Valtuustoaloite: Lamminpään koulun oppilaiden siirtymisen perusteet väistötiloihin Pyynikintielle ja kaupungin yleiset kriteerit väistötiloihin siirtymiselle

Lamminpään koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnassa 12.10.2021. Uudisrakennuksen hankesuunnitelma koskee vuonna 1979 rakennettua lisärakennusta eli rakennus 2:ta ja erillistä ruokalarakennusta. Rakennus 1 on peruskorjattu vuonna 1980 ja ruokalarakennus vuonna 2000. Rakennusta 2 ei ole peruskorjattu aiemmin. Huonokuntoinen rakennus puretaan ja korvataan samalle paikalle rakennettavalla uudisrakennuksella. Lamminpään koulussa on yhteensä 550 oppilasta, joista esiopetusikäisiä on noin 75. Hankesuunnitelman jälkeen aloitetaan hankkeen toteutussuunnittelu. Toteutussuunnitelma pyritään saamaan hyväksyttäväksi asunto- ja kiinteistölautakuntaan kesäkuussa 2023. Jos tässä aikataulussa edetään, vanhan koulurakennuksen purkutyöt on suunniteltu tehtäväksi kesän 2023 aikana. Rakennuksen 2 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä 2023 ja niiden on määrä valmistua joulukuussa 2024. Rakennuksen käyttöönotto on tammikuussa 2025. Rakennuksen 1 rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi tammikuussa 2025 ja niiden on määrä valmistua toukokuussa 2026 ja käyttöönotto on elokuussa 2026.

Lamminpään koulun uudisrakennuksen kustannusarvio on 10,7 miljoonaa euroa. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2021-2024 yhteensä 10 454 000 euroa. Osa oppilaista siirtyy väistötiloihin rakennustöiden ajaksi. Vuonna 2020 noin 80 oppilasta siirtyi tilanahtauden vuoksi viereisellä tontilla sijaitsevaan entiseen Piiriniityn päiväkodin rakennukseen. Piiriniityn kiinteistön ratkaisut päätetään koko hankkeen valmistuttua. On suunniteltu, että rakennustöiden ajan luokkien 0–2 oppilaat käyvät koulua käytössä olevissa rakennuksissa ja isommat oppilaat siirtyvät väistötiloihin. Pyynikintie 2:n rakennus perusparannetaan Tampereen koulujen pysyväksi väistötilaksi. Lamminpään koulun 3–6-luokkien oppilaat käyttävät rakennustöiden ajan väistötilana Pyynikintie 2:n rakennusta sen valmistuttua vuonna 2023.

Lamminpään koulun vanhempainyhdistystä ja koulun vanhempia huolestuttaa koululaisten pitkä matka väistötiloihin Lamminpäästä, lisäksi se, että keskustaan kulkemista kestää jopa kolme vuotta. Perheet ovat alunperin muuttaneet kaupungin laitamille rauhalliseen ja turvalliseen kaupunginosaan. He ovat valinneet lasten kasvuympäristöksi luonnonläheisen ja rauhallisen kaupunginosan. Monen lapsiperheen valintaan on vaikuttanut myös alueella sijaitseva oma koulu sekä lyhyt matka omaan lähikouluun. Osa näistä samoista lapsista on väistänyt jo päiväkotiaikanaan Tesomajärven kentällä sijaitsevaan väistötilaan ja vanhemmat ovat kuljettaneet heitä sinne oman päiväkodin sijaan.

Kolme vuotta on pitkä aika matkustaa aamuisin keskustaan ja iltapäivisin takaisin. Eikä satojen lasten kuljettaminen keskustaan ja takaisin linja-autoillakaan ole maksutonta eikä myöskään kestävän kehityksen mukaista.

Vanhempien huolenaiheita ovat mm.:

Mitä, jos sairastuu kesken päivän? Millä pääsee koulusta kotiin? Kaikki vanhemmat eivät voi lähteä hakemaan lasta kotiin kesken työpäivän syystä tai toisesta.

Monilla lapsilla harrastukset ovat aikataulutettuja olosuhteista johtuen. Monelle lapselle koulupäivän jälkeen ei jää ylimääräistä aikaa ennen harrastuksen alkua. Tuleeko bussimatka koulupäivän päälle?

Miten käy koko koulun yhteisten tapahtumien; kevätjuhlat yms? Koulun toiminnot on hajautettu eri paikkoihin.

Kuinka pitkiksi lasten päivät venyvät?

Miten henkilöstöä saadaan riittämään molempiin pisteisiin? Kuinka paljon tämä tulee vaikuttamaan esimerkiksi lukujärjestyksiin?

Millä kriteereillä jotkin koulut saavat väistötilan koulun lähelle, kun taas keskustasta kaukana sijaitsevan koulun oppilaat joutuvat kulkemaan pitkän matkan keskustan väistötiloihin? Koulun läheisyydessä on tilaa väliaikaisille väistötiloille. Monen koulun osalta näin on toimittu ja vanhemmat kokevat nyt moneen kouluun verrattuna eriarvoisuutta koskien väistötilojen sijaintia.

Vanhemmat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta, jaksamisesta, koulupäivän pituudesta ja perheiden arjen sujumisesta. Monilla on sisaruksia koulussa ja jatkossa isommat sisarukset eivät käy enää samaa koulua.

Tampereen kaupungissa monet koulut peruskorjataan lähivuosina. Kaupungin tulee asettaa selkeät kriteerit ja perustelut, millä perusteella jonkin koulun oppilaat siirtyvät kaukana sijaitsevaan väistötilaan ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen.

Esitän, että Tampereen kaupunki asettaa kriteerit, millä perusteilla väistötiloja tarvitsevien koulujen oppilaat siirtyvät monen kilomerin päähän keskustan väistötiloihin ja millä perusteella väistötila tulee oman koulun läheisyyteen. Tampereen kaupungin tulee yhteistyössä Lamminpään koulun vanhempainyhdistyksen, vanhempien ja henkilökunnan kanssa käydä keskustelua ja vuoropuhelua Pyynikintien väistötiloihin siirtymisen perusteista, käytännön asioista ja mahdollisuuksista tukea perheitä ja hoitaa oppilaiden päivittäinen koulumatka mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti. Vanhempien tulee saada vastaukset huolta aiheuttaviin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.

