Valtuustoaloite kouluruokailun kehittämisestä

Valtuustoaloite kouluruokailun järjestämisen, kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen parantamisesta ja kehittämisestä Tampereen kouluissa ja eskareissa sekä riittävän määrärahan lisäämisestä kaupungin talousarvioon

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädäntö, kansalliset ja paikalliset opetussuunnitelmat sekä kouluruokailu- ja ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema kouluruokailusuositus ohjaa koulupäivän ruokailua ja ruokakasvatuksen toteuttamista. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Suositus antaa laajan kriteeristön ja ohjeistuksen kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se toimii ohjenuorana ruokapalvelun ja opetuksen järjestäjille sekä ruokapalvelu- ja opetushenkilöstölle. Suositus ohjaa myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kouluruokailusuosituksessa huomioidaan aterian tarjoamisen ajankohta ja ruokailun kesto. Sopiva ajankohta ruokailulle on noin klo 11–12. Oppilailla pitää olla riittävästi aikaa ateriointiin – ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia. Aterioinnin lisäksi oppilailla olisi hyvä olla vielä 10–15 minuuttia aikaa ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai sen jälkeen. Terveellistä välipalaa pitäisi olla mahdollista nauttia koulussa, mikäli oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Joissakin kouluissa on tarjolla maksutonta välipalaa, mutta useimmissa välipala on maksullinen. Joissakin Suomen kouluissa on käytössä etukäteen maksettava välipalapassi, jonka vanhempi lunastaa lapselleen ja joka oikeuttaa tiettyyn määrään välipaloja.

Kouluruokailu on myös tärkeä osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Säännöllinen ateriarytmi edistää hyvinvointia ja hyvää ravitsemusta sekä auttaa välttämään epäterveellisiä välipaloja ja napostelua. Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi myös lasten keskittymiskykyyn, oppimiskykyyn ja tunteiden säätelyyn eli oikea-aikainen ja terveellinen ruoka vaikuttavat monella tapaa lasten oppimiseen ja koko koulun toimintaan. Koulun ja kodin yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat kouluruokailussa ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa erittäin tärkeitä. Selvitykset osoittavat, että ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee. Osa oppilaista joko jättää aterian täysin syömättä tai korvaa sen välipaloilla, jotka voivat olla epäterveellisiä. Alempien vuosiluokkien oppilaista lähes kaikki kyllä osallistuvat kouluruokailuun, mutta moni ei syö aterian kaikkia ainesosia.

Tampereen Vanhemmat ry teki kouluruokailukyselyn sähköisenä kyselynä keväällä 2022. Vastaajina olivat tamperelaisten koulujen vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt kartoittivat vastaukset oman koulunsa lasten vanhempia haastatellen. Vastauksia saatiin eri puolilta kaupunkia.

Koontia Tampereen Vanhemmat ry:n kyselyn vastauksista:

Ruokailun ajankohta

  • 63 % aikavälillä klo 10-12
  • 25 % aikavälillä klo 10-13
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.00
  • 6% aikavälillä klo 10.30-12.30

Ruokailuun käytetty aika

  • 44% 20 min
  • 25% 15 min
  • 25% aika vaihtelee
  • 6% 25 min

Ulkoilu ruokailuajan yhteydessä (ennen tai jälkeen ruokailun)

  • 81% Kyllä
  • 19% Ei

Välipala (mikäli oppilaiden koulupäivä jatkuu 3 tuntia tai pidempään lounaan jälkeen, tarjoaako koulu välipalan)

  • 81% Ei
  • 19% Kyllä

Kokemuksia kouluruokailusta

Lapsi jättää aamupalan syömättä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin (esim. klo 10) -21%

Lapsi on joutunut kiirehtimään syömistä ja hotkimaan ruokailun lyhyen ajan vuoksi – 79%

Lapsi on joutunut jättämään osan ruoasta syömättä ruokailuun varatun ajan lyhyyden vuoksi – 36%

Lapsella on kova nälkä aamupäivällä kouluruokailun toteutuessa liian myöhään – 29%

Lapsella on kova nälkä iltapäivällä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin – 64%

Kotoa on jouduttu laittamaan eväät mukaan koulun ruokailun ajoituksen (liian aikainen tai myöhäinen) tai liian lyhyen ruokailuun varatun ajan vuoksi – 57%

Koulupäivä alkaa ruokailulla – 14%

Koulupäivä päättyy ruokailuun – 29%

Ruokailu vaikuttaa oppitunnin alkuun tai loppuun (oppitunti jää tavallista lyhyemmäksi) – 43%

Oppilaat käyvät syömässä kesken oppitunnin – 64%

Ruokailuun liittyvät järjestelyt (ruokailun ajoitus, ruokalassa vietetty aika) ovat aiheuttaneet vaikeuksia erityisruokavalion tai muun syömiseen liittyvän terveydellisen seikan – 21%

Ruoka on loppunut kesken – 29%

Kyselyn tulosten vertailua kouluruokailusuositukseen

Ruokailu toteutuu pääosin ruokalassa, mutta jotkut oppilaat ruokailevat luokassa. Ruokala on ruuhkainen ja melu haittaa ruokailuhetkeä. Ruokailu ei toteudu yhdessäkään vastanneessa koulussa suositusten mukaisena ajankohtana klo 11-12. Kouluissa syödään joko liian varhain tai liian myöhään. Liian aikainen lounas johtaa aamupalan syömättä jättämiseen tai kovaan nälkään iltapäivällä. Liian myöhäinen lounas haittaa aamupäivän oppitunteja nälän kurniessa. Ruokailu ei kaikissa vastanneissa kouluissa jaksota lapsen koulupäivän kokonaisuutta, vaan koulu alkaa tai päättyy ruokailulla. Yhdessäkään vastanneessa koulussa ruokailuun ei varattu suosituksen mukaista vähintään 30 minuuttia. Ruokailuun käytetään 15-20 minuuttia (yhdessä koulussa 25 minuuttia). Tämä johtaa hotkimiseen tai ruokaa ei ehditä syödä loppuun. Pääosin oppilailla on mahdollisuus ulkoiluun joko ennen tai jälkeen ruokailun. Viidesosassa kouluja ulkoilu ei toteudu. Vain viidesosassa vastanneista kouluista on tarjolla välipalaa pitkinä koulupäivinä koulun jatkuessa yli 3 tuntia lounasajan jälkeen. Välipala on maksullinen.

