Valtuustoaloite humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille

Israelin Gazaan kohdistamat hyökkäysiskut ovat vaatineet kuluneen vuoden aikana yli 40 000 ihmisen hengen, näistä yli neljännes on lapsiuhreja. Lasten osalta haavoittuneiden, sotaorpojen ja kotinsa menettäneiden määrä on moninkertainen. YK:n viimeisimmän arvion mukaan Gazan sota on kuluneen vuoden aikana aiheuttanut yli 17 000 lapsen kodittomaksi ja orvoksi päätymisen.

Haavoittuvan ja viattoman asemansa takia juuri lasten kärsimys kaiken tuhon keskellä on poikkeuksellisen traagista. He ovat joutuneet keskelle konfliktia, mihin heillä ei ole mitään osuutta. Heillä ei mahdollisuutta mennä minnekään, eikä monilla heistä enää ole mitään.

Heidän ahdinkonsa on erityistä huomiota vaativaa. Traumat, vammat sekä lääkkeiden, vaatteiden ja ravinnon puute vaikuttavat lapsiin suurimmissa määrin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää järjestää juuri heille humanitaarista apua. Lapsissahan on tulevaisuus ja heillä on koko elämä vielä edessä.

Esitän, että Tampereen kaupunki myöntää 50 000€:n humanitaarisen apurahan solidaarisuuden osoituksena Gazan lapsille. Näin synkkinä aikoina on tarpeellista osoittaa heille, ettei heitä ole unohdettu ja että heistä aidosti välitetään. Varat käytetään kokonaisuudessaan kohdennetusti juuri lasten auttamiseen.

Mahmoud Machaal (sd.)
21.10.2024

Valtuustoaloite erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa

Tampereen Vesi Oy:n tulee lopettaa vedenotto Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.

 

Kuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen Life revives -hankeesta 2023

Ympäristöministeriön tilauksesta 2020 on valmistunut tutkimusraportti jokihelmisimpukan nykytilasta ja lajin suojelemiseksi tarvittavista toimista Suomessa. Raportissa todetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Pinsiön-Matalusjoen kärsivän Tampereen kaupungin pohjavedenotosta Pinsiönharjusta. Tutkimuksen mukaan joen suojeluarvo on tiukka.

Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kuntien liittymäkohdassa sijaitseva Pinsiönlähde kokoaa vetensä lähteen pohjoispuolelta Pinsiönkankaan pohjavesialueelta. Pinsiön-Matalusjoen Natura
2000-alue (FI0356004) sijoittuu Nokian ja Ylöjärven kuntien rajan jakamalle lähdealueelle.

Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen (EN) jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) ja alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen (Salmo trutta trutta). Purotaimen toimii toukkavaiheessa raakun väli-isäntänä ja myös sen suojeleminen on välttämätöntä raakun säilymiselle (Suomen lajien uhanalaisuus 2019).

Raakku on luonnonsuojelulain 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava sekä 49 §:n mukainen luontodirektiivissa mainittu laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Purotaimen on Euroopan unionin luontodirektiivissä erityissuojeltava eliölaji.

Raakku on Euroopan Unionin erityissuojeltu laji, jonka suojelua koskevat asiakirjat ovat alla lueteltu:
Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 1997/160, liite 2a 2021/521)
EU:n luontodirektiivin II-liite
EU:n luontodirektiivin V-liite
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)

Tampereen Veden pohjavedenotto heikentää merkittävästi raakun elinympäristön Pinsiön-Matalusjoen tilaa. Vedenotto on EU:n luontodirektiivin suojelumääräysten vastaista ja muodostaa todellisen riskin raakun ja purotaimenen elinympäristölle ja lajien säilymiselle. Raakkua pidetään jokiekosysteemin avainlajina ja huippuindikaattorina elinympäristönsä vaativuuden ja elinkiertoon liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi (Oulasvirta 2006). Raakku puhdistaa vettä jopa 50 litraa päivässä.

Raakun ja purotaimenen elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, runsas, virtaava ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella. Hiesu, liete ja muu kiintoaines ovat haitallisia lajien elinympäristölle. Raakku elää ensimmäisen elinvuotensa toukkavaiheessa purotaimenen kiduksissa niin sanottuna glokidiona ja näin purotaimen toimii toukan väli-isäntänä.

Etelä-Suomen luonnonvaraiset lohikalakannat ovat taantuneet ja uhanalaistuneet hälyttävästi kutujokien patoamisen, voimaloiden rakentamisen, ruoppausten ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Pinsiön-Matalusjoessa elää vielä vähäinen, luontaista kantaa oleva ja lisääntymiskykyinen purotaimenpopulaatio.

Pinsiön-Matalusjoen raakun ja purotaimenen tilaa ja lisääntymistä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Joen raakkukanta on romahtanut vuonna 1999 havaitusta 26 000 yksilöstä vuonna 2013 havaittuun 6 200 yksilöön. Käytännössä Pinsiön-Matalusjoen raakkukanta ei ole lisääntynyt yli 20 vuoteen satunnaista lisääntymistä lukuun ottamatta. (Oulasvirta ym. 2013) Pinsiön-Matalusjoella raakun suojelutaso ei näin ollen ole suotuisa. Tampereen Veden pohjavedenotto aiheuttaa Pinsiön-Matalusjoen virtaaman vaihtelua. Erityisesti kesäisin lämpiminä jaksoina joen veden määrän vaihdellessa vesi lämpenee liian lämpimäksi raakulle ja purotaimenelle. Pahimmillaan haihtuminen aiheuttaa joen kriittistä veden vähyyttä ja jopa kuivumista, jota on jo koettu 2010- ja 2020-lukujen helteisimpinä kesinä. Talvisin veden ollessa vähäistä joki jäätyy pohjaa myöten. Raakun suojelutason palauttaminen suotuisaksi vaatii aktiivisia toimenpiteitä lajin elinympäristön laadun parantamiseksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2017).

Pinsiössä ikänsä asunut muistelee, kuinka 1970-luvulla joki oli lähteeltä 2 m leveä, runsas, kirkas, kylmä ja siinä näkyi purotaimenia, jotka katosivat tilan kohdalla 2 vuotta Tampereen vedenoton alettua. Hän kertoi, että nyt kuivempina aikoina tilan kohdalla vesi monesti seisoo erittäin matalana ja joki on kesällä vesikasvien peittämä (Markku Uosukainen, mti, maanviljelijä, metsänomistaja).” Haastattelu 5.9.2024

Pinsiön-Matalusjoelle toteutettiin vuosina 2016-2017 Jyväskylän yliopiston, Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven toimesta Kolmen helmen joet -hanke. Hankkeessa kartoitettiin jokihelmisimpukan ja purotaimenen nykytilanne, lajien säilymiseen kohdistuvat uhat ja riskit, sekä tehtiin ympäristövirtaamaselvitys. Hankkeessa tuotettiin Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven alueilla virtaavalle joelle kunnostussuunnitelma. Uusimpia joen veden tilaa ja uhanalaisten lajien nykytilaa koskevia selvityksiä ja eliölajeihin kohdistuvien riskikartoitusten tuloksia ei ole käytetty Tampereen Veden pohjavedenoton vaikutusten arvioinnin pohjana.

Raakku ja purotaimen ovat säilyneet Pinsiön-Matalusjoessa jääkauden päättymisestä alkaen. Molempien lajien elinehtona on Pinsiönlähteen puhdas, viileä ja happirikas pohjavesi, jonka lämpötilan tulee pysyä 18 º alapuolella.

Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmassa on seuraavat tavoitteet, jotka asettavat myös selkeät suuntaviivat raakun suojelulle:
1. Kaupunkiluonto on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa.
2. Uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu.
3. Ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia.
4. Vesistöjen ja pienvesien tila on hyvä ja niiden eliöstö monimuotoista ja elinvoimaista.
5. Haitallisten vieraslajien torjunta on tehokasta ja toimivaa.
6. Asukkaat ja yhteisöt tuntevat lähiluontonsa arvot ja haluavat toimia niiden hyväksi.

Pinsiönlähteen pohjavedenotto ei vastaa nykypäivän ympäristönsuojelun vaatimuksia. Vedenottolupa myönnettiin vuonna 1969, jolloin ympäristölainsäädäntö ja ympäristövaikutusten arviointi olivat vielä kehittymättömiä. Raakun tai vaelluskalojen elinympäristöä ei huomioitu riittävästi lupaehtoja määriteltäessä, vaikka raakku oli suojeltu jo vuonna 1954. Pinsiönlähteen vedenotto oli alun perin tarkoitettu lähinnä väliaikaiseksi ratkaisuksi kasvavaan vedentarpeeseen, kun pintaveden laatu oli nykyistä heikompaa suurempien teollisuuden jätevesimäärien ja huonompien puhdistusmenetelmien vuoksi.

Tampereen kaupungin Pinsiönlähteen pohjavedenotto on kiistattomasti tuhoisaa erittäin uhanalaiselle eliölajille ja elinympäristölle. Kaupungin ja Tampereen Vesi Oy:n tulee turvata veden huoltovarmuus, mutta korvaavaa vedenottoa on kartoitettava, sillä alueen hauras ekosysteemi ei pohjavedenottoa nykyisellään kestä.

Esitän samalla, että Tampereen Vesi Oy lopettaa vedenoton Pinsiönlähteestä ja Jordaninojan lähdealueelta siten, että näistä tuleva vesimäärä virtaa kokonaisuudessaan Pinsiön-Matalusjokeen.

Saana Kuusipalo,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 16.9.2024

Valtuustoaloite Tammipuiston kehittämiseksi

Tammipuisto on sijaintinsa puolesta toisarvoiselle merkitykselle jäänyt puistoalue, joka on luonteenomaisuudeltaan potentiaalisesti kehitettävä kohde ja oikein hyödynnettynä yleistä asukasviihtyvyyttä kohottava.

Alue jakautuu karkeasti tasaiseen länsipuoleen, jonka lounaisosassa on pieni puustosaareke sekä pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan itäosaan, mitä hallitsee pohjoispuoleinen maakukkula ja sen eteläjuurella oleva, rehevöitynyt kosteikko.

Tarkasteltuna puistoaluetta kokonaisuutena voidaan todeta sen tarjoamien mahdollisuuksien tulleen hyödyntämättömiksi. Keväästä saakka jatkunut asukkaiden mielipiteiden kysely asian tiimoilta on osoittanut samaa kantaa: Kolmen virallisen kulkureitin varrelle on jokaiselle sijoitettu yksi muutaman istujan kattava penkki, kaksi näistä kunnoltaan huonolaatuisia ja lahoamispisteessä. Miljöö itsessään on hoidettu vähimmäisedellytyksillä, valtaosa länsipuolesta on karua, hoitamatonta kasvustoa.

Esitän, että osana Kaukajärvellä ja Annalassa toteutettavaa kaupunginosaohjelmaa puistoaluetta kehitettäisiin esimerkiksi seuraavin tavoin:

– Virallisten kulkureittien penkit uusitaan

-Asukkaiden itsensä tekemät, ”luonnolliset” kulkureitit kunnostetaan sorapäällysteisiksi ja saatettaan huollon piiriin

-Puiston länsipuolen kukkula hyödynnetään; villikasvusto raivataan, kukkulan laelle tehdään kolme esteetöntä kulkureittiä (lounais-, pohjoinen- ja länsirinne). Kukkulan päälle tehdään leveä, pyöreähkö tasanne, minne sijoitetaan loivaan kaareen penkkejä. Kukkulan vapaille rinteen osille istutetaan luonnon kukkia tai istutuksia

-Länsipuolen kosteikko ruopataan/kunnostetaan (sorsa)lammeksi, johon sijoitetaan vesielementti (suihkulähde), minkä yhteyteen asennetaan veden hapetin. Lammen ympäristön kunnostetaan kukkaiskedoksi mehiläisille ja estetiikalle. Lammen läheisyyteen sijoitetaan penkki

-Puiston lounaisosiin, puustosaarekkeen ympäristöön, istutetaan tarkoituksenmukainen niittyketokukkien viljelys niin sanotuksi ”mehiläiskodoksi” sekä miljöönparannukseksi.

-Keskisiin itä- ja luoteisosiin täysi mahdollistetaan toteutettavaksi (supistettu) minigolf rata

-Alueella olevat katutaidetaulut kunnostetaan, ja mahdollisuuksien mukaan niitä lisätään sekä sijoitellaan ympäri puistoa

-Tammipuiston muistolaatta puhdistetaan sekä asennetaan selkeämpään maamerkkiin.

 

Mahmoud Machaal,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 19.8.2024

Valtuustoaloite Karteroopin toiminnan mahdollistamiseen Tampereen kaupungin tuella

Nykyiset talousnäkymät aiheuttavat epävarmuutta ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen on vähentynyt, kun elinkustannukset jatkavat nousuaan ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti. Taloushuolet vaikuttavat mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen sekä sosiaalisen osallisuuden kokemukseen ja näin ollen ihmisen toimintakykyyn etenkin silloin, jos perustarpeisiin ei ole varaa. Talousvaikeudet ovat erityisen kuormittavia lapsiperheen vanhemmille ja ne vaikuttavat negatiivisesti tapaan toteuttaa vanhemmuutta ja se johtaa haasteisiin lasten tunne- elämässä ja sosiaalisissa tilanteissa. Vähävaraisuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi kuluja julkiselle sektorille nyt ja tulevaisuudessa.

Samaan aikaan olemme huolissamme myös ympäristön kuormituksesta ja ilmastonmuutoksesta. Suomessa syntyy kierrätystekstiiliä noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa ja yli puolet tuosta määrästä päätyy vieläkin jätteeksi huolimatta kierrätyskulttuurin kasvusta sekä tekstiilien uudelleen hyödyntämisestä kuiduksi tai teollisuuden raaka-aineeksi. Tekstiilijätteen lisäksi ilmastokuormaa lisäävät uusien tekstiilien valmistuksesta, keräyksestä ja kierrätyksestä sekä jätteen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Ympäristön ja talouden etu on, että vaatteet kiertävät koko elinkaaren ajan vaatteina eivätkä joudu liian aikaisin teollisuuden koneistoon tai jätteeksi.

Meillä on myös joukko vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden tai joille on vaikeaa löytää matalan kynnyksen välityömarkkinapaikkoja. Työllistymisen haasteet voivat johtua joko henkilökohtaisista tai ympäristöstä johtuvista syistä. Osalla vaikeasti työllistyvistä on päihde- ja mielenterveysongelmia tai matala koulutustaso ja maahanmuuttajataustaisilla on haasteita suomen kielen kanssa.

Mahdollisuuksien Talo ry on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää yhteisöllisyyttä sekä luoda tulevaisuuden mahdollisuuksia vaikeassa työllistymistilanteessa oleville asiakkaille. Yhdistyksen toiminta perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja sen merkittävimpiä yleistavoitteita ovat ihmisten hyvinvointierojen kaventaminen helpottamalla vaatekustannuksissa, ihmisen kokemus yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, syrjäytymisen ehkäisy ja vähäosaisuuden ylisukupolvisuuteen vaikuttaminen, elämänlaadun paraneminen, mielenterveyden ylläpito ja koheneminen sekä tekstiilikierrätys ja tietoisuuden lisääminen sen tavoista ja merkityksestä ympäristölle.

Yhdistys jakaa Karteroopin kautta yksityishenkilöiden Nextiiliin lahjoittamia ja Nextiilin esilajittelemia hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja jalkineita vähävaraisille ihmisille ilmaiseksi. Pirkanmaan Kierrätys ja Logistiikka Oy toimittaa tekstiilit omien kuljetustensa ohessa kerran viikossa Karteroopiin. Tekstiilit kiertävät paikallisesti Tampereen sisällä, jolloin kuljetuksista syntyneet päästöt ovat mahdollisimman pieniä. Nextiilin ja Karteroopin yhteistoiminta on valtakunnallisestikin ainutlaatuista ja Karteroopin kautta tekstiili päätyy jätteen sijasta tarvitseville asiakkaille. Karteroopi yhteistyökumppaneineen pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan osaltaan Hiilineutraali 2030 Tampere -tavoitteen toteutumiseen. Karteroopin toimintamalliin on helppo luoda matalan kynnyksen räätälöityjä välityömarkkinapaikkoja.

Karteroopi oli vuonna 2023 avoinna kolmena päivänä viikossa, 14 tuntia/ viikko. Viime vuoden aikana asiakaskäyntejä oli yli 9000 ja asiakkaille jaetun tekstiilin määrä lähes 34000 kg. Karteroopin toiminta on pyörinyt lähes täysin vapaaehtoisvoimin, ja vapaaehtoistyön määrä on ollut viikoittain noin 165 tuntia eli yli neljän henkilön täysiaikainen viikkotyöpanos. Resurssipulasta huolimatta yhdistys pystyi vuoden 2023 aikana hoitamaan yhden kuntouttavan työtoimin-nan jakson, yhden ammatillisen kuntoutuksen työkokeilujakson ja kahden opiskelijan tutkinnon osien harjoittelujaksot. Näiden lisäksi yhdistyksessä oli kolme 9.- luokkalaista työelämään tutustujaa.

Karteroopi on ollut suljettuna alkuvuoden 2024 rahoituksen puutteen vuoksi, mutta se pystyttiin avaamaan uudelleen toukokuussa muutamaksi kuukaudeksi. Edelleen toiminta on lähes täysin vapaaehtoisten vastuulla. Vaikka taloudellisia resursseja ei edelleenkään ole, on Karteroopissa silti parhaillaan yksi Tredun liiketalouden opiskelija suorittamassa tutkinnon osaa ja kieliharjoittelija opiskelemassa suomea.

Mahdollisuuksien Talo ry haluaa ylläpitää ja kehittää Karteroopin toimintaa niin, että se voi tarjota myös jatkossa vaateapua taloudellisesti heikossa asemassa oleville tamperelaisille ja toimia Ruokapankin rinnalla välttämättömyystarpeiden jakamisessa tarvitseville. Karteroopi säästää myös julkisen sektorin vaatekustannuksiin suunnattuja varoja, jolloin vaatteisiin annettuja avustuksia voidaan suunnata muihin tarpeisiin ihmisten kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Matalan kynnyksen palveluna Karteroopi tavoittaa myös kipeästi apua tarvitsevia, mutta julkisen sektorin palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä kuten ulkomaalaisia opiskelijoita. Tähän saakka toiminnan on mahdollistanut Tampereen Seurakuntayhtymän vahva tuki, mutta myös Tampereen kaupungin apua tarvitaan vähävaraisten kaupunkilaisten auttamiseksi.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pyytää selvittämään kaupungin mahdollisuuksia rahoittaa ja tehdä yhteistyötä Karteroopin kanssa niin avustamistoiminnassa kuin työllistämisasioissa.

 

Tampereella 10.6.2024

Tampereen sd-valtuustoryhmä

Valtuustoaloite Pride-ratikka Tampereelle

Kesäkuussa Tampereella vietetään Prideä. Kyseessä on joka vuosi tuhansia tamperelaisia yhdistävä
muistutus siitä, että yhdenvertaisuuden eteen on vielä paljon työtä tehtävänä. Viime vuonna Manse
Prideen osallistui 5000 – 6000 ihmistä.

Tampere on liputtanut Pride-viikon aikana sateenkaarilipuilla jo pitkään. Sateenkaariliputus kaupungin
toimesta ei ole pelkkä merkityksetön symboli, vaan osoitus siitä, että kaupunki seisoo ihmisoikeuksien
puolella syrjintää vastaan. Tällaiset tuen osoitukset ovat erityisen tärkeitä aikana, jolloin erilaiset
ääriryhmien toimijat ovat ottaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä heidän jo saavutetut
oikeudet silmätikukseen.

Tampereen valttikortteja ovat avoin ilmapiiri ja yhdenvertaisuus, joiden ansiosta jokainen täällä asuva
ja tänne tuleva voi tuntea kaupungin kodikseen. Se on oleellinen osa sitä, miksi Tampere on Suomen
vetovoimaisin kaupunki.

Tampere tunnetaan myös rohkeasta uusien asioiden kokeilusta. Kaupungin tulisikin hyödyntää
Pride-viikon vietossa yhtä toista valttikorttiansa – ratikkaa. Sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka
olisi piristävä lisä kaupunkikuvaan ja lähettäisi voimakkaan viestin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
puolesta.

Vastaava sateenkaariteippauksilla varustettu ratikka kulkee tälläkin hetkellä Helsingissä, jossa se on
saanut runsaasti positiivista palautetta. Helsingissä Pride-ratikka on liikenteessä koko kesän ajan.
Myös Tampereella on kulkenut taideratikoita, joissa ratikkojen ulkokuoriin on toteutettu erilaisia
taideteoksia yhteistyössä taiteilijoiden, elinkeinoelämän sekä Tampereen kaupunkiliikenteen kanssa.
Kuten taideratikat ja Helsingin Pride-ratikka, myös Tampereen Pride-ratikka voitaisiin toteuttaa
yhteistyössä yritysten sekä esimerkiksi Manse Priden sponsorien kanssa. Näin varmistettaisiin, ettei
teippauksesta aiheutuisi kaupungille kohtuuttomasti ylimääräisiä kustannuksia.

Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittäisi yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n ja
Pride-yhteisön kanssa, voitaisiinko tilapäinen sateenkaariteipattu Pride-ratikka järjestää myös
Tampereelle.

Liite: Havainnekuva siitä, miltä Pride-ratikka voisi näyttää.

 

Tampereella 10.6.2024
Saana Kuusipalo (sd)
Arttu Rintanen (kok)

Valtuustoaloite Liigan playoff-pelien näyttämiseksi Tapparan ja Ilveksen pelien osalta

Tampere on kiekon koti. Jääkiekko on osa Tamperetta ja kiekkokulttuuri näkyy
Tampereen kaduilla ympäri vuoden. Tamperelaiset seuraavat aktiivisesti jääkiekkoa ja
se onkin osa monen tamperelaisen elämää. Hakametsän jäähalli on Suomen
ensimmäinen jäähalli ja Nokia Arena puolestaan on tuonut koko Suomen
jääkiekkokulttuuriin kauan toivotun lisän.

Jääkiekko yhdistää ihmisiä ja tuo hyvin eri taustoista olevia ihmisiä yhteen. Sen
katseleminen on yhteisöllistä tekemistä. Jääkiekon MM-kisat olivat hieno esimerkki
siitä, kuinka jääkiekko näkyy ja kuuluu Tampereen kaduilla. Ihmiset ympäri maailmaa
seurasivat kiekkoa yhdessä erilaisissa tapahtumateltoissa.

Tamperelaisseurat Tappara ja Ilves ovat menestyneet viime vuosina erinomaisesti
Liigassa. Edellisen kymmenen vuoden aikana Tappara on voittanut kultaa viisi kertaa,
vuosina 2016, 2017, 2022, 2023 ja 2024, hopeaa kolme kertaa, vuosina 2014, 2015 ja
2018 sekä pronssia kerran, vuonna 2019. Sen lisäksi Tappara voitti Euroopan
mestaruuden vuonna 2023. Ilves puolestaan on voittanut edellisen kymmenen
vuoden aikana kaksi kertaa pronssia, vuosina 2022 ja 2023.

Erityisesti alkukeväästä alkavat playoff-pelit kiinnostavat katsojia. Tamperelaisseurojen
edetessä playoff-peleihin tamperelainen kiekkohuuma on parhaimmillaan. Huolimatta
siitä, että Nokia Arenan katsojakapasiteetti on iso, ei kaikilla ole mahdollisuutta päästä
katsomaan pelejä Arenalle. Joillekin liput ovat liian kalliita ja välillä liput myydään
nopeasti loppuun.

Valtuustoaloitteessa esitän, että Liigan playoff-pelit näytetään julkisesti
Tampereella Tapparan ja Ilveksen pelien osalta. Esimerkiksi Keskustori tai Sorinaukio
voisi toimia hyvänä sijaintina mahdolliselle tapahtumateltalle. Alueella näytettäisiin
Tapparan ja Ilveksen playoff-pelit ja sinne olisi vapaa pääsy. Toteuttamisessa
kannattaisi hyödyntää esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa hyväksi havaittuja
käytäntöjä. Kaupunki voi hakea erilaisia ratkaisuja pelien näyttämiseen esimerkiksi
yhdessä seurojen kanssa. Sen lisäksi kaupunki voi kannustaa seuroja tämänkaltaiseen
toimintaan.

Sofia Julin,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Tampereella 9.6.2024

Valtuustoaloite aistihuoneiden ja hiljaisten tilojen riittävyyden kartoittamiseksi Tampereen kaupungin päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Lapset ja nuoret viettävät ison osan elämästään erilaisissa oppimisympäristöissä – erityisesti
päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana oppimisympäristöjä
on alettu toteuttaa enenevissä määrin suljettujen sijaan avoimina. Toteutuksen taustalla on ajatus
muunneltavuudesta ja joustavuudesta. Avoimiin oppimisympäristöihin liittyy kuitenkin haasteita,
joista yksi on lasten ja nuorten sekä myös heidän kanssaan työskentelevien aikuisten aistikuorman
kasvaminen. Varsinaisia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia esiintyy 5–10 prosentilla väestöstä, ja ne
ovat yleisiä neuropsykiatristen häiriöiden yhteydessä. Neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet
viimeisen vuosikymmenen aikana.

Samanaikainen avointen oppimisympäristöjen ja neuropsykiatristen haasteiden lisääntyminen johtaa
yhteiseen ongelmaan: lasten ja nuorten aistikuorma kasvaa, mikä johtaa heikentyneeseen keskittymisja
oppimiskykyyn. Joillekin lapsille ja nuorille tilanne voi aiheuttaa jopa esteen osallistumiselle. Näin
ollen ylimääräisen aistikuormituksen vähentäminen päiväkoti-, koulu- ja opiskelupäivän aikana on
meidän aikuisten velvollisuus.

Esimerkkejä aistiystävällisyyteen aktiivisesti pyrkivistä kouluista löytyy jo. Yle (2023) uutisoi Turun
Puropellon koulussa sijaitsevasta aistimökistä. Tilassa on akustiikkalevyjä ja -verhoja sekä valaisin,
jonka kautta voi valaisun säätelyn lisäksi kuunnella rauhoittavia ääniä. Lisäksi tilan väritys on
maanläheinen. Helsingin Sanomat (2023) uutisoi Keravalla sijaitsevan Päivölänlaakson alakoulun
”päikkärivälitunnista”. Koulussa on luokkahuone, jossa oppilas voi välitunnin aikana levätä
joogamatolla, pehmeässä keinutuolissa, rahissa tai tyynyillä vuoratussa lasten kylpyammeessa.
Aistiesteettömäksi rakennetun tilan äänimaisema ja akustiikka ovat miellyttäviä; häiritseviä
taustaääniä tai kaikumista ei ole. Materiaalit ja pinnat ovat pehmeitä eli esimerkiksi metallin sijaan
on käytetty puuta. Tila on myös visuaaliselta ilmeeltään harmoninen ja selkeä. Käytännössä se
tarkoittaa, että tilan värimaailma on maanläheinen ja murrettu, valaistus on epäsuoraa ja säädettävää
ja lisäksi pyörein ja ovaalein muodoin on pyritty mukailemaan luonnollista silmänliikettä.
Aistiesteettömässä tilassa sisäilma on hyvä, kalusteet ovat oikeankokoisia ja jokaiselle tavaralle on
oma paikkansa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että joidenkin oppijoiden kohdalla mahdollisuus
liikkeeseen ja liikkumiseen edistää keskittymistä.

Aistiesteettömän tilan luominen edellyttää aistiesteettömyyden kokonaisvaltaista hahmottamista.
Aistikuormittumista pidetään usein yksilön ongelmana, vaikka ongelma olisi ratkaistavissa
yksinkertaisesti ympäristöä muokkaamalla. Ratkaisua kuitenkin edeltää ongelman tunnistaminen.
Nepsy-oppaassa (2022) kuvataan tilanne, jossa erään koulun ruokalassa metallijalkaiset tuolit
kirskuivat kovaa laattalattiaa vasten. Koulussa ei ollut sillä hetkellä varaa tuolien vaihtoon, mutta
äänimaisema saatiin muokattua miellyttävämmäksi laittamalla tuolien jalkoihin huopaiset
pehmusteet. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka aistikuormitusta aiheuttava tekijä on tunnistettu ja
siihen on haluttu myös löytää ratkaisu.

Esitämmekin, että Tampereen kaupunki kartoittaa aistihuoneiden ja hiljaisten tilojen
riittävyyden hallinnoimissaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi esitämme,
että Tampereen kaupunki huomioi aistiesteettömyyden jokaisen hallinnoimansa uuden tai
korjattavan päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen suunnittelussa niin, että myös tilan käyttäjillä
on mahdollisuus osallistua suunnitteluun.

Tampereella 20.5.2024

Kaupunginvaltuutetut
Mahmoud Machaal (sd.)
Inna Rokosa (sd.)

Valtuustoaloite eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Loput 20 prosenttia kompensoidaan. Tampere on myös sitoutunut Hiilineutraalit kunnat -verkoston tavoitteisiin 80 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset Tampereella

Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2024. Hankkeen tulokset osoittavat muun muassa sen, että elintarvikkeet aiheuttivat eniten (22 prosenttia) luontojalanjälkeä. Elintarvikkeista suurimman osuuden luontojalanjälkeen aiheuttivat eläinperäiset tuotteet: punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja. Lisäksi tulokset osoittavat, että elintarvikkeet aiheuttivat toisiksi eniten (14 prosenttia) hiilijalanjälkeä heti lämmön kulutuksen jälkeen.

Vuonna 2022 Tampereella suurimmat kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat ruoasta (27 prosenttia). Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat energiankulutus (26 prosenttia) sekä tavarat ja palvelut (23 prosenttia).

Ruoan rooli Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toimenpiteissä

Voidaan siis todeta, että yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ruokailun toimenpidekokonaisuudessa korostuu hävikkiruoan merkitys, mikä on tärkeä asia. Kasvispohjaisella ruoalla on kuitenkin hävikkiruokaakin suurempi vaikutus päästöjen vähentämiseksi. Kasvisruoasta mainitaan, että se tuotaisiin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun ruoan rinnalle rajatuissa palveluissa (kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden omat ravintolapalvelut, leirit ja tapahtumat). Lisäksi mainitaan, että päiväkodeissa ja kouluissa lisätään kasvisruoan osuutta kahteen ruoka-annokseen viikossa. Molemmissa tavoitetoteuma on asetettu vuosille 2022–2025. Lukioiden osalta mainitaan, että kasvisruoka tarjoillaan ensimmäisenä vaihtoehtona linjastossa vuoteen 2029 mennessä. Tässä yhteydessä on myös olennaista huomioida, että kasvisruokaa tarjoiltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kasvisruoan maittavuuteen kouluttamalla henkilökuntaa.

On myös huomioitava, että Tampereen kaupungin palveluissa tarjottava kasvisruoka on tällä hetkellä usein kasvisruokaa, joka sisältää eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunia. Tällöin ilmastopäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin täysin kasvipohjaisessa ruoassa olisi. Kaupungin tarjoaman kasvisruoan tulisikin olla täysin kasvipohjaista; maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat verrattavissa lihaan. Tällöin ruoka sopisi suoraan myös maitoallergisille ja vegaaneille.

Tampereen kaupungin suunnitelluissa toimenpiteissä ja käytännön toteutuksessa tulisi näkyä vahvempi ymmärrys kasvipohjaisen ruoan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle vaikutukselle. Käytännössä se tarkoittaa liharuoan tarjoilun vähentämistä eli myös kasvipohjaisen ruoan päivien lisäämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt aterioiden hiilijalanjäljen kaupunkiympäristön toimitalon ravintolassa vuonna 2022. Tulokset osoittivat, että vegaanisen annoksen ilmastokuorma on merkittävästi (keskimäärin 40 prosenttia) pienempi kuin lihaa sisältävän annoksen.

Kasvipohjaisen ruokavalion merkitys

Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla ja sen myötä ruoankulutuksella on vaikutuksia myös eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä aiemmin mainittuun luontokatoon. Lisäksi Itämeri ja muut vesistöt rehevöityvät muun muassa siksi, että peltoja raivataan eläimille ja samalla peltojen ravinteita valuu vesistöihin.

Lihankulutuksen kannalta kiinnostavaa tietoa antaa esimerkiksi Helsingin yliopiston tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi tarpeen ja maapallon kantokyvylle hyväksi. Oslossa onkin tehty vuonna 2023 merkittävä päätös: kaupungin päiväkodeissa ei tarjota lapsille lihaa ollenkaan. Myös Tampereella palveluissa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille esimerkkiä paitsi terveellisistä myös kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista. Vastuullisia valintoja on helpompi tehdä, jos ne ovat helposti tarjolla.

Myös vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan vähentämistä entisestään ja kasvisten lisäämistä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoan kulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Suomen suositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin.

Kasvipohjaisen ruokavalion voidaankin todeta olevan paras vaihtoehto niin ilmaston, luonnon kuin myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla, kuten härkäpavulla, edistetään kestävää kotimaista maataloustuotantoa.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki asettaa tavoitteekseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamisen omissa palveluissaan ja hankinnoissaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja ehkäistään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä.

 

Tampereella 22.4.2024

Inna Rokosa (sd.)
Brigita Krasniqi (vihr.)
Mitja Tapio (vas.)

Valtuustoaloite vihreän siirtymän vauhdittamiseksi Tampereen kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnassa

Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2024. Hankkeen tulokset osoittavat, että luontojalanjälki pystytään laskemaan myös kaupunkiorganisaatiolle. Tampereen kaupunki onkin ensimmäinen kaupunki Suomessa, ellei koko maailmassa, joka on laskenut oman luontojalanjälkensä.

Siinä missä hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden – esimerkiksi Tampereen kaupungin – aiheuttamia haittoja ilmastolle, luontojalanjälki kuvaa vastaavia haittoja luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkiorganisaatioille kehitetty luontojalanjäljen mittari mahdollistaa aiempaa konkreettisempien tavoitteiden laatimisen ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Tampereen kaupungin toiminnan suunnittelun päätöksentekovaiheessa tulee olla käytettävissä riittävää tietoa suunnitelmien ilmasto- ja luontovaikutuksista. Toimintavuoden aikana on aiheellista seurata sitä, että on toimittu, kuten on suunniteltu ja että tavoitellut tulokset voisivat toteutua. Toimintavuoden päätyttyä hiili- ja luontojalanjäljet on laskettava ja niitä on verrattava tavoitteisiin. Näistä tuloksista tulee tehdä päätelmät ja uudet kehittämistavoitteet vähäisempien ilmasto- ja luontohaittojen saavuttamiseksi.

Tampereen kaupungin toiminnan vaikutus on kuitenkin rajallista. On tärkeää, että muun muassa yritykset saadaan mukaan ilmasto- ja luontohaittojen torjuntaan. Teollisuuden niin sanottu vihreä siirtymä onkin yksi vastaus siihen, miten elinkeinoelämä voisi toimia vastuullisemmin ilmasto- ja ympäristöasioissa. Kaupunki käyttää erilaisia kumppaneita palveluiden järjestämisessä. Kaupunkiorganisaation ulkopuoliset ostot ovat merkittäviä. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi olisi tärkeää, että myös kaupungin yhteistyökumppanit käyttäisivät samaa hiili- ja luontojalanjäljen mittaristoa oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä. Olisikin selvitettävä, miten mittariston laajentaminen kaupungin yhteistyökumppaneiden ja laajemmin yrityskentän käyttöön olisi mahdollista.

Esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää, miten hiili- ja luontojalanjäljen mittaamiseen kehitettyä laskentamenetelmää voitaisiin hyödyntää kaupungin yhteistyökumppaneiden ja myös laajemmin yrityskentän toimesta.

Tampereella 22.4.2024

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite vapaakappalekirjaston perustamiseksi Tampereelle

Esitän, että Tampereelle perustetaan vapaakappalekirjasto ja -työasema. Tampereen kaupunki
on tunnettu vahvasta sivistys- ja kulttuuritarjonnastaan, mutta tällä hetkellä kaupungissa ei
ole vapaakappalekirjastoa. Nykyiset vapaakappalekirjastot sijaitsevat Turussa, Helsingissä,
Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa. Vapaakappaleoikeuden saaminen vahvistaisi Tampereen
asemaa yliopisto- ja sivistyskaupunkina, sekä kulttuurin, tiedon ja oppimisen keskuksena.

Vapaakappalekirjasto mahdollistaisi julkaisujen ja dokumenttien laaja-alaisemman
keräämisen, säilyttämisen ja jakamisen. Se tarjoaisi merkittävän resurssin Tampereen
yliopistolle ja tutkimuslaitoksille kun nykyisiä kokoelmia voitaisiin täydentää laajalla
valikoimalla harvinaisia julkaisuja, arkistoja ja erikoiskokoelmia. Tiedon saavutettavuuden
lisäämisestä hyötyvät tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden ohella kaikki kulttuurista
kiinnostuneet. Vapaakappalekirjastot ovat avoimia kaikille, mikä edistää osallisuutta ja
demokraattista keskustelua.

Vapaakappalekirjastot ovat keskeisessä roolissa kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Sen avulla
Tampereen monipuolista historiaa ja kulttuuriperintöä voidaan säilyttää ja jakaa laajemmalle
yleisölle.

Lisäksi vapaakappalekirjaston perustaminen voisi luoda uuden kohtaamispaikan kaupungin
kulttuuri- ja tiedeyhteisölle. Se voisi toimia tapahtumien ja seminaarien järjestämispaikkana,
sekä alustana projekteille, mikä lisäisi kaupungin vetovoimaa, monipuolistaisi
kulttuuritarjontaa ja lisäisi synergiaa eri organisaatioiden välillä. Tämä voisi lujittaa kulttuurija
tiedeyhteisön toimijoiden keskinäistä tiedon, resurssien ja käytäntöjen vaihtoa, mikä
puolestaan edistäisi kulttuurista ja tieteellistä kehitystä ja verkostoitumista.

Tavallisesti Suomessa vapaakappaleoikeutta hakevat yliopistot. Mikäli Tampereen yliopisto
hakee tätä oikeutta, yhteistyö kaupungin kanssa olisi luontevaa ja tärkeää. Tämä avaisi
mahdollisuuden hyödyntää resursseja ja asiantuntemusta kirjaston toiminnassa sekä tarjota
laajempia palveluja. Tampereen yliopiston halukkuutta hakea vapaakappaleoikeutta tulee
kartoittaa ja mikäli yliopisto on asiasta kiinnostunut, asiaa voidaan alkaa valmistelemaan
tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Muussa tapauksessa esitän, että kaupunki hakee
kyseistä oikeutta itsenäisesti.

Tampereella 19.4.2024

Saana Kuusipalo (sd.)