Länsi-Tampereelta Lielahden, Niemenrannan ja Lentävänniemen seudulta puuttuu kokonaan ulkokuntosali. Esitämme ulkokuntosalin paikaksi Niemenrantaa, jonne on eri suunnista kätevä tulla.

Lähimmät ulkokuntosalit ovat nyt Lamminpään retkeilymajalla ja Ikurissa. Tampereella tarvitaan kattavaa ja laadukasta ulkokuntosalien verkostoa.

Liikunnan tasa-arvo ja lähiliikunnan edistäminen ovat kuntalaisten terveyden kannalta oleellisia asioita. Lisäksi nykyinen pandemia ja ennustetut tulevat pandemiat tuovat esiin turvallisten liikkumispaikkojen tarpeen. Ilman autoa saavutettavat liikuntapaikat ovat myös ilmastopoliittinen teko.

Lielahti, Hiedanranta ja Niemenranta ovat voimakkaasti kehittyviä alueita, jonne tulee koko ajan lisää asuntoja. Ulkokuntosali tulisi palvelemaan nykyisten lisäksi isoa määrää kuntalaisia.
Ulkokuntosali palvelisi myös alueen kehittämistä yhtenä tunnettuna tamperelaisena ulkoilu- ja virkistyalueea Näsijärven kupeessa.

Esitämme, että Tampereen kaupunki aloittaa suunnittelun ulkokuntosalin perustamisesta Niemenrannan alueelle.

Tamperelle 20.8.2021

Ilkka Porttikivi                                                                                    Teija Hautanen
Kaupunginvaltuutettu (sd)                                                               Varavaltuutettu (vas)

Tampereen kaupungin tarjoamat palvelut ja tiedotus kuntalaisille ovat tällä hetkellä saatavilla verkossa suomeksi ja monissa tapauksissa myös englanniksi. Lisäksi digitaaliset palvelut kaupungin eri palvelupisteissä, kuten kirjastojen lainausautomaatit, ovat tällä hetkellä tarjolla suomen lisäksi myös englanniksi ja osin ruotsiksi. Nykyisellään Tampereen kaupungin digitaaliset palvelut ottavat kuitenkin valitettavan heikosti huomioon monet kielet, joita kaupunkilaiset oikeasti äidinkielinään puhuvat.

Kaikkein yleisin äidinkieli Tampereella suomen kielen jälkeen on venäjä. Sitä puhuu Tilastokeskuksen tietojen mukaan äidinkielenään noin 3000 tamperelaista eli noin 1,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Vastaava luku on arabian tapauksessa noin 2100 puhujaa eli lähes 0,9 prosenttia ja ruotsin kielen tapauksessa 1200 puhujaa eli puoli prosenttia kaupungin väestöstä. Näihin lukuihin ei läheskään aina lasketa toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttajia, joiden äidinkieleksi ilmoitetaan usein suomi. Tampereen vähemmistökielten todellinen puhujamäärä on siis jonkin verran Tilastokeskuksen vuonna 2019 ilmoittamia tietoja korkeampi.

Tällä hetkellä yksityisen puolen tarjoamat digitaaliset palvelut Tampereella kuten kauppojen itsepalvelukassat ja kylmäasemat toimivat erinomaisesti useilla kielillä, kotimaisten kielten ja englannin lisäksi myös ainakin venäjäksi, viroksi ja saksaksi. Tarjoamalla asiakkailleen mahdollisuuden asioida itsenäisesti omalla äidinkielellään tamperelaiset kaupat ja huoltoasemat selviävät yleisimmistä kielimuurin aiheuttamista epäselvyyksistä silloinkin, kun paikalla ei ole kielitaitosta henkilökuntaa. Samalla nämä yksityiset palveluntarjoajat lisäävät asiakastyytyväisyyttä tarjoamalla ei-suomenkielisille asiakkaille mahdollisuuden asioida omalla äidinkielellään ja luovat positiivisen mielikuvan tarjoamastaan palvelusta myös ei-suomenkielisille asiakkaille.

Tampereen kaupungin digitaalisten palvelujen tarjoamisessa muilla kielillä kuin suomeksi ja englanniksi on järkeä ja hyötyä. Se kannustaisi ei-suomenkielisiä kuntalaisia käyttämään kaupungin tarjoamia palveluja ja samalla loisi tarpeellisen mielikuvan siitä, että myös muut kuin suomenkieliset ja englantia osaavat ihmiset ovat tamperelaisia ja kuuluvat osaksi kaupunkiyhteisöä. Se myös lisää tasa-arvoa ja tasa-arvoisen elämän edellytyksiä tarjoamalla erityisesti haastavammassa asemassa oleville maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille mahdollisuuden hyödyntää kaupungin tuottamia palveluja ja näin päästä luomaan oman integroitumisen kannalta välttämättömiä kontakteja ympäröivään kaupunkiyhteisöön. Tämä palvelisi myös valtuuston kesäkuussa 2021 hyväksymän Tampereen kaupungin kotouttamisohjelman tavoitteita.

Esitämme, että Tampere kääntää ja ohjelmoi digitaaliset palvelunsa, ensisijaisesti joukkoliikenteessä sekä liikunta- ja kirjastopalveluissa, toimimaan nykyisin tarjolla olevien kahden tai kolmen kielen lisäksi myös ruotsiksi, venäjäksi ja arabiaksi. Uudistuksen toteutuessa onnistuneesti se edistäisi digitaalisten palvelujen kielivalikoiman laajentamista tulevaisuudessa yhä useampiin palveluihin ja myös muihin Tampereella laajasti puhuttuihin kieliin kuten farsiin ja viroon.

Tampereella 23.8.2021

Kaupunginvaltuutetut Antti Hiitti, Mahmoud Machaal ja Ilkka Porttikivi

Särkänniemi on nykyisellään ennen kaikkea lasten, nuorten ja perheiden paikka. Alue on kokonaisuutena harvinaisen monipuolinen tarjoamalla tietoa ja kokemusta avaruudesta eläinmailmaan, Koiramäen tarinamaailmasta huvipuiston riemuihin. Sen kohteet kuuluvat jo useamman sukupolven ajalta kesälomien ohjelmaan. Särkänniemi on keskeisellä paikalla, myös Tampereen historiaa ajatellen, ja tulevaisuudessa ratikkareitillä omalla nimikkopysäkillään. Vaikka alue nyt on talvella hiljainen, niin tulevaisuudessa siellä tulee olemaan monenlaista ympärivuotista toimintaa. Vuodenajat eivät ole este vaan mahdollisuus monipuolistaa toimintaa.

Sara Hildénin museo on saamassa vuonna 2026 uudet tilat Finlaysonin alueelta, ja vanhalle museorakennukselle tulee löytää mielekästä ja koko alueen sisältöä tukevaa käyttöä. Kulttuuripääkaupunkihakemuksemme painotti yhdenvertaisuutta, nyt kaupungille tarjoutuu mahdollisuus vahvistaa teoilla tätä ajatusta varaamalla rakennus lastenkulttuurin käyttöön. Lasten vuoro on tullut nyt.

Tyhjentyvä museo ympäristöineen on parasta ja kauneinta, mitä Särkänniemen alueella on. Museoalue kaikkine ominaisuuksineen on kehitettävissä paikaksi, josta yhdistyvät kokeminen – kuunteleminen, katseleminen, eläytyminen – ja monipuolinen tekeminen eri lastenkulttuurin alueilla. Piha-alue on kaikkina vuodenaikoina innostava ja puhutteleva. Näsijärven upeasta rantamaisemasta lapsille riittää virikettä tanssiin, kuvaan, leikkiin, tarinaan, rytmiin, melodiaan tai rakentamiseen. Vapaa-ajanvieton rinnalle museorakennus ympäristöineen tarjoaa mahdollisuuksia myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksenkin sisältöjen monipuoliselle toteuttamiselle. Koko alue kaikkinensa tarjoaa eri asioiden yhdistämistä; aava järvenselkä ja Planetaarion avaruus muuttavat muotoaan tanssiksi, musiikiksi, kuvaksi, rakennelmaksi. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Näin suunnitellen alue mahdollistaa kokoamaan yhteen lastenkulttuurin tekijöitä, tutkijoita, yhteisöjä ja kokijoita. Yhdessä toimien syntyy alueen toiminnan tavoitteet ja sisällöt. Tila avautuu myös kansainväliseen kulttuurivaihtoon ja yhteistyöhön ja tiivistää tällä tavoin laajasti koko lastenkulttuuriverkostoa.

Kaupunki olisi luontevasti rakennuksen ja tontin omistajana sekä lastenkulttuurikentän tuntijana hankkeen vetäjä. Nyt tulee tehdä tarvittavat päätökset asian edistämiseksi. Kokonaisuuden rakentaminen on iso tehtävä, mutta siihen on nyt hyvin aikaa. Ottamalla käyttöön nykyiset resurssit ja kutsumalla lastenkulttuurin toimijat yhteisen pöydän ääreen päästään etenemään suunnitelmallisesti. Muualta Suomesta ja maailmalta on saatavissa arvokasta kokemustietoa erilaisista toteutuksista. Lastenkulttuurikeskus Rulla jatkaisi edelleen hienoa toimintaansa Laikussa keskittyen pienimpien lasten kulttuuritarjontaan.

Esitän, että Sara Hildénin museorakennuksesta ympäristöineen tehdään lastenkulttuurin keskus. Kaikille perheille ja lapsille mahdollistuu näin entistä paremmin oikeus monipuoliseen kulttuuriin.

Tampereella 14.6.2021
Riitta Ollila, SD

Lavatanssiharrastus on suosittua eri ikäisten keskuudessa. Tanssi on vaikuttavaksi todettu liikuntamuoto, jossa liikunnan ilon lisäksi mahdollistuu musiikista nauttiminen ja sosiaalisuus. Lavatanssit ovat selkeästi osa suomalaista kulttuuria ja tämän kulttuurin esille tuominen ja lavatanssien mahdollistaminen Tampereella olisi hyvä lisä kaupungin kulttuuri-imagoon ja kulttuuripääkaupunkihankkeelle.

Parhaimmillaan tanssilava palvelee ympäri vuoden, mutta tavoitetila on keväältä syksyyn. Paras tanssilava sijaitsee järvenrantamaisemissa, mutta tanssilavoja löytyy esimerkiksi metsän keskeltä tai soramontussa ja jopa yritysalueilta.

Kaupungilla on aikoinaan ollut tanssilava Pyynikin rannassa ja Mustalahden satamassa proomu. Viikinsaaressa on tanssilava, jonka toimivuutta voisi kehittää. Viikinsaaren lavan lisäksi tarvitaan kuitenkin isompi tanssilava, joka palvelee pidemmän aikaa vuodessa ja on paremmin saavutettavissa. Tanssilavalle löytyy tilaa kaupungista ja oleellista olisi, että lava olisi liikenteellisesti helposti saavutettavissa muualtakin Tampereelle tuleville lavatanssijoille.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupungissa selvitetään, minne tanssilava voitaisiin sijoittaa. Selvitystyössä tulee tehdä yhteistyötä paikallisten tanssiseurojen kanssa ja seurojen ja lavatanssiharrastajien osaamista hyödynnetään prosessissa liittyen mm. tanssilavan sijaintiin, tarvittavaan tilaan, palveluihin ja paikoitusaluetarpeeseen.

Anne Liimola (sdp)