Yhteenvetoa

Kouluruokailu järjestetään useassa tamperelaisessa peruskoulussa poiketen valtakunnallisesta kouluruokailusuosituksesta. Kouluruokailusuosituksesta poikkeamisella on merkittäviä vaikutuksia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin: Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi lasten keskittymiskykyyn ja oppimiskykyyn. Riittävä ja oikea-aikainen ravitsemus koulupäivän aikana on tärkeä asia oppilaan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen sekä myös tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan näkökulmasta. (Lähde: Tampereen Vanhemmat ry, kouluruokailukysely kevät 2022).

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruoan kehittämisohjelman. Ohjelman luonnos on jo luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Ohjelma julkaistaan marraskuussa 2022. Ohjelman tavoitteena on mm. lisätä kouluruokailuun osallistumista, kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä ja etsiä ratkaisuja, joilla välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun.

Inflaatio ja elintarvikkeiden raju hinnannousu vaikuttavat myös kouluruoan hintaan. Aamulehti uutisoi (AL 25.8.2022), että syyskuun alusta alkaen yksittäisen myytävän kouluaterian hinta nousee 2,59 eurosta 2,68 euroon Tampereella. Vuosikustannus nousee huomattavasti, noin 400 000 eurolla vuodessa. Hinnat valitettavasti jatkavat nousuaan edelleen. On erittäin tärkeää, että vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen koululaisten kouluruoan laatu ei heikkene eikä ravintosuositusten noudattaminen ole vaarassa. Monessa perheessä joudutaan karsimaan menoista ja kotiruoan laatu ja määrä voi myös heikentyä. Osalle lapsista kouluruoka voi olla ainoa lämmin ateria päivässä. Eriarvoistumisen vähentämiseksi on erittäin tärkeää, että kouluissa ja eskareissa saa laadukasta ja ravintosuositusten mukaista kouluruokaa ja että ruokailun järjestämisessä noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

Kouluruokailu on osa kuntien strategiseen päätöksentekoon perustuvaa toimintaa ja alueellista kehitystä. Lasten kouluruuan laatu ja ruokailun puitteiden järjestäminen heijastelevat kunnan arvoja. On arvovalinta tarjota lapsille laadukasta ja maukasta ruokaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeenkin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kouluruokailuun investoiminen kunnassa on hyvinvoinnin varmistamista ja ennakointia, joka voi tuoda säästöjä myöhemmin.

Esitän, että Tampereen Vanhemmat ry:n kouluruokailukyselyn tulokset ja huomiot otetaan käsittelyyn ja tehdään pikaisesti tarvittavat parannukset Tampereen kouluissa ja eskareissa yhteistyössä vanhempainyhdistysten ja Tampereen Vanhemmat ry:n kanssa. Kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on varattava riittävät määrärahat kaupungin talousarvioon.

 

Tampereella 24.10.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Jätin 2.5.2001 ja 20.6.2007 valtuustoaloitteet tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle. Tuolloin ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta tiedekeskuksen perustamiseksi. Aikaa on kulunut ensimmäisestä aloitteestani yli 21 vuotta. Tampere on vuodesta toiseen sijoittunut Suomen imagotutkimusten kärkeen, myös matkailijamäärät ovat vuosi vuodelta nousseet, poikkeuksena koronan aiheuttama notkahdus, joka kosketti kaikkia muitakin Suomen kaupunkeja. Yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista Tampere voisi laajentaa matkailutarjontaa perustamalla tiedekeskuksen. Tiedekeskus palvelisi erityisesti myös tamperelaisia tuoden koko Pirkanmaan alueelle vetovoimaa. Tiedekeskus sopisi erityisen hyvin Särkänniemen alueen yhteyteen. Vuonna 2007 jätin aloitteen myös Särkänniemen alueen kehittämiseksi.

Suomen tiedekeskusyhdistys ry. on vuonna 2020 perustettu suomalainen tiedekeskusverkosto. Se kokoaa yhteen kymmenen tiedekeskusta ja -museota ympäri Suomea. Sen päätehtäviä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä sekä vahvistaa kansallista tiedepääomaa ja yhdenvertaisuutta uusien lähestymistapojen avulla. Yhdistys on osa FINSCI-tutkimuskonsortiota, joka keskittyy tiedepääoman tutkimiseen ja sen kasvattamiseen.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 10 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Avaruuskeskus Väisälä.

Tunnetuin on tiedekeskus Heureka Vantaalla. Se on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia, tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekassa käy noin 300 000 tieteestä kiinnostunutta vuosittain ja se kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Heureka palvelee perheiden lisäksi myös koululuokkia, oppilaitoksia ja varhaiskasvatusryhmiä. Heurekan toimintoihin kuuluvat vaihtuvat näyttelyt, planetaario, Tiedepuisto Galilei, tiedeleirit ja -kerhot, kokoustiloja, tiedekauppa ja tiederavintola. Heureka osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Heurekaan perustettiin keväällä 2021 Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittaman European Space Education Resource Office -verkoston Suomen yhteyspiste ESERO Finland (www.esero.fi). Lisäksi Heureka on mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä oppimista, opettamista ja opettajuutta kehittävissä hankkeissa.

Heurekassa järjestetään myös vuosittain keskimäärin 12 tapahtumaa, 2–3 opettajailtaa ja luentoja. Perhekävijöille ja koululaisille suunnatuissa tapahtumissa on kokeellista ohjelmaa ja tekemistä: rakentelutyöpajoja, ohjattuja laboratorio- ja työpajaohjelmia, tiedeteatteri- ja Tiedettä pallolla -esityksiä, tietokilpailuja, kumppaneiden kokeilu- ja tutustumispisteitä sekä asiantuntijakohtaamisia. Heurekan toiminnalliset oppimisohjelmat yhdistävät

eri tieteitä ja teknologiaa monialaisesti ja innostavasti. Ne syventävät tiedeoppimista sekä kannustavat lapsia ja nuoria STEM-aloille (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Oppimisohjelmat rakentavat osaamista sekä kehittävät tutkimus- ja työelämätaitoja, luovaa ongelmaratkaisukykyä ja vastuullisuutta.

Heurekan toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö. Tiedekeskussäätiön 10 taustayhteisöä ovat

  • Aalto-yliopisto
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • Helsingin yliopisto
  • Opetusalan ammattijärjestö OAJ
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
  • Tieteellisten seurain valtuuskunta
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Valtiovarainministeriö
  • Vantaan kaupunki

Ne osallistuvat aktiivisesti Heurekan toimintaan sitä tukien ja kehittäen.

Särkänniemeen ollaan suunnittelemassa suurta elämysaluetta. Särkänniemen alueen kehittämisellä halutaan vahvistaa läntisen keskustan vetovoimaa ja kasvattaa ihmisvirtoja. Aluetta kehittämällä halutaan lisätä myös Tampereen houkuttelevuutta. Alueelle kehitetään muun muassa teemoitettu hotelli ja kylpylä-vesipuisto, ravintola- ja tapahtumakatu, digitaalisiin elementteihin perustuva sisäkohde aikuisille sekä Ylen kanssa kehitetyn konseptin mukainen Mediamaailma.

Särkänniemen huvipuiston,​ Mustalahden,​ Kortelahden,​ Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston muodostama kehitysalue on merkittävä kaupunkikulttuurin,​ tapahtumien ja matkailun kokonaisuus. Alueen kehittäminen vetovoimaiseksi elämyskokonaisuudeksi tukee sekä tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja lisää Tampereen työllisyyttä. Tärkeää on, että myös alueen ympärivuotinen käyttö kasvaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kehittämishanke vuoteen 2028 mennessä.

Tiedekeskus sopisi erittäin hyvin uuteen Särkänniemen elämysalueeseen ja täydentäisi hienosti monipuolista elämystarjontaa omalta osaltaan. Olen vuosien aikana eri yhteyksissä useasti tuonut esiin tiedekeskuksen tarpeellisuuden kaupunkiimme. Se olisi myös uusi vetovoimatekijä Tampereelle ja erityisesti Särkänniemen elämysalueelle.

Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä Särkänniemen ja mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistää neuvottelut ja suunnitelmat tiedekeskuksen perustamiseksi Särkänniemen uuteen elämysalueeseen. Tiedekeskus Heurekan kokonaisuus, sisältö ja toiminta toimisi erinomaisena esikuvana Tampereen tiedekeskukselle.

 

 

Tampereella 19.9.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite: Kohdennettua apua ja tukea tamperelaisten arkeen inflaatiosta ja hintojen noususta eniten kärsivien auttamiseksi toimenpidepaketin avulla

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Paljon on jo tehty tilanteen helpottamiseksi, mm. jakeluvelvoitteen keventämisen ja raakaöljyn hinnan alenemisen myötä on korkeimmista bensan ja dieselin hinnoista tultu alas yli 0,5 euroa. Työmatkavähennystä on nostettu ja sosiaalietuuksien indeksitarkistuksia aikaistettu. Tehokkaita lisätoimia kuitenkin tarvitaan niin valtion kuin kunnankin taholta nopeasti. Monella on tällä hetkellä suuri huoli oman perheen pärjäämisestä. Yksin asuvia on Suomessa yli miljoona ja yksin taloudesta vastaavien toimeentulovaikeudet korostuvat. Monet kysymykset mietityttävät. Miten selvitä tulevan talven sähkölaskuista, kun laskun loppusumma uhkaa moninkertaistua? Riittääkö rahaa enää laskuihin, ruokaan, asumiskustannuksiin, lääkkeisiin ja vaatteisiin? Sähkön hinnan raju nousu ja kohonneet asumiskustannukset voivat johtaa asunnottomuuden merkittävään lisääntymiseen.

Tampereen kaupunki otti köyhyysohjelman käyttöön valtuustoaloitteeni pohjalta vuosia sitten. Tampereen pormestariohjelmassa hyväksyttiin valtuustokaudella 2017-2021 edellisellä valtuustokaudella tehdyn köyhyysohjelman uudistaminen. Köyhyysohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.2.2019. Köyhyysohjelmaan kirjattiin kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Tampereella eri ikäryhmiä, lapsia ja lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä sekä ikäihmisiä koskien. Toimenpide-ehdotuksista työryhmän arvion mukaan 7 toteutui, 7 toteutui osittain ja 3 ei toteutunut. Tampereella pienituloisten osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Korona-pandemia on vaikuttanut Tampereella avun tarvitsijoiden määrään, joka on kasvanut; esimerkiksi ruoka-apua ovat hakeneet aiempaa useammat. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018 – 2021 raportti merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 7.6.2021. Aamulehti uutisoi kesällä 2022, että Tampereen ruoka-avun kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ruoan hinnan nousun ja Ukrainan sodan takia. Ennen korona-aikaa ruokakasseja jaettiin noin 7 500 kpl kuukaudessa. Nyt määrä on noussut liki 13 000 avustukseen kuukaudessa ja ruokajonot ovat pidentyneet merkittävästi. Nyt tarvitaan tilanteeseen nopeasti apua myös Tampereen kaupungin taholta.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja ottaa käyttöön nopealla aikataululla kustannustehokkaan toimenpidepaketin ahtaimmalle joutuneiden tamperelaisten auttamiseksi. Toimenpiteiden suunnitteluun tulee ottaa mukaan ja se tulee tehdä yhteistyössä kaupungin köyhyystyöryhmän, asukasraatien, järjestöjen, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa. Tampereen tulee myös panostaa Aktiivipassiin ja Kaikukorttiin yhtenä tukimuotona. Tampereella on Kaikukortti kokeilussa 31.12.2022 saakka.

 

Tampereella 29.8.2022


Aila Dündar-Järvinen,
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite toimintatapojen luomiseksi epäasiallisen käytöksen ja häirinnän kitkemiseksi kaupungin luottamustoimielimissä

Meidän jokaisen päättäjän vastuulla on omalla toiminnallamme edistää turvallista päätöksentekoympäristöä ja yhdenvertaista kulttuuria kaupungin luottamustoimielimissä. Silti edelleen valitettavan moni joutuu epäasiallisen käytöksen tai häirinnän kohteeksi hoitaessaan luottamustehtäviään. Kaupungin olisikin ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi hoitaessaan luottamustehtäviään Tampereen kaupungilla.

Kaupunginvaltuusto on 29.8.2022 kokouksessaan hyväksymässä Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet, joissa todetaan muun muassa, että “emme salli epäasiallista käytöstä, kiusaamista tai häirintää missään muodossa”. Tämän on näyttävä myös käytännön toimissa sekä rakenteissa. Hienot arvot ja yhteisesti sovitut asiat eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla -niiden toteutuminen vaatii tekoja.

Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen (2021) esittävät kunnallisten luottamushenkilöiden häirintäkokemuksia koskevaan tutkimukseensa perustuen, että kuntien tulisi osana muuta turvallisuussuunnittelua luoda prosessit, joilla häirintään puututaan. Näiden puuttumisen prosessien tulisi olla paitsi jämäköitä niin myös matalalla kynnyksellä käytettävissä.

Häirinnän uhka vaikuttaa myös ehdokkaaksi asettumiseen kuntavaaleissa. Uskomme, että selkeästi määritetyillä toimintatavoilla ja jämäkällä toiminnalla voimme nykyisten
luottamushenkilöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen vahvistamisen ohella osaltamme edistää demokratiaa, jos kynnys ehdokkaaksi asettumisesta madaltuu.

Valtuustoaloitteessa esitämme, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön häirintäyhdyshenkilöt kaupungin luottamustoimielimissä. Jokainen kaupungin luottamustoimielin valitsee keskuudestaan kaksi (2) häirintäyhdyshenkilöä. Pienemmillä toimielimillä häirintäyhdyshenkilöt voivat olla myös yhteisiä. Kyseisiin tehtäviin valitut henkilöt voivat olla esimerkiksi luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita.

Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on neuvoa ja tukea epäasiallista kohtelua tai häirintää kohdanneita luottamushenkilöitä. Häirintäyhdyshenkilöt tulee kouluttaa tehtäväänsä. Häirintäyhdyshenkilöjärjestelmä olisi käytössä niin toimielinten kokouksissa, seminaareissa kuin muissakin luottamustehtävien hoitamiseen liittyvissä tilaisuuksissa. Lisäksi esitämme
häirintäyhdyshenkilöjärjestelmän rinnalle mahdollisuutta ilmoittaa häirinnästä anonyymin lomakkeen kautta silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole luottamushenkilölle mahdollisia.

Tampereella 29.8.2022

 


Inna Rokosa,                       Sofia Julin,
kaupunginvaltuutettu (sd.)   kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite naisten asumispalveluja tuottavien yksiköiden perustamiseksi Tampereelle

Ehdotan, että Tampereen kaupunki perustaa Tampereelle kaksi asunnottomille naisille suunnattua asumisyksikköä: Naisten asumispäivystys- ja tukiasumisyksikön.

Naisten tukiasumisyksikkö tarjoaisi kodinomaista asumista ja laadukasta mielenterveys- ja päihdekuntoutusta naiserityisellä ja voimavaralähtöisellä työotteella. Se mahdollistaisi n. 2-24 kuukauden tukiasumisen – tavoitteena asiakkaan kuntoutuminen itsenäisempään asumiseen. Asumisyksikössä voitaisiin tarjota myös perheille sopivaa asumispalvelua. Perheiden asumispalvelujen puute tunnistetaan myös Tampereen kaupungin Erityisryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelmassa 2020-2030.

Naisille suunnattu asumispäivystysyksikkö tarjoaisi päihteetöntä ja päihteellistä asumispalvelua. Yhä useampia ja nuorempia naisia joutuu Tampereen asumispäivystys- ja tukiasumisyksikköön Tastuun. Heillä on erittäin suuri riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi Tastun päihteellisellä puolella. Myös muissa, erityisesti päihteiden käytön sallivissa asumisyksiköissä naisilla on korostuneempi riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi siitäkin huolimatta, että naisten turvallisuutta on pyritty lisäämään erilaisilla toimenpiteillä Tampereella sijaitsevissa asumispalveluissa. Tampereen ei kerta kaikkiaan tule ummistaa silmiään tältä epäkohdalta, jota myös kaupungin tarjoamat ja kilpailuttamat palvelut mahdollistavat. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityispiirteitä, joita ei huomioida tarpeeksi asumispalveluissa. Keskeisiä psykososiaalisia ongelmia ovat päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien lisäksi erilaiset väkivaltakokemukset sekä vanhemmuuden rikkoutumiseen liittyvät kokemukset ja stigma. Omien rajojen tunnistaminen voi olla tavallista hankalampaa, mikä saattaa johtaa väkivallan ja traumatisoitumisen kierteeseen. Asiakkaiden kerrostuneet traumakokemukset edellyttävät työntekijäverkostolta osaamista erityisesti trauma-, väkivalta-, päihde- ja lapsiperhetyöstä. Myös esimerkiksi kokemusasiantuntijuudella on katsottu olevan keskeinen merkitys naiserityisessä asunnottomuustyössä NEA-hankkeen mukaan.

Traumaattisista kokemuksista toipuminen edellyttää turvallisuuden kokemusta. Monet päihdemaailmassa eläneet naiset ovat joutuneet piilottamaan naiseutensa ja elämään alisteisessa asemassa pärjätäkseen miesvaltaisissa piireissä. Asumisyksikkö, jossa on miehiä saattaa toimia esteenä traumojen turvalliseen käsittelyyn. Asumisyksiköiden miesvaltaisuus voi synnyttää naisissa vierauden ja ulkopuolisuuden kokemuksen, jolloin nainen saattaa jäädä alakynteen tärkeiden asioidensa kanssa. Fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaamisen lisäksi on tärkeää huomioida leimatuksi tulemisen estäminen, sekä lasten tapaamisen mahdollistaminen turvallisesti. Vaikka lapset olisivat huostaanotettuja, aikuisella on edelleen usein myös vanhemman rooli. Vanhemmuutta pitäisi olla mahdollista vahvistaa sellaisella tasolla, johon aikuinen on sillä hetkellä valmis.

Ympäristöministeriön raportissa on arvioitu, että yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnallisia varoja vuositasolla noin 15 000 euroa. Ikosen pormestariohjelmaan on kirjattu tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tällä valtuustokaudella. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköistä on kuitenkin edelleen Tampereella pulaa. Esimerkiksi Tastu toimii jatkuvasti yli 100 %:n käyttöasteella. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että Tampereella ei ole ainuttakaan päihteet sallivaa palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen yksikköä. Kun tehostetun tuen tarpeessa olevien päihdeongelmaisten asunnottomien palvelutarpeeseen ei vastata, asumispäivystyksen päihteellinen puoli ylikuormittuu.

Räätälöityjen asumispalvelujen riittämättömän määrän vuoksi asiakkaita joudutaan ohjaamaan heille vääränlaisiin asumispalveluihin, mikä saattaa pahimmillaan johtaa ongelmien syventymiseen. Esimerkiksi haastavasti käyttäytyviä ja kuntoutumishaluttomia asiakkaita joudutaan välillä ohjaamaan päihteettömiin tai retkahdukset salliviin asumisyksiköihin. Ei ole heidän etunsa mukaista tulla siirretyksi jatkuvasti paikasta toiseen. Myös motivoituneiden asiakkaiden kuntoutuminen hankaloituu, kun asumisyhteisöön sijoitetaan asiakkaita, jotka kuuluisivat toisenlaisten palvelujen piiriin. Tämä järjestely kuormittaa myös henkilöstöä ja koko asumispalvelujärjestelmää. Naiserityisen asunnottomuus- ja mielenterveystyön lisäksi tarvitaan siis myös muunlaisia räätälöityjä asumispalveluja, sillä nykyinen asumispalvelujärjestelmä on Tampereella kestämättömässä tilassa.

Asumisyksiköiden alueellista sijoittamista suunniteltaessa tulisi huomioida alueellisen
eriarvoistumisen ehkäisy kaupunkikehityksessä, sekä asiakkaiden tarkoituksenmukainen
kuntoutuminen. Esimerkiksi päihteettömien ja päihteellisten asumisyksiköiden sijoittaminen
toistensa välittömään läheisyyteen voivat horjuttaa em. tavoitteita. Sijainnissa tulee huomioida
myös muut toipumisen kannalta olennaiset seikat, kuten julkisen liikenteen ja muiden keskeisten
palvelujen hyvä saavutettavuus.

Esitänkin naisille suunnatun asumispäivystyksen ja naisten tukiasumisyksikön perustamista Tampereelle. Naisille suunnatuissa asumispalveluissa olisi miesvaltaisia asumispalveluja paremmat edellytykset ottaa naiserityiset palvelutarpeet huomioon. Naisille suunnatut asumispalvelut vähentäisivät suurella todennäköisyydellä asunnottomiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä, minkä lisäksi ne lisäisivät turvallisuuden kokemusta myös muilla kuntoutumisprosessia tukevilla osa-alueilla. Naisille suunnattu asumispäivystys ja tukiasuminen voisivat myös helpottaa irtaantumista haitallisista ja väkivaltaisista parisuhteista. Nämä seikat tukevat pyrkimystä aloittaa parempaan tähtäävä muutos naisasiakkaiden ja heidän lastensa elämässä. Tampereen tulee reagoida asiaan välittömästi, ja hyvinvointialueiden aloittaessa asian edistämistä on jatkettava Pirkanmaan laajuisesti.

Tampereella 4.5.2022
Saana Kuusipalo (sd)

Valtuustoaloite: Järvensivun koulun ja pienten lasten toimintayksikön rakentamisen aikaistaminen, aktivointi ja yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa

Järvensivun koulu on toiminut lähikouluna paitsi Järvensivun, myös Iidesrannan ja Palvaanniemen alueen esikoululaisille sekä viime vaiheessaan 1.–4. luokille. Koulu on myös ollut tärkeä harrastustoiminnan keskus ja eräs viimeisiä julkisia palveluita koko  alueella.

Rakennukset ovat olleet suljettuina vuodesta 2017 alkaen, ja tämänhetkinen tieto on, että remontti voisi alkaa vuonna 2025. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta. Lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2022 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Monet meistä päättäjistä kävi muutama vuosi sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Alueen asukkaiden usko demokraattiseen päätöksentekoon on kokenut asiassa kovan kolauksen. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti. Lisäksi on tehty päätös sulkea Iidesrannan päiväkoti sen tilojen hankaluuden vuoksi. Näin Järvensivulta häviää jälleen yksi palvelu.

Koulu on ollut Järvensivun alueen olennainen vetovoima- ja elinvoimatekijä ja houkutellut alueelle lapsiperheitä. Lapsille mieluisa lähikoulu on sijainnut turvallisen matkan päässä. Järvensivun sijainti on liikenteellisesti erittäin hankala: alueen toisella sivulla on Kalevanharju vilkkaine liikenteineen, toisella Iidesjärvi. Ratikan liikennöinti alueella ei toimi toivotulla tavalla, koska Vuohenojan pysäkkivarausta ei toteutettu. Tämä jätti mm. lapsiperheiden suosiman Palvaanniemen täysin paitsioon, koska bussilinja 3 ei enää pysähdy Vuohenojalla, mutta sen tilalle ei saatu korvaavaa linjaa. Järvensivun koululle Palvaanniemestä on n. 800 metriä turvallista radanvarren katua, jossa on minimaalinen ajoneuvoliikenne.

Järvensivun koulun vanhempainyhdistys ja Järvensivun omakotiyhdistys ovat tiiviisti pitäneet kouluasiaa esillä päättäjien suuntaan ja myös järjestäneet erilaisia kampanjoita koulun pihan pitämiseksi elinvoimaisena, jotta rakennukset eivät joutuisi esim. ilkivallan kohteeksi. Alueen aktiivit toteuttivat yhdessä joukkorahoituskampanjan, jota myös pormestari Lyly tuki. Sen tavoite täyttyi ennätysajassa, ja varoilla kunnostettiin koulun pihassa sijaitseva, ainutlaatuinen opetuspuutarha. Samana syksynä pidettiin pihalla konsertti, ja syksyllä 2021 koronatilanteen salliessa järjestettiin lapsille Halloween-juhla. Sen tuotoilla Järvensivun koululaiset pääsevät elokuviin ja luokkaretkelle.

Järvensivun koulu on myös alueen asukkaille tärkeä yhteinen tila. Koko alueella (Järvensivu, Iidesranta, Palvaanniemi) ei ole mitään paikkaa, jossa järjestää esimerkiksi liikuntaa tai iltaharrastuksia. Ennen sulkemista koululla toimi mm. useita jumpparyhmiä ja vanhempainyhdistyksen sählyvuoro, joka oli erittäin suosittu. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joita olisi helppo tukea mahdollistamalla lähiliikuntapaikkojen käyttö. Tulisi selvittää nopeasti, onko estettä sille, että C-talon (tiilikoulu) iltakäyttö mahdollistettaisiin vaikka heti.

Järvensivun koulun suunnittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian siten, että rakentamaan päästäisiin aikaisemmin. Suunnitelman mukaan nykyisin vuokratiloissa toimivan Järvensivun päiväkodin uusi paikka on myös Pöllöntaipaleen tontilla, josta on myös saatavissa kustannussäästöjä.

Uusi yksikkö tulee toteuttaa kunnioittaen sitä kulttuurihistoriallista arvoa, joka yli satavuotiaalla kouluympäristöllä on. Vanhoja rakennuksia tulee hyödyntää niiltä osin, kuin se on mahdollista, järkevää ja taloudellista.

Järvensivun koulun vuoro on tultava mahdollisimman pian ja alueen asukkaiden huolia on kuunneltava. Tähän mennessä järvensivulaisten ääni ei ole kuulunut – koskaan ei ole ollut oikea aika. Alueen väestöpohja on vakaa ja sillä on myös kasvupotentiaalia, esim. Turjankadulle suunnitellut uudet kerrostalot. Koulun jatkosta on taisteltu jo pitkään. Nyt on päätösten lunastamisen aika.

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan nopeasti. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Tätä aikataulua on mahdollisuuksien mukaan aikaistettava. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 16.5.2022

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite: Lamminpään koulun oppilaiden siirtymisen perusteet väistötiloihin Pyynikintielle ja kaupungin yleiset kriteerit väistötiloihin siirtymiselle

Lamminpään koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 12.10.2021. Uudisrakennuksen hankesuunnitelma koskee vuonna 1979 rakennettua lisärakennusta eli rakennus 2:ta ja erillistä ruokalarakennusta. Rakennus 1 on peruskorjattu vuonna 1980 ja ruokalarakennus vuonna 2000. Rakennusta 2 ei ole peruskorjattu aiemmin. Huonokuntoinen rakennus puretaan ja korvataan samalle paikalle rakennettavalla uudisrakennuksella. Lamminpään koulussa on yhteensä 550 oppilasta, joista esiopetusikäisiä on noin 75. Hankesuunnitelman jälkeen aloitetaan hankkeen toteutussuunnittelu. Toteutussuunnitelma pyritään saamaan hyväksyttäväksi asunto- ja kiinteistölautakuntaan kesäkuussa 2023. Jos tässä aikataulussa edetään, vanhan koulurakennuksen purkutyöt on suunniteltu tehtäväksi kesän 2023 aikana. Rakennuksen 2 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä 2023 ja niiden on määrä valmistua joulukuussa 2024. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa 2025. Rakennuksen 1 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi tammikuussa 2025 ja niiden on määrä valmistua toukokuussa 2026 ja käyttöönotto on elokuussa 2026.

Lamminpään koulun uudisrakennuksen kustannusarvio on 10,7 miljoonaa euroa. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2021-2024 yhteensä 10 454 000 euroa. Osa oppilaista siirtyy väistötiloihin rakennustöiden ajaksi. Vuonna 2020 noin 80 oppilasta siirtyi tilanahtauden vuoksi viereisellä tontilla sijaitsevaan entiseen Piiriniityn päiväkodin rakennukseen. Piiriniityn kiinteistön ratkaisut päätetään koko hankkeen valmistuttua. On suunniteltu, että rakennustöiden ajan luokkien 0–2 oppilaat käyvät koulua käytössä olevissa rakennuksissa ja isommat oppilaat siirtyvät väistötiloihin. Pyynikintie 2:n rakennus perusparannetaan Tampereen koulujen pysyväksi väistötilaksi. Lamminpään koulun 3–6-luokkien oppilaat käyttävät rakennustöiden ajan väistötilana Pyynikintie 2:n rakennusta sen valmistuttua vuonna 2023.

Lamminpään koulun vanhempainyhdistystä ja koulun vanhempia huolestuttaa koululaisten pitkä matka väistötiloihin Lamminpäästä, lisäksi se, että keskustaan kulkemista kestää jopa kolme vuotta. Perheet ovat alunperin muuttaneet kaupungin laitamille rauhalliseen ja turvalliseen kaupunginosaan. He ovat valinneet lasten kasvuympäristöksi luonnonläheisen ja rauhallisen kaupunginosan. Monen lapsiperheen valintaan on vaikuttanut myös alueella sijaitseva oma koulu sekä lyhyt matka omaan lähikouluun. Osa näistä samoista lapsista on väistänyt jo päiväkotiaikanaan Tesomajärven kentällä sijaitsevaan väistötilaan ja vanhemmat ovat kuljettaneet heitä sinne oman päiväkodin sijaan.

Kolme vuotta on pitkä aika matkustaa aamuisin keskustaan ja iltapäivisin takaisin. Eikä satojen lasten kuljettaminen keskustaan ja takaisin linja-autoillakaan ole maksutonta eikä myöskään kestävän kehityksen mukaista.

Vanhempien huolenaiheita ovat mm.:

Mitä, jos sairastuu kesken päivän? Millä pääsee koulusta kotiin? Kaikki vanhemmat eivät voi lähteä hakemaan lasta kotiin kesken työpäivän syystä tai toisesta.

Monilla lapsilla harrastukset ovat aikataulutettuja olosuhteista johtuen. Monelle lapselle koulupäivän jälkeen ei jää ylimääräistä aikaa ennen harrastuksen alkua. Tuleeko bussimatka koulupäivän päälle?

Miten käy koko koulun yhteisten tapahtumien; kevätjuhlat yms? Koulun toiminnot on hajautettu eri paikkoihin.

Kuinka pitkiksi lasten päivät venyvät?

Miten henkilöstöä saadaan riittämään molempiin pisteisiin? Kuinka paljon tämä tulee vaikuttamaan esimerkiksi lukujärjestyksiin?

Millä kriteereillä jotkin koulut saavat väistötilan koulun lähelle, kun taas keskustasta kaukana sijaitsevan koulun oppilaat joutuvat kulkemaan pitkän matkan keskustan väistötiloihin? Koulun läheisyydessä on tilaa väliaikaisille väistötiloille. Monen koulun osalta näin on toimittu ja vanhemmat kokevat nyt moneen kouluun verrattuna eriarvoisuutta koskien väistötilojen sijaintia.

Vanhemmat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta, jaksamisesta, koulupäivän pituudesta ja perheiden arjen sujumisesta. Monilla on sisaruksia koulussa ja jatkossa isommat sisarukset eivät käy enää samaa koulua.

Tampereen kaupungissa monet koulut peruskorjataan lähivuosina. Kaupungin tulee asettaa selkeät kriteerit ja perustelut, millä perusteella jonkin koulun oppilaat siirtyvät kaukana sijaitsevaan väistötilaan ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen.

Esitän, että Tampereen kaupunki asettaa kriteerit, millä perusteilla väistötiloja tarvitsevien koulujen oppilaat siirtyvät monen kilomerin päähän keskustan väistötiloihin ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen. Tampereen kaupungin tulee yhteistyössä Lamminpään koulun vanhempainyhdistyksen, vanhempien ja henkilökunnan kanssa käydä keskustelua ja vuoropuhelua Pyynikintien väistötiloihin siirtymisen perusteista, käytännön asioista ja mahdollisuuksista tukea perheitä ja hoitaa oppilaiden päivittäinen koulumatka mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti. Vanhempien tulee saada vastaukset huolta aiheuttaviin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.

Tampereella 11.4.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite kotiin luovutettavien opioidikorvaushoitolääkkeiden vähentämiseksi Tampereella

Tampereella toteutettavan opioidikorvaushoidon vallitsevan käytännön mukaan päivittäin sulatettavaa buprenofiinivalmistetta korvauhoitolääkkeenä käyttävillä asiakkailla on edelleen mahdollisuus ns. kotilääkepäivien ansaitsemiseen 6 kotipäivään/vko asti. Kotipäiviä ansaitaan antamalla puhtaita huumausaineseuloja ja täysien kotipäivien kerryttäminen voi tällöin tapahtua hyvin nopeastikin (muutamassa kuukaudessa). Riittävän tiiviisti annetut puhtaat huumausaineseulat antavat näyttöä siitä, ettei muiden kuin lääkitysten mukaisten aineiden käyttöä ole. Huumausaineseuloin ei pystytyä todentamaan mahdollista korvaushoitolääkkeen väärinkäyttöä, jonka kuitenkin tiedetään olevan hyvin yleistä (kotilääkkeitä myydään tai niitä myydään osittain ja asiakas käyttää itse pienemmän määrän omaa lääkettä suonensisäisesti).

STM:n korvaushoitoasetuksen (2008) mukaan korvaushoitolääkkeen otto tulisi valvoa päivittäin ja erityistapauksissa lääke voidaan luovuttaa kotiin. Kotilääkekäytäntö on silti ollut Suomessa varsin yleinen, tavoitteena ollut mm. mahdollistaa asiakkaiden työssäkäyntiä. Päivittäin sulatettavan valmisteen rinnalle on kuitenkin viime vuosina tullut useampia pitkävaikutteisia buprenorfiinivalmisteita, joista ensimmäisenä markkinoille tullut Buvidal-injektio on ollut Tampereellakin käytössä jo usean vuoden ajan. Nyt saatavilla on myös toisen valmistajan kuukausi-injektio, sekä 6kk välein vaihdettava buprenorfiini-implantti. Käytännössä jokaiselle useampia kotipäiviä tarvitsevalle asiakkaalle on siis olemassa lääkityksellinen vaihtoehto päivittäin sulatettavalle lääkkeelle ja näin ollen kotiin annettavia lääkkeitä on enää vaikea perustella, erityisesti suuri väärinkäyttöriski huomioiden. Useassa Suomen kunnassa onkin jo em. perustein kokonaan tai osittain luovuttu kotilääkkeiden jakamisesta (yleensä käytäntönä max 2 kotipäivää/vko, mikäli potilas on jatkanut päivittäin sulatettavalla valmisteella). Seuraukset ovat olleet positiivisia, on myös todettu buprenorfiinin katukauppahinnan alueellista selkeää nousua, joka on kertonut tarjonnan vähenemisestä. Taloudellisia resursseja lääkejaon toteuttamiseksi muutos ei lisää, sillä suuri osa potilaista on ollut halukas siirtymään depotmuotoiselle valmisteelle kotipäivien mahdollistumiseksi. Tällöin myös olemassa olevat resurssit pystytään kohdentamaan mm. psykososiaalisiin tukikäynteihin lääkejaon sijaan.

Esitän, että Tampereen kaupunki vähentää kotiin jaettavien korvaushoitolääkkeiden määrää ja järkeistää kriteerejä kotilääkkeiden myöntämisestä.

 

Tamperelle 21.3.2022

Ilkka Porttikivi
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Takahuhdin koulun tilaongelmien ratkaisemiseksi ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi

Takahuhdin koulun vanhemmat ovat olleet yhteydessä kaupungin johtoon jo vuosi sitten koskien koulun tilaongelmia. Takahuhdin koulu on itäisen Tampereen suuri yhtenäiskoulu vuosiluokille 1-9. Oppilaita koulussa on noin 1100 ja henkilökuntaa 100. Koulu toimii vuoden 2019 alusta lähtien kolmessa rakennuksessa, joista uusin on Irjalassa (Irjalankuja 4) oleva pienten lasten yksikkö. Alakoulun rakennuksessa (Hintsankatu 4) on vuosiluokkia 0-4 ja isompien oppilaiden puolella (Hanhenmäenkatu 2) vuosiluokkia 5-9. Alueella on tehty ja tehdään täydennysrakentamista, joten alueen asukasmäärä ei laske, vaan pikemminkin lisääntyy lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa myös lisää oppilaita Takahuhdin kouluun. Muutama vuosi sitten valmistui koulun pienten lasten yksikkö  Irjalaan, mutta se ei ole olennaisesti helpottanut vanhojen A- ja B-talojen tilapulaa.

Koulun tilanahtaus on iso ongelma. Vanhempien mukaan kaikki pienetkin aputilat on jo otettu opetuskäyttöön, mutta siitäkin huolimatta joudutaan tekemään ylisuuria luokkia, koska ei ole tiloja, mihin ylimääräisiä luokkia voisi sijoittaa. B- talossa WC-tilojen määrä on riittämätön, ja niiden siivoustaso on niiden käyttöön nähden myös surkealla tolalla. Pienet lapset mieluummin pidättävät koko päivän kuin käyvät koulussa vessassa, koska WC-tilat ovat epäsiistit. A-talossa tilanne ei ole juurikaan parempi. Esim. liikuntasali on liian pieni näin suurelle määrälle oppilaita, ja myös opettajat valittavat, ettei saliaikaa riitä kaikille tarpeeksi, koska rinnakkaisia liikuntatunteja on niin monta. Myös riittämätön ilmanvaihto on ongelma. Palautetta riittämättömästä ilmanvaihdosta ja sen aiheuttamista vaivoista kuulee jatkuvasti oppilailta ja opettajilta. Mitään ratkaisevaa parannusta ei kuitenkaan tähän ole ilmeisesti tehtävissä, koska kaikki koulun tilat ovat jo käytössä, eikä tiloja ja niiden ilmanvaihtoa ole suunniteltu niin suurelle käyttäjämäärälle. B-talon (Hintsankatu 4) vierestä on purettu homehtunut terveydenhuollon rakennus, ja tilalle tehtiin parkkipaikka. Tällä tontilla olisi valmiina jo kunnallistekniikka siirtokelpoista lisärakennusta varten.

Tampereen kaupungin investointisuunnitelmassa on varattu vuodelle 2027 A-talolle suunnittelurahaa 400 000 euroa peruskorjausta varten. Siihen on vielä viisi vuotta aikaa. Koulun päivittäinen tilanahtaus vaikuttaa kaikkeen päivittäiseen toimintaan.

Takahuhdin koulun vanhempainyhdistys lähestyi viime vuoden joulukuussa päättäjiä koskien koulun oppilaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kirjeessä todettiin, että sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Takahuhdin koulun oppilaille ja heidän opettajilleen toimivan koulutyön kannalta. Moni tulee, tai haluaisi tulla, kouluun bussilla, joten nykyisten yhteyksien puutteet koskettavat huomattavaa määrää kaupunkilaisia.

Takahuhdin koulun omat sisäliikuntatilat ovat näin isolle oppilasmäärälle riittämättömät, joten sujuva liikkuminen alueen eri liikuntapaikkoihin on erityisen tärkeää. Esim. liikuntasali on koulupäivien aikana aamusta iltapäivään 100 % käytössä, eivätkä kaikki rinnakkain olevat liikuntaryhmät mahdu koululle sisäliikuntaan. Tämän vuoksi osa luokista ohjataan käyttämään lähialueiden muita liikuntatiloja. Tämä onkin toiminut hyvin aiemmin, kun käytössä olivat toimivat joukkoliikenneyhteydet Kaukajärvelle, Kauppiin, Vehmaisiin sekä Kalevan uintikeskukselle.

Koulun vanhempainyhdistys kysyi viime marraskuussa koulun liikunnanopettajilta, kuinka liikkuminen eri liikuntapaikoille sujuu nykyisellään. Opettajien viesti oli, että nykyiset yhteydet ovat riittämättömät, ja olisi ensiarvoisen tärkeää, että bussilinjat palautettaisiin toimimaan sujuvasti koululta lähiliikuntapaikkoihin ja takaisin. Vanhempainyhdistyksen mielestä linjojen ja lippukäytäntöjen parannustarpeet ovat välttämättömiä koululaisille edelleen. Nämä ovat Takahuhdin koululaisten ja kasvattajien sujuvan arjen perusasioita. Koska koulussa ei ole riittäviä liikuntatiloja, se johtaa siihen, että luokat ja liikuntaryhmät kulkevat liikuntapaikoille päivittäin. Tästä syystä siirtymät liikuntapaikoille pitäisi sujua kohtuullisessa ajassa niin, ettei suurin osa tunnista kulu matkustamiseen, vaan itse liikkumiseen. Ei myöskään saisi olla niin, että liikunnanopettajien käytössä oleva lajivalikoima kapenee kohtuuttomasti, koska busseilla ei enää pääse paikkoihin, jonne koululaiset aiemmin pääsivät kulkemaan sujuvasti. Koululaiset tarvitsevat sujuvat joukkoliikenneyhteydet Kauppiin, Kaukajärvelle ja Vehmaisiin. Ennen pääsi linjalla 32 kätevästi perille Kauppiin asti, jossa liikuntatunneilla harrastetaan hiihtämistä, suunnistusta, keilailua ja Kauppi Sport Centerin tarjoamia sisäliikuntalajeja. Nyt Kaupin urheilupuistoon ei pääse perille asti. Linjan 29 pysäkiltä matka on pitkä etenkin alakouluikäisten oppilaiden kulkea. Linja 32 palveli hyvin myös Kaukajärven suuntaan Kaukajärven Spiralille pelaamaan salibandyä, futsalia ja sulkapalloa sekä Kaukajärven Sentterille luistelemaan. Nyt näihin pääsee vain Messukylän kirkon pysäkiltä, johon on 1,3 km matka koululta. Yhdensuuntaiseen matkaan saa varata aikaa noin puoli tuntia. Paikan päällä ehtii olla vain puoli tuntia. Bussi 32 palveli aiemmin yhtä lailla myös Messukylän koululaisia. Entinen linja 17 vei ennen koululaiset Vehmaisten urheilukentälle, jonne kaupunki on hankkinut upouudet yleisurheiluvälineet sekä myös liikuntakeskus Hippaan ja Tampereen Sisun tiloihin.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki etsii nopeasti ratkaisut Takahuhdin koulun tilaongelmiin keskustellen yhdessä koulun henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Kyseeseen voi tulla esim. siirtokelpoisen tilan sijoittaminen koulun läheisyyteen. Mikäli päädytään peruskorjauksen aikaistamiseen, pitää koulun vakava tilaongelma joka tapauksessa nopeasti ratkaista. Lisäksi esitän, että Takahuhdin koulun vanhempainyhdistyksen havainnot bussilinjoista tulee huomioida ja koulun huonot joukkoliikenneyhteydet tulee korjata nopeasti.

 

Tampereella 21.3.2022

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite osallisuuskeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Demokratia on kriisissä. Äänestysaktiivisuus on ennätysmatalalla ja esimerkiksi
nuorista vain harva käy äänestämässä vaaleissa. Monikaan ei koe osallisuutta
omakseen tai löydä itselleen sopivia tapoja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Tarvitsemme monipuolisesti toimenpiteitä kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi.

Ehdotankin, että Tampereelle perustetaan osallisuuskeskus. Osallisuuskeskus
kokoaisi yhteen niin päättäjät kuin kuntalaiset. Siellä kuntalaisilla olisi erilaisia
mahdollisuuksia ja tapoja osallistua Tampereen kehittämiseen sekä käydä
vuoropuhelua päättäjien kanssa. Keskus kokoaisi yhteen eri-ikäiset ja eri
elämäntilanteissa olevat kuntalaiset kehittämään Tamperetta yhdessä.

Osallisuuskeskuksen tarkoituksena olisi edistää kuntalaisten osallisuutta erilaisin
keinoin ja kiinnittää erityistä huomiota juuri heidän osallisuuteen, jotka muutoin
saattaisivat jäädä varjoon. Osallisuuskeskus voisi toimia pilottina ja kehittää
uudenlaisia kuntalaisten osallisuutta lisääviä keinoja ja tapoja hyödyntäen esimerkiksi
digitalisaatiota. Keskuksessa olisi hyvä olla kaikenikäisille ja hyvin eri taustoista
tuleville ihmisille monipuolista toimintaa, jotta mahdollisimman moni kuntalainen voisi
kokea osallisuuskeskuksen toiminnan omakseen.

Osallisuuskeskus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi konttimuotoisena, kuten Nekalan
kirjasto. Tärkeintä osallisuuskeskuksen sijainnissa olisi, että se olisi helposti jokaisen
tamperelaisen saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Myöskin keskuksen
toiminnasta tiedottamiseen olisi hyvä panostaa kohdennetusti eri kanavia käyttäen,
jotta mahdollisimman moni kuntalainen löytäisi mukaan keskuksen toimintaan.

Tampereella 17.3.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu