Ilkka A. Jokinen, eli Ilkka Antero Jokinen, käyttää A-kirjainta nimensä keskellä, sillä samalla alalla työskentelee useampia samannimisiä henkilöitä. Jokinen on ammatiltaan näyttelijä – hän on tunnettu esimerkiksi Tampereenkiälisten Uutisten herra Hönttänä.

Jokinen on ehdolla kuntavaaleissa.

– Sen verran potuttaa monet asiat, että haluan vaikuttaa rakkaan kotikaupunkini asioihin. Olen todellakin tamperelainen – isän äidin puolelta kuudennen polven ja isän puolelta neljännen. Äitini oli Karjalan evakkona. Tampere on maailman hienoin paikka, Jokinen toteaa.

Näyttelijäntyötä Jokisella on takana noin 40 vuotta. Kulttuurialan ihmisenä hän pitääkin hallituksen kulttuurileikkauksia järjettöminä.

– Olen kulttuurin puolella. Mielestäni Tampereella pitääkin turvata kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Leikkaukset ovat järkyttäviä – samaan aikaan kun kulttuurista leikataan, turkistarhat saavat 50 miljoonaa yritystukia. Se on surullista ja väärin, eikä sillä ole järjen kanssa mitään tekemistä. Se on täysin ideologista, kuten Ylen alas ajaminen. Olen kuitenkin suomalainen, ja suomalainen kulttuuri on minulle tärkeää. Kansakunnan elinehto on kulttuuri. On järjetöntä, että tyypit, jotka ovat olevinaan isänmaallisia, ovat kulttuurivainossaan erittäin epäisänmaallisia, Jokinen jatkaa.

Lapset ja nuoret, harrastusmahdollisuudet ja kaavoitus

Jokisella on takanaan jo useammat vaalit: hän on aikanaan ollut demarinuorten toiminnassa mukana. Viimeisten 30 vuoden ajan, jotka hän on ollut julkisuudessa, on häntä kysytty käytännössä joka vaaleihin niin sosialidemokraattien kuin muidenkin puolueiden taholta.

–  Tykkään tehdä ihmisten kanssa yhteistyötä yli puoluerajojen ja muidenkin rajojen. Minulle ei ole väliä, oletko sinioranssi tai keltavihreä. Tällä hetkellä huolettaa hallituspolitiikka ja polarisaatio yhteiskunnassa, enkä varmasti ole ainoa, Jokinen sanoo.

Vaaliteemoina Jokisella on lasten ja nuorten asiat, harrastusmahdollisuuksien lisääminen sekä järkevä kaavoitus.

– Tyttärelläni on 13-vuotiaat kaksospojat, ja sitä kautta lasten ja nuorten asiat ovat minulle tärkeitä. Luokkakokoja tulisi pienentää etenkin alakoulussa, sekä varmistaa riittävät tukitoimet oppilastuessa. Kouluavustajia tarvitaan lisää.

Jokinen kertoo itse harrastavansa kaikenlaista – tärkeää olisikin lisätä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille, niin nuorille kuin aikuisillekin.

– Kaavoituksessa olisi tärkeää varmistaa segregaation ehkäiseminen. Kaavoitetaan siis uusille asuinalueille erilaisia asuntotyyppejä – niin omistusasuntoja, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntojakin, Jokinen päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Harri Hinkka

Tero Honkanen päätti asettua SDP:n listalle ehdolle kunta- ja aluevaaleihin, sillä hän näkee Suomen hallituksen ajaman politiikan kapeakatseisena.

– Nykyhallituksen huono johtamistapa sekä hallituksen harjoittama armoton leikkauspolitiikka on valitettavan kapeakatseista. Politiikka, jossa heikommassa asemassa olevilta otetaan leikkaamalla pois, taistelee suuresti minun arvomaailmaani vastaan, ja olen päättänyt, että tälle täyty tehdä jotain, jotta asiat alkaisivat mennä positiivisempaan suuntaan. On väärin, että Suomi tuhotaan tekemällä esimerkiksi työlainsäädäntöön lukuisia heikennyksiä, sekä myös leikkauksia sosiaaliturvaan. Nämä leikkaukset kohdistuvat juuri heikommassa asemassa olevaan väestöön, Honkanen toteaa.

Honkanen opiskelee tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikkaa. Valmistumisen jälkeen hänen ammattinsa tulee olemaan it-tukihenkilö.

– Yhtenäistä työuraa minulla on takana 23 vuotta. Olen urani aikana tehnyt monenlaisia työtehtäviä paperiteollisuuden alihankintayrityksessä. Minulla on kokemusta pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Päättäjänä minulla on tietysti kokemusta työelämästä ja myös neuvottelutilanteista. Osaan ottaa tarvittaessa asioista selvää ja pitää omia ja edustettujeni puolia. Olen varma, että kaikesta kokemuksestani on hyötyä päättäjänä, Honkanen kuvailee.

Elinvoimaa ja riittävät sote-palvelut

Vaaliteemoina Honkasella on kuntavaaleissa lapset, elinvoima ja asuinalueet sekä asukkaat.

– Lapset ovat tulevaisuutemme. Kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa täytyy olla hyvä olla. Opiskelu on jokaiselle sijoitus tulevaisuuteen.

– Elinvoimaiseen kaupunkiin perustetaan yrityksiä. Hyvinvointi perustuu työhön. Työntekijöille tulee tarjota riittävät voimavarat ja mahdollisuudet tehdä työtään. Kaikki asuinalueet ja asukkaat ovat yhtä arvokkaita. Kenenkään ei tule jäädä kodittomaksi kotikaupungissaan, Honkanen listaa.

Aluevaalien osalta Honkasen teemat ovat toimiva perusterveydenhoito, riittävät sote-palvelut ja osaava henkilöstö.

