Valtuutettu Anne Liimola esittää, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa

VALTUUSTOALOITE: 17.2.2029

Aluehallintoviranomaisen esityksen mukaiset lasten läsnäolokertoimet käyttöön varhaiskasvatuksessa

Aluehallintoviranomainen on esittänyt (LSSAVI/885/05.12.02/2018) päätöksessään Tampereen kaupungin järjestämästä varhaiskasvatuksesta, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten läsnäoloissa voidaan käyttää laskennallista suhdelukua/kerrointa seuraavasti:

ikä/op/kp suhdeluku/kerroin

alle 3v kp 2

yli 3v alle 5h/pvä 0,6

yli 3v yli 5h/pvä 1

esioppilas 0,6

esioppilas, joka myös vakassa 1

Tampereella on käytössä seuraavat kertoimet:

alle 3v kp 1,75

alle 3v, 15 pvä/kk 1,45

alle 3v, 10 pvä/kk 0,9

alle 3v, op, 20h/vko 0,9

yli 3v kp 1

yli 3v, 15 pvä/kk 0,75

yli 3v, 10 pvä/kk 0,5

yli 3v, op 20h/vko 0,5

Tampereella esim. 10 päivän sopimuksella olevien lasten tulisi jakaa yksi päiväkotipaikka eli heidän tulisi olla eri päivinä päiväkodissa. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole Varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja lapsen edun mukainen.

Varhaiskasvatuslaki:

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.

Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia.

36 § Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen : Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valtuustoaloitteessani esitän, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa.

Anne Liimola (sdp)

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää sääntöjä sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Valtuustoaloite – Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Tampereen kaupungin kaupunkikuvaan on yhdeksi uudeksi liikennemuodoksi ja liikennevälineeksi rantautunut yhteiskäyttöiset, eli vuokrattavat sähköpotkulaudat. Varsinkin kevään, kesän ja syksyn aikana niitä voi nähdä ja käyttää melkein kaikilla kaduilla ja jalkakäytävillä. Uudet liikkumismuodot ovat toki tervetulleita meidänkin kaupungissamme. Sähköpotkulaudat ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Niitä on helppo käyttää ja niillä pääsee sujuvasti paikasta toiseen. Sähköpotkulautojen käytöstä on kuitenkin valitettavasti koitunut myös harmia ympäristölle, sujuvalle liikkumiselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vuoksi sähköpotkulautojen käytön rajoittamista on vaadittu muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta turvallisuus ja viihtyisyys voidaan taata niin sähköpotkulautoja käyttävien osalta kuin muidenkin kaupunkilaisten osalta. Suomessa sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä; siitä huolimatta niitä jätetään jatkuvasti kulkuväylille. Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät. Yritykset pystyvät esimerkiksi näkemään, millä alueilla potkulautoja on jo tarpeeksi ja siirtämään laitteita niin, etteivät ne kaikki kasaudu yhteen pisteeseen keskustassa.

Vapaana olevia sähköpotkulautoja seisoo ja makaa erittäin usein ovien ja liikkeiden edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojateitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille, ikäihmisille, lapsille ja vammaisille sähköpotkulaudat muodostavat onnettomuusvaaran. Lisäksi niillä liikutaan liian suurilla nopeuksilla, jotka lisäävät turvattomuutta ja onnettomuusriski kasvaa. Vastaavaa keskustelua sähköpotkulautojen pysäköinnistä ja niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä muuallakin Suomessa mm. Helsingissä, myös Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Tampereen olisi hyvä selvittää, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty. Tampereella tulisi saada mahdollisimman pian, mutta viimeistään kesäksi 2020, määritellyt pysäköintiruudut sähköpotkulaudoille. Lisäksi tulisi tehdä suunnitelma ja tehostaa tiedotusta, että ei ole sallittua jättää niitä mihin vaan lojumaan käytön lopetettua, koska ne haittaavat muiden kaupungissa liikkuvien turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Monet kaupunkilaiset kokevat turvattomuutta tällä hetkellä sähköpotkulautojen vuoksi, koska niitä ei käytetä asianmukaisesti.

Ehdotan, että Tampereen kaupunki aloittaa heti sähköpotkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä, pysäköinnin valvonnasta ja siitä, miten käyttäjät saadaan pysäköimään sähköpotkulaudat turvallisesti. Lisäksi tulisi selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin ja nopeuksiin. Ehdotan myös, että Tampereen kaupunki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Ilkka Porttikivi esittää metsittämiseen soveltuvien alueiden kartoittamista Tampereella

Valtuustoaloite – Metsittämiseen soveltuvien alueiden kartoittamisesta Tampereella

Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu ja ne sitovat melkein puolet Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä. Puiden istuttaminen on hiilinieluja lisäävä toimenpide, joka monipuolisesta toteutettuna lisää myös luonnon monimuotoisuutta.

Tampereen kaupungin tulisi selvittää alueet, joissa metsittäminen ja puiden lisääminen tulisi kyseeseen. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi käytöstä poistetut tai vajaakäytössä olevat peltoalueet ja kaupungin viheralueet.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja kartoittaa omistamansa alueet, joissa puuston lisäämistä voitaisiin tehdä ja mahdollisesti metsittää laajempiakin alueita.

Metsittämisessä otetaan hiilinielujen lisäämisen lisäksi huomioon puuston monipuolisuus ja sen luonnon monimuotoisuutta lisäävä vaikutus.

Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd)

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Valtuustoaloite – Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Asukaslähtöisessä ja demokraattisessa kaupungissa panostetaan kaikkien ryhmien, myös eri ikäryhmien, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tampereen kaupunki on ollut maassamme edelläkävijä monessa suhteessa, mitä tulee asukasdemokratiaan, kuntalaisvaikuttamiseen, ikäihmisten, erityisryhmien, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta koskettaa myös lasten ja nuorten arkea, joten heidän äänensä tulee kuulua myös päätöksenteossa ja aloitteiden antamisessa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan mm. osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Meillä toimivat ansiokkaasti myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Lasten ja nuorten äänen pitää kuitenkin kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta, ja kaikenikäisten pitää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on myös demokratiakasvatusta – vallasta ja oikeuksista seuraa aina myös vastuu. Mahdollisuus vaikuttaa jo lapsuusiästä lähtien vaikuttaa myönteisesti myös äänestyshalukkuuteen ja -kiinnostukseen.

Helsingissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu (ruuti.munstadi.fi/aloitteet), jonka kautta alle 18-vuotiaat kuntalaiset voivat jättää aloitteita Helsingin kaupungille. Helsingissä aloitteet ohjataan asiasta vastaavalle työntekijälle, eikä nuoren tarvitse ennakkoon tietää, mikä osa kaupungin organisaatiosta asiasta vastaa. Aloitteen sanamuoto tai oikeinkirjoitus eivät ole este aloitteen jättämiselle ja nuorille tarjotaan tarvittaessa apua ja neuvoja aloitteiden tekemisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut antamaan aloitteisiin vastauksen kohtuullisessa ajassa. Saapuneet aloitteet viedään myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa.

Kaikki Tampereella asuvat ovat iästä riippumatta kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun kautta voidaan löytää uudenlaisia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämisen lisäämiseksi. Sähköisen aloitteen voisi tehdä yksin tai yhdessä useamman lapsen ja nuoren kanssa. Hyvä toimintaperiaate olisi, että aloitteen tekijän / tekijöiden tulisi jättää yhteystietonsa, joita ei julkaista, mutta niitä voidaan käyttää esim. lisätietojen kysymiseksi ja aloitteeseen vastaamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuuston tulisi myös käsitellä saapuneet aloitteet vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun. Aloitepalvelun kehittämiseen tulisi ottaa mukaan myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Ari Wigelius esittää maksuttoman koulukuljetuksen järjestämistä yhteishuoltajuudessa oleville lapsille molempien vanhempien osoitteesta

Valtuustoaloite – Koulukuljetukset kahdesta kodista

Uusioperheet ja lasten yhteishuoltajuus ovat nykypäivää myös Tampereella. Avioeron jälkeen vanhemmilla saattaa olla lapsiinsa yhteishuoltajuus, jolloin lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Moni lapsi siten asuu kahdessa kodissa. Suomessa on kuntia, joissa on vastattu tähän haasteeseen ja kustannettu koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton kuljetus molempien vanhempien osoitteesta.

