Ulla Kampman valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäseneksi aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024. Kampman on hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä alueen henkilöstöjaoston puheenjohtajana. Kampmanin mielestä hyvinvointialueen toimielimet hakevat vielä toimintatapojaan, sillä toimet ovat uusia, ja esimerkiksi entisten sairaanhoitopiirien päättäjillä on ollut totuttelemista siihen, että substanssiosaajien lisäksi asioista päättävät nykyään myös poliitikot.

– Esimerkiksi aluevaltuustossa toimiminen on kaikille uutta. Toimi on kuitenkin mielenkiintoinen – siinä tapaa ihmisiä kaikkialta Pirkanmaalta, ja oppii tuntemaan eri puolueiden ihmisiä. Toiminnassa on ymmärrettävä, että ollaan päättämässä ison porukan asioista. Kaupunginvaltuustossa on helppo hahmottaa, että kyse on vain tamperelaisista – mutta nyt on ajateltava myös niitä pieniä paikkakuntia, joissa on vain vähän asukkaita. Kyllä se on todella mielenkiintoista, Kampman kuvailee.

Kampman myös kannustaa uusia ihmisiä lähtemään ehdolle tuleviin aluevaaleihin.

– Ennen sote-asiat kuuluivat kaupungin toimialaan. Nyt niistä on tullut laajempi kokonaisuus alueellisuuden vuoksi, mutta samoja asioita ne ovat kuitenkin. Jos on kiinnostunut sote-asioista ja ihmisten hyvinvoinnista, on tämä hyvin mielenkiintoinen paikka, Kampman toteaa.

Hyvinvointialueen päätöksentekorakenne

Se, mistä hyvinvointialueen päätöksenteko rakentuu, on monelle mahdollisesti vielä vierasta. Aluehallituksen ja aluevaltuuston lisäksi päätöksenteossa on mukana erilaisia jaostoja ja valiokuntia sekä yhtiöitä, kuten Coxa ja Sydänsairaala.

Pirkanmaan hyvinvointialueella aluehallituksen alaisia jaostoja on neljä: asiakkuus- ja laatujaosto, henkilöstöjaosto, konserni- ja toimitilajaosto sekä yksilöasioiden jaosto. Myös valiokuntia on neljä: niissä valmistellaan esimerkiksi poliittista tai strategista harkintaa edellyttäviä asioita aluevaltuuston päätöksentekoon. Valiokunnat ovat hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, monipalveluvaliokunta, tulevaisuus- ja strategiavaliokunta ja vähän palveluita käyttävien valiokunta.

– Jaostoissa ja valiokunnissa on niin paljon työtä, että välillä tuntuu, että porukka ei edes tahdo riittää. Aluevaltuuston ja aluehallituksen tulisi kuunnella valiokuntien ääntä, Kampman kertoo.

Kohti vaaleja

Ehdokasasettelut niin kunta- kuin aluevaaleihinkin ovat tällä hetkellä käynnissä, ja myös SDP Tampere on asettanut ensimmäiset ehdokkaansa molempiin vaaleihin. Uutena mukaan lähtevän, tai oikeastaan kenen tahansa ehdokkaan kannattaa Kampmanin mielestä tähdentää itselleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miksi lähtee ehdolle: minkälaisia asioita haluaa lähteä ajamaan.

– Tämän ei tarvitse olla vain yksi asia, vaan mukana voi olla vaikkapa kolme asiaa. Kuitenkin ennen vuodenvaihdetta tulisi olla melko kirkkaana mielessä, miksi haluaa ehdolle. Nyt jo kannattaa jollakin tasolla alkaa tehdä omia kasvoja tunnetuiksi ja oivaltaa somen suuri merkitys. Harvalla on mahdollisuutta mainostaa itseään printtimediassa. Toreilla ja tapahtumissa käyminen ei riitä – se ei riitä kuntavaaleissa, mutta ei varsinkaan aluevaaleissa. Kriittinen aika ennen vaaleja on kolme viikkoa: suurin osa ihmisistä aktivoituu tällöin kohti vaaleja. On hyvä, jos siinä vaiheessa omat kasvot ovat tutut. Itse kampanjointi kannattaa kuitenkin mielestäni aloittaa vasta vuodenvaihteen jälkeen, Kampman neuvoo.

Kampmanille itselleen henkilöstöasiat ovat tärkeitä.

– Kuitenkin kun maan hallitus tekee kaikkensa, että saisi horjutettua sote-uudistusta ja saada maailmaa sille kannalle, että asioita hoitaa yksityinen puoli, niin kyllä henkilöstötilanne on todella ahdas. Rahaa ei ole, ja ala on sellainen, että ilman ihmisiä on mahdotonta tehdä mitään. Henkilöstöjaoston puheenjohtajana voin melkein sanoa, että kausi ei ole tuonut henkilöstölle mitään uutta, vaan olemme yrittäneet säilyttää jo olemassa olevan, Kampman kertoo.

