Tampere tarvitsee järjestöpolitiikan, jossa päätetään yhdessä, mikä on järjestöjen strateginen rooli kaupungissa ja miten sitä tuetaan pitkäjänteisesti.

Tampereella toimii laaja ja monimuotoinen järjestökenttä. Järjestöt vahvistavat ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta sekä tarjoavat mahdollisuuksia harrastamiseen, kulttuuriin, liikuntaan, luontoon sekä vertaistukeen, vapaaehtoistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Järjestöillä on merkittävä rooli Ilmari Nurmisen pormestariohjelman ja Kaikkien Tampere -kehitysohjelman yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja segregaation ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Niiden merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ihmisellä on riski jäädä palvelujen, yhteisöjen tai yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Järjestöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten työ- ja toimintakyvyn tukijoita.

Järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävästi. Kuluvalla hallitusohjelmakaudella tehdyt sosiaali- ja terveysjärjestöihin, kulttuuriin ja muuhun kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneet leikkaukset heijastuvat myös Tampereelle. Samanaikaisesti hyvinvointialueuudistus on muuttanut kaupungin ja järjestöjen toimintaympäristöä ja yhteistyön rakenteita. Järjestöjen toimintaa uhkaavat rahoituksen epävarmuuden lisäksi esimerkiksi kustannusten nousu, liian vähäinen ymmärrys toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kasvavat hallinnolliset vaatimukset. Tässä tilanteessa kaupungilla tulee olla ajantasainen tieto siitä, mitä tamperelaiselle järjestökentälle kuuluu, millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla on järjestöjen toimintaedellytyksiin, millaisia riskejä järjestökentän heikentyminen synnyttää ja missä asioissa kaupunki voi omilla ratkaisuillaan vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena tulee olla kaiken kokoisten järjestöjen merkityksen tunnistaminen ja vaikuttava toimintaedellytysten turvaaminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten järjestötoiminta tavoittaa eri elämäntilanteissa olevia tamperelaisia ja miten järjestöt voivat edelleen omalta osaltaan kaventaa hyvinvointi- ja osallisuuseroja. Järjestöpolitiikan tulee siksi olla osa kaupungin strategista hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman edistämistä – ei erillinen avustuspolitiikan osa-alue.

SDP:n valtuustoryhmä ja me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki

1. laatii ajantasaisen tilannekuvan Tampereen järjestökentästä ja sen toimintaedellytyksistä sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista järjestöjen toimintaan;

2.selvittää erityisesti sote- ja kulttuurialan rahoitusleikkausten, hyvinvointialueuudistuksen, kaupungin avustus- ja tilapolitiikan sekä muiden toimintaympäristön muutosten vaikutuksia tamperelaisten järjestöjen toimintaan

3.kuvaa kaupungin, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdyspinnat ja työnjaon;

4.arvioi, miten kaupunki voi omilla ratkaisuillaan turvata eri kokoisten järjestöjen, vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä;

5. muodostaa tilannekuvan pohjalta Tampereen järjestöstrategiset linjaukset, joissa määritellään järjestöjen strateginen rooli kaupungin hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asukkaiden toimijuuden vahvistamisessa sekä kaupungin ja järjestöjen pitkäjänteisen kumppanuuden periaatteet;

6. määrittelee tilannekuvan pohjalta selkeät tavoitteet ja seurannan sekä huomioi ne avustuspolitiikassaan.

Tampereella 14.9.2026
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset.

Suomen hallitus on tehnyt uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntijoiden arvioiden ja poliittisten naisjärjestöjen, myös hallituspuolueiden omien järjestöjen, mukaan tämä lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus tunnusti nämä ongelmat myös omassa esityksessään. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.

Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Lukumääräisesti määräaikaisessa työsuhteessa oli julkisella sektorilla 163 000 ja yksityisellä sektorilla 210 000 palkansaajaa. Tämä muutos heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää epävarmuutta työpaikoilla, joilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat kriittisiä palveluiden laadulle.

Esitämme, että Tampere sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän.

Esitämme lisäksi, että Tampere vaikuttaa omistajaohjauksen kautta konsernin tytäryhtiöihin ja -yhteisöihin, jotta myös nämä sitoutuisivat vastaavaan periaatteeseen. Tampereen tulee toimia esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työnantajapolitiikasta, joka tukee henkilöstön hyvinvointia ja vahvistaa työnantajamielikuvaa.

Edellä todetun perusteella esitämme, että:

1. Tampere sitoutuu olemaan ottamatta käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka laki tämän mahdollistaa.
2. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto sisällytetään Tampereen omistaja- ja henkilöstöstrategioihin.
3. Tampere vaikuttaa omistajaohjauksen kautta konsernin tytäryhtiöihin ja -yhteisöihin, jotta ne sitoutuvat samaan linjaukseen.

Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla.

Tampereella
8.6.2026

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Tekoäly ja digitaaliset työkalut kehittyvät nopeasti ja vaikuttavat yhä merkittävämmin opetukseen, oppimiseen ja koulun arkeen. Tekoälyn vastuullinen, pedagogisesti tarkoituksenmukainen ja eettinen
hyödyntäminen edellyttää, että opettajilla on riittävät tiedot ja taidot näiden työkalujen käyttöön.

Tällä hetkellä opettajien osaaminen tekoälyn suhteen vaihtelee suuresti, eikä koulutusta ole järjestetty systemaattisesti. Ilman riittävää koulutusta on riskinä, että tekoälyä joko vältetään kokonaan tai sitä käytetään tavalla, joka ei tue oppimista, yhdenvertaisuutta tai tietosuojaa.

Esitän, että Tampere käynnistää opettajille suunnatun tekoälykoulutuksen, joka:
– antaa perustiedot tekoälyn toiminnasta ja sen vaikutuksista opetukseen
– ohjaa tekoälyn pedagogisesti tarkoituksenmukaiseen ja eettisesti kestävään käyttöön
– käsittelee tietosuojaan, tekijänoikeuksiin ja arviointiin liittyviä kysymyksiä
– tukee opettajien valmiuksia hyödyntää tekoälyä oppimisen tukena, ei sen korvaajana

Koulutus voitaisiin toteuttaa osana opettajien täydennyskoulutusta yhteistyössä korkeakoulujen, asiantuntijaorganisaatioiden tai muiden kuntien kanssa. Samalla Tampere vahvistaisi koulutuksen laatua, opettajien ammatillista osaamista sekä oppilaiden yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia.

Edellä esitetyn perusteella esitän, että Tampere selvittää ja käynnistää tekoälykoulutuksen järjestämisen perus- ja toisen asteen opettajille.

Tampereella 18.5.2026
Mahmoud Machaal (sd.)

Pyynikin luonnonsuojeltu metsäalue sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereella soraharjun päällä. Tarkasti sanottuna Tampereen keskustan länsiosissa. Se on perustettu vuonna 1993 ja sen pinta-ala on 49 ha. Pyynikin harju on maailman suurin soraharju. Korkein kohta on 152 metriä meren pinnasta. Kasvillisuudeltaan harju on suurimmaksi osaksi kuivaa mäntykangasta. Kasvilajisto on kuitenkin poikkeuksellisen runsas, lajeja on tavattu lähes 400.

Harju on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Pyynikin alue on merkittävä myös kulttuurihistoriallisesti. Alueella on hyvin runsas kasvisto ja monipuolisia kasvi-ja metsätyyppejä. Harjun päältä näkee sekä Pyhä- että Näsijärven. Alue on yksi Tampereen keskusta-alueen suosituimmista virkistysalueista ja Pyynikinharju on suosittu matkailunähtävyys.

Lumo-kyselyssä vuonna 2020 Pyynikki todettiin alueeksi, jossa kyselyyn vastaajat olivat huolestuneita mm. Pyynikinharjun eroosiosta ja virkistyskäytön aiheuttamasta kulumisesta sekä luonnontilaisen rannan katoamisesta rakentamisen vuoksi. Lumo-raportissa tärkeiksi mainittiin myös alueen maisemat, kalliot, männyt sekä laho- ja kelopuut. Tampereen kaupungilla on Pyynikin metsien käyttösuunnitelma vuosille 2025-2035, mutta se ei reagoi riittävän nopeasti kävijämäärän kasvuun.

Suuren suosion vuoksi Pyynikin pohja kuluu edelleen ja eroosio on lisääntynyt. Suuri kävijämäärä kuluttaa luontoa. Polkuja on ilmestynyt vähän sinne sun tänne ja myös nykyiset reitit ovat laajentuneet. On aika suojata Pyynikin luontoympäristöä, että se säilyy virkistysalueena myös tulevaisuudessa. Tampereen kaupungin vuoden 2025 raportissa on todettu, että alueella on runsaasti käyttäjiä ja käyttöpainetta on.

Luonto ja maapohja ei kestä loputonta kulumista. Hyvin ylläpidetty viheralue on myös matkailuvaltti. Pidetään ainutlaatuisesta alueesta huolta, niin alue säilyy kestävänä tamperelaisille ja täällä piipahtaville turisteillekin.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin Pyynikin maapohjan eroosion estämiseksi välittömästi. Esimerkiksi Porin Yyterissä dyynimuodostelmia suojataan rajaamalla alueita köysirakenteilla. Kaiken voi tehdä yhtä aikaa tyylikkäästi ja käyttäjiä ajatellen. Samalla suojataan myös lintujen pesintää.

Välittöminä toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi:

– Reittien selkeyttäminen: uusien opasteiden tai matalien aitojen (esim. köysiaidat) rakentamista polkujen reunoille estämään ”oikomista” ja polkujen levenemistä.
– Pintamateriaalien parantaminen: luonnonmukaisten materiaalien (kuten hake tai sora) käyttöä suosituimmilla reiteillä.

Linkkejä:
https://www.luontoon.fi/fi/reitit/pyynikki-luontopolku-tampere-522612
https://www.tampere.fi/sites/default/files/2025-10/Pyynikin-luonnonsuojelualue-hks-16102025.pdf
https://www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/luonnonsuojelu/yyterin-rantadyynien-suojelu/

Tampereella 18.5.2026
Tuila Jaatinen (sdp)

Tampereen uimahallien kausirannekkeiden hinnoittelu on viime vuosina uudistunut siten, että kausirannekkeelle on määritelty yhtenäinen hinta kaikille käyttäjäryhmille. Uudistus on onnistuneesti johtanut siihen, että uimahalleja käytetään Tampereella ennätyspaljon: viime vuonna miljoonan kävijän raja ylitettiin 5.12.2025.

Vuonna 2026 uimahallien kausilippu on 147,55 euroa ja sama hinta koskee kaikkia käyttäjiä ikäluokasta riippumatta. Nykyinen hinnoittelu ei ota huomioon riittävästi lapsia, nuoria tai perheitä. Vaikka lasten kertaliput ovat kohtuullisia, kausirannekkeen hinta vastaa silti aikuisen tasoa ja voi muodostua esteeksi säännölliselle uimiselle. Tampereella on myös monista muista kaupungeista poikkeava käytäntö pienten lasten hinnastossa, kun vain alle 4-vuotiaat pääsevät uimaan maksutta maksavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylässä alle 9-vuotiaat ja Helsingissä alle 7-vuotiaat pääsevät maksutta uimahalliin maksavan aikuisen kanssa.

Säännöllinen liikunta on lapsille erityisen tärkeää. Uiminen on turvallinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka edistää lasten hyvinvointia, tukee motoristen taitojen kehitystä ja tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuden myös niille lapsille, joita joukkueurheilu ei kiinnosta. Kaupungilla on vahva rooli liikkumisen edistämisessä ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tukemisessa. Myös huolestuttava kehitys suomalaisten uimataidossa olisi taitettavissa omaehtoisen uinnin lisäämisellä.

Tämän vuoksi esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää hinnastomuutoksen, jossa otetaan käyttöön erillinen, nykyistä edullisempi lasten uimahallikausiranneke. Toivomme ehdotuksen tukevan pormestariohjelman tavoitetta parantaa uintimahdollisuuksia.

Samalla pyydämme, että valmistelussa tarkastellaan eri vaihtoehtoja hinnan määrittämiseksi sekä vaikutuksia:

-Lasten ja nuorten liikkumiseen
-Perheiden harrastusmahdollisuuksiin
-Talouteen. Toivomme, että laskelmissa otetaan myös huomioon mahdollinen lisääntyminen aikuisten rannekkeiden menekissä, jos mallille luodaan kannustimia koko perheen rannekkeiden hankkimiselle
-Uimahallien kävijämääriin

Ratkaisu voidaan ehdottaa siten, että siinä huomioidaan kaupungin taloudellisen tilanteen haasteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki valmistelee edellä kuvatun hinnastouudistuksen ja tuo esityksen kaupunginvaltuuston käsittelyyn seuraavan uimahallien hinnaston päivityksen yhteydessä.

Tampereella 13.4.2026

Oliver Priimägi ja Henri Sipilä

Ratikan käyttöönotto ja siihen liittyvä linjastouudistus ovat parantaneet Tampereen runkoyhteyksiä, mutta samalla syntyi alueita, joissa aiemmin käytössä ollut bussiyhteys poistui, eikä korvaavaa syöttöliikennettä ole saavutettavuuden näkökulmasta riittävästi. Näissä kohdin asukkaiden kävelymatka lähimmälle joukkoliikennepysäkille voi olla pitkä, ja maasto haastava. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyissä on määritelty eri alueille tavoitteet pysäkkien enimmäiskävelyetäisyyksistä.

Aihetta on käsitelty valtuustossa jo vuonna 2021 SDP:n ryhmäaloitteen myötä, jolloin joidenkin bussireittien ja syöttöliikenteen ongelmia tarkasteltiin laajemmin. Edelleen on tarve palata aiheeseen, sillä vielä on olemassa tällaisia ”pussinperäalueita”, joissa syöttöliikenne ratikalle on puutteellista. Kaupunkilaisilta on tullut huolta ja palautetta esimerkiksi Näyttelijänkadun alueelta Hervannasta.

On tarpeen, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi kaikki tiedossa olevat ”pussinperäalueet” ja etsii niille ratkaisut.

Seuraavassa avataan tarkemmin Hervannan Näyttelijänkadun alueen tilannetta.

Näyttelijänkadun alueen joukkoliikenneyhteydet ovat nousseet esille mm. edellä mainitussa SDP:n ryhmän aloitteessa. Ne olivat esillä myös joukkoliikennelautakunnan käsittelyssä 24.5.2023, jolloin kuntalaisaloitteen pohjalta arvioitiin linjojen 5 ja 13 mahdollisia reittimuutoksia, mutta niihin ei ryhdytty.

Hervannan valtaväylän jalankululle ja pyöräilylle suunnitelluilla uusilla väyläratkaisuilla pyritään parantamaan liikkumisolosuhteita Hermiankadun ja Näyttämönkadun välillä. Nämä toimenpiteet tukevat alueen yleistä liikkumista, mutta eivät yksinään ratkaise joukkoliikenteen puutteita.

Lintuhytin ja Hervantajärven välillä käynnissä oleva robottibussikokeilu tuottaa tietoa lyhyiden syöttöliikennematkojen toteuttamiskelpoisuudesta, mutta kokeilu on vasta käynnissä, eikä sen perusteella vielä ole voitu muodostaa tulevaisuuden ratkaisuja.

PALI10-palveluliikenne toimii alueella arkisin klo 9.00–15.30, ja tarjoaa asiointiperusteista ovelta ovelle ‑ palvelua. Palvelun rajattu aikataulu ja kutsuperusteisuus kuitenkin rajoittavat käyttöä, eikä palvelu sovellu työmatkaliikkumiseen, ilta-aikaan eikä viikonloppuihin. Palvelu koetaan hyödylliseksi asiointiliikenteessä, mutta se ei vastaa tarpeeseen, joka liittyy päivittäin toistuvaan joukkoliikenteen saavutettavuuteen.

Näyttelijänkadun tilanne on edelleen ratkaisematta, ja on käytävä läpi eri vaihtoehdot. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna on esitetty uuden bussipysäkkiparin sijoittamista linjalle 13 Eero Roineen kadun kohdalla olevan ulkoilupolun kohtaan.

Ratikkapäätöstä tehtäessä alueelle luvattiin syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille pitää lunastaa. Tarvitaan vihdoin toimiva ratkaisu, joka vastaa asukkaiden tarpeeseen.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi ratikan syöttöliikenteen ”pussinperät” ja etsii asukaspalaute huomioon ottaen näille alueille toimivat ratkaisut. Aloitteessa kuvatun Näyttelijänkadun alueen osalta on selvitettävä eri ratkaisut, esimerkiksi uusi pysäkkipari Hervannantielle linjalle 13.

Tampereella 16.3.2026

Pia Viitanen (sd.)