Tampereella 11.4.2022
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite kotiin luovutettavien opioidikorvaushoitolääkkeiden vähentämiseksi Tampereella

Tampereella toteutettavan opioidikorvaushoidon vallitsevan käytännön mukaan päivittäin sulatettavaa buprenofiinivalmistetta korvauhoitolääkkeenä käyttävillä asiakkailla on edelleen mahdollisuus ns. kotilääkepäivien ansaitsemiseen 6 kotipäivään/vko asti. Kotipäiviä ansaitaan antamalla puhtaita huumausaineseuloja ja täysien kotipäivien kerryttäminen voi tällöin tapahtua hyvin nopeastikin (muutamassa kuukaudessa). Riittävän tiiviisti annetut puhtaat huumausaineseulat antavat näyttöä siitä, ettei muiden kuin lääkitysten mukaisten aineiden käyttöä ole. Huumausaineseuloin ei pystytyä todentamaan mahdollista korvaushoitolääkkeen väärinkäyttöä, jonka kuitenkin tiedetään olevan hyvin yleistä (kotilääkkeitä myydään tai niitä myydään osittain ja asiakas käyttää itse pienemmän määrän omaa lääkettä suonensisäisesti).

STM:n korvaushoitoasetuksen (2008) mukaan korvaushoitolääkkeen otto tulisi valvoa päivittäin ja erityistapauksissa lääke voidaan luovuttaa kotiin. Kotilääkekäytäntö on silti ollut Suomessa varsin yleinen, tavoitteena ollut mm. mahdollistaa asiakkaiden työssäkäyntiä. Päivittäin sulatettavan valmisteen rinnalle on kuitenkin viime vuosina tullut useampia pitkävaikutteisia buprenorfiinivalmisteita, joista ensimmäisenä markkinoille tullut Buvidal-injektio on ollut Tampereellakin käytössä jo usean vuoden ajan. Nyt saatavilla on myös toisen valmistajan kuukausi-injektio, sekä 6kk välein vaihdettava buprenorfiini-implantti. Käytännössä jokaiselle useampia kotipäiviä tarvitsevalle asiakkaalle on siis olemassa lääkityksellinen vaihtoehto päivittäin sulatettavalle lääkkeelle ja näin ollen kotiin annettavia lääkkeitä on enää vaikea perustella, erityisesti suuri väärinkäyttöriski huomioiden. Useassa Suomen kunnassa onkin jo em. perustein kokonaan tai osittain luovuttu kotilääkkeiden jakamisesta (yleensä käytäntönä max 2 kotipäivää/vko, mikäli potilas on jatkanut päivittäin sulatettavalla valmisteella). Seuraukset ovat olleet positiivisia, on myös todettu buprenorfiinin katukauppahinnan alueellista selkeää nousua, joka on kertonut tarjonnan vähenemisestä. Taloudellisia resursseja lääkejaon toteuttamiseksi muutos ei lisää, sillä suuri osa potilaista on ollut halukas siirtymään depotmuotoiselle valmisteelle kotipäivien mahdollistumiseksi. Tällöin myös olemassa olevat resurssit pystytään kohdentamaan mm. psykososiaalisiin tukikäynteihin lääkejaon sijaan.

Esitän, että Tampereen kaupunki vähentää kotiin jaettavien korvaushoitolääkkeiden määrää ja järkeistää kriteerejä kotilääkkeiden myöntämisestä.

Tamperelle 21.3.2022

Ilkka Porttikivi
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Takahuhdin koulun tilaongelmien ratkaisemiseksi ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi

Takahuhdin koulun vanhemmat ovat olleet yhteydessä kaupungin johtoon jo vuosi sitten koskien koulun tilaongelmia. Takahuhdin koulu on itäisen Tampereen suuri yhtenäiskoulu vuosiluokille 1-9. Oppilaita koulussa on noin 1100 ja henkilökuntaa 100. Koulu toimii vuoden 2019 alusta lähtien kolmessa rakennuksessa, joista uusin on Irjalassa (Irjalankuja 4) oleva pienten lasten yksikkö. Alakoulun rakennuksessa (Hintsankatu 4) on vuosiluokkia 0-4 ja isompien oppilaiden puolella (Hanhenmäenkatu 2) vuosiluokkia 5-9. Alueella on tehty ja tehdään täydennysrakentamista, joten alueen asukasmäärä ei laske, vaan pikemminkin lisääntyy lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa myös lisää oppilaita Takahuhdin kouluun. Muutama vuosi sitten valmistui koulun pienten lasten yksikkö Irjalaan, mutta se ei ole olennaisesti helpottanut vanhojen A- ja B-talojen tilapulaa.

Koulun tilanahtaus on iso ongelma. Vanhempien mukaan kaikki pienetkin aputilat on jo otettu opetuskäyttöön, mutta siitäkin huolimatta joudutaan tekemään ylisuuria luokkia, koska ei ole tiloja, mihin ylimääräisiä luokkia voisi sijoittaa. B- talossa WC-tilojen määrä on riittämätön, ja niiden siivoustaso on niiden käyttöön nähden myös surkealla tolalla. Pienet lapset mieluummin pidättävät koko päivän kuin käyvät koulussa vessassa, koska WC-tilat ovat epäsiistit. A-talossa tilanne ei ole juurikaan parempi. Esim. liikuntasali on liian pieni näin suurelle määrälle oppilaita, ja myös opettajat valittavat, ettei saliaikaa riitä kaikille tarpeeksi, koska rinnakkaisia liikuntatunteja on niin monta. Myös riittämätön ilmanvaihto on ongelma. Palautetta riittämättömästä ilmanvaihdosta ja sen aiheuttamista vaivoista kuulee jatkuvasti oppilailta ja opettajilta. Mitään ratkaisevaa parannusta ei kuitenkaan tähän ole ilmeisesti tehtävissä, koska kaikki koulun tilat ovat jo käytössä, eikä tiloja ja niiden ilmanvaihtoa ole suunniteltu niin suurelle käyttäjämäärälle. B-talon (Hintsankatu 4) vierestä on purettu homehtunut terveydenhuollon rakennus, ja tilalle tehtiin parkkipaikka. Tällä tontilla olisi valmiina jo kunnallistekniikka siirtokelpoista lisärakennusta varten.

Tampereen kaupungin investointisuunnitelmassa on varattu vuodelle 2027 A-talolle suunnittelurahaa 400 000 euroa peruskorjausta varten. Siihen on vielä viisi vuotta aikaa. Koulun päivittäinen tilanahtaus vaikuttaa kaikkeen päivittäiseen toimintaan.