– Perusterveydenhuollon roolia on vahvistettava ja hoitoon on päästävä nopeasti. Pirkanmaan hyvinvointialueen tulee säilyttää 14 vuorokauden hoitotakuu. Hyvinvointialueen tulee myös turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa. Terveydenhuolto ei saa olla taloudellista voittoa tavoitteleva yritysmalli. Osaava henkilöstö puolestaan on hyvinvointialueen voimavara. Heidät on otettava mukaan kehittämään palveluita ja toimintaa. Henkilöstöä on ajateltava palveluiden toteuttajana, ei kulueränä, Honkanen tiivistää.

Huono työllisyystilanne huolestuttaa

Tampereella ja Pirkanmaalla Honkanen on hyvin huolissaan erityisesti huonosta työllisyystilanteesta. Tällä hetkellä päävastuu työllisyystilanteen parantamisessa tuntuukin olevan työttömillä ihmisillä itsellään – vaikka epäsuhta avoimien työpaikkojen määrällä ja sillä, miten paljon työttömiä on, on valtava.

– Haluankin peräänkuuluttaa myös yritysten vastuuta työttömien työllistymisessä, Honkanen toteaa.

Määrätietoinen päättäjä

– Olen rauhallinen, huumorintajuinen ja positiivinen mies, joka ei tykkää tehdä politiikkaa naama irvessä. Pyrin tekemään avarakatseista ja tulevaisuudesta positiivisesti ajattelevaa politiikkaa, jolla on työllistävä vaikutus. Haluan, että tekemistäni päätöksistä hyötyisi mahdollisimman moni. Tapani on ajatella, että vain työllistetty henkilö tuo verorahoja. Siispä positiivisella ja määrätietoisella asenteella reilumpaa kuntapolitiikkaa, Honkanen kertoo.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Merja Vuorela on elämänsä aikana työskennellyt muun muassa ekoasioiden parissa sekä terveyspalveluissa. Aiemmin hän on toiminut Vihreissä Ylöjärvellä sitoutumattomana, sekä 12 vuoden ajan kirkkovaltuustossa.

Nyt hän on ehdolla kuntavaaleissa Tampereella.

– Minulla on ollut aina halu vaikuttaa asioihin. Yksin tähän ei pysty, mutta yhdessä pystymme. Tällä hetkellä kaikki on menossa Suomessa väärään suuntaan. Ajattelin, että jotain on pakko tehdä. SDP:n arvot ovat minunkin arvojani, joten puoluevalinta oli oikeastaan itsestään selvyys. Minua pyydettiin ehdolle muutamaan muuhunkin puolueeseen, mutta SDP oli ykkösvalintani, Vuorela kertoo.

Vuorelan mukaan tilanne Suomessa ja Tampereella on huolestuttava.

– Esimerkiksi vanhusten päivätoiminnan lopettaminen puhuttaa. Tämä on hurja asia – vanhukset kaipaavat sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen puoli on kuin lääke, joka jää nyt ottamatta. Ihmiset ovat omissa kopperoissaan, eivätkä tapaa toisiaan – ei ole vertaistukea jutella omista mahdollisista vaivoista ja vaihtaa yleisesti kuulumisia, Vuorela toteaa.

Työllisyystilanne ja työpaikkakiusaaminen

Työllisyys on alhaalla koko maassa. Työttömät ihmiset ovat mahdottoman tilanteen edessä: kuinka noin 300 000 Suomen työtöntä työllistetään alle 30 000 avoimeen työpaikkaan – vielä kun otetaan huomioon kohtaanto-ongelma?

– Tuntuu, että työllisyystilanne menee koko ajan huonommaksi. Köyhät kyykkyyn, otetaan kaikki pois. Perustuslakiahan ei saisi rikkoa, mutta minusta tuntuu, että sitä on jo rikottu. Myös terveydenhoito on ihan katastrofaalisessa tilassa. Ymmärrän, että leikata pitää, mutta ei näistä asioista, Vuorela kuvailee.

– Ihmisten pitäisi saada tehdä töitä. Töitä ei ole – ja sitten pakotetaan ihmiset hakemaan töitä, joita ei ole. Pitäisi pystyä elämään, toimimaan, maksamaan vuokria, velkoja ja ruokaa – ihan päivittäisiä asioita, Vuorela jatkaa.

Vaikka työpaikka irtoaisikin, voi työhyvinvointi oikeasti olla mitä tahansa.

– Koulukiusaamisen ja työpaikkakiusaamisen on loputtava. Se voi viedä terveyden ja työkyvyn aivan totaalisesti. Kiusaamista näkyy työpaikoilla paljon – lapsiani on koulukiusattu ja itse olen ollut työpaikkakiusattu. Varsinkin naisvaltaisilla aloilla tätä on paljon – ja sitten se on kiusattu, joka joutuu lähtemään, eikä kiusaaja, Vuorela sanoo.

Kaikenlaiseen kiusaamiseen pitää Vuorelan mielestä suhtautua vakavasti ja asiaan pitää puuttua varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa kukaan ei välttämättä uskalla aikuisena enää ilmoittaa työpaikkakiusaamisesta, jos koulukiusaamiseenkaan ei ole puututtu. Lisäksi todistusvastuu kiusaamisesta on yleensä kiusatulla itsellään.

– Kiusattu joutuu muutenkin puolustautumaan, eikä häntä välttämättä uskota, ja hänelle ehkä naureskellaan. Monesti tilanteet ovat myös sellaisia, joissa olet kaksin kiusaajan kanssa, eikä todisteita ole, Vuorela toteaa.

Kiusaaminen voi johtaa siihenkin, ettei uuteen työpaikkaan uskalleta mennä, koska pelätään uuden paikan olevan samanlainen. Tällöin ihminen saattaa jäädä pitkäksi aikaa tai lopullisesti kotiin.

– Hyvä työkaveri on sellainen, joka kannustaa ja tukee tarvittaessa, eikä käänny työkaveria vastaan, Vuorela tiivistää.

Positiivinen ja aikaansaava päättäjä

Kokemuksistaan huolimatta Vuorela suhtautuu elämään positiivisesti.

– Tykkään auttaa muita, ja olen empaattinen ja ystävällinen verkostoituja. Osaan iloita toisen menestyksestä. Minusta on mukavaa kuulla, että toisella menee hyvin, Vuorela sanoo.

– Päättäjänä olisin hyvin päättäväinen – kun otan jotain hoidettavakseni, hoidan sen loppuun asti. Olen tällainen viimeistelijätyyppi. Esimerkiksi olen hankkinut koko Ylöjärven puistoihin vauvakeinut ja yhdelle tieosuudelle valot, sillä sen pimeys olisi voinut johtaa onnettomuuksiin. Olen aidosti hoitanut asioita eteenpäin. Olen tottunut vaikuttamaan asioihin – en siis vain puhu, vaan myös toteutan, Vuorela päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Tero Koski, musiikkiteknologia lehtori, lähtee kevään kuntavaaleihin puolustamaan erityisesti kulttuuria ja koulutusta. Lahdessa koulutuskeskus Salpauksessa työskentelevä Koski lähti ehdolle kuntavaaleihin, koska koki yhteiskunnallisen tilanteen tänä päivänä hyvin erikoiseksi.

– Yhteiskunnallisen tilanteen ja myllerryksen vuoksi alkoi tuntua siltä, että erikoisia asioita tapahtuu tässä hetkessä konkreettisesti. Jos peilaan tilannetta omaan työhöni opettajana, on meneillään sellainen tapahtumaketju, joka on johtanut tilanteeseen, etteivät ihmiset enää jaksa työssään. Koen, että on aika yrittää vaikuttaa asioihin ja suuntaan, johon olemme menossa, Koski toteaa.

Erityisen huolissaan Koski kertoo olevansa siitä, että kaikissa työtehtävissä lisää tehtävää tulee jatkuvasti entisen päälle.

– Sitten ihmetellään, miksi asiat menevät jumitilaan, eikä tehtävien lisääminen olekaan hyödyttänyt mitään. Voidaan myös huomata, että on mahdollisesti säästetty pois oleellisia toimintoja ja sitten mietitään, mikseivät asiat toimi. Minulla on siis yhteiskunnallinen huoli siitä, että on päädytty tällaiseen sumputtamisideologiaan, Koski lisää.

Koski pohtii myös sitä, minkälaiseksi tulevaisuuden työelämä muuttuu työelämään siirtyville nykyisille nuorille, jos kehityskulku on tällainen.

Nuoriso ja opettajat eivät voi hyvin

Vaaliteemoina Koskella ovat koulutus ja kulttuurin tukeminen – sekä se, että jokaista ihmistä kohdeltaisiin reilusti.

Erityisesti koulujen tilanne aiheuttaa Koskessa huolta. Hän myös kokee, ettei tilannetta tuoda tarpeeksi esille, eikä tilannetta aktiivisesti pyritä parantamaan.

– Opettajat ovat ylikuormittuneita. Tätä kuormitusta voidaan kuntatasollakin purkaa – aina ei tarvitse miettiä, mitä valtio sanoo, vaan voidaan tehdä omia päätöksiä. Haluaisin, että tuotaisiin aktiivisemmin esille sitä, miten erikoiseksi tilanne on mennyt ja pohdittaisiin, mikä oikeasti on kouluttamisessa keskiössä. Joskus tuntuu, että keskiössä on rahan tekeminen eikä se, miten opiskelijat oppivat, Koski toteaa.

Opettajan työ on muuttunut valtavasti erityisesti siinä mielessä, että opettajien velvollisuudet ovat lisääntyneet. Toki opettajan työ ei ole koskaan koostunut vain oppituntien pitämisestä. Nyt kuitenkin tilanne on se, että kanslistien tehtäviä on siirretty opettajille. Opettajien harteille on asetettu paljon sellaista, mikä on pois itse opetustyöstä.

– On huomattava, että myös opiskelijamateriaali on alkanut muuttua. Opiskelijoilla on monenlaisia ongelmia. Opiskelijat eivät ole pahoja, mutta on huomattava, että he kantavat kouluun mukanaan monenlaisia arjen ongelmia, Koski sanoo.

Tarkka ja järkiperäinen päättäjä

Koski kuvailee itseään tarkaksi henkilöksi, joka haluaa selvittää asiat faktojen perusteella.

– Olen myös aikaansaava ja pystyn viemään asioita eteenpäin. Pystyn näkemään muutosta vaativat asiat ja sen, mihin asioihin voin itse vaikuttaa. Minua kannattaa äänestää, koska olen kouluttautunut, järkiperäinen henkilö. Lisäksi kulttuurin puolesta puhujia istuu päättävissä pöydissä tällä hetkellä todella vähän, Koski päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Bahar Helmi Baker, 36, tuli Suomeen perheensä kanssa kiintiöpakolaisena 9-vuotiaana. Tänä päivänä hän muun muassa auttaa maahanmuuttaneita laki-, palvelu-, ja muissa asioissa vapaaehtoisena – aktiivisen ja ennakkoluulottoman naisen maine on kiirinyt Suomessa ja Tampereella. Pirhalla terveyskeskuksessa hallinnon puolella ja toimistossa työtä tekevällä Helmi Bakerilla on myös paljon kokemustietoa maahanmuuttaneiden ihmisten asioiden hoitamisesta, ja lisäksi häneen luotetaan vankasti.

Helmi Baker on ehdolla kevään 2025 kuntavaaleissa.

– Ystäväni Ilkka Porttikivi puhui minut mukaan ehdokkaaksi. Hän sanoi suoraan tietävänsä, millainen ihminen olen – sosiaalinen henkilö, joka ottaa helposti kontaktia ihmisiin. Olen tehnyt asiakastyötä 20 vuotta ja oppinut tekemään töitä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Ilkka myös tiesi, että olen ollut nuoresta asti hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnan asioista. Tämä on minulle yksi hyvä kokemus – ja tietenkin pyrkimys olisi päästä pidemmällekin, Helmi Baker kertoo.

SDP valikoitui Helmi Bakerin puolueeksi, sillä se ”ajaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia kaikille.”

– Jos haluaa kunnan, jossa jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen, palvelut toimivat ja turvallisuus on taattu, SDP on oikea valinta, Helmi Baker toteaa.

Lapset, nuoret ja perhe

Vaaliteemansa Helmi Baker tiivistää kolmeen suurempaan teemaan: lapset, nuoret ja perhe. Näihin sisältyvät muun muassa mielenterveys- ja päihdepalvelut, ennaltaehkäisevä tuki perheille, sekä saavutettavat koulutus- ja harrastusmahdollisuudet.

Lisäksi hän ajaa maahanmuuttaneiden ihmisten asioita itsekin kahden kulttuurin välissä kasvaneena.

– Meillä on paljon toisen sukupolven maahanmuuttajalapsia, jotka edelleenkään eivät kykene sopeutumaan tähän yhteiskuntaan. Lapset ja nuoret ovat kuitenkin tulevaisuus, Helmi Baker toteaa.

Helmi Baker tuo esiin ongelman – vaikka palveluita olisi tänä päivänä tarjolla määrällisesti ja laadullisesti enemmän kuin noin 30 vuotta sitten, ihmiset, jotka palveluista hyötyisivät, eivät välttämättä saa tietoa niiden olemassaolosta.

– Vapaaehtoistyössäni olen esimerkiksi vienyt monet naiset turvakoteihin. Ihmiset eivät välttämättä tiedä, että heillä on oikeus esimerkiksi omaan pankkitiliin. He ajattelevat, että asiat Suomessa toimivat samoin kuin heidän kotimaassaan. Lisäksi kielen oppimisessa voi olla haasteita – nainen tulee nopeasti raskaaksi ja hankkii lapsen, jolloin kielen oppiminen jää välistä. Osaksi yhteiskuntaa pääseminen vie vuosia, kun nainen on vuosia kotona kasvattamassa lapsia, Helmi Baker kuvailee.

Bahar itse puhuu kolmea kieltä. Hänen vanhempansa puhuvat jopa viittä, suomi mukaan lukien. Tiedon lisääminen saatavilla olevista palveluista toisi Helmi Bakerin mukaan paljon hyvää ihmisten elämään. Nyt esimerkiksi eri ammattihenkilöt eivät tiedä kaikista saatavilla olevista palveluista, eivätkä näin ollen osaa ihmisiä niiden pariin ohjata. Palveluita järjestävät niin Pirha, kunta, kuin järjestöt ja yhdistyksetkin.

Helmi Baker itse on ollut myös kokemusasiantuntijana lapsiperheiden palveluissa Lape-kehittämisohjelmassa muutama vuosi sitten. Kolme vuotta kestäneen kokemusasiantuntijuuden kautta hän tutustui entistä tiiviimmin ja laajemmin eri palveluihin ja eri ammattiyhteisöihin.

Tasavertainen päättäjä

Päättäjänä Bahar haluaisi olla tasavertainen ja kaikkia ajatteleva – niin psyykkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin osalta.

– Olen saanut hyvää palautetta siitä, että saan ihmiset yhteen helposti. Olen helposti lähestyttävä, ja ihmiset uskaltavat tulla puhumaan minulle hyvin herkistä ja vaikeistakin asioista, Helmi Baker kertoo.

Helmi Baker on myös hyvin aktiivinen ihminen. Hän muun muassa ylläpitää WhatsApp-verkostoa, joka järjestää erilaisia aktiviteetteja kaikista taustoista tuleville ihmisille.

– En ole yhtään ennakkoluuloinen. Lähestyn kaikkia ihmisiä kulttuurista, uskonnosta, ulkonäöstä tai suuntautumisesta huolimatta samalla tavalla. Se on suuri vahvuuteni. Ihminen täytyy kohdata ihmisenä. Vanhempani kuvailisivat minua ehkä kapinalliseksi – mutta tiedonhaluni on aina ollut todella voimakas, Helmi Baker päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Kirsi Formulahti kertoo, että häntä kuvaa parhaiten lause ”Monessa mukana.” Tampereen kaupungilla HR-assistenttina ja sivistyspalveluissa henkilöstöhallinnossa työskentelevä Formulahti aloitti työt Tampereen kaupungilla vuonna 1999 koulunkäynninohjaajana ja työskenteli kasvatusalalla 25 vuotta. Uran varrelle on mahtunut niin ammatillista edunvalvontaa, yhteiskuntavaikuttamista, seuratyötä, turvallisuusalan töitä kuin yhdistystyötäkin – myös jalkapallovalmennusta.

Nyt Formulahti on ehdolla kuntavaaleissa.

Formulahti kuvailee itseään äärimmäisen energiseksi ihmiseksi, jolle moni asia on lähellä sydäntä.

– Olen tosi rohkea heittäytymään erilaisiin tilanteisiin – olen kuin duracel-pupun ja terrierin risteytys. Minulla ei ole ikinä päivässä tunteja tarpeeksi – ihmiset kysyvätkin, miten kerkeän joka paikkaan. Olen myös todella periksiantamaton. Jos olen jotain päättänyt, pidän siitä kynsin hampain kiinni ja vien sen maaliin, Formulahti kuvailee.

Rohkeus on piirre, jota Formulahti on oppinut arvostamaan itsessään vasta myöhemmin elämässään. Hän kertoo kokeneensa sen aikaisemmin heikkoutena.

– Rohkeana päätyy tosi helposti kaikenlaiseen. Esimerkiksi puhumaan eduskunnassa 15 minuutin varoitusajalla, tai laulamaan Tartu mikkiin -ohjelmassa, Formulahti naurahtaa.

Monipuolisesti asioista kiinnostunut

Kaupungin hallinnossa työskennellessään Formulahti on nähnyt prosessit, joita päätöksentekoon liittyy. Ammatillinen edunvalvonta on ollut Formulahdelle aina tärkeää – esimerkiksi hänen aloittaessaan koulunkäynninohjaajana Tampereella, koulunkäynninohjaajia oli koko kaupungissa vain seitsemän vakituista. Formulahden vaikutustyöllä oli vaikutusta siihen, että pian ohjaajia oli 50.

Formulahti on myös aina puhunut pienipalkkaisten puolesta – myös omassa työssään Tampereen kaupungilla.

– Kasvatus ja koulutus on ollut minulle aikaisemmin se ehdoton ykkönen. Nyt mukaan on tullut Tampereen kasvutekijät ja kaupungin eteenpäin vieminen. Tämä johtuu osittain siitä, että olen ollut niin paljon mukana järjestämässä Nokia Arenan ja Tammelan Stadionin tapahtumia – esimerkiksi vuoden 2023 MM-kisoissa olin Nokia Arenalla kaksi ja puoli viikkoa aamusta iltaan, Formulahti kertoo.

Kaikille oikeus peruspalveluihin

Formulahden mukaan on myös paljon päivänpolitiikkaa, josta hänellä on mielipide.

– Minulla on velvollisuudentunne – nämä asiat kaipaavat puolestapuhujia – ihmisiä, jotka huolehtivat, että kaikkien ääni tulee kuulluksi, Formulahti toteaa.

– Kaupungissa tulee kaikille kaupunkilaisille olla oikeus kaikkiin peruspalveluihin – niiden on myös oltava riittäviä ja oikea-aikaisia. Tällä säästetään kustannuksissa pitkässä juoksussa. Lisäksi palvelujen täytyy olla laadukkaasti toteutettuja – huonolaatuiset peruspalvelut ovat pitkässä juoksussa todella kalliita, Formulahti jatkaa.

Päättäjänä Formulahti olisi oma itsensä – rohkea tilanteisiin heittäytyjä ja pienipalkkaisten ihmisten puolesta puhuja, joka varmistaisi, että kaikkien ääni tulee kuulluksi. Monipuolisuus on hänen valttikorttinsa – ja lisäksi se, että hän kykenee tekemään päätöksiä pedantisti paneutumalla, mutta kuitenkin nopealla aikataululla. Tämän hän uskoo johtuvan siitä, että hänen on aina täytynyt huolellisesti perustella ajamansa asiat.

– Minulle hirvittävän monet asiat ja kaupunkilaisten ryhmät ovat tärkeitä. Minulla on myös paljon tuttuja kaupungissa – ja moni heistä tuntee minut vain jossakin yhdessä roolissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten monipuolisesti asioista kiinnostunut olen, Formulahti päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Jenni Kalliomäki, 41, työskentelee Fimlabin laboratorioissa laboratorionhoitajana, keskuslaboratorion analytiikassa ja Taysin ensiavussa ja osastoilla näytteenottajana. Hän on ehdolla kevään 2025 kuntavaaleissa Tampereella.

Tilannetta laboratorioissa Kalliomäki kuvailee haastavaksi.

– Sairastuneiden määrä ei ole vähentynyt. Rahaa ei ole, mutta palveluntarvetta on. Henkilöstö on kuormittunutta työmäärän vuoksi. Fimlabissa on myös tällä hetkellä muutosneuvotteluja, joista johtuen lisää henkilökuntaa ei ole palkattu, vaikka tarvetta olisi. Sijaisuuksiinkaan ei välttämättä oteta tekijöitä. Näytemäärät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta töitä tehdään silti liian pienellä porukalla, joten paljon ylitöitä tulee, Kalliomäki kuvailee.

Lisää päiväkotipaikkoja ja kouluja

Kuntavaaliehdokkaana Kalliomäki haluaa vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, sekä oman asuinalueensa Atalan asioihin. Hän itse on neljän lapsen äiti – kolme lapsista on kouluikäisiä ja yksi päiväkoti-ikäinen.

– Tampereella on puutetta päivähoidon järjestämisessä. Päiväkotipaikkoja on liian vähän. Myös kouluasioiden järjestämisessä on puutteita. Esimerkiksi Atalasta yläkoulu puuttuu kokonaan. Yläkoululaisia pompotellaan paikasta toiseen, kun mihinkään ei mahdu, Kalliomäki toteaa.

Kalliomäelle on tärkeää, että palvelut olisivat helposti tavoitettavissa, ja että ne löytyisivät omalta asuinalueelta.

– Atalankin alueella on paljon lapsia ja nuoria, mutta päiväkoteja ja kouluja ei sinne tule lisää. Puuttuvatko alueelta päättäjät, jotka ajaisivat näitä asioita, Kalliomäki kysyy.

Kokenut vaikuttaja

Ehdolle kuntavaaleihin Kalliomäki kuvailee lähteneensä, sillä että hän on helposti houkuteltavissa moneen mukaan – nytkin häntä pyydettiin ehdokkaaksi. Hän kertoo haluavansa olla mukana vaikuttamisessa ja päätöksenteossa.

– Jos haluaa, että asioihin tulee muutos, niin jotain täytyy myös itse tehdä, Kalliomäki sanoo.

Kalliomäki kuvailee itseään sanavalmiiksi – hän nostaa mielellään epäkohtia esiin. Hänen vaikuttamisuransa on lähtenyt omasta ammatillisesta edustamisesta.

– Olen esimerkiksi Suomen bioanalyytikoiden puheenjohtaja. Vaikuttamistyöni on tähän asti ollut oman alani ammattilaisten edun ajamista ja näkyvyyden tuomista alallemme. Nyt olen myös Tehyn valtuutettuna ja STTK-edustustossa. Haluan vahvasti olla mukana vaikuttamassa ja päättämässä asioista. Minussa on nähty potentiaalia moneen, ja minua on kiitetty siitä, että vien asioita oikeasti eteenpäin, Kalliomäki toteaa.

Valtuutettuna Kalliomäki perehtyisi asioihin perinpohjaisesti ja haluaisi varmistua siitä, että päätökset tehdään kuntalaisten parhaaksi.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Jenni Kalliomäki

Pirkko Lindberg, 68, on tehnyt elämäntyönsä kirjastoalalla. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2021 Tampereen Kaupunginkirjastosta kirjastopalvelujohtajan virasta tehtyään suurimman osan, noin 30 vuotta työurastaan töitä kirjastojen esihenkilö- ja johtotehtävissä. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.

Ehdokkaaksi kuntavaaleihin Lindberg lähti, koska hänellä on nuoresta saakka ollut halu vaikuttaa asioihin.

– Kirjastoala on myös hyvin yhteiskunnallinen. Työssä on saanut vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Nyt kun en ole enää työelämässä ja politiikka on aina kiinnostanut minua, vaikuttaa valtuustossa oleminen luonnolliselta jatkumolta. Päätöksenteon rakenne on minulle tuttua, Lindberg kertoo.

Lindberg toimi jo teini-ikäisenä puolueessa ja Nuorissa Kotkissa. Nuorista Kotkista hänellä on hyviä muistoja erityisesti yhteislauluista ja yhteiskunnallisista keskusteluista.

– Myöhemmin minut valittiin kouluneuvostovaaleissa kouluneuvoston puheenjohtajaksi. Poliittinen herääminen oli minulle voimakas jo varhain, Lindberg lisää.

Vanhustenhoito kuntoon

Yksi Lindbergin kolmesta pääteemasta kuntavaaleissa on vanhustenhoito. Toki kyseessä on Pirhan vastuuala, mutta Lindbergin mukaan Pirha ja kaupunki eivät voi olla erillään toisistaan. Vuoropuhelua tulee käydä.

– Vanhustenhoito on tällä hetkellä todella huonossa jamassa. Kaupungissa on vanhusneuvosto, jota valtuuston tulisi kuulla, kuten myös nuorisovaltuustoa ja vammaisneuvostoa. Tämä on lakisääteistä. Esimerkiksi katsoin kuitenkin viime vuoden vanhusneuvoston pöytäkirjoja, eikä kaupunki ollut pyytänyt heiltä yhtään lausuntoa. Vanhusten ja ikäihmisten ääntä pitäisi kuulla enemmän päätöksenteossa, Lindberg toteaa.

Lindberg puhuu myös lähitorien toiminnan jatkamisen puolesta. Lisäksi ikäihmisten etuja joukkoliikenteessä ja liikuntapalveluissa voitaisiin jopa lisätä – ja tiedotusta näistä parantaa. Tällä hetkellä Lindbergin mukaan suuri osa ihmisistä ei tiedä, mihin etuihin he olisivat oikeutettuja.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Tampereen kaupungilla on oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

– Suunnitelma on hieno ja pitkä, mutta kuinka moni tietää sen olemassaolosta ja kuinka hyvin se toteutuu, Lindberg kysyy.

Suunnitelmassa on esimerkiksi kaupungin köyhyysohjelma. Lindbergin mukaan ruokajonot eivät saa riittävää apua. Tähän pitäisi panostaa.

– Kaupungille pitkät ruokajonot ovat häpeä. Kaupungin budjetissa näiden tukeminen ei voi olla niin suuri raha, ettei sitä löytyisi, Lindberg toteaa.

Tasa-arvo liittyy myös esteettömyyteen – niin fyysisiin kuin henkisiinkin esteisiin.

– Digitalisaation onnistuminen esimerkiksi vanhusten ja vammaisten ihmisten kohdalla ei ole mikään itsestäänselvyys. Kirjastokin tarjoaa paljon jatkuvaa digineuvontaa, mutta tästäkin tiedottaminen voisi olla paljon laajempaa, Lindberg ehdottaa.

Köyhyysohjelmassa mainitaan myös lasten ja nuorten hyvinvointi. Lindberg toivoo, että kaikille taattaisiin turvallinen lapsuus ja ympäristö. Hänen mielestään puistoruokailuja pitäisi lisätä – niiden valtava suosio todistaa niiden tarpeen.

Tasa-arvo ei tällä hetkellä Lindbergin mukaan toteudu myöskään kaupunginosien välillä. Osa kaupunginosista leimataan niin sanotuiksi huonoiksi asuinalueiksi, ja tätä nostetaan paljon esiin.

– Lähiökehittämistä on tehty jo paljonkin. Peltolammille tulee hyvinvointikeskus – näiden tekoa pitäisi jatkaa ja lisätä. Kaupunginosien kehittämiseen tulisi panostaa erityisesti, ja kaupunginosien pitäisi olla viihtyisiä ja turvallisia kaikille. Lisäksi segregaation vähentämisen pitäisi toteutua, kun rakennetaan uusia kaupunginosia, Lindberg toteaa.

Lisäksi Lindberg kehittäisi ruokapankkia, aktiivipassia ja nuorisopassia. Lisäksi tulisi puuttua siihen, että Tampereella työttömyys ja pienituloisuus on yleistä.

Kulttuurista hyvinvointia

Lindberg muistuttaa, että kulttuuri on erittäin suuri työllistäjä. Hänen mukaansa vuonna 2022 valtio tuki kulttuuria 1,2 miljardilla eurolla, ja ala tuotti 13 miljardia euroa. Tällöin kulttuurin osa bruttokansantuotteesta oli 3,1 prosenttia, kun maatalouden osuus oli 1,69 prosenttia.

– Kulttuuri myös työllistää jopa 130 000 ihmistä. Kyse ei ole mistään konserteissa käymisestä perjantaisin. Kulttuuri tuottaa paljon hyvinvointia. Kirjastokin on aina aivan täynnä, kävijämäärät ovat miljoonia vuodessa. Kirjasto on monelle syrjäytyneelle ja työttömällekin paikka, jossa tavata muita. Tämä luo yhteisöllisyyttä, Lindberg muistuttaa.

Lindberg tahtoo, että Tampereen kaupunki veisi kulttuurihankkeensa päätökseen, vaikka talousarviossa joudutaankin säästämään miljardeja. Kulttuurin alalla on tällä hetkellä suuria hankkeita, kuten taidemuseo, mutta myös pienempiä hankkeita, kuten lähikirjastot – esimerkiksi Vuorekseen.

Päättäjänä Lindberg olisi omien sanojensa mukaan asioista hyvin selvää ottava. Lisäksi hän olisi puolueeton siinä mielessä, että hän haluaisi edistää tasa-arvoisia päätöksiä, Tamperelaisten asioita.

– Tunnen paljon kaupungin rakennetta ja olisin myös kantaa ottava ja jämäkkä päätöksentekijä, Lindberg päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Farhad Noori, 24, omistaa nuoresta iästään huolimatta jo kaksi yritystä: Asanpalvelut Oy:n sekä Asan Oy:n. Hän toimii myös Keskustorin Kioski Centerin yrittäjänä. Hänen omat yrityksensä tuottavat esimerkiksi elintarvike-, siivous,- ja rakennuspalveluja.

Noori on ehdolla kevään kuntavaaleissa.

Voiko Suomessa elää näin?

Ehdokkaaksi kuntavaaleihin Noori lähti halusta päästä auttamaan ihmisiä. Erityisesti taannoinen kohtaaminen itkevän nuoren miehen kanssa ruokajonossa inspiroi Nooria lähtemään itse vaikuttamaan asioihin. Hän itse meni alun perin ruokajonoon tervehtimään ystäviään, jotka toimittivat sinne jaettavaa tavaraa.

Nooria järkytti tilanne, jossa nuori mies ei Suomessa ollut saanut apua mistään.

– Halasin itkevää nuorta miestä. Hän kertoi muuttaneensa Tampereelle Oulusta, mutta ei ollut saanut mistään tukea, eikä töitä. Hän oli ollut kaksi päivää nälässä, ja soittanut jollekin taholle, ilmeisesti sosiaalipalveluihin. Täältä oli neuvottu, että täytyy lähteä ruokajonoon, Noori kertoo.

Nuoren miehen tilanne oli erittäin vakava.

– Kävimme hänen asunnollaan. Postin mukana oli tullut myös häätöilmoitus. Avasin hänen jääkaappinsa, joka oli täysin tyhjä. Pakastimessa oli mansikkaa, jota hän oli syönyt viime yönä uunissa lämmitettynä. En voinut uskoa, että Suomessa elää ihminen tällä tavalla, Noori jatkaa.

Asunnolla käytyään Noori lähti nuoren miehen kanssa Kalevan Prismaan ostamaan elintarvikkeita. Asunnolle palattuaan he alkoivat ratkoa tilannetta. Noori otti Käräjäoikeudelta tulleen häätöilmoituksen, ja lopulta yhteys vuokranantajaan saatiin. Häätö saatiin onneksi vielä peruutettua neuvottelemalla ja rästivuokrien maksusta sopimalla.

– Tämä ei ole vain yksi tarina. Liian moni nuori, pienyrittäjä ja eri-ikäinen ihminen jää ilman apua ja mahdollisuuksia. Elämässä ei aina ole toivoa, mutta me voimme yhdessä muuttaa tämän. Olen nähnyt, kuinka vaikeaa on, kun tukea ei ole saatavilla, Noori toteaa.

Jokainen voi auttaa

Nuoren miehen tarina sai onnellisen lopun. Lopulta rakennusalalta tullut nuori sai Noorin avulla työpaikan. Hän on sanonut Noorille, että olisi tehnyt itsemurhan, ellei olisi tavannut tätä. Tällä hetkellä vakavassa tilanteessa ollut nuorukainen on työelämässä.

– Oikeasti jokainen meistä pystyisi auttamaan ihmistä eteenpäin. Olin oikeasti hämmentynyt, kun kuulin hänen tarinansa. Suomessa kaikilla pitäisi olla tasa-arvo, ja etenkin nuorten pitäisi oikeasti saada tukea, Noori toteaa.

Noori uskookin vahvasti, että nuorilla on tarjota yhteiskunnalle paljon mahdollisuuksia.

– Nuorilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Nyt meillä on paljon nuoria, jotka eivät välttämättä edes poistu kotoaan lainkaan. Nuorille pitäisikin tarjota erilaisia tiloja, kuten nuorisokeskuksia, joissa he voisivat tavata toisiaan. Tiloissa pitäisi olla henkilökuntaa, joka auttaisi nuoria, Noori sanoo.

– Valtuutettuna pyrkisin luomaan parempaa yhteiskuntaa, Noori päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Amir Hayat

Ele Rantasalmi, vaalien alla 23 vuotta täyttävä hallintotieteiden opiskelija ja toista vuotta Tampereen demarinuorten puheenjohtajana toimiva nuori, suuntaa kohti kunta- ja aluevaaleja kolmella keskeisellä teemalla. Näitä ovat työelämä, asuntopolitiikka ja turvallisuus.

– Olen jo miettinyt valtuustoaloitteita kaikista näistä kolmesta teemasta. Valtuutettuna pyrkisin olemaan lähellä kuntalaisia ja heidän ydinkysymystensä äärellä. Monet sosialidemokraatit keskittyvät enemmän palvelukysymyksiin, jotka ovat todella tärkeitä, mutta esimerkiksi asuntopolitiikan ja työelämän asiat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Julkisen puolen tulisi mielestäni toimia aktiivisesti kuntalaisten työpaikkojen varmistamisessa ja asuntotuotannon riittävyydessä, Rantasalmi sanoo.

Työelämä: sosiaaliset kriteerit esiin

Työllisyyspalveluiden vetovastuun siirryttyä kunnille, on Rantasalmi pohtinut, miten tamperelaista työelämää voidaan uudistaa – miten esimerkiksi työttömien tarpeet otetaan huomioon, ja toisaalta, miten uutta työvoimaa koulutetaan. Rantasalmi haluaa painottaa sosiaalisten kriteerien tärkeyttä kuntien hankinnoissa.

– Tampere on todella suuri hankkija Pirkanmaan alueella. Pohdin, miten voisimme vastuuttaa yrityksiä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ja toisaalta nuorten ottamiseen oppisopimuskoulutuksiin. Näihin voitaisiin vaikuttaa kunnan hankintojen kautta, Rantasalmi toteaa.

– Tampereen kaupunki on suuri työllistäjä palvelusektorilta rakennustyömaille asti. Kaupungin tulisi ottaa selkeämpi rooli sosiaalisten kriteerien hyödyntämisessä. Julkisiin hankkeisiin palkatusta työvoimasta tietyn prosentin pitäisi olla pitkäaikaistyöttömiä, ja esimerkiksi oppisopimusvelvoitteella työmaille voitaisiin ottaa nuoria. Kun käytetään julkista rahaa, tehdään se vastuullisesti, Rantasalmi lisää.

Kaupungilla on Rantasalmen mukaan ehdottomasti parantamisen varaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytössä. Hän on itse ehdottanut, että ulkomaisen työvoiman riistoa vastaan tulisi tehdä torjuntaohjelma. Lisäksi alihankintaketjut tulisi laittaa mahdollisimman minimiin, jotta valvonta toimisi työmailla ja työpaikoilla.

Asuntopolitiikka: Pula uhkaa jo tänä vuonna

Tampere on Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja. Kaupunkiin muuttaa paljon ihmisiä, ja asuminen kallistuu. Asuntopolitiikassa Rantasalmi painottaa rohkeutta investoida uusien asuntojen rakentamiseen, ekologisuutta, sekä segregaation ehkäisyä.

– Meitä uhkaa asuntopula jo tänä vuonna. Helsingissä Eveliina Heinäluoma on ehdottanut laajaa asuntoinvestointiohjelmaa. Samanlaista henkeä tarvittaisiin myös Tampereella, jotta täällä riittäisi ihmisille asuntoja, ja että asuntojen hinnat eivät pääsisi karkaamaan käsistä, Rantasalmi toteaa.

Rantasalmi muistuttaa, että tällä hetkellä erityisesti opiskelijoiden ja lapsiperheiden on hankala löytää asuntoja Tampereelta. Tähän tarvittaisiin Rantasalmen mukaan suuria panostuksia kaupungilta ja rohkeutta investoida rakentamiseen.

Ekologiset ratkaisut voisivat tarkoittaa esimerkiksi puukerrostalojen rakentamista.

– Puukerrostalot ovat paitsi viihtyisiä ratkaisuja asukkaille, myös ekologisia. Ongelma on, että kun kaupunki on yrittänyt rakennuttaa puukerrostaloja, kotimaisia rakennusyrityksiä ei ole tahtonut löytyä. Kaupunki voisi perustaa esimerkiksi Tampereen Infran kaltaisen kuntayhtiön hoitamaan puukerrostalorakentamista. Tätä voidaan soveltaa laajemminkin: jos yksityiseltä ei löydy tekijää johonkin kaupungin julkiseen hankkeeseen, pitäisi kunnalla olla ainakin harkinnassa, että pystyttäisiin itse toimimaan sillä alueella ja suorittamaan ne tehtävät, joihin yksityiset eivät pysty, Rantasalmi sanoo.

Turvallisuus: Asuntopolitiikka ja hybridiuhat

Rantasalmen mukaan kaupungilla on suuri rooli oman alueen turvallisuuden varmistajana, etenkin ennaltaehkäisevästi.

– Asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa paljon siihen, onko meillä segregoituneita alueita ja huonosti voivia lähiöitä, vai voimmeko pitää kaikki alueet mukana kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Ei saisi olla alueita, joilla asuu vain huonosti voivia ihmisiä, Rantasalmi toteaa.

Lisäksi kaupungin tulisi panostaa Rantasalmen mielestä myös kriittisen infrastruktuurin suojeluun. Hän viittaa ulkoisiin hybridiuhkiin sekä esimerkiksi Tampereella tapahtuneeseen vesitorniin murtautumiseen.

– Kriittisen infran suojeluun tulee panostaa, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan tulevaisuudessa, Rantasalmi toteaa.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev