1. Kysynkin, että mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta edellä mainitut asiat voisivat toteutua?

Vastaus: Olemassa olevia fyysisiä toimipisteitä on ympäri kaupunkia, mutta voisimme varmastikin kaupunkina kannustaa palautteen antamiseen. Tähän tarvitaan viestintää ja markkinointia. Keskustassa sijaitsee Frenckellin asiakaspalvelupiste, jossa jo tälläkin hetkellä palautetta voi antaa Frenckellin palveluista, mutta kaupunki lisää toimipisteeseen palautelaatikon, johon palautetta voi anonyymisti antaa kaikista kaupungin järjestämistä palveluista.

Sähköisesti palautteen antaminen nimellä tai ilman on mahdollista kaupungin nettisivujen kautta Requeste-järjestelmän kautta. Palautteet ohjataan vastattavaksi asioista vastaaville viranhaltijoille ja näistä kuntalaisten palautteista tehdään koonnit, jotka viestitään palveluita järjestäville tahoille. Palautteita käytetään palvelujen kehittämiseen ja epäkohtien korjaamiseen. Palautekanavan kautta tulee myös positiivisia palautteita. https://www.tampere.fi/palaute.html.stx

Kaupungin kotisivuilla on myös valvonnan ja ohjauksen nettisivut sekä varhaiskasvatuksen osalta että sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Sivuilta löytyy yhteyshenkilöt yhteystietoineen. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/hyvinvoinnin-palvelualue/kasvatus-ja-opetuspalvelut/ohjaus-ja-valvonta.html

www.tampere.fi/valvontakoordinaattorit

Yhteyttä asiakkaan ja potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa voi ottaa myös potilasasiamieheen, sosiaaliasiamieheen ja vanhusasiamiehiin.

Palautetta kaikista kaupungin järjestämistä palveluista ja alueesta voi antaa kätevästi myös alueiden hyvinvointikeskuksissa aluekoordinaattoreille, jotka tarvittaessa auttavat asian viemisessä eteenpäin. Aluekoordinaattorit ovat paikalla lähes päivittäin, lisäksi heillä on säännölliset keskustelu- ja neuvonta-ajat. Lähitoreilla taas ohjataan ja neuvotaan sekä selvitetään mm. tehostetun palveluasumisen kriteereitä ja ohjataan tarvittaessa asiakasohjaukseen tai Kotitorille.

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/01/09012019_5.html

2. Lisäksi, aikooko kaupunki suorittaa tarkastuksen jokaiseen toimipaikkaan ilman ennakkoilmoitusta vähintään kaksi kertaa vuodessa pysyvänä toimintamuotona?

Vastaus: Kaikkiin yksiköihin tehdään valvontakäynti, ja kaupunki lisää kuluvalle vuodelle sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaresurssia vastaamaan valatakunnallisesti viime aikoina esiin tulleisiin haasteisiin. Tällä turvataan se, että kaikkiin luvanvaraisiin sote-yksiköihin tehdään ennalta ilmoittamattomat valvontakäynnit 30.6.19 mennessä. Tätä edellyttää aluehallintovirasto. Valitettavasti kaikkiin toimipisteisiin tätä ei pystytä tekemään pysyvänä toimintana vähintään kahta kertaa vuodessa.

Huomionarvoista kuitenkin on, että valvontaa tehdään monin eri tavoin. Tärkeintä on kuitenkin sopimusohjaus ja -seuranta, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntuottajan toiminta on sopimuksen mukaista. Sopimusten täyttymistä valvotaan myös sopimusseurantaneuvotteluissa. Sopimuksia on kehitetty siten, että sopimusrikkomukset ja vakavat laatupoikkeamat laukaisevat sanktioita. Toimintaa valvoo kaupungin valvonta- ja ohjausyksikkö sekä ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti että reaktiivisesti.

Uutiset hoivayhtiö Esperia Caren vanhustenhoidon laiminlyönneistä Kristiinankaupungissa ovat herättäneet huolta myös Tampereella ikäihmisten palveluiden tilanteesta. Tampereella on kahdeksan Esperi Caren omistamaa hoivakotia ikäihmisille. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on Tampereella kolme kotia. Esperi on jo vuosia ollut Tampereen kaupungin sopimuskumppani.

SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Aila Dündar-Järvinen onkin jättänyt valtuustokyselyn vanhustenhoidon tilanteesta Tampereella ja Esperia Caren toiminnasta.

Dündar-Järvinen puuttuu kyselyssään myös julkisuudessa olleisiin tietoihin, että pääomasijoittajien enemmistöomistuksessa oleva Esperi Care välttelee Suomessa veroja korkojärjestelyllä. Finnwatch kertoo, että pääomasijoittaja omistaa yhtiötä veroparatiisin kautta. Esperi Caren yhtiön toimitusjohtaja keräsi vuonna 2017 yrityksestään lähes kuuden miljoonan euron vuositulot.

Valitettavasti Esperi Care ei ole ainoa yksityinen hoivapalveluita tuottava yhtiö, joka on saanut viranomaisten huomautuksia hoidon puutteista. Ylen selvityksen mukaan myös Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Aluehallintovirastojen tarkastuksissa on paljastunut epäkohtia ympäri maata viime vuosina.

Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mielestä esimerkit osoittavat, että moni hoiva-alan yritys asettaa liiketoiminnan voitot ikäihmisten hyvinvoinnin edelle. Näin ei voi olla jatkossa.

Lisätietoja

Kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen
Puh. 041 573 2031

SD. valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi
Puh. 050 565 8898

Pormestari Lauri Lylyn vastaus Sakari Puiston valtuustokyselyyn:

Julkisuuteen on tullut tieto Oulun laajasta ja vakavasta seksuaalirikosten sarjasta, jossa uhreina on ollut alaikäisiä tyttöjä ja epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisi kertoi jo joulukuussa, että uusia tapauksia voi tulla vielä julki. Myös Helsingissä poliisin käsittelyssä on tapauksia.

Yleistä turvallisuusympäristöstä

Muuttuva ja monimutkaistuva turvallisuusympäristö haastaa Tampereen kaupungin tekemän turvallisuustyön monin eri tavoin. Turvallisuusympäristöä haastaa muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, huumausaineiden käytön lisääntyminen ja kansainvälistä suojelua hakeneiden ihmisten määrän merkittävä lisääntyminen vuoden 2015 aikana.

Tampereen kaupunki seuraa jatkuvasti turvallisuustilannetta tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Erityinen painopistealue on ollut turvallisuusyhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen poliisin kanssa muun muassa säännöllisten yhteistyöpalavereiden muodossa. Laaja-alaisen yhteistyön kautta pyritään takaamaan jokaisen turvallisuus ja perusoikeuksien toteutuminen. Ennalta ehkäisevä työ on olennainen osa turvallisemman yhteisön takaamista.

Turvallisuus ja sen kehittäminen on otettu myös yhdeksi Tampereen kaupungin strategiseksi painopistealueeksi. Vaikuttava verkostokumppanuus on yksi keskeinen turvallisuustyön väline ja sitä kautta voimme saada aikaan myös vaikuttavuutta, jota yhden toimijan voimin ei nykytilanteessa voi saavuttaa.

Tampereen kaupunki tekee myös tiivistä yhteistyöstä 6. kaupunkien kollegojen kanssa. Tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen on todettu erittäin tärkeäksi asiaksi.

Onko Tampereella havaittu vastaavanlaista ilmiötä, joka ei ole vielä ollut julkisuudessa?  

Sisä-Suomen poliisilaitoksen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja poliisilaitokselta saatujen tilastotietojen mukaan Tampereella ei ole tiedossa Oulun ja Helsingin kaltaista ilmiötä. Seksuaalirikosten määrä on kuitenkin kasvussa niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin, jonka vuoksi ongelmaan suhtaudutaan erityisellä vakavuudella.

Vaikka valtaosa seksuaalirikoksista on ”kantasuomalaisten” tekemiä, ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus seksuaalirikosten tekijöinä on huomattava varsinkin kun otetaan huomioon, että Tampereen väestöstä alle viisi prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Kaikki seksuaalirikokset huomioiden ulkomaan kansalaisten osuus oli Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuonna 2018 23,3 prosenttia. Vuonna 2014 osuus oli 18,6%, 2015 17%, 2016 23,1 ja 2017 16,7%. Tampereen kaupungin alueella 2018 tietoon tulleista seksuaalirikostapauksista lähes 30 prosentissa epäilty oli ulkomaalainen. Ulkomaalaisten epäiltyjen kansalaisuuksista nousee esille erityisesti Irak ja Afganistan. Vaikka ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa on korkea ja kasvussa, tärkeää on silti katsoa kokonaisuutta laajasti eikä pelkästään ulkomaalaisiin kohdistuen, koska seksuaalirikosten määrän kasvussa on kyseessä laajempi yhteiskunnallinen ilmiö.

Poliisin tietoon tuli Tampereen kaupungin alueella vuonna 2018 yhteensä 183 seksuaalirikosta. Vertailun vuoksi rikoksia oli vuonna 2010 121 kpl, 2011 121 kpl, 2012 195 kpl, 2013 150 kpl, 2014 123 kpl, 2015 181 kpl, 2016 136 kpl ja 2017 152 kpl.

Seksuaalirikoksissa (kaikki seksuaalirikokset yhteensä) joissa asianomistaja (uhri) on alle 16- vuotias Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella luvut ovat seuraavat. 2014 289 kpl, 2015 283 kpl, 2016 226 kpl, 2017 238 kpl ja 2018 277 kpl. Tampereen kaupungin lukuja ei ollut saatavilla, mutta Tampere edustaa joka tapauksessa suurinta osaa kokonaismääristä.

Kuten yllä olevista tilastoluvuista voi päätellä, vuosivaihtelua on jonkin verran. Tilastoja lukiessa kokonaiskuva tulee muodostaa aina pidemmän ajan keskiarvon mukaan. Tilastoja lukiessa on myös tärkeä muistaa, että seksuaalirikosten osalta kyse on pitkälti piilorikollisuudesta samoin kuin on esimerkiksi huumausainerikollisuuden osalta. Todelliset määrät ovat selvästi suurempia kuin poliisin tilastoissa olevat luvut. Seksuaalirikosten määrän kasvuun on varmasti monia syitä. Todellistakin kasvua epäilemättä on, mutta poliisin arvion mukaan yksi selittävä tekijä on myös ilmoituskynnyksen madaltuminen.

Mitä toimenpiteitä tehdään, ettei vastaavanlaista pääse tapahtumaan Tampereella ja että tapaukset eivät myöskään jää piiloon?

Poliisi vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Poliisin resurssit ovat tällä hetkellä kuitenkin varsin rajalliset, jolloin yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

Kuten aiemmin todettiin, Tampereen kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja muiden keskeisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kaikilla on oma tärkeä tehtävä seksuaalirikosten kuten muunkin rikollisuuden osa-alueilla. Kaupungin rooli korostuu erityisesti ennalta estävän työn osalta ja rikoksen uhrin tukitoiminnoissa.

Ennalta estävä työ:

Ennalta estävässä työssä avainasemassa ovat erityisesti koulut ja nuorisotoimi. Ennalta estävää työtä toteutetaan kouluissa muun muassa seksuaalikasvatuksella osana terveystiedon opetusta. Tamperelaisissa kouluissa oppilaita ohjataan tunnistamaan heihin kohdistuva häirintä ja väkivalta sekä puolustamaan henkilökohtaisia rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan näissä tilanteissa. Onkin tärkeä huomata, että ennalta estävää työtä ja toimenpiteitä on tehty vuosien varrella paljon

Tampereella on kouluissa vuodesta 2015 lähtien järjestetty kahdeksasluokkalaisille kerran vuodessa erityinen Sepäse-päivä, jossa aiheena ovat seksuaalisuus ja päihteet. Päivän aikana oppilaat käyvät 10 hengen ryhmissä läpi kaikkiaan neljä 45 minuutin kestoista ohjattua, toiminnallista rastia. Rastien teemoina ovat seksuaaliterveys, seurustelu ja päihteet, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti sekä turvataidot ja omat rajat.

Perusopetuksen ja 2. asteen oppilaitoksia on ohjeistettu käymään tulevina viikkoina teemaan liittyvä keskustelua lapsen ikätaso huomioiden ja kuhunkin kouluun sopivalla tavalla. Keskustelujen tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään mediassa olleita tapahtumia, tunnistamaan mahdollisia uhkatilanteita ja toimimaan niissä turvallisella tavalla. Koulujen aikuiset ovat valmiita auttamaan ja tukemaan oppilaita sekä huoltajia mahdollisissa esiin nousevissa kysymyksissä.

Kokonaisuutta käsiteltiin 16.1 perusopetusten rehtoreiden turvallisuuskoulutuksessa ja 2. aste on tehnyt oman suunnitelman asian käsittelyyn liittyen. Oppilaitosten rehtoreilla on suorat yhteystiedot poliisin ennalta estävän toimintoon. Ilmoituskynnystä epäilyttävästä toiminnasta on sovittu pidettävän hyvin matalana.

Tampereen kaupunki on laatinut kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville käsikirjan, jossa on tietoa myös siitä, miten tulee toimia jos herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Käsikirja löytyy kaupungin verkkosivuilta. Kaupunki on ollut mukana luomassa myös THL:n verkkokoulutusohjelmaa, Luo luottamusta, joka pitää sisällään myös seksuaalisuuteen liittyviä asioita.

Eri toimijat ovat tuottaneet aineistoja, joita voidaan hyödyntää aiheen käsittelyssä. Tällaisia ovat muun muassa Väestöliitto, Pelastakaa lapset ry, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tampereen kaupunki julkaisi 17.1 mediatiedotteen jossa kerrotaan muun muassa turvallisuusyhteistyöstä, ennalta estävistä toiminoista, uhrien tukemisesta ja sosiaalisen median vaaroista. Tiedotteessa on listattu myös laajasti yhteystietoja ja -tahoja, joihin voi ottaa yhteyttä mieltä painavissa asioissa.

Ennalta estävän työn keskiössä ovat kodit ja vanhemmat. Vanhempien on hyvä käydä kotona lasten ja nuorten kanssa keskustelua aiheesta. Tätä keskustelunavausta tuettiin 17.1 lähettämällä kaikkien oppilaiden vanhemmille tiedoteviesti Helmi- järjestelmän kautta. Viestissä kerrotaan miten kouluissa asiaa käsitellään, miten vanhemmat voivat asiaa lasten kanssa käsitellä ja eri tahoja mihin voi ottaa yhteyttä häirintään ja asian aiheuttamaan ahdistukseen liittyvissä asioissa.

Tampereen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisprosessia tehostetaan ja selkeytetään maahanmuuttajien kansainvälisen osaamiskeskuksen avulla, jonka toiminta käynnistyy keväällä 2019. Maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminta mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja palvelutarjonnan, joka tukee Tampereella olevien maahanmuuttajien työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista. Monialainen palvelu sisältää mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntouttavat palvelut.

Tampereen kaupungin valtuustokauden tavoitteessa on määritelty seuraavaa: ”maahanmuuttajien integroituminen on vahvistunut”. Nämä edellä mainitut toimet osaltaan tukevat maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja toimivat ennaltaehkäisevänä työnä suhteessa turvallisuusasioihin ja rikollisuuden ehkäisyyn. Yhteistyö kotouttamistyötä tekevien tahojen ja erityisesti koulutus- ja oppilaitospuolen kanssa on keskeistä, jotta maahanmuuttajien kotoutumisprosessi yhteiskuntaan on sujuvaa.

Tredu tekee tärkeää työtä maahanmuuttajien koulutuksessa. Kolutukseen kuuluu myös yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys, kulttuurintuntemus, kulttuuri-identiteetti sekä vuorovaikutus. Maahanmuuttajakoulutuksissa tuetaan opiskelijoita mm tarjoamalla heille sosiaaliohjaajan palveluja sekä järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa arjen ja elämänhallinnan tueksi.

Ennalta estävän työn näkökulmasta tulee lisätä myös yhteistyötä ja vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Uhrien tukitoiminnot:

Seksuaalirikollisuuden uhreiksi joutuneiden lasten ja nuorten tukeminen on tärkeää. Jos koulun tietoon tulee tilanteita, joihin liittyy seksuaalista väkivaltaa, tehdään asian selvittämiseksi yhteistyötä perheiden sekä poliisin, lastensuojelun tai muiden viranomaisten kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunta, koulupsykologit ja -kuraattorit sekä nuorisotyöntekijät tarjoavat tukea ja keskusteluapua oppilaille, perheille ja koko kouluyhteisölle. Vanhemmat voivat olla yhteydessä myös Tampereen kaupungin perheneuvolaan, jos ovat huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä tai perhe haluaa apua kriisitilanteeseen.

Seksuaalirikosten uhreille tarjotaan tukea myös yhdessä yhdistysten kanssa joilla erityistä osaamista seksuaalirikosten ja väkivaltarikosten uhrien tukemiseen.

Myös jo tapahtuneiden tekojen osalta tapahtuvaa asian käsittelyä tukee kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville tarkoitettu käsikirja.

Myös kaupunginhallitus on vastikään keskustelut lasten seksuaalisesta häirinnästä käsitellessään tammikuussa 2019 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Kaupunginhallitus lisäsi suunnitelmaan kehittämiskohteeksi ammatillisen osaamisen vahvistamisen kaltoin kohdellun lapsen (ml. seksuaalinen häirintä) tunnistamisessa ja hoidossa.

Lisäksi lisättiin kehittämiskohteena, että osana väkivallan ehkäisytyötä eri tahoja koulutetaan tunnistamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Oppilaitoksissa osana ennaltaehkäisevää työtä nostetaan esiin seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvät ilmiöt.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Olli-Poika Parviaisen valtuustokyselyyn:

Tampereen kaupunki sai aluehallintovirastosuosituksen, ei huomatusta. Toimenpidesuosituksessa aluehallintovirasto pyytää lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostaessa sekä henkilöstöresurssin suunnittelussa kiinnittämään huomiota varhaiskasvatuslain ja asetuksen mukaisten henkilöstömitoitusten toteutumiseen. Kaupunki tulee jatkossa kiinnittämään tarkemmin huomiota siihen, että AVI:n selvityksessään nostamat puutteet korjataan.

1. Tampereen varhaiskasvatuksessa on lähes jokaisella päiväkodin johtajalla käytössä vakituinen koulutettu varahenkilö (VIP). VIP-sijaisjärjestelmän etu on, että päiväkodeissa on lapsille ja perheille tuttu koulutettu sijainen. VIP-järjestelmä tukee myös henkilöstön jaksamista, koska perehdytystä ei tarvita. Sivistys- ja kulttuurilautakunta palautti uudelleenvalmisteluun talousarviovalmistelun yhteydessä 11.9.2018 valtuutettu Anne Liimolan (sd) valtuustoaloitteen ”Valtuustoaloite lakisääteisen kelpoisuuden omaavien henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi varhaiskasvatuksessa” ja edellytti strategista suunnitelmaa, josta selviää suunnitellaanko vakituisten VIP-lastentarhanopettaja- ja lastenhoitajatoimien lisäämistä ja että miten jatkossa varmistetaan, että vähintään puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opettajia ja millaisia talousarviovaikutuksia siitä on. Palautusesitys tästä suunnitelmasta ei vielä ole tullut lautakunnan käsiteltäväksi vaan sitä vasta valmistellaan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta edellyttää esityksessään, että selvitetään VIP-sijaisjärjestelmän kehittämisen mahdollisuudet.

2. Päiväkodin johtaja vastaa lakisääteisen resurssin riittävyydestä koko johtamansa yksikön osalta. Kaikkiin pitkiin poissaoloihin palkataan sijainen. Akuuteissa poissaolotilanteissa vakituista henkilöstöä siirrellään ryhmien välillä silloin, kun lapsimäärät sen mahdollistavat. Riittävän sijaisresurssin haasteena on pätevän henkilöstön saatavuus. Henkilöstö- ja taloustiimit ovat käyneet yhdessä palvelupäälliköiden ja päiväkodin johtajien kanssa läpi yksikkökohtaiset henkilöstösuunnitelmat.

3. Tampereella ryhmät ovat joko alle 3-vuotiaiden, yli 3-vuotiaiden tai sisarusryhmiä. varhaiskasvatuksessa lapsiryhmät muodostetaan seuraavien suhdelukujen mukaisesti:

• alle 3-vuotiata 4/työntekijä
• yli 3-vuotiaita 7/työntekijä

Marraskuussa 2018 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli lapsia 6687, joista 10- ja 15 sopimuspäivillä oli 1180 (17,6 %). Sopimuspäivillä olevat lapset ovat paikalla enintään 10 tai 15 päivää kuukaudessa. Päiväkodin johtaja suunnittelee annettavat sopimuspäivät perheiden kanssa huomioiden ryhmän lain määräämän lapsilukumäärän. Ryhmässä voi olla myös osa-aikaisia (hoitotarve 20h/vko tai enintään 5h/pv). Tästä syystä kirjoilla voi olla yli 21 lasta, mutta päivittäinen lasten läsnäolomäärä ei ylitä lain määrittelemää ryhmäkokoa.

4. Tampereen kaupunki tulee Kunta10 -tulosten perusteella laatimaan kehittämistoimenpiteet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Erityisesti panostetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tampereen kaupungilla kaikki esimiehet käyvät Kunta10 -tulokset läpi ja nostavat yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteet. Kehityskeskustelussa käydään vuosittain läpi henkilökunnan osaamistarpeet ja työhyvinvointi. Jokaisella alueella on järjestetty syksyn 2018 aikana henkilöstötapaamiset. Tämän lisäksi palvelupäälliköt käyvät vuoden 2019 aikana jokaisessa yksikössä pedagogisen keskustelun merkeissä.

Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan henkilöstön kuulluksi tuleminen. Tampereella on laadittu varhaiskasvatuksen henkilöstölle kuulemisen foorumit. Yhteistyössä työterveyden kanssa varhaiskasvatus kehittää jaksamista tukevia toimenpiteitä.

Valtuustoaloite:
Psykologi- ja kuraattoripalvelujen varmistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen – lapsen opinpolun tukeminen

Tein helmikuussa 2007 valtuustoaloitteen tähän teemaan liittyen, mutta aloite ei edennyt käytännön toimiin ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden saamiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on eriarvoisessa asemassa näiden palveluiden suhteen. Muutamissa kunnissa on viime vuosina palkattu varhaiskasvatukseen psykologeja, joten nyt olisi jo kokemustietoa saatavilla tästä käytännöstä, hyödynnettäväksi toimintamallin kehittämisessä. Inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna on erikoista, ettei pienten lasten perheille ole tällaista lähipalvelua olemassa eikä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle.

Psykologiliitto on myös ottanut kantaa varhaiskasvatuksen psykologien puolesta. Liitto perustelee psykologin tarvetta myös osana varhaiskasvatuksen arkea tukemassa henkilöstön osaamista ja jaksamista.

Esiopetuksessa on jo yhteisiä psykologeja perusopetuksen kanssa, mutta kuraattoreita ei ole. Opinpolun jatkumon kannalta olisi tärkeätä, että esim. 5-vuotiailla olisi jo varhaiskasvatuksen psykologi käytettävissä ja näin jatkumo esiopetukseen ja alkuopetukseen tapahtuisi joustavasti ilman työntekijöiden vaihtumista. Tampere voisi olla myös edelläkävijä kuraattoripalvelujen (sosiaalityöntekijöiden) palveluiden saamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluja, lähipalveluna. Sekä kuraattorit että psykologit voisivat olla tavoitettavissa päiväkodeissa ja tulla tutuksi; näin heihin olisi helpompi ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä jos mikä olisi lähellä lapsiperheitä olevaa moniammatillista palvelua. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tekevät merkityksellistä työtä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta heidän rinnalleen on hyvä saada myös psykologit ja kuraattorit vahvistamaan moniammatillista työtä lapsen parhaaksi. Mitä varhemmin palvelua ja tukea saa, sitä parempi inhimillisesti ja taloudellisesti.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen (lapsiryhmä) on tulevina vuosina tulossa varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävä, mutta tässä aloitteessani kuraattori ja psykologi, eivät ole lapsiryhmän työntekijöitä, vaan lapsen opinpolun kanssakulkijoita ja lähellä perheitä, lapsia ja henkilökuntaa, silloin kun tarvetta ilmenee, tukien lapsen yksilöllistä opinpolkua. Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen vahvistuisi.

Esitän, että kaupungissa selvitetään erityistyöntekijöiden (psykologien ja kuraattorien) työpanoksen kohdentuminen siten, että se asiakkaan, lapsen ja perheen kannalta on joustavin, helpoiten saavutettavissa ja näin lapsen edun mukainen ja palvelee myös henkilökuntaa lähipalveluna. Esitän myös, että tehdään selvitys millaisia resursseja tai organisaatiossa tapahtuvia muutoksia tämä edellyttää. Esitän, että valtuusto saa myös selvityksen millaisia varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattorikäytänteitä on jo olemassa Suomen kunnissa, ja miten näitä kokemuksia voidaan hyödyntää, jotta Tampere olisi tässä asiassa edelläkävijä.

Anne Liimola

Valtuustoaloite linja 115 jatkamiseksi välillä Tampereen Keskustori – Pispalanharju – Keskustori

Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkumisen puolesta käytiin melkein vuoden mittainen taistelu viime vuonna. Pispalan asukkaat tekivät kaikkensa, jotta joukkoliikenne jatkuisi Pispalanharjulle. Lukuisia vetoomuksia lähetettiin valtuutetuille ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille. Lisäksi kerättiin yli 1600 nimeä sisältävä adressi liikennöinnin jatkumisen puolesta. Allekirjoittanut teki valtuustoaloitteen 19.2.2018 liikennöinnin jatkamiseksi Pispalanharjulle. Asukkaat ideoivat mm. kulttuuribussireitin Pispalanharjulle, koska Tampereen kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi. Tähän kaupunki ei tarttunut. Taistelu kuitenkin lopulta auttoi ja Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi budjettikokouksessaan 19.11.2018 100 000 euroa pikkubussin liikennöintiä varten vuodelle 2019.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee talvikauden 2019 – 2020 palvelutarjontaa ja liikennöintiä kokouksessaan 30.1.2019. Esityksenä on, että Pispalanharjun pikkubussi 115 kulkee vain tämän vuoden loppuun asti. Pispalanharjun joukkoliikenteelle ei olla esittämässä jatkoa ensi vuodelle. Tämä on erittäin valitettavaa, varsinkin kun Pispalanharjun vaikeakulkuinen, jyrkkä maasto ja olosuhteet eivät ole muuttuneet mihinkään ja Pispalan alueen lapsiperheet, koululaiset (myös lähialueen kouluja käyvät), ikäihmiset ja työikäiset edelleen tarvitsevat kipeästi omaa bussilinjaansa Pispalanharjulle. Allekirjoittaneelle kerrottiin viime joulukuussa, että joukkoliikenneyksikkö seuraa kevään ajan linjan 115 käyttäjämääriä ja tekee niiden perusteella suunnitelmia ja päätöksiä linjan jatkumisesta ensi vuodelle. Nyt ainakaan lautakunnan esityslistalla ei tällaista käyttäjämäärien arviointia esitetä.

Linja 115 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä(10 krs) ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Kovilla pakkasilla ja liukkailla jyrkillä teillä ikäihmisten ja lastenvaunuja työntävien on mahdotonta kulkea turvallisesti Harjulle. Pispalanharjulla linjan 115 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta v.2017 ja nyt linjan 115 vuoteen 2019, on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono.

Jotta käydystä taistelusta ja vaivannäöstä tulisi selkeä kuva, kertaan viime vuoden tapahtumat:

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju- Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Säästö oli 200 000 euroa. Jätin valtuustoaloitteen 19.2.2018 linja 15 jatkamiseksi Pispalan asukkaiden yhteydenottojen perusteella.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli kokouksissaan 22.2.2018 § 15, ja 21.3.2018, § 22, kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasoa 2018 -2019. 22.2.2018 joukkoliikennelautakunta päätti talvikauden palvelutasosta lukuun ottamatta linjoja 14,15, 35 ja 55, joiden osalta esitys palautettiin valmisteluun. 21.3.2018 joukkoliikennelautakunta päätti valtuustoaloitteessa kyseessä olevan asian osalta kokouksessa muutetun päätösehdotuksen mukaisesti, että talviliikennekaudella 2018 – 2019 Pispalanharjulle liikennöidään linjalla 31 siten, että Pispalanharjun itäpäässä sijaitseva Pispalanharju 2 – pysäkki toimii linjan 31 päätepisteenä Pispalanharjulla. Kyseiseltä pysäkiltä on noin 700 metrin matka ylös harjulle Pispan koululle. Lisäksi Pispalanharjulla liikennöidään palveluliikenteellä. Tuossa vaiheessa kuitenkin kävi ilmi, että linja 31, jonka piti ”kompensoida” linjaa 15, ei liikennöisi välttämättä kovin pitkään.

Joukkoliikennelautakunta tekee vuosittain palvelutarjontapäätöksen ja viime maaliskuussa lautakunta päätti Pispalanharjun osalta linjan 31 jatkamisesta harjun alkupäähän talviliikennekauden 2018 – 2019 loppuun asti eli vain kesäkuun 2019 alkuun. Uudessa linjasto 2021 suunnitelmassa koko linjaa 31 ei ollut enää olemassa ollenkaan.

Pispalan Asukasyhdistys ry teki 21.3.2018, § 22 päätöksestä oikaisuvaatimuksen koskien linjan 15 Pispalanharju-Järvensivu palvelutasoa. Oikaisuvaatimuksessa linja-autoreitti 15 ja sen aikataulut vaadittiin säilytettäväksi Pispalanharjulla, Pyynikin Palomäentiellä sekä Satamakadulla Kaakinmaalla. Joukkoliikennelautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen kokouksessaan 26.4.2018. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli valtuustoaloitettani 30.5.2018, mutta hyväksytty päätösesitys oli, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli aloitettani 18.6.2018, mutta esittelijä otti aloitteen pois listalta kokouksen aikana. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli taas 30.8.2018 aloitettani. Nyt se lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi joukkoliikenneyksikköön.

12.9.2018 Pispalan asukkaat järjestivät tapahtuman Pispalan koululle, jonka aiheena oli joukkoliikenteen takaisin saaminen Pispalanharjulle. Päättäjät oli kutsuttu myös tilaisuuteen.

Joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 hyväksyttiin lautakunnassa 13.9.2018. Hyväksytty joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 ei sisältänyt määrärahaa aloitteessani esitetyn entisen bussilinjan 15 reittiosan Rautatieasema-Pispalanharju toteuttamiseksi. Reitinosan lakkautuksella toteutui vuotuinen noin 200.000 euroa bruttokustannussäästö. Nettosäästö on yli 100.000 euroa. Tämän jälkeen lautakunta käsitteli aloitettani uudelleen 2.10.2018. Vaikka kaupunginhallitus oli päättänyt ja edellyttänyt elokuussa, että aloitteeni vastaus tulee valmistella uudelleen, virkamiesesitys ja lopullinen päätös oli taas Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa (Jolila), että aloitteeni ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

5.10.2018 perustin kansalaisliikkeen Facebookiin linjan 15 palauttamiseksi Pispalanharjulle. Pispalan asukkaat lähettivät uudelleen 7.10 valtuutetuille vetoomuksen Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkamisen puolesta.

29.10.2018 valtuustoryhmäni hyväksyi linja 15 palauttamisen ja budjettineuvotteluihin 200 000 euroa linjan palauttamiseksi Pispalanharjulle. Marraskuussa budjettineuvotteluissa valtuustoryhmät suostuivat 100 000 euroon ja pikkubussiin Pispalanharjulle.

31.10.2018 Pispalan yhdistykset tekivät esityksen bussilinja 15:n palauttamisen puolesta ja ehdotuksen uudenlaisesta kulttuurikonseptista Pispala Bus, joka palvelisi harjun asukkaiden lisäksi turisteja vetovoimaisella tavalla. Esitystä tukivat myös lukuisat Pispalan kulttuurivaikuttajat.

19.11.2018 Valtuusto hyväksyi määrärahaesityksen budjettikokouksessa. Lopetetun linja 15 palvelu turvataan jatkossa pikkubussilla välillä Keskustori – Pispalanharju, alkuperäiselle päätepysäkille, Harjunpäähän asti, mahdollisimman paljon alkuperäisen linjan 15:n reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Määrärahalisäys oli 100 000 euroa.

28.11.2018 Joukkoliikennelautakunta päätti joukkoliikenteen palvelutasosta kesäkaudelle 2019 ajankohdalle 3.6 – 8.8.2019. Pispalanharjun pikkubussi tulee liikennöimään uudella linjalla 115 Pispalanharjulta Keskustorille ma-la vuorovälin ollessa 30 min (lisärahoitus).

Linja 115 reitti : Keskustori – Kirkkokatu – Laukontori – Satamakatu – Palomäentie – Tahmelantie – Pispalanharju (3 km). Kesäarki: Linja 115 Keskustori – Pispalanharju klo 07 – 19, vuoroväli 30 min. Kesälauantai : Keskustori – Pispalanharju klo 09 – 17, vuoroväli 30 min.

Joukkoliikennelautakunta päätti vielä 20.12.2018, § 94 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2018-19 – Linjat 31 ja 115 : ”Tampereen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.11.2018, § 216, päättänyt kohdentaa vuoden 2019 talousarvioon 100 000 euroa Pispalanharjun joukkoliikennetarjonnan järjestämiseen mahdollisimman paljon lakkautetun linjan 15 reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi esitetään uuden linjan 115 Keskustori – Pispalanharju perustamista ja liikennöinnin aloittamista 2.1.2019 alkaen. Linjaa liikennöidään pikkubussilla, jossa on tila myös lastenvaunuille. Samassa yhteydessä on mielekästä siirtää linjan 31 päätepysäkki Pispalanharjulta takaisin Pyynikintorille. Näin voidaan linjalle 31 palauttaa paremmin Muotialan suunnan asiakastarpeita palvelevat aikataulut. ”

30.1.2019 Joukkoliikennelautakunnalle esitetään, että linja 115 kulkee vain vuoden loppuun 2019 eikä enää vuonna 2020. Mainittakoon, että Pispalassa on nyt päätetty, että linja 115 liikennöinnin myötä, pidetään autottomia torstaita ja vähennetään yksityisautoilua.

Esitän, että Tampereen bussilinja 115 Keskustori – Pispalanharju- Keskustori ei lakkauteta vuonna 2020. Linjalle tulee esittää määräraha myös tuleville vuosille, heti v.2020 alusta. Pispalanharjun ja – alueen asukkailla on samanlainen oikeus toimiville joukkoliikennepalveluille kuin muillakin Tampereen asukkailla. Tampereella 28.1.2019 Aila Dündar- JärvinenKaupunginvaltuutettu (sd)

Tampereen kaupungin vuoden 2018 noin 68 miljoonan euron alijäämäistä tilinpäätösennustetta käsiteltäessä kaupunginvaltuutettu Pekka Salmi totesi, että kaupungin veropohja on melkein romahtanut. Erilaiset valtionosuuksien leikkaukset ovat vieneet Tampereelta vuositasolla 120 miljoonaa. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuodesta 2000 noin 40.000 asukkaalla. Huikea menestys kaupungin kasvun muodossa maksaa. Asukkaat ikääntyvät ja massatyöttömyys on johtanut vaikeaan pitkäaikaistyöttömyyteen, joka on aiheuttanut sosiaalisia ongelmia.

Pekka Salmen mukaan säästöohjelmat tulee jalkauttaa, verotulojen kasvua seurata ja kiinnittää huomiota ostopalveluihin kuten ostoihin PSHP:ltä. Ellei talouden tasapainotus näillä onnistu niin tuloveroa tulee korottaa.

» Lue lisää tästä.

Kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan, että Tampereen bussilinjaa 115 Keskustori – Pispalanharju – Keskustori ei lakkauteta vuonna 2020. Linjalle tulee hänen mukaansa esittää määräraha myös tuleville vuosille heti vuoden 2020 alusta alkaen. Pispalanharjun ja – alueen asukkailla on samanlainen oikeus toimiville joukkoliikennepalveluille kuin muilla Tampereen asukkailla.

Kaupunginvaltuutettu Anne Liimola esittää aloitteessaan, että kaupungissa selvitetään kaupungin psykologien ja kuraattorien työpanoksen kohdentuminen siten, että se asiakkaan, lapsen ja perheen kannalta on joustava ja saavutettavissa sekä näin lapsen edun mukainen ja palvelee myös henkilökuntaa lähipalveluna. Lisäksi hän esittää valtuuston saavan selvitys millaisia varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattorikäytänteitä on olemassa Suomen kunnissa ja miten näitä kokemuksia voidaan hyödyntää, jotta Tampere olisi tässä asiassa edelläkävijä.

Lisätietoja

SD Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi
Puh. 050 565 8898
pekka.salmi@puistotorni.fi