Takahuhdin koulun vanhempainyhdistys lähestyi viime vuoden joulukuussa päättäjiä koskien koulun oppilaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kirjeessä todettiin, että sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Takahuhdin koulun oppilaille ja heidän opettajilleen toimivan koulutyön kannalta. Moni tulee, tai haluaisi tulla, kouluun bussilla, joten nykyisten yhteyksien puutteet koskettavat huomattavaa määrää kaupunkilaisia.

Takahuhdin koulun omat sisäliikuntatilat ovat näin isolle oppilasmäärälle riittämättömät, joten sujuva liikkuminen alueen eri liikuntapaikkoihin on erityisen tärkeää. Esim. liikuntasali on koulupäivien aikana aamusta iltapäivään 100 % käytössä, eivätkä kaikki rinnakkain olevat liikuntaryhmät mahdu koululle sisäliikuntaan. Tämän vuoksi osa luokista ohjataan käyttämään lähialueiden muita liikuntatiloja. Tämä onkin toiminut hyvin aiemmin, kun käytössä olivat toimivat joukkoliikenneyhteydet Kaukajärvelle, Kauppiin, Vehmaisiin sekä Kalevan uintikeskukselle.

Koulun vanhempainyhdistys kysyi viime marraskuussa koulun liikunnanopettajilta, kuinka liikkuminen eri liikuntapaikoille sujuu nykyisellään. Opettajien viesti oli, että nykyiset yhteydet ovat riittämättömät, ja olisi ensiarvoisen tärkeää, että bussilinjat palautettaisiin toimimaan sujuvasti koululta lähiliikuntapaikkoihin ja takaisin. Vanhempainyhdistyksen mielestä linjojen ja lippukäytäntöjen parannustarpeet ovat välttämättömiä koululaisille edelleen. Nämä ovat Takahuhdin koululaisten ja kasvattajien sujuvan arjen perusasioita. Koska koulussa ei ole riittäviä liikuntatiloja, se johtaa siihen, että luokat ja liikuntaryhmät kulkevat liikuntapaikoille päivittäin. Tästä syystä siirtymät liikuntapaikoille pitäisi sujua kohtuullisessa ajassa niin, ettei suurin osa tunnista kulu matkustamiseen, vaan itse liikkumiseen. Ei myöskään saisi olla niin, että liikunnanopettajien käytössä oleva lajivalikoima kapenee kohtuuttomasti, koska busseilla ei enää pääse paikkoihin, jonne koululaiset aiemmin pääsivät kulkemaan sujuvasti. Koululaiset tarvitsevat sujuvat joukkoliikenneyhteydet Kauppiin, Kaukajärvelle ja Vehmaisiin. Ennen pääsi linjalla 32 kätevästi perille Kauppiin asti, jossa liikuntatunneilla harrastetaan hiihtämistä, suunnistusta, keilailua ja Kauppi Sport Centerin tarjoamia sisäliikuntalajeja. Nyt Kaupin urheilupuistoon ei pääse perille asti. Linjan 29 pysäkiltä matka on pitkä etenkin alakouluikäisten oppilaiden kulkea. Linja 32 palveli hyvin myös Kaukajärven suuntaan Kaukajärven Spiralille pelaamaan salibandyä, futsalia ja sulkapalloa sekä Kaukajärven Sentterille luistelemaan. Nyt näihin pääsee vain Messukylän kirkon pysäkiltä, johon on 1,3 km matka koululta. Yhdensuuntaiseen matkaan saa varata aikaa noin puoli tuntia. Paikan päällä ehtii olla vain puoli tuntia. Bussi 32 palveli aiemmin yhtä lailla myös Messukylän koululaisia. Entinen linja 17 vei ennen koululaiset Vehmaisten urheilukentälle, jonne kaupunki on hankkinut upouudet yleisurheiluvälineet sekä myös liikuntakeskus Hippaan ja Tampereen Sisun tiloihin.

Esitän, että Tampereen kaupunki etsii nopeasti ratkaisut Takahuhdin koulun tilaongelmiin keskustellen yhdessä koulun henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Kyseeseen voi tulla esim. siirtokelpoisen tilan sijoittaminen koulun läheisyyteen. Mikäli päädytään peruskorjauksen aikaistamiseen, pitää koulun vakava tilaongelma joka tapauksessa nopeasti ratkaista. Lisäksi esitän, että Takahuhdin koulun vanhempainyhdistyksen havainnot bussilinjoista tulee huomioida ja koulun huonot joukkoliikenneyhteydet tulee korjata nopeasti.

Tampereella 21.3.2022

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite osallisuuskeskuksen perustamiseksi Tampereelle

Demokratia on kriisissä. Äänestysaktiivisuus on ennätysmatalalla ja esimerkiksi
nuorista vain harva käy äänestämässä vaaleissa. Monikaan ei koe osallisuutta
omakseen tai löydä itselleen sopivia tapoja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Tarvitsemme monipuolisesti toimenpiteitä kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi.

Ehdotankin, että Tampereelle perustetaan osallisuuskeskus. Osallisuuskeskus
kokoaisi yhteen niin päättäjät kuin kuntalaiset. Siellä kuntalaisilla olisi erilaisia
mahdollisuuksia ja tapoja osallistua Tampereen kehittämiseen sekä käydä
vuoropuhelua päättäjien kanssa. Keskus kokoaisi yhteen eri-ikäiset ja eri
elämäntilanteissa olevat kuntalaiset kehittämään Tamperetta yhdessä.

Osallisuuskeskuksen tarkoituksena olisi edistää kuntalaisten osallisuutta erilaisin
keinoin ja kiinnittää erityistä huomiota juuri heidän osallisuuteen, jotka muutoin
saattaisivat jäädä varjoon. Osallisuuskeskus voisi toimia pilottina ja kehittää
uudenlaisia kuntalaisten osallisuutta lisääviä keinoja ja tapoja hyödyntäen esimerkiksi
digitalisaatiota. Keskuksessa olisi hyvä olla kaikenikäisille ja hyvin eri taustoista
tuleville ihmisille monipuolista toimintaa, jotta mahdollisimman moni kuntalainen voisi
kokea osallisuuskeskuksen toiminnan omakseen.

Osallisuuskeskus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi konttimuotoisena, kuten Nekalan
kirjasto. Tärkeintä osallisuuskeskuksen sijainnissa olisi, että se olisi helposti jokaisen
tamperelaisen saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Myöskin keskuksen
toiminnasta tiedottamiseen olisi hyvä panostaa kohdennetusti eri kanavia käyttäen,
jotta mahdollisimman moni kuntalainen löytäisi mukaan keskuksen toimintaan.

Tampereella 17.3.2022

Sofia Julin
kaupunginvaltuutettu

Wivi Lönn tunnetuksi Tampereella tamperelaisille ja kaupungissa vieraileville

Tein 19.10.2015 valtuustoaloitteen, jossa esitin arkkitehti Wivi Lönnin elämäntyön huomioimista Tampereella. Tavoitteena oli huomioida Suomen ensimmäistä merkittävää naisarkkitehtia ja hänen tuotantoaan. Lönnin kuolemasta tuli vuonna 2016 kuluneeksi 50 vuotta. Tavoitteena oli, että Tampereella olevat Lönnin arkkitehtuurin helmet tuodaan tunnetuksi järjestämällä esim. Wivi Lönnin arkkitehtuuri -kävelykierroksia, järjestämällä Arkkitehtuuri-viikolla Wivi Lönniin liittyviä luentosarjoja ja/tai näyttely ja toimittamalla esi- ja perusopetuksen oppilaille Wivi Lönnin suunnittelemiin taloihin liittyvää arkkitehtuurikasvatusmateriaalia. Tavoitteena oli, että tulevaisuudessakin Tampere tulee tunnetuksi Wivi Lönnin kaupunkina. Aloitteessani toivoin, että kun vuonna 2022 tulee Lönnin syntymästä kuluneeksi 150 vuotta, niin Tampere olisi silloin tunnettu Wivi Lönn -kaupunkina.

Mikä on tilanne vuonna 2022, tunnetaanko Tampere laajemmin Wivi Lönnin arkkitehtuurista?

Kaupungin nettisivulta löytyy tällä hetkellä artikkeli Wivi Lönnistä ja hänen tuotannostaan ja Wivi Lönn -raitin tiedot ja esittely osana kaupungin kulttuuriraitteja. Myös Wivi Lönnin koulu löytyy Tampereelta eli kahden Lönnin suunnitteleman koulurakennuksen kokonaisuus (yhtenäiskoulu).

Tampere on muistanut Wivi Lönniä vuonna 1986 muistolaatalla, joka on Hämeenpuiston koulun seinällä (Wivi Lönnin koulu). Olisiko nyt aika muistaa enemmän kuin laatalla?

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki huomioi Wivi Lönnin vuonna 2022 kaikilla palvelualueillaan. Tavoitteena on oltava, että Tampere tunnetaan Wivi Lönnin arkkitehtuurista. Vastauksessa tulee selvittää mitä toimenpiteitä palvelualueilla ja Visit Tampereessa on tehty, jotta Wivi Lönn olisi tuttu tamperelaisille ja täällä vieraileville.

Nyt on hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä myös yliopiston kanssa ja lisätä arkkitehtuurikasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa.

Wivi Lönn syntyi 20.5.1872 ja hänen suunnittelemiaan jugendrakennuksia Tampereella ovat mm. Tampereen Suomalainen Tyttökoulu, Aleksanterin kansakoulu, Tampereen Talouskoulu, Tampereen keskuspaloasema ja Kauppaoppilaitoksen talo. Wivi Lönnillä oli 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toimisto Tampereella. Professorin arvonimen Lönn sai 1959. Hänet on haudattu Kalevankankaan perhehautaan.

Nyt olisi aika saada Lönn näkyväksi Tampereella, ei ainoastaan tamperelaisille, vaan myös täällä vieraileville.

Anne Liimola (sdp)
31.1.2022

Valtuustoaloite kiusaamisvilkun ja yhteisten toimenpideohjelmien käyttöönotosta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta Tampereen kouluissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi. Lisäksi jätin valtuustoaloitteen 14.12.2020 uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja ottaa yhteiset toimenpideohjelmat käyttöön kaikissa kouluissa koulukiusaamisen kitkemiseksi. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi. Kouluissa tulee myös ottaa uudeksi oppiaineeksi tunne- ja vuorovaikutustaidot. Asiasta tehty kansalaisaloite on kerännyt jo tuhansia kannattajia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähensi kiusaamista koulussa selvästi, huomattiin helsinkiläiskoulussa. Kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Kouluväkivalta voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. 15.9.2020 Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla tapahtui vakava väkivaltatilanne. Joukko kuudesluokkalaisia oppilaita kävi 11-vuotiaan pojan kimppuun koulun välitunnilla. Poika menetti tajuntansa väkivallan seurauksena. Tilannetta pahensi se, että yksi oppilaista kuvasi pahoinpitelyn ja jakoi videon sosiaalisessa mediassa. Koko Suomea järkyttänyt Koskelan teinisurma tapahtui Helsingin Koskelassa 4.12.2020. Henkirikoksen uhri oli 16-vuotias poika. Poliisi epäili tekijöiksi kolmea samanikäistä poikaa. Tuomiot annettiin 3.9.2021 Helsingin käräjäoikeudessa. Syytetyt tuomittiin 8 -10 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Tuomio on lainvoimainen.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.1.2020 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa on alettu toteuttaa helsinkiläiskouluissa.
KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:
1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista
2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat
3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt
4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen
5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu
6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi
7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen
8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt
9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat
10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle
11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi
12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen
13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:
• Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
• Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
• Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
• Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä ”korjaamokeskustelut”. Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun.

Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.
YLE uutisoi 3.12.2020, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa. Syksyllä 2021 Helsingin kaupunginhallitus päätti, että kiusaamisvilkku tulee kokeiluun valittuihin kouluihin Helsingissä. Suuri osa kiusaamistilanteista tapahtuu välitunneilla ja kiusaamisvilkku on yksi käytännön työkalu kiusaamisen torjumiseen ja siitä ilmoittamiseen. Kyse on napista, jota kuka tahansa voi painaa havaitessaan kiusaamista tai joutuessaan sen kohteeksi. Kiusaamista tapahtuu myös esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Helsingin kaupunginhallituksen mukaan kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen toteuttaa laajasti Helsingin kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) toimenpiteitä.

Vantaalla noin 19 000 peruskoululaista on saanut käyttöönsä Someturva-palvelun, jolla pyritään kitkemään sosiaalisessa mediassa tai peleissä tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää. Someturva on Suomessa kehitetty innovaatio, verkkosovellus, joka hyödyntää tekoälyä. Palvelussa lapsille, nuorille ja aikuisille vastaavat kuitenkin oikeat ihmiset. Someturvassa vantaalaisia oppilaita auttavat someen erikoistuneet juristit, sosiaalipsykologit ja psykologit. He neuvovat esimerkiksi, mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä, mikä rikos on mahdollisesti tapahtunut ja mitä somealustoille pitää raportoida. Asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että tilanteesta selvitetään. Avuntarvitsijat voivat pyytää apua palvelusta nimettöminä. Näin halutaan varmistaa, että nuorimmatkin koululaiset uskaltavat pyytää apua. Tampereella on myös otettu käyttöön Someturva-sovellus. Sovellus on 7.–9. luokkien oppilaiden käytössä kaikissa Tampereen kaupungin ylläpitämissä yhtenäiskouluissa. Tampere oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka osallistui palvelun pilotointiin keväällä 2020. On hienoa, että Tampere on ottanut käyttöön someturvan. Olisi tärkeää ottaa se käyttöön kaikkien peruskoululaisten, lukioiden ja ammattiopistojen oppilaiden osalta. Huoltajia tulisi informoida someturvan käytöstä. Myös eri kielisten olisi hyvä päästä jossain vaiheessa sovelluksen piiriin.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön kiusaamisvilkun aloittamalla pilotin valituissa kouluissa. Kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön kaikissa kouluissa yhteiset kiusaamisen vastaiset toimenpideohjelmat. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus tulee ottaa käyttöön kaikissa Tampereen kouluissa. Someturva- sovellus tulee olla kaikkien oppilaiden käytössä.

Tampereella 20.12.2021

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu (sd)
Tampere

Valtuustoaloite: Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa Sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla.

Monet Suomen kunnat eivät vielä tiedä, miten ne aikovat jatkaa järjestöjen avustamista vuonna 2023 sen jälkeen, kun soten ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä tieto käy ilmi marraskuussa julkaistun SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen kyselystä. Kunnille suunnatun kyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei tiedä, miten avustaminen jatkuu hyvinvointialueiden rinnalla.

On tärkeää, että näistä toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään arvokasta työtä, jolla on suuri merkitys apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Nyt on tärkeä aika varmistaa, että tämä työ ei lopu tai siihen ei tule katkoja uuden Pirkanmaan hyvinvointialueen käynnistysvaiheessa.

Esitämme, että vuoden 2022 aikana Tampereen kaupunki laatii yhdessä tulevan hyvinvointialueen kanssa toimintaperiaatteet järjestöjen tukemisesta, joilla turvataan järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa sekä määrittelee vastuutahot, joille kuuluu kaupungissa jatkossa järjestöjen tukeminen.

Tampereella 22.11.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Hulevesien nykyistä parempaan hallitsemiseen tarvitaan lisää vastuunkantoa ja monipuolisempaa yhteistyötä

Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistö on tärkeä virkistysvesistö Tampereen ja Kangasalan rajalla. Erilaisten epäpuhtauksien ja kiintoaineiden valuminen uhkaa nyt aidosti tätä kaupunkivesistöä.

Järvien vesi vaihtuu harvoin, noin kolmen vuoden välein. Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistössä on asukkaiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä todettu rehevöitymistä ja erityisesti Kaukajärvessä, kalakannan muutoksia. Särjen ja sen sukulaisen, suutarin, populaatiot ovat kasvaneet merkittävästi. Pitkäjärven mutakerros on luonnostaan paksu ja pohjan happitilanne on huono.

Alueella tapahtunut viime aikainen runsas rakentamisen tiivistäminen heti järvien läheisyydessä ja hulevesien johtaminen kauempaakin, vauhdittavat hulevesiongelman kasvua ja lisäävät edelleen vesistön rehevöitymistä salakavalasti. Vanhoissa sadevesiviemärijärjestelmissä hulevesiä ei ole suodatettu ja nykyisiä, uusien rakennus- ja katuverkostojen vesiä johtuu edelleen suodattamatta viemäreitä ja kivirännejä pitkin pieneen vesistöön. Lisäksi viime aikoina voimistuneet sateet ovat silminnähden ylittäneet olemassa olevien hulevesijärjestelmien kapasiteettia alueella.

Useat eri havainnot kertovat vesistön tilan huolestuttavasta muutoksesta. Ongelmaa on nostettu ansiokkaasti esille alueen asukkaiden ja yhdistysten toimesta niin virkamiehille kuin poliitikoille, mediaa unohtamatta. Ruohonjuuritason huolestuneisuutta ei kuitenkaan olla kuultu parhaalla mahdollisella tavalla. Kaukajärvi-Pitkäjärvi on poikkeuksellisen monipuolinen luontoympäristökokonaisuus, joka palvelee laajasti sekä koko ajan kasvavaa alueen asutusta että muita kaupunkilaisia Tampereella ja Kangasalla. Tämä luontoympäristö on merkittävä terveyden ja virkistävän vapaa-ajan lähde ympärivuotisesti.

Nykyisenä ja entisenä alueen asukkaana ehdotamme, että Tampere ja Kangasala luovat yhteistyöelimen, joka alkaa kehittämään Kaukajärvi-Pitkäjärvi vesistön hulevesien hallinnan suunnittelua ja toteutusta laajalla yhteistyöllä eri sidosryhmien (esim. asukkaiden, Vehmaisten osakaskunnan, Vehmainen Seura ry:n sekä rakennuttajien) kanssa. Tampereen kaupungin tulee olla aloitteellinen asian edistämiseksi. Samalla ehdotamme, että tätä uutta toimintatapaa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti myös muilla tiivistysrakentamisen rajapinta-alueilla ympäryskuntien kanssa.

Lisäksi peräänkuulutamme vastuullisuutta ja konkreettisia toimia hulevesiongelmien ratkaisemiseksi Tampereella.

25.10.2021 Tampere

Anne-Mari Jussila Kirsi Kaivonen

kaupunginvaltuutettu (sd.) kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kuva: Kirsi Kaivonen

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin torjuttava tahatonta yksinäisyyttä

Koronakriisin myötä tahaton yksinäisyys koskettaa yhä useampaa suomalaista. Alkuvuonna SPR:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan jo noin joka kolmas suomalainen kokee yksinäisyyttä. Tämä on vakava uhka kansanterveydellemme, sillä tahaton yksinäisyys vastaa tutkimusten mukaan haittavaikutuksiltaan samaa asiaa kuin viidentoista savukkeen polttaminen päivässä.

