Valtuustoaloite Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvoston perustamiseksi Tampereelle

Hyvinvointialueiden aloittaminen on nostanut monissa kaupungeissa esiin keskustelun tarpeesta vahvistaa hyvinvointiteemaa. Hyvinvointijohtamisen haasteita ja tarpeita Tampereella ovat mm. mielenterveyden edistäminen, ehkäisevä päihdetyö, palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus, riittävä liikkuminen, lapsiperheiden hyvinvointi ja sosiaaliset verkostot, lähisuhdeväkivallan ehkäisy, koulukiusaamisen ja – väkivallan ehkäisy, lasten ja nuorten some-turvallisuus, työkyvyn ja- hyvinvoinnin tukeminen, heikommassa asemassa olevien osallisuus sekä köyhyyden torjunta ja ennaltaehkäisy.

Suomessa kunnat ovat ratkaisseet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät eri tavoin. Esim. Oulussa sivistys- ja kulttuurilautakunta jakautui kahteen: Sivistyslautakuntaan sekä Hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan. Espoossa kaupunginhallitus on esittänyt valtuustolle, että KH:n tehtäviin lisätään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ehkäisevä päihdetyö. Vantaalla kaupunkikulttuurilautakunta jatkaa, mutta muuttaa nimensä kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnaksi. Sen hyvinvointityössä korostuu vahva poikkihallinnollisuus; hyvinvointiohjelma kokoaa lakisääteisiä hyvinvointiin liittyviä ohjelmia yhteen (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma sekä monikulttuurisuussuunnitelma). Turussa sosiaali- ja terveyslautakunnan nimi muutettiin vuoden alussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnaksi. Lautakunnan tehtävänä on mm. hyvinvoinnin edistämisen lainsäädännössä määrätyt tehtävät, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjaus, vaikutusten ennakkoarviointi-menettelyn ohjaus ja kuntalaisvaikuttamisen ohjaus.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 6 § toteaa: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa: Kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät:

Strategisessa suunnittelussaan asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet
Arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin
Nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho
Seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin
Raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain
Valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma
Toimitettava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma hyvinvointialueelle ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnan on

tehtävä yhteistyötä eri toimialojen välillä, muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa
toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan
edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia
osallistuttava vuosittain hyvinvointialueen järjestämiin neuvotteluihin (7 §).

Tampereella toimi vuonna 2022 kaupunginhallituksen asettama Mielenterveys- ja päihdeneuvosto. Neuvosto käynnistettiin allekirjoittaneen valtuustoaloitteen pohjalta ja allekirjoittanut toimi neuvoston puheenjohtajana. Neuvosto ei jatkanut enää hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Neuvoston tehtävänä oli mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, heidän omaistensa ja heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Pirkanmaan Päihde- ja mielenterveysverkosto vetosi kirjeellään joulukuussa 2022 pormestariin ja kaupunginhallitukseen mielenterveys- ja päihdeneuvoston toiminnan jatkumiseksi Tampereen kaupungin alaisuudessa. Pämi- verkostoon kuuluu 19 järjestöä ja asiakkaita liki 33 000. Järjestöiltä ja asiakkailta on tullut viestejä ja toiveita neuvoston toiminnan jatkamisen puolesta. Myös lakkautetun Tampereen mielenterveys- ja päihdeneuvoston jäsenet kannattavat neuvoston toiminnan jatkamista Tampereen kaupungin organisaatiossa.

Asia ei ole edennyt mitenkään eikä vetoomusta ole käsitelty kaupunginhallituksessa. Vetoomus lähetettiin kaupungin toimesta vasta 27.3.2023 kaupunginhallitukselle. Esimerkiksi Ylöjärven kunta on tehnyt päätöksen neuvostonsa toiminnan jatkamisesta kunnan organisaatiossa. Kaupungin tehtäviin kuuluu edelleen terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen, joten neuvoston toiminnan jatkaminen on tältäkin osalta perusteltua. Vetoomuksessa todetaan, mm. ”Neuvosto ei ole lakisääteinen, joten suora siirtymä hyvinvointialueen alaisuuteen ei ole mahdollinen. Toisaalta uuden mallin mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien tuomat haasteet kuuluvat myös Tampereen kaupungille ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Neuvostolle on Tampereella selkeä tarve ja neuvoston työskentely on ollut sitoutunutta ja paneutuvaa. Neuvosto on saanut runsaasti kaupungin verkkosivun kautta kansalaispalautetta. Saadun kansalaispalautteen pohjalta neuvosto on päätynyt ehdottamaan palvelujärjestelmään ja ennaltaehkäisevään työhön toipumisorientaatioon perustuvan mallin käyttöönottoa. Olisi harmillista jättää kaupunginhallituksen osoittamaa vastuullista työtä kesken.”

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa nopealla aikataululla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvoston. Neuvoston tehtäviin kuuluu hyvinvoinnin edistämisen lainsäädännössä määrätyt tehtävät sekä mielenterveys- ja päihdeneuvostolle kuuluneet tehtävät. Myös köyhyystyöryhmän tehtävät ja toiminta voidaan sisällyttää uuden neuvoston toimenkuvaan. Neuvoston toiminnan pääpaino tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä ja sen kokonaisvaltaisessa edistämisessä.

Tampereella 24.4.2023

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Tampereen teollisuuden kehittämisen edellyttämien tietojen selvittämisestä

Uusien kuntien toiminnassa korostuu elinkeinopolitiikka. Tampereen ja Pirkanmaan kohdalla erityinen huomio on kiinnitettävä teollisuuden kehittämiseen ja kaupungin asemaan maakunnan keskuksena. Teollisuus muodostaa merkittävimmän aluetalouden elinkeinohaaran.

Teollisuuden kehittymistarpeita, yhteiskunnallisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia sekä tilaa on selvitettävä. Painopiste selvityksessä on oltava teollisuuden kehittämisen mahdollisuuksissa. Kysymys mm. uusista tuotteista ja teknologiasta, yritysmalleista, toimintaedellytyksistä ja liiketoimintasuunnitelmista.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat teollisuuden kehittämisen tarpeeseen. Muutosajureina toimivat mm. globalisaation murros, energiskriisi ja vetytalouden kehittyminen, digitalisaatio ja tekoäly, pandemia ja kansainvälinen kilpailu teollisesta kilpailukyvystä. Huomioitavia asioita ovat Venäjän sota Ukrainassa, erityisesti luontokadon edellyttämä Vihreä siirtymä sekä Euroopan Unionin tavoittelema aikaisempaa suurempi taloudellinen itsenäisyys mm. komponenttien valmistuksessa ja siruteknologiassa. Keskeisissä teollisuusmaissa tehtävä kehittämistyö teollisuuspolitiikan saralla haastaa teollisuuden myös Tampereella.

Toimintaympäristön ilmiöiden ja tekijöiden huomioimisen lisäksi tarvitaan arviointitapoja ja mittareita teollisuuspolitiikan toimien vaikutusten arvioimiseksi. Teollisuuspolitiikan tulosalueina voi nähdä mm. teollisuuden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja lisääntymisen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kerrannaisvaikutusten määrän suhteessa yhteiskunnan panostuksiin, kansallisen huoltovarmuuden ja arvoketjujen toimivuuden, työpaikkojen määrän ja laadun. Tärkeä teollisten investointien vaikutus on myös kysymys työpaikkojen pysyvyydestä, laadusta ja työurien kestosta.

Kaupungilla on merkittävä rooli teollisuuden edistäjänä ja kehittäjänä. Kaupungin suorat panostukset koulutukseen, kansainvälisten osaajien houkutteluun, infraan ja saavutettavuuden parantamiseen, kehityshankkeisiin ja ohjelmakehittämiseen vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn ja sijoittumispäätöksiin. On tärkeää selvittää, miten kaupungin roolia tulisi kehittää ja miten kaupunki voisi mahdollistaa teollisuuden uudistumisen.

Kaupungin tavoitteiden asettaminen monialaiselle elinkeinojen ja teollisuuden kehittämiselle edellyttää tietoperustan vahventamista ja jatkuvan tiedonmuodostuksen turvaamista. Tarvitaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä kaupungin kanssa. Tampereen kaupungilla on oltava kokoava ja yhdistävä rooli teollisuuden kehittämisessä. Kaupungin hallinnolla tulee näin ollen olla myös laaja, yhtenäinen ja karttuva tiedonmuodostus teollisuudesta ja sen kehitysnäköaloista sekä aiheen ympärillä toimivista tahoista.

Pystyäkseen arvioimaan ja asettamaan tavoitteita teollisuuden tulevaisuudelle ja hahmottamaan kaupungin roolia teollisuuden kehityksen mahdollistajana, on kaupungin käynnistettävä selvitys- ja tutkimusprojekti, jossa teollisuuden tila, kehitystarpeet ja -mahdollisuudet huomioidaan. Selvitystyön tukena voi olla toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyöalusta, johon tuotetaan selvitystä ja tutkimusta tukevaa tietoa. Selvityksessä tulee myös kehittää kaupungin teollisuuspolitiikan arvioinnin mittarit ja laadulliset arvioinnin tavat. Selvitystä on myös mahdollista hyödyntää Tampereen kaupungin strategian ja todennäköisesti tarvittavan teollisuuspoliittisen ohjelman tekemisessä.

Tampereella 30.1.2023

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä

Valtuustoaloite kesätyöpaikkojen tarjoamiseksi nuorille vieraslajien torjuntaan

Vieraslajit ovat eliöitä, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen vaikutuksesta. Haitalliseksi vieraslaji tulkitaan silloin, jos leviäminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita.

Vieraslajit voivat aiheuttaa haittoja mm. syrjäyttämällä alkuperäislajistoa, muuttamalla elinympäristöjä ja häiritsemällä ravintoketjuja. Osa lajeista voi myös aiheuttaa terveyshaittoja tai vahinkoja maa- ja metsätaloudelle, heikentää virkistysmahdollisuuksia tai alentaa kiinteistöjen arvoa.

Haitallisia vieraslajeja on määritelty sekä EU- että kansallisella tasolla. Suomessa laajalle levinneitä haitallisia kasvilajeja ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Ilmaston kuumenemisen ennakoidaan tuovan Suomeen uusia vieraslajeja ja lisäävän niiden haittoja.

Kiireellisintä vieraslajien poistaminen on luonnonsuojelualueilla ja muissa luonnoltaan arvokkaissa kohteissa, kuten perinnebiotoopeissa ja uhanalaisten lajien esiintymien läheisyydessä. Lajeista erityisen tärkeää on torjua niitä, jotka leviävät nopeimmin tai aiheuttavat suurinta vahinkoa luonnolle tai ihmisille. Ensisijainen vastuu vieraslajien torjunnasta kuuluu maanomistajalle.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit mukaan maakunnassa esiintyy vieraslajeja runsaasti. Jos Pirkanmaa jaetaan neliökilometrin kokoisiin ruutuihin, havaintoja putkilokasveihin kuuluvista vieraslajeista on tehty 3 250 ruudussa. Näistä yli tuhannessa esiintyy myös jokin uhanalainen putkilokasvi tai perhoslaji ja 440 ruudussa on suojelualue. Tilanteen arviointia vaikeuttaa kuitenkin kattavan seurantatiedon puute.

Haitallisten vieraslajien torjunta on yksi Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelman kuudesta päätavoitteesta. Sen tueksi on määritelty neljä alatavoitetta: ennaltaehkäisemme vieraslajien leviämistä Tampereella; torjumme vieraslajeja järjestäytyneesti; vahvistamme asukkaiden ja yhteisöjen roolia vieraslajien torjunnassa; sekä kehitämme vieraslajitiedon keruuta ja hyödyntämistä.

Ohjelmassa todetaan, että vieraslajien torjunnan tehostaminen vaatii lisää voimavaroja. Tähän asti kaupunki on keskittynyt torjumaan jättiputkea, ja muiden lajien torjunta on nojannut pitkälle satunnaiseen vapaaehtoistyöhön.

Vieraslajien torjuntaan tarvitaan laajaa joukkoa toimijoita, kuten valtion ja kuntien viranomaisia, yrityksiä, luonto- ja asukasyhdistyksiä sekä kaupunkilaisia. Vuosina 2018–19 apua saatiin Tampereen työllisyyspalveluiden kautta tulleista kuntouttavan työtoiminnan ryhmistä, joita ohjasi Tampereen Sarka Oy:n kaksi ryhmänjohtajaa. Torjuntaan osallistui parhaimmillaan noin 180 henkilöä. Vuosina 2020–22 yhteistyötä vieraslajien torjunnassa tehtiin Sopimusvuoren yksiköiden kanssa. Tänä vuonna on ollut myös maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama hanke, jossa kaupunki on tilannut torjuntatöitä Sarkalta.

Kuntouttavan työtoiminnan ja työllistettävien hyödyntämistä vieraslajien torjuntaan kannattaa jatkaa. Yhden lisän työhön voisivat tarjota nuoret kesätyöntekijät.

Vieraslajien torjunta sopii hyvin kesätyöntekijöiden tehtäväksi, kun työ on suunniteltu ja ohjattu kunnolla. Kesätyöntekijät voisivat myös neuvoa kaupunkilaisia ja järjestää asukkaille suunnattuja

talkoita. Terveys- ja turvallisuussyistä työskentely tie- ja rata-alueilla sekä jättiputken torjunta kannattaa luultavasti jättää ammattilaisille.

Nuoria on jo työllistetty vieraslajien torjuntaan kunnissa ympäri Suomea. Esimerkiksi Pietarsaaressa komealupiinia ja jättipalsamia torjui vuonna 2021 viisi nuorta kesätyöntekijää. Liperissä, Polvijärvellä, Tuusniemessä ja Iisalmessa Maaseudun sivistysliitto palkkasi kesiksi 2021–22 paikallisia nuoria vieraskasvien torjuntaan. Lahdessa puolestaan noin sata nuorta on osallistunut vieraslajitalkoisiin, joista korvauksena paikallinen Lions-yhdistys on tukenut nuorten harrastustoimintaa urheiluseuroissa.

Kunnat pystyivät aiemmin hakemaan Kainuun ELY-keskuksen kautta maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta vieraslajien torjuntaan. Vuoden 2021 lopulla toteutetulla hakukierroksella rahoitusta myönnettiin yhteensä 580 000 euroa. Valtaosa rahoitetuista hankkeista on osallistanut nuoria. Tampere sai tukea hankkeeseen, jolla torjutaan vieraslajeja kaupungin omilla mailla. Myös ympäristöministeriön Kunta-Helmi-rahoitus voi sopia vieraslajien torjuntaan.

Kesätyöpaikkojen osoittaminen vieraslajien torjuntaan auttaisi sekä työllistämään nuoria että torjumaan luontokatoa. Osallistuvat nuoret saisivat myös mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöön käytännöllisellä ja mielekkäällä tavalla.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki työllistää tulevina kesinä nuoria vieraslajien torjuntaan.

12.12.2022

Valtuutettu Sofia Julin (sd.) yhdessä valtuutettu Oras Tynkkysen (vihr.) kanssa.

Valtuustoaloite Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamisesta ja kehittämisestä liikuntapaikkana

Kaukajärvi-Annala on yksi Tampereen kaupungin suurimmista asuinalueista. Kaukajärven tilastoalueella asuu yli 13 000 ihmistä. Alueen merkittävät liikuntapaikat keskittyvät Kaukajärvelle, kahden kilometrin päähän Annalan koulusta ja kolmen kilometrin päähän Karosen koulutalosta. Urheiluseuroilta ja alueen asukkailta on tullut toiveita Annalan alueen liikuntamahdollisuuksien ja Karosen koulun pihan kehittämiseksi.

Juuri Karosen koulun pihan ja kentän kehittäminen olisi perustelua perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman näkökulmasta, jossa Annalan koulutalosta on tarkoitus luopua Kaukajärven koulun perusparannuksen/laajennuksen tai mahdollisen uudisrakennuksen jälkeen.

Karosen koulutalon rakentamisesta on kulunut pian 20 vuotta. Pihaa ja kenttää käyttää päivittäin koulun n. 300 oppilasta ja kouluajan ulkopuolellakin se on monelle tärkeä ajanviettopaikka. Koulun piha kaipaa päivittämistä. Monet pihan sekä pelikentän välineistä ovat yksinkertaisesti huonossa kunnossa. Koulun piha kaipaa myös lisää aktiviteetteja, nykyiset ovat välituntikäytössä riittämättömiä koulun oppilasmäärään nähden. Myös pelikentän valaistusta tulisi parantaa.

Koulun piha-alueen ja kentän suunnitteluun tulisi osallistaa kaikki koulun oppilaat sekä koulun henkilökunta. Ideoita voisi kysyä mahdollisimman laajasti myös muilta lähialueen lapsilta ja nuorilta. Tampereen kaupungin viherpalveluohjelmassa Karosen koulun kenttä on merkitty kategoriaan ”kunnostettava”, ja tavoitevuodeksi 2020. Kunnostamisen ja päivittämisen aika siis olisi.

Kaukajärvi-Annalan alueella on aktiivista seuratoimintaa jalkapallossa, ja seuroilta on tullut toiveita tekonurmikentästä. Tekonurmikenttä parantaisi jalkapallon olosuhteita ja myös vähentäisi altistumista pölyävälle kivituhkalle kuumina ja kuivina kesäpäivinä, jolloin juniorit kentällä harjoittelevat. Tekonurmikenttien lisääminen kaupunginlaajuisesti on myös voimassa olevan pormestariohjelman mukaista.

Kentän aidat sekä jalkapallomaalit ovat uusimisen tarpeessa. Kentän päädyssä olevaa koripallokenttää voitaisiin päivittää turvallisemmaksi ja siitä voisi kenties tehdä jopa täysimittaisen kahden korin kentän. Kentän ympäristöön voisi sijoittaa myös ulkokuntosalilaitteita. Myös jääkiekkokaukalon sijoittamista kentälle tulisi harkita, kuitenkin niin että vapaalle luistelulle jäisi tilaa. Kaukajärven alueella ei tällä hetkellä ole yhtään luistelukenttää, jossa olisi kaukalo.

Tampereen kaupunki käynnistää Kaukajärvi-Annalan alueella lähiöohjelman, joka ulottuu vuoteen 2025. Tampereen kaupungin linjausten mukaan koulun piha-alueita saneerataan pääsääntöisesti perusparannusten yhteydessä. Karosen koulun piha-alueen kehittäminen olisi kuitenkin perusteltu osa lähiöohjelman toimenpiteitä, ja konkreettinen parannus alueen palvelutasoon. Liikuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä ja koulun pihan päivittäminen nykystandardien mukaiseksi lisäisivät merkittävästi alueen viihtyisyyttä.

Esitän, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Karosen koulun pihan ja kentän kunnostamiseksi sekä kehittämiseksi lähiliikuntapaikkana.

24.10.2022
Antti Hiitti
kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite kouluruokailun kehittämisestä

Valtuustoaloite kouluruokailun järjestämisen, kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen parantamisesta ja kehittämisestä Tampereen kouluissa ja eskareissa sekä riittävän määrärahan lisäämisestä kaupungin talousarvioon

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädäntö, kansalliset ja paikalliset opetussuunnitelmat sekä kouluruokailu- ja ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema kouluruokailusuositus ohjaa koulupäivän ruokailua ja ruokakasvatuksen toteuttamista. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Suositus antaa laajan kriteeristön ja ohjeistuksen kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se toimii ohjenuorana ruokapalvelun ja opetuksen järjestäjille sekä ruokapalvelu- ja opetushenkilöstölle. Suositus ohjaa myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kouluruokailusuosituksessa huomioidaan aterian tarjoamisen ajankohta ja ruokailun kesto. Sopiva ajankohta ruokailulle on noin klo 11–12. Oppilailla pitää olla riittävästi aikaa ateriointiin – ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia. Aterioinnin lisäksi oppilailla olisi hyvä olla vielä 10–15 minuuttia aikaa ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai sen jälkeen. Terveellistä välipalaa pitäisi olla mahdollista nauttia koulussa, mikäli oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Joissakin kouluissa on tarjolla maksutonta välipalaa, mutta useimmissa välipala on maksullinen. Joissakin Suomen kouluissa on käytössä etukäteen maksettava välipalapassi, jonka vanhempi lunastaa lapselleen ja joka oikeuttaa tiettyyn määrään välipaloja.

Kouluruokailu on myös tärkeä osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Säännöllinen ateriarytmi edistää hyvinvointia ja hyvää ravitsemusta sekä auttaa välttämään epäterveellisiä välipaloja ja napostelua. Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi myös lasten keskittymiskykyyn, oppimiskykyyn ja tunteiden säätelyyn eli oikea-aikainen ja terveellinen ruoka vaikuttavat monella tapaa lasten oppimiseen ja koko koulun toimintaan. Koulun ja kodin yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat kouluruokailussa ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa erittäin tärkeitä. Selvitykset osoittavat, että ylemmille vuosiluokille siirryttäessä lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee. Osa oppilaista joko jättää aterian täysin syömättä tai korvaa sen välipaloilla, jotka voivat olla epäterveellisiä. Alempien vuosiluokkien oppilaista lähes kaikki kyllä osallistuvat kouluruokailuun, mutta moni ei syö aterian kaikkia ainesosia.

Tampereen Vanhemmat ry teki kouluruokailukyselyn sähköisenä kyselynä keväällä 2022. Vastaajina olivat tamperelaisten koulujen vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt kartoittivat vastaukset oman koulunsa lasten vanhempia haastatellen. Vastauksia saatiin eri puolilta kaupunkia.

Koontia Tampereen Vanhemmat ry:n kyselyn vastauksista:

Ruokailun ajankohta

63 % aikavälillä klo 10-12
25 % aikavälillä klo 10-13
6% aikavälillä klo 10.30-12.00
6% aikavälillä klo 10.30-12.30

Ruokailuun käytetty aika

44% 20 min
25% 15 min
25% aika vaihtelee
6% 25 min

Ulkoilu ruokailuajan yhteydessä (ennen tai jälkeen ruokailun)

81% Kyllä
19% Ei

Välipala (mikäli oppilaiden koulupäivä jatkuu 3 tuntia tai pidempään lounaan jälkeen, tarjoaako koulu välipalan)

81% Ei
19% Kyllä

Kokemuksia kouluruokailusta

Lapsi jättää aamupalan syömättä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin (esim. klo 10) -21%

Lapsi on joutunut kiirehtimään syömistä ja hotkimaan ruokailun lyhyen ajan vuoksi – 79%

Lapsi on joutunut jättämään osan ruoasta syömättä ruokailuun varatun ajan lyhyyden vuoksi – 36%

Lapsella on kova nälkä aamupäivällä kouluruokailun toteutuessa liian myöhään – 29%

Lapsella on kova nälkä iltapäivällä kouluruokailun toteutuessa liian aikaisin – 64%

Kotoa on jouduttu laittamaan eväät mukaan koulun ruokailun ajoituksen (liian aikainen tai myöhäinen) tai liian lyhyen ruokailuun varatun ajan vuoksi – 57%

Koulupäivä alkaa ruokailulla – 14%

Koulupäivä päättyy ruokailuun – 29%

Ruokailu vaikuttaa oppitunnin alkuun tai loppuun (oppitunti jää tavallista lyhyemmäksi) – 43%

Oppilaat käyvät syömässä kesken oppitunnin – 64%

Ruokailuun liittyvät järjestelyt (ruokailun ajoitus, ruokalassa vietetty aika) ovat aiheuttaneet vaikeuksia erityisruokavalion tai muun syömiseen liittyvän terveydellisen seikan – 21%

Ruoka on loppunut kesken – 29%

Kyselyn tulosten vertailua kouluruokailusuositukseen

Ruokailu toteutuu pääosin ruokalassa, mutta jotkut oppilaat ruokailevat luokassa. Ruokala on ruuhkainen ja melu haittaa ruokailuhetkeä. Ruokailu ei toteudu yhdessäkään vastanneessa koulussa suositusten mukaisena ajankohtana klo 11-12. Kouluissa syödään joko liian varhain tai liian myöhään. Liian aikainen lounas johtaa aamupalan syömättä jättämiseen tai kovaan nälkään iltapäivällä. Liian myöhäinen lounas haittaa aamupäivän oppitunteja nälän kurniessa. Ruokailu ei kaikissa vastanneissa kouluissa jaksota lapsen koulupäivän kokonaisuutta, vaan koulu alkaa tai päättyy ruokailulla. Yhdessäkään vastanneessa koulussa ruokailuun ei varattu suosituksen mukaista vähintään 30 minuuttia. Ruokailuun käytetään 15-20 minuuttia (yhdessä koulussa 25 minuuttia). Tämä johtaa hotkimiseen tai ruokaa ei ehditä syödä loppuun. Pääosin oppilailla on mahdollisuus ulkoiluun joko ennen tai jälkeen ruokailun. Viidesosassa kouluja ulkoilu ei toteudu. Vain viidesosassa vastanneista kouluista on tarjolla välipalaa pitkinä koulupäivinä koulun jatkuessa yli 3 tuntia lounasajan jälkeen. Välipala on maksullinen.

Yhteenvetoa

Kouluruokailu järjestetään useassa tamperelaisessa peruskoulussa poiketen valtakunnallisesta kouluruokailusuosituksesta. Kouluruokailusuosituksesta poikkeamisella on merkittäviä vaikutuksia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin: Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi lasten keskittymiskykyyn ja oppimiskykyyn. Riittävä ja oikea-aikainen ravitsemus koulupäivän aikana on tärkeä asia oppilaan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen sekä myös tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan näkökulmasta. (Lähde: Tampereen Vanhemmat ry, kouluruokailukysely kevät 2022).

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2021 työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruoan kehittämisohjelman. Ohjelman luonnos on jo luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Ohjelma julkaistaan marraskuussa 2022. Ohjelman tavoitteena on mm. lisätä kouluruokailuun osallistumista, kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä ja etsiä ratkaisuja, joilla välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun.

Inflaatio ja elintarvikkeiden raju hinnannousu vaikuttavat myös kouluruoan hintaan. Aamulehti uutisoi (AL 25.8.2022), että syyskuun alusta alkaen yksittäisen myytävän kouluaterian hinta nousee 2,59 eurosta 2,68 euroon Tampereella. Vuosikustannus nousee huomattavasti, noin 400 000 eurolla vuodessa. Hinnat valitettavasti jatkavat nousuaan edelleen. On erittäin tärkeää, että vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen koululaisten kouluruoan laatu ei heikkene eikä ravintosuositusten noudattaminen ole vaarassa. Monessa perheessä joudutaan karsimaan menoista ja kotiruoan laatu ja määrä voi myös heikentyä. Osalle lapsista kouluruoka voi olla ainoa lämmin ateria päivässä. Eriarvoistumisen vähentämiseksi on erittäin tärkeää, että kouluissa ja eskareissa saa laadukasta ja ravintosuositusten mukaista kouluruokaa ja että ruokailun järjestämisessä noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

Kouluruokailu on osa kuntien strategiseen päätöksentekoon perustuvaa toimintaa ja alueellista kehitystä. Lasten kouluruuan laatu ja ruokailun puitteiden järjestäminen heijastelevat kunnan arvoja. On arvovalinta tarjota lapsille laadukasta ja maukasta ruokaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeenkin kuntien lakisääteinen tehtävä. Kouluruokailuun investoiminen kunnassa on hyvinvoinnin varmistamista ja ennakointia, joka voi tuoda säästöjä myöhemmin.

Esitän, että Tampereen Vanhemmat ry:n kouluruokailukyselyn tulokset ja huomiot otetaan käsittelyyn ja tehdään pikaisesti tarvittavat parannukset Tampereen kouluissa ja eskareissa yhteistyössä vanhempainyhdistysten ja Tampereen Vanhemmat ry:n kanssa. Kouluruoan laadun ja ravintosuositusten noudattamisen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on varattava riittävät määrärahat kaupungin talousarvioon.

Tampereella 24.10.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Jätin 2.5.2001 ja 20.6.2007 valtuustoaloitteet tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle. Tuolloin ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta tiedekeskuksen perustamiseksi. Aikaa on kulunut ensimmäisestä aloitteestani yli 21 vuotta. Tampere on vuodesta toiseen sijoittunut Suomen imagotutkimusten kärkeen, myös matkailijamäärät ovat vuosi vuodelta nousseet, poikkeuksena koronan aiheuttama notkahdus, joka kosketti kaikkia muitakin Suomen kaupunkeja. Yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista Tampere voisi laajentaa matkailutarjontaa perustamalla tiedekeskuksen. Tiedekeskus palvelisi erityisesti myös tamperelaisia tuoden koko Pirkanmaan alueelle vetovoimaa. Tiedekeskus sopisi erityisen hyvin Särkänniemen alueen yhteyteen. Vuonna 2007 jätin aloitteen myös Särkänniemen alueen kehittämiseksi.

Suomen tiedekeskusyhdistys ry. on vuonna 2020 perustettu suomalainen tiedekeskusverkosto. Se kokoaa yhteen kymmenen tiedekeskusta ja -museota ympäri Suomea. Sen päätehtäviä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä sekä vahvistaa kansallista tiedepääomaa ja yhdenvertaisuutta uusien lähestymistapojen avulla. Yhdistys on osa FINSCI-tutkimuskonsortiota, joka keskittyy tiedepääoman tutkimiseen ja sen kasvattamiseen.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 10 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Avaruuskeskus Väisälä.

Tunnetuin on tiedekeskus Heureka Vantaalla. Se on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia, tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekassa käy noin 300 000 tieteestä kiinnostunutta vuosittain ja se kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Heureka palvelee perheiden lisäksi myös koululuokkia, oppilaitoksia ja varhaiskasvatusryhmiä. Heurekan toimintoihin kuuluvat vaihtuvat näyttelyt, planetaario, Tiedepuisto Galilei, tiedeleirit ja -kerhot, kokoustiloja, tiedekauppa ja tiederavintola. Heureka osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Heurekaan perustettiin keväällä 2021 Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittaman European Space Education Resource Office -verkoston Suomen yhteyspiste ESERO Finland (www.esero.fi). Lisäksi Heureka on mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä oppimista, opettamista ja opettajuutta kehittävissä hankkeissa.

Heurekassa järjestetään myös vuosittain keskimäärin 12 tapahtumaa, 2–3 opettajailtaa ja luentoja. Perhekävijöille ja koululaisille suunnatuissa tapahtumissa on kokeellista ohjelmaa ja tekemistä: rakentelutyöpajoja, ohjattuja laboratorio- ja työpajaohjelmia, tiedeteatteri- ja Tiedettä pallolla -esityksiä, tietokilpailuja, kumppaneiden kokeilu- ja tutustumispisteitä sekä asiantuntijakohtaamisia. Heurekan toiminnalliset oppimisohjelmat yhdistävät

eri tieteitä ja teknologiaa monialaisesti ja innostavasti. Ne syventävät tiedeoppimista sekä kannustavat lapsia ja nuoria STEM-aloille (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Oppimisohjelmat rakentavat osaamista sekä kehittävät tutkimus- ja työelämätaitoja, luovaa ongelmaratkaisukykyä ja vastuullisuutta.

Heurekan toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö. Tiedekeskussäätiön 10 taustayhteisöä ovat

Aalto-yliopisto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Helsingin yliopisto
Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Työ- ja elinkeinoministeriö
Valtiovarainministeriö
Vantaan kaupunki

Ne osallistuvat aktiivisesti Heurekan toimintaan sitä tukien ja kehittäen.

Särkänniemeen ollaan suunnittelemassa suurta elämysaluetta. Särkänniemen alueen kehittämisellä halutaan vahvistaa läntisen keskustan vetovoimaa ja kasvattaa ihmisvirtoja. Aluetta kehittämällä halutaan lisätä myös Tampereen houkuttelevuutta. Alueelle kehitetään muun muassa teemoitettu hotelli ja kylpylä-vesipuisto, ravintola- ja tapahtumakatu, digitaalisiin elementteihin perustuva sisäkohde aikuisille sekä Ylen kanssa kehitetyn konseptin mukainen Mediamaailma.

Särkänniemen huvipuiston, Mustalahden, Kortelahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston muodostama kehitysalue on merkittävä kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun kokonaisuus. Alueen kehittäminen vetovoimaiseksi elämyskokonaisuudeksi tukee sekä tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja lisää Tampereen työllisyyttä. Tärkeää on, että myös alueen ympärivuotinen käyttö kasvaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kehittämishanke vuoteen 2028 mennessä.

Tiedekeskus sopisi erittäin hyvin uuteen Särkänniemen elämysalueeseen ja täydentäisi hienosti monipuolista elämystarjontaa omalta osaltaan. Olen vuosien aikana eri yhteyksissä useasti tuonut esiin tiedekeskuksen tarpeellisuuden kaupunkiimme. Se olisi myös uusi vetovoimatekijä Tampereelle ja erityisesti Särkänniemen elämysalueelle.

Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä Särkänniemen ja mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistää neuvottelut ja suunnitelmat tiedekeskuksen perustamiseksi Särkänniemen uuteen elämysalueeseen. Tiedekeskus Heurekan kokonaisuus, sisältö ja toiminta toimisi erinomaisena esikuvana Tampereen tiedekeskukselle.

Tampereella 19.9.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite: Kohdennettua apua ja tukea tamperelaisten arkeen inflaatiosta ja hintojen noususta eniten kärsivien auttamiseksi toimenpidepaketin avulla

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Paljon on jo tehty tilanteen helpottamiseksi, mm. jakeluvelvoitteen keventämisen ja raakaöljyn hinnan alenemisen myötä on korkeimmista bensan ja dieselin hinnoista tultu alas yli 0,5 euroa. Työmatkavähennystä on nostettu ja sosiaalietuuksien indeksitarkistuksia aikaistettu. Tehokkaita lisätoimia kuitenkin tarvitaan niin valtion kuin kunnankin taholta nopeasti. Monella on tällä hetkellä suuri huoli oman perheen pärjäämisestä. Yksin asuvia on Suomessa yli miljoona ja yksin taloudesta vastaavien toimeentulovaikeudet korostuvat. Monet kysymykset mietityttävät. Miten selvitä tulevan talven sähkölaskuista, kun laskun loppusumma uhkaa moninkertaistua? Riittääkö rahaa enää laskuihin, ruokaan, asumiskustannuksiin, lääkkeisiin ja vaatteisiin? Sähkön hinnan raju nousu ja kohonneet asumiskustannukset voivat johtaa asunnottomuuden merkittävään lisääntymiseen.

Tampereen kaupunki otti köyhyysohjelman käyttöön valtuustoaloitteeni pohjalta vuosia sitten. Tampereen pormestariohjelmassa hyväksyttiin valtuustokaudella 2017-2021 edellisellä valtuustokaudella tehdyn köyhyysohjelman uudistaminen. Köyhyysohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.2.2019. Köyhyysohjelmaan kirjattiin kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Tampereella eri ikäryhmiä, lapsia ja lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä sekä ikäihmisiä koskien. Toimenpide-ehdotuksista työryhmän arvion mukaan 7 toteutui, 7 toteutui osittain ja 3 ei toteutunut. Tampereella pienituloisten osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Korona-pandemia on vaikuttanut Tampereella avun tarvitsijoiden määrään, joka on kasvanut; esimerkiksi ruoka-apua ovat hakeneet aiempaa useammat. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018 – 2021 raportti merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 7.6.2021. Aamulehti uutisoi kesällä 2022, että Tampereen ruoka-avun kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ruoan hinnan nousun ja Ukrainan sodan takia. Ennen korona-aikaa ruokakasseja jaettiin noin 7 500 kpl kuukaudessa. Nyt määrä on noussut liki 13 000 avustukseen kuukaudessa ja ruokajonot ovat pidentyneet merkittävästi. Nyt tarvitaan tilanteeseen nopeasti apua myös Tampereen kaupungin taholta.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja ottaa käyttöön nopealla aikataululla kustannustehokkaan toimenpidepaketin ahtaimmalle joutuneiden tamperelaisten auttamiseksi. Toimenpiteiden suunnitteluun tulee ottaa mukaan ja se tulee tehdä yhteistyössä kaupungin köyhyystyöryhmän, asukasraatien, järjestöjen, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa. Tampereen tulee myös panostaa Aktiivipassiin ja Kaikukorttiin yhtenä tukimuotona. Tampereella on Kaikukortti kokeilussa 31.12.2022 saakka.

Tampereella 29.8.2022

Aila Dündar-Järvinen,
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite toimintatapojen luomiseksi epäasiallisen käytöksen ja häirinnän kitkemiseksi kaupungin luottamustoimielimissä

Meidän jokaisen päättäjän vastuulla on omalla toiminnallamme edistää turvallista päätöksentekoympäristöä ja yhdenvertaista kulttuuria kaupungin luottamustoimielimissä. Silti edelleen valitettavan moni joutuu epäasiallisen käytöksen tai häirinnän kohteeksi hoitaessaan luottamustehtäviään. Kaupungin olisikin ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, jotta jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi hoitaessaan luottamustehtäviään Tampereen kaupungilla.

Kaupunginvaltuusto on 29.8.2022 kokouksessaan hyväksymässä Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet, joissa todetaan muun muassa, että “emme salli epäasiallista käytöstä, kiusaamista tai häirintää missään muodossa”. Tämän on näyttävä myös käytännön toimissa sekä rakenteissa. Hienot arvot ja yhteisesti sovitut asiat eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla -niiden toteutuminen vaatii tekoja.

Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen (2021) esittävät kunnallisten luottamushenkilöiden häirintäkokemuksia koskevaan tutkimukseensa perustuen, että kuntien tulisi osana muuta turvallisuussuunnittelua luoda prosessit, joilla häirintään puututaan. Näiden puuttumisen prosessien tulisi olla paitsi jämäköitä niin myös matalalla kynnyksellä käytettävissä.

Häirinnän uhka vaikuttaa myös ehdokkaaksi asettumiseen kuntavaaleissa. Uskomme, että selkeästi määritetyillä toimintatavoilla ja jämäkällä toiminnalla voimme nykyisten
luottamushenkilöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen vahvistamisen ohella osaltamme edistää demokratiaa, jos kynnys ehdokkaaksi asettumisesta madaltuu.

Valtuustoaloitteessa esitämme, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön häirintäyhdyshenkilöt kaupungin luottamustoimielimissä. Jokainen kaupungin luottamustoimielin valitsee keskuudestaan kaksi (2) häirintäyhdyshenkilöä. Pienemmillä toimielimillä häirintäyhdyshenkilöt voivat olla myös yhteisiä. Kyseisiin tehtäviin valitut henkilöt voivat olla esimerkiksi luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita.

Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä on neuvoa ja tukea epäasiallista kohtelua tai häirintää kohdanneita luottamushenkilöitä. Häirintäyhdyshenkilöt tulee kouluttaa tehtäväänsä. Häirintäyhdyshenkilöjärjestelmä olisi käytössä niin toimielinten kokouksissa, seminaareissa kuin muissakin luottamustehtävien hoitamiseen liittyvissä tilaisuuksissa. Lisäksi esitämme
häirintäyhdyshenkilöjärjestelmän rinnalle mahdollisuutta ilmoittaa häirinnästä anonyymin lomakkeen kautta silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole luottamushenkilölle mahdollisia.

Tampereella 29.8.2022

Inna Rokosa, Sofia Julin,
kaupunginvaltuutettu (sd.) kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite naisten asumispalveluja tuottavien yksiköiden perustamiseksi Tampereelle

Ehdotan, että Tampereen kaupunki perustaa Tampereelle kaksi asunnottomille naisille suunnattua asumisyksikköä: Naisten asumispäivystys- ja tukiasumisyksikön.

Naisten tukiasumisyksikkö tarjoaisi kodinomaista asumista ja laadukasta mielenterveys- ja päihdekuntoutusta naiserityisellä ja voimavaralähtöisellä työotteella. Se mahdollistaisi n. 2-24 kuukauden tukiasumisen – tavoitteena asiakkaan kuntoutuminen itsenäisempään asumiseen. Asumisyksikössä voitaisiin tarjota myös perheille sopivaa asumispalvelua. Perheiden asumispalvelujen puute tunnistetaan myös Tampereen kaupungin Erityisryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelmassa 2020-2030.

Naisille suunnattu asumispäivystysyksikkö tarjoaisi päihteetöntä ja päihteellistä asumispalvelua. Yhä useampia ja nuorempia naisia joutuu Tampereen asumispäivystys- ja tukiasumisyksikköön Tastuun. Heillä on erittäin suuri riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi Tastun päihteellisellä puolella. Myös muissa, erityisesti päihteiden käytön sallivissa asumisyksiköissä naisilla on korostuneempi riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi siitäkin huolimatta, että naisten turvallisuutta on pyritty lisäämään erilaisilla toimenpiteillä Tampereella sijaitsevissa asumispalveluissa. Tampereen ei kerta kaikkiaan tule ummistaa silmiään tältä epäkohdalta, jota myös kaupungin tarjoamat ja kilpailuttamat palvelut mahdollistavat. Naisten asunnottomuuteen liittyy erityispiirteitä, joita ei huomioida tarpeeksi asumispalveluissa. Keskeisiä psykososiaalisia ongelmia ovat päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien lisäksi erilaiset väkivaltakokemukset sekä vanhemmuuden rikkoutumiseen liittyvät kokemukset ja stigma. Omien rajojen tunnistaminen voi olla tavallista hankalampaa, mikä saattaa johtaa väkivallan ja traumatisoitumisen kierteeseen. Asiakkaiden kerrostuneet traumakokemukset edellyttävät työntekijäverkostolta osaamista erityisesti trauma-, väkivalta-, päihde- ja lapsiperhetyöstä. Myös esimerkiksi kokemusasiantuntijuudella on katsottu olevan keskeinen merkitys naiserityisessä asunnottomuustyössä NEA-hankkeen mukaan.

Traumaattisista kokemuksista toipuminen edellyttää turvallisuuden kokemusta. Monet päihdemaailmassa eläneet naiset ovat joutuneet piilottamaan naiseutensa ja elämään alisteisessa asemassa pärjätäkseen miesvaltaisissa piireissä. Asumisyksikkö, jossa on miehiä saattaa toimia esteenä traumojen turvalliseen käsittelyyn. Asumisyksiköiden miesvaltaisuus voi synnyttää naisissa vierauden ja ulkopuolisuuden kokemuksen, jolloin nainen saattaa jäädä alakynteen tärkeiden asioidensa kanssa. Fyysisen ja henkisen turvallisuuden takaamisen lisäksi on tärkeää huomioida leimatuksi tulemisen estäminen, sekä lasten tapaamisen mahdollistaminen turvallisesti. Vaikka lapset olisivat huostaanotettuja, aikuisella on edelleen usein myös vanhemman rooli. Vanhemmuutta pitäisi olla mahdollista vahvistaa sellaisella tasolla, johon aikuinen on sillä hetkellä valmis.

Ympäristöministeriön raportissa on arvioitu, että yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnallisia varoja vuositasolla noin 15 000 euroa. Ikosen pormestariohjelmaan on kirjattu tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi tällä valtuustokaudella. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköistä on kuitenkin edelleen Tampereella pulaa. Esimerkiksi Tastu toimii jatkuvasti yli 100 %:n käyttöasteella. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että Tampereella ei ole ainuttakaan päihteet sallivaa palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen yksikköä. Kun tehostetun tuen tarpeessa olevien päihdeongelmaisten asunnottomien palvelutarpeeseen ei vastata, asumispäivystyksen päihteellinen puoli ylikuormittuu.

Räätälöityjen asumispalvelujen riittämättömän määrän vuoksi asiakkaita joudutaan ohjaamaan heille vääränlaisiin asumispalveluihin, mikä saattaa pahimmillaan johtaa ongelmien syventymiseen. Esimerkiksi haastavasti käyttäytyviä ja kuntoutumishaluttomia asiakkaita joudutaan välillä ohjaamaan päihteettömiin tai retkahdukset salliviin asumisyksiköihin. Ei ole heidän etunsa mukaista tulla siirretyksi jatkuvasti paikasta toiseen. Myös motivoituneiden asiakkaiden kuntoutuminen hankaloituu, kun asumisyhteisöön sijoitetaan asiakkaita, jotka kuuluisivat toisenlaisten palvelujen piiriin. Tämä järjestely kuormittaa myös henkilöstöä ja koko asumispalvelujärjestelmää. Naiserityisen asunnottomuus- ja mielenterveystyön lisäksi tarvitaan siis myös muunlaisia räätälöityjä asumispalveluja, sillä nykyinen asumispalvelujärjestelmä on Tampereella kestämättömässä tilassa.

Asumisyksiköiden alueellista sijoittamista suunniteltaessa tulisi huomioida alueellisen
eriarvoistumisen ehkäisy kaupunkikehityksessä, sekä asiakkaiden tarkoituksenmukainen
kuntoutuminen. Esimerkiksi päihteettömien ja päihteellisten asumisyksiköiden sijoittaminen
toistensa välittömään läheisyyteen voivat horjuttaa em. tavoitteita. Sijainnissa tulee huomioida
myös muut toipumisen kannalta olennaiset seikat, kuten julkisen liikenteen ja muiden keskeisten
palvelujen hyvä saavutettavuus.

Esitänkin naisille suunnatun asumispäivystyksen ja naisten tukiasumisyksikön perustamista Tampereelle. Naisille suunnatuissa asumispalveluissa olisi miesvaltaisia asumispalveluja paremmat edellytykset ottaa naiserityiset palvelutarpeet huomioon. Naisille suunnatut asumispalvelut vähentäisivät suurella todennäköisyydellä asunnottomiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön riskiä, minkä lisäksi ne lisäisivät turvallisuuden kokemusta myös muilla kuntoutumisprosessia tukevilla osa-alueilla. Naisille suunnattu asumispäivystys ja tukiasuminen voisivat myös helpottaa irtaantumista haitallisista ja väkivaltaisista parisuhteista. Nämä seikat tukevat pyrkimystä aloittaa parempaan tähtäävä muutos naisasiakkaiden ja heidän lastensa elämässä. Tampereen tulee reagoida asiaan välittömästi, ja hyvinvointialueiden aloittaessa asian edistämistä on jatkettava Pirkanmaan laajuisesti.

Tampereella 4.5.2022
Saana Kuusipalo (sd)

Valtuustoaloite: Järvensivun koulun ja pienten lasten toimintayksikön rakentamisen aikaistaminen, aktivointi ja yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa

Järvensivun koulu on toiminut lähikouluna paitsi Järvensivun, myös Iidesrannan ja Palvaanniemen alueen esikoululaisille sekä viime vaiheessaan 1.–4. luokille. Koulu on myös ollut tärkeä harrastustoiminnan keskus ja eräs viimeisiä julkisia palveluita koko alueella.

Rakennukset ovat olleet suljettuina vuodesta 2017 alkaen, ja tämänhetkinen tieto on, että remontti voisi alkaa vuonna 2025. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta. Lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2022 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Monet meistä päättäjistä kävi muutama vuosi sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Alueen asukkaiden usko demokraattiseen päätöksentekoon on kokenut asiassa kovan kolauksen. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti. Lisäksi on tehty päätös sulkea Iidesrannan päiväkoti sen tilojen hankaluuden vuoksi. Näin Järvensivulta häviää jälleen yksi palvelu.

Koulu on ollut Järvensivun alueen olennainen vetovoima- ja elinvoimatekijä ja houkutellut alueelle lapsiperheitä. Lapsille mieluisa lähikoulu on sijainnut turvallisen matkan päässä. Järvensivun sijainti on liikenteellisesti erittäin hankala: alueen toisella sivulla on Kalevanharju vilkkaine liikenteineen, toisella Iidesjärvi. Ratikan liikennöinti alueella ei toimi toivotulla tavalla, koska Vuohenojan pysäkkivarausta ei toteutettu. Tämä jätti mm. lapsiperheiden suosiman Palvaanniemen täysin paitsioon, koska bussilinja 3 ei enää pysähdy Vuohenojalla, mutta sen tilalle ei saatu korvaavaa linjaa. Järvensivun koululle Palvaanniemestä on n. 800 metriä turvallista radanvarren katua, jossa on minimaalinen ajoneuvoliikenne.

Järvensivun koulun vanhempainyhdistys ja Järvensivun omakotiyhdistys ovat tiiviisti pitäneet kouluasiaa esillä päättäjien suuntaan ja myös järjestäneet erilaisia kampanjoita koulun pihan pitämiseksi elinvoimaisena, jotta rakennukset eivät joutuisi esim. ilkivallan kohteeksi. Alueen aktiivit toteuttivat yhdessä joukkorahoituskampanjan, jota myös pormestari Lyly tuki. Sen tavoite täyttyi ennätysajassa, ja varoilla kunnostettiin koulun pihassa sijaitseva, ainutlaatuinen opetuspuutarha. Samana syksynä pidettiin pihalla konsertti, ja syksyllä 2021 koronatilanteen salliessa järjestettiin lapsille Halloween-juhla. Sen tuotoilla Järvensivun koululaiset pääsevät elokuviin ja luokkaretkelle.

Järvensivun koulu on myös alueen asukkaille tärkeä yhteinen tila. Koko alueella (Järvensivu, Iidesranta, Palvaanniemi) ei ole mitään paikkaa, jossa järjestää esimerkiksi liikuntaa tai iltaharrastuksia. Ennen sulkemista koululla toimi mm. useita jumpparyhmiä ja vanhempainyhdistyksen sählyvuoro, joka oli erittäin suosittu. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joita olisi helppo tukea mahdollistamalla lähiliikuntapaikkojen käyttö. Tulisi selvittää nopeasti, onko estettä sille, että C-talon (tiilikoulu) iltakäyttö mahdollistettaisiin vaikka heti.

Järvensivun koulun suunnittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian siten, että rakentamaan päästäisiin aikaisemmin. Suunnitelman mukaan nykyisin vuokratiloissa toimivan Järvensivun päiväkodin uusi paikka on myös Pöllöntaipaleen tontilla, josta on myös saatavissa kustannussäästöjä.

Uusi yksikkö tulee toteuttaa kunnioittaen sitä kulttuurihistoriallista arvoa, joka yli satavuotiaalla kouluympäristöllä on. Vanhoja rakennuksia tulee hyödyntää niiltä osin, kuin se on mahdollista, järkevää ja taloudellista.

Järvensivun koulun vuoro on tultava mahdollisimman pian ja alueen asukkaiden huolia on kuunneltava. Tähän mennessä järvensivulaisten ääni ei ole kuulunut – koskaan ei ole ollut oikea aika. Alueen väestöpohja on vakaa ja sillä on myös kasvupotentiaalia, esim. Turjankadulle suunnitellut uudet kerrostalot. Koulun jatkosta on taisteltu jo pitkään. Nyt on päätösten lunastamisen aika.

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan nopeasti. Kaupungin investointisuunnitelman mukaan Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus on suunniteltu vuosille 2025-2027. Tätä aikataulua on mahdollisuuksien mukaan aikaistettava. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 16.5.2022

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)