Category Archives: Aloitteet

Valtuustoaloite Suomensaaren saunan laiturin ja kulkuväylän kunnostamiseksi

Suomensaaren sauna sijaitsee Lentävänniemessä Tampereelle. Saunan laituri ja kulkuväylä laiturille alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella. Laituri on reilun 30 vuotta vanha ja se ei palvele enää lukuisaa käyttäjäkuntaansa. Laituri ei ole tukeva ja se on ajoittain jopa vaarallisen liukas nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Kulkuväylä saunasta laiturille on myös epäkäytännöllinen ja vaatisi kunnon kaiteen.

Talviuinnin suosio jatkaa kasvamistaan ja Lentävänniemi on kasvavaa aluetta. Laituri tulee kunnostaa ja saattaa turvalliseksi käyttää.

Esitän, että Tampereen kaupunki uusii Suomenssaren saunan laiturin, talviuintiin soveltuvalla ratkaisulla ja kunnostaa samalla kulkuväylän laiturille.

 

19.10.2020

Ilkka Porttikivi

Kaupunginvaltuutettu (SDP)

 

Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite

Tampereen kaupungin osallistuminen #ollaanihmisiksi -kampanjaan

Vuoden 2018 Kunta10 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet Vantaan kaupungin työntekijöistä on työtehtävissään kokenut uhkailua tai väkivaltaa asiakkaan taholta. Tietyillä kaupungin ammattialoilla työntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet korostuvat. Vantaan kaupunki on reagoinut tuloksiin ja työnantajana halunnut näkyvästi osoittaa, että kaupungissa on nollatoleranssi kaikenlaista uhkaavaa ja väkivaltaista käyttäytymistä kohtaan. Vantaa onkin juuri aloittanut #ollaanihmisiksi -kampanjan, jolla kaupunki osoittaa puuttuvansa asiakaspalvelutyötä tekevien kokemaan epäasialliseen kohteluun.

Vastaavasti vuoden 2018 Kunta10 -kyselyyn Tampereen kaupungin osalta vastanneista työntekijöistä 43,8 % oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Lisäksi myös Tampereella näkyy valtakunnallinen huolestuttava trendi: pysäköinninvalvojat (100 %), ensihoidossa työskentelevät (91,8 %), kotihoidon- ja asumispalveluiden työntekijät (68,6 %) sekä varhaiskasvatuksen työntekijät (65,4 %) kokevat työssään hälyttävän paljon väkivalta- tai uhkatilanteita.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan suurin työnantaja ja työllistää lähes 15 000 henkilöä. Työnantajan on pidettävä huoli työntekijöistään ja osaltaan tehtävä kaikkensa työrauhan ja -turvallisuuden takaamiseksi.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki osallistuu Vantaan tavoin #ollaanihmisiksi -kampanjaan tai tekee jollain muulla tavoin näkyväksi, ettei kaupunki työnantajana hyväksy työntekijöihinsä kohdistuvaa häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä, väkivaltaa tai sillä pelottelua.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

 

Pekka Salmi esittää valtuustoaloitteessaan uuden kevyenliikenteen sillan rakentamista Tammerkosken yli

Uuden kevyenliikenteen sillan rakentaminen Tammerkosken yli

Osana raitiotien työmaiden liikennejärjestelyjä avattiin kesäkuussa 2018 Tammerkosken Hämeensillan eteläpuolelle ylittävä tilapäinen kävelysilta. Hämeensillan uusimiseen liittyvä, 110 metriä pitkä silta rakennettiin Värjärinkujan kohdalta Tammerkosken yli Verkarannan taidetalon kulmalle.

Tilapäinen kävelysilta on osoittautunut tarpeellisuutensa paitsi raitiotien rakennustyömaiden haittavaikutusten lieventämisessä myös Tammerkosken yli johtavien kulkuyhteyksien parantamisessa. Tammerkosken ylittäviä kulkuyhteyksiä on niukasti. Lisäksi Hämeensillan ja Satakunnansillan jalkakäytävät ovat suhteellisen kapeat käyttäjien määrään nähden. Kevyen liikenteen määriä olisi hyvä tasata useimmille kulkureiteille, jolloin vältytään pullonkauloilta.

Tammerkosken ylittävien kulkuyhteyksien parantamiseksi olisi järkevää rakentaa nykyisen tilapäisen sillan tilalle uusi kävelysilta. Se mahdollistaisi uusien kävelyreittien vakiintumisen ja Tammerkosken kulttuurimaiseman paremman saavutettavuuden. Tavoitteena tulisi olla, että kuntalaiset voisivat käyttää Tammerkosken rantoja nykyistä monipuolisemmin virkistäytymiseen ja liikkumiseen. Myös kivijalkakaupat hyötyvät, kun kaupungin sisälle syntyy uusia kulkuyhteyksiä ja ihmisvirrat jakaantuvat laajemmalle alueelle.

Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja lisätä ihmisten liikkumista kävellen sekä polkupyörällä. Tavoitteiden saavuttaminen tulee väistämättä johtamaan keskustan kevyenliikenteen väylien käytön lisääntymiseen. Uusien reittien avaaminen onkin välttämätöntä, jotta kevyenliikenteen reittiverkosto säilyy mielekkäänä ja sujuvana.

Sijainti kansallismaisemassa on herkkä. Tammerkosken yli ei voida rakentaa mitä tahansa pysyvää siltaa. Sillan arkkitehtuurin pitäisi sopia saumattomasti koskimaisemaan. Sen vuoksi kannattaisi miettiä suunnittelukilpailun järjestämistä uuden sillan rakentamiseksi.

Kaupungin tavoitteena on ollut kävely-yhteyksien avaaminen järveltä järvelle. Tavoite on toteutunut itärannan, muttei länsirannan osalta. Kaupungin tulisikin selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa, olisiko samassa yhteydessä mahdollista suunnitella kulkuyhteys Takon tehdaskiinteistön reunaan Tammerkosken äärelle. Kulkuyhteys mahdollistaisi katkeamattoman kulkuyhteyden Kehräsaarelta Finlaysonin alueelle.

Esitys: Kaupunki käynnistää suunnittelun pysyvän sillan rakentamiseksi nykyisen väliaikaisen sillan paikalle Hämeensillan eteläpuolelle. Lisäksi esitän, että kaupunki selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa mahdollisuuksia rakentaa kulkuyhteys Värjärinkadun ja Kehräsaaren alueen välille.

Tampereella 7.9.2020

 

Pekka Salmi, kaupunginvaltuutettu

Joni Lehtimäki, varavaltuutettu

 

Aila Dündar-Järvinen esittää valtuustoaloitteessaan ilmaisia kasvomaskeja joukkoliikenteen käyttäjille Tampereella

Valtuustoaloite: Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille Tampereella

THL antoi torstaina 13.8.2020 kansalaisille suosituksen kasvomaskien käytöstä joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei voi välttää. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Suositus koskee myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä.

Uuden viranomaisohjeen vuoksi myös Nysse päivitti turvallisuusohjeistustaan eli Tampereen seudun joukkoliikenteessä suositellaan nyt käytettäväksi kasvomaskia.

Hengityssuojainten kuluttajahinnat ovat viime aikoina laskeneet merkittävästi tuotannon lisääntyessä. Maskien kuluttajahinta on ollut viime viikkoina alimmillaan n. 0,3 €/kpl. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) kannustaa asiakkaitaan koronan torjuntaan ja jakaa heille maksuttomia kasvomaskeja, jakelu aloitettiin elokuun lopulla. Jakelun tavoitteena on saada myös sellaiset joukkoliikenteen asiakkaat kokeilemaan kasvomaskia, jotka eivät sitä vielä käytä. HSL haluaa kannustaa mahdollisimman suurta joukkoa toimimaan vastuullisesti ja käyttämään maskia. Lisäksi liikennevälineisiin tulee maskisuosituksesta muistuttavia tarroja muistuttamaan vastuullisesta matkustamisesta.

Vaikka kasvomaski- suositus annettiin kolme viikkoa sitten, vain noin 20-30 % joukkoliikenteen käyttäjistä käyttää kasvomaskia. Myös Tampereella on havaittavissa sama ilmiö. Monet kokevat maskien käytön tai hankkimisen hankalana. Sitä ei välttämättä ole mukana silloin, kun sitä tarvitsisi tai ei voida/haluta hankkia kasvomaskeja.

Pirkanmaalla ja Tampereella koronatilanne on vielä hallinnassa, mutta kohta tilanne voi olla jo toinen. Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille voivat ratkaisevasti ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja vaikuttaa koko Pirkanmaan tautitilanteeseen ehkäisevästi. Ilmaisen kasvomaskin jakaminen joukkoliikenteessä kulkeville suojelee sekä itseä että toisia matkustajia tartunnalta, totuttaa käyttämään kasvomaskia ja kynnys sen käyttämiseen ja hankkimiseen vähenee.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy jakamaan mahdollisimman pian maksuttomia kasvomaskeja joukkoliikenteen käyttäjille HSL:n tavoin.

Tampereella 7.9.2020

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamista

Valtuustoaloite päihde-ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Tampereen kaupungissa on toiminut vuosien ajan menestyksekkäästi mm. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Maahanmuuttajaneuvosto. Sen sijaan päihde- ja mielenterveysneuvostoa ei ole perustettu, vaikka päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaupungissamme.

Jätin syyskuussa 2011 valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereen kaupunkiin. Nyt 9 vuotta myöhemmin, teen uuden valtuustoaloitteen neuvoston perustamiseksi. Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun sekä päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyvät. Integraatiossa osa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluita siirtyy Taysin psykiatrian toimialueen vastuulle vuoden 2021 alusta lähtien. Integraatio koskee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Nuoriso- ja lastenpsykiatria eivät ole mukana yhdistymisessä, myös jalkautuva päihdetyö jää edelleen Tampereen kaupungille. Kaupungin toiminnoiksi jäävät lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveystiimit, nuorisopsykiatrian poliklinikka, selviämis- ja katkaisuhoitoasema, asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö Tastu, päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsu sekä kotiin suunnattu tuki mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Konsti. Hatanpään sairaalan psykogeriatrian osastot jäävät edelleen kaupungin toiminnoiksi.

Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdeneuvosto tulisi olla Tampereen kaupungin alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Neuvostoon tulisi kuulua myös päihde – ja mielenterveyskuntoutujien sekä heidän omaistensa edustus. Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtäviin kuuluu mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimisi yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.

Yhteistyön tavoitteina ja neuvoston tehtävinä voisivat olla esim.

  • mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen
  • edunvalvonta: kannanotot ja tiedotteet
  • kunnallisten päättäjien informoiminen
  • kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa
  • neuvosto voi valmistella myös kunnan strategian päivitystä
  • edistää Tampereen päihde-ja mielenterveystyötä tekevien ja/tai asiakkaita kohtaavien viranhaltijoiden, järjestöjen sekä kunnan päätöksentekoon osallistuvien yhteistoimintaa
  • selvittää ja kehittää kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde-ja mielenterveyspalveluiden alueella, seurata niiden alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää palveluita kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti.
  • seurata kunnan päihde-ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden toteutusta
  • edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökulmien huomiointia kunnan päätöksenteossa
  • tehdä strategisia suunnitelmia, esityksiä ja aloitteita sekä antaa myös lausuntoja, kehittämisehdotuksia ja kannanottoja kunnan eri toimijoille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
  • neuvoston tehtävänä on myös päivittää kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, sekä seurata sen toteutumista. Suunnitelma sisältää kunnan päihde-ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman joka seuraa kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä.
  • seurata Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, laatua ja resursseja
  • seurata ja omalta osaltaan kehittää tulevaisuuden maakunnallista sote-yhteistyötä.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa päihde- ja mielenterveysneuvoston, jonka kokoonpano, tavoitteet ja tehtävät määritellään esim. edellä mainittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin perustuen.

Tampereella 7.9.2020

 

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

 

Valtuutettu Ilkka Porttikiven aloite Nekalan perhepuistohankkeesta luopumiseksi

Iidesjärvi on yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintukohteista ja siellä esiintyy laajasti myös uhanalaisia lintuja, hyönteisiä, lepakoita, perhosia ja esimerkiksi merkittävä viitasammakkoesiintymä. Iidesjärvi on ainutlaatuinen ja melko luonnonmukainen alue kaupungin keskustan välittömässä tuntumassa.

Nekalaan Iidesjärven rannalle on ollut suunnitteilla perhepuisto jo kohta kymmenen vuoden ajan. Koko alueen asemakaava on ollut jumissa jo pitkään ja se estää myös esimerkiksi Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Nekalan perhepuiston toteuttaminen ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa, eikä se paikkana ole ihanteellinen sellaiseen toimintaan. Perhepuistolle löytyisi parempi ja ihmisiä palvelevampi paikka lähempää keskustaa esimerkiksi Eteläpuistosta.

Iidesjärven ympäristöä ja luontoa tulisi kehittää suojelun, ennallistamisen ja eliöstön lähtökohdista. Alue toimii jo nyt sellaisenaan hyvänä paikkana myös ihmisten virkistysalueena ja rikkaana luontokohteena. Se ei kaipaa lisäkseen mitään erillisiä aktiviteettejä, jotka haittaisivat rikkaan ja herkän luontokohteen rauhaa tarpeettomasti. Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on saatava tehtyä mahdollisimman pian.

Esitän, että kaupunki luopuu Nekalan perhepuistohankkeesta ja kaavoittaa alueen luonnonsuojelun näkökulmasta, sekä alkaa suunnitella perhepuiston rakentamista sille paremmin soveltuvaan paikkaan.


Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd.)

Kuva: Ilkka Porttikivi

Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi (ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla

Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.

Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.

Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäihmiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.

Tampereella 18.5.2020

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd.)

Anne Liimola esittää, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi

Valtuustoaloite Anne Liimola (SDP) 18.5.2020

Termopylen (Thermopylen) kentän historia näkyväksi Pyynikillä

Valtuustoaloitteessani esitän, että Pyynikillä olevan Termopylen kentän historia tuodaan näkyväksi alueella. Tämä onnistuu esim. “metsittyneen” alueen ennallistamisena osittain/kokonaan. Vähin, mitä aloitteellani esitän toteutettavan on infotaulun pystyttäminen alueelle, esim. alueella olevien kuntoiluvälineiden viereen. Infotaulun merkitys on oleellinen, jotta kentän historia tuodaan esille. Kenttä on osa historiaamme, kulttuuriperintöämme. Aloitteessani edellytän, että kaupungissa tehdään yhteistyötä alueen suunnitelmassa eri toimijoiden kanssa, poikkihallinnollisesti. Historiainfotaulun ja mahdollisen ennallistamissuunnitelman voisi toteuttaa myös osallistaen opiskelijoita.

Aloitteeni tehtävä on tuoda esille kentän historiaa ja se, että historia tuodaan Pyynikillä liikkuvien tietoisuuteen kentän historiaa kuvaavassa infotaulussa ja mahdollisesti kentän rakenteiden esille tuomisena, ennallistamisena, luonnonsuojelualueen arvoa kunnioittaen.

Termopylen kenttä sijaitsee Termopylen solan ja Pyynikin näkötornin välissä. Kansanvalistusseura on järjestänyt kentällä juhlia 1880-luvulta lähtien ja kenttä on toiminut 1906 vuodesta alkaen aina 1950-luvulle sosialidemokraattien vappujuhlien pitopaikkana. Vuonna 1945 vappujuhlaan osallistui 25000 henkeä. Partiolaiset ovat myös järjestäneet tapahtumia kentällä. Kentän joitakin rakenteita on vielä näkyvissä.

Kaupungin sivulla kerrotaan, että vuonna 1962 kaupunki rakensi Thermopylen kentälle uuden laululavan nimeltä Pyynikin laululava, josta ei ole jäljellä enää juuri mitään.

“Vanhan laululavan entisöintiin ja siellä järjestettäviin tapahtumiin suhtaudutaan myös kielteisesti, koska alueelle ei ole mahdollista järjestää yleisöpysäköintiä”, todetaan Hoito- ja käyttösuunnitelmassa vuosille 2003–2012.

Entisöinti tai osittainen entisöinti ei mielestäni tarkoita yleisöpysäköinnin järjestämistä, vaan olisi Tampereen historian näkyväksi tekemistä.

Anne Liimola