hankkeita ja kokeiluja on toteutettu muun muassa Jyväskylässä, Lahdessa, Helsingissä ja nyt myös Tampereella. Kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia ja osasta sittemmin myös vakiintuneita toimivia arjen palveluita.

Tampereen kaupunki käynnisti heinäkuussa 2018 rekrytoinnin, jolla etsittiin kahta Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijaa sosiaalisen isännöinnin kokeiluun, tavoitteena itsenäisesti asuvien tai siihen pyrkivien kehitysvammaisten turvallisen ja sujuvan arjen lisääminen. Rekrytointi onnistui ja hanke käynnistyi Raholassa Voionmaankadulla syyskuussa 2018. Samalla tontilla sijaitsee myös kehitysvammaisten ryhmäkoti, josta asukkaat saavat tarvittaessa myös hoidollista apua sekä sosiaaliset isännöitsijät tukea tehtäväänsä.

Kyseessä ei kuitenkaan ole hoitotyö tai työsuhde, vaan sosiaaliset isännöitsijät toimivat asukkaiden ”naapuriapuna” ja tukena arjen pienissä haasteissa, toimivat turvaköytenä itsenäisen asumisen polulla ja tarjoavat tarvittaessa myös seuraa ja mukavaa yhdessä tekemistä. Sosiaaliset isännöitsijät asuvat samoissa taloissa omissa asunnoissaan, mutta ovat sovittujen pelisääntöjen mukaisesti muiden asukkaiden tavoitettavissa. Vastikkeena oman ajan käytöstä he saavat tuntuvan alennuksen vuokraan, ”työpuhelimen” sekä bussikortin. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja sekä asukkaat että sosiaaliset isännöitsijät ovat olleet tyytyväisiä. Kokeilu kestää vuoden loppuun, mutta on jo lyhyessä ajassa osoittautunut toimivaksi ja tarpeelliseksi.

Kotona asuvien ikäihmisten kokema yksinäisyys on tänä päivänä keskeinen elämänlaatua heikentävä tekijä, johon myös sosiaalisen isännöinnin avulla pystyttäisiin vastaamaan. Ikäihmisen itsenäisesti kotona pärjäämistä voitaisiin tukea ja vahvistaa lisäämällä sosiaalista vuorovaikutusta ja mielekästä tekemistä. Turvattomuuden tunteella on myös merkittävä vaikutus kotona viihtymiseen ja ikäihmisen kokemaa turvattomuutta voitaisiin vähentää, kun lähellä olisi joku, jolta voisi pyytää apua matalalla kynnyksellä. Esitän, että Tampereen kaupunki toteuttaa sosiaalisen isännöinnin kokeilun myös ikäihmisten asumispalveluissa.

Tampereella 15.4.2019

Kirsi Kaivonen (sd.)

Maksuttomien joukkoliikenteen matkojen tarjoaminen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun lapsiryhmille

Helsingissä on päätetty, että joukkoliikenteessä ei enää peritä koululaisryhmiltä maksuja tämän vuoden alusta alkaen. Maksuttomuutta on perusteltu sillä, että kulttuurikohteet ja liikuntapaikat ovat tasa-arvoisesti kaikkien koulujen saavutettavissa samoilla kustannuksilla.  Matkat tulee tehdä klo 9-15 välillä opettajan johdolla.  Turussa on myös tehty valtuustoaloite, jossa esitetään maksuttoman joukkoliikenteen tarjoamista koululaisryhmille.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa lähdetään siitä, että lapsi tutustuu monipuolisesti erilaisiin oppimisympäristöihin. Retket kaupungin kulttuurikohteisiin, Luontokouluun ja liikuntapaikkoihin sekä erilaisiin tapahtumiin kuuluvat suunnitelmiin. Erilaisia retkiä ja tutustumismatkoja tehdäänkin paljon, mutta niiden käytännön toteutus riippuu koulujen ja päiväkotien matkoihin tarkoitettujen määrärahojen riittävyydestä. Matkojen maksuttomuus varmistaisi koulujen ja päiväkotien tasavertaiset mahdollisuudet tehdä erilaisia retkiä ja tutustumismatkoja.

Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan lisäksi mm. lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä sekä tapoja. Tähän yksi parhaita tapoja on tutustua linja-autolla (tulevaisuudessa ratikalla) kulkemiseen. Mielekkääksi koettu kulkeminen lapsena edesauttaa joukkoliikenteen käyttämistä myös aikuisena.

Aloitteessamme esitämme, että selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lapsiryhmien liikkuminen maksuttomasti kulttuuri-, liikunta- ja luontokohteisiin. Myös ohjaavan aikuisen tulee saada kulkea maksuttomasti. Aloitteen vastauksessa tulee selvittää myös nykyistä maksukäytäntöä ja miten kustannuksia jaetaan sekä mitä vaikutuksia maksuttomuudella olisi käyttötalouteen.

Tampereella 11.3.2019

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä

Väinö Linna syntyi Urjalassa ja muutti Tampereelle 18-vuotiaana, jossa hän eli elämänsä loppuun vuoteen 1992 asti. Tampereen kaupunki on jo aiemmin huomioinut arvostettua merkkihenkilöään monin eri tavoin. Väinö Linnan aukiolla olevan rakennuksen seinäsyvennyksessä on Raimo Heinon vuonna 1995 veistämä kirjailijan muotokuva. Siinä Linna katselee aukion poikki Päämääränkujalle ja sen reunassa olevaa vanhinta rakennusta Vanhaa tehdasta, jossa hän työskenteli ollessaan Finlaysonin palveluksessa. Kirjailijan kunniaksi kaupunginvaltuusto perusti vuonna 1962 Väinö Linnan rahaston, joka on jakanut Väinö Linna -palkintoja ja apurahoja yhdelletoista nykykirjailijalle.

Ensi vuonna kirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tämä tulee varmasti esille monin eri tavoin ensi vuoden kulttuuritapahtumissa. Väinö Linnan seuralla on jo vireillä lukuisia erilaisia hankkeita. Elokuiset Pentinkulman päivät Urjalassa tulee olemaan yksi päätapahtumista. Kotikaupunki Tampereen tulee myös varautua juhlavuoteen monipuolisesti ja näkyvästi.

Juhlavuoden suunnittelussa kaupunki voisi nostaa esille huolen nuorten heikosta lukutaidosta ja lukemisharrastuksen hiipumisesta ja täten koululaiset erityiseksi juhlavuoden kohderyhmäksi. Tämä tukee myös Sivistys- ja kulttuurilautakunnan näkemystä lukemisen ottamisesta painopisteeksi. Lukeva-Tampere -työryhmä tarvitsee myös tuulta purjeisiin. Väinö Linnan tuotanto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohdaksi ja sitä kautta myös avaa reittiä lukemisen ja kirjallisuuden maailmaan.

Tampereella työskentelee näyttelijöitä, ohjaajia, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita, joiden tuotannossa Linnan perintö elää. Nuorille tulisi järjestää tilaisuuksia kohdata näitä taiteilijoita. Oli yllättävää ja liikuttavaa muutama vuosi sitten nähdä ja kokea, miten keskittyneesti kesän kynnyksellä ison yläkoulun oppilaat kuuntelivat näyttelijä Ahti Jokisen lausuntaa ja monologeja Pohjantähdestä ja tulivat kädestä pitäen kiittämään esityksestä. Tällaiset elämykset avaavat monelle ovia taiteen maailmaan.

On tietysti tärkeää, että suunnittelussa huomioidaan kaikenikäiset kuntalaiset. Iäkkäämmälle väestölle kirjailijan tuotanto on tietysti sangen tuttua. Seminaarit ja erilaiset kirjallisuustapahtumat sopivat tietysti myös juhlavuoteen. Väinö Linnan aukio tarjoaa kauniit puitteet tapahtumille, ja museoilla on mahdollisuus huomioida myös kirjailijan juhlavuotta. Joillekin digimaailma on omin väylä päästä Väinö Linnan jalanjäljille.

Tampereella on monia järjestöjä, yhdistyksiä, toimijoita, kulttuurilaitoksia ja tahoja, jotka kaupungin tulisi ottaa mukaan juhlavuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin sisällä juhlavuoden onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimialojen kesken. Väinö Linnan seuran vankkaa asiantuntemusta kannattaa myös hyödyntää.

Esitän akateemikko, kirjailija Väinö Linnan juhlavuoden toteuttamiseksi yhteistyön käynnistämistä laajasti eri toimijoiden kanssa, nuorten nostamista keskiöön sekä riittävän määrärahan varaamista ensi vuoden talousarvioon.

Tampereella 11.3.2019

Riitta Ollila

kaupunginvaltuutettu, SDP

Härmälänranta on kasvanut viimeiset vuodet vauhdilla ja tulee myös kasvamaan tulevaisuudessa. Lisäksi Härmälän leirintäalueelle tullaan tulevaisuudessa mahdollisesti kaavoittamaan yhtä tiiviisti. Nämä hankkeet tarkoittavat myös lisäpainetta joukkoliikenteelle Nuolialantien varressa.

Tällä hetkellä Valmetinkadun pysäkki (2524, A) on pahasti ruuhkautunut. Vuodessa pysäkin asiakasmäärä on kasvanut 25 prosentilla Tampereen seudun joukkoliikenteessä. Pysäkki on yksi ruuhkaisemmista pysäkeistä koko kaupungissa ja ongelma on ollut tiedossa pidemmän aikaan Tampereen seudun joukkoliikenteellä.

Pysäkillä on parhaimmillaan odottamassa yhden linja-auton verran asiakkaita, joista kaikki eivät kuitenkaan mahdu kyytiin, koska Pirkkalasta tullessa linja-autot ovat jo lähes täynnä. Vuonna 2021 voimaan tuleva linjastouudistus ei huomio alueen kipukohtia, vaan jättää ongelman ratkaisematta. Tätä ongelmaa ei voi jättää ratkaisematta ja odottaa ratikan ratkaisevan ongelman kymmenen vuoden päästä.

Uutta linjaa on kaavailtu joukkoliikenteen toimesta alueelle jo aikaisemmin, mutta tilaa ei ole löydetty kääntöpaikalle. Tällaisia alueita kuitenkin löytyy Härmälänrannasta ja läheisyydestä Pirkkalan puolelta. Kääntöpaikka linja-autolle Härmälänojan viereen Pirkkalan puolelle voisi olla ratkaisu.

Uusi linja palvelisi Tamperelaisia joukkoliikenteen käyttäjiä Härmälänrannan alueella ja toisi alueelta lisää asiakkaita sen pariin. Toimiva joukkoliikenne Härmälänrannasta Tampereen keskustaan vähentäisi myös Härmälänrannan autoliikennettä ja asukkaiden tarvetta pitää omaa autoa. Täyteen ahdetut linja-autot eivät ole houkuttimia käyttämään joukkoliikennettä.

Esitän: Tampereen joukkoliikenne selvittää nopealla aikataululla uuden linjan perustamista Härmälänrannassa Tampereen keskustaan. Kääntöpaikan tekemistä alueelle yhdessä Tampereen kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Minna Minkkisen valtuustokyselyyn:

1. Kuinka kauan keskimäärin ensimmäisestä yhteydenotosta perheellä on tarvitsemansa palvelut?

Perheen yhteydenotosta alkaa palvelutarpeen kartoitus, joka pyritään tekemään 1-3 kuukauden kuluessa. Palvelut voivat koostua eri lakien mukaisista palveluista perheen tukemiseksi eri ikävaiheissa. Kehitysvammalain mukaiset palvelut tehdään yksilöllisesti ja samalla ohjataan ja neuvotaan perhettä muissa sosiaalihuoltolain tai muun lainsäädännön mukaisten palveluiden käyttämiseen, jotka ovat ensisijaisia ja kaikille perheille tarkoitettuja arjessa jaksamisen tueksi.

2. Miksi Tampereen kaupunki edellyttää kehitysvammadiagnoosia erityishuolto-ohjelman saamiseksi?

Tampereen kaupunki ei edellytä kehitysvammadiagnoosia erityishuolto-ohjelman saamiseksi. Erityishuolto-ohjelman laadinta perustuu yksilölliseen päätöksentekoon kehitysvammalain mukaisesti.

3. Miksi autismi- ja asberger-diagnoosilla ei laadita erityishuolto-ohjelmaa?

Onko Tampereen kaupunki huomannut, että joutuvat korjaamaan EHO:t päätöksiä AVI:n valitusten vuoksi?
Yhteydenotosta vammaispalveluihin alkaa palvelutarpeen arviointi ja laaditaan palvelusuunnitelma, joiden perusteella tehdään yksilölliset päätökset asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti kehitysvammalain perusteella. Tampereen vammaispalveluissa ei ole tiedossa tilanteita, joissa päätös hakemukseen olisi jäänyt tekemättä. Vuoden 2018 aikana tehtiin 68 vireillepanoa erityishuolto-ohjelman laatimiseksi. Kaksi näistä raukesi ja kahteen on tehty kielteinen päätös ja loppuihin myönteinen päätös.

Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastossa on yksi oikaisuvaatimus käsittelyssä tällä hetkellä koskien hylkäävää erityishuolto-ohjelmaa. Aikaisemmilta vuosilta noin viiden vuoden ajalta on Aluehallintoviraston päätöksen perusteella jouduttu korjaamaan erityishuolto-ohjelman sisältöä muutamassa tapauksessa myönteisestä päätöksestä tehtyyn oikaisuun.

4. Mitä Tampereen kaupunki aikoo tehdä asian ratkaisemiseksi?

Tampereen kaupungin vammaispalveluiden lasten ja nuorten tiimi tekee palvelutarpeen kartoitukset ja palvelusuunnitelman, kun yhteydenotto vammaispalveluihin tulee. Päätöksen teko perustuu yksilöllisiin tarpeisiin kehitysvammalain mukaisesti.

1. Miten ja kuinka säännöllisesti Tampereen kaupunki valvoo hoitokotien toimintaa, hoitohenkilökunnan riittävyyttä ja hoidon tasoa ja laatua?

Edellisen vuoden toiminta ja tehdyt havainnot ja epäkohdat ohjaavat seuraavan vuoden valvontatoimintaa. Valvontatoiminnasta laaditaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportti ja raportti julkaistaan kaupungin internet-sivustolla. Valvontaraportti sisältää yhteenvedon kuluneen vuoden aikana tehdyistä ohjaus-, valvonta- ja tarkastuskäynneistä ja käynneillä esiinnousseista laatupoikkeamista. Raportti sisältää myös koosteen palautteista, niiden selvittämisestä sekä yleisistä havainnoista. Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi vuoden 2018 valvontakertomuksen ja hyväksyi vuoden 2019 valvontasuunnitelman 14.2.2019.

Kaupunki lisää tälle vuodelle valvontaresurssia valtakunnallisesti viime aikoina esiin nousseiden ongelmien vuoksi. Käytännössä se tarkoittaa yhden henkilön lisätyöpanosta kolmelle kuukaudelle keväälle. Tällä vastataan aluehallintoviraston ja lautakunnan edellyttämiin vaatimuksiin kaikkien yksiköiden tarkastuksista.

Valvontaa tehdään monin eri tavoin. Tärkeintä on kuitenkin sopimusohjaus ja -seuranta, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntuottajan toiminta on sopimuksen mukaista. Alla on kuvattu muita valvonnan eri muotoja.

Valvontasuunnitelmaan perustuvat valvontakäynnit

Valvontakäyntiyksiköt valitaan eri kriteerein, pääsääntöisesti riskiarvioinnin perusteella. Kohteet ja valvonnan tavoitteet suunnitellaan jo etukäteen – vuosisuunnitelmaa tehtäessä.

Painopiste on ennakoivassa ja vuorovaikutteisessa valvonnassa ja tavoitteena on lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Käynneillä pyritään ennakoimaan riskejä ja yhdessä palveluntuottajan kanssa kehittämään toimintaa entistä laadukkaammaksi. Palveluntuottajilta saadun palautteen perusteella myös he kokevat käynnit pääsääntöisesti informatiivisina. Tavoitteena on käynneillä antaa ajankohtaista tietoa mm. suosituksista, ohjeista ja lainsäädännöstä. Käynneillä keskustellaan lisäksi käytännön kokemuksista, hyväksi havaituista käytännöistä ja tuodaan esille myös esimerkkejä arjesta.

Ennalta ilmoittamaton valvonta

Ennalta ilmoittamaton valvonta on jälkikäteisvalvontaa ja se tehdään perustellusta syystä. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehdään palvelun laadun varmistamiseksi ja jos on syytä epäillä laiminlyöntejä palvelussa. Valvontakäynnistä ei ilmoiteta etukäteen palveluntuottajalle, koska valvontakäynnillä halutaan saada mahdollisimman luotettava kuva tosiasiallisesta tilanteesta. Lautakunta edellytti helmikuun kokouksessaan, että ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä lisätään niissä palvelutaloissa, joissa on ollut ongelmia Tampereella ja Orivedellä.

Ennakoiva valvonta

Ennakoiva valvonta on luottamukseen perustuvaa. Omavalvonta ja sen tukeminen ovat ensisijaisia valvontamuotoja. Ennakollista valvontaa on neuvonta, ohjaaminen sekä tiedottaminen, jotka auttavat palveluiden tuottajia suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintansa vaatimusten mukaisiksi. Vuorovaikutteinen valvonta ja kuntalaisten ja päättäjien monimuotoinen ohjaus on osa ennakoivaa valvontaa.

Lupa- ja ilmoitusmenettely

Yksityisen terveydenhuollon palveluja tarjoavan tuottajan ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista palvelua tarjoavan tuottajan on haettava toimilupa ennen toiminnan aloittamisesta. Tampereen kaupunki antaa lausunnon toimintaedellytyksistä ja valvonta- ja ohjaustiimi sekä palvelulinjojen asiantuntijat tekevät toiminnan ja tilojen tarkastuksia.

Yksityisen palveluntuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sijaintikunnalle. Myös vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava. Kunta toimittaa ilmoitusta koskevat tiedot aluehallintovirastolle sen jälkeen, kun asiakirjat on tarkistettu ja lausunto siitä, että toiminta on lain edellyttämän mukaista, on laadittu.

Omavalvonta

Omavalvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuollon toimintayksiköiden omatoimista laadun tarkkailua, kartoitusta ja asiakasturvallisuuden varmistamista sekä näiden toimintojen kirjallista riskien kuvausta.

Omavalvonta on työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua päivittäisessä asiakastyössä. Omavalvonnan peruslähtökohtana on kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan kannalta palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa prosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.

Kaikki sosiaalihuollon yksiköt ovat velvollisia laatimaan omavalvontasuunnitelman. Sosiaalihuoltoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy vahva velvoite omavalvonnan toteuttamiseen: omavalvonnasta säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012) ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011).

2. Onko tarkastuksissa havaittu epäkohtia ja jos on, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty?

Mikäli epäkohtia on eikä toiminta toteudu sopimuksen mukaisesti, sanktiona on mahdollisuus käyttää eurosakkoja, hinnanalennusta ja sitä, ettei yksikköön ohjata asiakkaita. Tuottajalle annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa, mutta mikäli asioita ei laiteta kuntoon määräajassa, niin on mahdollista purkaa sopimus.

Mikäli on havaittu epäkohtia, on annettu ohjeita korjaavista toimenpiteistä. Tarvittaessa on tehty uusintatarkastuskäynti/-käyntejä, tai asetettu yksikkö tehostettuun valvontaan. Pahempien epäkohtien kohdalla asia on käsitelty myös sopimusseurantaneuvottelussa. Ääritapauksissa on keskeytetty asiakkaitten sijoittaminen ko. yksikköön.

3. Onko Tampereen alueen Esperi Caren tai muihin hoitokoteihin tehty tarkastuksia ja millaisia havaintoja tarkastuksissa on tehty?

On tehty.

Valvonta- ja ohjaustoiminnasta raportoidaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Edellinen raportti vuoden 2017 valvontatoiminnasta on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.3.2018. Vuoden 2018 osalta valvontakertomus on käsitelty 14.2.2019.

Valvonnassa on noussut esiin mm. lääkehoitoon liittyvät asiat, toiminnan johtaminen, palveluntuottajan omavalvonta, asiakaslähtöisyys sekä itsemääräämisoikeus sekä henkilöstömitoitus suhteessa asiakkaan palveluntarpeeseen.

4. Miten Tampereen kaupunki on noudattanut tilaajan velvoitteitaan?

Palvelukuvaus ja ehdottomat laatuvaatimukset on esitetty tarjouspyynnössä selkeästi ja yksiselitteisesti.  Valittu tai valitut toimijat ovat tarjouksessaan esittäneet luotettavasti täyttävänsä laatuvaatimukset.  Valitulla toimijalla täytyy olla Aluehallintoviraston tai Valviran myöntämä lupa.

Toimintaa valvoo kaupungin valvonta- ja ohjausyksikkö sekä ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti että reaktiivisesti.  Sopimusten täyttymistä valvotaan myös sopimusseurantaneuvotteluissa.  Sopimuksia on kehitetty siten, että sopimusrikkomukset ja vakavat laatupoikkeamat laukaisevat sanktioita.

5. Voiko Tampereen kaupunki lisätä omaa palvelutuotantoaan erityisesti vanhustenhoidon osalta?

Vanhusten ympärivuorokautista palvelua lisätään noin 50 – 100 paikkaa vuodessa kattamaan kasvavaa palvelutarvetta.  Hyväksytyssä hankintasuunnitelmassa on määritelty kasvun jakautuvan tasan oman ja ostetun palvelutuotannon kesken. Tällä hetkellä omassa tuotannossa on 816 paikkaa (vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen yhteensä) ja ostettuina 1183 paikkaa (tehostettu palveluasuminen).

Koukkuniemen alueella on suunniteltu Männistön tehostetun palveluasumisen yksikköä omaan tuotantoon, mutta tämän edistämiseen ei saatu poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kaupunki on valittanut tästä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Tämä liittyy sote-valmistelun myötä tulleeseen rajoituslakiin, jonka mukaan rajoituslain aikana kaikkiin yli 5 miljoonan investointeihin tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön lupa.

6. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, että samanlaista hoidon laiminlyöntiä kuin Kristiinankaupungissa tapahtui, ei tapahdu Tampereen alueen hoitokodeissa?

Tampereen kaupungin omissa ympärivuorokautisen yksiköissä seurataan toteutunutta henkilöstömitoitusta säännöllisesti kolmen viikon jaksoissa, mikä on myös työvuorosuunnittelun aikajänne.  Seurantaa on tehty vuodesta 2012 lähtien.  Esimiehillä on käytössään työkalu, jonka avulla he pystyvät jatkuvasti suunnittelemaan ja seuramaan mitoitusta. Minimimitoituksen alittamista ei sallita. Keskeistä on se, että toiminnasta vastaava esimies tekee työvuorosuunnittelun eikä työvuorolistaa tarvitse hyväksyttää ylemmillä päälliköillä. Eli esimies, joka tuntee asiakkaat, päättää työvoimatarpeen.

Mitoitusvaatimuksen täyttyminen edellyttää myös erilaisia sijaisjärjestelyjä. Esimies rekrytoi sekä pitkä- että lyhytaikaisia sijaisia, tarvittaessa priorisoi yhdessä henkilöstön kanssa töitä. Lisäksi yhteistyö osastojen ja ryhmäkotien välillä (mm. poolitoiminta) turvaa avun myös äkillisissä poikkeustilanteissa.

Ikäihmisten palvelulinjalla on johdonmukaisesti kehitetty erilaisia toimintatapoja keskusteluyhteyden pitämiseksi henkilöstön ja esimiesten sekä johdon välillä. Jatkuvan keskusteluyhteyden avulla pyritään havaitsemaan mahdolliset epäkohdat ja puutteet ajoissa sekä kuuntelemaan aidosti henkilökunnan näkemyksiä ja parannusehdotuksia. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatapaa tuetaan. Avoimella ilmapiirillä ja luottamukseen perustuvalla toimintatavalla tuetaan sitä, että henkilöstö ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, jota myös lainsäädäntö edellyttää.

Omaisten tai läheisten tekemiin muistutuksiin vastataan siten, että tapahtumista opitaan tulevaisuuden varalle. Omaisyhteistyötä tehdään jatkuvasti arjessa, toisinaan myös päälliköt osallistuvat ryhmäkotien tai osastojen omaisten tilaisuuksiin lähiesimiehen lisäksi.

Ostopalvelujen toimintaa voidaan varmistaa sopimusohjauksen ja valvonnan kautta.  Varsinaiseen johtamisjärjestelmään ei voida vaikuttaa, joskin kaupungilla on tilaajana mahdollisuus pyytää johtamisjärjestelmä nähtäväkseen.

7. Miten Tampereen kaupunki aikoo reagoida uutiseen, että Esperi Caren enemmistö yhtiön omistuksesta näyttää olevan veroparatiisi Jerseyssä sijaitsevassa rahastossa?

Tampereen kaupunki edellyttää kilpailutuksissa tarjoajilta myös yhteiskuntavastuuta. Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikössä tarjouspyynnössä yhtenä laadunarviointikriteerinä on tarjoavan yrityksen tai yhdistyksen arvojen toteutuminen päivittäisessä työssä.

Koukkuniemen alueelle kilpailutettujen tehostetun palveluasumisen yksiköiden tarjoajien edellytettiin täyttävän yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit, jotka tarjoaja saattoi osoittaa joko Suomalaisen työn liiton myöntämän yhteiskunnallisen yrityksen -merkin käyttöoikeudella tai vastaavalla tai antamalla muuten luotettavan selvityksen vaatimusten täyttämisestä.

Perusterveydenhuolto on ollut pitkään aliresursoitua. Terveyskeskusten jono-ongelmasta on puhuttu vuosikymmeniä. Lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ei ole vastattu riittävällä tavalla. Kuten kysyjä kertoo, erikoissairaanhoidon menoista olisi mahdollista säästää toimivalla perusterveydenhuollolla. Pienelläkin panostuksella olisi suuri vaikutus, koska perusterveydenhuollon menot kokonaisuudesta ovat vain pieni osa, esimerkiksi terveysasematoiminta muodostaa 3,5% Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Jos yksikin erikoissairaanhoidon lähete jää tekemättä, kun riittävä aika järkevään päätökseen mahdollistetaan, on ko. lääkäri päiväpalkkansa ansainnut.

Ongelmia on myös muissa suurissa kaupungeissa. Esitetyt lääkärimäärät ovat erittäin vaikeasti vertailtavissa, koska toiminta on eri tavalla organisoitua eri kaupungeissa. Tampereen luvuissa on esitettynä terveysasemien lääkärimäärät. Muualla luvut voivat sisältää esim. kotihoidon lääkäriresurssia, neuvolatyötä jne.

Terveyskeskuslääkäreiden rekrytoinnin haasteet eivät ole tamperelainen ilmiö. Tällä hetkellä virkojakin hakevat lääkärit ovat hiljattain valmistuneita, vaikka tavoitteena olisi tietysti rekrytoida kokeneita ja pysyviä lääkäreitä. Nuoret lääkärit vasta etsivät paikkaansa ja suurella todennäköisyydellä eivät jää pysyvästi terveyskeskukseen.

Tampereen kaupunki noudattaa YT-lakia. Tesoman allianssin valmistelun aikainen YT-menettely, jonka aikana rekrytointiluvat annettiin ainoastaan määräaikaisina, vaikutti rekrytointihaasteina, koska kaupungissa ei ollut tarjolla toistaiseksi voimassa olevia virkasuhteita perusterveydenhuoltoon.

Pyrkimys on vahvistaa terveysasemien toimintaa panostamalla lähijohtamiseen. Kevään 2019 aikana asemien lääkäriesimiesten (vastaavat lääkärit) työaikaa johtamiseen lisätään. Tämä tuo paremmat mahdollisuudet vaikuttaa positiivisella tavalla myös Tampereen terveysasemien houkuttelevuuteen työpaikkana. Hyvällä johtamisella tiedetään olevan suora vaikutus maineeseen ja sitä kautta rekrytointiin.

Koulutustutkimuksen pysäyttävä tulos on huomioitu. Syyt huonoon menestykseen etsitään tarkemmin ja korjataan mahdollisuuksien mukaan. Ongelmia on ollut lähinnä riittävän ohjauksen järjestämisessä. Ohjattava lääkäri tarvitsee aina ohjaavan lääkärin (koulutettu ohjaaja) ja joskus tulee aikoja, joissa ohjattavien määrä on huomattavan suuri yhdellä kertaa ja henkilökohtaisen, yliopiston vaatimukset täyttävän ohjauksen toteuttaminen on haasteellista. Tähän vaihteluun reagoiminen on todella vaikeaa. Ratkaisu voisi olla omat virat näille ohjattaville. Nuorille lääkäreille ei ole nykyään erikseen ns. ”koulutusvirkaa”, vaan myös juuri valmistunut lääkäri täyttää yhden terveyskeskuslääkärin vakanssin siinä kuin erikoislääkärikin. Tästä syystä olisikin syytä miettiä nuorille koulutusvaiheessa oleville lääkäreille omia ylimääräisiä virkapohjia, joissa em. koulutusvaatimukset ym. asiat otettaisiin huomioon paremmin ja myös työmäärää olisi helpompi keventää.

On sinänsä hyvä, että saamme nuoria lääkäreitä rekrytoitua. On kuitenkin huomioitava, että nuoren lääkärin työajasta iso osa menee työn oppimiseen ja kouluttautumiseen. Nuoret lääkärit tarvitsevat kokeneemman lääkärin ohjausta. Monet nuorista ja erikoistuvista lääkäreistä ovat palveluksessamme vain pakollisen 9 kuukautta. On itsestään selvää, että työpanos ei ole samalla tasolla kokeneen lääkärin kanssa. Myös pienempi työpanos tulisi huomioitua terveyskeskuksen lääkäriresurssia laskettaessa.

Palkka vaikuttaa työpaikan houkuttelevuuteen myös jossakin määrin. Alustavan selvityksen mukaan Tampereen terveyskeskuslääkärin palkka ei poikkea esim. ympäristökuntien palkoista. Voisi olla kuitenkin merkittävä rekrytointivaltti, jos koulutuksesta (esim. erikoislääkärit) ja sitoutumisesta (esim. kun ollut Tampereen palveluksessa kaksi vuotta) palkittaisiin paremmalla palkalla.

Terveyskeskuksen jonoja ja palvelua ei korjata yksin lääkärityövoimalla, vaan tarvitaan lisäksi jatkuvaa toiminnan kehittämistä, digitalisaation hyödyntämistä ja muun henkilökunnan työpanosta. Pysyvät ja osaavat hoitajat ovat erityisen tärkeä osa toimivaa terveyskeskustyötä. Lääkärit ja hoitajat tekevät jatkuvaa moniammatillista yhteistyötä ja tästä syystä myös hoitajien riittävästä määrästä ja työoloista huolehtiminen on keskeisessä roolissa niin lääkärirekrytoinnin onnistumisessa, hyvän kouluttautumisympäristön luomisessa kuin hyvän palvelun tuottamisessa.

Kun tarkastellaan oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorien ja -psykologien työtä, niin tulisi huomioida koulujen oppilasmäärän lisäksi myös maahanmuuttajaoppilaiden, erityisoppilaiden ja erityiskoulujen ja toisella asteella erityisopiskelijoiden määrä. Työhön vaikuttaa lisäksi alue, missä koulukuraattorit ja -psykologit työskentelevät, perheiden sosioekonominen tilanne ja muut saatavilla olevat lasten ja nuorten palvelut.

Perusopetuslain, lastensuojelulain ja opetussuunnitelman perusteiden painopiste on ehkäisevässä työssä, mutta koulun sosiaalityö eli kuraattoripalvelut painottuvat nykyisillä resursseilla usein yksilötyöhön. Koulun sosiaalityössä pitäisi olla enemmän aikaa ja mahdollisuuksia ehkäisevään yhteisötason työskentelyyn, kuten kouluyhteisön kehittämiseen ja oppilasryhmien ja luokkien kanssa työskentelyyn.