Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tonttivuokrien kohtuullistamisesta ja asunto- ja maapolitiikan linjausten ja käytäntöjen päivittämisestä

Kaupungin nykyinen maa- ja asuntopolitiikka maanvuokrasopimusten uusimisen osalta johtaa siihen, että asumisen hinta nousee kaupunkialueella merkittävästi. Monet iäkkäät ja eläköityvät kaupunkilaiset eivät enää kykene selviytymään kohoavista tontinvuokrista, jotka rasittavat taloyhtiöitä ja omakotitaloja sopimusten uusimisen jälkeen, vaan ovat pakotettuja luopumaan asumisesta kaupungin keskusta- tai omakotialueilla, joissa ovat asuneet vuosia, monesti koko työikänsä. Kaupungin tontinvuokrien hurja hinnannousu aiheuttaa monelle kaupunkilaiselle huomattavia taloudellisia ongelmia. Tampereella tontinvuokrien rajut korotukset ovat puhuttaneet jo pitkään. Tontinvuokrien korotukset ovat koskeneet kaikkia tontteja, joiden sopimukset on uusittu. Korotukset ovat olleet pahimmillaan jopa kymmenkertaisia. Tästä on seurannut useiden taloyhtiöiden valituksia ja oikaisuvaatimuksia, jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhojen maanvuokrasopimusten vuokrataso on monesti ollut vuokralaiselle varsin edullinen, koska sitä on korotettu toisinaan vain indeksikorotuksella eikä vuokrataso ole noudattanut esimerkiksi tonttien tai asuntojen myyntihintojen kehitystä. Vanhoissa sopimuksissa vuokrataso on saattanut olla samaa luokkaa kiinteistöveron tason kanssa, joka tuloutuisi kaupungille, jos kyseessä olisi omistustontti. Vuokralainenhan maksaa kiinteistöveroa vain tontilla sijaitsevasta rakennuksesta, mutta ei maapohjasta.

Tampereen kaupunki on määritellyt pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusimista kaupunginhallituksen (KH 8.1.2018) ja kaupunginvaltuuston hyväksymissä Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa. Näissä linjauksissa todetaan, että sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa vastaava kohtuullinen käypä hinta. Erikseen todetaan, että tontin pääoma-arvoon ja edelleen vuokraan vaikuttava rakennusoikeuden määrä perustuu asemakaavan mahdollistamaan rakennusoikeuteen eikä siihen, miten suuri osa tontin rakennusoikeudesta on käytetty.

Helsingin kaupunkialueella on tunnetusti varsin korkeat asumiskustannukset, joiden nousua on viime vuosina pyritty hillitsemään erilaisin toimin, mm. säänneltyä asuntotuotantoa lisäämällä. Tonttien maanvuokrasopimusten uusimista sekä vuokrahinnan määräytymistä käsiteltiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 10.10.2018. Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että ”Kaupungin vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa käyttämä hintataso on sääntelemättömille tonteille lähellä valtion tukemalle säännellylle asuntotuotannolle ARA:n toimesta asetettua hintatasoa ja vuokrasopimuksia uusittaessa käytetyt rakennusoikeuden yksikköhinnat ovat siten hyvin kohtuullisia. Lisäksi maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.

Asuntotonttien sopimuksia uusittaessa Helsingissä ”tonttien laskennallisena pääoma-arvona käytetään aikaisemman käytännön mukaisesti arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Sopimusten nyt ehdotettavien vuokrausperusteiden mukaiset tonttien rakennusoikeuksien arvot ovat siis vähintään noin 40 % kunkin alueen keskimääräisiä rakennusoikeuksien markkina-arvoja alhaisemmat. Vanhoja vuokrasopimuksia uusittaessa kohtuullisuus korostuu erityisesti siinä, että uusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten uusi maanvuokra pyritään määrittämään alueellisesti noin 20 % alhaisemmaksi, kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin maanvuokra.

Pyrkimyksenä on kuitenkin, että kaikilla alueilla käytetään yhdenvertaisesti vuokraa määritettäessä tontin laskennallisena arvona arvoa, joka on noin 60 % käyvästä arvosta. Tonttien laskennallisen arvon määrittelyssä käytettävät rakennusoikeuksien arvot ovat siis erittäin kohtuullisia suhteessa arvioitavissa oleviin tonttien käypiin arvoihin.”

Tonttivuokrien määrittämisen apuna käytettiin laskennallisessa pääoma-arvon määrittelyssä sekä Helsingissä että Tampereella ulkopuolista konsulttiyhtiötä (Helsingissä Catella Propertia Oy sekä Realia Management Oy ja Tampereella NewSec), sillä kuntalain mukaan määrittelyssä on käytettävä puolueetonta arvioitsijaa. Tampereella päädyttiin tonttien osalta laskennallisesti korkeampaan pääoma-arvoon, mutta tuotto-odotukset ovat molemmissa kaupungeissa määritelty samalle tasolle, kuntien kiinteistösijoittamisessa monesti käytettyyn 4 %:n tasoon. Tämä johtaa Tampereella Helsinkiä korkeampaan vuokrarasitukseen. Helsingissä vuokraan vaikuttava kerrosala määritettiin käytetystä rakennusoikeudesta, kun Tampereella se määritetään asemakaavaan merkitystä tontin rakennusoikeudesta, vaikka oikeutta ei olisikaan käytetty. Uusien sopimusten osalta Helsingissä korotukset myös porrastettiin tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kun Tampereella korotus tulee voimaan heti. Todellinen tuotto asuntotonttien maanvuokrauksessa on Helsingissä VTT:n selvitykseen perustuen enimmillään vain noin 2,4 %, koska tontin laskennallisena arvona käytetään arvoa, joka on vain noin 60 % käyvästä arvosta, kun se Tampereella lienee lähempänä ilmoitettua 4 %:ia.

Tampereella tonttivuokrat perustuvat vyöhykeperusteiseen hinnoitteluun. Hinnoitteluperusteita tarkastellaan määräajoin yksityisen toimijan (esim. aiemmin mainittu NewSec) tekemällä vertailulla. Aiemmin toteutetussa tarkastelussa on käytetty liian yleisiä perusteita, jolloin samankaltaisten (lähes identtisten) rakennusten tonttivuokrat voivat olla hyvin erilaiset. Yhtenä määräytymisperusteena on käytetty etäisyyttä keskustasta ja toisena esim. etäisyyttä raitiotiestä. Vyöhykkeen sisällä nämä mittarit voivat vaihdella merkittävästikin. Mutta myös lähellä toisiaan olevien tonttien vuokrat voivat Tampereella vaihdella. Esimerkiksi Kalevan kaupunginosassa eräiden lähekkäin sijaitsevien identtisten kerrostalojen tonttivuokrien erot ovat huomattavat. Kyseiset määräytymisperusteet ovat parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavana. Tonttivuokrat eivät läheskään aina perustu myytyjen tonttien vertailuhintoihin (silloin kuin tontteja on myyty vain vähän), vaan heijastelevat esimerkiksi alueelta myytyjen asuntojen hintoja. Tämä peruste on epäluotettava ja liian suhdanneriippuvainen, kun kyseessä ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset.

Tonttivuokran tulee vyöhyketarkastelun sijasta perustua tasapuoliseen korttelikohtaiseen tai tapauskohtaiseen tarkasteluun, jossa tutkittaisiin katselmukseen perustuen, mitä erityiskysymyksiä tulee ottaa huomioon sopimuksen uusimisen yhteydessä, eikä sisältää yleisiä määräytymisperusteita (koska esim. etäisyys järvestä tai keskustasta voi vaihdella vyöhykkeiden sisälläkin merkittävästi). Mitään epärelevantteja tai vaikeasti mitattavia perusteita tontinvuokran määräytymiseen ei tule käyttää.

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen päättyessä ovat vaihtoehtoina joko vuokrasopimuksen uusiminen kaupungin sanelemilla ehdoilla tai sen päättäminen. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon on usein liittynyt ns. lunastuslauseke ja lunastusehto, jossa kaupunki on sitoutunut lunastamaan vuokramiehen tontilla sijaitsevan rakennuksen, mikäli vuokrasopimusta ei jatketa.

Lunastushinnan määrittelyssä kaupunki sitoutuu maksamaan 60 % rakennuksen teknisestä arvosta. Tämä tarkoittaisi joidenkin rakennusten osalta, että kaupunki voisi saada lunastettua hyvälläkin paikalla sijaitsevan rakennuksen erittäin edullisesti pelkästään päättämällä, että se ei uusi tontinvuokrasopimusta. Lähes kaikkien rakennusten tekninen arvo laskee niiden ikääntyessä. Monet 60- ja 70-luvun elementtitekniikalla tehdyistä rakennuksista tarvitsevat huomattavan kalliita korjauksia, jotta niiden tekninen arvo säilyisi. Tekniseen arvoon perustuva lunastusehto ei ole kohtuullinen ja tasapuolinen sopimuspuolten välisessä suhteessa ja se tulee muuttaa määräytymään käypään arvoon perustuvaksi.

Pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa on vuokra-ajan päättyessä vuokra-aikaa yleensä jatkettu. Tämä on ollut käytäntö useissa kaupungeissa, niin myös Tampereella. Maanomistajan ja vuokramiehen välisen suhteen järjestelyä on aikoinaan koskenut vuokra-alueiden järjestämisestä kaupungeissa ja kauppaloissa annettu laki vuodelta 1962 (218/1962). Sen mukaan vuokranantaja sai valita sen välillä, että jatkaako vuokranantaja vuokrasuhdetta vai antaako vuokranantaja vuokramiehen lunastaa vuokra-alueen omakseen. Tämä käytäntö tulisi ottaa uudelleen käyttöön ja Tampereella tulee tehdä mahdolliseksi pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.

Koska kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksymät maa- ja asuntopolitiikan linjaukset ovat luoneet perusteet liian korkeille tonttivuokrille ja ovat osaltaan tekemässä asumisesta Tampereen kaupunkialueella yhä kalliimpaa, tulee näitä linjauksia tarkistaa sekä tonttivuokrien määräytymisperusteita uudistaa. Tonttivuokria määriteltäessä tulee Helsingin kaupungin tavoin ottaa huomioon tonttikohtaisia erityiskysymyksiä ennen uusimispäätösten tekemistä. Yhtenä tällaisena erityiskysymyksenä voitaisiin huomioida vuokranmaksajan alentunut maksukyky.

Useiden vanhojen rakennusten saneerauksissa on kyse, paitsi teknisestä toimivuudesta ja arvosta, myös energiateknologian päivityksestä kohti vihreää teknologiaa. Nämä korjausinvestoinnit vaativat kuitenkin asukkailta investointivalmiutta, mitä kaupungin vuokrankorotukset merkittävästi heikentävät. Jo olemassa olevia vuokrasopimuksia tuleekin voida tarkistaa kesken sopimuskauden myös vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

Esitän, että Tampereen kaupunki kohtuullistaa tonttivuokria ja tarkistaa asunto- ja maapolitiikan linjauksia ja käytäntöjä siten, että

Maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin.
Vuokran määrityksessä tavoitteena markkinahintaa vastaavaa tasoa kohtuullistetaan Helsingin tavoin siten, että asuntotonttien todellinen tuotto olisi lähempänä kiinteistöveron tuottoa tai enimmillään noin 2,4 %. Tämä tehdään alentamalla tontin laskennallista arvoa tarvittava määrä.
Tonttivuokraan vaikuttavana perusteenä käytetään rakennuksen toteutuneen pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusalan määrää asemakaavoitetun rakennusoikeuden sijasta.
Uusien sopimusten osalta korotukset porrastetaan tapahtuvaksi 10 vuoden siirtymäajalla, kuten Helsingissä. Tällä hetkellä Tampereella korotus tulee voimaan heti.
Tonttivuokrien vyöhykeperusteisesta hinnoittelusta pyritään kohti kortteli- tai tapauskohtaista tarkastelua, jossa erityiskysymykset otetaan huomioon katselmukseen perustuen. Yhtenä erityiskysymyksenä voidaan ottaa huomioon vuokralaisen alentunut maksukyky.
Mikäli maanvuokrasopimukseen liitetään lunastusehto, se sidotaan lunastettavan kohteen käypään arvoon tai siihen soveltuvaan prosenttiosuuteen.
Otetaan uudelleen käyttöön mahdollisuus pitkäaikaisen vuokrasuhteen päättyessä vuokramiehelle lunastaa maa-alue itselleen kohtuullisella hinnalla.
Sopimuksia voidaan tarkistaa kesken sopimuskauden vuokramiehen tehdessä rakennukseen energiankulutusta vähentäviä tai energiaomavaraisuuteen tähtääviä korjausinvestointeja.

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuutettu Anne Liimola jättää valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa 22.3.2021

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle mahdollisuus toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta alentamalla käyttöasteprosenttitavoitetta, ottamalla takaisin kahdenpaikkalaisuudet (eli lapsi vie kaksi paikkaa) ja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat ja henkilökunnalla on mahdollisuus suoriutua tehtävästään ja noudattaa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita että varhaiskasvatuslakia.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden yhteydessä Tampereella otettiin käyttöön 95%:n käyttöaste (lienee Suomen suurimpia tavoitteita). Tavoite edellyttää lapsiryhmien täyttämistä yli 100%. Kaupungilla oli aiemmin käytössä ns. kahdenpaikkalaisuus tuen lapselle, joka oli päiväkodin normiryhmässä. Samaan aikaan kun luovuttiin kahdenpaikkalaisista, muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien (VEO) tehtäväkuvaa konsultoinnin suuntaan. Näillä opettajilla on n. 200 lasta ja yleensä useampi päiväkoti ja esiopetusryhmä, joissa he toimivat konsultoivina. Myös yksityisen varhaiskasvatuksen konsultaatio kuuluu kaupungin VEO:ille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä, joka liittyy Oikeus oppia – ohjelmaan, selvitettiin, miten varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsille tarjottava tuki ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Tutkijaryhmä koosti kehittämistoimia varhaiskasvatukseen ja totesi, että kehityksen ja oppimisen tuki toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti, ja tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Selvityksessä todetaan, että kehityksen ja oppimisen tuen resurssointia on kehitettävä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Työryhmä esittää, että varhaiskasvatuslakiin kirjattaisiin yhtenäinen kehityksen ja oppimisen malli. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus varhaiseen, hyvin resurssoituun tukeen. _{(Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13 Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus)}

Vain laadukas varhaiskasvatus on tehokasta ja taloudellista. Panostamalla varhaiskasvatukseen varmistamme hyvää lapsuutta. Kun halutaan laatua ja varhaista tukea ja henkilökunnalle mahdollisuus tehdä työtään hyvin, on ryhmäkoolla, käyttöasteella ja henkilökunnan osaamisella ja resurssoinnilla suuri merkitys.

Valtuustoaloitteessani edellytän, että kaupunki luopuu 95%:n käyttöastetavoitteesta, palauttaa ns. kahden paikan käytön, ja vahvistaa pikaisesti resursseja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää varhaiskasvatukseen. Tavoitteena tulee olla, että varhaiskasvatuksessa on vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja sataa lasta kohden. Aloitteessani esitän myös, että henkilökunnan osaamista vahvistetaan tukeen ja inkluusioon liittyen.

22.3.2021 Anne Liimola (SDP)

Valtuustoaloite Järvensivun koulun säilyttämisestä, remontista ja kunnostuksesta

Tampereen kaupungin koulujen tilanne puhuttaa ja huolestuttaa, erityisesti sisäilmaongelmat, väistötilat ja uusien koulurakennusten rakentamisaikataulu. On selvää, että tarpeita on paljon ja priorisointia pitää tehdä. Erityisen paljon yhteydenottoja on tullut Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista ja Järvensivun koulun remontista. Julkisuudessa käyty keskustelu Sammon koulun uudesta koulurakennuksesta on tuonut esille huolen ja kysymyksiä, milloin Järvensivun koulun remontti tehdään. Tämänhetkinen tieto on, että Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta, lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2021 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus on suunniteltu tehtävän vuosien 2025-2027 aikana. Kannan huolta Järvensivun koulun kohtalosta. Monet meistä päättäjistä kävi pari vuotta sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti.

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan välittömästi. Koulu tulee säilyttää ja peruskorjaus sekä kunnostus tulee aloittaa mahdollisimman pian. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamiseksi

Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilojen riittävyys ovat puhuttaneet ja huolestuttaneet jo useita vuosia. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja jo liki kolmen vuoden ajan koulun oppilaiden vanhemmilta, henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Olen tehnyt valtuustokyselyjä koulun tilanteesta (18.2.2019 ja 27.1.2020). Useita keskusteluja, vetoomuksia ja pyyntöjä näiden vuosien aikana on käyty ja tehty Kämmenniemen koulun tilanteesta. Myös korjauksia koululla on suoritettu, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.

Taustaa koulun tilanteelle, minulle annettujen tietojen mukaan:

Lukuvuosi 2016 – 2017

Syyskuusta 2016 lähtien silloisen kolmosluokan huoltajat ottivat esille koulun ja tilapalveluiden kanssa luokkahuoneen tilaongelmat, sisäilman laadun ja oireilun. Luokkatiloissa tehtiin lukuvuoden aikana ainoastaan ilmanvaihdon riittävyyteen liittyviä tutkimuksia. Syksyllä tehdyistä tutkimuksista tiedotettiin vasta (huoltajan painostuksesta) keväällä 2017. Yhteydenotoista huolimatta asiaa ei viety eteenpäin kunnan toimintamallin mukaisesti, eikä oireilijoista pidetty kirjaa tai toimitettu eteenpäin tietoa oireilijoiden määrästä.

Lukuvuosi 2017 – 2018

Asia nostettiin uudelleen esille, kun 4. luokka sai uuden opettajan, joka toimi aktiivisesti luokan sisäilman suhteen. Loppusyksyllä 2017 lisättiin luokkakohtainen lisäilmanvaihto ko. luokkatilaan. Koulun muita tiloja ei tutkittu. Oppilaiden oireita ei edelleenkään viety eteenpäin, oireilijoista ei pidetty kirjaa, tietoja ei toimitettu eteenpäin eikä tiloissa tehty hiilidioksidimittausten lisäksi muita tutkimuksia.

Lukuvuosi 2018 – 2019

Syksyllä 2018 vanhempainillan jälkeen useampi huoltaja totesi saaneensa oireita luokkatilassa, ja useamman lapset olivat myös oireilleet, osa lievemmin ja osa rajummin. Sisäilmatyöryhmä perustettiin ja se kokoontui ensimmäisen kerran 7.9.2018. Tutkimuksia ei kohdistettu koko rakennukseen, vaan ainoastaan koulun 1969 ja 1988 rakennettuihin osiin. Tutkimuksissa todettiin virheellistä ilmanvaihtoa, virheellisesti toimivia ja epätiiviitä rakenteita, iv-kanavien epäpuhtauksia (betonipöly, mineraalivilla), mikrobivaurioita sekä merkittäviä puutteita siivouksessa.

Silloinen vitosluokka oireili erittäin paljon, ja rehtorille ja aluerehtorille esitettiin useita vetoomuksia siitä, että ryhmä sijoitettaisiin välittömästi turvallisempaan tilaan, tuloksetta. Oppilaat työskentelivät luokissa, joissa oli ilmanpuhdistimet, joiden käyttö oppilaiden mukaan oli vaihtelevaa. Muita korjauksia ei lukuvuoden aikana tehty. Luokkatilat tyhjennettiin kesän tiivistyskorjauksia varten. Vanhin rakennusosa poistettiin kesällä käytöstä ja luokkatilat sinetöitiin ja ylipaineistettiin. Vuoden 1988 tilassa tehtiin tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon säätöjä, joilla pyrittiin estämään epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Alakoulun luokat sijoitettiin muualle koulun tiloihin, mukaan lukien yläkoulun tilat, joita ei tutkittu. Voimakkaasti oireillut viidesluokka mm. sijoitettiin tilaan, jossa myöhemmin todettiin sisäilmaongelma.

Lukuvuosi 2019 – 2020

Vanhempien painostuksesta tutkittiin yläkoulu, ruokala, auditorio ja hallintotilat, joista löydettiin useita ongelmia. Tilojen korjaus ajoitettiin koulun loma-aikoihin. Tiloissa oli yläkoulun oppilaiden lisäksi alakoulun käyttökieltoon laitetuista tiloista siirrettyjä oppilaita. He työskentelivät siis edelleen sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, säädökset ylittäviä kuitupölylähteitä (mineraalivilla), virheellistä ja puutteellista ilmanvaihtoa, kohonneita kosteuspitoisuuksia, merkittäviä puutteita siivouksessa ja mikrobivaurioita. Tilassa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, kuitulähteiden pinnoitusta sekä tiivistyskorjauksia. Vuoden 1988 rakennusosan tiivistyskorjauksissa todettiin puutteita, joten niitä uusittiin. Kesken lukuvuoden vaihtui sekä koulun rehtori, terveydenhoitaja, kohdeisännöitsijä että vastaava isännöitsijä.

Lukuvuosi 2020 – 2021

Piharakennus Tähtelä tutkittiin ilmeisesti henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta ja siellä todettiin useita sisäilmaongelmia. Tilassa sijaitsee koulukuraattorin ja koulupsykologin työ- ja vastaanottotilat. Liikuntahallin päädyssä tehdyn julkisivuremontin todettiin aiheuttaneen useita uusia vesivahinkoja ja olleen virheellisesti tehty, sellaisilla rakennevirheillä, jotka altistavat sisäilmaongelmille. (Väärin asennetut ja puutteelliset eristeet, vesikaton vauriot, puutteellinen vedenohjaus katolta).

Oireilmoituksia syksyn 2020 aikana oli joulukuuhun 2020 mennessä tullut hieman alle 50 oppilaasta, tammikuun aikana vielä noin viidestä oppilaasta. Yhteensä lukuvuoden oireilmoituksia on siis tullut noin 55. Useille oireileville oppilaille on edelleen tarjottu ratkaisuksi koulunvaihtoa, joka on vähintäänkin ongelmallista alueella, jossa lähimpään seuraavaan kouluun on runsaasti matkaa, ja päivittäiset koulumatka-ajat ylittävät suositukset. Sisäilmaprosessiin liittyen myös useampi perhe on vaihtanut koulua, eli oppilasmäärään on tullut noin 20 oppilaan laskua. Myös oireileville työntekijöille työterveys on suosittanut työpisteen vaihtoa. Vaihtuvuus Kämmenniemen koulun henkilökunnassa on ollut suurta, ja useampi opettaja on valittanut sisäilmaoireista. Tähän liittyen jotkut koulun entiset ja nykyiset opettajat ovat ottaneet yhteyttä vanhempiin, koska kokevat, että tilanne ei korjaannu virallisia kanavia pitkin.

Koulun tilatarve

Tällä hetkellä koulun tilat on jaettu siten, että vuosiluokat 3 sekä 5-9 opiskelevat yläkoulun eli vuonna 2001 rakennetun osan tiloissa. Terveydenhoitajan toimipiste on siirretty Kämmenniemen terveysaseman tiloihin. Esikoulu ja vuosiluokka 2 opiskelevat parakkirakennus Viipaleessa, jonka tarkoituksena on olla väliaikainen tila. Vuosiluokilla 1 ja 4 on luokat 1988 rakennetuissa tiloissa (joista ensimmäisellä sisäänkäynti kuitenkin käytöstä poistetun 1969-osan käytävästä) ja yhdistelmäluokka 4-5 opiskelee Nuokun tiloissa 1988 käytävällä. Pienryhmä 0-6 toimii 1988 rakennetun osan tiloissa. Vuoden 1969-osan käytöstä poisto ja purku vievät samalla tilat, joihin on aiemmin ollut sijoitettuna ainakin luokat 1-6, erityisopettajat ja terveydenhoitaja. Syksyllä annettiin tieto, että tilapalvelut käynnistää tarveselvityksen tilojen riittävyydestä. Kuitenkin syksyn 2020 aikana viranhaltijat ovat todenneet, että tilantarpeen riittävyys on todennettu kasvatus- ja opetusviranomaisten toimesta. Marraskuussa 2020 lähettiin tietopyyntö perusopetusjohtajalle, aluerehtorille sekä rehtorille; pyydettiin toimittamaan tilatarpeen arviointiin liittyvät asiakirjat, työryhmän kokoonpano ja perusteet. Vastauksia toimitettiin tammikuussa 2021. Niiden mukaan tilantarvetta ei oltu syksyllä arvioitu, eikä asiasta oltu tehty päätöstä, koska kyse oli tilojen uudelleen järjestelystä. Pohjatietoja ei toimitettu. Tilantarpeen arviointi on tehty vasta tammikuun lopulla 2021. Tilatarpeen arvioinnista ei ole vielä toimitettu pöytäkirjaa tai kirjallisia tietoja. Selvää on kuitenkin se, ettei tiloja oltu syksyllä arvioitu, vaikka siihen pohjattiin päätöksentekoa. Lausuntoa siitä, mihin tilatarpeen arvio perustuu tai miten se on arvioitu, ei ole toimitettu. Koulun tilantarpeessa ei ole kuultu koulun käyttäjiä tai arvoitu tilojen toiminnallisuutta ottaen huomioon turvallisen ja terveellisen koulunkäynnin vaatimukset. Päätöstä jättää rakentamatta purettavan tilan osalle uudisrakennusta ei ole tehty asianmukaisissa lautakunnissa.

Tulevat tilajärjestelyt eivät tuo lisää tilaa opetukseen. Auditoriotilassa tehdään muutoksia, jotka tekevät tilasta toimivamman, eivät lisää opetustilaa, mutta palauttavat hallintotilojen neliömäärää sisäilmaprosessia edeltävälle tasolle. Hallintotilojen neuvotteluhuone on ollut 1.- 6. erityisluokan käytössä, mutta se palautetaan neuvottelutilaksi. Erityisluokka sijoitetaan nuorisotiloihin. Nuorisotiloista on jo aiemmin lohkottu väistötilaa päivittäiseen opetuskäyttöön, ja nyt tilaa menetetään lisää. Oppilaille tehdään erillinen ryhmätyötila keskelle nykyistä aulatilaa. Muutos heikentää oppilaiden vapaa-ajanvirikkeitä ja koulun viihtyisyyttä. Erityisesti taito- ja taideaineiden käytössä olevia tiloja on supistettu väistötilojen vuoksi merkittävästi. Väistötiloista kaikki eivät täytä hyvän oppimisympäristön kriteerejä, tilan, ääneneristykset tai toiminnallisuuden suhteen.

Terveydenhoitajan toimipiste on edelleen terveyskeskuksen tiloissa, joka aiheuttaa keskeytyksiä opetustoimintaan ja venyttää vastaanottoaikoja mm. pienempien oppilaiden saattotarpeen johdosta. Kämmenniemen koulun tilannetta ei voida tarkastella pelkän kerrosalan tai oppilasmäärän perusteella. Kerrosala ei kerro tilojen toiminnallisuudesta ja on myös syytä muistaa, että koulu toimii jo nykyisellään kolmessa eri rakennuksessa, joissa kaikissa on ollut ongelmia. Vuoden 1969 rakennusosa, jonka purku (mutta ei uudelleenrakennusta) on suunniteltu, sijaitsee keskellä nykyistä koulurakennusta. Purkamisen jälkeen koulu toimii siis neljässä erillisessä rakennuksessa, viidentenä vielä terveyskeskus, jossa toimii kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Oppilasmäärästä valtaosa on koulukuljetuksen varassa. Monella koulumatkat ovat jo nyt Kämmenniemeen pitkiä, eikä koulunvaihtoa tai väistötilaa keskustassa voida pitää realistisena tai kohtuullisena vaihtoehtona.

Mielipide-erot ja kokemukset koulun sisäilmaongelmista ja tilojen riittävyydestä vanhempien, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen sekä kaupungin viranomaisten välillä huolestuttavat. Tilanne on kestämätön johtuen ristiriitaisuuksista. Tampereen kaupunki suunnittelee koulun perusparannuksen alkavan vasta v. 2028-29. Vanhempainyhdistys on laittanut myös alulle kansalaisadressin koulun perusparannuksen aikaistamiseksi. Siihen on tullut useita satoja allekirjoituksia. Adressissa pyydetään päättäjiä kiirehtimään koulun peruskorjausta. Kuntalaisten lisäksi adressin ovat allekirjoittaneet mm. Kämmenniemen koulun Vanhempainyhdistys ry, Terälahden koulun Vanhempainyhdistys ry, Olkahisten koulun Vanhempainyhdistys ry, Sorilan koulun Vanhempainyhdistys ry, Viitapohjan kyläyhdistys ry, Kaanaan kyläyhdistys ry, Kulttuurikeskus Perttulan Navetta ry, Teiskon kylätalo ry, Teiskon Urheilijat ry, MLL Aitolahden paikallisyhdistys ry, Teisko-Partio ry, Pohtolan ja Vattulan kyläyhdistys ry, Kämmenniemen Tennis ry, Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry, Terälahden seutu ryK, Kämmenniemen Kalastuskunta, Teiskon seudun Yrittäjäyhdistys ry ja Teiskon työväenyhdistys ry.

Esitän edellä mainittuihin tietoihin perustuen, että Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilajärjestelyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Peruskorjausta tulee aikaistaa. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite uuden yhteisöllisen koulutalon rakentamiseksi Pohjois-Hervantaan

Hervanta on Tampereen suurin asuinalue noin 25 000 asukkaallaan. Arvioiden mukaan väkiluku kasvaa tulevaisuudessa yli 30 000 asukkaaseen. Hervannan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat erityisesti korkeakoulut, täydennysrakentaminen, laajat työpaikka-alueet ja raitiotie.

Tampereen kaupunki suunnittelee Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon saneerausta. Toisena vaihtoehtona tutkitaan uudisrakennuksen rakentamista.

Segregaation ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii jatkuvasti toimenpiteitä. Etelä-Hervannan uuden koulutalon myötä on vaarana, että Pohjois-Hervannan koulutalon houkuttelevuus heikkenee. Uuden koulutalon rakentaminen myös Pohjois-Hervantaan olisi erittäin perusteltua. Uusi koulutalo olisi tukipilari kehitettäessä Hervantaa kohti sosiaalisesti kestävää kaupunginosaa. Uusi koulurakennus turvaisi laadukkaan oppimis- ja harrastusympäristön alueen lapsille ja nuorille sekä viihtyisän työympäristön koulun henkilökunnalle. Koulun merkitys lapsiperheiden arkeen ja turvallisuuteen on valtava.

Uuden koulurakennuksen tilat pystyttäisiin mitoittamaan arvioidun oppilasmäärän mukaiseksi. Koulun henkilökunta, lapset ja nuoret sekä alueen asukkaat tulisi osallistaa koulurakennuksen suunnitteluun heti alusta lähtien. Suunnittelussa on huomioita niin lasten ja nuorten kuin koulun henkilökunnan tarpeet. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuus valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Viime ajat ovat osoittaneet, että myös koulumaailmalta vaaditaan nopeaa reagointi- ja mukautumiskykyä. Vanhan rakennuksen remontointi ei korvaa uudisrakennuksen tuomia mahdollisuuksia, joita nykypäivän velvoitteet edellyttävät. Jo pelkästään uusi opetussuunnitelma sekä uusi teknologia ovat muuttaneet koulumaailmaa niin valtavasti, että vanha rakennus ei taivu niihin edes uudistettuna. Uusi rakennus mahdollistaisi myös toimivan aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Uudesta koulutalosta tulisi suunnitella koko Pohjois-Hervannan yhteinen harrastus- ja kokoontumispaikka. Uusi rakennus tulisi suunnitella siten, että se mahdollistaisi runsaan käytön kouluajan ulkopuolellakin, niin sisällä kuin ulkona. Uusi rakennus toisi uusia harrastusmahdollisuuksia alueen asukkaiden käyttöön.

Uusi, ajanmukainen koulu on koko kaupunginosan vetovoimatekijä, joka houkuttelisi uusia asukkaita alueelle. Uuden koulun arkkitehtuuria voisi suunnitella Raili ja Reima Pietilän hengessä ja esimerkiksi puuta hyödyntämällä. Tavoitteena tulisi olla koulu, josta kaikki hervantalaiset voivat olla ylpeitä.

Uusi koulurakennus mahdollistaisi myös uuden tutkimustiedon hyödyntämisen koulurakenneuksen suunnittelussa. Koulujen psykososiaalista ympäristöä on tutkittu paljon ja toisaalta myös oppimisteknologioita. Nyt fyysisten ympäristöjen tutkimus on alkanut nousta. On tärkeää yhdistää nämä tiedot, ja tarkastella kaikkia tekijöitä yhdessä. Kun opettajat ja oppilaat otetaan mukaan tilojen suunnitteluprosessiin, se lisää hyvinvointia. Kuullut epäkohdat on sitten otettava huomion myös toteutuksessa. Jos vain kuunnellaan, pettymys on kova.

Uusissa oppimisympäristöjen suunnittelun malleissa otetaan huomioon esimerkiksi yhteisöllisyyden ja toisaalta yksilöllisyyden, mukavuuden ja toisaalta terveellisyyden, uudenaikaisuuden ja toisaalta perinteisyyden. Parien avulla suunnitellaan toimivia ja muokkautuvia tiloja, niin että kumpaakaan päätä ei unohdeta. Suunnittelun pääosassa ovat tilojen käyttäjät.

SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että uuden koulurakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on oppimisympäristön, kolmiportaisen tuen, pedagogiikan sekä alueellisen eriarvoistumiskehityksen vähentämisen näkökulmasta selkeästi perustellumpi ja vetovoimaisempi vaihtoehto kuin vanhojen tilojen peruskorjaus. Näin myös liikuntatilat koulussa saataisiin suuremmiksi ja paremmin koko Hervannan aluetta ja liikuntapalveluiden tarpeita palveleviksi. SDP:n valtuustoryhmä tiedostaa, että uudisrakennus on kalliimpi vaihtoehto, mutta pitää sitä kuitenkin perusteltuna satsauksena alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin.

Esitys: Esitämme, että saneerauksen sijaan Pohjois-Hervantaan rakennetaan uusi koulutalo, joka palvelee hervantalaisten tarpeita mahdollisimman monipuolisesti.

Tampereella 25.1.2021

Tampereen SD. valtuustoryhmä

Valtuustoaloite kotimaisen kalan ja kotimaisten kausituotteiden (kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat) osuuden lisäämiseksi päiväkotien ja koulujen ruokatarjonnassa.

Kaupungin ruokapalvelusta vastaava Pirkanmaan Voimia kertoo kalojen ja kalatuotteiden tulevan pääosin EU-alueelta. Tavoitteena tulisi olla, että kotimainen järvikala esim. särki ja hauki ovat entistä useammin ruokalistalla eikä lohi ja seiti.

Jos lohta käytetään, tulisi sen aina olla kotimaista. Esim. norjalaisen lohen hiilijalanjälkeä kasvattaa erityisesti kuljetuskustannukset. Mitä lähempää tuotteen alkuperä on peräisin, sitä vähemmän tulee kuljetuskustannuksia.

Voimia kertoo, että peruna ja kaalit ovat kotimaista, hyvä niin, ja porkkana pääosin suomalaista, kausittain ulkomailta. Tarkempaa tietoa, mistä porkkanat kausittain tulevat ei löydy, ei edes mainintaa EU:sta.

Salaatit, tomaatit ja kurkut tulevat pääosin EU- alueelta, kausittain suomalaista. Hedelmistä todetaan, että omenat ja päärynät tulevat pääosin EU:n alueelta. Marjoista ei löydy mainintaa.

Kotimaisuus pitäisi olla ensisijaista ja erityisesti syksyllä tulisi olla tarjolla kotimaisia tuoreita marjoja ja hedelmiä. Kotimaisuus lisäisi mahdollisesti myös luomu-ja lähituotteiden osuutta.

Valtuustoaloitteessani esitän, että päiväkotien ja koulujen ruokatuotannossa lisätään ruokalistalle kotimaisen kalan osuutta (vähennetään ulkomaisen kalan osuutta) ja kotimaisuusaste nousee myös kasvisten, vihannesten, marjojen ja hedelmien puolella. Aloitteen vastauksessa tulee selvitä mm.

millaisella aikataululla kotimaisuusasteen nostamiseen päästään,
miksei kotimaista kalaa ole enemmän tarjolla jo nyt,
miksi kotimaisia puutarha- ja metsämarjoja ei käytetä enempää?

25.1.2021

Anne Liimola (SDP)

Valtuustoaloite luonnonhoidollisen kulotuksen lisäämiseksi

Tuli on kuulunut osaksi metsien luonnollista kiertokulkua. Metsäpalojen tehokas sammuttaminen ja kulotuksesta metsänhoidollisena toimenpiteenä luopuminen on aiheuttanut uhkan luonnon monimuotoisuudelle. On olemassa tiettyjä lajeja, jotka ovat erikoistuneet elämään vain palaneessa puussa ja nyt sen vähäisen määrän vuoksi nämä lajit ovat vaarassa kadota kokonaan suomalaisista metsistä.

Yksi ratkaisu luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen on luonnonhoidollinen kulotus. Luonnonhoidollisessa kulotuksessa metsänomistaja voi hakata arvopuuston pois, mutta jättää riittävästi säästöpuita. Kulotuksen jälkeen maa taimettuu sekametsäksi, jossa on valmiiksi paljon lahopuuta.

Luontaisesti taimettumaan jätetty kulotettu metsä on noin 15 vuodessa metsittynyt monimuotoiseksi nuoreksi sekametsäksi. Metsäksi, jossa luonnon monimuotoisuus teteutuu luonnollisella tavalla ja lajien runsaus on ihan toista luokkaa, kuin istutetussa talousmetsässä.

Esitän, että Tampereen kaupunki kartoittaa metsistään ja luonnonsuojelualueilta kohteita, joissa luonnonhoidollinen kulotus voitaisiin toteuttaa ja näin turvata uhanalaisten lajien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Tamperelle 25.1.2020

Ilkka Porttikivi
Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arvioimiseksi Tampereella

Koronaepidemian vaikutukset ovat muuttaneet tamperelaisten lasten arkea. Maaliskuussa hallitus suositteli, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset hoidettaisiin kotona. Peruskoulut suljettiin ja oppilaat siirtyivät nopealla aikataululla etäopetukseen, mikä siirsi opetusvastuuta myös vanhemmille. Toisen asteen koulutus siirtyi etäopetukseen, mikä johti lisääntyneeseen itseopiskeluun. Vapaa-ajan harrastuksissa oli keväällä pitkä tauko ja nyt joulukuussa tilat ovat jälleen suljettuina. Harrastusmahdollisuuksien sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin tulisi selvittää, jotta saisimme päätöksenteon tueksi tärkeää tietoa hyvinvoinnin todellisesta tilasta koronaepidemian aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsivaikutusten arviointia voi käyttää kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeää, sillä se lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta; vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Tampereella arviointia tehdessä tulisi kuulla Tampereen Lasten Parlamenttia, Tampereen nuorisovaltuustoa, lasten ja nuorten kanssa toimivia järjestöjä, oppilas- ja opiskelijakuntien hallituksia, nuorisopalveluiden nuoria sekä lapsiasiamiestä.

Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan sivistysvaliokunnalle, että on ensiarvoisen tärkeää kerätä ja huomioida aktiivisesti lasten ja nuorten omia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä lapsivaikutuksia arvioitaessa sen sijaan, että luotetaan vain asiantuntijoiden, rekistereiden tai tilastojen tuottamaan tietoon.

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossakuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Lähteet:
www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-311535.pdf

14.12.2020 Tampereella

Ari Wigelius (sd.) Inna Rokosa (sd.)

Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisä sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen

Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä sain runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyvistä epäkohdista ja huolenaiheista. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä oli lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013-2014. Silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on ollut välillä kriittinen. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on hakijoiden määrän perusteella kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon. 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta pidettiin avoin keskustelutilaisuus, jota olin järjestämässä runsaan palautteen vuoksi. Jätin vielä valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi 21.10.2019. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin valtuuston kokouksessa 15.6.2020. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni toivomusponnen: ”Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.”

Olen myös jättänyt valtuustokyselyn koskien kotihoidon omavalvontaa sekä kotihoidon lähihoitajien palkkauksen tasoa. Valtuustokyselyni käsitellään kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 25.1.2021. Kaupunginvaltuusto siis edellytti hyväksyessään ponsiesitykseni, että omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin kunkin tiimin omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen. Minulle on viestitetty, ettei tälle asialle ole vielä tehty mitään. Kotihoidon omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu, että omavalvonta-suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Kotihoidon lähihoitajan palkka Tampereella on selkeästi huonompi kuin useissa muissa kunnissa. Laadukas kotihoito tarvitsee vetovoimatekijäkseen paremman tehtäväkohtaisen palkan, että saadaan palkattua riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu henkilöstö takaa laadukkaan ja hyvän hoidon asiakkaille, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa olevia ikäihmisiä. Kotihoito on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, asiakkaaksi tulevat ovat aiempaa huonokuntoisempia, työpäivänsä aikana hoitaja kohtaa hyvin erilaista apua tarvitsevia asiakkaita. Tämä tekee työstä entistä vaativampaa. Kotihoidon lähihoitajalta vaaditaan erittäin monipuolista ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä, että hän selviytyy työpäivänsä aikana eteen tulevista tilanteista. Työ on myös erittäin aikapaineistettua, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Nämä työn vaativuustekijät tulisi näkyä myös palkkatasossa. Ikäihmisten määrä kotihoidossa kasvaa koko ajan ja samalla tarve ammattitaitoisesta ja koulutetusta henkilöstöstä kasvaa myös koko ajan.

Koronapandemia koettelee erityisesti hoitohenkilökuntaa ja kotihoidon työntekijöitä. Tartuntariski ja kontaktien määrä on suuri monilla aloilla, mutta erityisesti sairaaloissa, vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Monet tahot ovat vaatineet, että koronalisää tulisi maksaa kaikille niille ammattilaisille, jotka eivät voi jäädä etätöihin ja joutuvat kohtaamaan koronariskin päivittäin työssään. Suomessa on voimassa tällä hetkellä laaja suositus, että tehdään etätöitä aina kun mahdollista. Suuri joukko eri alojen ammattilaisia ei kuitenkaan voi jäädä etätöihin. Lisäksi koronapandemian aikana, varsinkin alussa, on suojavarusteiden saatavuus vaihdellut ja suojainten laadussa ollut puutteitta. Pahimmillaan työnantajat eivät ole kyenneet toimittamaan riittäviä tai asianmukaisia suojaimia hoitohenkilöstölle. Esim. Terveystalo on päättänyt maksaa etulinjan henkilöstölleen 500 euron ylimääräisen palkkion kiitoksena hyvästä työstä poikkeuksellisena koronavuotena. Ylimääräinen palkkio maksetaan noin 5 000 terveystalolaiselle. Kyseessä on sivukuluineen yhteensä 3 miljoonan euron investointi.

Myös kotihoidon esimiestyö ja johtaminen kaipaavat vahvistamista. Rekrytointiongelmat, sijaisten puute, kiire ja tiedottamisen puutteellisuus vaikuttavat esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Uusien esimiesten perehdytysprosessin kriittinen tarkastelu ja vahvistaminen sekä nykyisten esimiesten täydennyskoulutus olisi tärkeää. Esimiesten henkiseen tukemiseen ja avun saamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toimivat ja riittävän suuret tiimitilat ovat hyvän työskentelyn edellytys. Ei ole harvinaista, että useita kotihoidon tiimejä toimii tiloissa, jossa kotihoidon arjen pyörittäminen muodostuu epäkäytännölliseksi ja haastavaksi. Kotihoitoon on tullut uusia toimintoja esim. kuvapuhelintiimit ja Evondos- lääkeautomaatit; näille ei ole kaikissa tiimeissä osoittaa kunnollisia toimivia tiloja. Esimiehellä saattaa olla samassa huoneessa esim. vastaava sairaanhoitaja, koska on tilanahtautta. Työntekijän kanssa käytävään luottamukselliseen keskusteluun ei ole tällaisissa tiloissa mahdollisuutta. Tiimit ovat hyvin erikokoisia. Kuormituksen ja työmäärän tulisi jakaantua tasaisemmin, esim. lisäämällä esimiehiä eli lähipalvelualueita. Olen kuullut, että Kaakkois-Tampereella tämä on toteutumassa. Sinne tulee alkuvuodesta yksi alue/esimies lisää. Esimiehen pitkäaikaisen poissaolon sijaisjärjestely tulisi olla suunniteltu ja toimiva. Vastaava sairaanhoitaja sijaistaa esimiestä niissä tiimeissä, missä sellainen on. Vaarana on, että vastaava sairaanhoitaja kuormittuu liikaa esimiehen poissaolon pitkittyessä, jos muuta sijaisjärjestelyä ei ole.

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.

Tampereella 14.12.2020

Aila Dündar – Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite vesihuvipuiston sijoittamisesta Tohloppijärvelle

Tampere tunnetaan järvien kaupunkina, mutta niiden hyödyntäminen virkistyskäyttöön on kesäaikaan uimarantoja ja veneilyä lukuun ottamatta vähäistä. Aktiviteetteja on varsin vähän ja ne keskittyvät lähinnä Näsijärvelle Kauppiin. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että ihmisiä aktivoitaisiin liikkumaan ja tarjottaisiin erilaisia toimintoja eri puolilla kaupunkia.

Tohloppijärven virkistys- ja aktiviteettimahdollisuuksia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen yksityisen tahon toimesta. Tohloppijärvellä on aurattu valaistu luistelurata talviaikaan ja vuokraamosta on voinut lainata mm. retkiluistimia. Rata on ollut erittäin suosittu ja se on saanut alueen asukkaat liikkumaan. Kesällä 2020 Tohlopilla aloitettiin Wakeboard-toiminta ja SUP-lautojen vuokraaminen Epilän uimapaikan läheisyydessä.

Tohlopijärvelle on haettu lupaa sijoittaa ilmatäytteisen vesihuvipuisto kesäajalle 2021–2026. Vesipuisto on veden päälle rakennettu voimistelurata ja samalla hieno sekä turvallinen ajanviettopaikka eri ikäisille liikkujille. Vesipuisto sopii hyvin perheille, kuin myös pariskunnille ja työporukoille.

Vesipuiston sijoittuminen Tohloppijärvelle olisi perusteltua monestakin syystä. Ensinnäkin paikan sijainti on vain noin 5 km päässä keskustasta ja sitä kautta hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikka on helposti saavutettavissa niin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla. Tohloppijärven pinta-ala on 63 hehtaaria eli voidaan puhua jo keskikokoisesta järvestä Suomen mittapuulla. Järvi sijaitsee kattilan muotoisessa painaumassa, joten tuulet eivät sovi kovin hyvin järvelle. Järven veden laatu on hyvä.

Vastaavia luonnonvesissä olevia vesipuistoja on Suomessa Oulussa ja Espoossa. Maailmalla vastaavia on ollut jo aiemmin. Vesipuistolla voisi olla positiivinen vaikutus myös kotimaan matkailuun Tampereelle.

Vesiharrastuspaikat tulisi keskittää mieluusti samaan paikkaan eikä ripotella niitä ympäri kaupunkia. Uimapaikka ei ole kaupungin ylläpitämä uimaranta, vaikka kaavaan on merkitty alueen kohdalle UV eli uimalaitos tai uimaranta. Vesihuvipuiston sijainti tulisi olemaan UV-alueella, mikä on tarkoitettu tämän tyyppiseen toimintaan.

Esitys: Esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet, joiden avulla yksityinen vesipuistohanke Tohloppijärvelle on mahdollista toteuttaa.

Tampereella 14.12.2020

Pekka Salmi Juhana Suoniemi
Kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuutettu

Petri Rajala
Kaupunginvaltuutettu