Kampmanilla on myös toive tulevaisuudelta.

– Toivon, että ihmiset oivaltaisivat sen, että olemme vuosikymmenien aikana, tavallisten ihmisten kukkaroista verorahoilla luoneet maailmanlaajuisesti aika hyvän terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmän. Emme saisi suostua siihen, että se romutetaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikilla on parempi olo, jos ei ole huonosti pärjääviä ihmisiä. Maksaisin mieluummin enemmän veroja kuin näen, että on asunnottomuutta, osattomuutta ja huonosti voivia lapsiperheitä. En tule onnelliseksi siitä, että minulla on mahdollisimman paljon, vaan siitä, että ympäristö on turvallinen ja harmoninen, Kampman päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev

Jo 12 vuotta sitten politiikkaan mukaan lähtenyt tamperelainen Jani Moisio on liittynyt SDP:hen. Lähtö perussuomalaisista oli pitkän kypsyttelyn tulos – Moisio kertoo pohtineensa puolueen vaihtoa jo kuuden-seitsemän vuoden ajan. Politiikkaan hänet sai alun perin mukaan tarve tehdä yhteiskunnan eteen muutakin kuin äänestää.

– Tuolloin en ollut poliittisesti sitoutunut vielä mihinkään, vaan karsin puolueita pois ja pohdin, minne menisin ehdolle. Lähtöä politiikkaan säväytti Kreikan tukipaketti – ajattelin, että minun täytyy edes yrittää tehdä jotain. Laskiessani vaihtoehtoja pois jäljelle jäi perussuomalaiset, ja silloin liityin puolueeseen, Moisio kertoo.

Moision poliittinen ura eteni vauhdilla: kuntavaaleissa hän saavutti heti varavaltuutetun paikan. Lisäksi hän sai silloisen Tampereen Aterian, nykyisen Pirkanmaan Voimian puheenjohtajuuden ja toimi sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

– Koska en aikaisemmin ollut ollut politiikassa mukana, puheenjohtajuus oli hyvä oppi. Sotelassa olin aina päätöksissä mukana, kerroin mielipiteeni ja pyrin ohjailemaan asioita, Moisio kertoo.

Seuraavalla kaudella perussuomalaisten valtuustopaikat putosivat Tampereella neljään, mutta tuolloinkin Moisio keräsi ääniä riittävästi neljännen varavaltuutetun paikkaan.

– Tuolloin olin aina tarvittaessa mukana valtuuston kokouksissa ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen. Tällä hetkellä olen koulutus- ja peruspalvelulautakunnassa, Moisio toteaa.

Työntekijöiden asiat sydäntä lähellä

Nyt Jani Moision nimi löytyy sosialidemokraattien aluevaaliehdokasluettelosta, ja hän toivoo sen päätyvän myös kuntavaaliehdokasluetteloon. Hän työskentelee itse Tampereen Tilapalveluilla ilmastointiasentajana.

– Odotan demareissa toimimiselta kuntalaisten asioiden hoitoa. Toki työntekijöiden asiat ovat sydäntäni lähellä, koska olen itse työpaikkani pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Olen myös ollut mukana, kun liikelaitoksia alettiin yhtiöittää. Olin mukana varmistamassa, että silloiset työehdot saatiin pysymään. Meidän yhtiömme, silloinen Tilakeskus, oli ensimmäinen yhtiöitettävä. Saimme neuvoteltua, että vanhoilla työntekijöillä, ehdoilla, eduilla ja työsopimuksilla jatkettiin, Moisio kuvailee.

Työntekijöiden asioiden lisäksi Moisiota kiinnostaa se, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat kaikille saatavilla kohtuuhintaan haja-asutusalueillakin. Lisäksi lasten ja nuorten asiat ovat neljä lasta aikuiseksi kasvattaneelle miehelle tärkeitä.

Kiky ja lomarahojen leikkaukset vaikuttivat siirtymiseen

Moisio kuvailee, että perussuomalaisissa toimiessaan puolueessa oli sellaista toimintaa, joka ei ollut aivan käsitettävissä.

– Sipilän hallituksen aikaan, kun kiky ja lomarahojen leikkaukset tulivat, aloin miettiä, että ehkä en ole oikeassa porukassa. Politiikka ei kuitenkaan ole pikamatka. Nyt uudelleen tullut leikkauspolitiikka perussuomalaisten mentyä hallitukseen on sellaista, jota ei voi maalaisjärjelläkään käsittää. Tehdään päätöksiä siitä, miten saadaan näennäisesti säästettyä. Ei myöskään ole kovin hyvää mainosta, että valtionvarainministeri esiintyy saksien ja leikkuulautojen kanssa julkisesti, Moisio toteaa.

Ihmisenä Moisio kertoo olevansa nopeasti asioihin kantaa ottava ja nopea reagoija. Vapaa-aikanaan hän harrastaa enduron ajoa ja jääkiekkoa. Lisäksi hän pitää maaseudun rauhassa asumisesta, vaikka Tampereen alueella ollaankin.

Teksti: Milla Zuev

– Varapuheenjohtajuus kiinnosti minua, koska haluan olla ryhmässä aktiivinen, koota ihmisiä yhteen ja luoda yhteistyötä eri puolueiden välille. Tampereen vahvuus on aina ollut yhteistyön tekeminen. Koen, että varapuheenjohtajana pääsen edistämään yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, kommentoi 26 vuotta kesällä täyttänyt Sofia Julin kesäkuista valintaansa Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Nuorten ja opiskelijoiden näkökulman esiin nostaminen varapuheenjohtajana on Julinille tärkeää – ja niin on myös tasa-arvonäkökulma. Tällä hetkellä Tampereella johto on miesvoittoista – niin pormestari kuin lähes kaikki apulaispormestaritkin ovat miehiä. Siksi Julinin mielestä on hyvä, että ryhmien johdossa on myös naisia.

Julin tekee tiivistä yhteistyötä muun puheenjohtajiston, eli Atanas Aleksovskin ja 1. varapuheenjohtajan Kirsi Kaivosen kanssa. Lisäksi, kun talousarviota valmistellaan, hän pyrkii saamaan omat terveisensä näkyviin. Varapuheenjohtajuus hyödyttää häntä politiikassa monella tavalla.

– Minulle on aina ollut tärkeää yrittää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Omankin ryhmän sisälle mahtuu paljon eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Voin pyrkiä tuomaan ihmisiä yhteen puolueen sisällä ja miettiä, miten yhdessä ryhmänä voimme edistää meille tärkeitä asioita. Toisaalta tärkeää on yhteistyö muiden puolueiden kanssa – kaikki me toimimme Tampereen eteen. Tampereen menestys on aina perustunut siihen, että teemme paljon yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Työ opettaa erilaisten ihmisten näkemysten huomioimista, kompromissikykyä ja sovittelevana osapuolena olemista, Julin kuvailee.

Aikaa kuntapolitiikalle

Myös kansanedustajan työstä ja jopa puolustusministerin salkusta haaveillut, hallintotieteitä pääaineenaan kunta- ja aluejohtaminen opiskeleva Julin haluaa nyt antaa aikaansa juuri kuntapolitiikalle Tampereella. Lisäksi hän haaveilee saavansa asiantuntijatason työpaikan Tampereelta – alempi korkeakoulututkinto on jo takataskussa ja maisterivaihe meneillään.

– Olen tehnyt päätöksen, että haluan rakentaa elämääni tänne Tampereelle, sillä täällä minulla on koti ja sydän. Politiikassa haluan edistää itselleni tärkeitä asioita. Ensi keväänä on jälleen kuntavaalit, joissa toki olen ehdolla. Toivon, että saan jatkaa valtuutettuna. On hienoa, että olen saanut olla tässä asemassa viimeiset neljä vuotta, mutta aika menee nopeasti ja politiikassa asiat tapahtuvat hitaasti. Haluan jatkaa työtäni tamperelaisten eteen, Julin toteaa.

Erityisesti yksinasuviin, opiskelijoihin ja koulutukseen liittyvät teemat ovat niitä, joita Julin haluaa Tampereella kuntapolitiikassa edistää.

– Haluan rakentaa rakasta kotikaupunkiani ja synnyinkaupunkiani. Omat tulevaisuuden toiveeni ja haaveeni liittyvät pitkälti Tampereeseen, Julin jatkaa.

Vastavoima hallituksen politiikalle

13-vuotiaana Tampereen nuorisovaltuustoon mukaan lähtenyt, myös Lukiolaisten liitossa vaikuttanut ja vaaleissa 18-vuotiaasta saakka ehdolla ollut Julin haluaa, että Tampereella tehdään sellaista politiikkaa, joka toimii vastavoimana maan hallituksen harjoittamalle politiikalle.

– Valtakunnan tasolla Suomea viedään jatkuvasti vastakkaiseen suuntaan kuin itse toivoisin. Suurilla kaupungeilla on kuitenkin melko paljon valtaa ja vastuuta kaupungin kehittämisessä kaupunkilaisten näköiseksi. Tampereellakin on viime vuosina tehty isoja päätöksiä, ja niin tullaan tekemään tulevaisuudessakin.

Julin toivoo, että Tampereella panostetaan oikeasti koulutukseen ja pidetään nuorista huolta – sekä kaikki ihmiset mukana.

– Tehdään me täällä politiikkaa, joka ei lisää eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja köyhyyttä, mitä maan hallitus juuri tällä hetkellä tekee, Julin päättää.

Kun Pekka Salmi kesäkuussa päätti tehtävänsä Tampereen Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, astui hänen kenkiinsä pitkän linjan demarivaikuttaja Atanas Aleksovski. Aleksovski kertoo saaneensa usealta taholta pyyntöjä tarttua puheenjohtajan toimeen. Hänellä on tehtävästä myös aikaisempaa kokemusta.

– On mukavaa, kun kuntalaisilta ja ryhmän jäseniltä on tullut luottamusta. Toki olen haastavan tilanteen edessä, kun puheenjohtaja-aikanani tehdään vaalityö kuntavaaleissa – ja erityisesti innostuinkin siitä, että saan antaa työpanokseni haastavassa tilanteessa. Kaupunginhallituksessa en juuri nyt ole, vaan kohdistan työpanokseni tärkeimpiin tehtäviin, Aleksovski kuvaa.

SDP:n valtuustoryhmällä on Aleksovskin mukaan hyvä ryhmähenki, ja yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa toimii hyvin.

– Mielelläni palasin takaisin näihin tehtäviin, Aleksovski sanoo.

Demarit taas ykkösryhmäksi

Aleksovskilla on vaalivuoden suhteen selkeät tavoitteet. Hän haluaa demareista jälleen Tampereen ykkösryhmän.

– Minulla on paljon annettavaa kaupungille – neuvottelutaitoja ja pitkä poliittinen ura. Minun on helppo hahmottaa, mistä tehtävässä on kyse, eikä mitään uutta varsinaisesti tarvitse opetella. Kaikkien osaamista on helppo hyödyntää keskustelujen kautta, Aleksovski sanoo.

Aleksovski on ollut politiikassa mukana noin 20 vuotta.

Itse puheenjohtajuus tarkoittaa Aleksovskin mukaan perinteistä ryhmäjohtamista, neuvotteluita muiden valtuustoryhmien kanssa ja työskentelyä kaupunginhallituksen kanssa. Lisäksi hän valmistelee kaupunginvaltuuston kokoukset. Aleksovski on myös kunnallisjärjestön hallituksessa ja vaalityöryhmässä mukana.

– Vaalityötä täytyy tehdä yhdessä kunnallisjärjestölle ja puolueelle. Tässä on kyse siitä, minkälaista politiikkaa tehdään. Edistämme tavoitteidemme toteutumista, näymme paljon kentällä ja tapahtumissa ja puhumme paljon ihmisten kanssa, Aleksovski kertoo.

– Menemme vaaleihin voittamaan ne, ja siihen tarvitaan kaikkia. Puheenjohtaja on kuin orkesterinjohtaja, ja orkesteria pitää johtaa niin hyvin, että se soi kuntalaisille asti. Olen todella iloinen ja yllättynyt, että vastaanottoni on ollut todella hyvää, Aleksovski lisää.

Avointa keskusteluja – erilaiset mielipiteet hyväksytään

Puheenjohtajana Aleksovski tavoittelee vapaata keskustelua yhteisten tavoitteiden läpiviemiseksi.

– Annan paljon tilaa keskustelulle. Valtuustoryhmä hakee linjaukset ja valmistautuu neuvotteluihin. Uskon, että keskustelun kautta löytyy aina paras vaihtoehto ja sellainen ratkaisu, johon kaikki pystyvät myöntymään. Politiikassa tehdään myös kompromisseja, sillä tuskin kukaan pärjää politiikassa yksin, Aleksovski toteaa.

Kuntalaisille Aleksovski haluaa vakuuttaa olevansa jatkossakin sanansa pitävä, avoin ja helposti lähestyttävä mies.

– Teemme, mitä lupaamme, ja yritämme parhaamme. SDP on edelleen varteenotettava puolue ja ryhmä, joka vaikeissa tilanteissa pystyy hoitamaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös kutsua kaikki mukaan vaalityöhön, ja kiittää kaikkia, jotka tähän mennessä ovat tehneet ja tulevaisuudessa tulevat tekemään työtä SDP:n hyväksi, Aleksovski päättää.

Saana Kuusipalo, 28, oli pitkään Tampereen kaupungin varavaltuutettuna, kunnes hän syntymäpäivänään 10. kesäkuuta nousi varsinaiseksi valtuutetuksi. Nousun taustalla oli Sanna Marinin paikkakunnanvaihdos sekä Pekka Salmen nousu Tampereen kaupungin elinvoimajohtajaksi. Jo varavaltuutettuna Kuusipalo oli hyvin aktiivinen toimija ja jätti esimerkiksi useita valtuustoaloitteita.

Kuusipalo kokee valtuutetuksi nousun helpottavan yhteiskunnallisen työn tekemistä.

– Valtuutettuna oleminen on tuntunut hyvältä. Varavaltuutetut saavat yleensä tiedon kokoukseen pääsemisestä lyhyellä varoitusajalla, ja silti kokouksiin täytyy valmistautua huolellisesti esimerkiksi, jos haluaa jättää aloitteita. Työtä helpottaa se, että tietää pääsevänsä kokoukseen – omia puheenvuoroja ja aloitteita on näin helpompi suunnitella, Kuusipalo summaa.

Valtuustoaloite jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi

Kuusipalo jättää tänään maanantaina 16. syyskuuta valtuustoaloitteen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelemiseksi Tampereen kaupungin toiminnassa.

– Tällä hetkellä Tampereen Vesi oy pumppaa vettä Pinsiönlähteestä, ja se vaikuttaa lähialueen jokien vedenkorkeuksiin. Tämän vuoksi jokihelmisimpukan lisääntyminen on estynyt yli 20 vuotta, ja sen kanta on pienentynyt merkittävästi. Esitän, että Tampereen Vesi oy lopettaa pumppauksen tuolta alueelta kokonaan, Kuusipalo kertoo.

”Nykyinen vedenotto heikentää kriittisimpänä tekijänä joessa elävän erittäin uhanalaisen, tiukasti suojellun jokihelmisimpukan eli raakun sekä raakun isäntäkalana olevan purotaimenen elinolosuhteita (Pirkanmaan ELY-keskuksen, Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin raakkuhankkeet ja seurantatulokset). Raakku ei nykyoloissa enää kykene lisääntymään Pinsiön-Matalusjoessa, ja sen kanta on taantuva, häviävä. Taantuminen alkoi, kun Tampereen kaupunki ryhtyi vedenottoon 1970-luvulla.”, aloitteessa todetaan.

Lisäksi aloitteessa vedotaan Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman tavoitteisiin, jotka Kuusipalon mukaan asettavat myös suuntaviivat jokihelmisimpukan suojelulle. Tavoitteiden mukaan kaupunkiluonnon tulee olla monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa, uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattava, ekologisten verkostojen on oltava toimivia ja kattavia, vesistöjen ja pienvesien tilan on oltava hyvä ja niiden eliöstön monimuotoista ja elinvoimaista, haitallisia vieraslajeja tulee torjua tehokkaasti ja toimivasti ja asukkaiden ja yhteisöjen on tunnettava lähiluontonsa arvot ja haluttava toimia niiden hyväksi.

Jäsenenä myös työllisyysjaostossa

Kuusipalo on jäsenenä myös elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostossa, joka aloitti toimintansa 12. elokuuta. Työllisyysjaosto tulee vastaamaan työvoimapalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella tulevan vuoden alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että Tampereen kaupunki järjestää ensi vuoden alusta lähtien lakisääteiset työllisyyspalvelut työllisyysalueen kaikkiin kuntiin.

Uudistuksen tarkoituksena on rakentaa lähipalvelukokonaisuus, joka tuo palvelut lähemmäs asiakkaita.

Käyttöön ollaan ottamassa myös uusi rahoitusmalli, minkä on tarkoitus toimia kunnille kannustimena työllisyydenhoitoon, koska kuntien työttömyysturvamenojen osuus tulee kasvamaan ja työllisyyskehityksellä tulee olemaan suurempi vaikutus kuntien rahoitusasemaan.

Kuusipalon nykyinen kausi Tampereen kaupunginvaltuutettuna kestää vuoden 2025 vaalien tuloksen selviämiseen saakka. Itse Kuusipalo aikoo olla ehdolla niin kunta- kuin aluevaaleissakin.

– Lähihoitajataustaisena minua kiinnostavat myös hyvinvointialueen asiat todella paljon, Kuusipalo päättää.

Mitä ”äly” merkitsee nykymaailmassa? Äly tarkoittaa paitsi viisaita ongelmanratkaisutaitoja, myös ihmissuhdetaitoja ja empatiaa. Kaoottisessa maailmantilanteessa tälle inhimilliselle ominaisuudelle olisi tänä päivänä käyttöä.

Työväenkirjallisuuden päivää, tamperelaista ilmaista, yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen ja yhteiskunnallisiin teemoihin keskittyvää kirjallisuustapahtumaa vietettiin Työväenmuseo Werstaalla jälleen lauantaina 7. syyskuuta. Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen kertookin päivän teeman, älyn, syntyneen juuri ”älyttömän” maailmantilanteen ympärille.

– Halusimme tuoda älyn tapahtuman keskiöön – mitä äly voisi tarkoittaa? Teema laajentui sivistykseen ja viisauteen verrattuna markkinaehtoiseen nopeasyklisyyteen ja älyttömään maailmaan. Myös tekoäly oli teema, josta halusimme keskustella, Lahtinen kertoo.

Työväenkirjallisuuden päivässä esiteltiin yhteiskunnallista kirjallisuutta luentojen ja paneelikeskustelujen muodossa, niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Uutta kirjaansa Sivistyksen asianajaja (Into, 2024) oli esittelemässä pitkän linjan kansanedustaja ja pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä toiminut Jukka Gustafsson. Lasse Lehtinen, joka niin ikään toimi pitkään SDP:n kansanedustajana, suuntasi esitelmässään katseen Suomen ja Venäjän suhteisiin ja peilasi oivaltavasti historiaa nykyaikaan.

Sivistyksen asialla

Gustafssonin teos sai alkunsa työtovereiden toiveesta, että hän kirjoittaisi kirjan kokemuksistaan ”sivistyksen asianajajana.” Hänellä olikin jo valmiiksi taltioituna paljon muistoja ajaltaan eduskunnassa ja sivistysvaliokunnan jäsenenä. Kirjassa käydään laajasti läpi sivistystä ja sivistyspolitiikkaa – ja sitä, miten sivistyksen puute näkyy nykypäivänä lähes kaikissa yhteiskunnan rakenteissa.

Jukka Gustafsson toimi pisimpään sivistysvaliokunnan jäsenenä eduskunnassa.

Gustafssonin toiveena on, että teos palauttaisi lukijalleen uskon demokratiaan ja sivistykseen aikana, jolloin yhteiskunnan olot ovat heikot, ja jota myös leimaa sota Euroopassa. Juuri nyt sivistykseen tulisi Gustafssonin mukaan panostaa erityisen paljon. Teoksessa käydään oivaltavasti läpi yhteiskunnan moraalista ja kulttuurista tilaa.

Gustafsson kertoo filosofien ja kirjailijoiden olleen itselleen parhaita työnohjaajia koko uransa ajan. Hän kertoo olevansa onnellinen siitä, että päätyi kirjoittamaan juuri sivistyksestä, sillä nykymaailmassa se tunnutaan kiertävän usein kaukaa. Esimerkiksi hän käy kirjassaan läpi koulutusjärjestelmän uudistuksia viimeisten 30 vuoden ajalta. Gustafsson toteaa, että paitsi perustaidot, pitäisi nuorella olla peruskoulun päätyttyä myös hyvä, terve itsetunto ja halu oppia ja kehittyä.

– Nyt on olemassa kahtiajako, joka vaikuttaa jatko-opintoihin, Gustafsson toteaa.

Gustafssonille tärkeä ajatus on, että elämän idea on kasvaminen omaan mittaan ja itsensä antaminen tarkoituksiin, jotka ylittävät yksilöllisen onnen rajat.

Lasse Lehtinen pohti tutkimuksen ja tietokirjallisuuden suomettumista

Lasse Lehtinen on pitkän linjan demaripoliitikko ja historiantutkija.

Yhdentoista vuoden ajan Suomen eduskunnassa toiminut Lasse Lehtinen pohti puheessaan Suomen ja Venäjän suhteita peilaten historiaa nykypäivään sekä sitä, millä tavalla suhteet itänaapuriimme ovat Suomessa vaikuttaneet tutkimuksen ja tietokirjallisuuden tekemiseen.

– Älyn käytöstähän on kysymys silloin, kun tutkimusta tehdään. Jos tutkimuksella on pidäkkeitä, poliittisia tai lainsäädännöllisiä, niin silloin äly ei koko kapasiteetissaan pysty tutkimusta tekemään. Tämä saattaa riittää tutkijalle, varsinkin jos tutkija on rajannut aiheensa, mutta älyä pitäisi saada vapaasti käyttää, Lehtinen toteaa.

– Menneisyyttä ei pidä haudata, vaan pitää mieluummin avata sellaiset tunkiot, jotka saattavat vähän tuoksahtaa, Lehtinen jatkaa.

Suhde Venäjään on Lehtisen mukaan aina jakanut Suomen kansan kahtia. Lehtisen mielestä sortokausilta peräisin olevat termit ”hatut” ja ”myssyt” ovat edelleen tänä päivänä ajankohtaisia. Termeillä viitataan tapaa kohdata Venäjää – vanhasuomalaisten sovinnallista tapaa, myssyjä, sekä nuorsuomalaisten kovempaa suhtautumista, hattuja.

Nykypäivänäkin esimerkiksi Nato-kysymys jakoi kansaa pitkään kahtia. Lopulta kriisin kärjistyessä suurin osa kansasta osoittautui Lehtisen mukaan ”hatuiksi” kannattaessaan Natoon liittymistä, mikä ilmensi jo kovempaa suhdetta itänaapuriimme.

Lehtisen mukaan Neuvostoliitto asetti pitkään Suomelle rajoja niin ulko- kuin sisäpolitiikan tasollakin. Esimerkiksi suuret puolueet kommunisteista kokoomukseen seuloivat joukoistaan Neuvostoliiton ystäviä ja arvostelijoita. Lisäksi vielä vuonna 1974 suomalaista journalismia rajoitettiin Nikolai Pogornyin ”lahjan” toimesta – journalisteille annettiin ohjeeksi edistää Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä, mikä tietenkin rajoitti journalistisen työn tekemistä, eli totuuden kertomista.

– Journalismi on tämän päivän historiankirjoitusta, Lehtinen toteaa.

Lehtisen puheenvuoron järjestelyistä vastasivat seuraavat puolueosastot: Tampereen Sos.dem. Toveriseura, Pispalan Sos.dem. Työväenyhdistys, Tahmelan Työväenyhdistys sekä Tampereen Kirjatyöntekijäin Sos.dem. Kerho.

Ilmaisten kirjallisuustapahtumien tärkeys

Tapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen pitää erittäin tärkeänä, että ilmaisia kirjallisuustapahtumia on.

– Isoja kirjafestareita on niin Tampereella kuin Helsingissäkin. Työväenkirjallisuuden päivän nimi on hieman hämäävä, sillä meidän fokuksemme on siinä, että haluamme puhua yhteiskuntaan kiinnittyneestä kirjallisuudesta. On merkittävää, että on olemassa erilaisia kirjallisuustapahtumia, Lahtinen päättää.

Ilkka Porttikivi otti innolla vastaan 10. kesäkuuta Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestarin pestin. Hänen edeltäjänsä työssä oli Pekka Salmi, joka jätti tehtävänsä siirryttyään Tampereen elinvoiman palvelualueen johtajaksi.  

– Minulla on suuri intohimo tähän työhön. Olen kova tekemään töitä ja haluan työskennellä niiden asioiden eteen, joissa on epäkohtia ja olla siellä, missä päätöksiä tehdään. Tämä on minulle kaikkein ominta, Porttikivi kuvailee itseään.  

Paljasjalkaisena tamperelaisena Porttikiven tavoite on tehdä kaupungista viihtyisämpää. Hän tekee mielellään yhteistyötä yli puoluerajojen – neuvotellen ja yrittäen luoda sellaista konsensusta, jolla hyviä asioita saadaan läpi.  

Monipuolinen työnkuva  

Paitsi kolmen lautakunnan – jätehuolto-, yhdyskunta-, ja joukkoliikennelaukuntien asiat, Porttikiven uusi työnkuva kattaa myös paljon muuta. Yllätyksenä Porttikivelle on tullut työnkuvan kansainvälisyys sekä laajuus.  

– Edustustilaisuuksia on ollut paljon, ja ne ovat pääosin olleet kansainvälisiä. Olen pitänyt paljon puheita, joista yhden ainoan suomeksi, loput englanniksi. Olen jo ehtinyt tapaamaan ihmisiä ympäri maailman, mikä on ollut mukavaa, Porttikivi kehuu työtään.  

Kansainvälisiin tapahtumiin on lukeutunut esimerkiksi yliopiston koordinoima yhteisömusiikin tapahtuma, jossa oli vieraita esimerkiksi Uudesta-Seelannista. Lisäksi Porttikivi on ollut mukana Koripalloliiton nuorten EM-kisoissa ja suurimmassa Pohjoismaissa järjestetyssä akvarellitaiteen symposiumissa.  

Syksylle Porttikivellä on tiedossa matka Sambiaan. Sambiasta tehtiin ensin vierailu Tampereen Raatihuoneelle, missä keskusteltiin kiertotaloudesta ja siitä, miten esimerkiksi jätehuolto ja kierrätys toimivat Sambiassa huonosti. Matkan on tarkoitus edistää jätehuoltoa ja kierrätystä Sambiassa.  

– Toivon, että meiltä lähtee mukaan yrityksiä, joilla olisi mahdollisuus tarjota heille apua, Porttikivi kommentoi.  

Suoraan Sambian matkaltaan Porttikivi suuntaa Brysseliin käsittelemään hiilivelkaisuusasioita.  

– Tamperehan yrittää olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Paikalla on edustajia monista muista kaupungeista ympäri Eurooppaa sekä apulaispormestareita kertomassa kokemuksistaan ja haasteistaan näissä kaupungeissa. Uskon, että tämä on hienoa, ja tästä voi tulla paljon uusia ajatuksia, Porttikivi ennakoi. 

Luontoarvot ja kaupungin kehitys kiinnostavat  

Porttikivi kertoo, että politiikkaan tullessaan häntä kiinnostivat eniten sosiaalipuolen asiat, kuten koulutus. Vuosien mittaan kaupungin kehitys, luonnonsuojelu, luontoteemat sekä kestävä kehitys alkoivat kiinnostaa enenevissä määrin. Näihin teemoihin hän myös kertoo profiloituneensa valtuustossa.

 – Apulaispormestarina minut erottaakin Pekka Salmesta se, että olen astetta enemmän suuntautunut luontoon ja kestävään kehitykseen. Muutoin olen ollut tyytyväinen Salmen linjaan – ei ole ollut suurempaa tarvetta muuttaa kurssia mihinkään suuntaan, vaan enemmänkin tuoda omaa tietoisuutta esiin luonnon monimuotoisuudesta, Porttikivi sanoo.  

Porttikivi haluaa olla tulevaisuuteen katsova apulaispormestari.  

– Esimerkiksi monet ratikan vastustajat sanovat, että ratikkaa ei olisi pitänyt rakentaa. Ilman ratikkaa kaupunki ei kuitenkaan olisi niin vetovoimainen. Aina ei nähdä tulevaisuusvaikutuksia etukäteen, Porttikivi pohtii.  

Porttikiven mielestä politiikassa ihmiset ikään kuin elävät liian usein tässä hetkessä, vaikka pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen – minkälaiseksi kaupunki on rakentumassa?  

– Usein nähdään vain se rakennusvaihe. Itse pyrin aina ajattelemaan, miltä kaupunki näyttää tulevaisuudessa ja miten asiat voisivat toimia paremmin. Esimerkiksi, jos liikenne ei toimi, virheitä on tehty jo kauan sitten, Porttikivi päättää.  

Anne Liimolaa pyydettiin konsernijaoston puheenjohtajaksi vankan kokemuksen vuoksi ensimmäisenä tehtävään astuneena naisena. Liimola on ollut konsernijaoston jäsen edellisellä valtuustokaudella, minkä lisäksi hän on aiemmin toiminut useissa puheenjohtaja- ja luottamustehtävissä, muun muassa puheenjohtajana Varhaiskasvatuksen Opettajien liitossa.

– Konsernijaosto on kaupunginhallituksen nimeämä, ja sen tehtävä on huolehtia kaupunkikonserniin kuuluvista yhtiöistä. Olen kokousten puheenjohtaja, mutta se ei suinkaan ole ainoa tehtäväni. Yli miljardista vastaamme tässä jaostossa, mikä on suunnilleen sama kuin kaupungin budjetti.

– Vastuuntuntoisena ihmisenä otin tehtävän totta kai vastaan. Minun on luotettu hoitavan tämä tehtävä hyvin: minulla on historiaa vastuullisissa tehtävissä. Tavoitteeni on aina ollut se, että teen tehtäväni niin hyvin kuin osaan.

Konsernijaosto käsittelee kaupunkikonsernin strategiseen kehittämiseen ja konserniyhteisöjen toimintaan liittyviä asioita. Se valvoo, arvioi ja ohjaa eri tahoja, kuten esimerkiksi kaupungin omistamia yhtiöitä ja säätiöitä. Jaosto seuraa esimerkiksi toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista näistä ja vastaa riskienhallinnasta sekä hallitustyöskentelystä.

Henkilöstöasiat tärkeitä

Liimola on toiminut useissa puheenjohtajatehtävissä ja esimerkiksi päiväkodin johtajana. Vankalla ammattiyhdistys- ja työurataustalla hänellä on paljon konsernijaostossakin tarvittavaa osaamista. Henkilöstön hyvinvointi on myös jaoston puheenjohtajana Liimolalle sydämenasia.

– Se, että olen ollut kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksessa aikaisemmin tarkoittaa sitä, että minulla on myös näkökulmaa siihen, minkälaista työskentely näissä yhtiöissä on. Myös työssäni päiväkodinjohtajana tein yhteistyötä muutamien kaupungin yhtiöiden kanssa. Minulla onkin paljon näkökulmia yhtiömaailmaan, myös strategiaprosessien kannalta.

– Missä tahansa tehtävässä olen ollutkaan, henkilöstön hyvinvointi on ollut minulle hyvin tärkeää. Kiinnitän konsernijaoston puheenjohtajana erityistä huomiota tähän. Työhyvinvoinnin on oltava kunnossa: tästä lähtee myös laadukas tulos ja tavoitteellisuus. Nythän olemme saaneet selvät ohjeet, että hallituksessa tulee olla myös henkilöstön edustaja, mikäli yhtiössä on yli 20 työntekijää. Minusta tämä on kaupungissamme selkeä edistysaskel, Liimola kertoo.

– Haluan myös itse tavata kaikkien kaupungin omistamien yhtiöiden edustajat henkilökohtaisesti syksyn aikana: ainakin toimitusjohtajan ja puheenjohtajan. Haluan tutustua yhtiöihin ja tehdä sen paikan päällä.

Minkälaisia asioita konsernijaostossa käsitellään lähiaikoina?

– Maailmantilanteessa on tapahtunut ja tapahtuu paljon, mikä saattaa näkyä konsernijaoston tehtävissä. Todennäköisesti konsernijaostossa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat selkeästi esimerkiksi sähkön ja veden hintaan – eli asioihin, jotka vaikuttavat tamperelaisten arkeen. Toistaiseksi olemme kyenneet tuottamaan kuitenkin veden edullisena.

– Sähkön hinnannousu puolestaan on saanut monet ajattelemaan omaa sähkönkäyttöään ja kulutustottumuksiaan; toivon, että kehitys jatkuu ja jatkossakin ajatellaan, minkälaisiin energiamuotoihin kannattaa panostaa, Liimola pohtii.

Tällä hetkellä käynnissä ovat myös Tampereen Veden yhtiöittäminen ja TKL:n yhtiöittämisselvitys.

– Yhtiömalli on todettu tässä kaupungissa toimivaksi, Liimola päättää.

Teksti: Milla Zuev

Kuva: Milla Zuev