Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Minna Minkkisen valtuustokyselyyn:

1. Kuinka kauan keskimäärin ensimmäisestä yhteydenotosta perheellä on tarvitsemansa palvelut?

Perheen yhteydenotosta alkaa palvelutarpeen kartoitus, joka pyritään tekemään 1-3 kuukauden kuluessa. Palvelut voivat koostua eri lakien mukaisista palveluista perheen tukemiseksi eri ikävaiheissa. Kehitysvammalain mukaiset palvelut tehdään yksilöllisesti ja samalla ohjataan ja neuvotaan perhettä muissa sosiaalihuoltolain tai muun lainsäädännön mukaisten palveluiden käyttämiseen, jotka ovat ensisijaisia ja kaikille perheille tarkoitettuja arjessa jaksamisen tueksi.

2. Miksi Tampereen kaupunki edellyttää kehitysvammadiagnoosia erityishuolto-ohjelman saamiseksi?

Tampereen kaupunki ei edellytä kehitysvammadiagnoosia erityishuolto-ohjelman saamiseksi. Erityishuolto-ohjelman laadinta perustuu yksilölliseen päätöksentekoon kehitysvammalain mukaisesti.

3. Miksi autismi- ja asberger-diagnoosilla ei laadita erityishuolto-ohjelmaa?

Onko Tampereen kaupunki huomannut, että joutuvat korjaamaan EHO:t päätöksiä AVI:n valitusten vuoksi?
Yhteydenotosta vammaispalveluihin alkaa palvelutarpeen arviointi ja laaditaan palvelusuunnitelma, joiden perusteella tehdään yksilölliset päätökset asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti kehitysvammalain perusteella. Tampereen vammaispalveluissa ei ole tiedossa tilanteita, joissa päätös hakemukseen olisi jäänyt tekemättä. Vuoden 2018 aikana tehtiin 68 vireillepanoa erityishuolto-ohjelman laatimiseksi. Kaksi näistä raukesi ja kahteen on tehty kielteinen päätös ja loppuihin myönteinen päätös.

Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastossa on yksi oikaisuvaatimus käsittelyssä tällä hetkellä koskien hylkäävää erityishuolto-ohjelmaa. Aikaisemmilta vuosilta noin viiden vuoden ajalta on Aluehallintoviraston päätöksen perusteella jouduttu korjaamaan erityishuolto-ohjelman sisältöä muutamassa tapauksessa myönteisestä päätöksestä tehtyyn oikaisuun.

4. Mitä Tampereen kaupunki aikoo tehdä asian ratkaisemiseksi?

Tampereen kaupungin vammaispalveluiden lasten ja nuorten tiimi tekee palvelutarpeen kartoitukset ja palvelusuunnitelman, kun yhteydenotto vammaispalveluihin tulee. Päätöksen teko perustuu yksilöllisiin tarpeisiin kehitysvammalain mukaisesti.

1. Miten ja kuinka säännöllisesti Tampereen kaupunki valvoo hoitokotien toimintaa, hoitohenkilökunnan riittävyyttä ja hoidon tasoa ja laatua?

Edellisen vuoden toiminta ja tehdyt havainnot ja epäkohdat ohjaavat seuraavan vuoden valvontatoimintaa. Valvontatoiminnasta laaditaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportti ja raportti julkaistaan kaupungin internet-sivustolla. Valvontaraportti sisältää yhteenvedon kuluneen vuoden aikana tehdyistä ohjaus-, valvonta- ja tarkastuskäynneistä ja käynneillä esiinnousseista laatupoikkeamista. Raportti sisältää myös koosteen palautteista, niiden selvittämisestä sekä yleisistä havainnoista. Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi vuoden 2018 valvontakertomuksen ja hyväksyi vuoden 2019 valvontasuunnitelman 14.2.2019.

Kaupunki lisää tälle vuodelle valvontaresurssia valtakunnallisesti viime aikoina esiin nousseiden ongelmien vuoksi. Käytännössä se tarkoittaa yhden henkilön lisätyöpanosta kolmelle kuukaudelle keväälle. Tällä vastataan aluehallintoviraston ja lautakunnan edellyttämiin vaatimuksiin kaikkien yksiköiden tarkastuksista.

Valvontaa tehdään monin eri tavoin. Tärkeintä on kuitenkin sopimusohjaus ja -seuranta, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntuottajan toiminta on sopimuksen mukaista. Alla on kuvattu muita valvonnan eri muotoja.

Valvontasuunnitelmaan perustuvat valvontakäynnit

Valvontakäyntiyksiköt valitaan eri kriteerein, pääsääntöisesti riskiarvioinnin perusteella. Kohteet ja valvonnan tavoitteet suunnitellaan jo etukäteen – vuosisuunnitelmaa tehtäessä.

Painopiste on ennakoivassa ja vuorovaikutteisessa valvonnassa ja tavoitteena on lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Käynneillä pyritään ennakoimaan riskejä ja yhdessä palveluntuottajan kanssa kehittämään toimintaa entistä laadukkaammaksi. Palveluntuottajilta saadun palautteen perusteella myös he kokevat käynnit pääsääntöisesti informatiivisina. Tavoitteena on käynneillä antaa ajankohtaista tietoa mm. suosituksista, ohjeista ja lainsäädännöstä. Käynneillä keskustellaan lisäksi käytännön kokemuksista, hyväksi havaituista käytännöistä ja tuodaan esille myös esimerkkejä arjesta.

Ennalta ilmoittamaton valvonta

Ennalta ilmoittamaton valvonta on jälkikäteisvalvontaa ja se tehdään perustellusta syystä. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehdään palvelun laadun varmistamiseksi ja jos on syytä epäillä laiminlyöntejä palvelussa. Valvontakäynnistä ei ilmoiteta etukäteen palveluntuottajalle, koska valvontakäynnillä halutaan saada mahdollisimman luotettava kuva tosiasiallisesta tilanteesta. Lautakunta edellytti helmikuun kokouksessaan, että ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä lisätään niissä palvelutaloissa, joissa on ollut ongelmia Tampereella ja Orivedellä.

Ennakoiva valvonta

Ennakoiva valvonta on luottamukseen perustuvaa. Omavalvonta ja sen tukeminen ovat ensisijaisia valvontamuotoja. Ennakollista valvontaa on neuvonta, ohjaaminen sekä tiedottaminen, jotka auttavat palveluiden tuottajia suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintansa vaatimusten mukaisiksi. Vuorovaikutteinen valvonta ja kuntalaisten ja päättäjien monimuotoinen ohjaus on osa ennakoivaa valvontaa.

Lupa- ja ilmoitusmenettely

Yksityisen terveydenhuollon palveluja tarjoavan tuottajan ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista palvelua tarjoavan tuottajan on haettava toimilupa ennen toiminnan aloittamisesta. Tampereen kaupunki antaa lausunnon toimintaedellytyksistä ja valvonta- ja ohjaustiimi sekä palvelulinjojen asiantuntijat tekevät toiminnan ja tilojen tarkastuksia.

Yksityisen palveluntuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sijaintikunnalle. Myös vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava. Kunta toimittaa ilmoitusta koskevat tiedot aluehallintovirastolle sen jälkeen, kun asiakirjat on tarkistettu ja lausunto siitä, että toiminta on lain edellyttämän mukaista, on laadittu.

Omavalvonta

Omavalvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuollon toimintayksiköiden omatoimista laadun tarkkailua, kartoitusta ja asiakasturvallisuuden varmistamista sekä näiden toimintojen kirjallista riskien kuvausta.

Omavalvonta on työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua päivittäisessä asiakastyössä. Omavalvonnan peruslähtökohtana on kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan kannalta palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa prosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.

Kaikki sosiaalihuollon yksiköt ovat velvollisia laatimaan omavalvontasuunnitelman. Sosiaalihuoltoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy vahva velvoite omavalvonnan toteuttamiseen: omavalvonnasta säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014), ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012) ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011).

2. Onko tarkastuksissa havaittu epäkohtia ja jos on, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty?

Mikäli epäkohtia on eikä toiminta toteudu sopimuksen mukaisesti, sanktiona on mahdollisuus käyttää eurosakkoja, hinnanalennusta ja sitä, ettei yksikköön ohjata asiakkaita. Tuottajalle annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa, mutta mikäli asioita ei laiteta kuntoon määräajassa, niin on mahdollista purkaa sopimus.

Mikäli on havaittu epäkohtia, on annettu ohjeita korjaavista toimenpiteistä. Tarvittaessa on tehty uusintatarkastuskäynti/-käyntejä, tai asetettu yksikkö tehostettuun valvontaan. Pahempien epäkohtien kohdalla asia on käsitelty myös sopimusseurantaneuvottelussa. Ääritapauksissa on keskeytetty asiakkaitten sijoittaminen ko. yksikköön.

3. Onko Tampereen alueen Esperi Caren tai muihin hoitokoteihin tehty tarkastuksia ja millaisia havaintoja tarkastuksissa on tehty?

On tehty.

Valvonta- ja ohjaustoiminnasta raportoidaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Edellinen raportti vuoden 2017 valvontatoiminnasta on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 15.3.2018. Vuoden 2018 osalta valvontakertomus on käsitelty 14.2.2019.

Valvonnassa on noussut esiin mm. lääkehoitoon liittyvät asiat, toiminnan johtaminen, palveluntuottajan omavalvonta, asiakaslähtöisyys sekä itsemääräämisoikeus sekä henkilöstömitoitus suhteessa asiakkaan palveluntarpeeseen.

4. Miten Tampereen kaupunki on noudattanut tilaajan velvoitteitaan?

Palvelukuvaus ja ehdottomat laatuvaatimukset on esitetty tarjouspyynnössä selkeästi ja yksiselitteisesti.  Valittu tai valitut toimijat ovat tarjouksessaan esittäneet luotettavasti täyttävänsä laatuvaatimukset.  Valitulla toimijalla täytyy olla Aluehallintoviraston tai Valviran myöntämä lupa.

Toimintaa valvoo kaupungin valvonta- ja ohjausyksikkö sekä ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti että reaktiivisesti.  Sopimusten täyttymistä valvotaan myös sopimusseurantaneuvotteluissa.  Sopimuksia on kehitetty siten, että sopimusrikkomukset ja vakavat laatupoikkeamat laukaisevat sanktioita.

5. Voiko Tampereen kaupunki lisätä omaa palvelutuotantoaan erityisesti vanhustenhoidon osalta?

Vanhusten ympärivuorokautista palvelua lisätään noin 50 – 100 paikkaa vuodessa kattamaan kasvavaa palvelutarvetta.  Hyväksytyssä hankintasuunnitelmassa on määritelty kasvun jakautuvan tasan oman ja ostetun palvelutuotannon kesken. Tällä hetkellä omassa tuotannossa on 816 paikkaa (vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen yhteensä) ja ostettuina 1183 paikkaa (tehostettu palveluasuminen).

Koukkuniemen alueella on suunniteltu Männistön tehostetun palveluasumisen yksikköä omaan tuotantoon, mutta tämän edistämiseen ei saatu poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kaupunki on valittanut tästä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Tämä liittyy sote-valmistelun myötä tulleeseen rajoituslakiin, jonka mukaan rajoituslain aikana kaikkiin yli 5 miljoonan investointeihin tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön lupa.

6. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, että samanlaista hoidon laiminlyöntiä kuin Kristiinankaupungissa tapahtui, ei tapahdu Tampereen alueen hoitokodeissa?

Tampereen kaupungin omissa ympärivuorokautisen yksiköissä seurataan toteutunutta henkilöstömitoitusta säännöllisesti kolmen viikon jaksoissa, mikä on myös työvuorosuunnittelun aikajänne.  Seurantaa on tehty vuodesta 2012 lähtien.  Esimiehillä on käytössään työkalu, jonka avulla he pystyvät jatkuvasti suunnittelemaan ja seuramaan mitoitusta. Minimimitoituksen alittamista ei sallita. Keskeistä on se, että toiminnasta vastaava esimies tekee työvuorosuunnittelun eikä työvuorolistaa tarvitse hyväksyttää ylemmillä päälliköillä. Eli esimies, joka tuntee asiakkaat, päättää työvoimatarpeen.

Mitoitusvaatimuksen täyttyminen edellyttää myös erilaisia sijaisjärjestelyjä. Esimies rekrytoi sekä pitkä- että lyhytaikaisia sijaisia, tarvittaessa priorisoi yhdessä henkilöstön kanssa töitä. Lisäksi yhteistyö osastojen ja ryhmäkotien välillä (mm. poolitoiminta) turvaa avun myös äkillisissä poikkeustilanteissa.

Ikäihmisten palvelulinjalla on johdonmukaisesti kehitetty erilaisia toimintatapoja keskusteluyhteyden pitämiseksi henkilöstön ja esimiesten sekä johdon välillä. Jatkuvan keskusteluyhteyden avulla pyritään havaitsemaan mahdolliset epäkohdat ja puutteet ajoissa sekä kuuntelemaan aidosti henkilökunnan näkemyksiä ja parannusehdotuksia. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatapaa tuetaan. Avoimella ilmapiirillä ja luottamukseen perustuvalla toimintatavalla tuetaan sitä, että henkilöstö ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, jota myös lainsäädäntö edellyttää.

Omaisten tai läheisten tekemiin muistutuksiin vastataan siten, että tapahtumista opitaan tulevaisuuden varalle. Omaisyhteistyötä tehdään jatkuvasti arjessa, toisinaan myös päälliköt osallistuvat ryhmäkotien tai osastojen omaisten tilaisuuksiin lähiesimiehen lisäksi.

Ostopalvelujen toimintaa voidaan varmistaa sopimusohjauksen ja valvonnan kautta.  Varsinaiseen johtamisjärjestelmään ei voida vaikuttaa, joskin kaupungilla on tilaajana mahdollisuus pyytää johtamisjärjestelmä nähtäväkseen.

7. Miten Tampereen kaupunki aikoo reagoida uutiseen, että Esperi Caren enemmistö yhtiön omistuksesta näyttää olevan veroparatiisi Jerseyssä sijaitsevassa rahastossa?

Tampereen kaupunki edellyttää kilpailutuksissa tarjoajilta myös yhteiskuntavastuuta. Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikössä tarjouspyynnössä yhtenä laadunarviointikriteerinä on tarjoavan yrityksen tai yhdistyksen arvojen toteutuminen päivittäisessä työssä.

Koukkuniemen alueelle kilpailutettujen tehostetun palveluasumisen yksiköiden tarjoajien edellytettiin täyttävän yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit, jotka tarjoaja saattoi osoittaa joko Suomalaisen työn liiton myöntämän yhteiskunnallisen yrityksen -merkin käyttöoikeudella tai vastaavalla tai antamalla muuten luotettavan selvityksen vaatimusten täyttämisestä.

Perusterveydenhuolto on ollut pitkään aliresursoitua. Terveyskeskusten jono-ongelmasta on puhuttu vuosikymmeniä. Lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ei ole vastattu riittävällä tavalla. Kuten kysyjä kertoo, erikoissairaanhoidon menoista olisi mahdollista säästää toimivalla perusterveydenhuollolla. Pienelläkin panostuksella olisi suuri vaikutus, koska perusterveydenhuollon menot kokonaisuudesta ovat vain pieni osa, esimerkiksi terveysasematoiminta muodostaa 3,5% Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Jos yksikin erikoissairaanhoidon lähete jää tekemättä, kun riittävä aika järkevään päätökseen mahdollistetaan, on ko. lääkäri päiväpalkkansa ansainnut.

Ongelmia on myös muissa suurissa kaupungeissa. Esitetyt lääkärimäärät ovat erittäin vaikeasti vertailtavissa, koska toiminta on eri tavalla organisoitua eri kaupungeissa. Tampereen luvuissa on esitettynä terveysasemien lääkärimäärät. Muualla luvut voivat sisältää esim. kotihoidon lääkäriresurssia, neuvolatyötä jne.

Terveyskeskuslääkäreiden rekrytoinnin haasteet eivät ole tamperelainen ilmiö. Tällä hetkellä virkojakin hakevat lääkärit ovat hiljattain valmistuneita, vaikka tavoitteena olisi tietysti rekrytoida kokeneita ja pysyviä lääkäreitä. Nuoret lääkärit vasta etsivät paikkaansa ja suurella todennäköisyydellä eivät jää pysyvästi terveyskeskukseen.

Tampereen kaupunki noudattaa YT-lakia. Tesoman allianssin valmistelun aikainen YT-menettely, jonka aikana rekrytointiluvat annettiin ainoastaan määräaikaisina, vaikutti rekrytointihaasteina, koska kaupungissa ei ollut tarjolla toistaiseksi voimassa olevia virkasuhteita perusterveydenhuoltoon.

Pyrkimys on vahvistaa terveysasemien toimintaa panostamalla lähijohtamiseen. Kevään 2019 aikana asemien lääkäriesimiesten (vastaavat lääkärit) työaikaa johtamiseen lisätään. Tämä tuo paremmat mahdollisuudet vaikuttaa positiivisella tavalla myös Tampereen terveysasemien houkuttelevuuteen työpaikkana. Hyvällä johtamisella tiedetään olevan suora vaikutus maineeseen ja sitä kautta rekrytointiin.

Koulutustutkimuksen pysäyttävä tulos on huomioitu. Syyt huonoon menestykseen etsitään tarkemmin ja korjataan mahdollisuuksien mukaan. Ongelmia on ollut lähinnä riittävän ohjauksen järjestämisessä. Ohjattava lääkäri tarvitsee aina ohjaavan lääkärin (koulutettu ohjaaja) ja joskus tulee aikoja, joissa ohjattavien määrä on huomattavan suuri yhdellä kertaa ja henkilökohtaisen, yliopiston vaatimukset täyttävän ohjauksen toteuttaminen on haasteellista. Tähän vaihteluun reagoiminen on todella vaikeaa. Ratkaisu voisi olla omat virat näille ohjattaville. Nuorille lääkäreille ei ole nykyään erikseen ns. ”koulutusvirkaa”, vaan myös juuri valmistunut lääkäri täyttää yhden terveyskeskuslääkärin vakanssin siinä kuin erikoislääkärikin. Tästä syystä olisikin syytä miettiä nuorille koulutusvaiheessa oleville lääkäreille omia ylimääräisiä virkapohjia, joissa em. koulutusvaatimukset ym. asiat otettaisiin huomioon paremmin ja myös työmäärää olisi helpompi keventää.

On sinänsä hyvä, että saamme nuoria lääkäreitä rekrytoitua. On kuitenkin huomioitava, että nuoren lääkärin työajasta iso osa menee työn oppimiseen ja kouluttautumiseen. Nuoret lääkärit tarvitsevat kokeneemman lääkärin ohjausta. Monet nuorista ja erikoistuvista lääkäreistä ovat palveluksessamme vain pakollisen 9 kuukautta. On itsestään selvää, että työpanos ei ole samalla tasolla kokeneen lääkärin kanssa. Myös pienempi työpanos tulisi huomioitua terveyskeskuksen lääkäriresurssia laskettaessa.

Palkka vaikuttaa työpaikan houkuttelevuuteen myös jossakin määrin. Alustavan selvityksen mukaan Tampereen terveyskeskuslääkärin palkka ei poikkea esim. ympäristökuntien palkoista. Voisi olla kuitenkin merkittävä rekrytointivaltti, jos koulutuksesta (esim. erikoislääkärit) ja sitoutumisesta (esim. kun ollut Tampereen palveluksessa kaksi vuotta) palkittaisiin paremmalla palkalla.

Terveyskeskuksen jonoja ja palvelua ei korjata yksin lääkärityövoimalla, vaan tarvitaan lisäksi jatkuvaa toiminnan kehittämistä, digitalisaation hyödyntämistä ja muun henkilökunnan työpanosta. Pysyvät ja osaavat hoitajat ovat erityisen tärkeä osa toimivaa terveyskeskustyötä. Lääkärit ja hoitajat tekevät jatkuvaa moniammatillista yhteistyötä ja tästä syystä myös hoitajien riittävästä määrästä ja työoloista huolehtiminen on keskeisessä roolissa niin lääkärirekrytoinnin onnistumisessa, hyvän kouluttautumisympäristön luomisessa kuin hyvän palvelun tuottamisessa.

Kun tarkastellaan oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorien ja -psykologien työtä, niin tulisi huomioida koulujen oppilasmäärän lisäksi myös maahanmuuttajaoppilaiden, erityisoppilaiden ja erityiskoulujen ja toisella asteella erityisopiskelijoiden määrä. Työhön vaikuttaa lisäksi alue, missä koulukuraattorit ja -psykologit työskentelevät, perheiden sosioekonominen tilanne ja muut saatavilla olevat lasten ja nuorten palvelut.

Perusopetuslain, lastensuojelulain ja opetussuunnitelman perusteiden painopiste on ehkäisevässä työssä, mutta koulun sosiaalityö eli kuraattoripalvelut painottuvat nykyisillä resursseilla usein yksilötyöhön. Koulun sosiaalityössä pitäisi olla enemmän aikaa ja mahdollisuuksia ehkäisevään yhteisötason työskentelyyn, kuten kouluyhteisön kehittämiseen ja oppilasryhmien ja luokkien kanssa työskentelyyn.

1. Kysynkin, että mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta edellä mainitut asiat voisivat toteutua?

Vastaus: Olemassa olevia fyysisiä toimipisteitä on ympäri kaupunkia, mutta voisimme varmastikin kaupunkina kannustaa palautteen antamiseen. Tähän tarvitaan viestintää ja markkinointia. Keskustassa sijaitsee Frenckellin asiakaspalvelupiste, jossa jo tälläkin hetkellä palautetta voi antaa Frenckellin palveluista, mutta kaupunki lisää toimipisteeseen palautelaatikon, johon palautetta voi anonyymisti antaa kaikista kaupungin järjestämistä palveluista.

Sähköisesti palautteen antaminen nimellä tai ilman on mahdollista kaupungin nettisivujen kautta Requeste-järjestelmän kautta. Palautteet ohjataan vastattavaksi asioista vastaaville viranhaltijoille ja näistä kuntalaisten palautteista tehdään koonnit, jotka viestitään palveluita järjestäville tahoille. Palautteita käytetään palvelujen kehittämiseen ja epäkohtien korjaamiseen. Palautekanavan kautta tulee myös positiivisia palautteita. https://www.tampere.fi/palaute.html.stx

Kaupungin kotisivuilla on myös valvonnan ja ohjauksen nettisivut sekä varhaiskasvatuksen osalta että sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Sivuilta löytyy yhteyshenkilöt yhteystietoineen. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/hyvinvoinnin-palvelualue/kasvatus-ja-opetuspalvelut/ohjaus-ja-valvonta.html

www.tampere.fi/valvontakoordinaattorit

Yhteyttä asiakkaan ja potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa voi ottaa myös potilasasiamieheen, sosiaaliasiamieheen ja vanhusasiamiehiin.

Palautetta kaikista kaupungin järjestämistä palveluista ja alueesta voi antaa kätevästi myös alueiden hyvinvointikeskuksissa aluekoordinaattoreille, jotka tarvittaessa auttavat asian viemisessä eteenpäin. Aluekoordinaattorit ovat paikalla lähes päivittäin, lisäksi heillä on säännölliset keskustelu- ja neuvonta-ajat. Lähitoreilla taas ohjataan ja neuvotaan sekä selvitetään mm. tehostetun palveluasumisen kriteereitä ja ohjataan tarvittaessa asiakasohjaukseen tai Kotitorille.

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/01/09012019_5.html

2. Lisäksi, aikooko kaupunki suorittaa tarkastuksen jokaiseen toimipaikkaan ilman ennakkoilmoitusta vähintään kaksi kertaa vuodessa pysyvänä toimintamuotona?

Vastaus: Kaikkiin yksiköihin tehdään valvontakäynti, ja kaupunki lisää kuluvalle vuodelle sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaresurssia vastaamaan valatakunnallisesti viime aikoina esiin tulleisiin haasteisiin. Tällä turvataan se, että kaikkiin luvanvaraisiin sote-yksiköihin tehdään ennalta ilmoittamattomat valvontakäynnit 30.6.19 mennessä. Tätä edellyttää aluehallintovirasto. Valitettavasti kaikkiin toimipisteisiin tätä ei pystytä tekemään pysyvänä toimintana vähintään kahta kertaa vuodessa.

Huomionarvoista kuitenkin on, että valvontaa tehdään monin eri tavoin. Tärkeintä on kuitenkin sopimusohjaus ja -seuranta, jotta voidaan varmistua siitä, että palveluntuottajan toiminta on sopimuksen mukaista. Sopimusten täyttymistä valvotaan myös sopimusseurantaneuvotteluissa. Sopimuksia on kehitetty siten, että sopimusrikkomukset ja vakavat laatupoikkeamat laukaisevat sanktioita. Toimintaa valvoo kaupungin valvonta- ja ohjausyksikkö sekä ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti että reaktiivisesti.

Uutiset hoivayhtiö Esperia Caren vanhustenhoidon laiminlyönneistä Kristiinankaupungissa ovat herättäneet huolta myös Tampereella ikäihmisten palveluiden tilanteesta. Tampereella on kahdeksan Esperi Caren omistamaa hoivakotia ikäihmisille. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on Tampereella kolme kotia. Esperi on jo vuosia ollut Tampereen kaupungin sopimuskumppani.

SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Aila Dündar-Järvinen onkin jättänyt valtuustokyselyn vanhustenhoidon tilanteesta Tampereella ja Esperia Caren toiminnasta.

Dündar-Järvinen puuttuu kyselyssään myös julkisuudessa olleisiin tietoihin, että pääomasijoittajien enemmistöomistuksessa oleva Esperi Care välttelee Suomessa veroja korkojärjestelyllä. Finnwatch kertoo, että pääomasijoittaja omistaa yhtiötä veroparatiisin kautta. Esperi Caren yhtiön toimitusjohtaja keräsi vuonna 2017 yrityksestään lähes kuuden miljoonan euron vuositulot.

Valitettavasti Esperi Care ei ole ainoa yksityinen hoivapalveluita tuottava yhtiö, joka on saanut viranomaisten huomautuksia hoidon puutteista. Ylen selvityksen mukaan myös Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Aluehallintovirastojen tarkastuksissa on paljastunut epäkohtia ympäri maata viime vuosina.

Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mielestä esimerkit osoittavat, että moni hoiva-alan yritys asettaa liiketoiminnan voitot ikäihmisten hyvinvoinnin edelle. Näin ei voi olla jatkossa.

Lisätietoja

Kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen
Puh. 041 573 2031

SD. valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi
Puh. 050 565 8898

Pormestari Lauri Lylyn vastaus Sakari Puiston valtuustokyselyyn:

Julkisuuteen on tullut tieto Oulun laajasta ja vakavasta seksuaalirikosten sarjasta, jossa uhreina on ollut alaikäisiä tyttöjä ja epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisi kertoi jo joulukuussa, että uusia tapauksia voi tulla vielä julki. Myös Helsingissä poliisin käsittelyssä on tapauksia.

Yleistä turvallisuusympäristöstä

Muuttuva ja monimutkaistuva turvallisuusympäristö haastaa Tampereen kaupungin tekemän turvallisuustyön monin eri tavoin. Turvallisuusympäristöä haastaa muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, huumausaineiden käytön lisääntyminen ja kansainvälistä suojelua hakeneiden ihmisten määrän merkittävä lisääntyminen vuoden 2015 aikana.

Tampereen kaupunki seuraa jatkuvasti turvallisuustilannetta tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Erityinen painopistealue on ollut turvallisuusyhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen poliisin kanssa muun muassa säännöllisten yhteistyöpalavereiden muodossa. Laaja-alaisen yhteistyön kautta pyritään takaamaan jokaisen turvallisuus ja perusoikeuksien toteutuminen. Ennalta ehkäisevä työ on olennainen osa turvallisemman yhteisön takaamista.

Turvallisuus ja sen kehittäminen on otettu myös yhdeksi Tampereen kaupungin strategiseksi painopistealueeksi. Vaikuttava verkostokumppanuus on yksi keskeinen turvallisuustyön väline ja sitä kautta voimme saada aikaan myös vaikuttavuutta, jota yhden toimijan voimin ei nykytilanteessa voi saavuttaa.

Tampereen kaupunki tekee myös tiivistä yhteistyöstä 6. kaupunkien kollegojen kanssa. Tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen on todettu erittäin tärkeäksi asiaksi.

Onko Tampereella havaittu vastaavanlaista ilmiötä, joka ei ole vielä ollut julkisuudessa?  

Sisä-Suomen poliisilaitoksen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja poliisilaitokselta saatujen tilastotietojen mukaan Tampereella ei ole tiedossa Oulun ja Helsingin kaltaista ilmiötä. Seksuaalirikosten määrä on kuitenkin kasvussa niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin, jonka vuoksi ongelmaan suhtaudutaan erityisellä vakavuudella.

Vaikka valtaosa seksuaalirikoksista on ”kantasuomalaisten” tekemiä, ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus seksuaalirikosten tekijöinä on huomattava varsinkin kun otetaan huomioon, että Tampereen väestöstä alle viisi prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Kaikki seksuaalirikokset huomioiden ulkomaan kansalaisten osuus oli Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuonna 2018 23,3 prosenttia. Vuonna 2014 osuus oli 18,6%, 2015 17%, 2016 23,1 ja 2017 16,7%. Tampereen kaupungin alueella 2018 tietoon tulleista seksuaalirikostapauksista lähes 30 prosentissa epäilty oli ulkomaalainen. Ulkomaalaisten epäiltyjen kansalaisuuksista nousee esille erityisesti Irak ja Afganistan. Vaikka ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksissa on korkea ja kasvussa, tärkeää on silti katsoa kokonaisuutta laajasti eikä pelkästään ulkomaalaisiin kohdistuen, koska seksuaalirikosten määrän kasvussa on kyseessä laajempi yhteiskunnallinen ilmiö.

Poliisin tietoon tuli Tampereen kaupungin alueella vuonna 2018 yhteensä 183 seksuaalirikosta. Vertailun vuoksi rikoksia oli vuonna 2010 121 kpl, 2011 121 kpl, 2012 195 kpl, 2013 150 kpl, 2014 123 kpl, 2015 181 kpl, 2016 136 kpl ja 2017 152 kpl.

Seksuaalirikoksissa (kaikki seksuaalirikokset yhteensä) joissa asianomistaja (uhri) on alle 16- vuotias Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella luvut ovat seuraavat. 2014 289 kpl, 2015 283 kpl, 2016 226 kpl, 2017 238 kpl ja 2018 277 kpl. Tampereen kaupungin lukuja ei ollut saatavilla, mutta Tampere edustaa joka tapauksessa suurinta osaa kokonaismääristä.

Kuten yllä olevista tilastoluvuista voi päätellä, vuosivaihtelua on jonkin verran. Tilastoja lukiessa kokonaiskuva tulee muodostaa aina pidemmän ajan keskiarvon mukaan. Tilastoja lukiessa on myös tärkeä muistaa, että seksuaalirikosten osalta kyse on pitkälti piilorikollisuudesta samoin kuin on esimerkiksi huumausainerikollisuuden osalta. Todelliset määrät ovat selvästi suurempia kuin poliisin tilastoissa olevat luvut. Seksuaalirikosten määrän kasvuun on varmasti monia syitä. Todellistakin kasvua epäilemättä on, mutta poliisin arvion mukaan yksi selittävä tekijä on myös ilmoituskynnyksen madaltuminen.

Mitä toimenpiteitä tehdään, ettei vastaavanlaista pääse tapahtumaan Tampereella ja että tapaukset eivät myöskään jää piiloon?

Poliisi vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, selvittämisestä ja syyteharkintaan saattamisesta. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Poliisin resurssit ovat tällä hetkellä kuitenkin varsin rajalliset, jolloin yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

Kuten aiemmin todettiin, Tampereen kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja muiden keskeisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kaikilla on oma tärkeä tehtävä seksuaalirikosten kuten muunkin rikollisuuden osa-alueilla. Kaupungin rooli korostuu erityisesti ennalta estävän työn osalta ja rikoksen uhrin tukitoiminnoissa.

Ennalta estävä työ:

Ennalta estävässä työssä avainasemassa ovat erityisesti koulut ja nuorisotoimi. Ennalta estävää työtä toteutetaan kouluissa muun muassa seksuaalikasvatuksella osana terveystiedon opetusta. Tamperelaisissa kouluissa oppilaita ohjataan tunnistamaan heihin kohdistuva häirintä ja väkivalta sekä puolustamaan henkilökohtaisia rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan näissä tilanteissa. Onkin tärkeä huomata, että ennalta estävää työtä ja toimenpiteitä on tehty vuosien varrella paljon

Tampereella on kouluissa vuodesta 2015 lähtien järjestetty kahdeksasluokkalaisille kerran vuodessa erityinen Sepäse-päivä, jossa aiheena ovat seksuaalisuus ja päihteet. Päivän aikana oppilaat käyvät 10 hengen ryhmissä läpi kaikkiaan neljä 45 minuutin kestoista ohjattua, toiminnallista rastia. Rastien teemoina ovat seksuaaliterveys, seurustelu ja päihteet, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti sekä turvataidot ja omat rajat.

Perusopetuksen ja 2. asteen oppilaitoksia on ohjeistettu käymään tulevina viikkoina teemaan liittyvä keskustelua lapsen ikätaso huomioiden ja kuhunkin kouluun sopivalla tavalla. Keskustelujen tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään mediassa olleita tapahtumia, tunnistamaan mahdollisia uhkatilanteita ja toimimaan niissä turvallisella tavalla. Koulujen aikuiset ovat valmiita auttamaan ja tukemaan oppilaita sekä huoltajia mahdollisissa esiin nousevissa kysymyksissä.

Kokonaisuutta käsiteltiin 16.1 perusopetusten rehtoreiden turvallisuuskoulutuksessa ja 2. aste on tehnyt oman suunnitelman asian käsittelyyn liittyen. Oppilaitosten rehtoreilla on suorat yhteystiedot poliisin ennalta estävän toimintoon. Ilmoituskynnystä epäilyttävästä toiminnasta on sovittu pidettävän hyvin matalana.

Tampereen kaupunki on laatinut kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville käsikirjan, jossa on tietoa myös siitä, miten tulee toimia jos herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Käsikirja löytyy kaupungin verkkosivuilta. Kaupunki on ollut mukana luomassa myös THL:n verkkokoulutusohjelmaa, Luo luottamusta, joka pitää sisällään myös seksuaalisuuteen liittyviä asioita.

Eri toimijat ovat tuottaneet aineistoja, joita voidaan hyödyntää aiheen käsittelyssä. Tällaisia ovat muun muassa Väestöliitto, Pelastakaa lapset ry, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tampereen kaupunki julkaisi 17.1 mediatiedotteen jossa kerrotaan muun muassa turvallisuusyhteistyöstä, ennalta estävistä toiminoista, uhrien tukemisesta ja sosiaalisen median vaaroista. Tiedotteessa on listattu myös laajasti yhteystietoja ja -tahoja, joihin voi ottaa yhteyttä mieltä painavissa asioissa.

Ennalta estävän työn keskiössä ovat kodit ja vanhemmat. Vanhempien on hyvä käydä kotona lasten ja nuorten kanssa keskustelua aiheesta. Tätä keskustelunavausta tuettiin 17.1 lähettämällä kaikkien oppilaiden vanhemmille tiedoteviesti Helmi- järjestelmän kautta. Viestissä kerrotaan miten kouluissa asiaa käsitellään, miten vanhemmat voivat asiaa lasten kanssa käsitellä ja eri tahoja mihin voi ottaa yhteyttä häirintään ja asian aiheuttamaan ahdistukseen liittyvissä asioissa.

Tampereen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisprosessia tehostetaan ja selkeytetään maahanmuuttajien kansainvälisen osaamiskeskuksen avulla, jonka toiminta käynnistyy keväällä 2019. Maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminta mahdollistaa monialaisen yhteistyön ja palvelutarjonnan, joka tukee Tampereella olevien maahanmuuttajien työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista. Monialainen palvelu sisältää mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntouttavat palvelut.

Tampereen kaupungin valtuustokauden tavoitteessa on määritelty seuraavaa: ”maahanmuuttajien integroituminen on vahvistunut”. Nämä edellä mainitut toimet osaltaan tukevat maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja toimivat ennaltaehkäisevänä työnä suhteessa turvallisuusasioihin ja rikollisuuden ehkäisyyn. Yhteistyö kotouttamistyötä tekevien tahojen ja erityisesti koulutus- ja oppilaitospuolen kanssa on keskeistä, jotta maahanmuuttajien kotoutumisprosessi yhteiskuntaan on sujuvaa.

Tredu tekee tärkeää työtä maahanmuuttajien koulutuksessa. Kolutukseen kuuluu myös yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys, kulttuurintuntemus, kulttuuri-identiteetti sekä vuorovaikutus. Maahanmuuttajakoulutuksissa tuetaan opiskelijoita mm tarjoamalla heille sosiaaliohjaajan palveluja sekä järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa arjen ja elämänhallinnan tueksi.

Ennalta estävän työn näkökulmasta tulee lisätä myös yhteistyötä ja vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Uhrien tukitoiminnot:

Seksuaalirikollisuuden uhreiksi joutuneiden lasten ja nuorten tukeminen on tärkeää. Jos koulun tietoon tulee tilanteita, joihin liittyy seksuaalista väkivaltaa, tehdään asian selvittämiseksi yhteistyötä perheiden sekä poliisin, lastensuojelun tai muiden viranomaisten kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunta, koulupsykologit ja -kuraattorit sekä nuorisotyöntekijät tarjoavat tukea ja keskusteluapua oppilaille, perheille ja koko kouluyhteisölle. Vanhemmat voivat olla yhteydessä myös Tampereen kaupungin perheneuvolaan, jos ovat huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä tai perhe haluaa apua kriisitilanteeseen.

Seksuaalirikosten uhreille tarjotaan tukea myös yhdessä yhdistysten kanssa joilla erityistä osaamista seksuaalirikosten ja väkivaltarikosten uhrien tukemiseen.

Myös jo tapahtuneiden tekojen osalta tapahtuvaa asian käsittelyä tukee kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville tarkoitettu käsikirja.

Myös kaupunginhallitus on vastikään keskustelut lasten seksuaalisesta häirinnästä käsitellessään tammikuussa 2019 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Kaupunginhallitus lisäsi suunnitelmaan kehittämiskohteeksi ammatillisen osaamisen vahvistamisen kaltoin kohdellun lapsen (ml. seksuaalinen häirintä) tunnistamisessa ja hoidossa.

Lisäksi lisättiin kehittämiskohteena, että osana väkivallan ehkäisytyötä eri tahoja koulutetaan tunnistamaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Oppilaitoksissa osana ennaltaehkäisevää työtä nostetaan esiin seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvät ilmiöt.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Olli-Poika Parviaisen valtuustokyselyyn:

Tampereen kaupunki sai aluehallintovirastosuosituksen, ei huomatusta. Toimenpidesuosituksessa aluehallintovirasto pyytää lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostaessa sekä henkilöstöresurssin suunnittelussa kiinnittämään huomiota varhaiskasvatuslain ja asetuksen mukaisten henkilöstömitoitusten toteutumiseen. Kaupunki tulee jatkossa kiinnittämään tarkemmin huomiota siihen, että AVI:n selvityksessään nostamat puutteet korjataan.

1. Tampereen varhaiskasvatuksessa on lähes jokaisella päiväkodin johtajalla käytössä vakituinen koulutettu varahenkilö (VIP). VIP-sijaisjärjestelmän etu on, että päiväkodeissa on lapsille ja perheille tuttu koulutettu sijainen. VIP-järjestelmä tukee myös henkilöstön jaksamista, koska perehdytystä ei tarvita. Sivistys- ja kulttuurilautakunta palautti uudelleenvalmisteluun talousarviovalmistelun yhteydessä 11.9.2018 valtuutettu Anne Liimolan (sd) valtuustoaloitteen ”Valtuustoaloite lakisääteisen kelpoisuuden omaavien henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi varhaiskasvatuksessa” ja edellytti strategista suunnitelmaa, josta selviää suunnitellaanko vakituisten VIP-lastentarhanopettaja- ja lastenhoitajatoimien lisäämistä ja että miten jatkossa varmistetaan, että vähintään puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opettajia ja millaisia talousarviovaikutuksia siitä on. Palautusesitys tästä suunnitelmasta ei vielä ole tullut lautakunnan käsiteltäväksi vaan sitä vasta valmistellaan. Sivistys- ja kulttuurilautakunta edellyttää esityksessään, että selvitetään VIP-sijaisjärjestelmän kehittämisen mahdollisuudet.

2. Päiväkodin johtaja vastaa lakisääteisen resurssin riittävyydestä koko johtamansa yksikön osalta. Kaikkiin pitkiin poissaoloihin palkataan sijainen. Akuuteissa poissaolotilanteissa vakituista henkilöstöä siirrellään ryhmien välillä silloin, kun lapsimäärät sen mahdollistavat. Riittävän sijaisresurssin haasteena on pätevän henkilöstön saatavuus. Henkilöstö- ja taloustiimit ovat käyneet yhdessä palvelupäälliköiden ja päiväkodin johtajien kanssa läpi yksikkökohtaiset henkilöstösuunnitelmat.

3. Tampereella ryhmät ovat joko alle 3-vuotiaiden, yli 3-vuotiaiden tai sisarusryhmiä. varhaiskasvatuksessa lapsiryhmät muodostetaan seuraavien suhdelukujen mukaisesti:

• alle 3-vuotiata 4/työntekijä
• yli 3-vuotiaita 7/työntekijä

Marraskuussa 2018 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli lapsia 6687, joista 10- ja 15 sopimuspäivillä oli 1180 (17,6 %). Sopimuspäivillä olevat lapset ovat paikalla enintään 10 tai 15 päivää kuukaudessa. Päiväkodin johtaja suunnittelee annettavat sopimuspäivät perheiden kanssa huomioiden ryhmän lain määräämän lapsilukumäärän. Ryhmässä voi olla myös osa-aikaisia (hoitotarve 20h/vko tai enintään 5h/pv). Tästä syystä kirjoilla voi olla yli 21 lasta, mutta päivittäinen lasten läsnäolomäärä ei ylitä lain määrittelemää ryhmäkokoa.

4. Tampereen kaupunki tulee Kunta10 -tulosten perusteella laatimaan kehittämistoimenpiteet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Erityisesti panostetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tampereen kaupungilla kaikki esimiehet käyvät Kunta10 -tulokset läpi ja nostavat yhdessä henkilöstön kanssa kehittämiskohteet. Kehityskeskustelussa käydään vuosittain läpi henkilökunnan osaamistarpeet ja työhyvinvointi. Jokaisella alueella on järjestetty syksyn 2018 aikana henkilöstötapaamiset. Tämän lisäksi palvelupäälliköt käyvät vuoden 2019 aikana jokaisessa yksikössä pedagogisen keskustelun merkeissä.

Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan henkilöstön kuulluksi tuleminen. Tampereella on laadittu varhaiskasvatuksen henkilöstölle kuulemisen foorumit. Yhteistyössä työterveyden kanssa varhaiskasvatus kehittää jaksamista tukevia toimenpiteitä.

Valtuustoaloite:
Psykologi- ja kuraattoripalvelujen varmistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen – lapsen opinpolun tukeminen

Tein helmikuussa 2007 valtuustoaloitteen tähän teemaan liittyen, mutta aloite ei edennyt käytännön toimiin ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden saamiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on eriarvoisessa asemassa näiden palveluiden suhteen. Muutamissa kunnissa on viime vuosina palkattu varhaiskasvatukseen psykologeja, joten nyt olisi jo kokemustietoa saatavilla tästä käytännöstä, hyödynnettäväksi toimintamallin kehittämisessä. Inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna on erikoista, ettei pienten lasten perheille ole tällaista lähipalvelua olemassa eikä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle.

Psykologiliitto on myös ottanut kantaa varhaiskasvatuksen psykologien puolesta. Liitto perustelee psykologin tarvetta myös osana varhaiskasvatuksen arkea tukemassa henkilöstön osaamista ja jaksamista.

Esiopetuksessa on jo yhteisiä psykologeja perusopetuksen kanssa, mutta kuraattoreita ei ole. Opinpolun jatkumon kannalta olisi tärkeätä, että esim. 5-vuotiailla olisi jo varhaiskasvatuksen psykologi käytettävissä ja näin jatkumo esiopetukseen ja alkuopetukseen tapahtuisi joustavasti ilman työntekijöiden vaihtumista. Tampere voisi olla myös edelläkävijä kuraattoripalvelujen (sosiaalityöntekijöiden) palveluiden saamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluja, lähipalveluna. Sekä kuraattorit että psykologit voisivat olla tavoitettavissa päiväkodeissa ja tulla tutuksi; näin heihin olisi helpompi ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä jos mikä olisi lähellä lapsiperheitä olevaa moniammatillista palvelua. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tekevät merkityksellistä työtä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta heidän rinnalleen on hyvä saada myös psykologit ja kuraattorit vahvistamaan moniammatillista työtä lapsen parhaaksi. Mitä varhemmin palvelua ja tukea saa, sitä parempi inhimillisesti ja taloudellisesti.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen (lapsiryhmä) on tulevina vuosina tulossa varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävä, mutta tässä aloitteessani kuraattori ja psykologi, eivät ole lapsiryhmän työntekijöitä, vaan lapsen opinpolun kanssakulkijoita ja lähellä perheitä, lapsia ja henkilökuntaa, silloin kun tarvetta ilmenee, tukien lapsen yksilöllistä opinpolkua. Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen vahvistuisi.

Esitän, että kaupungissa selvitetään erityistyöntekijöiden (psykologien ja kuraattorien) työpanoksen kohdentuminen siten, että se asiakkaan, lapsen ja perheen kannalta on joustavin, helpoiten saavutettavissa ja näin lapsen edun mukainen ja palvelee myös henkilökuntaa lähipalveluna. Esitän myös, että tehdään selvitys millaisia resursseja tai organisaatiossa tapahtuvia muutoksia tämä edellyttää. Esitän, että valtuusto saa myös selvityksen millaisia varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattorikäytänteitä on jo olemassa Suomen kunnissa, ja miten näitä kokemuksia voidaan hyödyntää, jotta Tampere olisi tässä asiassa edelläkävijä.

Anne Liimola

Valtuustoaloite linja 115 jatkamiseksi välillä Tampereen Keskustori – Pispalanharju – Keskustori

Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkumisen puolesta käytiin melkein vuoden mittainen taistelu viime vuonna. Pispalan asukkaat tekivät kaikkensa, jotta joukkoliikenne jatkuisi Pispalanharjulle. Lukuisia vetoomuksia lähetettiin valtuutetuille ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille. Lisäksi kerättiin yli 1600 nimeä sisältävä adressi liikennöinnin jatkumisen puolesta. Allekirjoittanut teki valtuustoaloitteen 19.2.2018 liikennöinnin jatkamiseksi Pispalanharjulle. Asukkaat ideoivat mm. kulttuuribussireitin Pispalanharjulle, koska Tampereen kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi. Tähän kaupunki ei tarttunut. Taistelu kuitenkin lopulta auttoi ja Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi budjettikokouksessaan 19.11.2018 100 000 euroa pikkubussin liikennöintiä varten vuodelle 2019.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee talvikauden 2019 – 2020 palvelutarjontaa ja liikennöintiä kokouksessaan 30.1.2019. Esityksenä on, että Pispalanharjun pikkubussi 115 kulkee vain tämän vuoden loppuun asti. Pispalanharjun joukkoliikenteelle ei olla esittämässä jatkoa ensi vuodelle. Tämä on erittäin valitettavaa, varsinkin kun Pispalanharjun vaikeakulkuinen, jyrkkä maasto ja olosuhteet eivät ole muuttuneet mihinkään ja Pispalan alueen lapsiperheet, koululaiset (myös lähialueen kouluja käyvät), ikäihmiset ja työikäiset edelleen tarvitsevat kipeästi omaa bussilinjaansa Pispalanharjulle. Allekirjoittaneelle kerrottiin viime joulukuussa, että joukkoliikenneyksikkö seuraa kevään ajan linjan 115 käyttäjämääriä ja tekee niiden perusteella suunnitelmia ja päätöksiä linjan jatkumisesta ensi vuodelle. Nyt ainakaan lautakunnan esityslistalla ei tällaista käyttäjämäärien arviointia esitetä.

Linja 115 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä(10 krs) ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Kovilla pakkasilla ja liukkailla jyrkillä teillä ikäihmisten ja lastenvaunuja työntävien on mahdotonta kulkea turvallisesti Harjulle. Pispalanharjulla linjan 115 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta v.2017 ja nyt linjan 115 vuoteen 2019, on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono.

Jotta käydystä taistelusta ja vaivannäöstä tulisi selkeä kuva, kertaan viime vuoden tapahtumat:

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju- Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Säästö oli 200 000 euroa. Jätin valtuustoaloitteen 19.2.2018 linja 15 jatkamiseksi Pispalan asukkaiden yhteydenottojen perusteella.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli kokouksissaan 22.2.2018 § 15, ja 21.3.2018, § 22, kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasoa 2018 -2019. 22.2.2018 joukkoliikennelautakunta päätti talvikauden palvelutasosta lukuun ottamatta linjoja 14,15, 35 ja 55, joiden osalta esitys palautettiin valmisteluun. 21.3.2018 joukkoliikennelautakunta päätti valtuustoaloitteessa kyseessä olevan asian osalta kokouksessa muutetun päätösehdotuksen mukaisesti, että talviliikennekaudella 2018 – 2019 Pispalanharjulle liikennöidään linjalla 31 siten, että Pispalanharjun itäpäässä sijaitseva Pispalanharju 2 – pysäkki toimii linjan 31 päätepisteenä Pispalanharjulla. Kyseiseltä pysäkiltä on noin 700 metrin matka ylös harjulle Pispan koululle. Lisäksi Pispalanharjulla liikennöidään palveluliikenteellä. Tuossa vaiheessa kuitenkin kävi ilmi, että linja 31, jonka piti ”kompensoida” linjaa 15, ei liikennöisi välttämättä kovin pitkään.

Joukkoliikennelautakunta tekee vuosittain palvelutarjontapäätöksen ja viime maaliskuussa lautakunta päätti Pispalanharjun osalta linjan 31 jatkamisesta harjun alkupäähän talviliikennekauden 2018 – 2019 loppuun asti eli vain kesäkuun 2019 alkuun. Uudessa linjasto 2021 suunnitelmassa koko linjaa 31 ei ollut enää olemassa ollenkaan.

Pispalan Asukasyhdistys ry teki 21.3.2018, § 22 päätöksestä oikaisuvaatimuksen koskien linjan 15 Pispalanharju-Järvensivu palvelutasoa. Oikaisuvaatimuksessa linja-autoreitti 15 ja sen aikataulut vaadittiin säilytettäväksi Pispalanharjulla, Pyynikin Palomäentiellä sekä Satamakadulla Kaakinmaalla. Joukkoliikennelautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen kokouksessaan 26.4.2018. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli valtuustoaloitettani 30.5.2018, mutta hyväksytty päätösesitys oli, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli aloitettani 18.6.2018, mutta esittelijä otti aloitteen pois listalta kokouksen aikana. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli taas 30.8.2018 aloitettani. Nyt se lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi joukkoliikenneyksikköön.

12.9.2018 Pispalan asukkaat järjestivät tapahtuman Pispalan koululle, jonka aiheena oli joukkoliikenteen takaisin saaminen Pispalanharjulle. Päättäjät oli kutsuttu myös tilaisuuteen.

Joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 hyväksyttiin lautakunnassa 13.9.2018. Hyväksytty joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 ei sisältänyt määrärahaa aloitteessani esitetyn entisen bussilinjan 15 reittiosan Rautatieasema-Pispalanharju toteuttamiseksi. Reitinosan lakkautuksella toteutui vuotuinen noin 200.000 euroa bruttokustannussäästö. Nettosäästö on yli 100.000 euroa. Tämän jälkeen lautakunta käsitteli aloitettani uudelleen 2.10.2018. Vaikka kaupunginhallitus oli päättänyt ja edellyttänyt elokuussa, että aloitteeni vastaus tulee valmistella uudelleen, virkamiesesitys ja lopullinen päätös oli taas Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa (Jolila), että aloitteeni ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

5.10.2018 perustin kansalaisliikkeen Facebookiin linjan 15 palauttamiseksi Pispalanharjulle. Pispalan asukkaat lähettivät uudelleen 7.10 valtuutetuille vetoomuksen Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkamisen puolesta.

29.10.2018 valtuustoryhmäni hyväksyi linja 15 palauttamisen ja budjettineuvotteluihin 200 000 euroa linjan palauttamiseksi Pispalanharjulle. Marraskuussa budjettineuvotteluissa valtuustoryhmät suostuivat 100 000 euroon ja pikkubussiin Pispalanharjulle.

31.10.2018 Pispalan yhdistykset tekivät esityksen bussilinja 15:n palauttamisen puolesta ja ehdotuksen uudenlaisesta kulttuurikonseptista Pispala Bus, joka palvelisi harjun asukkaiden lisäksi turisteja vetovoimaisella tavalla. Esitystä tukivat myös lukuisat Pispalan kulttuurivaikuttajat.

19.11.2018 Valtuusto hyväksyi määrärahaesityksen budjettikokouksessa. Lopetetun linja 15 palvelu turvataan jatkossa pikkubussilla välillä Keskustori – Pispalanharju, alkuperäiselle päätepysäkille, Harjunpäähän asti, mahdollisimman paljon alkuperäisen linjan 15:n reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Määrärahalisäys oli 100 000 euroa.

28.11.2018 Joukkoliikennelautakunta päätti joukkoliikenteen palvelutasosta kesäkaudelle 2019 ajankohdalle 3.6 – 8.8.2019. Pispalanharjun pikkubussi tulee liikennöimään uudella linjalla 115 Pispalanharjulta Keskustorille ma-la vuorovälin ollessa 30 min (lisärahoitus).

Linja 115 reitti : Keskustori – Kirkkokatu – Laukontori – Satamakatu – Palomäentie – Tahmelantie – Pispalanharju (3 km). Kesäarki: Linja 115 Keskustori – Pispalanharju klo 07 – 19, vuoroväli 30 min. Kesälauantai : Keskustori – Pispalanharju klo 09 – 17, vuoroväli 30 min.

Joukkoliikennelautakunta päätti vielä 20.12.2018, § 94 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2018-19 – Linjat 31 ja 115 : ”Tampereen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.11.2018, § 216, päättänyt kohdentaa vuoden 2019 talousarvioon 100 000 euroa Pispalanharjun joukkoliikennetarjonnan järjestämiseen mahdollisimman paljon lakkautetun linjan 15 reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi esitetään uuden linjan 115 Keskustori – Pispalanharju perustamista ja liikennöinnin aloittamista 2.1.2019 alkaen. Linjaa liikennöidään pikkubussilla, jossa on tila myös lastenvaunuille. Samassa yhteydessä on mielekästä siirtää linjan 31 päätepysäkki Pispalanharjulta takaisin Pyynikintorille. Näin voidaan linjalle 31 palauttaa paremmin Muotialan suunnan asiakastarpeita palvelevat aikataulut. ”

30.1.2019 Joukkoliikennelautakunnalle esitetään, että linja 115 kulkee vain vuoden loppuun 2019 eikä enää vuonna 2020. Mainittakoon, että Pispalassa on nyt päätetty, että linja 115 liikennöinnin myötä, pidetään autottomia torstaita ja vähennetään yksityisautoilua.

Esitän, että Tampereen bussilinja 115 Keskustori – Pispalanharju- Keskustori ei lakkauteta vuonna 2020. Linjalle tulee esittää määräraha myös tuleville vuosille, heti v.2020 alusta. Pispalanharjun ja – alueen asukkailla on samanlainen oikeus toimiville joukkoliikennepalveluille kuin muillakin Tampereen asukkailla. Tampereella 28.1.2019 Aila Dündar- JärvinenKaupunginvaltuutettu (sd)