Valtuustoaloite: Lasten edullisemman uimahallikausirannekkeen käyttöönotto Tampereella

Tampereen uimahallien kausirannekkeiden hinnoittelu on viime vuosina uudistunut siten, että kausirannekkeelle on määritelty yhtenäinen hinta kaikille käyttäjäryhmille. Uudistus on onnistuneesti johtanut siihen, että uimahalleja käytetään Tampereella ennätyspaljon: viime vuonna miljoonan kävijän raja ylitettiin 5.12.2025.

Vuonna 2026 uimahallien kausilippu on 147,55 euroa ja sama hinta koskee kaikkia käyttäjiä ikäluokasta riippumatta. Nykyinen hinnoittelu ei ota huomioon riittävästi lapsia, nuoria tai perheitä. Vaikka lasten kertaliput ovat kohtuullisia, kausirannekkeen hinta vastaa silti aikuisen tasoa ja voi muodostua esteeksi säännölliselle uimiselle. Tampereella on myös monista muista kaupungeista poikkeava käytäntö pienten lasten hinnastossa, kun vain alle 4-vuotiaat pääsevät uimaan maksutta maksavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylässä alle 9-vuotiaat ja Helsingissä alle 7-vuotiaat pääsevät maksutta uimahalliin maksavan aikuisen kanssa.

Säännöllinen liikunta on lapsille erityisen tärkeää. Uiminen on turvallinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka edistää lasten hyvinvointia, tukee motoristen taitojen kehitystä ja tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuden myös niille lapsille, joita joukkueurheilu ei kiinnosta. Kaupungilla on vahva rooli liikkumisen edistämisessä ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tukemisessa. Myös huolestuttava kehitys suomalaisten uimataidossa olisi taitettavissa omaehtoisen uinnin lisäämisellä.

Tämän vuoksi esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää hinnastomuutoksen, jossa otetaan käyttöön erillinen, nykyistä edullisempi lasten uimahallikausiranneke. Toivomme ehdotuksen tukevan pormestariohjelman tavoitetta parantaa uintimahdollisuuksia.

Samalla pyydämme, että valmistelussa tarkastellaan eri vaihtoehtoja hinnan määrittämiseksi sekä vaikutuksia:

-Lasten ja nuorten liikkumiseen
-Perheiden harrastusmahdollisuuksiin
-Talouteen. Toivomme, että laskelmissa otetaan myös huomioon mahdollinen lisääntyminen aikuisten rannekkeiden menekissä, jos mallille luodaan kannustimia koko perheen rannekkeiden hankkimiselle
-Uimahallien kävijämääriin

Ratkaisu voidaan ehdottaa siten, että siinä huomioidaan kaupungin taloudellisen tilanteen haasteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki valmistelee edellä kuvatun hinnastouudistuksen ja tuo esityksen kaupunginvaltuuston käsittelyyn seuraavan uimahallien hinnaston päivityksen yhteydessä.

 

Tampereella 13.4.2026

Oliver Priimägi ja Henri Sipilä

Seurakuntavaalit 2026

Seurakuntavaalit pidetään 15.11.2026. Tampereen Kirkkodemarit ja sitoutumattomat etsivät listoilleen ehdokkaita vaaleihin. Tampereen Kirkkodemarit on tamperelaisten demareiden ja meidän arvot jakavien ehdokkaiden yhteinen lista.

Seurakunnissa päätetään seurakunnan toiminnasta ja taloudesta ja siellä vastataan mm. useiden miljoonien kiinteistöihin liittyvistä päätöksistä. Lähde mukaan tekemään avoimempaa ja tasa-arvoisempaa seurakuntaa Tampereelle kanssamme.
Ilmoita kiinnostuksesi ehdokkuuteen oheisella lomakkeella:
https://forms.gle/x4AMoUHZKhK54KSj6

Tampereen Kirkkodemarit ja sitoutumattomat vaaliohjelma

Valtuustoaloite: Ratikan syöttöliikenteen “pussinperien” selvittäminen, ja ratkaisujen löytäminen mm. Hervannan Näyttelijänkadun alueelle

Ratikan käyttöönotto ja siihen liittyvä linjastouudistus ovat parantaneet Tampereen runkoyhteyksiä, mutta samalla syntyi alueita, joissa aiemmin käytössä ollut bussiyhteys poistui, eikä korvaavaa syöttöliikennettä ole saavutettavuuden näkökulmasta riittävästi. Näissä kohdin asukkaiden kävelymatka lähimmälle joukkoliikennepysäkille voi olla pitkä, ja maasto haastava. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyissä on määritelty eri alueille tavoitteet pysäkkien enimmäiskävelyetäisyyksistä.

Aihetta on käsitelty valtuustossa jo vuonna 2021 SDP:n ryhmäaloitteen myötä, jolloin joidenkin bussireittien ja syöttöliikenteen ongelmia tarkasteltiin laajemmin. Edelleen on tarve palata aiheeseen, sillä vielä on olemassa tällaisia ”pussinperäalueita”, joissa syöttöliikenne ratikalle on puutteellista. Kaupunkilaisilta on tullut huolta ja palautetta esimerkiksi Näyttelijänkadun alueelta Hervannasta.

On tarpeen, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi kaikki tiedossa olevat ”pussinperäalueet” ja etsii niille ratkaisut.

Seuraavassa avataan tarkemmin Hervannan Näyttelijänkadun alueen tilannetta.

Näyttelijänkadun alueen joukkoliikenneyhteydet ovat nousseet esille mm. edellä mainitussa SDP:n ryhmän aloitteessa. Ne olivat esillä myös joukkoliikennelautakunnan käsittelyssä 24.5.2023, jolloin kuntalaisaloitteen pohjalta arvioitiin linjojen 5 ja 13 mahdollisia reittimuutoksia, mutta niihin ei ryhdytty.

Hervannan valtaväylän jalankululle ja pyöräilylle suunnitelluilla uusilla väyläratkaisuilla pyritään parantamaan liikkumisolosuhteita Hermiankadun ja Näyttämönkadun välillä. Nämä toimenpiteet tukevat alueen yleistä liikkumista, mutta eivät yksinään ratkaise joukkoliikenteen puutteita.

Lintuhytin ja Hervantajärven välillä käynnissä oleva robottibussikokeilu tuottaa tietoa lyhyiden syöttöliikennematkojen toteuttamiskelpoisuudesta, mutta kokeilu on vasta käynnissä, eikä sen perusteella vielä ole voitu muodostaa tulevaisuuden ratkaisuja.

PALI10-palveluliikenne toimii alueella arkisin klo 9.00–15.30, ja tarjoaa asiointiperusteista ovelta ovelle ‑ palvelua. Palvelun rajattu aikataulu ja kutsuperusteisuus kuitenkin rajoittavat käyttöä, eikä palvelu sovellu työmatkaliikkumiseen, ilta-aikaan eikä viikonloppuihin. Palvelu koetaan hyödylliseksi asiointiliikenteessä, mutta se ei vastaa tarpeeseen, joka liittyy päivittäin toistuvaan joukkoliikenteen saavutettavuuteen.

Näyttelijänkadun tilanne on edelleen ratkaisematta, ja on käytävä läpi eri vaihtoehdot. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna on esitetty uuden bussipysäkkiparin sijoittamista linjalle 13 Eero Roineen kadun kohdalla olevan ulkoilupolun kohtaan.

Ratikkapäätöstä tehtäessä alueelle luvattiin syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille pitää lunastaa. Tarvitaan vihdoin toimiva ratkaisu, joka vastaa asukkaiden tarpeeseen.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi ratikan syöttöliikenteen ”pussinperät” ja etsii asukaspalaute huomioon ottaen näille alueille toimivat ratkaisut. Aloitteessa kuvatun Näyttelijänkadun alueen osalta on selvitettävä eri ratkaisut, esimerkiksi uusi pysäkkipari Hervannantielle linjalle 13.

Tampereella 16.3.2026

Pia Viitanen (sd.)

Valtuustoaloite lasten ja nuorten turvallisuuden vahvistamiseksi liikunta- ja urheiluseuroissa avustusehtojen avulla

Tampereen kaupunki myöntää liikunta- ja urheiluseuroille yleis- ja projektiavustuksia. Yleisavustuksia myönnetään yhdistysten alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten säännölliseen ohjattuun toimintaan, terveyttä edistävään liikuntaan ja urheiluun, niihin liittyvään kansalaistoimintaan sekä merkittävään liikunnan kehittämistoimintaan. Projektiavustuksia myönnetään aikuisten pääsarjatason joukkueurheilun tukemiseen, aikuisten ja vähintään 15 vuotta täyttäneiden nuorten urheilijoiden kansainvälisten kilpailumatkojen matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksiin sekä muuhun merkittävään liikuntatoimintaan.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistujen hakuohjeiden mukaan yleisavustuksen ”saajalta edellytetään, että hankinnat tehdään vastuullisesti. Mikäli myönnetystä avustuksesta maksetaan palkkoja tai palkkioita, avustuksen saajan on huolehdittava ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä muista lakisääteisistä maksuista”. Projektiavustusta saavien edellytetään huolehtivan työeläkemaksuista ja muista työnantajakuluista, mikäli ”avustuksella maksetaan palkkoja tai palkkioita”.

Kaupunki asettaa siis jo nykyisin avustusten käytölle vastuullisuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista koskevia ehtoja. Samalla tavoin avustusehdoilla voidaan edistää turvallista toimintaympäristöä lapsille ja nuorille.

Hakuohjeista ei löydy mainintaa siitä, että avustusten saajien tulisi sitoutua puuttumaan liikunta- ja urheiluseuroissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan epäasialliseen toimintaan, kuten huutamiseen, nimittelyyn, ryhmästä eristämiseen, nöyryyttämiseen tai seksuaaliseen häirintään. Tuore esimerkki epäasiallisesta toiminnasta on julkisuudessa esillä ollut tapaus, jossa helsinkiläisen taitoluisteluseuran valmentaja on nimitellyt, nöyryyttänyt ja kontrolloinut valmentamiaan luistelijoita. Aikaisemmin julkisuudessa on käsitelty myös esimerkiksi tamperelaisen voimisteluseuran valmentajan epäasiallista käytöstä sekä hämeenlinnalaisessa lentopalloseurassa ilmennyttä seksuaalista häirintää ja sen peittely-yrityksiä.

Todennäköisesti liikunta- ja urheiluseuroissa esiintyy epäasiallista käyttäytymistä huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat. Ensisijainen vastuu epäasiallisen käytöksen ja toiminnan kitkemisestä on liikunta- ja urheiluseuroilla. Seurojen rahoittajana Tampereen kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus omalta osaltaan kannustaa seuroja tässä työssä sisällyttämällä epäasiallisen toiminnan estämisen ja siihen puuttumisen avustusten myöntämisperusteeksi.

Esitän, että Tampereen kaupungin liikunnan yleis- ja projektiavustusten ehtoihin lisätään edellytys, jonka mukaan avustuksen saajalla tulee lasten ja nuorten toiminnassa olla:
● epäasialliseen toimintaan puuttumista varten käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä tai nimetty häirintäyhdyshenkilö;
● valmentajille ja muille lasten ja nuorten ohjaajille suunnattu ohjeistus sekä varmistettu riittävä perehdytys tai koulutus asiallisista menettely- ja toimintatavoista.

Lisäksi esitän, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuspäätöksissä ja -ehdoissa todetaan mahdollisuus avustuksen takaisinperintään tilanteissa, joissa seura ei puutu sen toiminnassa ilmenneeseen epäasialliseen käyttäytymiseen.

Tampereella 16.3.2026,

Saana Kuusipalo (sd.)

Valtuustoaloite selvityksestä Tampereen kaupungin ilmoituskanavan laajentamiseksi koskemaan hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevää henkilöstöä

Tampereen eettinen ilmoituskanava on ilmoittajansuojelulain mukainen sisäinen ilmoituskanava. Lain soveltamisalaan kuuluvat tietyt lainsäädäntöalat ja niihin liittyvät rikkomukset. Ilmoituskanava on tarkoitettu kaikille kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa oleville henkilöille sekä kaupungin sopimuskumppaneille.

Tällä hetkellä ilmoituskanava on kaupungin sisäinen, eikä mahdollista hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoitusten vastaanottamista tai käsittelemistä. Ilmoituskanavan laajentamisesta hyötyisivät erityisesti työntekijät, jotka toimivat aloilla, joihin liittyy kohonnut ihmiskaupan ja pakkotyön riski. Näissä tilanteissa työntekijöillä on usein rajalliset keinot tuoda esiin ongelmia ja epäkohtia. Esimerkiksi ammattiliittoon kuulumattomuus, puutteellinen kielitaito tai vähäinen luottamus viranomaisiin voivat heikentää mahdollisuuksia hakea apua olemassa olevien kanavien kautta.

Ilmoituskanavan laajentamisen tarkoituksena ei olisi korvata työnantajien lakisääteistä vastuuta puuttua epäkohtiin tai siirtää valvontavastuuta kaupungille, vaan täydentää nykyisiä toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaupunki saa tilaajana paremmin tietoa mahdollisista epäkohdista omissa hankinnoissaan ja voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Kaupungilla on vastuullisena tilaajana perusteltu tarve varmistua siitä, että sen hankinnoissa noudatetaan lakia, sopimusehtoja ja vastuullisuusvaatimuksia.

Vaikka monilla hankintaketjussa toimivilla työnantajilla on oma ilmoituskanava, kynnys ilmoittaa omalle työnantajalle voi olla korkea erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville sekä pienten yritysten työntekijöille. Selvityksen tarkoituksena olisi myös arvioida, mihin asti hankintaketjussa ilmoitusmahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista ulottaa ja millä tavoin menettely voitaisiin toteuttaa. Laajentaminen voisi samalla myös tuottaa tietoa ilmiön laajuudesta ja luonteesta kaupungin hankinnoissa, mikä tukisi ennaltaehkäisevien toimien kohdentamista. Vakavimmat tapaukset kuuluvat toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäviksi, eikä ilmoituskanava korvaisi viranomaismenettelyjä.

Tampereen pormestariohjelmassa linjataan, että kaupunki torjuu aktiivisesti harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Ilmoituskanavan laajentaminen voi auttaa havaitsemaan paremmin epäkohtia hankintaketjuissa, joissa työntekijöiden mahdollisuudet ilmoittaa ongelmista turvallisesti ovat usein
heikommat, sekä vahvistaa kaupungin mahdollisuuksia valvoa lakien, asetusten ja viranomaisohjeiden noudattamista. Erityisesti monimutkaisissa alihankintaketjuissa yksittäisten toimijoiden tekemät säädösten vastaiset menettelyt voivat jäädä piiloon.

Esitän, että kaupunki tekee selvityksen ilmoituskanavan laajentamisesta koskemaan myös hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoituksia. Näin kartoitettaisiin mahdollisuutta vahvistaa keinovalikoimaa työperäisten epäkohtien havaitsemiseksi ja torjumiseksi, mikä tukee sosiaalista vastuullisuutta edistävien tavoitteiden toimeenpanoa käytännön tasolla.

Tampereella 9.2.2026,
Saana Kuusipalo (sd.)

Valtuustoaloite: Maksuton joukkoliikennelippu yli vuoden työttömänä oleville velvoittavaan työnhakukeskusteluun

Tausta
Työttömien työnhakijoiden velvollisuudet kiristyvät vuonna 2026 voimaan tulevien lainsäädäntömuutosten myötä. Samalla työttömien taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään, eikä työllisyyden paranemisesta lähiaikoina ole merkkejä. Työttömien tilanne on monessa mielessä kohtuuton.

Marraskuun 2025 työllisyyskatsauksen mukaan Tampereen kaupungissa oli marraskuun lopussa yhteensä noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 7 600 on pitkäaikaistyötöntä (yli vuoden työttömänä olleita).

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa painotetaan työnhakijoiden kohtaamista ja tiivistä palveluprosessia, jolloin käyntiajat pyritään järjestämään pääsääntöisesti kasvokkain työllisyyspalveluiden toimistoilla noin 3kk välein. Käyntiajat ovat velvoittavia ja mikäli työtön ei saavu käyntiajalle, voidaan hänelle määrätä työttömyyspäivärahan karenssi ja hänen työnhakunsa katkeaa. Laki määrittelee sen, mikä on pätevä syy olla osallistumatta, siirtää tai peruuttaa käyntiaika. Päteviä syitä ovat esimerkiksi sairastuminen tai työhaastattelu. Laki jättää viranomaiselle tarvittavaa tulkinnanvaraa, koska tilanteet ovat erilaisia.

Ongelmaksi on muodostunut kaupungin linjaus, jonka mukaan velvoittavaa käyntiaikaa ei siirretä tai peruta, vaikka työtön ilmoittaisi, ettei hänellä ole varaa matkustaa toimistolle. Varattomuudesta johtuva käyntiajalle saapumatta jättäminen aiheuttaa jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle työttömälle lisäongelmia karenssin muodossa. Karenssista johtuvaa työttömyyspäivärahan leikkausta ei kompensoida toimeentulotuesta, vaan se on peruste leikata toimeentulotukea. Tilanne luo köyhyyden kierteen, ja samalla se syventää viranomaisvastaisuutta sekä rapauttaa luottamusta.

Monilla työttömillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä hintojen nousun vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2022 noin 18 %. Samaan aikaan bussilipun hinta on noussut 2,10 eurosta 2,80 euroon (lähimaksulla maksettuna). Lisäksi arvonlisäveron korotus syksyllä 2024 nosti hintoja entisestään ja hyvinvointialue korotti terveydenhuollon maksuja vuoden 2026 alusta keskimäärin 6,9%.

Työttömyyspäiväraha ei ole pysynyt hintojen perässä sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Työttömyysetuuksiin kohdistuu indeksijäädytykset vuosina 2024- 2027 sekä lukuisia muita leikkauksia, kuten lapsikorotuksen sekä suojaosan poisto.

Maksuttoman joukkoliikennelipun tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille työnhakukeskusteluun osallistumisen varmistamiseksi ehkäisisi taloudellisen noidankehän syntymistä. Vaikeassa työllisyystilanteessa on tärkeää huomioida työtä hakevat ihmiset ja varmistaa heidän mahdollisuutensa osallistua työllisyyspalveluihin ja lakisääteisten suunnitelmien laadintaan. Käynti toimistossa vähentäisi myös eristäytymistä ja helpottaisi samalla muiden asioiden hoitamista kaupungin keskustassa.

Ehdotus:
Kaupunginvaltuusto päättää, että:

1. Yli vuoden työttömänä olleille työnhakijoille tarjotaan maksuton joukkoliikennelippu, kun he matkustavat velvoittavaan työnhakukeskusteluun työllisyyspalveluihin ja sieltä kotiin.

Tampereella 19.1.2026
Mira Hirvonen (sd.)

Valtuustoaloite Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi Tampereella

Christopher Görschin väitöskirjatutkimuksen (Aalto-yliopisto, 2024) mukaan rakennustyömailla pahimmillaan vain 20 % työajasta kohdistuu varsinaiseen työn tekemiseen. Merkittävä osa ajasta kuluu odotteluun, siirtymiin, uudelleenjärjestelyihin ja häiriöiden selvittelyyn, mikä pirstoo rutiineja, heikentää tuottavuutta ja venyttää aikatauluja.

Tutkimuksen mukaan työnsuunnittelu ja reaaliaikainen koordinointi eivät ole riittävän tarkkoja eikä työntekijöiden käytännön tietoa hyödynnetä ajoissa. Tämän seurauksena rakennustuotannon virta on hajanainen ja häiriöherkkä, eli työmaan tehtävät eivät etene sujuvana, jatkuvana ja häiriöttömänä prosessina. Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että työntekijöiden näkökulmien tuominen työnsuunnitteluun varhaisessa vaiheessa parantaa tehtävien suorittamista, vähentää tehottomuutta ja kehittää sekä rakennettavuutta (constructability) että työmaan logistiikkaa.

Tehottomat prosessit johtavat tuottavuuden heikkenemiseen, aikataulujen venymiseen ja kustannusten kasvamiseen. Keskeytykset ja kiirevaiheet heikentävät työturvallisuutta, -motivaatiota ja -tyytyväisyyttä, sekä lisäävät virheiden ja jälkikorjauksen riskiä. Rakentamisen laatu ja lopputuloksen luotettavuus vaarantuvat.

Pienikin tuottavuuden parannus voi tuoda kustannussäästöjä. Käytännön esimerkkinä Tampereella talonrakennushankkeiden yhteenlasketut nettoinvestoinnit vuodelle 2026 on noin 105,4 miljoonaa euroa. Jos oletetaan, että tuottavuuden parantaminen näkyisi kustannuksissa 5 prosentin säästönä, se merkitsisi 5,27 miljoonan euron säästöä. Jokainen lisäprosentti vastaisi 1,05 miljoonaa euroa.

Esitän, että Tampereen kaupunki käynnistää korkeakoulukumppaneiden kanssa selvityksen ja pilottiohjelman kaupungin rakennuttamissa hankkeissa. Selvityksessä tarkastellaan mm. työtehtävien ja tuotannon suunnittelua, valvontaa ja johtamisrakenteita, ja siinä mitataan arvoa tuottavan työajan osuutta. Tavoitteena on tunnistaa keskeisiä kehityskohteita, sekä laatia toimenpide-ehdotuksia, työkaluja ja seurantamittareita tuottavuuden parantamiseksi. Korkeakouluyhteistyössä toteutettu pilotti voitaisiin kohdentaa ensisijaisesti sellaisiiin kohteisiin, joissa kaupungilla on isompi rooli ja vastuu.

Tampereella 15.12.2025
Saana Kuusipalo, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Valtuustoaloite: Yleinen WC Hervannan keskustaan

Hervannassa on toiminut jo useita vuosia Turvallisuustyöryhmä, joka koostuu paikallisista toimijoista. Mukana on edustus Tampereen kaupunginkirjastolta, kaupungin työsuojelusta, seurakunnalta, Pirkanmaa hyvinvointialueen etsivästä työstä, Tampereen A-Killasta, Kauppakeskus Duolta ja Securitakselta sekä Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry:stä.

Tämä aloite perustuu Turvallisuustyöryhmän toiveeseen ja esitykseen.

Esitämme, että Hervannan keskustaan Valtaraitille saataisiin yleinen wc. Tällä hetkellä wc:n puute aiheuttaa alueella siisteyden ja turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia.

Esityksen perustelut:

  • Ympäristön siisteydellä on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Nykytilanteessa Hervannan keskustan alue, jossa sijaitsevat kirjasto, terveyspalvelut, neuvola ja nuorisotila, ovat epäsiistissä kunnossa. Rakennusten piha-alueita ja seinänvierustoja käytetään yleisenä käymälänä. Alueella liikkuu paljon lapsia ja nuoria. Siivottomuus edesauttaa turvattomuuden kokemusta ja on myös terveysriski. Esim. kirjasto on jo vuosia saanut jatkuvasti asiakaspalautetta piha-alueiden siivottomuudesta.
  • Turvallisempi Hervanta -kyselyssä nousee esille kadulla aikaansa viettävien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oma tarve yleiselle vessalle. Kyse on ihmisarvoisesta kohtelusta (mahdollisuus päästä käyttämään vessaa yksityisesti kadulla tai pusikossa asioinnin sijaan) sekä turvallisuudesta (esim. naiset kokevat turvattomuutta joutuessaan hoitamaan asiansa kadulla). Turvallisuusnäkökulmasta lukittava wc-tila voi olla ilta- ja yöaikaan myös paikka, jonne päästä turvaan soittamaan apua vaarallisessa tilanteessa, jossa on väkivallan uhka.
  • Wc-tila olisi käytössä 24/7 vrt. kauppakeskus Duon ja kirjaston wc-tilat, jotka ovat käytössä vain palvelujen aukioloajan mukaan. Asunnottomuus on lisääntynyt, yöaikaiselle wc:lle on tarvetta.
  • Yleinen wc palvelee yleisemminkin alueen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ahvenisjärven ympäristö soveltuu erinomaisesti virkistys- ja tapahtumakäyttöön, mutta vessojen puute on aiheuttanut sen, että asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa alueen siivottomuudesta: viheralueiden käytön yleisenä käymälänä sekä roskaamisen. (esim. Hervannan sanomat 6.8.2025, s.8)
  • Hervannan keskusta-aluetta on uudistettu, esim. Hervannan vapaa-aikakeskus on peruskorjattu ja avataan pian uudessa loistossaan. On kaikkien etu pitää myös ulkoalueet siisteinä ja viihtyisinä.
  • Hervanta on iso asuinalue, jonne ratikka tuo ihmisiä myös muualta. Yleisellä siisteydellä on suuri merkitys Hervannan maineelle ja turvallisuuden kokemukselle. Julkinen wc olisi yksi käytännöllinen ja suhteellisen edullinen keino vaikuttaa asiaan, jotta mainetta saataisiin parannettua. Keskusta-alueella tähän asiaan on jo satsattu ja nyt kaupungin olisi hyvä kohdistaa katseensa Hervantaan.

Pormestariohjelmassa on nostettu vahvasti esiin kaupunginosien yhdenvertainen kehittäminen, jota tämä käytännön toimi osaltaan tukisi.

Tämän lisäksi on yleisemminkin kartoitettava kaikkia toimia, joilla Hervannan keskusta saadaan turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

Tampereella 15.12.2025
Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Jyrki Koskinen jatkaa SDP Tampereen puheenjohtajana

SDP Tampereen (viralliselta nimeltään Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry) edustajisto on valinnut hallituksen puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2026-2027 Jyrki Koskisen. Koskinen on toiminut ao. tehtävässä kahdeksan vuotta vuodesta 2018 lähtien.

Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2026-2027 valittiin Outi Mikkola. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2026-2027 valittiin Maarit Hirvonen, Esa Kanerva, Jussi Lahtinen, Marjut Leppänen, Nina Lindberg, Helena Nieminen, Kari Peltovirta, Ele Rantasalmi, Johanna Santaniemi ja Sonja Tahlo.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuhe Tampereen talousarviokokouksessa 10.11.2025

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,

Olemme kokoontuneet Tampere-taloon päättämään Tampereen kaupungin uudesta strategiasta ja talousarviosta. SDP:n valtuustoryhmän vahva kädenjälki näkyy molemmissa kokonaisuuksissa.

Tampereen kaupungin strategia 2035 rakentuu edelleen tekemisen kaupungin vision ympärille. Tampere tunnetaan kaupunkina, jossa tehdään eikä meinata. Visio herättää mielikuvan rohkeasta, kestävää kasvua tavoittelevasta, yhteisöllisestä ja elinvoimaisesta Tampereesta. Visio ei ole vain mielikuva vaan se on myös tahtotila. Olemme ja haluamme olla jatkossakin tunnettu tekemisen kaupunkina, emmekä pelkää tehdä siitä numeroa. Tulevaisuuden Tampere tehdään yhdessä. Yhdessä on tehty tämä strategiakin. Sitä on valmisteltu laajassa ja avoimessa yhteistyössä eri sidosryhmiä, kaupungin henkilöstöä ja asukasryhmiä osallistaen sekä Ilmari Nurmisen pormestariohjelman Meidän Tampere – tulevaisuus tehdään yhdessä pohjalta. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat moneen otteeseen päässeet kommentoimaan strategialuonnosta. Valtuustoryhmämme kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita hyvästä yhteistyöstä strategiavalmistelussa.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiaan kokonaisuutena ja erityisesti sen neljään painopisteeseen: elämäniloa, kestävyyttä, edelläkävijyyttä ja yhdessä. Valtuustoryhmämme haluaa nostaa strategiasta yhdenvertaisuuden korostamisen, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvinvointierojen tasaamisen ja kaupunginosakehittämisen. Näemme tärkeäksi lasten ja nuorten koulumotivaation parantamisen, alueellisten oppimiserojen kaventamisen, nuorten työllisyyden tukemisen, uusien yritysten synnyn edistämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Strategiassamme sitoudumme Tampereella vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, mikä on erinomainen asia ja tukee kestävää kaupunkipolitiikkaa. Ryhmämme tulee seuraamaan tiiviisti strategian toteutumista valtuustokauden aikana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Pormestari Ilmari Nurminen julkaisi 22.10. ensi vuoden talousarvioesityksensä, jonka tänään hyväksymme valtuustossa. Pormestari Nurminen on joutunut rakentamaan ensimmäistä budjettiaan äärettömän hankalassa tilanteessa. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, mikä hidastaa myös kuntien verotulojen kehitystä. Tampereellakaan verotulot eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla ja työllisyystilanteen heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen. Peruspalvelujemme valtionosuudet ovat jääneet kauas pääkaupunkiseudun kunnista, vaikka painimme samojen kasvavan kaupungin haasteiden kanssa. Pormestari Nurminen on sitoutunut pormestariohjelmassa yhdessä ohjelman allekirjoittaneiden puolueiden kanssa tasapainottamaan Tampereen talouden. Nurmisen talousarvion myötä Tampere puolittaakin alijäämänsä.

Pormestari Nurmisen ja SDP:n tahtotilana on ollut, ettemme nosta kunta- ja kiinteistöveroa monen muun kunnan tapaan.  Tasapainotamme Tampereen taloutta tekemällä kohdennettuja säästöjä ja etsimällä yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa määrätietoisesti ratkaisuja. Nurmisen talousarvioesitys sisältää yli 18 miljoonan euron tasapaino-ohjelman, jossa on 112 eri toimenpidettä. Koalitioryhmien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat neuvotelleet toimenpiteistä jo kesällä talousarviokehyksen yhteydessä. Ryhmät olivat yksimielisiä, ettei säästöjä lähdetä hakemaan esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattamalla, lakkauttamalla lähikirjastoja tai yhdistysten avustuksia leikkaamalla. Tasapaino-ohjelman toimenpiteiden osalta lautakunnat ovat kohdentaneet leikkauksia ei-lakisääteisiin palveluihin ja tarkastelleet esityksiä siten, että heikennykset osuvat mahdollisimman vähän kuntalaisille tärkeisiin palveluihin. Kiitänkin apulaispormestareita ja lautakuntien jäseniä hyvästä työstä.

Talousarvio sisältää yli 10 miljoonan henkilöstökulujen vähennyksen. Tämä yhteistoimintakokonaisuus on ollut SDP:n valtuustoryhmälle kaikkein vaikein asia hyväksyä. YT-prosessi on ollut mielestämme kohtuuttoman pitkä ja on lisännyt kaupungin työntekijöissä epävarmuutta ja kuormittanut työyhteisöjä. Ryhmämme on kantanut huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta, työhyvinvoinnista sekä työilmapiiristä. YT-neuvottelujen tuloksena kaupunki irtisanoo yli 120 työntekijää. Irtisanomisista noin 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin.  Ryhmämme on tyytyväinen siitä, että irtisanomisten määrä jäi pienemmäksi kuin alun perin esitettiin, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten jäljelle jäävä hallinnon henkilöstö kykenee hoitamaan lisääntyvät työtehtävät.

Hyvät kuulijat,

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätös on merkittävästi lisännyt Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna noin 47,5 miljoonaa euroa.

Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 33%. Työllisyysjaostolle kohdistuu talousarviossa kolme sitovaa toiminnan tavoitetta. Tavoitteet ovat kovin työnantajalähtöisiä ja jäimme ryhmänä kaipaamaan rinnalle tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Talousarvio sisältää Tampereen maksuosuuden työllisyysalueesta ja kaupungille työttömyysturvasta tulevat maksut. Tasapainotustoimet työllisyysalueella pienentävät kaupungin maksuosuutta, mutta vaikea työttömyystilanne kasvattaa työttömyysturvakustannuksia. Ryhmämme on huolissaan työttömyyden aiheuttamista inhimillisistä ongelmista. Työttömyys lisää mielenterveyden haasteita, taloudellista epävarmuutta, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Olemme erityisen huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä. Olemme tyytyväisiä, että talousarviossa korostetaan eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja että keskiössä on nuorten työllisyysohjelman toteutus. Kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tamperelaisten pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien etu on, ettei kuntouttavan työtoiminnan resurssointia leikata kohtuuttomasti Pirhankaan puolella.

Väestönkasvu edellyttää kasvavassa kaupungissa palveluverkon uusimista ja lisärakentamista. SDP:n valtuustoryhmä on painottanut investoinneissa päiväkoti- ja koulurakentamista. Ensi vuonna valmistuvat Ahvenisjärven, Kissanmaan ja Harjun koulut. Tulevana vuonna alkaa myös Hatanpään, Pyynikin, Kaukajärven, Takahuhdin ja Kämmenniemen koulujen perusparannukset ja Peltolammin hyvinvointikeskuksen koulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjastokin saavat alkusysäyksen. Järvensivun asukkaat voivat vihdoin huokaista helpotuksesta, sillä pormestari Nurminen on lisännyt talousarvioon Järvensivun pienten lasten yksikön suunnittelurahan. Kulttuuripuolellakin voidaan hymyillä, sillä kauan odotettu Tampereen taidemuseon laajennus aloitetaan, Nekalan kulttuurikeskus avautuu ja pitkään toivotut taiteilijoiden työtilat toteutuvat. Ryhmämme tervehtii ilolla myös pormestarin avausta muumeista ja muumien näkyvyyden hyödyntämistä matkailussa.  Saunojia hellitään Rauhaniemen saunan perusparantamisella.

SDP:n valtakunnallinen tavoite on pitää peruskoulujen ryhmäkoot maltillisina. Pormestari Nurminen on varjellut perusopetusta, ja ryhmäkoot eivät kaupungissamme kasva. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärää lisätään 45:llä. SDP:n kynänjälki näkyy siinä, että perusopetuksen tasa-arvorahaa lisätään merkittävästi. Meille on tärkeätä, että jokaisella lapsella ja nuorella Tampereella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa taustastaan ja asuinympäristöstään huolimatta. Kiitämme myös panostuksista oppimisen tukeen ja lukutaitotyöhön. Ryhmämme on tyytyväinen lukiopaikkojen lisäämisestä ja Pyynikin lukion uudesta englanninkielisestä lukiolinjasta.

Raitiotien rakentaminen jatkuu Pirkkalan ja Linnainmaan suuntaan. Talousarviossa edistetään kohtuuhintaista asumista ja tätä avitetaan kaavoittamalla yli 3000 tonttia vuodessa. Luonnonsuojeluohjelma päivitetään ensi vuonna, pyöräilyväylä Valssipadonraitti rakennetaan ja erilaisia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä toteutetaan ympäri kaupunkia. Valtuustoryhmämme on erityisen tyytyväinen pormestarin julkistamaan kaikkien Tampere -kehitysohjelmaan, jossa korostuu yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys – juuri ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan. Kehitysohjelman avulla lisätään kädentaitopajoja, kohtaamispaikkoja, kaupunginosatoimintaa, ruoka-apua ja köyhyystyötä ja vähennetään asunnottomuutta yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa.

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa on huomioitu koalitioryhmien toiveet. Kiitän lämpimästi kaupungin virkakuntaa, apulaispormestareita, koalition ryhmäpuheenjohtajia ja valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion valmistelussa. Tampereella osataan vaikeinakin aikoina löytää ratkaisuja yhdessä. Tämä luo vahvan pohjan kaupungin kehittämiselle ja lisää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusta päätöksentekoon. Uskon, että yhdessä saamme Tampereen talouden suunnan kääntymään.

Johanna Loukaskorpi, 
valtuustoryhmän puheenjohtaja