Valtuustoaloite: Ratikan syöttöliikenteen “pussinperien” selvittäminen, ja ratkaisujen löytäminen mm. Hervannan Näyttelijänkadun alueelle

Ratikan käyttöönotto ja siihen liittyvä linjastouudistus ovat parantaneet Tampereen runkoyhteyksiä, mutta samalla syntyi alueita, joissa aiemmin käytössä ollut bussiyhteys poistui, eikä korvaavaa syöttöliikennettä ole saavutettavuuden näkökulmasta riittävästi. Näissä kohdin asukkaiden kävelymatka lähimmälle joukkoliikennepysäkille voi olla pitkä, ja maasto haastava. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyissä on määritelty eri alueille tavoitteet pysäkkien enimmäiskävelyetäisyyksistä.

Aihetta on käsitelty valtuustossa jo vuonna 2021 SDP:n ryhmäaloitteen myötä, jolloin joidenkin bussireittien ja syöttöliikenteen ongelmia tarkasteltiin laajemmin. Edelleen on tarve palata aiheeseen, sillä vielä on olemassa tällaisia ”pussinperäalueita”, joissa syöttöliikenne ratikalle on puutteellista. Kaupunkilaisilta on tullut huolta ja palautetta esimerkiksi Näyttelijänkadun alueelta Hervannasta.

On tarpeen, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi kaikki tiedossa olevat ”pussinperäalueet” ja etsii niille ratkaisut.

Seuraavassa avataan tarkemmin Hervannan Näyttelijänkadun alueen tilannetta.

Näyttelijänkadun alueen joukkoliikenneyhteydet ovat nousseet esille mm. edellä mainitussa SDP:n ryhmän aloitteessa. Ne olivat esillä myös joukkoliikennelautakunnan käsittelyssä 24.5.2023, jolloin kuntalaisaloitteen pohjalta arvioitiin linjojen 5 ja 13 mahdollisia reittimuutoksia, mutta niihin ei ryhdytty.

Hervannan valtaväylän jalankululle ja pyöräilylle suunnitelluilla uusilla väyläratkaisuilla pyritään parantamaan liikkumisolosuhteita Hermiankadun ja Näyttämönkadun välillä. Nämä toimenpiteet tukevat alueen yleistä liikkumista, mutta eivät yksinään ratkaise joukkoliikenteen puutteita.

Lintuhytin ja Hervantajärven välillä käynnissä oleva robottibussikokeilu tuottaa tietoa lyhyiden syöttöliikennematkojen toteuttamiskelpoisuudesta, mutta kokeilu on vasta käynnissä, eikä sen perusteella vielä ole voitu muodostaa tulevaisuuden ratkaisuja.

PALI10-palveluliikenne toimii alueella arkisin klo 9.00–15.30, ja tarjoaa asiointiperusteista ovelta ovelle ‑ palvelua. Palvelun rajattu aikataulu ja kutsuperusteisuus kuitenkin rajoittavat käyttöä, eikä palvelu sovellu työmatkaliikkumiseen, ilta-aikaan eikä viikonloppuihin. Palvelu koetaan hyödylliseksi asiointiliikenteessä, mutta se ei vastaa tarpeeseen, joka liittyy päivittäin toistuvaan joukkoliikenteen saavutettavuuteen.

Näyttelijänkadun tilanne on edelleen ratkaisematta, ja on käytävä läpi eri vaihtoehdot. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna on esitetty uuden bussipysäkkiparin sijoittamista linjalle 13 Eero Roineen kadun kohdalla olevan ulkoilupolun kohtaan.

Ratikkapäätöstä tehtäessä alueelle luvattiin syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille pitää lunastaa. Tarvitaan vihdoin toimiva ratkaisu, joka vastaa asukkaiden tarpeeseen.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi ratikan syöttöliikenteen ”pussinperät” ja etsii asukaspalaute huomioon ottaen näille alueille toimivat ratkaisut. Aloitteessa kuvatun Näyttelijänkadun alueen osalta on selvitettävä eri ratkaisut, esimerkiksi uusi pysäkkipari Hervannantielle linjalle 13.

Tampereella 16.3.2026

Pia Viitanen (sd.)

Valtuustoaloite lasten ja nuorten turvallisuuden vahvistamiseksi liikunta- ja urheiluseuroissa avustusehtojen avulla

Tampereen kaupunki myöntää liikunta- ja urheiluseuroille yleis- ja projektiavustuksia. Yleisavustuksia myönnetään yhdistysten alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten säännölliseen ohjattuun toimintaan, terveyttä edistävään liikuntaan ja urheiluun, niihin liittyvään kansalaistoimintaan sekä merkittävään liikunnan kehittämistoimintaan. Projektiavustuksia myönnetään aikuisten pääsarjatason joukkueurheilun tukemiseen, aikuisten ja vähintään 15 vuotta täyttäneiden nuorten urheilijoiden kansainvälisten kilpailumatkojen matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksiin sekä muuhun merkittävään liikuntatoimintaan.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistujen hakuohjeiden mukaan yleisavustuksen ”saajalta edellytetään, että hankinnat tehdään vastuullisesti. Mikäli myönnetystä avustuksesta maksetaan palkkoja tai palkkioita, avustuksen saajan on huolehdittava ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä muista lakisääteisistä maksuista”. Projektiavustusta saavien edellytetään huolehtivan työeläkemaksuista ja muista työnantajakuluista, mikäli ”avustuksella maksetaan palkkoja tai palkkioita”.

Kaupunki asettaa siis jo nykyisin avustusten käytölle vastuullisuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista koskevia ehtoja. Samalla tavoin avustusehdoilla voidaan edistää turvallista toimintaympäristöä lapsille ja nuorille.

Hakuohjeista ei löydy mainintaa siitä, että avustusten saajien tulisi sitoutua puuttumaan liikunta- ja urheiluseuroissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan epäasialliseen toimintaan, kuten huutamiseen, nimittelyyn, ryhmästä eristämiseen, nöyryyttämiseen tai seksuaaliseen häirintään. Tuore esimerkki epäasiallisesta toiminnasta on julkisuudessa esillä ollut tapaus, jossa helsinkiläisen taitoluisteluseuran valmentaja on nimitellyt, nöyryyttänyt ja kontrolloinut valmentamiaan luistelijoita. Aikaisemmin julkisuudessa on käsitelty myös esimerkiksi tamperelaisen voimisteluseuran valmentajan epäasiallista käytöstä sekä hämeenlinnalaisessa lentopalloseurassa ilmennyttä seksuaalista häirintää ja sen peittely-yrityksiä.

Todennäköisesti liikunta- ja urheiluseuroissa esiintyy epäasiallista käyttäytymistä huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat. Ensisijainen vastuu epäasiallisen käytöksen ja toiminnan kitkemisestä on liikunta- ja urheiluseuroilla. Seurojen rahoittajana Tampereen kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus omalta osaltaan kannustaa seuroja tässä työssä sisällyttämällä epäasiallisen toiminnan estämisen ja siihen puuttumisen avustusten myöntämisperusteeksi.

Esitän, että Tampereen kaupungin liikunnan yleis- ja projektiavustusten ehtoihin lisätään edellytys, jonka mukaan avustuksen saajalla tulee lasten ja nuorten toiminnassa olla:
● epäasialliseen toimintaan puuttumista varten käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä tai nimetty häirintäyhdyshenkilö;
● valmentajille ja muille lasten ja nuorten ohjaajille suunnattu ohjeistus sekä varmistettu riittävä perehdytys tai koulutus asiallisista menettely- ja toimintatavoista.

Lisäksi esitän, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuspäätöksissä ja -ehdoissa todetaan mahdollisuus avustuksen takaisinperintään tilanteissa, joissa seura ei puutu sen toiminnassa ilmenneeseen epäasialliseen käyttäytymiseen.

Tampereella 16.3.2026,

Saana Kuusipalo (sd.)

Valtuustoaloite selvityksestä Tampereen kaupungin ilmoituskanavan laajentamiseksi koskemaan hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevää henkilöstöä

Tampereen eettinen ilmoituskanava on ilmoittajansuojelulain mukainen sisäinen ilmoituskanava. Lain soveltamisalaan kuuluvat tietyt lainsäädäntöalat ja niihin liittyvät rikkomukset. Ilmoituskanava on tarkoitettu kaikille kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa oleville henkilöille sekä kaupungin sopimuskumppaneille.

Tällä hetkellä ilmoituskanava on kaupungin sisäinen, eikä mahdollista hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoitusten vastaanottamista tai käsittelemistä. Ilmoituskanavan laajentamisesta hyötyisivät erityisesti työntekijät, jotka toimivat aloilla, joihin liittyy kohonnut ihmiskaupan ja pakkotyön riski. Näissä tilanteissa työntekijöillä on usein rajalliset keinot tuoda esiin ongelmia ja epäkohtia. Esimerkiksi ammattiliittoon kuulumattomuus, puutteellinen kielitaito tai vähäinen luottamus viranomaisiin voivat heikentää mahdollisuuksia hakea apua olemassa olevien kanavien kautta.

Ilmoituskanavan laajentamisen tarkoituksena ei olisi korvata työnantajien lakisääteistä vastuuta puuttua epäkohtiin tai siirtää valvontavastuuta kaupungille, vaan täydentää nykyisiä toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaupunki saa tilaajana paremmin tietoa mahdollisista epäkohdista omissa hankinnoissaan ja voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Kaupungilla on vastuullisena tilaajana perusteltu tarve varmistua siitä, että sen hankinnoissa noudatetaan lakia, sopimusehtoja ja vastuullisuusvaatimuksia.

Vaikka monilla hankintaketjussa toimivilla työnantajilla on oma ilmoituskanava, kynnys ilmoittaa omalle työnantajalle voi olla korkea erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville sekä pienten yritysten työntekijöille. Selvityksen tarkoituksena olisi myös arvioida, mihin asti hankintaketjussa ilmoitusmahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista ulottaa ja millä tavoin menettely voitaisiin toteuttaa. Laajentaminen voisi samalla myös tuottaa tietoa ilmiön laajuudesta ja luonteesta kaupungin hankinnoissa, mikä tukisi ennaltaehkäisevien toimien kohdentamista. Vakavimmat tapaukset kuuluvat toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäviksi, eikä ilmoituskanava korvaisi viranomaismenettelyjä.

Tampereen pormestariohjelmassa linjataan, että kaupunki torjuu aktiivisesti harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Ilmoituskanavan laajentaminen voi auttaa havaitsemaan paremmin epäkohtia hankintaketjuissa, joissa työntekijöiden mahdollisuudet ilmoittaa ongelmista turvallisesti ovat usein
heikommat, sekä vahvistaa kaupungin mahdollisuuksia valvoa lakien, asetusten ja viranomaisohjeiden noudattamista. Erityisesti monimutkaisissa alihankintaketjuissa yksittäisten toimijoiden tekemät säädösten vastaiset menettelyt voivat jäädä piiloon.

Esitän, että kaupunki tekee selvityksen ilmoituskanavan laajentamisesta koskemaan myös hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoituksia. Näin kartoitettaisiin mahdollisuutta vahvistaa keinovalikoimaa työperäisten epäkohtien havaitsemiseksi ja torjumiseksi, mikä tukee sosiaalista vastuullisuutta edistävien tavoitteiden toimeenpanoa käytännön tasolla.

Tampereella 9.2.2026,
Saana Kuusipalo (sd.)

Valtuustoaloite: Maksuton joukkoliikennelippu yli vuoden työttömänä oleville velvoittavaan työnhakukeskusteluun

Tausta
Työttömien työnhakijoiden velvollisuudet kiristyvät vuonna 2026 voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Samalla työttömien taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään, eikä työllisyyden paranemisesta lähiaikoina ole merkkejä. Työttömien tilanne on monessa mielessä kohtuuton.

Marraskuun 2025 työllisyyskatsauksen mukaan Tampereen kaupungissa oli marraskuun lopussa yhteensä noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 7 600 on pitkäaikaistyötöntä (yli vuoden työttömänä olleita).

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa painotetaan työnhakijoiden kohtaamista ja tiivistä palveluprosessia, jolloin käyntiajat pyritään järjestämään pääsääntöisesti kasvokkain työllisyyspalveluiden toimistoilla noin 3kk välein. Käyntiajat ovat velvoittavia ja mikäli työtön ei saavu käyntiajalle, voidaan hänelle määrätä työttömyyspäivärahan karenssi ja hänen työnhakunsa katkeaa. Laki määrittelee sen, mikä on pätevä syy olla osallistumatta, siirtää tai peruuttaa käyntiaika. Päteviä syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai työhaastattelu. Laki jättää viranomaiselle tarvittavaa tulkinnanvaraa, koska tilanteet ovat erilaisia.

Ongelmaksi on muodostunut kaupungin linjaus, jonka mukaan velvoittavaa käyntiaikaa ei siirretä tai peruta, vaikka työtön ilmoittaisi, ettei hänellä ole varaa matkustaa toimistolle. Varattomuudesta johtuva käyntiajalle saapumatta jättäminen aiheuttaa jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle työttömälle lisäongelmia karenssin muodossa. Karenssista johtuvaa työttömyyspäivärahan leikkausta ei kompensoida toimeentulotuesta, vaan se on peruste leikata toimeentulotukea. Tilanne luo köyhyyden kierteen, ja samalla se syventää viranomaisvastaisuutta sekä rapauttaa luottamusta.

Monilla työttömillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä hintojen nousun vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2022 noin 18 %. Samaan aikaan bussilipun hinta on noussut 2,10 eurosta 2,80 euroon (lähimaksulla maksettuna). Lisäksi arvonlisäveron korotus syksyllä 2024 nosti hintoja entisestään ja hyvinvointialue korotti terveydenhuollon maksuja vuoden 2026 alusta keskimäärin 6,9%.

Työttömyyspäiväraha ei ole pysynyt hintojen perässä sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Työttömyysetuuksiin kohdistuu indeksijäädytykset vuosina 2024- 2027 sekä lukuisia muita leikkauksia, kuten lapsikorotuksen sekä suojaosan poisto.

Maksuttoman joukkoliikennelipun tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille työnhakukeskusteluun osallistumisen varmistamiseksi ehkäisisi taloudellisen noidankehän syntymistä. Vaikeassa työllisyystilanteessa on tärkeää huomioida työtä hakevat ihmiset ja varmistaa heidän mahdollisuutensa osallistua työllisyyspalveluihin ja lakisääteisten suunnitelmien laadintaan. Käynti toimistossa vähentäisi myös eristäytymistä ja helpottaisi samalla muiden asioiden hoitamista kaupungin keskustassa.

Ehdotus:
Kaupunginvaltuusto päättää, että:

1. Yli vuoden työttömänä olleille työnhakijoille tarjotaan maksuton joukkoliikennelippu, kun he matkustavat velvoittavaan työnhakukeskusteluun työllisyyspalveluihin ja sieltä kotiin.

Tampereella 19.1.2026
Mira Hirvonen (sd.)

Valtuustoaloite Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi Tampereella

Christopher Görschin väitöskirjatutkimuksen (Aalto-yliopisto, 2024) mukaan rakennustyömailla pahimmillaan vain 20 % työajasta kohdistuu varsinaiseen työn tekemiseen. Merkittävä osa ajasta kuluu odotteluun, siirtymiin, uudelleenjärjestelyihin ja häiriöiden selvittelyyn, mikä pirstoo rutiineja, heikentää tuottavuutta ja venyttää aikatauluja.

Tutkimuksen mukaan työnsuunnittelu ja reaaliaikainen koordinointi eivät ole riittävän tarkkoja eikä työntekijöiden käytännön tietoa hyödynnetä ajoissa. Tämän seurauksena rakennustuotannon virta on hajanainen ja häiriöherkkä, eli työmaan tehtävät eivät etene sujuvana, jatkuvana ja häiriöttömänä prosessina. Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että työntekijöiden näkökulmien tuominen työnsuunnitteluun varhaisessa vaiheessa parantaa tehtävien suorittamista, vähentää tehottomuutta ja kehittää sekä rakennettavuutta (constructability) että työmaan logistiikkaa.

Tehottomat prosessit johtavat tuottavuuden heikkenemiseen, aikataulujen venymiseen ja kustannusten kasvamiseen. Keskeytykset ja kiirevaiheet heikentävät työturvallisuutta, -motivaatiota ja -tyytyväisyyttä, sekä lisäävät virheiden ja jälkikorjauksen riskiä. Rakentamisen laatu ja lopputuloksen luotettavuus vaarantuvat.

Pienikin tuottavuuden parannus voi tuoda kustannussäästöjä. Käytännön esimerkkinä Tampereella talonrakennushankkeiden yhteenlasketut nettoinvestoinnit vuodelle 2026 on noin 105,4 miljoonaa euroa. Jos oletetaan, että tuottavuuden parantaminen näkyisi kustannuksissa 5 prosentin säästönä, se merkitsisi 5,27 miljoonan euron säästöä. Jokainen lisäprosentti vastaisi 1,05 miljoonaa euroa.

Esitän, että Tampereen kaupunki käynnistää korkeakoulukumppaneiden kanssa selvityksen ja pilottiohjelman kaupungin rakennuttamissa hankkeissa. Selvityksessä tarkastellaan mm. työtehtävien ja tuotannon suunnittelua, valvontaa ja johtamisrakenteita, ja siinä mitataan arvoa tuottavan työajan osuutta. Tavoitteena on tunnistaa keskeisiä kehityskohteita, sekä laatia toimenpide-ehdotuksia, työkaluja ja seurantamittareita tuottavuuden parantamiseksi. Korkeakouluyhteistyössä toteutettu pilotti voitaisiin kohdentaa ensisijaisesti sellaisiiin kohteisiin, joissa kaupungilla on isompi rooli ja vastuu.

Tampereella 15.12.2025
Saana Kuusipalo, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite: Yleinen WC Hervannan keskustaan

Hervannassa on toiminut jo useita vuosia Turvallisuustyöryhmä, joka koostuu paikallisista toimijoista. Mukana on edustus Tampereen kaupunginkirjastolta, kaupungin työsuojelusta, seurakunnalta, Pirkanmaa hyvinvointialueen etsivästä työstä, Tampereen A-Killasta, Kauppakeskus Duolta ja Securitakselta sekä Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry:stä.

Tämä aloite perustuu Turvallisuustyöryhmän toiveeseen ja esitykseen.

Esitämme, että Hervannan keskustaan Valtaraitille saataisiin yleinen wc. Tällä hetkellä wc:n puute aiheuttaa alueella siisteyden ja turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia.

Esityksen perustelut:

Ympäristön siisteydellä on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Nykytilanteessa Hervannan keskustan alue, jossa sijaitsevat kirjasto, terveyspalvelut, neuvola ja nuorisotila, ovat epäsiistissä kunnossa. Rakennusten piha-alueita ja seinänvierustoja käytetään yleisenä käymälänä. Alueella liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Siivottomuus edesauttaa turvattomuuden kokemusta ja on myös terveysriski. Esim. kirjasto on jo vuosia saanut jatkuvasti asiakaspalautetta piha-alueiden siivottomuudesta.
Turvallisempi Hervanta -kyselyssä nousee esille kadulla aikaansa viettävien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oma tarve yleiselle vessalle. Kyse on ihmisarvoisesta kohtelusta (mahdollisuus päästä käyttämään vessaa yksityisesti kadulla tai pusikossa asioinnin sijaan) sekä turvallisuudesta (esim. naiset kokevat turvattomuutta joutuessaan hoitamaan asiansa kadulla). Turvallisuusnäkökulmasta lukittava wc-tila voi olla ilta- ja yöaikaan myös paikka, jonne päästä turvaan soittamaan apua vaarallisessa tilanteessa, jossa on väkivallan uhka.
Wc-tila olisi käytössä 24/7 vrt. kauppakeskus Duon ja kirjaston wc-tilat, jotka ovat käytössä vain palvelujen aukioloajan mukaan. Asunnottomuus on lisääntynyt, yöaikaiselle wc:lle on tarvetta.
Yleinen wc palvelee yleisemminkin alueen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ahvenisjärven ympäristö soveltuu erinomaisesti virkistys- ja tapahtumakäyttöön, mutta vessojen puute on aiheuttanut sen, että asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen siivottomuudesta: viheralueiden käytön yleisenä käymälänä sekä roskaamisen. (esim. Hervannan sanomat 6.8.2025, s.8)
Hervannan keskusta-aluetta on uudistettu, esim. Hervannan vapaa-aikakeskus on peruskorjattu ja avataan pian uudessa loistossaan. On kaikkien etu pitää myös ulkoalueet siisteinä ja viihtyisinä.
Hervanta on iso asuinalue, jonne ratikka tuo ihmisiä myös muualta. Yleisellä siisteydellä on suuri merkitys Hervannan maineelle ja turvallisuuden kokemukselle. Julkinen wc olisi yksi käytännöllinen ja suhteellisen edullinen keino vaikuttaa asiaan, jotta mainetta saataisiin parannettua. Keskusta-alueella tähän asiaan on jo satsattu ja nyt kaupungin olisi hyvä kohdistaa katseensa Hervantaan.

Pormestariohjelmassa on nostettu vahvasti esiin kaupunginosien yhdenvertainen kehittäminen, jota tämä käytännön toimi osaltaan tukisi.

Tämän lisäksi on yleisemminkin kartoitettava kaikkia toimia, joilla Hervannan keskusta saadaan turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Tampereella 15.12.2025
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön Gaza Cityn kanssa ja ystävyyskaupunkisuhteen edistäminen

Tampereen kaupunki on kansainvälinen ja arvoiltaan solidaarinen kaupunki, joka tunnetaan
aktiivisesta roolistaan yhdenvertaisuuden edistäjänä. Allekirjoittaneet valtuutetut katsovat, että
Tampereen tulee osoittaa humanitaarista vastuunkantoa myös kansainvälisesti, etenkin Palestiinan
tilanteissa, joissa siviiliväestö on kärsinyt valtavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä.

Gaza City Palestiinassa on sodan vuoksi kärsinyt laajamittaisesta tuhosta. Kaupunki on
käytännössä raunioitunut, ja tulevaisuudessa sen jälleenrakennus tulee olemaan yksi aikamme
suurimmista humanitaarisista haasteista.

Tampereella on mahdollisuus olla eturintamassa kaupunkina, joka rakentaa yhteyttä myös niihin,
joihin on kohdistunut mittaamattoman suuri inhimillinen kärsimys. Esitämme että Tampereen
kaupunki aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn ja selvittää edellytyksiä mahdolliselle ystäväkaupunkisuhteen käynnistämiselle.

Valmistelussa voidaan selvittää muun muassa:

• yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa mahdollisuuksia käytöstä poistettujen
ambulanssien, lääkintäkaluston tai sairaalatarvikkeiden luovuttamiseen Gazan siviiliväestön
käyttöön,
• kaupungin koordinoiman humanitaarisen avustuskeräyksen järjestämistä yhdessä
kansalaisjärjestöjen kanssa,
• kulttuurivaihdon suunnittelua
• sekä myöhemmässä vaiheessa kaupunkien välistä ystävyyskaupunkitoimintaa.

Aloitteella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin kustannusrakenteeseen. Mahdollinen
humanitaarinen yhteistyö voidaan toteuttaa pääosin olemassa olevien verkostojen,
yhteistyökumppaneiden ja lahjoitusten kautta. Samalla Tampereen kaupunki vahvistaa mainettaan
solidaarisuuden ja kansainvälisen vastuun edistäjänä, mikä tukee kaupungin strategisia arvoja,
kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa.

Esitys:
Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Tampereen kaupunki:

1. Aloittaa valmistelut humanitaariseen yhteistyöhön tähtäävän yhteyden luomiseksi Gaza
Cityyn.

2. Selvittää yhteistyössä ulkoministeriön, Kuntaliiton ja humanitaaristen toimijoiden kanssa
mahdollisuudet humanitaarisen tuen ja ystävyyskaupunkisuhteen käynnistämiseen
jälleenrakennusvaiheen käynnistyessä.

Tampereella, 9.10.2025
Atte Virolainen, SDP

Valtuustoaloite kansalaisosallistumisen vahvistamiseksi Tampereella ottamalla käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli

Kansalaisten kiinnostus poliittiseen päätöksentekoon ja puoluetoimintaan on heikentynyt, ja jopa kaksi kolmesta suomalaisesta ei luota voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntatasolla tapahtuva päätöksenteko on poliittisen päätöksenteon rakenteista lähimpänä kansalaisia, mutta kansalaisten kiinnostus sitä kohtaan on heikkoa. Esimerkiksi Tampereen kuntavaaleissa äänestysprosentti ei ole ylittänyt vuoden 1992 jälkeen 60 prosenttia.

Suomen perustuslain mukaan kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntalaissa säädetään tarkemmin kuntalaisten osallistumisoikeuksista ja velvoitetaan kuntia tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia ja vaikuttavia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Tampereella on käytössä monia kansalaisosallistumisen muotoja, kuten lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia. Suoran osallistumisen muotojen tulisi kuitenkin ulottua entistä laajempiin ihmisryhmiin, mikä vahvistaisi kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon.

Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereelle perustetaan puntaroiva kansalaispaneeli. Kuntaliiton mukaan kansalaispaneeli on yksi suoran osallistumisen malli, joka yhdistää suoraa kansalaisosallistumista puntaroivaan demokratiaan. Puntaroivassa demokratiassa poliittista päätöksentekoa edeltää yhdenvertainen ja toisia kunnioittava tietopohjainen keskustelu, jossa omat näkökannat perustellaan ja muita kuunnellaan.

Kansalaispaneeli perustuu satunnaisotokseen, jolloin kaikilla kuntalaisilla on yhtä suuri todennäköisyys tulla kutsutuksi paneeliin. Näin varmistetaan, että paneelissa on monipuolinen edustus kuntalaisia eikä osallistuminen kasaudu vain aktiivisimmille tai äänekkäimmille. Paneeli keskustelee monipuoliseen asiantuntijatietoon pohjautuen ja antaa suosituksen päätöksentekijöille.

Kansalaispaneelit sopivat parhaiten tukemaan päätöksentekoa aiheissa, joihin liittyy vaikeita arvovalintoja tai poliittisen kompromissin rakentaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Ne tarjoavat päätöksentekijöille mielipidemittauksia ja kyselytutkimuksia syvällisempää ymmärrystä kuntalaisten ajatuksista ja huolista, ja siten täydentävät ja tukevat demokraattista päätöksentekoa vaikeissa kysymyksissä. Kansalaispaneeleita on kunnissa käytetty muun muassa liikenteen päästövähennysten arviointiin (Helsinki), strategian valmisteluun (Vantaa), lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen (Turku) sekä talouden tasapainottamistoimenpiteiden valmisteluun (Jyväskylä).

Turussa kansalaispaneeli on vakiintunut osaksi kaupungin päätöksentekoa ja samaa suunnitellaan myös Jyväskylässä. Lisäksi Helsinki ja Espoo ovat hiljattain hyväksyneet valtuustoaloitteet kansalaispaneelien käyttöönotosta päätöksentekonsa tukena ja Vantaalla on jätetty vastaavanlainen valtuustoaloite. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut käytössä kansalaispaneeli, jota on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.

Tampereen tulee ottaa vahvempi rooli uusien asukasosallistumisen muotojen kehittämisessä ja ottaa käyttöön puntaroiva kansalaispaneeli. Kansalaispaneeli voisi toimia osana kaupungin osallisuus- ja yhteisöllisyystyötä ja vahvistaa hyvinvoinnin kehitysohjelman tavoitteita.

Tampereella 13.10.2025 Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite vaikuttavamman pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen tuen mallin kehittäminen Tampereelle

Taustaa
Pitkäaikaistyöttömien määrä Tampereella on kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on yli 7 000. Tampereen kaupunki maksaa noin 48 miljoonaa euroa vuodessa pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaan liittyviä kustannuksia (nk. sakkomaksut). Kaupungin maksuosuus kasvaa aina työttömyysjakson pidentyessä. Palkkatukijärjestelmän tarkoituksena on ollut tukea vaikeasti työllistettävien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Järjestöillä on osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisessa ja merkittävä rooli palkkatukityön tarjoajana. Vuoden 2025 alusta palkkatukijärjestelmän ehtoja on heikennetty sekä kaupungin, järjestöjen että työntekijän näkökulmasta. Palkkatukijaksot eivät enää kerrytä työntekijöiden työssäoloehtoon vaadittavia päiviä eikä katkaise kaupungin maksuvelvoitetta kasvattavaa päiväkertymää. Järjestöille palkkatukityöllistäminen on aiempaa kalliimpaa. Lahden kaupunki on parhaillaan pilotoimassa palkkatukijärjestelmän rinnalle järjestöjen kanssa kehitettyä nk. välityömarkkinoiden avustusmallia, jolla voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yhdistykset ja yhteisöt pysyvät tarjoamaan haastavassa työmarkkina-asemassa oleville työtä, ja tukea työllistymistä jatkossa. Jakson toteutetaan ”normaalina” palkkatyönä, jolloin palkkatuen ehtojen heikennysten vaikutukset voidaan ohittaa.

Aloite
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki kehittää palkkatukijärjestelmän rinnalle Tampereen mallin pitkäaikaistyöttömien ja työtä vailla olevien nuorten työnhakijoiden työllistymisen tueksi. Malli kehitetään yhdessä kulttuuri-, liikunta- ja sote-järjestöjen sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä huomioidaan Lahden pilotista saadut kokemukset. Mallia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja pirkanmaalaisten järjestöjen kesken. Toimijat kehittävät yhdessä jatkotyöllistymisen polkuja sekä seuraavat ja raportoivat säännöllisesti mallin vaikutuksista pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen.

Perustelut
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia niin yksilöille kuin kaupungille. Varhainen ja tehokas tuki työllistymiseen ehkäisee syrjäytymistä, parantaa hyvinvointia ja vahvistaa koko kaupungin elinvoimaa. Työllisyyspalveluiden tukitoimien vaikuttava kohdentaminen, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten toimijuuden tukeminen, työmahdollisuuksien suunnitelmallinen lisääminen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja tilanteen parantumiseen. Kehitettävällä Tampereen mallilla voidaan vastata nopeasti kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen, palkkatukiehtojen heikennyksiin ja niistä seuraaviin kerrannaishaasteisiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Tampereella 22.9.2025

Pilvi Kuitu, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi rakennusalalla RT:n ohjekortin avulla

Esitämme, että Tampereen kaupunki ja kaupunkikonserni ottavat käyttöön Rakennustiedon Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla -ohjekortin mukaiset toimintaperiaatteet kaikissa rakennushankkeissa, joissa ne toimivat tilaajana tai sopimusosapuolena.

Työperäinen hyväksikäyttö on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa erityisesti rakennusalaa. Hyväksikäyttöä ilmenee mm. alipalkkauksena, kevytyrittäjyyden väärinkäyttönä, sekä monimutkaisissa alihankintaketjuissa, joissa ongelmien tunnistaminen ja valvonta eivät toimi. Rakennusalan toimijat, kuten Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI, sekä ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö RAKLI ja Helsingin kaupunki ovat kehittäneet uuden RT:n ohjekortin torjumaan työvoiman hyväksikäyttöä.

RT 103754 on valtakunnallinen ohjekortti, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjekortti on otettu käyttöön jo useissa kunnissa, kuten Vantaalla, Keravalla ja Helsingissä.

Ohjeiden noudattaminen ja sisällyttäminen kaupungin ja konserniyhtiöiden rakennushankkeisiin edistää reilujen työolojen ja terveen kilpailun toteutumista. Aloite tukee pormestariohjelman kirjausta harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjunnasta sekä konserniohjeen mukaista sosiaalisesti vastuullista toimintaa. Toteutuksella voidaan parantaa kaupungin mainetta vastuullisena tilaajana, sekä vähentää riskiä osallistua työperäiseen hyväksikäyttöön.

Tampereen kaupungin tulee sisällyttää RT 103754 -ohjekortin periaatteet osaksi kaikkia rakennushankkeita, joissa kaupunki tai sen konserniyhtiöt ovat osallisina. Kaupungin ja konserniyhtiöiden tulee velvoittaa sopimuskumppaneitaan noudattamaan kortin ohjeita koko urakkaketjussa, sekä seurata ja valvoa toteutumista esimerkiksi työmaiden pistotarkastuksilla. Lisäksi tulisi kehittää ilmoituskanavia ja palautemekanismeja, joiden kautta työmailla työskentelevät voivat nimettömästi ilmoittaa mahdollisista epäasiallisista työoloista tai hyväksikäyttöepäilyistä. Hankintayksiköiden, sekä rakennuttamisen ja työmaavalvonnan henkilöstöä tulee kouluttaa tunnistamaan ja torjumaan hyväksikäyttöä.

Tampereella 14.06.2025
Saana Kuusipalo, Ele Rantasalmi,
kaupunginvaltuutettu (sd.) varavaltuutettu (sd.)