Tampereella ei kuitenkaan ole mahdollista saada peruskoululaisen koulukuljetusta kuin yhdestä kodista, siitä osoitteesta, joka on merkitty väestörekisterijärjestelmään vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei vastaa monien lasten ja vanhempien tarpeeseen, vaan koulukuljetukset joudutaan kustantamaan omakustanteisesti lapsen toisesta kodista.

Tilanne on sujuvan arjen kannalta järjetön eikä nykyinen järjestelmä tunnista nykyaikaisia monimuotoisia perheitä. Taloudellisen tilanteen mukaan uuteen kuljetusmalliin voitaisiin siirtyä porrasteisesti, esim. sopivien kilometrimäärien mukaan.

Esitän: Tampereella selvitetään mahdollisuus järjestää koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta, jos heillä on yhteishuoltajuus.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu

Nurmijärvi pilotoi kahdessa kodissa asuvien kuljetuksessa – kirjoilla olo ei enää ratkaise
Lähde: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/756319-nurmijarvi-pilotoi-kahdessa-kodissa-asuvien-kuljetuksessa-kirjoilla-olo-ei-enaa

Sos.dem. valtuustoryhmän aloite

Valtuustoryhmän aloite ääneen lausuttuna ja pähkinänkuoressa 27.1.2020.
Pähkinänkuoren avaa sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.
Aloitteen sisältö on otsikoitu näin: ”Henkilöstön edustajien nimeäminen kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin.”

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää henkilöstön edustajien nimeämistä kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin

Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa on ollut Suomessa voimassa kohta 30 vuotta. Lain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä hallinnolla tarkoitetaan. Enemmistössä yrityksissä henkilöstön edustusta hallinnossa ei ole kuitenkaan järjestetty lainkaan tai edustus on järjestetty esim. johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä tai hallintoneuvostossa, joissa vaikutusvalta on rajattua. Vähemmistönä ovat sellaiset yritykset, joissa henkilöstöllä on edustus yhtiön hallituksessa. Tällä hetkellä lain toteutuminen yrityksissä on siis heikkoa.

Toimiva vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajien välillä hyödyttää tutkimusten mukaan sekä työntekijöitä että yritystä. Henkilöstön edustus hallituksessa edistää tiedonkulkua, parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa luottamusta. Mitä enemmän on paikallista luottamusta, sitä helpompi asioita on sopia. Tiedonvälitys kulkee myös ylhäältä alaspäin ja esimerkiksi johdon ehdottamien muutosten tarpeellisuutta voidaan helpommin perustella sekä ymmärtää. Varsinkin muutostilanteissa tiedonkululla ja luottamuksella on suuri merkitys.

Suomi on yritysten vuoropuhelussa jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista Ruotsista ja Saksasta. Näissä maissa työntekijöillä ovat Suomea paremmat vaikutusmahdollisuudet. Ruotsalaisilla ja saksalaisilla työpaikoilla vallitsee myös suomalaisia työpaikkoja vahvempi luottamuksen kulttuuri.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja turvata henkilökunnan äänen kuuluminen yhtiöiden päätöksenteossa. Näin toimiessamme olisimme myös edelläkävijä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä. Tämä sopii hyvin kuntapuolen omistajille ja erityisesti Tampereelle.

Tampereella henkilöstön edustajia on valittu Pirkanmaan Voimia Oy:n, Tampereen Tilapalvelut Oy:n, Tampereen Infra Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n hallituksiin. Saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Uudenlaisesta järjestelystä on tullut vain myönteistä palautetta. Nyt olisi oikea aika laajentaa käytäntöä koskemaan kaikkia yhtiöitä, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Esitys: Esitämme, että jatkossa kaupunki nimeää henkilöstön edustajan kaikkiin yhtiöihin, joissa kaupungilla on määräävä asema.

Tampereella 27.1.2020

Tampereen sos.dem. valtuustoryhmä

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Antti Ivanoffin valtuustokyselyyn koskien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 20M€ hinnankorotusesitystä ja tiedonkulkua

Neuvotteluprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2020 palvelusopimuksesta/talousarviosta

PSHP toimitti tilaajarenkaille vuoden 2020 tarjouksen maaliskuussa 2019, minkä pohjalta palvelusopimusneuvottelut käytiin huhtikuussa 2019. Palvelusopimusneuvotteluissa Tamperetta edustivat pääneuvottelijana hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala. Tampereen kaupungin osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous ilman ensihoitoa, erityisvelvoitemaksua ja kehitysvammahuoltoa oli yhteensä 306,4 milj. euroa. Palvelusopimusneuvotteluissa sovittiin yhteisesti 2,9 milj. euron vähennyksestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoukseen verrattuna. Vähennyksen perusteena oli vuodeosastohoidon käytön vähentyminen.

Palvelusopimusneuvottelujen perusteella päivitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjous (303,5 milj. euroa) oli 5,5 milj. euroa suurempi kuin Tampereen kaupunginhallituksen määrittelemä erikoissairaanhoidon talousarviokehys vuodelle 2020. Kesäkuussa 2019 Tampereen kaupunginhallitus lisäsi talousarviokehykseen 5,5 milj. euroa, jolloin Tampereen talousarviokehys oli neuvottelutuloksen mukainen. Neuvottelutuloksesta poiketen sairaanhoitopiirin hallitus kuitenkin päätti kesäkuussa 2019, ettei tilaajarenkaiden kanssa solmita palvelusopimuksia vuodelle 2020, ja että sairaanhoitopiirin vuoden 2020 talousarvio valmistellaan sairaanhoitopiirin alkuperäisen tarjouksen (306,4 milj. euroa) perusteella. Sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen jälkeen palvelusopimusneuvotteluja ei jatkettu. Kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus informoitiin muuttuneesta tilanteesta heti, kun tieto asiasta tuli, kaupunginhallitus 17.6.2019 ja kaupungin johtoryhmä 18.6.2019.

Tampereen kaupungin vuoden 2020 talousarvio valmisteltiin saavutetun neuvottelutuloksen (303,5 milj. euroa) perusteella, mikä on 2,9 milj. euroa sairaanhoitopiirin alkuperäistä tarjousta pienempi. Talousarviovalmistelu on tehty kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin perusteella, jonka sisällä sairaanhoitopiirin esittämien merkittävien hinnankorotusten huomioiminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12.2019 käsitellyssä talousarvioesityksessä Tampereelle oli budjetoitu 317,4 milj. euroa erikoissairaanhoidon palvelujen myyntiä vuodelle 2020. Budjetoitu myynti oli 10,9 milj. euroa (3,6 %) suurempi kuin sairaanhoitopiirin alkuperäinen tarjous (306,4Me) ja 13,8 milj. euroa (4,6 %) suurempi kuin Tampereen käytettävissä oleva talousarviokehys (303,5Me). Vuoden 2018 toteutuneeseen laskutukseen verrattuna vuodelle 2020 budjetoitu myynti on 19,9 milj. euroa (6,7 %) ja vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna 15,2 milj. euroa (5,0 %) suurempi.

Merkittävästä muutoksesta alkuperäiseen tarjoukseen nähden ei lähetetty kuntiin kirjallista tietoa tai muutenkaan informoitu selkeästi pääneuvottelijoita. Myöskään tamperelaiset sairaanhoitopiirin hallitusjäsenet eivät tuoneet Tampereen talousarvion valmistelun yhteydessä asiaa julki, saati tehneet kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa muutosesitystä kaupungin talousarvioon edustamansa organisaation näkökulmasta perusteellisessa ja olennaisessa kysymyksessä.

Muutos alkuperäiseen tarjoukseen huomattiin Tampereella 8.11.2019, kun yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty ja suunnittelupäällikkö Juha Vasala kävivät läpi sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistaa ja vertasivat sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen lukuja alkuperäiseen tarjoukseen ja neuvottelutulokseen. Iltapäivällä 8.11.2019 asiasta lähetettiin tieto myös sairaanhoitopiirin hallituksen tamperelaisjäsenille ja ehdotettiin talousarvioesityksen muuttamista alkuperäisen tarjouksen mukaiseksi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 11.11.2019. Ehdotuksella ei ollut vaikutusta, vaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti yksimielisesti esittää alkuperäistä tarjousta merkittävästi korkeampaa kuntamyynnin tasoa yhtymävaltuustolle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen mukaan hinnankorotusasia on esitelty kunnille suullisesti kuntajohtajakokouksessa 1.10.2019. Tamperetta kyseissä kokouksessa edustivat talousjohtaja Jukka Männikkö ja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi. Tästäkään esittelystä ei ole toimitettu kuntiin kirjallista tietoa. Tilaisuudessa kerrottiin, että talousarviovalmistelussa alijäämä on 11,4 milj. euroa ja että lähtökohtana on, ettei alijäämäistä talousarviota tehdä. Kuntakohtaisia laskelmia ei esitetty, eikä sitä, miten 11,4 milj. euron alijäämä katetaan. Suullisen esittelyn ongelmallisuutta korostaa se tosiasia, että hinnankorotusten eurovaikutukset eivät olleet valjenneet muillekaan kokouksessa läsnä olleille Pirkanmaan kuntajohtajille.

Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto kokoontuvat kerran kuukaudessa, mutta myöskään tähän kokoukseen ei tietoa merkittävistä hinnankorotuksista ja niiden eurovaikutuksista tuotu. Virkamiesjohdon kokouksissa Tampereen kaupunkia edustavat apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, johtaja Taru Kuosmanen, talousjohtaja Jukka Männikkö, yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho, hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, Avopalvelujen johtaja Anniina Tirronen ja kehittämisjohtaja Petri Leiponen. Myöskään sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tilaajarenkaiden pääneuvottelijakokouksessa hinnankorotusten vaikutuksia ei ole esitelty. Pääneuvottelijakokouksessa Tampereen kaupunkia edustaa hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Koko Pirkanmaan kuntakentän näkökulmasta voi siis todeta, että sairaanhoitopiirin talousarvioesityksen merkittävä kasvu suhteessa sairaanhoitopiirin alkuperäiseen tarjoukseen oli yllätys. Talousjohtaja Pasi Virtanen onkin julkisuudessa myöntänyt puutteellisen viestinnän asiassa (mm. Aamulehti 10.12.2019). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esittämiä merkittäviä hinnankorotuksia ei pystytty huomioimaan Tampereen kaupungin talousarviovalmistelussa, koska Tampereen kaupungin virkamiehet huomasivat asian vasta sairaanhoitopiirin hallituksen esityslistalta 8.11.2019. Muut Tampereen kaupunkiseudun kunnat saivat tiedon asiasta Tampereelta. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kaupungin talousarvion ja 2020-22023 taloussuunnitelman 4.11.2019 ja esitti sitä valtuuston päätettäväksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston 9.12.2019 hyväksymän talousarvion kuntamyynti Tampereelle on 2,9 milj. euroa suurempi kuin Tampereen talousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha. Erotus pystytään kattamaan erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa nostamalla tuloarviota ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kohdentamattomista ostoista määrärahoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen. Näin ollen lopulliset budjettisummat Tampereen kuntamyynnin osalta ovat samoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungilla ja niin sanottua budjettivajetta ei ole vuonna 2020.

Taulukko: Tampereen esh-palvelutilausta koskevia tunnuslukuja

	PSHP TA2020	PSHP tarjous 2020	TRE TA2020	TPE2019*	TP2018*
ESH-palvelutilaus (1 000 euroa)	317 369	306 420	303 548	302 162	297 448

* Ilman kalliin hoidon tasausta

Yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa

Edellä kuvattujen yhteistyöfoorumien (kuntajohtajakokoukset, sopimusneuvottelut, pääneuvottelijakokoukset, TRE-PSHP-virkamiesjohdon tapaamiset) Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekevät tiivistä yhteistyötä myös monissa muissa työryhmissä. Lisäksi virkamiesten välinen yhteydenpito on jatkuvaa. Tampereen näkökulmasta yhteistyöfoorumeja on riittävästi ja toiminnallinen yhteistyö on hyvällä tasolla. Kyseisessä tapauksessa informaatiota hintojen merkittävästä nostosta ja sen eurovaikutuksista ei missään näistä foorumeissa esitetty riittävän selkeästi ja tietoa ei myöskään toimitettu kirjallisesti kunnille, mikä näin merkittävässä asiassa olisi ollut perusteltua. Jatkossa tieto vastaavista muutoksista edellytetään tulevan kunnille ajoissa ja myös kirjallisessa muodossa.

Toimenpiteet siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti talousarviokokouksessaan siirtoviivemaksujen käyttöönotosta 1.1.2020 alkaen vastoin talousarvioesityksen pohjaehdotusta. Siirtoviivemaksua peritään, mikäli potilaan jatkohoito pitkittyy jatkohoitopaikan puuttumisen vuoksi. Siirtoviivemaksuna peritään alinta hoitopäivämaksua tai 510€ suuruista maksua per vuorokausi. Siirtoviivemaksun lisäksi peritään normaali suoritelaskutus. 510 € peritään siinä tapauksessa, että kyseessä oleva palvelu laskutetaan DRG-tuotteina. Viivästysmaksua aletaan periä siirtokelpoisuusilmoituksen jälkeen kolmannesta päivästä eteenpäin.

Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi vuonna 2020 lisätään jatkokuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja mahdollisimman paljon. Tehostettuun palveluasumiseen/vanhainkotiin tai jatkokuntoutukseen jonottavien asiakkaiden siirtoja pois sairaalahoidosta nopeutetaan ja vapautetaan näin sairaalapaikkoja akuuttikuntoutuksen tarpeisiin. Samalla olemassa olevien perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaprofiileja tarkastellaan uudestaan siirtoviivemaksujen näkökulmasta. Keskustelut kotiuttamiseen ja jatkohoitojärjestelyihin osallistuvien keskeisten tahojen kanssa aloitetaan välittömästi, jotta toimenpiteet pystytään kohdistamaan niin, että toimenpiteiden vaikutus siirtoviivemaksujen ehkäisemiseen on mahdollisimman suuri. Välittömästi aloitetaan myös keskustelu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa joidenkin HASA-TAYS -integraatiossa Tampereen yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden toimintojen mahdollisesta palauttamisesta osaksi Tampereen kaupungin toimintaa.

Kymmenen kohdan toimenpidesuunnitelma erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa

Erikoissairaanhoidon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa erikoissairaanhoidon kustannusten nousun taittamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat uuden sopimusohjausmallin valmistelu vuodelle 2021, perusterveydenhuollon vahvistaminen siirtämällä toimintoja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon sekä jatkamalla edelleen erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentämistä vuonna 2020.

Vuodelle 2021 yhdessä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmistellaan kiinteähintaista sopimusmallia, jossa erikoissairaanhoidon vuosikustannukset ovat tiedossa etukäteen. Sopimusohjausmallissa seuraavan vuoden kuntalaskutus pohjautuisi kolmen edellisen vuoden toteutuneen palvelukäytön trendiin. Malliin sisältyisi myös kannustin-sanktio -malli, missä PSHP saisi pitää itsellään osan mahdollisesta ylijäämästä, mutta vastaavasti kuntalaskutuksen kautta hyvitettäisiin vain osa mahdollisesta alijäämästä.

Helmikuussa 2020 haava- ja mobiilihoitajatoiminnot, kotilääkäri- ja muistikoordinaattoritoiminnot sekä osa siedätyshoidoista siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Muutoksen tarkoituksena on saada siirtyvät toiminnot tukemaan paremmin kotona asumista tukevaa ja muuta perusterveydenhuollon toimintaa ja ehkäistä näin tarvetta lähettää asiakkaita erikoissairaanhoidon palveluihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi osana pormestarin kymmenen kohdan toimenpideohjelmaa. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan muun muassa asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja pituutta sekä jonotusaikoja ja määriä erityisen tarkasti. Mittaritietojen avulla verrataan sairaalasta jonottavien määrää, Rauhaniemen sairaalan osastojaksojen pituutta, kotihoidon asiakkaiden sairaalajaksojen määrää ja jonoaikaa tehostettuun palveluasumiseen edellisvuosien vastaaviin lukuihin ja tarvittaessa reagoidaan näihin riittävällä nopeudella ja uusilla toimenpiteillä.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon hoitovuorokausia on tammi-lokakuussa 2019 pystytty vähentämään 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hinnoittelumuutoksista johtuen näkynyt kustannusten laskuna vuonna 2019. Vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa tavoitteena on erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen edelleen.

Valtuustoaloite lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi

Valtuustoaloite lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi päiväkotien, koulujen ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelussa

Anne Liimola esittää lasten ja nuorten osallisuuden lisäämistä päiväkotien, koulujen ja lähiliikuntapaikkojen sekä leikkipuistojen suunnittelussa.

Tampereen kaupunki on sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin, jota tulisi tehdä kaikilla palvelualueilla ja budjetoinnin yhteydessäkin tulee vaikutusten arviointi tehdä. Tampereella on edelleen parantamista tämän valtuuston päätöksen toteuttamisessa kuten myös osallisuuden vahvistamisessa. Lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan opetussuunnitelmissa, mutta osallisuudessa on edelleen kehitettävää kaupungissa. Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto toki mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuutta, mutta oleellista on kuitenkin osallistaa lapsia ja nuoria oman toimintaympäristönsä ja lähialueensa suunnitteluun heti varhaisessa vaiheessa, heti suunnitteluprosessien alkuvaiheessa.

Kaupungissa on liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä pyydetty nuorisovaltuustolta kommentteja, leikkipaikkaohjelman päivityksessä osallistetaan 4. luokkalaisia ja kartoitetaan perhepäivähoitajien puistokäyttöä. Puisto-osastolla on myös osallistettu päiväkotilapsia leikkipuistojen suunnitteluun ja esim. Mustametsän viheralueen yleissuunnitelmassa Villi Vyöhyke toteutti hyvin osallisuutta.

Päiväkoti- ja kouluhankkeissa osallistamisesta vastaa päiväkodin johtaja ja rehtori. Johtaja ja rehtori valitaan kuitenkin usein hankeryhmään kun suunnitteluohjeiden mukainen prosessi on jo alkanut. Osallisuusprosessit edellyttävät työaikaa ja koulutusta ja esim. vuorovaikutussuunnittelijan tai arkkitehtuurikasvatuksen osaajaa ja resurssia. Osallisuus, lasten ideoiden kuuntelu ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edellyttääkin ennakkoluulotonta työskentelyä eri toimijoiden kesken.

Osallistaminen on jatkuva prosessi suunnitelmien edetessä ja lasten ja nuorten kuulemista. Oleellista on, että päiväkotien ja koulujen ja pihojen suunnittelijoita ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelijoita valittaessa sovitaan samalla, että lapsia, nuoria ja henkilökuntaa osallistetaan. Koska tiedossa on jo tulevien vuosien uudis – ja perusparannuskohteet niin aikaa pitäisi olla riittävästi osallisuuden varmistamiseksi.

Menossa on myös hanke: ”Kaikkien kaupunki! – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestäviä tiloja”, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (2019–2021). Hanketta koordinoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungit sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Tästä hankkeesta saanee vinkkejä myös siihen miten Kaikkien kaupunki! -työpajoissa lapset ja nuoret toimivat oman lähiympäristönsä asiantuntijoina.

Hankkeessa lapset ja nuoret paneutuvat paikallisiin, ajankohtaisiin ja konkreettisiin kaupunkikehittämishankkeisiin. Menetelminä ovat työpajat, missä hyödynnetään taidelähtöisiä ja pelillistämisen menetelmiä vahvistaen nuorten toimijuutta ja kartoitetaan kokemustietoa.

Valtuustoaloitteessa edellytetään, että kaupunki lisää lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia oman lähiympäristönsä ja päiväkotien ja koulujen suunnittelun ja perusparannuksen yhteydessä. Valtuustolle annetaan selvitys ensi vuoden aikana siitä miten lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia osallisuusprosesseja on toteutettu. Vastauksessa tulee ilmetä miten lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan kaupunkiorganisaatiossa, eri palvelualueilla. Tämän valtuustoaloitteen tavoitteiden positiivinen eteneminen parantaa Tampereen mainetta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Anne Liimola (sdp)

Valtuustoaloite skeittipuiston rakentamiseksi Tesoman alueelle

Pekka Salmi esittää skeittipuiston rakentamista Tesomalle. Skeittaus on vapaa-ajan harrastuksena paitsi monipuolinen liikunnan muoto, yhä enenevässä määrin myös osa kaupunkikulttuuria. Skeittaajat eivät ole pelkästään teini-ikäisiä poikia, vaan tosiasiallisesti skeittaamista harrastetaan laajasti leikki-ikäisistä varttuneempiin ikäluokkiin sekä poikien, että tyttöjen keskuudessa.

Skeittaaminen on kasvava, trendikäs ja urbaani liikuntamuoto, ja sen luonteeseen kuuluu kaupunkitilan haltuunotto siellä, missä rakennettu kaupunkitila tarjoaa skeittaamisen kannalta mielenkiintoisia ja haasteellisia suorituspaikkoja. Kaupunkitilassa skeittaaminen ei kuitenkaan aina ole turvallisuuden tai r

akenteiden kestävyyden kannalta suotavaa. Tampereen kaupungin tulisikin tarjota turvallisia harrastuspaikkoja kaikenikäisille ja -taitoisille skeittauksen harrastajille rakentamalla ja ylläpitämällä skeittaajien kannalta mahdollisimman monipuolista ja helposti saavutettavissa olevaa skeittipaikkaverkostoa.

Lähtökohtaisesti pelkistä skeittipaikoista puhuminen on harhaanjohtavaa. Skeittipaikkoja käyttävät yhtä aktiivisesti skuuttaajat, bmx-pyöräilijät ja rullaluistelijat. Skeittipaikat ovat monien eri harrastajaryhmien harjoittelupaikkoja. Skeittipaikkojen suunnittelussa tulisikin huomioida eri lajit ja tuottaa eri lajeja yhdistäviä olosuhteita.

Tampereen kaupunki ja harrastusyhdistykset ylläpitävät tällä hetkellä neljää vakituista ja kolmea väliaikaista skeittipaikkaa sekä neljää BMX-pyöräilyn paikkaa. Harrastuspaikat sijaitsevat puistoissa, liikunta-alueilla sekä koulujen pihoilla. Ajanmukaisin ja monipuolisin on vuonna 2015 valmistunut Iso-Vilusen skeitti-, BMX- ja trial-pyöräilypuisto. Muut paikat ovat vaatimattomampia, joissa on muutama rakenne tai väline.

Kaupungissa on siis tällä hetkellä vain yksi mitat täyttävä skeittipuisto, ja senkin saavutettavuus on hieman hankala muiden kuin itätamperelaisten kannalta. Skeittauksen harrastusolosuhteet ovat tällä hetkellä vaatimattomat. Kunnollisia skeittipuistoja tulisikin rakentaa 3-4 kpl lisää eri puolille kaupunkia.

Tesomalla on yksi kaupungin ylläpitämä skeittipaikka. Alueen voimakkaan kehityksen ja keskeisen sijainnin sekä saavutettavuuden vuoksi olisi perusteltua rakentaa alueelle kunnollinen skeittipuisto, jota voisivat hyödyntää myös skuuttaajat, bleidaajat ja bmx-pyöräiljät. Puiston yhteyteen voisi rakentaa myös koripallokentän. Puisto voisi sijaita nykyisen skeittipaikan läheisyydessä tai Kohmankaaren alueella. Uusi skeittipuisto parantaisi harrastusmahdollisuuksia etenkin Länsi-Tampereella.

Esitänkin että, Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin monipuolisen skeittipuiston rakentamiseksi Tesoman alueelle.

Tampereella 24.10.2019