Category Archives: Aloitteet

Aloitteiden seuranta: Valtuustoaloite kotikaupunkimme roskaamisen vähentämiseksi, vastaus aloitteeseen 23.11.2020

Jätin aloitteeni jo 21.5.2018. Olin tuolloin kevätauringon ja lumien sulettua kyllästynyt ympäristön sottaisuuteen ja roskaisuuteen. Vastausta jouduin odottelemaan yli tavoiteajan, mutta odottelu kannatti, sillä sain perusteellisen ja kattavan vastauksen. Hyvää kannattaa odottaa, ja valitettavasti tämä aihe ei vanhene. Marraskuun talousarviokokouksessakin aihe nousi esiin monissa puheenvuoroissa erityisesti kaupungin keskusta-alueen osalta. Aiheesta on vielä pari muutakin aloitetta odottamassa virkamiesten pöydillä.

Vastauksesta selviää tarkasti, miten kaupungin puhtaanapito on järjestetty. Ne jakautuvat hallinnollisesti Kaupunkiympäristön palvelualueelle katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle kaupungin omistamien kiinteistöjen ja uimarantojen osalta. Tampereen Infra Oy vastaa yleisistä alueista ja Tampereen Tilapalvelut Oy kiinteistöistä. Vastauksesta käy vielä ilmi kiinteistöjen katu- ja yleisille alueille ulottuvista lakisääteisistä velvoitteista kunnossa- ja puhtaanapidon osalta. Kaikille kohteille on siis periaatteessa laadittu puhtaanapitojärjestelmä, mutta se ei aina toimi. Tämän me jokainen voimme todeta, kun liikumme kaupungilla.

Tampereen Infra Oy on kaikesta päätelleen onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä näkyy mm. entistä joustavampana reagointina erilaisiin sääolosuhteisiin. Esim. puiden lehtiä ja hiekoitussepeleitä ei kerätä kalenterin vaan olosuhteiden mukaan. Isojen tapahtumien sotkut on myös onnistuttu keräämään nopeasti.

Tampereen Tilapalvelu Oy:llä on ilmeisesti isompia vaikeuksia selvitä velvoitteistaan. Monien kaupungin kiinteistöjen ja toimipisteiden piha-alueet ovat siivottomassa kunnossa. Monet lapset ja nuoret kulkevat päivittäin roskaisten piha-alueiden läpi päiväkotiin tai kouluunsa.

Yksityiset tontinomistajat tai kiinteistöjen haltijat eivät läheskään aina hoida lakisääteisiä velvoitteitaan piha- tai katuosuuksien puhtaanapidossa. Tässä voi olla takana valvonnan puutteen lisäksi tietämättömyys, välinpitämättömyys tai jopa röyhkeys. Kunnalla on oikeus ottaa huolehtiakseen kiinteistölle lain mukaan kuuluvia puhtaanapitotehtäviä ja se voi periä tästä aiheutuneet kustannukset kiinteistöltä. Minullekin selvisi vasta hiljakkoin, että taloyhtiömme kuuluu pitää ruusuaidan takana oleva julkinen kävelytie sen keskilinjaan asti puhtaana. Tämä on ollut ihan hyvää hyötyliikuntaa siitä lähtien.

Kaiken kaikkiaan vastuunjaon periaatteissa on vielä hiomista, ja niiden saattaminen käytännön tasolle vie vielä aikansa. Riittävistä resursseista on valtuuston huolehdittava.

Loppujen lopuksi me kaikki olemme vastuussa ympäristömme siisteydestä. Lapset eivät opi korjaamaan jätteitään, jos me aikuiset tiputtelemme roskamme miten sattuu tai jos heidän jokapäiväinen ympäristönsä on roskainen ja ankea.

Tähän sopii sanonta: Katso peiliin! Ehkä vielä parempi sanonta tässä yhteydessä on: Pese peilisi!

Riitta Ollila, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Kuva: Jyrki Liikka

Härmälän koulun remontointia aikaistettava

Viime keväänä lapsiperheissä tyrmistyttiin, kun tuli ilmoitus Härmälän koulun sulkemisesta sisäilmaongelmien takia. Koulu sijaitsee keskellä lähiötä muodostaen alueelle toiminnallisen keskipisteen. Syksyn mittaan yhä useampi vanhempi on ymmärtänyt lähikoulun arvon ja harmitellut minulle koulun sulkemisen pitkää kestoa.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2020 osana vuosien 2020–2023 taloussuunnitelmaa, että Härmälän koulun remontin suunnittelu alkaa 2023 ja varsinainen perusparannusremontti tehtäisiin vuosina 2024–2025. Tämä aikataulu on kohtuuton alueen koululaisten sekä vanhempien näkökulmasta, eikä huomio yhtään koulun sulkemista ennen aikojaan.

Tampereen kaupunki rakentaa tällä hetkellä mittavasti ympäri kaupunkia, minkä vuoksi investointitasot ovat korkealla. Härmälän alueen lapset tarvitsevat kuitenkin oman lähikoulunsa takaisin mahdollisimman nopeasti. Olen ymmärtänyt, että päiväkodit ja koulut ovat Tampereen kaupungilla investointilistojen kärkipäässä, joten tästä syystä alueen asukkaiden toiveet ovat ymmärrettäviä oman lähikoulunsa puolesta.

Härmälän koulun remontin suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti investointikehykset huomioiden. Alueen asukkaiden ihmetykset remontin kestosta ovat ymmärrettäviä, eikä ole koululaisten näkökulmasta kestävää pitää koulua ensin pari vuotta tyhjillään, ennen kuin remonttia ryhdytään edes suunnittelemaan.

Härmälän alueella on voimakasta täydennysrakentamista Härmälänrannassa ja suunnitteilla on myös leirintäalueen kaavoittamista, jolloin alueen lapsimäärät tulevat nousemaan lähivuosina merkittävästi. Tulevilla alueen asukkailla ei ole tällä hetkellä ääntä, mutta meidän päättäjien on huolehdittava myös heidän palveluistaan, joihin lähikoulu ehdottomasti kuuluu.

Teen valtuuston kokouksessa aloitteen remontin aikaistamiseksi. Esitän, että suunnittelu aloitettaisiin vuoden 2022 alussa ja perusparannuksen rakennustyöt aloitettaisiin välittömästi suunnittelutyön valmistuttua. Perusparannettu Härmälän koulu tulisi olla valmis 31.7.2024 mennessä. Aloitteeni huomioi investointikehykset, jolloin kyse on valtuuston tahdosta remontin aikaistamiselle.

Ari Wigelius (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite: Lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmenniemeen nykyisen parhaillaan purettavan päiväkodin tontille

Liikunnan merkityksestä kaikenikäisten ihmisten terveydelle, hyvinvointiin ja elämisen laatuun on olemassa koko ajan enemmän ja enemmän tutkittua tietoa. Tampereella on liikuntapaikkojen kehittämisessä edetty positiivisesti. Kaupungin kehityksessä on juuri nyt ajankohtaista tarvetta Pohjois-Tampereella luoda parempia ja monipuolisempia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. On aika toimia.

Teiskolaiset asukkaat, lähialueen koulut ja päiväkodit, nuorisopalvelut, Teiskon urheilijat, Teiskon VPK, lähitorityöryhmä Teiskon Kämppi ja seurakunta pitävät lähiliikuntapaikan rakentamista Kämmenniemeen erittäin tärkeänä. Tahtotila on erittäin laaja.

Vanhan päiväkodin tontti – osoitteessa Paavolantie 2, 34240 Kämmenniemi olisi sijainniltaan ja kooltaan sopiva paikka lähiliikuntapaikaksi. Vanhaa päiväkotia puretaan parhaillaan ja purkutyöt ovat valmiita vuoden 2020 joulukuun puoleen väliin mennessä.

Tarkoituksen mukaista olisi, että Teisko-Aitolahden lapset ja nuoret (ja miksei myös työikäiset ja ikäihmiset) osallistuvat lähiliikuntapaikan suunnitteluun, jolloin he myös sitoutuisivat paremmin pitämään siitä huolta. Siinä voisi olla mm. tekonurmikenttä, kuntoilu- ja kiipeilytelineitä, juoksu-, skeitti-, pyörä- tai rullalautailuratoja.

Teiskosta on pitkät etäisyydet harrastuspaikkoihin ja harrastuksiin kuljettaminen vie aikaa ja rahaa ja rasittaa ympäristöä. Lähiliikuntapaikka on ekologinen ja ympäristöystävällinen.

Teiskolaiset nuoret harrastavat keskimäärin vähemmän kuin muut tamperelaiset. Teisko-Aitolahti -lehti kirjoitti Kämmenniemen seiskaluokkalaisten harrastusrahasta seuraavasti:

”Projektipäällikkö Johanna Riipi kertoo, että koulut valittiin sen mukaan, joista on tiedossa hieman pienempi harrastuneisuus. THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä on selvitetty myös harrastusten määrää oppilailla.”

Teisko-Aitolahti -lehden artikkelin kuvauksen mukaan Kämmenniemen koulussa olevat oppilaat harrastavat hieman keskimääräistä vähemmän.

Alueen lapset ja nuoret kaipaavat monipuolista vapaa-ajan tekemistä. Nuorison turhautumista kuvaavaa on ollut myös se, että Kämmenniemessä on ajoittain ollut nuorten häiriökäyttäytymistä ja esiintynyt ilkivaltaa.

Lähiliikuntapaikan tavoitteena olisi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen ympärivuotiseen käyttöön kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Lähiliikuntapaikka tulisi myös päiväkodin, koulun, nuorisopalvelujen ja eri yhdistysten ja seurojen käyttöön.

Kämmenniemen lähiliikuntapaikka palvelisi koko Teisko-Aitolahden aluetta. Se lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja edistäisi asukkaiden terveyden ja hyvinvointia.

Esitän, että kaupunginhallitus / kaupunginvaltuusto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin lähiliikuntapaikan rakentamiseksi Kämmeniemeen nykyisen parhaillaan purettavaan päiväkodin tontille (os. Paavolantie 2).

Tampereella 19.10.2020

Jukka Gustafsson, kaupunginvaltuutettu, sd

Valtuustoaloite Suomensaaren saunan laiturin ja kulkuväylän kunnostamiseksi

Suomensaaren sauna sijaitsee Lentävänniemessä Tampereelle. Saunan laituri ja kulkuväylä laiturille alkaa olla käyttöikänsä loppupuolella. Laituri on reilun 30 vuotta vanha ja se ei palvele enää lukuisaa käyttäjäkuntaansa. Laituri ei ole tukeva ja se on ajoittain jopa vaarallisen liukas nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Kulkuväylä saunasta laiturille on myös epäkäytännöllinen ja vaatisi kunnon kaiteen.

Talviuinnin suosio jatkaa kasvamistaan ja Lentävänniemi on kasvavaa aluetta. Laituri tulee kunnostaa ja saattaa turvalliseksi käyttää.

Esitän, että Tampereen kaupunki uusii Suomenssaren saunan laiturin, talviuintiin soveltuvalla ratkaisulla ja kunnostaa samalla kulkuväylän laiturille.

 

19.10.2020

Ilkka Porttikivi

Kaupunginvaltuutettu (SDP)

 

Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite

Tampereen kaupungin osallistuminen #ollaanihmisiksi -kampanjaan

Vuoden 2018 Kunta10 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet Vantaan kaupungin työntekijöistä on työtehtävissään kokenut uhkailua tai väkivaltaa asiakkaan taholta. Tietyillä kaupungin ammattialoilla työntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet korostuvat. Vantaan kaupunki on reagoinut tuloksiin ja työnantajana halunnut näkyvästi osoittaa, että kaupungissa on nollatoleranssi kaikenlaista uhkaavaa ja väkivaltaista käyttäytymistä kohtaan. Vantaa onkin juuri aloittanut #ollaanihmisiksi -kampanjan, jolla kaupunki osoittaa puuttuvansa asiakaspalvelutyötä tekevien kokemaan epäasialliseen kohteluun.

Vastaavasti vuoden 2018 Kunta10 -kyselyyn Tampereen kaupungin osalta vastanneista työntekijöistä 43,8 % oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Lisäksi myös Tampereella näkyy valtakunnallinen huolestuttava trendi: pysäköinninvalvojat (100 %), ensihoidossa työskentelevät (91,8 %), kotihoidon- ja asumispalveluiden työntekijät (68,6 %) sekä varhaiskasvatuksen työntekijät (65,4 %) kokevat työssään hälyttävän paljon väkivalta- tai uhkatilanteita.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan suurin työnantaja ja työllistää lähes 15 000 henkilöä. Työnantajan on pidettävä huoli työntekijöistään ja osaltaan tehtävä kaikkensa työrauhan ja -turvallisuuden takaamiseksi.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki osallistuu Vantaan tavoin #ollaanihmisiksi -kampanjaan tai tekee jollain muulla tavoin näkyväksi, ettei kaupunki työnantajana hyväksy työntekijöihinsä kohdistuvaa häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä, väkivaltaa tai sillä pelottelua.

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

 

Pekka Salmi esittää valtuustoaloitteessaan uuden kevyenliikenteen sillan rakentamista Tammerkosken yli

Uuden kevyenliikenteen sillan rakentaminen Tammerkosken yli

Osana raitiotien työmaiden liikennejärjestelyjä avattiin kesäkuussa 2018 Tammerkosken Hämeensillan eteläpuolelle ylittävä tilapäinen kävelysilta. Hämeensillan uusimiseen liittyvä, 110 metriä pitkä silta rakennettiin Värjärinkujan kohdalta Tammerkosken yli Verkarannan taidetalon kulmalle.

Tilapäinen kävelysilta on osoittautunut tarpeellisuutensa paitsi raitiotien rakennustyömaiden haittavaikutusten lieventämisessä myös Tammerkosken yli johtavien kulkuyhteyksien parantamisessa. Tammerkosken ylittäviä kulkuyhteyksiä on niukasti. Lisäksi Hämeensillan ja Satakunnansillan jalkakäytävät ovat suhteellisen kapeat käyttäjien määrään nähden. Kevyen liikenteen määriä olisi hyvä tasata useimmille kulkureiteille, jolloin vältytään pullonkauloilta.

Tammerkosken ylittävien kulkuyhteyksien parantamiseksi olisi järkevää rakentaa nykyisen tilapäisen sillan tilalle uusi kävelysilta. Se mahdollistaisi uusien kävelyreittien vakiintumisen ja Tammerkosken kulttuurimaiseman paremman saavutettavuuden. Tavoitteena tulisi olla, että kuntalaiset voisivat käyttää Tammerkosken rantoja nykyistä monipuolisemmin virkistäytymiseen ja liikkumiseen. Myös kivijalkakaupat hyötyvät, kun kaupungin sisälle syntyy uusia kulkuyhteyksiä ja ihmisvirrat jakaantuvat laajemmalle alueelle.

Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja lisätä ihmisten liikkumista kävellen sekä polkupyörällä. Tavoitteiden saavuttaminen tulee väistämättä johtamaan keskustan kevyenliikenteen väylien käytön lisääntymiseen. Uusien reittien avaaminen onkin välttämätöntä, jotta kevyenliikenteen reittiverkosto säilyy mielekkäänä ja sujuvana.

Sijainti kansallismaisemassa on herkkä. Tammerkosken yli ei voida rakentaa mitä tahansa pysyvää siltaa. Sillan arkkitehtuurin pitäisi sopia saumattomasti koskimaisemaan. Sen vuoksi kannattaisi miettiä suunnittelukilpailun järjestämistä uuden sillan rakentamiseksi.

Kaupungin tavoitteena on ollut kävely-yhteyksien avaaminen järveltä järvelle. Tavoite on toteutunut itärannan, muttei länsirannan osalta. Kaupungin tulisikin selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa, olisiko samassa yhteydessä mahdollista suunnitella kulkuyhteys Takon tehdaskiinteistön reunaan Tammerkosken äärelle. Kulkuyhteys mahdollistaisi katkeamattoman kulkuyhteyden Kehräsaarelta Finlaysonin alueelle.

Esitys: Kaupunki käynnistää suunnittelun pysyvän sillan rakentamiseksi nykyisen väliaikaisen sillan paikalle Hämeensillan eteläpuolelle. Lisäksi esitän, että kaupunki selvittää yhdessä Metsä Board Oyj:n kanssa mahdollisuuksia rakentaa kulkuyhteys Värjärinkadun ja Kehräsaaren alueen välille.

Tampereella 7.9.2020

 

Pekka Salmi, kaupunginvaltuutettu

Joni Lehtimäki, varavaltuutettu

 

Aila Dündar-Järvinen esittää valtuustoaloitteessaan ilmaisia kasvomaskeja joukkoliikenteen käyttäjille Tampereella

Valtuustoaloite: Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille Tampereella

THL antoi torstaina 13.8.2020 kansalaisille suosituksen kasvomaskien käytöstä joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei voi välttää. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Suositus koskee myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä.

Uuden viranomaisohjeen vuoksi myös Nysse päivitti turvallisuusohjeistustaan eli Tampereen seudun joukkoliikenteessä suositellaan nyt käytettäväksi kasvomaskia.

Hengityssuojainten kuluttajahinnat ovat viime aikoina laskeneet merkittävästi tuotannon lisääntyessä. Maskien kuluttajahinta on ollut viime viikkoina alimmillaan n. 0,3 €/kpl. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) kannustaa asiakkaitaan koronan torjuntaan ja jakaa heille maksuttomia kasvomaskeja, jakelu aloitettiin elokuun lopulla. Jakelun tavoitteena on saada myös sellaiset joukkoliikenteen asiakkaat kokeilemaan kasvomaskia, jotka eivät sitä vielä käytä. HSL haluaa kannustaa mahdollisimman suurta joukkoa toimimaan vastuullisesti ja käyttämään maskia. Lisäksi liikennevälineisiin tulee maskisuosituksesta muistuttavia tarroja muistuttamaan vastuullisesta matkustamisesta.

Vaikka kasvomaski- suositus annettiin kolme viikkoa sitten, vain noin 20-30 % joukkoliikenteen käyttäjistä käyttää kasvomaskia. Myös Tampereella on havaittavissa sama ilmiö. Monet kokevat maskien käytön tai hankkimisen hankalana. Sitä ei välttämättä ole mukana silloin, kun sitä tarvitsisi tai ei voida/haluta hankkia kasvomaskeja.

Pirkanmaalla ja Tampereella koronatilanne on vielä hallinnassa, mutta kohta tilanne voi olla jo toinen. Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille voivat ratkaisevasti ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja vaikuttaa koko Pirkanmaan tautitilanteeseen ehkäisevästi. Ilmaisen kasvomaskin jakaminen joukkoliikenteessä kulkeville suojelee sekä itseä että toisia matkustajia tartunnalta, totuttaa käyttämään kasvomaskia ja kynnys sen käyttämiseen ja hankkimiseen vähenee.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy jakamaan mahdollisimman pian maksuttomia kasvomaskeja joukkoliikenteen käyttäjille HSL:n tavoin.

Tampereella 7.9.2020

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Aila Dündar-Järvinen esittää aloitteessaan päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamista

Valtuustoaloite päihde-ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle

Tampereen kaupungissa on toiminut vuosien ajan menestyksekkäästi mm. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Maahanmuuttajaneuvosto. Sen sijaan päihde- ja mielenterveysneuvostoa ei ole perustettu, vaikka päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaupungissamme.

Jätin syyskuussa 2011 valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereen kaupunkiin. Nyt 9 vuotta myöhemmin, teen uuden valtuustoaloitteen neuvoston perustamiseksi. Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun sekä päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyvät. Integraatiossa osa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluita siirtyy Taysin psykiatrian toimialueen vastuulle vuoden 2021 alusta lähtien. Integraatio koskee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Nuoriso- ja lastenpsykiatria eivät ole mukana yhdistymisessä, myös jalkautuva päihdetyö jää edelleen Tampereen kaupungille. Kaupungin toiminnoiksi jäävät lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveystiimit, nuorisopsykiatrian poliklinikka, selviämis- ja katkaisuhoitoasema, asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö Tastu, päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsu sekä kotiin suunnattu tuki mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Konsti. Hatanpään sairaalan psykogeriatrian osastot jäävät edelleen kaupungin toiminnoiksi.

Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdeneuvosto tulisi olla Tampereen kaupungin alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Neuvostoon tulisi kuulua myös päihde – ja mielenterveyskuntoutujien sekä heidän omaistensa edustus. Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtäviin kuuluu mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimisi yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.

Yhteistyön tavoitteina ja neuvoston tehtävinä voisivat olla esim.

  • mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen
  • edunvalvonta: kannanotot ja tiedotteet
  • kunnallisten päättäjien informoiminen
  • kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa
  • neuvosto voi valmistella myös kunnan strategian päivitystä
  • edistää Tampereen päihde-ja mielenterveystyötä tekevien ja/tai asiakkaita kohtaavien viranhaltijoiden, järjestöjen sekä kunnan päätöksentekoon osallistuvien yhteistoimintaa
  • selvittää ja kehittää kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde-ja mielenterveyspalveluiden alueella, seurata niiden alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää palveluita kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti.
  • seurata kunnan päihde-ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden toteutusta
  • edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökulmien huomiointia kunnan päätöksenteossa
  • tehdä strategisia suunnitelmia, esityksiä ja aloitteita sekä antaa myös lausuntoja, kehittämisehdotuksia ja kannanottoja kunnan eri toimijoille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
  • neuvoston tehtävänä on myös päivittää kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, sekä seurata sen toteutumista. Suunnitelma sisältää kunnan päihde-ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman joka seuraa kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä.
  • seurata Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, laatua ja resursseja
  • seurata ja omalta osaltaan kehittää tulevaisuuden maakunnallista sote-yhteistyötä.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa päihde- ja mielenterveysneuvoston, jonka kokoonpano, tavoitteet ja tehtävät määritellään esim. edellä mainittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin perustuen.

Tampereella 7.9.2020

 

Aila Dündar-Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)