Valtuutettu Ari Wigelius esittää: Titanic-puisto Tampereelle – Mielikuvitusta leikkipuistoihin!

Lapsen mielikuvitus on rajaton, jos annamme sille virikkeitä. Vapaa-aikana liian moni lapsi jää kotiin pelaamaan ja katselemaan videoita. Tampereella on kiitettävästi leikkipuistoja, mutta lähes kaikki ovat kuin kopioita toisistaan, vailla minkäänlaista mielikuvituksen virikettä. Valopilkkuina löytyvät remontoidut leikkikentät keskustasta Pikku Kakkosen puisto sekä Tammelasta Emil Aaltosen puisto.

Titanic-puisto Tampereelle

1900-luvun alun suurimpaan laivaonnettomuuteen joutunut Titanic kiehtoo tamperelaisia lapsia edelleen. Tampereen kirjastossa Titanic–aiheiset kirjat ovat koko ajan varattuina. Youtuben kautta lapset näkevät mitä ihmeellisimpiä faktoja traagisesta onnettomuudesta. Lapsille tulee videoiden katsomisen jälkeen välitön tarve lähteä ulos leikkimään laivaleikkejä kuin suurien urheilutapahtumien jälkeen lapset lähtevät pihapeleihin. Haiharan puistossa on tällä hetkellä suuri laiva, joka on tosin päässyt ilkivallan myötä huonoon kuntoon. Titanic-puisto toisi Tampereelle myös kansainvälisestä näkökulmasta uutta huomiota, kun laivan tarina tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa. Teemapuiston sijoittelussa voitaisiin ottaa huomioon puiston vetovoima turistien keskuudessa. Lähellä Särkänniemeä Mustalahden sataman tuntumassa voisi olla paras paikka Titanic-puistolle. Puistoon voitaisiin sijoittaa myös paikallisia sisävesilaivojen pienoismalleja, kuten Tarjanteen tai Höyrylaiva Kurun leikkivälineiksi ja kertoa ohessa laivoista tarinoita lapsille.

Esitän: Tampereelle rakennetaan Titanic-puisto, missä on aitoa esikuvaansa muistuttava leikkivälinelaiva. Titanic-leikkivälineen sisälle on järjestettävä esteetön kulku. Teemapuistoon rakennettaisiin myös paikallisia laivoja muistuttavia leikkivälinelaivoja. Sijainti tulisi olla keskeisellä paikalla, että myös turistit löytävät Titanic-teemapuiston.

Jätetään luontoa kaikkiin leikkipuistoihin

Keskittyessämme turvallisuuden parantamiseen leikkipuistoissa, olemme unohtaneet antaa lapsille mielikuvitukselle tilaa. Metsässä puut, polut sekä kivikot luovat lapselle mahdollisuuden mielikuvituksen käyttämiseen. Tarvitseeko leikkipuistoissa olla tekonurmea ja kaiken niin kliinistä. Puut, isot kivet sekä kuralätäköt ovat luovat tunnelmaa myös rakennettuihin leikkipuistoihin. Puut tuovat myös tarvittavia varjoja leikkialueille.

Esitän: Kaikkiin rakennettaviin uusiin / uusittaviin puistoihin jätetään/lisätään kiviä ja puita luonnonmukaisten leikkien mahdollistamiseksi.

Esteetönkulku mahdollistettava kaikille leikkivälineille

Suomessa ja Tampereella otetaan leikkipuistoissa liian huonosti huomioon esteetön kulku leikkivälineille. Ymmärrän turvahiekan tarpeen leikkivälineiden alla ja läheisyydessä, mutta kulku leikkivälineelle on mahdollista järjestää myös esteettömästi, mikäli vain suunnittelussa otetaan huomioon kaikki leikkipuiston käyttäjät.

Esitän: Tampereen leikkipuistojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki käyttäjät ja turvataan esteetön kulku kaikille leikkivälineille.

20.4.2020 Ari Wigelius (sd.) kaupunginvaltuutettu

SDP Tampere Valtuustoaloite koskien uusien koulujen rakentamista

Kouluja rakennetaan kautta Suomen nyt miljardeilla euroilla. Pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja suuntauksena on siirtyminen isoihin yhtenäiskouluihin. Lisäksi sisäilmaongelmat pakottavat kunnat investoimaan uusiin tiloihin. Samalla koulujen rakentamisen ympärillä käydään meillä ja muualla vilkasta keskustelua erityisesti muotiin tulleiden monimuotoisten eli avoimien oppimisympäristöjen kohdalla. Entisen mallisia kouluja, joissa kaikilla luokilla oli oma luokkahuone, oppilaalla oma pulpetti ja joissa oli käytävät naulakkoineen, ei enää juuri pystytetä. Samanlaista suuntausta on näkyvissä myös päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät saavat itse päättää, minkälaisia koulutiloja rakennetaan ilman opetussuunnitelmaan perustuvaa tai Opetushallituksen ohjeistusta.

Nyt tavoitteena on rakentaa monipuolisia, yhdisteltäviä, avattavia ja läpinäkyviä tiloja. Näihin sisältyy avoimia yhteistiloja, joita voidaan tarpeen mukaan muunnella sermeillä, liikuteltavilla seinillä, paljeovilla tai verhoilla. Avoimet oppimisympäristöt tukevat samanaikais- tai yhteisopetusta, jossa esim. kaksi opettajaa, erityisopettaja ja ehkä myös avustaja työskentelevät yhdessä ison ryhmän kanssa. Opetushallitus on myös kannustanut tämän tyyppiseen opetukseen avustamalla kouluja yhteisopettajien palkkaamiseen. Yhteisopetuksen vaikutuksesta oppilaiden suoriutumiseen ei ole tutkittu, mutta monet opettajat ovat kokeneet työtavan myönteisesti. Tutkimustietoa avoimista oppimisympäristöistäkään ei juuri ole olemassa, vaikka niitä rakennetaan kiivaasti.

Keskusteluissa käytännön työn kokemuksista avoimissa oppimisympäristöissä on noussut esiin monia huolestuttavia asioita. Oman luokan ja opettajan puuttumisesta aiheutuu oppilaalle turvattomuutta. Näin vaarantuu lapsen eheä kasvu, jolle mielenterveys, itseluottamus ja halu ja kyky opiskella rakentuvat. Näistä asioista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa. Levottomuus, melu, iso ryhmä ja sen jatkuvat muutokset haittaavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä. Muidenkin oppilaiden keskittymistä nämä tekijät haittaavat. Myös opettajien on todettu monesti väsyvän samoista syistä ja jopa vaihtavan koulua.

On tullut myös epäilys näiden uudenlaisten koulurakennusten edullisuuden ohjanneen valintoja. Rakennus, jossa ei ole käytäviä ja jossa on vähemmän erillisiä luokkatiloja kuin opetusryhmiä, tarvitsee vähemmän neliöitä. Rakennusten korjaaminen myöhemmin on kuitenkin kallista ja joskus mahdotonta. Sen vuoksi on ehdottoman välttämätöntä kerätä tutkimustietoa ja kokemuksia onnistumisista ja virheratkaisuista niin meiltä kuin muualta. Onneksi tutkimus on nyt käynnistynyt Suomen Akatemian rahoituksella ja tohtori Kreeta Niemen toimesta.

Esitämme aloitteessamme, ettei Tampereen koulurakentamisessa oteta lähtökohdaksi ainoastaan avoimia oppimisympäristöjä, ennen kuin on saatavissa tarpeeksi tutkittua tietoa näiden tilojen toimivuudesta ja vaikutuksista oppimiseen. Oppilaiden, opettajien ja opetusalan ammattilaisten tulee ohjata tilojen suunnittelua ennemmin kuin liike-elämän konsulttien. Kaikille oppilaille tulee taata turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö omine ryhmineen, opettajineen ja työskentelytiloineen.

Tampereella 16.3.2020

Valtuutetut

Riitta Ollila, SDP Jouni Ovaska, Kesk.

SDP Tampere: Valtuustoaloite ilmaston muutoksen vaikutusten huomioimisesta liikunnan edistämiseen

Tampereen seutuhallitus hyväksyi 29.1.2010 SeutuLiike -ohjelman ja liikkumisen edistämissuunnitelman toimenpiteiden jalkauttamisen tehtäväksi yhdessä kuntien kanssa. Ohjelmatyön toteutti UKK-instituutti, ja se tukee kaupunkiseudun strategian elinvoimaisuustavoitteita nostamalla esiin hyvinvointia tukevan elinympäristön ja hyvinvoivat kuntalaiset.

Arkiliikunnan merkitys erityisenä edistämiskohteena nousee vahvasti esiin, koska sillä on keskeinen vaikutus tavallisten kansansairauksien riskien pienenemiselle ja näin ollen myös terveydenhuollon kustannusten vähenemiselle. Liikkumattomuus on mm. keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

SeutuLiike -ohjelma on tuottanut paljon tietoa mm. kohderyhmistä ja taloudellisista vaikutuksista suunnittelun ja toimenpiteiden pohjaksi. Tampereen kaupunkiseudun liikkumattomuuden kokonaiskustannukset kahdeksalle kunnalle ovat lähes 310 milj. euroa vuodessa. Tampereen osalta suorat kustannukset ovat 24 milj. euroa ja tuottavuuskustannukset 167 milj. euroa. Yhteensä siis 191 milj. euroa vuodessa.

Toimenpiteet vaativat monien eri toimialojen yhteistyötä, koska liikkumattomuusilmiö ei noudata sektorirajoja. Arkiliikunnan edistäminen vaatii toimenpiteitä liikennejärjestelmien, maankäytön ja rakentamisen, kasvatuksen ja koulutuksen, vapaa-aikapalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla. Kyseessä ei ole mikään lyhytaikainen projekti, vaan liikkumattomuuteen vaikuttaminen edellyttää jatkuvaa sitoutumista.

Peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumista edistävinä keinoina nousivat esiin organisaatiotason keinot ja fyysiseen ympäristöön vaikuttaminen. Tiedossa on myös tärkeimmät vaikuttamiskohteet muidenkin ikäryhmien osalta. Niitä ovat edellisten lisäksi tiedon jakaminen ja esteetön ympäristö.

Me elämme ilmastonmuutoksessa. Liikkumistapoihin vaikuttamisella on myös suora yhteys päästötavoitteiden saavuttamiselle. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää nyt katsoa tarkemmin tulevaisuuteen. On selvitettävä, mitkä ovat ne tulevaisuuden lajit, jotka parhaiten edistävät kaikkien ikäryhmien liikkumista. Leikkipuistojen ja muiden ulkoilupaikkojen rakentamisessa esim. sateiden ja tuulien lisääntyminen pitää ottaa huomioon. Huollon pitää toimia säätilan eikä kalenterin mukaan. Uusille innovaatioille, kuten esimerkiksi Adventure playgrounds -leikkipuistoille, aikuistenkin koolle sopiville katoksille ja erilaisille virikkeellisille rakennelmille on tilausta.
Päiväkotien ja koulujen pihojen suunnittelu on erityisen tärkeää lapsien ja nuorten arkiliikkumisen ja heidän liikuntatottumustensa kehittymisen kannalta. Sääolosuhteista riippumattomat liikuntapaikat, kuten uimahallit ja liikuntahallit, on sijoitettava tasapuolisesti eri puolille kaupunkia.

Esitämme valtuustoaloitteessamme, että liikkumattomuuden vähentäminen otetaan mukaan suunnitteluun läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikilla sektoreilla ja yhteistyölle luodaan toimiva malli. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset arkiliikkumiseemme ja eri liikuntalajien mahdollisuuksien uudelleenarvioinnille.

Tampereella 16.3.2020

Tampereen SDP:n valtuustoryhmä

Valtuutettu Inna Rokosa esittää aloitteen lasten vaalien järjestämiseksi Tampereella kuntavaalien 2021 yhteydessä

Lasten vaalit järjestettiin ensimmäisen kerran Porissa vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Sittemmin lasten vaalit ovat keränneet niin paljon hyvää palautetta, että ne järjestettiin vuoden 2019 europarlamenttivaalien yhteydessä jo yli 30 kunnassa – muiden muassa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Idea lasten vaaleista lähti liikkeelle turhautuneen äidin Facebook-päivityksestä; lapsi ei ollut saanut pudottaa äidin äänestyslipuketta vaaliuurnaan. Päivityksen seurauksena Porissa haluttiin kehittää lapsille oma tapa vaikuttaa. Demokratian kannalta onkin tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää. Äänestysaktiivisuutta olisi syytä nostaa, sillä esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli vain 58,8. Kun äänestäminen tulee tutuksi jo pienestä pitäen, kynnys äänestää alenee myös yleisissä valtakunnallisissa vaaleissa.

Yli 30 kunnassa vuoden 2019 europarlamenttivaalien alla virallisen vaalipaikan läheltä löytyi omatoiminen lasten vaalipiste kunnan valinnan mukaan jo ennakkoäänestyksen aikana tai varsinaisena vaalipäivänä. Lapsi äänesti vanhemman tai muun aikuisen opastuksella jotakin kuudesta fiktiivisestä ja hyvämielisestä eläinhahmosta. Kaikkien kuntien lasten vaalien tulokset laskettiin yhteen ja voittaja julkistettiin varsinaista vaalipäivää seuranneella viikolla. Vaalit voittaneen Kiira Ketun terveiset toimitettiin Euroopan parlamenttiin Suomen edustajalle.

Valtakunnallisten lasten vaalien toteutukseen osallistuvat Suomen Nuorkauppakamarit ry, Porin kaupunki ja Kuntaliitto tiiviissä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri kuntien kanssa. Tampereella toteutukseen voisi osallistua myös Lasten Parlamentti. Seuraavat valtakunnalliset lasten vaalit järjestetään 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuutta lasten vaalien järjestämiseksi riittävin resurssein vuoden 2021 kuntavaalien yhteydessä.

Tampereella 17.2.2020

Inna Rokosa, kaupunginvaltuutettu (sd)

Lähteet: www.lastenvaalit.fi ja Tilastokeskus

Valtuutettu Anne Liimola esittää, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa

VALTUUSTOALOITE: 17.2.2029

Aluehallintoviranomaisen esityksen mukaiset lasten läsnäolokertoimet käyttöön varhaiskasvatuksessa

Aluehallintoviranomainen on esittänyt (LSSAVI/885/05.12.02/2018) päätöksessään Tampereen kaupungin järjestämästä varhaiskasvatuksesta, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten läsnäoloissa voidaan käyttää laskennallista suhdelukua/kerrointa seuraavasti:

ikä/op/kp suhdeluku/kerroin

alle 3v kp 2

yli 3v alle 5h/pvä 0,6

yli 3v yli 5h/pvä 1

esioppilas 0,6

esioppilas, joka myös vakassa 1

Tampereella on käytössä seuraavat kertoimet:

alle 3v kp 1,75

alle 3v, 15 pvä/kk 1,45

alle 3v, 10 pvä/kk 0,9

alle 3v, op, 20h/vko 0,9

yli 3v kp 1

yli 3v, 15 pvä/kk 0,75

yli 3v, 10 pvä/kk 0,5

yli 3v, op 20h/vko 0,5

Tampereella esim. 10 päivän sopimuksella olevien lasten tulisi jakaa yksi päiväkotipaikka eli heidän tulisi olla eri päivinä päiväkodissa. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole Varhaiskasvatuslain tavoitteiden ja lapsen edun mukainen.

Varhaiskasvatuslaki:

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää suhdeluvut erikseen vähintään kolme vuotta täyttäneille ja alle kolmivuotiaille lapsille sekä suhdeluvut erikseen enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa oleville ja enemmän kuin viisi tuntia päivässä järjestettävässä varhaiskasvatuksessa oleville kolme vuotta täyttäneille lapsille.

Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai muuten tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka 1 momentissa tarkoitettujen henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta 1 momentissa tarkoitettuun mitoitukseen.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä vastaava määrä lapsia.

36 § Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen : Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valtuustoaloitteessani esitän, että Tampere ottaa käyttöön Aluehallintoviranomaisen esittämät suhdeluvut/kertoimet päiväkotien lapsiryhmien muodostamisessa.

Anne Liimola (sdp)

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää sääntöjä sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Valtuustoaloite – Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa

Tampereen kaupungin kaupunkikuvaan on yhdeksi uudeksi liikennemuodoksi ja liikennevälineeksi rantautunut yhteiskäyttöiset, eli vuokrattavat sähköpotkulaudat. Varsinkin kevään, kesän ja syksyn aikana niitä voi nähdä ja käyttää melkein kaikilla kaduilla ja jalkakäytävillä. Uudet liikkumismuodot ovat toki tervetulleita meidänkin kaupungissamme. Sähköpotkulaudat ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Niitä on helppo käyttää ja niillä pääsee sujuvasti paikasta toiseen. Sähköpotkulautojen käytöstä on kuitenkin valitettavasti koitunut myös harmia ympäristölle, sujuvalle liikkumiselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vuoksi sähköpotkulautojen käytön rajoittamista on vaadittu muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta turvallisuus ja viihtyisyys voidaan taata niin sähköpotkulautoja käyttävien osalta kuin muidenkin kaupunkilaisten osalta. Suomessa sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä; siitä huolimatta niitä jätetään jatkuvasti kulkuväylille. Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät. Yritykset pystyvät esimerkiksi näkemään, millä alueilla potkulautoja on jo tarpeeksi ja siirtämään laitteita niin, etteivät ne kaikki kasaudu yhteen pisteeseen keskustassa.

Vapaana olevia sähköpotkulautoja seisoo ja makaa erittäin usein ovien ja liikkeiden edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojateitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille, ikäihmisille, lapsille ja vammaisille sähköpotkulaudat muodostavat onnettomuusvaaran. Lisäksi niillä liikutaan liian suurilla nopeuksilla, jotka lisäävät turvattomuutta ja onnettomuusriski kasvaa. Vastaavaa keskustelua sähköpotkulautojen pysäköinnistä ja niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä muuallakin Suomessa mm. Helsingissä, myös Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Tampereen olisi hyvä selvittää, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty. Tampereella tulisi saada mahdollisimman pian, mutta viimeistään kesäksi 2020, määritellyt pysäköintiruudut sähköpotkulaudoille. Lisäksi tulisi tehdä suunnitelma ja tehostaa tiedotusta, että ei ole sallittua jättää niitä mihin vaan lojumaan käytön lopetettua, koska ne haittaavat muiden kaupungissa liikkuvien turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Monet kaupunkilaiset kokevat turvattomuutta tällä hetkellä sähköpotkulautojen vuoksi, koska niitä ei käytetä asianmukaisesti.

Ehdotan, että Tampereen kaupunki aloittaa heti sähköpotkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä, pysäköinnin valvonnasta ja siitä, miten käyttäjät saadaan pysäköimään sähköpotkulaudat turvallisesti. Lisäksi tulisi selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin ja nopeuksiin. Ehdotan myös, että Tampereen kaupunki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Ilkka Porttikivi esittää metsittämiseen soveltuvien alueiden kartoittamista Tampereella

Valtuustoaloite – Metsittämiseen soveltuvien alueiden kartoittamisesta Tampereella

Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu ja ne sitovat melkein puolet Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä. Puiden istuttaminen on hiilinieluja lisäävä toimenpide, joka monipuolisesta toteutettuna lisää myös luonnon monimuotoisuutta.

Tampereen kaupungin tulisi selvittää alueet, joissa metsittäminen ja puiden lisääminen tulisi kyseeseen. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi käytöstä poistetut tai vajaakäytössä olevat peltoalueet ja kaupungin viheralueet.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja kartoittaa omistamansa alueet, joissa puuston lisäämistä voitaisiin tehdä ja mahdollisesti metsittää laajempiakin alueita.

Metsittämisessä otetaan hiilinielujen lisäämisen lisäksi huomioon puuston monipuolisuus ja sen luonnon monimuotoisuutta lisäävä vaikutus.

Kaupunginvaltuutettu Ilkka Porttikivi (sd)

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Valtuustoaloite – Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa

Asukaslähtöisessä ja demokraattisessa kaupungissa panostetaan kaikkien ryhmien, myös eri ikäryhmien, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tampereen kaupunki on ollut maassamme edelläkävijä monessa suhteessa, mitä tulee asukasdemokratiaan, kuntalaisvaikuttamiseen, ikäihmisten, erityisryhmien, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta koskettaa myös lasten ja nuorten arkea, joten heidän äänensä tulee kuulua myös päätöksenteossa ja aloitteiden antamisessa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan mm. osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Meillä toimivat ansiokkaasti myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Lasten ja nuorten äänen pitää kuitenkin kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta, ja kaikenikäisten pitää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on myös demokratiakasvatusta – vallasta ja oikeuksista seuraa aina myös vastuu. Mahdollisuus vaikuttaa jo lapsuusiästä lähtien vaikuttaa myönteisesti myös äänestyshalukkuuteen ja -kiinnostukseen.

Helsingissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu (ruuti.munstadi.fi/aloitteet), jonka kautta alle 18-vuotiaat kuntalaiset voivat jättää aloitteita Helsingin kaupungille. Helsingissä aloitteet ohjataan asiasta vastaavalle työntekijälle, eikä nuoren tarvitse ennakkoon tietää, mikä osa kaupungin organisaatiosta asiasta vastaa. Aloitteen sanamuoto tai oikeinkirjoitus eivät ole este aloitteen jättämiselle ja nuorille tarjotaan tarvittaessa apua ja neuvoja aloitteiden tekemisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut antamaan aloitteisiin vastauksen kohtuullisessa ajassa. Saapuneet aloitteet viedään myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa.

Kaikki Tampereella asuvat ovat iästä riippumatta kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun kautta voidaan löytää uudenlaisia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämisen lisäämiseksi. Sähköisen aloitteen voisi tehdä yksin tai yhdessä useamman lapsen ja nuoren kanssa. Hyvä toimintaperiaate olisi, että aloitteen tekijän / tekijöiden tulisi jättää yhteystietonsa, joita ei julkaista, mutta niitä voidaan käyttää esim. lisätietojen kysymiseksi ja aloitteeseen vastaamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuuston tulisi myös käsitellä saapuneet aloitteet vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun. Aloitepalvelun kehittämiseen tulisi ottaa mukaan myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Ari Wigelius esittää maksuttoman koulukuljetuksen järjestämistä yhteishuoltajuudessa oleville lapsille molempien vanhempien osoitteesta

Valtuustoaloite – Koulukuljetukset kahdesta kodista

Uusioperheet ja lasten yhteishuoltajuus ovat nykypäivää myös Tampereella. Avioeron jälkeen vanhemmilla saattaa olla lapsiinsa yhteishuoltajuus, jolloin lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Moni lapsi siten asuu kahdessa kodissa. Suomessa on kuntia, joissa on vastattu tähän haasteeseen ja kustannettu koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton kuljetus molempien vanhempien osoitteesta.

Tampereella ei kuitenkaan ole mahdollista saada peruskoululaisen koulukuljetusta kuin yhdestä kodista, siitä osoitteesta, joka on merkitty väestörekisterijärjestelmään vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei vastaa monien lasten ja vanhempien tarpeeseen, vaan koulukuljetukset joudutaan kustantamaan omakustanteisesti lapsen toisesta kodista.

Tilanne on sujuvan arjen kannalta järjetön eikä nykyinen järjestelmä tunnista nykyaikaisia monimuotoisia perheitä. Taloudellisen tilanteen mukaan uuteen kuljetusmalliin voitaisiin siirtyä porrasteisesti, esim. sopivien kilometrimäärien mukaan.

Esitän: Tampereella selvitetään mahdollisuus järjestää koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta, jos heillä on yhteishuoltajuus.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu

Nurmijärvi pilotoi kahdessa kodissa asuvien kuljetuksessa – kirjoilla olo ei enää ratkaise
Lähde: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/756319-nurmijarvi-pilotoi-kahdessa-kodissa-asuvien-kuljetuksessa-kirjoilla-olo-ei-enaa

Sos.dem. valtuustoryhmän aloite

Valtuustoryhmän aloite ääneen lausuttuna ja pähkinänkuoressa 27.1.2020.
Pähkinänkuoren avaa sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.
Aloitteen sisältö on otsikoitu näin: ”Henkilöstön edustajien nimeäminen kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksiin.”