Tahatonta yksinäisyyttä koetaan esimerkiksi iästä, sukupuolesta ja tausta riippumatta. Erityisesti yksinäisyys koskettaa yksinasuvia, joita tamperelaisistakin on nykyään jo yli puolet. Tutkimusten mukaan tahaton yksinäisyys voi johtaa uupumukseen ja masennukseen, jotka puolestaan altistavat työkyvyttömyydelle. Jo tällä hetkellä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden syitä on mielenterveysongelmat.

Koronakriisin jälkihoito on asia, joka Tampereella pitää pystyä hoitamaan: se on inhimillistä ja taloudellista. Tarvitsemmekin toimenpiteitä tahattoman yksinäisyyden torjumiseksi ja poistamiseksi. Toimia tarvitaan niin palveluiden kuin toiminnan saralla.

Esitänn, että Tampereen kaupunki torjuu tahatonta yksinäisyyttä ja laatii ohjelman, johon kootaan poikkihallinnollisesti erilaisia toimia tahattoman yksinäisyyden vähentämiseksi. Ohjelman valmistelussa osallistetaan myös kuntalaisia ja se laaditaan vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Sen lisäksi ehdotan, että jo ennen ohjelman valmistumista kaupunki ryhtyy pikaisesti toimii tahattoman yksinäisyyden torjumiseksi.

Sofia Julin,
Kaupunginvaltuutettu (sd.)

Tampereella 20.9.2021

Valtuustoaloite Tampereen bussilinjojen, pysäkkien ja aikataulujen muuttamisesta kuntalaisia paremmin palveleviksi

Bussilinjat muuttuivat Tampereella merkittävästi tänä vuonna, kun ratikkalinjat avattiin Hervannasta ja Kaupin kampukselta keskustaan. Bussilinjasto uudistettiin, jotta se palvelisi seudun asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla raideliikenteen rinnalla. Linjastouudistuksen suunnittelu käynnistyi vuoden 2018 alussa. Vuoden 2019 huhtikuussa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta vahvisti suunnitelman. Linjaston uudistus tehtiin askel kerrallaan. Keväällä päivitettiin keskustan pysäkkialueita ja ratikkatyömaan aikainen bussien kiertoreitti Koskipuistossa palautettiin Hatanpään valtatielle. Kesällä osa uusista bussilinjoista aloitti liikennöinnin. Syksyllä uusi linjasto on jo palvellut täydellä teholla ja ratikan rakentamisen on tarkoitus jatkua länteen. Uuden linjaston periaatteina on ollut mm. Tampereen keskustan saavutettavuus, päällekkäisten linjojen minimointi ja toimivat vaihtoyhteydet. Bussit eivät aja samoja linjoja kuin ratikat. Lisäksi linjojen numerotunnukset sekä useita pysäkkinimiä on muutettu loogisemmiksi. Ratikan aloitettua säännöllisen toimintansa, bussiliikenne keskustassa on vähentynyt. Linjastossa on pyritty kustannustehokkuuteen. Uusi linjastonumerointi perustuu linjojen palvelutasoon. Tiheimmin liikennöivät linjat saivat linjatunnukset 1–10. Hieman harvemmalla vuorovälillä liikennöidään tunnuksilla 11–29. Linjat 30–39 ovat täydentäviä tai poikittaisia yhteyksiä. Kangasalle on varattu linjatunnukset 40–49, Lempäälään ja Vesilahdelle 50–59, Valkeakoskelle 60–69, Nokialle 70–79, Ylöjärvelle 80–89 ja Teisko–Aitolahti-alueelle sekä Orivedelle 90–99. Tapahtumiin tai erityisillä kausilla ajaville busseille annetaan kolminumeroiset tunnukset.

Me Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsenet olemme saaneet paljon palautetta uuden bussilinjaston epäkohdista, pysäkkien sijainneista, reiteistä ja aikatauluista. Linjastouudistus on ollut historiallisen suuri ja sen toimivuus nähdään vain käytännössä, kuntalaisten päivittäisessä elämässä. Myös Tampereen joukkoliikenteen uusi linjakartta on saanut kaupunkilaisten keskustelussa osakseen kriittistä palautetta. Sitä on pidetty sekavana ja vaikeasti luettavana. Ohessa vain muutamia palautteita epäkohdista, joita olemme saaneet:

Itä-Tampereelta tultaessa liian moni bussilinja on muuttunut ”tynkälinjaksi” eli ratikan syöttöliikenteeksi. Hervannasta päin bussilinjat on yhdistetty pitkiksi ns. maisemareiteiksi, joiden matkareitit tuntuvat erikoisilta ja kaarteilevilta. Matka-ajat ovat myös pitkittyneet, koska painotuksena on ratikan ensisijaisuus. Olisi hyvä palauttaa muutamia järkeviä, edes harvavälisiä, peruslinjoja esimerkiksi idästä keskustaan Itsenäisyydenkadun kautta Hämeenpuistoon ja Hervannasta Teiskontien kautta Itsenäisyydenkadulle, edelleen Hämeenpuistoon, ilman edellytystä ratikkaan vaihtamisesta. Itsenäisyydenkadulta ei ole enää suoraa bussiyhteyttä keskustorille, ainoastaan ratikalla pääsee keskustaan.

Hervannan suunnasta linjat 13 ja 19 ovat ns. maisemareittejä, jotka ovat aika epäkäytännöllisiä. Etelä-Hervannan perältä, eli aikaisemman linjan 3 päätealueella on huonot yhteydet uusilla linjoilla: bussi- tai ratikkapysäkille on matkaa vähintään 500-700m, joista linja 13 on ”maisemareitti”

Hervannan osalta on iso puute, että nyt ei mene ainuttakaan suoraa nopeaa bussilinjaa TAYSille. Aikaisemmin toimiva linja 32 välillä Hatanpää-Hervanta-TAYS helpotti ja mahdollisti nopean liikkumisen kaupunginosien välillä sekä myös mahdollisti suoran pääsyn lähelle työpaikkaa tai koulua. Myös Vuorekseen tulisi saada sujuva bussiliikenne, esim. Vuoreksessa asuu paljon Taysin henkilökuntaa.

Vanhaa linjaa 20 on kaivattu: nopea linja keskustaan Hermian alueelta, josta ei tällä hetkellä mene ainuttakaan linjaa keskustaan järkevällä matka-ajalla, ainoastaan maisemareitit 13 ja 19 (oletus ratikalla kulkemisesta). Hermiankadulla on monta sataa metriä ratikkaraidetta, jolta ei kulje linjaa: Hermiankadulta menee raiteet ratikkavarikolle, mutta ei yhtään liikennöintilinjaa. Tämä on käsittämätöntä kalliiden raiteiden hukkaamista. Voisiko esim. osan Hervannan ratikoiden päätepysäkki olla varikolla? Hermian alueella on kuitenkin paljon oppilaitoksia ja työpaikkoja ja paljon kulkua. Linjan 20 lopettaminen on aiheuttanut todella pitkät kävelymatkat lähimmälle pysäkille ainakin Hikivuorenkadun alkupäästä sekä Hirvikallion asuinalueelta.

Leinolan suunnalta linjayhteydet ovat huolestuttavan huonot. Aikaisempi linja 17 on pilkottu kahdeksi, nyt linjoiksi 7 ja 17. Vestonkadun suunnalta ei tule yhtäkään suoraa linjaa keskustaan, vaan ainoastaan yksi syöttölinja 17 ratikalle tai pitää vaihtaa jo Koilliskeskuksella toiseen bussiin 7. Matka-ajat Leinolasta keskustaan ovat pidentyneet. Myös Vehmaisista kulku hankaloitunut nimenomaan Vestonkadun päästä, Kangasalantien suunnalta. Sama ongelma on myös Atalan suunnasta: linja 18 on tynkälinja, ratikan syöttölinja; Atalan perukoilta ainoa yhteys mihinkään.

Hallilassa ratikan tultua busslinja 12 lakkautettiin, jonka myötä loppui syöttöliikenne ratikkapysäkille. Lähimmälle ratikkapysäkille on Hallilan länsireunalta matkaa noin 1,5 kilometriä eikä syöttöliikennettä ole. Hallilan neuvolapalvelut siirrettiin viime vuonna Nekalan Mustametsään ja nyt sinne lopetettiin toimiva yhteys. Turtolasta Nekalan kautta menee bussilinja 14. Hallilasta tuolle vaihdolle on matkaa kuitenkin 1–2 kilometriä, joten Nekalan Mustametsän neuvolapalveluihin meneville pienten lasten perheille vaihto on erittäin hankalaa. Bussilinjan 14 reitin muuttaminen alkavaksi Turtolan sijasta Hallilasta entistä bussin 12 reittiä olisi tärkeä muutos. Tällöin päätepysäkiltä ja koululta lähtevät pääsisivät sekä Nekalan että ratikan syöttöliikenteen pariin. Näin kävelymatka Länsi – Hallilaan lyhenisi jopa kilometrin verran.

Monet Linnainmaan asukkaat kokevat, että työmatkaliikenne hidastuu ja vaikeutuu, kun pitää vaihtaa bussista ratikkaan ja takaisin, jos haluaa päästä keskustan läpi. Entinen runkolinja 1, joka kulki Koskipuiston kautta Pirkkalaan, on vaihtunut Linnainmaan osalta linjaksi 6, jonka päätepysäkki on Länsi-Hervanta. Edelleenkään ei ole suoraa yhteyttä keskustorille. Yhteys Linnainmaalta Kalevaan on heikentynyt. Ennen pääsi suoraan bussilla mm. uimakeskukseen. Matka Kalevan uimahalliin Sammonkadun pysäkille tarkoittaa nykyisin kahta vaihtoa – aikaisemmin sinne pääsi suoraan yhdellä bussilla. Uimahallin vesiliikunta on tärkeää monille, myös ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Myös matka-aika pitenee huomattavasti aikaisemmasta joustavasta ja suorasta bussiyhteydestä.

Bussilinjan 17 ilta -vuorot ovat herättäneet keskustelua, illalla ei pääse esim. teatterin tai elokuvien jälkeen Vehmaisiin klo 22 lähtien. Vehmaisten koulupolun joukkoliikenteestä on tullut myös palautetta: Tällä hetkellä koulupolku kulkee Kaukajärvelle yläkouluun. Vehmaisten uuden koulurakennuksen myötä oppilasmäärä kasvoi. Junaradan pohjoispuolelta kulkevat linjat 17 TAYSille ja linja 6 keskustaan. Mikään linja ei siis kuljeta oppilaita radan pohjoispuolelta Kaukajärvelle tai edes Kangasalantielle. Vehmaisissa asuvat voivat kyllä hyödyntää linjaa 40, mutta Leinolasta ja Holvastista on kohtuuton matka pysäkille, noin 2-3 km. Aikaisemmin Vehmaisten koulusta mentiin mm. Takahuhtiin ja entiseen Klasuun, molempiiin oli hyvät bussiyhteydet. Kun koulupolku muutettiin Kaukajärvelle, kulki Vehmaisista vielä linja 8 Kangasalantietä, mutta linja lakkautettiin hyvin pian koulupolkumuutoksen jälkeen. Nyt olisi tärkeää saada koululaisia kuljettava linja, joka kulkisi junaradan pohjoispuolelta Holvastinkatua ja Kaukajärventietä Kangasalantielle ja Kaukajärvelle. Ilman tällaista yhteyttä oppilas joutuu pahimmillaan kävelemään ensin 2-3 km, kulkemaan bussilla noin 2-3 km ja sitten kävelemään Kaukajärven päässä vielä kilometrin. Tai hänen täytyy käyttää kahta bussia ja vaihtaa keskustassa.

Annalan linjojen (9 Annala- Keskustori- Lentävänniemi ) sekä 19 (Hervanta-Annala-Keskustori-Lentävänniemi) olisi tarkoitus kulkea tasavälein ja täydentää toisiaan, koska kyseessä on runkolinja. Kuitenkin linjojen erilainen reitti Annalan sisällä sekä linjan 19 päätepysäkin sijainti pidemmällä Hervannassa aiheuttavat sen, että tasaus ei täysin toimi ja bussit eivät palvele asukkaita etenkään ruuhka-aikoina kuten runkolinjan tiheän vuorovälin on tarkoitus. Linja 13 eli Lintuhytti-Hallila asuinalueilta tuleva linja on näennäisesti suunniteltu suoraksi yhteydeksi keskustaan, mutta ei käytännössä tarjoa sitä eikä edes järkevää vaihtoa ratikkaan. Se menee pitkin Ratinan siltaa eikä edes pysähdy linja-autoaseman kohdalla.

Useat Atalan Rissossa asuvat ovat turhaan lähestyneet Tampereen Joukkoliikennettä koskien bussi numero 29 reittiä. Bussi kääntyy Rissonkadun jälkeen Atalaan päin.Toiseen suuntaan kääntyessään Orimuskadulta Mäentakusen kadulle reitin varrelta löytyisi kauppoja, Leinolan koulu ja päiväkoti, Itätuulen päiväkoti, Linnainmaan koulu, Linnainmaan seurakuntakeskus ja kauppakeskus. Rissosta kulkee myös nuoria painotuskouluihin, joiden liittymäbussit ovat Mäentakusenkadulla, jonne bussilla ei pääse.

Tesoman alueella kulkee kaksi runkolinjaa: bussit numerot 7 ja 8. Ne kulkevat samaa reittiä Mediapoliksen ja Tohlopinrannan kautta Epilään. Toinen linja kannattaisi kääntää Tesoman keskustan jälkeen kulkemaan Tesoman valtatietä ja siitä Nokiantietä Epilään. Näin saataisiin runkolinjojen vaikutusaluetta laajennettua. Tulevina vuosina mm. Tammermaticin alueen kaavoitus tuo alueelle paljon uusia asukkaita. Lisäksi Tesoman alueelta ei ole suoraa yhteyttä Rautatieasemalle tai TAYS:n suuntaan, mikä on suuri heikennys aikaisempaan tilanteeseen nähden.

Korkinmäki-Veisun asukkaat ovat erittäin harmissaan, että tärkeä linja 31 lopetti kokonaan alueella. Kävelymatkat ovat pidentyneet huomattavasti ja oman auton käyttö on lisääntynyt, koska keskustaan on jollain päästävä, kerrotaan palautteessa.

Sorilan koulun (Olkahisen koulun Sorilan koulutalo) vanhempainyhdistyksen palautteen mukaan bussilla kulkevat alueella pääsääntöisesti ylemmät luokat ja yläluokkalaiset. Kouluun tulee lapsia usealta alueelta. Bussiyhteys Aitoniemestä (Hirviniemestä) ei palvele aikataulujen osalta kunnolla ketään, vaihtoajat ovat pitkiä tai todella niukkoja. Bussi kulkee harvoin ja aikataulut aiheuttavat joko pitkän (40 min) odotuksen bussipysäkillä ison tien varressa toista bussia odottaessa tai pitkän kierroksen toisella bussilla Viitapohjan kautta Kämmenniemeen eli reilun lisäyksen matkaan, joka hyvillä yhteyksillä sujuisi noin 30 minuutissa. Bussien vähyys/aikataulut aiheuttavat myös läheisen yksityisen koulun (kristillinen koulu) osalta oppilaiden kuljettamista. Koululaiset liikkuvat myös jalkaisin Aitoniementiellä, jossa ei ole kevyenliikenteen väylää. Myöskään Pulesjärventiellä ei ole kevyenliikenteen väylää, vaikka läheisyydessä olevien soranottopaikkojen ympäristö/toimintaluvissa on ollut aikanaan ehto, että tielle rakennetaan kevyenliikeenteen väylä.

Uusi bussilinjasto ei palvele optimaalisesti myöskään ikäihmisten liikkumista. Monet ikäihmiset käyttävät liikkumisensa avuksi apuvälineitä, joten pitkät kävelymatkat ovat monelle ylivoimaisia. Kaupungin strategiassa kannustetaan kotona asumiseen mahdollisimman pitkään, joka ei onnistu, jos liikkuminen muodostuu esteeksi. Ongelmia syntyy myös, jos ahkerassa käytössä oleva bussilinja lopetetaan kokonaan. Näin on käynyt esimerkiksi Ali-Huikkaantien bussiyhteydelle, joka uudessa linjastossa lopetettiin kokonaan. Kadun varrella asuu satoja ikäihmisiä, joiden liikkuminen on erittäin vaikeaa. Olisi tärkeää saada kokonaan lopetettujen linjojen tilalle ainakin muutaman kerran päivässä kulkeva yhteys keskustaan välttämättömiä asiointeja varten. Palvelubussilla tämä asia ei korjaannu.

Ratikkalinjastossa on myös ns. ”pussinperiä”. Tunnistettujen ”pussinperien” osalta tulee mielestämme kiireellisesti etsiä toimivia ratkaisuja. Yksi sellainen löytyy esim. Hervannasta, jossa Näyttelijänkadun ja sen poikkikatujen asukkaiden bussiyhteydet ovat vaikeutuneet, eikä syöttöliikenteeksi ratikkapysäkille ole vielä toimivaa ratkaisua. Näyttelijänkadulle on ratikkapäätöstä tehtäessä luvattu syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille tulee myös lunastaa. Asiakaspalvelun vastaus oli, että kannattaa käyttää PALI-bussia. Valitettavasti PALI-bussi kulkee vain osan aikaa päivästä eikä sen palvelutarjonta ole sama kuin normaalin bussiliikenteen tarjonta, varauksineen ja rajoitteisine aikatauluineen.

Edellä kuvatut palautteet osoittavat, että nykyisessä bussilinjastossa, yhteyksissä, syöttöliikenteessä, pysäkkien sijainneissa ja aikatauluissa on paljon parantamisen varaa. Mielestämme on erittäin tärkeää, että kuntalaisilla on myös helposti saatavaa tietoa, mistä ja milloin uudet bussilinjat kulkevat. Netistä ja mobiilisovelluksista löytyy karttoja ja hakumahdollisuuksia. Kuitenkaan kaikilla ei ole mahdollisuutta netin ja mobiilisovellusten kautta näitä hakea, ja ne saatetaan joiltain osin kokea vaikeiksi. Siksi on tärkeää, että myös perinteisiä linjastokarttoja ja aikatauluja on saatavilla ja helposti nähtävillä mahdollisimman monessa paikassa, jotta asiakkaat voivat hahmottaa myös sitä kautta mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen.

Esitämme, että Tampereen bussilinjat, ratikan syöttöliikenne, pysäkkien sijainnit ja aikataulut muutetaan ja korjataan kuntalaisia paremmin palveleviksi mahdollisimman pian.

Tampereella 20.9.2021

Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä