Kansanedustaja Pia Viitanen on Toveriseuran kuukausikokouksessa ensi maanantaina 27.2.2023 klo 18 vieraana Tampereen Työväentalolla Miina-kabinetissa V kerros. Hän kertoo kansanedustajaehdokkaana omista seuraavan vaalikauden tavoitteistaan ja SDP:n vaaliohjelmasta. Ennen kaikkea Pia haluaa tavata sinut ja kuulla evästystä omaan kampanjaansa ja puolueelle. Mitä haluat erityisesti SDP:n eduskuntaryhmän tietävän kansalaisten elämän arjesta. Tenttaa ehdokasta, tee kysymyksiä vaikkapa energian hinnasta, verotuksesta tai nuorten ongelmista! Pia vastaa. Tervetuloa
Category Archives: Yleinen
Hakametsän demarit täytti 111 vuotta – osallisuuden kehittäminen on puheenjohtaja Anne Liimolalle tärkeää
Hakametsän Sosialidemokraatit ry vietti 111-vuotisjuhlaansa lauantaina 18. helmikuuta. Vuoden 2023 alusta yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Anne Liimola kuvailee kunnioitettavan iän saavuttanutta yhdistystä aktiiviseksi ja laajan alueen kattavaksi.
– Meillä on ollut aina aktiivisia toimijoita niin kunta- kuin aluetasollakin. Emme ajattele itseämme kaupunginosaosastona, sillä meillä on toimijoita monesta kaupunginosasta. Meidän ja Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön tavoitteena on esimerkiksi kehittää eri puolueosastojen välillä.
– Eräs tärkeä tavoitteeni on osallisuuden lisääminen. Puheenjohtajana ajattelen, että on tehtävä paljon töitä puoluejäsenyyden tekemiseksi houkuttelevammaksi. Lisäksi haluan kannustaa myös jo jäseniksi liittyneitä aktiivisemmin mukaan toimintaan. Jäsenten mielipiteet ovat meille tärkeitä ja haluamme niitä kuunnella. Nyt kevään aikana on tulossa useampi tilaisuus, joihin toivon jäsenten aktiivista osallistumista, Liimola kuvailee.
Hakametsän demarit järjestää keväällä vuosittaisen sääntömääräisen kevätkokouksen, minkä lisäksi edessä on puoluekokous. Jäseniltä toivotaan mielipiteitä esimerkiksi puoluekokousaloitteiden ja ehdokasasettelun suhteen.
– Tulossa on myös avoin tilaisuus, jossa jäsenemme Pauli Ruoholahti kertoo kirjastaan Pitkät pojat. Lisäksi haluamme olla mukana aktiivisesti kunnallisjärjestön tilaisuuksissa sekä aktivoida jäseniämmekin osallistumaan näihin.
– Luontoasiat kiinnostavat itseäni paljon. Kaupungin kasvua on kiinnostavaa seurata, mutta myös luonto on tärkeä. Mahdollisesti saamme jonkinlaisen luontoretkenkin järjestymään kuluvan vuoden aikana, Liimola kaavailee.
Monipuolinen alue- ja kuntavaikuttaja
Liimola itse on syntyperäinen tamperelainen. Hän on tehnyt työuransa varhaiskasvatuksessa päiväkodin johtajana. Lisäksi Liimola on ollut aktiivinen jäsen ammattiyhdistysliikkeessä ja tehnyt tämän tiimoilta niin Suomen kuin Pirkanmaankin tason töitä. Hakametsän demareiden puheenjohtajuuden lisäksi Liimolalla on useita muita luottamustoimia.
– Olen kuntapoliitikkona Tampereella ja Pirkanmaan hyvinvointialueella. Olen Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan jäsen ja vara-aluevaltuutettu. Kaupunginvaltuustossa olen varajäsenenä. Jäsenenä olen Asunto- ja kiinteistölautakunnassa sekä Pirkanmaan Jätehuollon hallituksessa. Olen myös kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja, Liimola kertoo.
– Luottamustoimista työllistävin on kaupunkikuvatoimikunta. Pidän kovasti työskentelystä tässä toimikunnassa, sillä arkkitehtuuri ja kaupunkikuvan kehittäminen on aina kiinnostanut minua. Puheenjohtajuus on oikein mielekäs rooli, ja samoin jäsenyys Asunto- ja kiinteistölautakunnassa. Näissä käsitellään kiinnostavia teemoja, Liimola kuvailee.
– Hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan työskentely kehittyy kaiken aikaa. Tehtävänkuva on laaja: kyseessä on haastava valiokunta, jossa teemme esimerkiksi erilaisia lausuntoja.
Monipalveluvaliokunta käsittelee paljon julkisia palveluita käyttävien ihmisten asioita. Pirkanmaan valiokuntamalli on Suomessa ainoa laatuaan.
Tampereella asiat hyvin, mutta ihmissuhdetöiden vetovoimaa kehitettävä
Liimola kertoo olevansa mielissään siitä, että osallisuutta on onnistuneesti kehitetty Tampereella. Hän kuvailee Tamperetta aktiiviseksi, toimivaksi ja vetovoimaiseksi kaupungiksi.
– Tämän saavutuksen eteen on tehty paljon työtä. Minulle ja SDP:lle on tärkeää, että meidän hyvinvointivaltiomme säilyy, eikä ketään jätetä yksin. On tärkeää, että hyvinvointialueellakin kuntalaiset saavat luvatusti tarvitsemansa palvelut.
– Tällä hetkellä suurin ongelma on työntekijöiden riittävyys. Niin Tampereella kuin hyvinvointialueellakin on aloja, joihin ei riitä koulutettuja työntekijöitä.
Miten esimerkiksi sote-alan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä?
– Palkalla on aina merkitystä työn houkuttelevuudelle. Käteen jäävällä palkalla on oltava mahdollista elää. Työntekijän on myös kyettävä tekemään organisaatiossaan töitä omien arvojensa mukaisesti.
– Työpaikoille kaivataan hyvää johtamista. Lähijohtajalla on oltava aikaa perustyön tekijöille. Lisäksi lainsäädäntöä on noudatettava – lait ovat olemassa sen vuoksi, että niillä varmistetaan työn laadukas toteutuminen. Työyhteisötaitojen tulee olla kunnossa organisaatiossa. Näin työntekijöitä saadaan ja heidät saadaan myös sitoutumaan työyhteisöön, Liimola kuvailee.
– Olen itse tehnyt pitkän uran varhaiskasvatuksessa ja arvostanut omaa työtäni. Ihmissuhdetöiden tekijät tyypillisesti arvostavat työtään, ja heidän työtään tulisi myös yhteiskunnan arvostaa huolehtimalla siitä, että palkka on kohdallaan ja työolot kunnossa. Näin lain vaatimat tehtävät pystytään toteuttamaan.
Eduskuntavaaleissa kyse hyvinvointivaltion tulevaisuudesta
Huhtikuun alussa odottavilta eduskuntavaaleilta Liimola toivoo sosialidemokraateille ainakin yhtä uutta paikkaa Pirkanmaalta.
– Toivon, että äänestäjät ymmärtäisivät, että näissä vaaleissa on kyse hyvinvointiasioista, hyvinvointivaltion säilyttämisestä. Teen itse vaalityötä kaikille ehdokkaillemme ja mainostan heitä eri kanavissa. Olisi tärkeää, että puolueemme olisi jatkossakin pääministeripuolue, jotta voisimme jatkaa arvojemme mukaista työtä.
Nykyhallitus on kohdannut jo useamman poikkeuksellisen kriisin, jotka ovat vaikuttaneet niin maailmanlaajuisesti kuin Suomen ja Euroopan tasollakin.
– Nykyhallitus on mennyt kriisistä kriisiin ja kuitenkin samaan aikaan hoitanut asioita eteenpäin toimintakykyisenä. Samaan aikaan Suomen rooli ja merkitys Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on selvästi vahvistunut. Tämä on hyvä asia ja pitkälti seurausta pääministeri Sanna Marinin sekä Tytti Tuppuraisen merkittävästä työstä Euroopan tasolla ja laajemminkin.
Liimola haluaa painottaa yhteistyön ja vuoropuhelun merkitystä kaikessa toiminnassa, myös politiikassa.
– Olemme eläneet ja elämme kriisiaikaa, eikä tulevasta voi olla varmuutta. Niin minä kuin Jukka Gustafssonkin puhuimme lauantain juhlapuheissamme historian merkityksestä.
– Jotta voi tehdä tulevaisuutta, on tunnettava historiaa. Historiassa on tehty päätöksiä sen hetkisen tietämyksen mukaan. On siis tiedettävä, mitä on tehty, ja kuitenkin pitää katse tulevaisuudessa. Toivon eri puolueosastojen tekevän tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä, ja että puolueen jäsenyydestäkin tulee houkuttelevampaa. Uusia, eri-ikäisiä jäseniä tarvitaan – ja kaikille myös löytyy töitä, Liimola päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Johanna Loukaskorpi haluaa panostaa koulutukseen, työelämään ja terveyspalveluihin
Johanna Loukaskorven, 48, eduskuntavaaliteemat ovat kulkeneet mukana hänen koko poliittisen toimintansa ajan myös kuntapolitiikan tasolla. Loukaskorpi haluaa nostaa Suomen kasvatuksen ja koulutuksen kärkimaaksi, taata kaikille oikeuden hoitoon ja hoivaan, varmistaa oikeudenmukaisen työelämän kaikille sekä vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Nämä ovat Loukaskorvelle tärkeitä arvoja, jotka osin ovat nousseet hänen poliittisen toimintansa keskiöön siviiliammatin kautta.
– Olen opiskellut Helsingin yliopistossa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Työskentelin pitkään äidinkielenopettajana ja opinto-ohjaajana, ja tällä hetkellä toimin apulaisrehtorina. Koen vahvasti työelämäkokemukseni kautta, että perusopetuksen rahoituksen turvaaminen ja oppimisen tuen uudistaminen sekä myös alueellisen tasa-arvon vahvistaminen ovat merkittäviä asioita.
– Olen kirjoittanut mielipidekirjoituksia nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähenemisestä jo ennen kuin aiheesta puhuttiin niin paljon kuin nyt. Onneksi tämä ongelma on nyt laajasti havaittu ja on monien poliitikkojen agendalla.
Suomessa perhetausta vaikuttaa yhä enemmän siihen, mihin nuori hakeutuu jatko-opiskelemaan ja kuinka pitkälle hän opiskelee peruskoulun jälkeen. Kuluvalla hallituskaudella on saatu läpi uudistus toisen asteen maksuttomuudesta ja oppivelvollisuusajan pidentämisestä, mikä toivottavasti tasaa perhetaustaan liittyvää, koulutuspolun valintaan vaikuttavaa eriarvoisuutta.
– Minulle on tärkeää, että peruskoulu pystyisi tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Toimin itsekin tällä hetkellä koulussa, jossa on oppilaita lukuisista taustoista ja koen työn hyvin arvokkaaksi. Maksuton kaksivuotinen esiopetus kaikille lapsille puolestaan pystyisi tasaamaan oppimiseroja ennen peruskouluun siirtymistä, Loukaskorpi kuvailee.
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilanne tämän päivän Suomessa
Minkälaisena opetusalan ammattilainen ja eduskuntavaaliehdokas näkee tämän päivän Suomen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tilanteen?
– Varhaiskasvatuksen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi henkilöstöä. Tampereella ja Pirkanmaalla tilanne ei ole näin paha, mutta henkilöstöpula näkyy myös täällä. Esimerkiksi sijaisia on todella vaikea saada peruskouluun, mutta erityisen hankala heitä on saada varhaiskasvatukseen. Näiden alojen koulutuspaikkoja on lisättävä, mutta myös ammattilaisten palkkaa parannettava, Loukaskorpi ehdottaa.
– Laadukas ja hyvä opetus peruskoulussa taas varmistetaan perusrahoitusta lisäämällä ja tarjoamalla oppimisen tukea riittävästi. Viime aikoina koulutuskeskustelu on suuntautunut inkluusiovastaisuuteen. Inkluusiossa olennaista on se, että lasten tulee saada tarvitsemansa tuki. Erityisluokkia ei esimerkiksi missään nimessä ole lakkautettu. Lasten tulee saada tarvitsemansa kolmiportainen tuki tukemaan oman oppimisensa tarpeita, olivat he sitten tavallisella tai erityisluokalla.
Huoli ammatillisen koulutuksen tasosta on ollut julkisuudessa paljon. Loukaskorven mukaan ammatillisessa koulutuksessa on lisättävä lähiopetusta ja resursseja. Esimerkiksi työnantajat ovat antaneet ymmärtää, että ammattikouluissa ei tällä hetkellä saavuteta riittävää taitotasoa.
– Meidän on myös satsattava yleiseen työhyvinvointiin kasvatus- ja hyvinvointialoilla. Tämä liittyy kaikkiin teemoihini. Tähän on panostettava merkittävästi, sillä työvoimapula on erittäin kova.
– Reilu ja oikeudenmukainen työelämä tulee taata kauttaaltaan – työelämän pelisääntöjä tulee kaikkien noudattaa ja palkalla on tultava toimeen.
– Myös tieteen rahoitusta tulee vahvistaa. Koulutuksesta ei tule missään nimessä leikata, koska koulutus on keino, jolla Suomi nousee, Loukaskorpi tiivistää.
Mielenterveyspalvelut kuntoon
Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanne Suomessa ei ole tasapainossa tarpeen kanssa. Erityisen huolestuttavaa tämä on lasten ja nuorten kannalta. Loukaskorpi vaatii inhimillistä päihdepolitiikkaa, nopeutettua polkua mielenterveyspalveluiden pariin sekä hoidolta tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä.
– Meidän ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti. Ei voi olla niin, että osa ikäluokasta syrjäytetään. Pidetään jokainen nuori opiskelu- ja työkykyisenä.
Korkeakouluopiskelijoidenkaan tilanne ei missään nimessä ole helppo.
– Esimerkiksi YTHS:lle on hyvin hankala saada aikoja. Palveluihin on pitkät jonotusajat, ja samaan aikaan paine opiskeluun on valtavaa. Korkeakoulu-uudistuksen jälkeen paineet ovat entistä kovemmat – toisen asteen jälkeen pitäisi heti tietää oma alansa ensikertalaiskiintiöiden vuoksi. Erehtyminen on inhimillistä. Itseään pitää saada etsiä ja vaihtaa alaa, jos ensimmäinen valinta ei tunnukaan omalta. Yhteiskunta on asettanut nuorille paljon paineita, joiden seurauksena syntyy mielenterveys- ja päihdeongelmia.
On erikoinen tilanne, jos hoitoa on hankala saada ja paineet kasautuvat yhteiskunnan vaatimusten vuoksi.
– Yhteiskunnassa pitäisi miettiä, missä on menty vikaan, kun nuoret väsyvät eivätkä jaksa.
Tulevaisuuden Suomi
Millaisena Loukaskorpi haluaa nähdä Suomen neljän vuoden kuluttua?
– Haluaisin nähdä, että Suomi on edelleen kaikista huolehtiva hyvinvointivaltio. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on lisättävä edelleen ja eriarvoisuutta vähennettävä. Nuorten syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin on puututtava aktiivisesti ja nopeasti.
– Suomen hyvinvointivaltio on aktiivisen puolustamisen arvoinen – meidän on toimittava palvelujemme ja yhteiskuntamme puolesta, Loukaskorpi päättää.
Johanna Loukaskorpi
- Hyvinvointipalveluiden apulaispormestari 2017-2021
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestari 2021-2023
- Pirkanmaan aluevaltuutettu
- Tampereen kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009 saakka
- Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2017 saakka
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Kari Peltovirta kehottaa äänestäjiä muistamaan edellisten oikeistohallitusten teot
Eduskuntavaalit lähestyvät. Valta vaihtuu Suomessa huhtikuun alussa – mutta millainen on tuleva hallituskokoonpano? Hervannan demareiden puheenjohtaja Kari Peltovirta toivoo tulevan hallituksen keskittyvän etenkin verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja tulojen kerryttämiseen yhteiskunnalle reiluilla keinoilla.
– Tällä hetkellä pelkään sitä, että kansaan uppoaa Kokoomuksen velalla pelottelu ja saamme oikeistohallituksen, joka keventää varakkaiden verotusta ja leikkaa sosiaaliturvasta sekä peruspalveluista. Velalla pelottelu on saanut mediassa suuren osan ja se menee helposti ihmisten mieleen. Tällainen politiikka kuitenkin kurjistaa kansan hiljaista osaa. Asioita ei korjata leikkauksilla, vaan kohdistamalla yhteiskunnan tuloja oikein.
– Menoleikkauksista puhutaan paljon, mutta olisi katsottava myös, mitä tulopuolella on tehtävissä. Verotus pitäisi säätää oikeudenmukaiseksi ja tilkitä niitä porsaanreikiä, joiden kautta varoja voidaan siirtää kevyen verotuksen piiriin. Esimerkiksi ulkomaalainen rahasto voi omistaa Suomesta metsää ja saada tästä itselleen myyntivoitot, mutta ei kuitenkaan maksa veroja Suomeen. Veroparatiisit pitäisi poistaa. Yhteiskunnalle on tärkeää saada tuloja – yhteiskunta kuitenkin maksaa varakkaidenkin ihmisten koulutuksen ja kunnallistekniikan sekä heidänkin turvallisuutensa poliisin ja puolustusvoimien kautta. Myös varakkailla on pääsy julkisiin palveluihimme. Niistä on reilua myös maksaa, Peltovirta perustelee.
Peltovirta toivoo, että äänestäjät ajattelisivat, mitä oikeistoa äänestämällä oikeasti saadaan. Myös oikeistohallitusten aikana on otettu paljon velkaa, mutta verohelpotuksiin hyvätuloisille ja varallisuuden siirtoon varakkaille.
– Suuret puheet velkaantumisen hillitsemisestä eivät ole toteutuneet edellisten oikeistohallitusten hallituskausilla. Koulutusvarojen leikkaaminen on johtanut esimerkiksi nuorison koulumenestyksen heikkenemiseen. Oppilaat eivät kaipaa itseopiskelua ja häliseviä luokkia, vaan opetusalan ammattilaisia. Kymmenvuotias ei ole itseohjautuva. On erikoinen tilanne, kun arkea tuntemattomat ihmiset tekevä arkea koskevia päätöksiä.
– Gallupien valossa nykyhallituspohjan jatko vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kakkosvaihtoehtona toivoisin, että löytäisimme vanhan yhteisen sävelen vuosien takaa ja saisimme sinipunahallituksen, vaikka näkemyseroja onkin paljon. Näin sosialidemokraatit voisivat saada tulevalla hallituskaudella inhimillisiä tavoitteitaan läpi, Peltovirta toivoo.
– Silloin on tavalliselle kansalaiselle kylmä tilanne, jos tulee porvarioikeistohallitus. Esimerkiksi perussuomalaiset osaavat kyllä tuoda esiin kaikki ongelmat ja syyttää hallitusta, mutta eivät tarjoa mitään ratkaisua mihinkään – paitsi maahanmuuton estämisen ja bensaveron.
Monipuolinen tausta ay-toiminnassa ja järjestöissä
Kari Peltovirta työskentelee aluehallintovirastossa työsuhdetarkastajana. SDP:hen hän on liittynyt noin 15 vuotta sitten.
– SDP:n arvomaailma tuntuu itselleni puolueista läheisimmältä. Ammattiyhdistyksistä olen ollut PAM:n toiminnassa mukana vuodesta 2003 kesään 2020 saakka, myös edustajistossa ja valtuustossa. Olen ollut myös noin kymmenen vuoden ajan SAK:n eri toimielimissä. Joulukuussa 2022 minut valittiin Tampereen seudun Pro ry:n puheenjohtajaksi, ja aloitin Pro Pirkanmaan aluejohtokunnassa vuoden alusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa olen ollut vuoden alusta yksi kolmesta prolaisesta luottamusmiehestä, Peltovirta kertoo.
Hervannan demareissa Peltovirta oli aikaisemmin varapuheenjohtajana, kunnes hänet valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2019. Peltovirran mukaan valinta oli selvä ja yksimielinen: äänestystä ei tarvittu. Tätä ennen hän toimi Sastamalan kunnallisjärjestön hallituksessa, viime vuoden alusta taas Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön hallituksessa.
– Vapaa-aikani kuluu paljolti järjestötoiminnassa. Hervannan demarit on perustettu vuonna 1975, joten yhdistys on lähes yhtä vanha kuin Hervanta itsekin. Yhdistys on pieni, mutta jäsenmäärässä on kuitenkin jonkin verran kasvusuuntaa.
– Tuemme myös vaaliehdokkaitamme esimerkiksi rahoittamalla esitteitä ja jakamalla niitä. Tällä hetkellä tuemme eduskuntavaaliehdokkaamme Mahmoud Machaalin vaalikampanjaa. Machaal on myös hallituksemme jäsen.
– Pyrimme myös järjestämään vuodessa vähintään kaksi jäsentapahtumaa: joulun alla perinteisen piparia ja glögiä-tapahtuman, ja Hervanta-päivillä olemme aina olleet mukana. Helmikuussa Tampereen SDP:n valtuustoryhmä on tulossa vierailulle, Peltovirta kuvailee.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Sofia Julin: ”Nyt on yksinasuvien vuoro”
Tampereen nuorimmalla kaupunginvaltuutetulla, SDP:n eduskuntavaaliehdokkaalla Sofia Julinilla, 24, on jo yli kymmenen vuoden kokemus politiikasta. Peruskoulussa hän vaikutti oppilaskunnassa, myöhemmin Tampereen Nuorisovaltuustossa jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Lukiossa hän kuului Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallitukseen. Tällä hetkellä hallintotieteiden maisteriopintoja opintovapaalla tekevä Julin ajattelee politiikan kokemuksen olevan hänelle selkeä etu myös mahdollisessa kansanedustajan tehtävässä.
– Työskentelen eduskunnassa poliittisena avustajana. Olen avustanut esimerkiksi Antti Rinnettä ja Aki Lindeniä. Minusta on hyvä, että eduskuntaan tulee siviiliammateista alojensa asiantuntijoita, mutta tarvitsemme myös niin sanottuja politiikan ammattilaisia, jotka ymmärtävät, kuinka eduskunnan prosessit toimivat, miten hallituksessa saadaan esityksiä läpi ja miten vaikuttaminen ylipäätään toimii. Tämän kokemuksen voisin tuoda kaikkien suomalaisten käyttöön – kansanedustajana se olisi merkittävin etuni.
Julin aloitti eduskunnassa työskentelyn vuonna 2019, juuri ennen koronakriisin alkua. Hänestä on kiinnostavaa, miten samaan aikaan on hoidettu historiallisia kriisejä, mutta samaan aikaan toteutettu hallitusohjelmaa ja edistetty tärkeitä asioita. Tällä vaalikaudella on esimerkiksi päätetty maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä ja toteutettu perhevapaauudistus. Julinin ydinvaaliteema huomioi kuitenkin hänen mukaansa politiikassa unohdetun, noin 1,3 miljoonaa ihmistä käsittävän ryhmän: yksinasuvat.
Korona-aika antoi aiheen kandidaatintutkielmaan
Tällä hetkellä Julin odottaa todistusta kandidaatin tutkinnosta Tampereen yliopistosta. Hänen hallintotieteiden kandidaatintyönsä “Kuntien yksinäisyystyön mahdollisuudet” (2022) käsittelee konkreettisia keinoja, joita kunnat ja yhteiskunta voisivat tehdä yksinasuvien ja yksinäisten hyväksi. Yksinäisyyttä ei ole kyseisestä näkökulmasta aiemmin juuri tutkittu. Julinin tärkein eduskuntavaaliteema onkin yksinasuvien ihmisten aseman parantaminen.
– Olen itse yksinasuva opiskelija. Kipinä kandidaatintyöhöni lähti, kun koronakriisin aikaan koin itse yksinäisyyttä. Toimenpiteet, joita koronakriisin aikaan tehtiin eivät mielestäni huomioineet yksinasuvia lainkaan, vaikka he asumismuotonsa vuoksi kokivat muita enemmän yksinäisyyttä. Kiinnostuin yksinäisyyden vaikutusten, kuten terveyshaittojen, tutkimisesta ja halusin miettiä konkreettisia keinoja, joita kunnat voisivat tehdä yksinasuvien ihmisten hyväksi yksinäisyystyössä. Tällä hetkellä noin kolmannes suomalaisista kokee yksinäisyyttä, Julin kuvailee.
Yksinasuvien asiat samalle viivalle perhepolitiikan kanssa
Julin on SDP:n yksinasuvat -työryhmän puheenjohtaja. Ryhmä on koonnut puolueelle yksinasuvien osalta vaalitavoitteita ja listaa siitä, millä keinoilla yksinasuvien asemaa voidaan parantaa.
– Perhepolitiikan rinnalle voitaisiin tuoda yksinasuvien tarpeet. Monesti sitä, ettei yksinasuvien asioita huomioida perustellaan sillä, että he ovat niin moninainen ryhmä. Lähtökohtaisesti jokainen yksilö on erilainen, ja jokainen perhekin on erilainen, joten tämä argumentti ei minusta toimi. Perhepolitiikalla on pitkä historia, mutta yksinasuvista ei juuri puhuta – edes, vaikka perinteinen ydinperhe on murroksessa. Vaalisloganini onkin “Nyt on yksinasuvien vuoro”, Julin kommentoi.
Yksinasuvien asema yhteiskunnassa on erityinen monesta näkökulmasta. Yksin eläminen vaikuttaa niin asumiseen, toimeentuloon, palveluiden saamiseen kuin osallisuuteenkin liittyviin asioihin.
– Yksinasuva ihminen maksaa vuokra-asumisesta suhteessa enemmän kuin ihmiset, jotka pystyvät jakamaan asumiskulut. Kohtuuhintainen asumistuotanto tulisi turvata. Lisäksi iso ongelma on se, että asumistuessa ei huomioida yksinasuvien suhteessa korkeampia asumiskuluja. Yksinasuva kantaa koko taloudellisen vastuun yksin. Asumistuen laskentaperusteisiin tulisi luoda elementti, joka huomioisi yksin asumisen, eräänlainen sinkkulisä. Yksinasuvat saisivat siis korkeampaa asumistukea, Julin ehdottaa.
Vuokralla asuminen on monelle yksinasuvalle ainoa vaihtoehto, eikä omistusasunnon hankkiminen välttämättä ole mahdollista.
– ASP-järjestelmässä on se vika, ettei siinäkään oteta millään tavalla huomioon, jos ihminen hankkii asunnon yksin. Pankkien ja asiantuntijoiden kanssa pitäisi käydä keskustelua siitä, miten järjestelmässä voidaan ottaa huomioon, jos asunnolla on vain yksi ostaja. Kumppanin kanssa elävä pystyy laittamaan asuntosäästöt yhteen toisen kanssa, jolloin yhden ihmisen osuus on suhteessa pienempi.
Yksin asuminen on taloudellisesti raskaampaa kuin talouden kulujen jakaminen juuri siksi, että taloudellinen vastuu on kokonaan yhdellä ihmisellä, ja kotitalouteen tulee vain yhden ihmisen tulot. Merkittävä osa yksinasuvista onkin pienituloisia.
– Kolmannes yksinasuvista elää köyhyysrajan alapuolella. Esimerkiksi kriisin, kuten työttömyyden yllättäminen on yhden hengen taloudessa vaikeampaa kuin toisen kanssa asuessa, koska ei ole ketään auttamassa. Sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa. SDP:llä on hyvä yleisturvamalli, jossa yksinasuvat pitäisi huomioida esimerkiksi siten, että he saisivat suuremman taloudellisen vastuunsa vuoksi muita korkeampaa sosiaaliturvaa, Julin ehdottaa.
– Yksinasuvien toimeentuloa voidaan tukea myös verotuksen keinoilla. Esimerkiksi kotitalousvähennystä ei yksinasuva voi hyödyntää samalla tavalla kuin perheellinen. Lisäksi työasuntovähennys on selkeä yksinasuvia syrjivä elementti. Työasunnon vuokraa ei saa vähentää verotuksessa, jos ei ole vakituista asuntoa ja perhettä toisella paikkakunnalla. Nämä asiat pitäisi korjata tasavertaisiksi kaikille.
Lisäksi yksinasuvat tulisi Julinin mukaan huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkisia tiloja voitaisiin kehittää siten, että ne loisivat mahdollisuuksia uusien ihmisten kohtaamiseen. Koska yksin asuminen ei aina ole oma valinta, myös keinoja lisätä yhteisöllistä asumista kannattaisi pohtia.
– Yhteiskunnassamme on paljon yksilökeskeistä ajattelua, jonka sijaan toivoisin enemmän yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Kuvaavaa on esimerkiksi se, että meillä on perhe- ja peruspalveluministeri, mutta ei ministeriä, joka vaikuttaisi yksinasuvien puolesta. Yksinelävien asioita edistettäisiin yli vaalikausien siten, että heilläkin olisi oma ministeri, Julin pohtii.
Politiikassa tulisi nähdä yli vaalikausien
Viime vuosien kriisiajat ovat jättäneet jälkeensä paljon korjattavaa. Julinin mielestä sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen tilanteessa, kun esimerkiksi hoitojonot ovat jo valmiiksi valtavat, tulisi tulevaisuudessa lopulta taloudellisesti kalliimmaksi kuin niihin panostaminen, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta.
– Minulle politiikassa on tärkeää pitkä aikaväli. Välillä vaikuttaa siltä, että politiikassa ei osata nähdä vaalikaudesta toiseen. Meidän tulee saavuttaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta – yhteiskunta ei voi olla vakaa ja toimiva, elleivät nämä kaikki toteudu. Taloudellinen ja inhimillinen puoli kulkevat aina käsi kädessä: kun pidämme huolta ihmisistä, pidämme huolta myös taloudesta. Tämä tuntuu joiltakin puolueilta usein unohtuvan, Julin kommentoi.
Tällä hetkellä Suomessa elää noin yhden ikäluokan verran syrjäytyneitä, eli työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia nuoria. Julin ajattelee, että nuorista tulee pitää huolta – peruskoulusta asti.
– Tällä hetkellä koulutuspolitiikassa peruskoulu on se, joka kaipaa kaikkein eniten uudistusta. Peruskouluista valmistuu paljon esimerkiksi poikia, joilla ei ole kunnollista lukutaitoa. Oppilailla on todella paljon ahdistuneisuutta, masennusta ja muita mielenterveyshaasteita. Jokuhan peruskoulussa täytyy olla pielessä, kun yhä nuoremmat kärsivät mielenterveyshaasteista. Uskon, että meillä on edessä hyvinvointikriisi, ellei tätä ongelmaa ratkaista. Tällöin meillä ei välttämättä ole tulevaisuuden tekijöitä, Julin pohtii.
Myös opiskelijoiden asema kaipaa parannusta.
– Nykyään opiskelu ei takaa vakituista työpaikkaa, vaan elämme määräaikaisuudesta toiseen. Tällöin esimerkiksi oman asunnon hankkiminen ei välttämättä onnistu. Silti opiskelijat ovat ainut ihmisryhmä Suomessa, jonka oletetaan rahoittavan elämisensä ja asumisensa velkarahalla. Opiskelijoiden kohdalla asumistuki ja opintoraha yhdessä eivät yhdessä riitä edes vuokranmaksuun, mutta työelämän murroksen vuoksi lainan ottaminen on hyvin epävarmaa. Miten voimme saada opiskelijat pois köyhyysrajalta ja parantaa heidän toimeentuloaan?
Uuden sukupolven päättäjiä kaivataan
Sofia Julinilla on omakohtaista kokemusta niin opiskelemisesta kuin yksin asumisestakin, minkä lisäksi hänellä on pitkä kokemus käytännön politiikan tekemisestä.
– Minä olen nähnyt niin nuorten kuin opiskelijoidenkin elämää ja ymmärrän, minkälaisia asioita heidän elämässään pitäisi ratkaista. Pidän tärkeänä sitä, että eduskunnassamme olisi niin sanottuja uuden sukupolven edustajia, jotka ovat nuorten elämässä läsnä ja näkevät aidosti ne asiat, joita nuorten eteen tulisi tehdä.
– Taloudellisesta kestävyydestä puhutaan paljon, ja totta kai talous pitää tasapainottaa, mutta tämän rinnalla tulee nähdä myös sosiaalinen kestävyys. Koronakriisi jätti paljon jälkivelkaa. Meillä on käsissämme mielenterveyskriisi, syrjäytymisongelma ja yksinäisyys. Myös ekologinen kestävyys on koetuksella. Ilmastokriisi on aikakautemme suurin kriisi eikä meillä ole aikaa hukattavaksi sen ratkaisemiseksi. Erityisesti tarvittaisiin kansainvälisesti rohkeaa ilmastopolitiikkaa. Seuraavalla vaalikaudella meidän tulee vastata todella suuriin haasteisiin, Julin ennakoi.
– Tulevaisuuden tulee tuoda mukanaan edistystä, eikä taantumista. Huomenna asioiden täytyy olla paremmin kuin ennen. Politiikan tärkein tehtävä on luoda toivoa ihmisten elämään. Erityisesti vaikeina aikoina.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Eija Kamppuri: ”Lajittelemalla jätteet voi vaikuttaa jätehuollon asiakashintoihin”
Eija Kamppuri (SDP) on Pirkanmaan alueellisen jätehuoltolautakunnan varapuheenjohtaja. Lautakunta on viranomaistoimija, joka käsittelee jätteiden keräykseen, käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön liittyviä asioita – esimerkiksi päättää asiakkaita koskevista hinnoista. Lain mukaan jätehuolto ei saa tehdä voittoa, vaan maksujen tulee ainoastaan kattaa sen kulut.
– Viime vuoden lopulla asiakashintoja korotettiin kustannusten nousun vuoksi. Suurin osa jätehuollon kustannuksista syntyy kalustosta, polttoaineista ja henkilökunnasta. Jätemaksu on tehty lajitteluun kannustavaksi – esimerkiksi biojäte on edullisempaa kuin sekajäte, sillä biojätteen lajitteleminen on erityisen tärkeää. Korotuksissa on kuitenkin ollut kyse joistain kymmenistä senteistä, Kamppuri kertoo.
Jätehuollon hinnoittelu siis kannustaa ekologiseen elämään.
Kamppuri kuvaa jätehuoltolautakuntaa asiakaslähtöiseksi siinä mielessä, että se ottaa hyvin huomioon kuntien näkemykset tehtäviin päätöksiin. Kokouksiin ja tehtäviin päätöksiin on helppo valmistautua etukäteen, koska päätöksenteon suuntaviivat ovat jo selvillä sen perusteella, minkälaisia kommentteja kunnat ja eri taustaryhmät ovat esittäneet.
Biojätteen mahdollisuudet
Jätehuollon hinnoittelu kannustaa ekologiseen elämään.
– Jos maailman haluaa pelastaa, biojäte on ehdottomasti lajiteltava, Kamppuri tiivistää.
Biojätteen uusiokäyttöön on löytynyt paljon uusia mahdollisuuksia. Pirkanmaan Jätehuollon biolaitoksen eli Biomyllyn tiloissa biojätteestä voidaan valmistaa biokaasua ja lannoitteita ja sitä voidaan valmistaa puhdasta energiaa.
– Viime aikoina kompostointi on puhuttanut ihmisiä paljon. Joillekuille on syntynyt käsitys, että kaikkien pitäisi ryhtyä kompostoimaan, vaikka asia ei näin ole. Bioastia riittää, ja sitä paitsi kompostointi vaatii paljon aikaa ja vaivaa, jotta sen saa toimimaan oikein. Biojäteastia on paljon helpompi ratkaisu, ja sen yksi tyhjennyskerta on todella edullinen.
– Kerrostaloissa biojäteastiat on yleensä taloyhtiön puolesta olemassa, mutta omakotitaloasujien kannattaisi jutella naapuriensa kanssa yhdessä hankittavasta kimppabioastiasta. Harvalla omakotitaloasujalla on kotipihassaan muuta kuin sekajäteastia, vaikka sekajäte on kaikkein kalleinta. Moni omakotitalotontti on myös niin pieni, ettei sinne ole mahdollista sijoittaa useita astioita. Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa kannattaisikin ottaa huomioon se, että omakotitaloalueille voisi rakentaa jätteidenlajittelupisteitä, Kamppuri ehdottaa.
Lajittelemalla jätteet voi vaikuttaa – myös asiakashintoihin
Kamppurin mukaan kierrättämisellä pelastetaan maailma. Lisäksi se tuo kaikille pitkällä tähtäimellä paljon säästöjä. On pelkästään hyödyllistä, että kaikkea materiaalia ei tarvitse ottaa luonnosta, vaan uusiokäytetään. Esimerkiksi kierrätettävät tekstiilit menevät jatkokäsittelyyn energiaksi ja uusiksi tekstiileiksi. Toki sekajätteetkin poltetaan energiaksi, mutta kaikelle jätteelle ei näin tarvitse tehdä, kun uusiokäyttökin on mahdollista. Lisäksi Kamppurin mukaan kierrättäminen antaa hyvän mielen, kun tietää tekevänsä oikein maailman hyväksi.
– Jos jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan, niiden käsittely on huomattavasti helpompaa. Sekajäteastiaan laitettu bioroskapussi puolestaan hidastaa sekajätteen palamista. Puhdas biojäte menee kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön.
– Mikäli taas biojäteastiaan on laitettu jotakin sinne kuulumatonta, biojätettä keräävä roska-auto ei voi ottaa astiaa kyytiin, sillä siellä on väärää roskaa. Tästä tulee ylimääräisiä kustannuksia, kun paikalle joudutaan järjestämään toinen auto. Joissakin autoissa kuljetetaan useammanlaisia jätteitä, jolloin yleinen kuvitelma on, että jätteet menevät autossa jollain lailla sekaisin. Ei se näin ole, vaan samassakin autossa ne kuljetetaan erikseen, Kamppuri selventää.
Lajittelemalla jätteet asiakkaalle tuleva jätehuoltolasku on pienempi – siinä tapauksessa, että mahdollisimman suuri osa ihmisistä lajittelee jätteensä.
– Asiakasmaksut voivat pienentyä, kun mahdollisimman moni kierrättää. Koska lain mukaan asiakkaalle tuleva jätehuoltolasku on jätehuollon kustannuksen suuruinen, jos mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan uusiokäyttää tehokkaasti, on kustannuskin pienempi.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Mahmoud Machaal haluaa parantaa toimeentuloa ja terveyspalveluita sekä puhua rauhan puolesta
Mahmoud Machaal ei kutsu itseään ensisijaisesti poliitikoksi, vaan aktiiviseksi kansalaiseksi. Eduskuntaan häntä motivoi halu vaikuttaa – vuodesta 2008 saakka kertynyt kokemus varavaltuutetun ja valtuutetun toimista on osoittanut, että omalla toiminnalla on merkitystä.
Tampereen kaupunginvaltuutettu, terveyspalveluissa sairaanhoitajana ja esimiestehtävissä 25 vuoden ajan työskennellyt Machaal toivoo päättävissä asemissa olevilta henkilöiltä enemmän inhimillisyyttä.
– Ihmisten päättävissä asemissa tulisi nähdä, kuinka ihmiset aidosti täällä elävät ja kuunnella, mitä heillä on sanottavanaan. Tästä saa parhaan kuvan todellisuudesta ja kyvyn myös tehdä päätöksiä parhailla mahdollisilla tiedoilla, Machaal kommentoi.
Machaal itse terveydenhoidon alalla pitkään työskennelleenä kokee, että erityisesti terveydenhoito Suomessa kaipaa parannusta.
– Minua huolestuttaa todella terveydenhuollon tilanne. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmiin on todella vaikeaa saada hoitoa. Meillä on paha resurssipula alan työntekijöistä, ja tarvitsemmekin koulutettua henkilöstöä myös Suomen ulkopuolelta, jotta asiaa voidaan korjata.
– Emme saisi unohtaa, että meillä on velvollisuus huolehtia myös toisista ihmisistä. Esimerkiksi ilman vanhuksia Suomea ei olisi rakennettu sellaiseksi maaksi kuin se nykyään on. Toisekseen meidän tulee huolehtia myös lapsista. He kaikki ansaitsevat sen. Lisäksi meidän tulee huolehtia työntekijöistä; erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, kuten hoitajina tai varhaiskasvatuksen opettajina työskentelevien ihmisten työolosuhteita ja palkkoja on parannettava.
Huomio eläkeläisiin, pienituloisiin ja nuorisoon
Inflaatio on laskenut huomattavasti suomalaisten ostovoimaa ja erityisesti tästä ovat kärsineet pienituloiset ihmiset. Paitsi hoitovelkaa, korona-aika jätti jälkeensä myös yksinäisyyttä. Taloudelliset vaikeudet ja yksinäisyys ajavat ihmiset helposti toivottomuuteen ja näköalattomuuteen. Machaal haluaisi kansanedustajana huomioida erityisesti ne ihmisryhmät, joihin viime vuosien vastoinkäymiset ovat kaikkein pahiten osuneet.
– Meidän tulee kiinnittää huomiota yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien torjumiseen. Mielestäni pienellä eläkkeellä tai palkalla ei ole realistista elää, kun inflaatio on nostanut niin sähkön kuin ruoankin hintaa. Ei ole inhimillistä joutua taistelemaan arkielämässä saadakseen rahat riittämään, Machaal toteaa.
Nuoren ihmisen elämässä korona-aika on voinut merkitä esimerkiksi koko lukion mittaista aikaa, vaikka aika voi aikuisesta tuntua lyhyeltä, ja tässä välissä on saatettu lain silmissä aikuistua.
– Niin nuoriso kuin opiskelijatkin kaipaavat paljon enemmän tukea. Kun nuori itsenäistyy, se ei tarkoita, että hänellä olisi jo kaikki taidot itsenäiseen toimimiseen maailmassa. Nuorille pitää pystyä antamaan niin paljon tukea kuin he tarvitsevat.
Energiaomavaraisuus ja vienti lisäävät hyvinvointia
Machaal toivoo, että suomalaiset luottaisivat enemmän omaan osaamiseensa myös ulkomaanviennin suhteen.
– Meillä Suomessa on erinomainen koulutus ja paljon osaamista, jota voisimme viedä maailmalle. Koulujärjestelmämme on maailman parhaita. Lisäksi meillä toimii miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä oikeus ilmaista mielipiteensä. Nämä eivät ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyyksiä.
– Toivon sitä, että Suomesta tulisi energian suhteen riippumaton ja omavarainen. Kannatan puhtaan energian, kuten maalämmön, tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotannon lisäämistä.
– Myös bisnestä me tarvitsemme. Pehmeitä arvoja tietenkin tarvitaan, mutta taloudellisesti tarvitsemme tällä hetkellä erityisesti hyvää vientiä, jotta Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja ihmisillä on mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään.
– Taikakeinoja näiden asioiden saavuttamiseen ei ole, mutta pikkuhiljaa voimme lähteä rakentamaan ja pohtimaan, mitä voimavaroja meillä realistisesti tällä hetkellä on, miten voimme saada niitä lisää, ja mitä tarvitsemme lisää. Tarvitsemme enemmän konkreettisia tekoja kuin kauniita sanoja. Tavoitteitahan voi kirjoittaa paljon, mutta tarvitsemme myös toimintaa. Itse olen aidosti ihmisistä ja asioista välittävä ihminen, ja haluan tehdä konkreettisia tekoja sydämellä.
– Toivon, että neljän vuoden kuluttua Suomi nähdään maailman parhaana maana, jossa on hyvä olla, ja jossa kaikilla on mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja perustaa halutessaan perhe. Eri taustoja ja uskontoja tulee kunnioittaa, eikä erilaisuutta tule pelätä, Machaal kommentoi.
Rauha kaikkein tärkeintä
Machaalin mukaan hoitotyö, jonka parissa hän on myös tehnyt uran, on ollut hänelle aina sydäntä lähellä.
– Elin 11 vuotta Libanonin sisällissodan keskellä. Tuohon aikaan nuoret miehet ja pojat yritettiin värvätä taistelemaan ja moni piti itseään kovin vahvana ase kädessään. Minä halusin tarttua ensiapulaukkuun. Tuolloin minulla ei ollut varsinaista ammattia, vaan toimin pelastusmiehenä. Minusta vahvuus ei tule aseista vaan siitä, kun kykenee pelastamaan toisen ihmisen.
Machaal kertoo, että jos hän kirjoittaisi kirjan, se käsittelisi rauhaa ja rauhan merkitystä. Rauhan puolestapuhujia on hänestä nykyään aivan liian vähän. Myös lapsille täytyisi opettaa rauhan merkitys.
– Kaikkein eniten tällä hetkellä toivon, että vältämme sotia. Rauha on äärimmäisen tärkeää. Itse sodan keskellä eläneenä tiedän, että sota ei voi rakentaa mitään muuta kuin kuolemaa. Jos tuleville sukupolville halutaan taata hyvä elämä, rauhan ja ihmisten välisen tasa-arvon tulee toteutua. Yhtäkään ihmistä ei saa syrjiä, vaan kaikille on annettava mahdollisuus olla ja elää, Machaal päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Lotta Reiton mukaan sosiaalipalvelut jääneet terveyspalveluiden jalkoihin sote-uudistuksessa
Lotta Reito (SDP) on Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston puheenjohtaja ja sosiaalityöntekijä (YTM).
Alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Akaa, Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski. Ympäristöterveydenhuollon jaosto on terveydensuojeluviranomainen, joka muun muassa säätelee nikotiinituotteiden lupa- ja valvontamenettelyratkaisuja ja ratkaisee tupakoinnin sääntelyn liittyviä asioita. Jaostolle kuuluu myös elintarvikevalvontaan, ravintoloihin ja elintarvikeliikkeisiin ja eläinlääkintähuoltoon tehtäviä tarkastuksia sekä päätöksiä näiden pohjalta. Muun muassa parveketupakoinnin säänteleminen kuuluu alueelliselle ympäristöterveydenhuollon jaostolle.
Sosiaalipalvelut yhtä tärkeä osa sote-uudistusta kuin terveyspalvelutkin
Lotta Reito on vuodenvaihteen myötä siirtynyt kaupunkiorganisaatiosta hyvinvointialueen työntekijäksi. Reito työskentelee lastensuojelun avohuollon palveluissa. Sosiaalityöntekijänä Reito tekee pääosin asiakastyötä, mutta kuvaa ammattieettiseksi velvollisuudekseen myös rakenteellisen sosiaalityön tekemisen.
– Rakenteellinen sosiaalityö tarkoittaa vaikuttamista myös huono-osaisuutta ja syrjäytymistä luoviin rakenteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka palvelut toimivat ja miten niissä huomioidaan erilaiset ihmiset. Järjestelmän tulee kuitenkin olla olemassa ihmistä varten ja mahdollistaa se, että työntekijät voivat tehdä työnsä kunnolla ja eettisesti kestävällä tavalla. Siksi on tarpeellista myös pystyä arvioimaan järjestelmää myös työntekijänäkökulmasta ja kuulla niitä, jotka ovat käytännössä töissä järjestelmän arjessa, Reito perustelee.
Reito kokee sote-uudistuksen ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun keskittyneen jo pitkään lähinnä terveys-, lääkäri-, ja sairaalapalveluihin sekä niiden etäisyyteen omasta kodista, vaikka sosiaalipalvelut ovat yhtä suuri osa sote-uudistusta. Reiton mukaan sosiaalipalvelujen tavoitettavuuteen ei ole kiinnitetty tähän asti yhtään niin paljon huomiota kuin terveyspalveluihin. Tähän on tultava muutos, koska sosiaalipalveluiden asiakkaat ansaitsevat yhtä lailla hyvin toimivia palveluita, vaikka sosiaalipalveluiden tarpeesta ei ehkä tohdita puhua yhtä julkisesti, Reito sanoo.
– Ymmärrän, että tilanne ei hyvinvointialueiden aloitettua ole heti valmis ja tilanteen tasaantuminen vie aikansa ja toivonkin, että järjestelmän tämänhetkiset ongelmat selviävät ajan kuluessa. Tällä hetkellä ongelmia on kuitenkin esimerkiksi asiakasohjauksessa eli siinä, mistä ja millä tavalla asiakkaamme palveluita saavat. Ihmisten pitäisi saada niin lastensuojelun palveluita kuin päihde- ja asumispalveluitakin tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta, Reito kuvailee.
– Toisaalta kun palvelukriteerit yhtenäistetään alueellisesti, olisi koko järjestelmä teknisesti rakennettava uudelleen. Pirkanmaalla on paljon erikokoisia kuntia, joissa on tarvittu palveluita eri tavalla. Tämän vuoksi myös palveluiden järjestämisen tavoissa on ollut vaihtelua. Joissakin kunnissa on voitu esimerkiksi käyttää paljon ostettavia palveluita ja toisissa kunnissa taas hyvin vähän. Jatkossa järjestelmän täytyisi kuitenkin toimia rakenteellisesti samalla tavalla ja palveluiden myöntämisessä pitäisi toimia oikeudenmukaisesti niin ihmisten kuin alueidenkin kesken. Käytäntöjen yhdistämisessä on paljon tehtävää.
– Itseäni pelottaa, onko jossain vaiheessa helpompaa vain vetää mutkia suoraksi, jotta asiassa päästään eteenpäin, mutta asiakasnäkökulma unohdetaan. Meidän asiakkaamme eivät kuitenkaan ole heitä, jotka välttämättä kuuluttavat hätäänsä helposti ulospäin. Itseäni huolestuttaa, kuinka paljon sosiaalipalveluiden toimivuuteen ja palveluiden asiakkaiden eteen halutaan nähdä vaivaa.
Epäselvät käytännöt vaikeuttaneet sosiaalityötä sote-uudistuksen jälkeen
Reiton mukaan sosiaalityöntekijän ja myös asiakkaan arjen perimmäinen ongelma tällä hetkellä ovat puuttuvat tai vakiintumattomat käytännöt hyvinvointialueisiin siirtymisen jälkeen. Palveluntuottajat saattavat olla edelleen ainakin osittain samoja kuin ennenkin, mutta käytännöt puuttuvat. Tämä vaikeutta oman työskentelyn hallintaa.
– Tässä alkuvaiheessa hankaluuksia on aiheuttanut siirtyminen vanhoista järjestelmistä uuteen, eli kuntakohtaisista hyvinvointialueen yhteiseen systeemiin. On todella paljon aivan käytännön asioita, joita ei ole järjestetty tai siirretty uuteen, kuten esimerkiksi erilaiset lomakepohjat, tallennusjärjestelmät, työvälineet, käyttäjätunnukset, mistä löytyy mitäkin tietoa. Nämä saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta kun niitä kasautuu eikä asiat etene, vie se turhaan voimavaroja. On myös todella turhauttavaa, että tällä hetkellä liian paljon työaikaa menee sellaisten tukitöiden tekemiseen, joihin ei todellakaan olisi syytä käyttää sosiaalityöntekijöiden työaikaa, ja jotka voisi hoitaa esimerkiksi toimistosihteeri. Sihteereitä tai muuta auttavaa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole riittävästi tai ollenkaan. Työaikani pitäisi mennä ensisijaisesti asiakastyöhön ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Aikaa täytyy riittää myös verkostotyöhön ja palveluiden organisointiin. Meidän työtämme ei tehdä tyhjiössä, vaan asiakaspintaamme liittyy erittäin paljon niin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, mutta myös yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, Reito kertoo. Tämän vuoksi järjestelmä olisi saatava toimimaan kokonaisuutena, pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä ja työaika pitäisi saada käytettyä oikeisiin asioihin.
Vaikka monet asiat ja käytännöt ovat epäselviä, ei se saisi vaikuttaa asiakkaan avun saantiin tai siihen miten nopeasti apua saadaan tarjottua. Esimerkkinä Reito käyttää tilannetta, jossa nuorella asiakkaalla oli mukanaan suuri määrä laskuja, jotka sosiaalityöntekijä avasi nuoren kanssa yksitellen.
– Kun tällaisessa tilanteessa ollaan, asia pitäisi saada hoidettua niin pian kuin mahdollista, esimerkiksi erääntyneet laskut maksettua. Esimerkiksi asunto saattaa mennä alta, jos ihminen on pahasti vuokravelkainen ja jollei häntä auta saman tien. Tällaisessakin tilanteessa apu voi kuitenkin tulla myöhään, jos on ensin selvitettävä useammalta taholta, miten asia nykyään kuuluu hoitaa uudessa järjestelmässä. Monta kertaa joutuu sanomaan, että selvitän jonkun asian, mutta kuitenkaan tarkkaa tietoa ei ole, mistä saisin tietoa siitä, miten asia tällä hetkellä järjestetään. Olemme omassa tiimissämme keränneet listaa siitä, mitkä asiat ovat epäselviä ja mihin tarvitsemme uusia ohjeita, ja meidän olisi saatava näihin asioihin mahdollisimman pian vastauksia. Lastensuojelunkin kanssa tilanteet tulevat usein vastaan erittäin nopeasti ja avun tarpeeseen on vastattava nyt eikä viikon päästä, Reito kuvailee.
Sosiaalityön resurssipula huolestuttaa
Reito toivoo, että sosiaalipalveluiden tämänhetkiset epäselvyydet selviävät ajan kanssa, mutta kuitenkin niin, että sosiaalipalveluiden työntekijöiden ei oleteta vain odottavan loputtomiin asioiden selkeytymistä. Koen sosiaalipalvelut alueena, johon panostamiseen ei ole riittänyt tarpeeksi kiinnostusta ja aikaa. Sosiaalipalveluiden tärkeys ihmisten hyvinvoinnin turvaajana on otettava vihdoin tosissaan eikä niitä voida pitää vain menoeränä, Reito toteaa.
– Olen huolissani siitä, että meidän työstämme lähdettäisiin edelleen vain vähentämään resursseja. Tällöin ikään kuin hyväksyttäisiin se, että on ihmisiä, jotka eivät voi hyvin ja yhteyskunnastamme tulee sellainen, jossa köyhyys ja huono-osaisuus vain hyväksytään tai vaikka jos ihminen sairastuu mieleltään, niin hän olisi aivan omillaan.
– Hyvät rakenteet ja selkeät toimintatavat auttavat paljon, mutta jos niihin ei ole panostettu tarpeeksi, tulee asiakkaiden auttamisesta todella vaikeaa. Otan työntekijänä ihmisen vastaan hänen lähityöntekijänään ja jos työssäni kohtaan liikaa tilanteita, joissa asiakkaan tarvitsemista palveluista on epäselvyyksiä tai niitä ei ole saatavilla, on se mielestäni kohtuutonta myös työntekijän kannalta. Minä en yksin riitä asiakkaan tilannetta muuttamaan.
– Jos nyt ollaan tekemässä paljon puhuttua historiallisen poikkeuksellista uudistusta, niin pitäisi keksiä myös historiallisen poikkeuksellisia tapoja, että se saadaan toimimaan kuten pitää. Uutta järjestelmää ei voi tehdä vanhoilla ajatuksilla. Tätä olen miettinyt sekä ihmisenä, työntekijänä, että poliitikkona, Reito päättää.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
Eduskuntavaaliehdokas Saana Kuusipalo haluaa kannustaa nuoria vaikuttamaan
Saana Kuusipaloa, 26, motivoi eduskuntavaaliehdokkuuteen aikakausi, jota leimaavat useat päällekkäiset kriisit.
– Ilmastokriisi on tällä hetkellä akuutein ja vakavin uhka koko ihmiskunnalle. Myös Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama energiakriisi sekä inflaatio vaikuttavat meihin kaikkiin, mutta eniten haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Näiden kriisien seuraukset kantavat lopulta nuoret, ja haluankin itse olla rakentamassa yhteiskuntaa, joka turvaa reilun työelämän ja toimeentulon kaikille, ja jossa onnistutaan torjumaan luontokatoa ja ilmastokriisiä, Kuusipalo perustelee.
Vastikkeeton sosiaaliturva, mielenterveyspalvelut ja luontoarvot
Kansanedustajana Kuusipalo pyrkisi köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseen ja mielenterveyspalveluiden turvaamiseen.
Köyhyyden torjuminen vaatii reiluja työskentelyolosuhteita ja toimeentulon turvaamista. Kuusipalo kertoo kannattavansa vastikkeetonta sosiaaliturvaa; lisäksi tällä hetkellä elinkustannusten nousua tulisi kompensoida kaikkein pienituloisimmille esimerkiksi etuuksien ylimääräisillä indeksikorotuksilla. Taloudelliset olosuhteet vaikuttavat paljon niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteenkin, joten mielenterveys- ja köyhyyskysymykset kytkeytyvät yhteen.
– Mielenterveyskriisi on todellinen. Tällä hetkellä yksinäisyys ja syrjäytyminen on Suomessa yleisempää kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla psyykkinen oireilu on erittäin yleistä. Noin joka neljäs nuori kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja suuri osa peruskoulujen oppilaista ahdistuneisuudesta. Mielenterveystyössä painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä, esimerkiksi varhaista keskusteluapua tulisi olla paremmin saatavilla. Vaikka ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, on autettava myös akuutisti apua tarvitsevia. Esimerkiksi julkisen sektorin psykiatripulaan on puututtava.
Mielenterveys- ja ilmastoteot ovat sijoituksia tulevaisuuteen
– Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä, mutta tämä on myös taloudellinen kysymys. Opetusministeriön arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa, Kuusipalo perustelee.
Kuusipalo toivoo Suomen investoivan yhtenä ilmastonmuutoksen torjunnan keinona huomattavasti puhtaan energian tuotantoon. Marinin hallitus onkin tätä jo tehnyt.
– Tulevaisuudessa puhtaan energian tuotanto täytyy moninkertaistaa. Liikennettä tulisi sähköistää ja vähäpäästöisten liikennemuotojen osuutta lisätä. Kaikkien, myös Suomen, on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa ja oltava osa ratkaisua. Luonnontilan heikentyminen uhkaa kaikkea elämää. Suojelualueita on siis lisättävä ja heikennettyjä ympäristöjä ennallistettava. Meidän tulee myös asettaa ekologisesti kestävät hakkuiden ylärajat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.
Kuka tahansa voi vaikuttaa
Mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja, yhteiskuntatieteiden opiskelija Kuusipalo haluaa näyttää omalla esimerkillään muille nuorille, että kuka tahansa voi päästä vaikuttamaan. Elämän ei tarvitse olla särötön, vaan monenlaisista taustoista on mahdollista nousta eduskuntavaaliehdokkaaksi asti.
– Olen itse valitettavasti ollut nuori, joka ei äänestä. Nykyään taas pidän äänestämistä erittäin suuressa arvossa, varsinkin kun olen matkustellut hyvin hierarkkisissa, autoritäärisissä maissa, joissa kansalainen ei oikeasti pysty vaikuttamaan, ja samalla nähnyt absoluuttista köyhyyttä. Pidän oikeutta äänestää ja vaikuttaa yhteisiin asioihin suuressa arvossa.
Kuusipalo kertoo olleensa Sipilän hallituksen aikaan pitkäaikaistyötön ja työvoimapalveluiden asiakas, joka koki aktiivimallin epäkohdat konkreettisesti omassa taloudessaan. Tuohon aikaan hän otti vastaan nollatuntisopimuksella työn, jolloin palkka leikkasi hänen sosiaaliturvaansa siten, että lopulta palkka ja sosiaaliturva yhdessä olivat pienemmät kuin pelkkä sosiaaliturva olisi ollut. Erittäin matalasta toimeentulosta huolimatta, irtisanoutumisen kynnys oli korkea, sillä siitä olisi seurannut kuukausien karenssi.
– Nykyinen sosiaaliturvamalli on vaikeaselkoinen ja joustamaton, jopa passivoiva ja rankaiseva. Vastikkeellinen sosiaaliturvajärjestelmä kannustinloukkuineen estää palkallista työntekoa ja opiskelujen aloittamista ja aiheuttaa muutenkin stressiä ja toimintakyvyn alenemista. Meidän tulisi siirtyä yksinkertaisempaan ja automatisoituun sosiaaliturvamalliin. Työntekijöiden hyväksikäyttö on myös vakava asia, jonka puuttumiseen tulee satsata entistä enemmän, esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla ja työehtosopimusrikkomusten sanktioiden korottamisella.
Kuusipalolla on ollut aina halu vaikuttaa; tie kuntapolitiikkaan aukesikin lopulta, kun hän pääsi kesätöihin Tampereen kaupungille Ohjaamon kautta. Kesätyössä ryhmä nuoria toteutti kaupungille siisteyskampanjan ja raportoi epäkohtia sekä kehityskohteita yhdyskuntalautakunnalle. Lisäksi ryhmä toi esiin yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten näkyvästi lisääntyneen huumausaineiden käytön. Nykyään Kuusipalo paitsi opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, on myös Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.
Teksti: Milla Zuev
Kuva: Milla Zuev
SDP tukee Tampereen Veden yhtiöittämistä, jyrkkä ei yksityistämiselle
Tampereen Sosialidemokraattinen Valtuustoryhmä kävi 23.1. pidetyssä ryhmäkokouksessaan pitkän keskustelun Tampereen Veden yhtiöittämisestä, josta päätetään tulevana maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa. Valtuustoryhmä päätyi tukemaan Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämistä, kunhan ryhmälle tärkeitä reunaehtoja noudatetaan.
Sen sijaan sosialidemokraatit eivät tule hyväksymään Tampereen Veden yksityistämistä missään olosuhteissa. Ero yhtiön ja yksityisen yrityksen välillä liittyy omistamiseen. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on useita yhtiöitä, jotka ovat Tampereen kaupungin omistuksessa, eivätkä ne näin ollen ole yksityisiä yrityksiä. Kaupungin kokonaan omistamissa yhtiöissä kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki mm. valitsee yhtiöiden hallitukset, linjaa yhtiöiden strategioita ja keskeisiä investointeja.
Monia liikelaitoksia on viime vuosina yhtiöitetty, esimerkiksi Tilapalvelut ja Tampereen Voimia.
– Lähtökohtaisesti SDP on ollut kriittinen yhtiöittämisten suhteen. Kokemuksen kautta on kuitenkin huomattu, että yhtiömalli toimii. Aiemmin pelkona on ollut esimerkiksi tehokkuuden parantaminen asettamalla työntekijöille kohtuuttomia vaatimuksia tai nostamalla hintoja, mutta näin ei ole tapahtunut, vaan itse asiassa niin tuottavuus kuin työhyvinvointikin ovat parantuneet. Henkilöstö on myös saanut edustuksen yhtiöiden hallituksiin, joten vuorovaikutus on toiminut hyvin, perustelee valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.
Päätöksenteon valmistelussa on linjattu, että uusi vesiyhtiö säilyy julkisomisteisena. Muina omistajina voivat olla vain muut kunnat tai niiden omistamat yhtiöt, mutta eivät yksityiset sijoittajat tai yhtiöt. Lisäksi osaakaan Tampereen Vesi Oy:stä ei voida myydä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Näin varmistetaan se, että yhtiö säilyy Tampereen kaupungin omistuksessa.
Eduskunta on käynnistänyt selvitystyön kansalaisaloitteen pohjalta, jotta vesi säilytettäisiin julkisomisteisena lain määrityksellä. Selvitys on määrä valmistua vuoden 2024 aikana, ja julkisomisteisuudelle on laaja koko eduskunnan kattava kannatus.
– Ryhmän mielestä lakimuutos on kannatettava. Puhdas vesi on elämänehto. Sitä ei voi alistaa voitontavoittelulle missään olosuhteissa, linjaa Salmi.
Veden hinta poliittiseen kontrolliin
Yhtiömuotoinen Tampereen Vesi mahdollistaa myös veden asiakashinnan pysymisen kohtuullisena.
– SDP vaatiikin, että yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa suuria osinkoja, vaan pitää veden hinta mahdollisimman alhaisena. Asian jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että veden hintaa korotetaan tulevaisuudessa keskuspuhdistamon valmistuttua vain inflaation verran. SDP haluaa tämän seikan selkeämmin mukaan kaupunginvaltuuston päätökseen ja yhtiön peruslähtökohtiin, kertoo Salmi.
Lisäksi valtuustoryhmä vaatii Tampereen Vesi Oy:n toiminnan olevan avointa ja julkista, vaikka se ei yhtiönä enää automaattisesti olisi julkisuusvaatimuksen alainen. Jos yhtiö perustetaan, sen toiminnan tulee olla niin avointa kuin mahdollista asiakkaiden, päättäjien ja omistajien suuntaan. Tampereen Vesi tulisi kuitenkin olemaan kokonaan kaupungin omistama yhtiö ja monopoliasemassa. Sen ei siis ole tarpeen pitää päätöksiään salassa esimerkiksi kilpailuun vedoten.