Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset.

Suomen hallitus on tehnyt uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntijoiden arvioiden ja poliittisten naisjärjestöjen, myös hallituspuolueiden omien järjestöjen, mukaan tämä lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus tunnusti nämä ongelmat myös omassa esityksessään. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.

Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Lukumääräisesti määräaikaisessa työsuhteessa oli julkisella sektorilla 163 000 ja yksityisellä sektorilla 210 000 palkansaajaa. Tämä muutos heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää epävarmuutta työpaikoilla, joilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat kriittisiä palveluiden laadulle.

Esitämme, että Tampere sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö mahdollistaa tämän.

Esitämme lisäksi, että Tampere vaikuttaa omistajaohjauksen kautta konsernin tytäryhtiöihin ja -yhteisöihin, jotta myös nämä sitoutuisivat vastaavaan periaatteeseen. Tampereen tulee toimia esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työnantajapolitiikasta, joka tukee henkilöstön hyvinvointia ja vahvistaa työnantajamielikuvaa.

Edellä todetun perusteella esitämme, että:

1. Tampere sitoutuu olemaan ottamatta käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka laki tämän mahdollistaa.
2. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto sisällytetään Tampereen omistaja- ja henkilöstöstrategioihin.
3. Tampere vaikuttaa omistajaohjauksen kautta konsernin tytäryhtiöihin ja -yhteisöihin, jotta ne sitoutuvat samaan linjaukseen.

Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla.

Tampereella
8.6.2026

Tampereen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Tekoäly ja digitaaliset työkalut kehittyvät nopeasti ja vaikuttavat yhä merkittävämmin opetukseen, oppimiseen ja koulun arkeen. Tekoälyn vastuullinen, pedagogisesti tarkoituksenmukainen ja eettinen
hyödyntäminen edellyttää, että opettajilla on riittävät tiedot ja taidot näiden työkalujen käyttöön.

Tällä hetkellä opettajien osaaminen tekoälyn suhteen vaihtelee suuresti, eikä koulutusta ole järjestetty systemaattisesti. Ilman riittävää koulutusta on riskinä, että tekoälyä joko vältetään kokonaan tai sitä käytetään tavalla, joka ei tue oppimista, yhdenvertaisuutta tai tietosuojaa.

Esitän, että Tampere käynnistää opettajille suunnatun tekoälykoulutuksen, joka:
– antaa perustiedot tekoälyn toiminnasta ja sen vaikutuksista opetukseen
– ohjaa tekoälyn pedagogisesti tarkoituksenmukaiseen ja eettisesti kestävään käyttöön
– käsittelee tietosuojaan, tekijänoikeuksiin ja arviointiin liittyviä kysymyksiä
– tukee opettajien valmiuksia hyödyntää tekoälyä oppimisen tukena, ei sen korvaajana

Koulutus voitaisiin toteuttaa osana opettajien täydennyskoulutusta yhteistyössä korkeakoulujen, asiantuntijaorganisaatioiden tai muiden kuntien kanssa. Samalla Tampere vahvistaisi koulutuksen laatua, opettajien ammatillista osaamista sekä oppilaiden yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia.

Edellä esitetyn perusteella esitän, että Tampere selvittää ja käynnistää tekoälykoulutuksen järjestämisen perus- ja toisen asteen opettajille.

Tampereella 18.5.2026
Mahmoud Machaal (sd.)

Pyynikin luonnonsuojeltu metsäalue sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereella soraharjun päällä. Tarkasti sanottuna Tampereen keskustan länsiosissa. Se on perustettu vuonna 1993 ja sen pinta-ala on 49 ha. Pyynikin harju on maailman suurin soraharju. Korkein kohta on 152 metriä meren pinnasta. Kasvillisuudeltaan harju on suurimmaksi osaksi kuivaa mäntykangasta. Kasvilajisto on kuitenkin poikkeuksellisen runsas, lajeja on tavattu lähes 400.

Harju on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Pyynikin alue on merkittävä myös kulttuurihistoriallisesti. Alueella on hyvin runsas kasvisto ja monipuolisia kasvi-ja metsätyyppejä. Harjun päältä näkee sekä Pyhä- että Näsijärven. Alue on yksi Tampereen keskusta-alueen suosituimmista virkistysalueista ja Pyynikinharju on suosittu matkailunähtävyys.

Lumo-kyselyssä vuonna 2020 Pyynikki todettiin alueeksi, jossa kyselyyn vastaajat olivat huolestuneita mm. Pyynikinharjun eroosiosta ja virkistyskäytön aiheuttamasta kulumisesta sekä luonnontilaisen rannan katoamisesta rakentamisen vuoksi. Lumo-raportissa tärkeiksi mainittiin myös alueen maisemat, kalliot, männyt sekä laho- ja kelopuut. Tampereen kaupungilla on Pyynikin metsien käyttösuunnitelma vuosille 2025-2035, mutta se ei reagoi riittävän nopeasti kävijämäärän kasvuun.

Suuren suosion vuoksi Pyynikin pohja kuluu edelleen ja eroosio on lisääntynyt. Suuri kävijämäärä kuluttaa luontoa. Polkuja on ilmestynyt vähän sinne sun tänne ja myös nykyiset reitit ovat laajentuneet. On aika suojata Pyynikin luontoympäristöä, että se säilyy virkistysalueena myös tulevaisuudessa. Tampereen kaupungin vuoden 2025 raportissa on todettu, että alueella on runsaasti käyttäjiä ja käyttöpainetta on.

Luonto ja maapohja ei kestä loputonta kulumista. Hyvin ylläpidetty viheralue on myös matkailuvaltti. Pidetään ainutlaatuisesta alueesta huolta, niin alue säilyy kestävänä tamperelaisille ja täällä piipahtaville turisteillekin.

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin Pyynikin maapohjan eroosion estämiseksi välittömästi. Esimerkiksi Porin Yyterissä dyynimuodostelmia suojataan rajaamalla alueita köysirakenteilla. Kaiken voi tehdä yhtä aikaa tyylikkäästi ja käyttäjiä ajatellen. Samalla suojataan myös lintujen pesintää.

Välittöminä toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi:

– Reittien selkeyttäminen: uusien opasteiden tai matalien aitojen (esim. köysiaidat) rakentamista polkujen reunoille estämään ”oikomista” ja polkujen levenemistä.
– Pintamateriaalien parantaminen: luonnonmukaisten materiaalien (kuten hake tai sora) käyttöä suosituimmilla reiteillä.

Linkkejä:
https://www.luontoon.fi/fi/reitit/pyynikki-luontopolku-tampere-522612
https://www.tampere.fi/sites/default/files/2025-10/Pyynikin-luonnonsuojelualue-hks-16102025.pdf
https://www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/luonnonsuojelu/yyterin-rantadyynien-suojelu/

Tampereella 18.5.2026
Tuila Jaatinen (sdp)

Tampereen uimahallien kausirannekkeiden hinnoittelu on viime vuosina uudistunut siten, että kausirannekkeelle on määritelty yhtenäinen hinta kaikille käyttäjäryhmille. Uudistus on onnistuneesti johtanut siihen, että uimahalleja käytetään Tampereella ennätyspaljon: viime vuonna miljoonan kävijän raja ylitettiin 5.12.2025.

Vuonna 2026 uimahallien kausilippu on 147,55 euroa ja sama hinta koskee kaikkia käyttäjiä ikäluokasta riippumatta. Nykyinen hinnoittelu ei ota huomioon riittävästi lapsia, nuoria tai perheitä. Vaikka lasten kertaliput ovat kohtuullisia, kausirannekkeen hinta vastaa silti aikuisen tasoa ja voi muodostua esteeksi säännölliselle uimiselle. Tampereella on myös monista muista kaupungeista poikkeava käytäntö pienten lasten hinnastossa, kun vain alle 4-vuotiaat pääsevät uimaan maksutta maksavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi Jyväskylässä alle 9-vuotiaat ja Helsingissä alle 7-vuotiaat pääsevät maksutta uimahalliin maksavan aikuisen kanssa.

Säännöllinen liikunta on lapsille erityisen tärkeää. Uiminen on turvallinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka edistää lasten hyvinvointia, tukee motoristen taitojen kehitystä ja tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuden myös niille lapsille, joita joukkueurheilu ei kiinnosta. Kaupungilla on vahva rooli liikkumisen edistämisessä ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tukemisessa. Myös huolestuttava kehitys suomalaisten uimataidossa olisi taitettavissa omaehtoisen uinnin lisäämisellä.

Tämän vuoksi esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää hinnastomuutoksen, jossa otetaan käyttöön erillinen, nykyistä edullisempi lasten uimahallikausiranneke. Toivomme ehdotuksen tukevan pormestariohjelman tavoitetta parantaa uintimahdollisuuksia.

Samalla pyydämme, että valmistelussa tarkastellaan eri vaihtoehtoja hinnan määrittämiseksi sekä vaikutuksia:

-Lasten ja nuorten liikkumiseen
-Perheiden harrastusmahdollisuuksiin
-Talouteen. Toivomme, että laskelmissa otetaan myös huomioon mahdollinen lisääntyminen aikuisten rannekkeiden menekissä, jos mallille luodaan kannustimia koko perheen rannekkeiden hankkimiselle
-Uimahallien kävijämääriin

Ratkaisu voidaan ehdottaa siten, että siinä huomioidaan kaupungin taloudellisen tilanteen haasteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki valmistelee edellä kuvatun hinnastouudistuksen ja tuo esityksen kaupunginvaltuuston käsittelyyn seuraavan uimahallien hinnaston päivityksen yhteydessä.

Tampereella 13.4.2026

Oliver Priimägi ja Henri Sipilä

Ratikan käyttöönotto ja siihen liittyvä linjastouudistus ovat parantaneet Tampereen runkoyhteyksiä, mutta samalla syntyi alueita, joissa aiemmin käytössä ollut bussiyhteys poistui, eikä korvaavaa syöttöliikennettä ole saavutettavuuden näkökulmasta riittävästi. Näissä kohdin asukkaiden kävelymatka lähimmälle joukkoliikennepysäkille voi olla pitkä, ja maasto haastava. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyissä on määritelty eri alueille tavoitteet pysäkkien enimmäiskävelyetäisyyksistä.

Aihetta on käsitelty valtuustossa jo vuonna 2021 SDP:n ryhmäaloitteen myötä, jolloin joidenkin bussireittien ja syöttöliikenteen ongelmia tarkasteltiin laajemmin. Edelleen on tarve palata aiheeseen, sillä vielä on olemassa tällaisia ”pussinperäalueita”, joissa syöttöliikenne ratikalle on puutteellista. Kaupunkilaisilta on tullut huolta ja palautetta esimerkiksi Näyttelijänkadun alueelta Hervannasta.

On tarpeen, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi kaikki tiedossa olevat ”pussinperäalueet” ja etsii niille ratkaisut.

Seuraavassa avataan tarkemmin Hervannan Näyttelijänkadun alueen tilannetta.

Näyttelijänkadun alueen joukkoliikenneyhteydet ovat nousseet esille mm. edellä mainitussa SDP:n ryhmän aloitteessa. Ne olivat esillä myös joukkoliikennelautakunnan käsittelyssä 24.5.2023, jolloin kuntalaisaloitteen pohjalta arvioitiin linjojen 5 ja 13 mahdollisia reittimuutoksia, mutta niihin ei ryhdytty.

Hervannan valtaväylän jalankululle ja pyöräilylle suunnitelluilla uusilla väyläratkaisuilla pyritään parantamaan liikkumisolosuhteita Hermiankadun ja Näyttämönkadun välillä. Nämä toimenpiteet tukevat alueen yleistä liikkumista, mutta eivät yksinään ratkaise joukkoliikenteen puutteita.

Lintuhytin ja Hervantajärven välillä käynnissä oleva robottibussikokeilu tuottaa tietoa lyhyiden syöttöliikennematkojen toteuttamiskelpoisuudesta, mutta kokeilu on vasta käynnissä, eikä sen perusteella vielä ole voitu muodostaa tulevaisuuden ratkaisuja.

PALI10-palveluliikenne toimii alueella arkisin klo 9.00–15.30, ja tarjoaa asiointiperusteista ovelta ovelle ‑ palvelua. Palvelun rajattu aikataulu ja kutsuperusteisuus kuitenkin rajoittavat käyttöä, eikä palvelu sovellu työmatkaliikkumiseen, ilta-aikaan eikä viikonloppuihin. Palvelu koetaan hyödylliseksi asiointiliikenteessä, mutta se ei vastaa tarpeeseen, joka liittyy päivittäin toistuvaan joukkoliikenteen saavutettavuuteen.

Näyttelijänkadun tilanne on edelleen ratkaisematta, ja on käytävä läpi eri vaihtoehdot. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna on esitetty uuden bussipysäkkiparin sijoittamista linjalle 13 Eero Roineen kadun kohdalla olevan ulkoilupolun kohtaan.

Ratikkapäätöstä tehtäessä alueelle luvattiin syöttöliikenne. Tämä lupaus hervantalaisille pitää lunastaa. Tarvitaan vihdoin toimiva ratkaisu, joka vastaa asukkaiden tarpeeseen.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunki käy järjestelmällisesti läpi ratikan syöttöliikenteen ”pussinperät” ja etsii asukaspalaute huomioon ottaen näille alueille toimivat ratkaisut. Aloitteessa kuvatun Näyttelijänkadun alueen osalta on selvitettävä eri ratkaisut, esimerkiksi uusi pysäkkipari Hervannantielle linjalle 13.

Tampereella 16.3.2026

Pia Viitanen (sd.)

Tampereen kaupunki myöntää liikunta- ja urheiluseuroille yleis- ja projektiavustuksia. Yleisavustuksia myönnetään yhdistysten alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten säännölliseen ohjattuun toimintaan, terveyttä edistävään liikuntaan ja urheiluun, niihin liittyvään kansalaistoimintaan sekä merkittävään liikunnan kehittämistoimintaan. Projektiavustuksia myönnetään aikuisten pääsarjatason joukkueurheilun tukemiseen, aikuisten ja vähintään 15 vuotta täyttäneiden nuorten urheilijoiden kansainvälisten kilpailumatkojen matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksiin sekä muuhun merkittävään liikuntatoimintaan.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistujen hakuohjeiden mukaan yleisavustuksen ”saajalta edellytetään, että hankinnat tehdään vastuullisesti. Mikäli myönnetystä avustuksesta maksetaan palkkoja tai palkkioita, avustuksen saajan on huolehdittava ennakonpidätyksen toimittamisesta sekä muista lakisääteisistä maksuista”. Projektiavustusta saavien edellytetään huolehtivan työeläkemaksuista ja muista työnantajakuluista, mikäli ”avustuksella maksetaan palkkoja tai palkkioita”.

Kaupunki asettaa siis jo nykyisin avustusten käytölle vastuullisuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista koskevia ehtoja. Samalla tavoin avustusehdoilla voidaan edistää turvallista toimintaympäristöä lapsille ja nuorille.

Hakuohjeista ei löydy mainintaa siitä, että avustusten saajien tulisi sitoutua puuttumaan liikunta- ja urheiluseuroissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan epäasialliseen toimintaan, kuten huutamiseen, nimittelyyn, ryhmästä eristämiseen, nöyryyttämiseen tai seksuaaliseen häirintään. Tuore esimerkki epäasiallisesta toiminnasta on julkisuudessa esillä ollut tapaus, jossa helsinkiläisen taitoluisteluseuran valmentaja on nimitellyt, nöyryyttänyt ja kontrolloinut valmentamiaan luistelijoita. Aikaisemmin julkisuudessa on käsitelty myös esimerkiksi tamperelaisen voimisteluseuran valmentajan epäasiallista käytöstä sekä hämeenlinnalaisessa lentopalloseurassa ilmennyttä seksuaalista häirintää ja sen peittely-yrityksiä.

Todennäköisesti liikunta- ja urheiluseuroissa esiintyy epäasiallista käyttäytymistä huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat. Ensisijainen vastuu epäasiallisen käytöksen ja toiminnan kitkemisestä on liikunta- ja urheiluseuroilla. Seurojen rahoittajana Tampereen kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus omalta osaltaan kannustaa seuroja tässä työssä sisällyttämällä epäasiallisen toiminnan estämisen ja siihen puuttumisen avustusten myöntämisperusteeksi.

Esitän, että Tampereen kaupungin liikunnan yleis- ja projektiavustusten ehtoihin lisätään edellytys, jonka mukaan avustuksen saajalla tulee lasten ja nuorten toiminnassa olla:
● epäasialliseen toimintaan puuttumista varten käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä tai nimetty häirintäyhdyshenkilö;
● valmentajille ja muille lasten ja nuorten ohjaajille suunnattu ohjeistus sekä varmistettu riittävä perehdytys tai koulutus asiallisista menettely- ja toimintatavoista.

Lisäksi esitän, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuspäätöksissä ja -ehdoissa todetaan mahdollisuus avustuksen takaisinperintään tilanteissa, joissa seura ei puutu sen toiminnassa ilmenneeseen epäasialliseen käyttäytymiseen.

Tampereella 16.3.2026,

Saana Kuusipalo (sd.)

Tampereen eettinen ilmoituskanava on ilmoittajansuojelulain mukainen sisäinen ilmoituskanava. Lain soveltamisalaan kuuluvat tietyt lainsäädäntöalat ja niihin liittyvät rikkomukset. Ilmoituskanava on tarkoitettu kaikille kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa oleville henkilöille sekä kaupungin sopimuskumppaneille.

Tällä hetkellä ilmoituskanava on kaupungin sisäinen, eikä mahdollista hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoitusten vastaanottamista tai käsittelemistä. Ilmoituskanavan laajentamisesta hyötyisivät erityisesti työntekijät, jotka toimivat aloilla, joihin liittyy kohonnut ihmiskaupan ja pakkotyön riski. Näissä tilanteissa työntekijöillä on usein rajalliset keinot tuoda esiin ongelmia ja epäkohtia. Esimerkiksi ammattiliittoon kuulumattomuus, puutteellinen kielitaito tai vähäinen luottamus viranomaisiin voivat heikentää mahdollisuuksia hakea apua olemassa olevien kanavien kautta.

Ilmoituskanavan laajentamisen tarkoituksena ei olisi korvata työnantajien lakisääteistä vastuuta puuttua epäkohtiin tai siirtää valvontavastuuta kaupungille, vaan täydentää nykyisiä toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaupunki saa tilaajana paremmin tietoa mahdollisista epäkohdista omissa hankinnoissaan ja voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Kaupungilla on vastuullisena tilaajana perusteltu tarve varmistua siitä, että sen hankinnoissa noudatetaan lakia, sopimusehtoja ja vastuullisuusvaatimuksia.

Vaikka monilla hankintaketjussa toimivilla työnantajilla on oma ilmoituskanava, kynnys ilmoittaa omalle työnantajalle voi olla korkea erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville sekä pienten yritysten työntekijöille. Selvityksen tarkoituksena olisi myös arvioida, mihin asti hankintaketjussa ilmoitusmahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista ulottaa ja millä tavoin menettely voitaisiin toteuttaa. Laajentaminen voisi samalla myös tuottaa tietoa ilmiön laajuudesta ja luonteesta kaupungin hankinnoissa, mikä tukisi ennaltaehkäisevien toimien kohdentamista. Vakavimmat tapaukset kuuluvat toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäviksi, eikä ilmoituskanava korvaisi viranomaismenettelyjä.

Tampereen pormestariohjelmassa linjataan, että kaupunki torjuu aktiivisesti harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Ilmoituskanavan laajentaminen voi auttaa havaitsemaan paremmin epäkohtia hankintaketjuissa, joissa työntekijöiden mahdollisuudet ilmoittaa ongelmista turvallisesti ovat usein
heikommat, sekä vahvistaa kaupungin mahdollisuuksia valvoa lakien, asetusten ja viranomaisohjeiden noudattamista. Erityisesti monimutkaisissa alihankintaketjuissa yksittäisten toimijoiden tekemät säädösten vastaiset menettelyt voivat jäädä piiloon.

Esitän, että kaupunki tekee selvityksen ilmoituskanavan laajentamisesta koskemaan myös hankintaketjuissa ja alihankkijoilla työskentelevän henkilöstön ilmoituksia. Näin kartoitettaisiin mahdollisuutta vahvistaa keinovalikoimaa työperäisten epäkohtien havaitsemiseksi ja torjumiseksi, mikä tukee sosiaalista vastuullisuutta edistävien tavoitteiden toimeenpanoa käytännön tasolla.

Tampereella 9.2.2026,
Saana Kuusipalo (sd.)