Iida-Maria Minkkinen, 36, kertoo aina halunneensa olla opettaja – ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä muusikko hänestä tulikin. Minkkisellä on siis ensi käden kosketus koulumaailmaan. Ehdolle hänet sai lähtemään käsitys siitä, kuinka yhteiskuntamme eriarvoistuu – opettajana hän on nähnyt erittäin läheltä esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääntymisen.
– Suomessa on tähän saakka pidetty heikommista huolta. Rikkaita on ollut vähän, keskituloisia paljon ja köyhiä jälleen vähän. Minua hirvittää, miten yhteiskunnan käy, ellei oikeasti ryhdytä miettimään, miten palvelut ja tasa-arvo saadaan turvattua kaikille, Minkkinen sanoo.
Minkkinen myös muistuttaa, että Suomessa on sellainen yhteiskuntajärjestys, jota ei noin vain voida purkaa. Suomessa ei esimerkiksi olla totuttu säästämään terveydenhoitoon ja koulutukseen kymmeniä tuhansia euroja, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Koulutus kunniaan
Vaikka hallitus koulutuksesta leikkaakin, voidaan Minkkisen mielestä kuntatasolla vaikuttaa siihen, että koulutuksen merkitys yhteiskunnalle ymmärretään.
– Koulutus on ainut relevantti keino purkaa yhteiskunnan dikotomiaa. Kun taataan hyvä peruskoulutus ja kasvatus, taataan, että lapset pystyvät tulevaisuudessa hankkimaan itse eväitä itselleen elämässä, Minkkinen toteaa.
Minkkisen mielestä onkin löydettävä toissijaisia leikkauskohteita koulutuksen ja terveyden sijaan. Yhteiskunnan on tarjottava peruspalvelut kaikille jäsenilleen. Nyt ryhmäkoot ovat Minkkisen mielestä liian isoja eikä kouluissa ole kaikkia materiaalejakaan. Myös opettajat on vedetty tiukille. Minkkinen itse opettaa monikielisiä lapsia.
– Varhaiskasvatusta koskee sama ongelma. Ryhmäkoot on saatava pysymään kohtuullisina. Koulut ja varhaiskasvatus pitäisi säilyttää paikkoina, joihin ihmiset haluavat tulla töihin. Täytyy tehdä kuntapoliittisia ratkaisuja, jotta saamme hyviä tyyppejä pidettyä alalla, Minkkinen toteaa.
Minkkisen mielestä myöskään koulushoppailu ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.
– On pyrittävä purkamaan ajatuksia hyvistä ja huonoista kouluista esimerkiksi järkevällä kaavoituksella. Kaikilla tulisi olla varaa asua kaikilla alueilla. Kouluissa pitää näkyä koko yhteiskunnan läpileikkaus. Suomalainen peruskoulu on siitä hyvä, että kaikki ovat samassa veneessä ja kaikki kasvatetaan saman arvoisiksi. Amerikassa esimerkiksi on nähtävissä selkeä kahtiajako. Suomessakin kahtiajakautuminen kasvaa koko ajan ja eriarvoistuminen lisääntyy. Kuntatasolla on tehtävä politiikkaa, joka ei aja siihen, Minkkinen vaatii.
Sanavalmis päättäjä
Valtuustoon Minkkinen haluaisi tuoda sanavalmiin ihmisen, joka ottaa asioista selvää.
– Haluan tietää, mistä puhun. Edustajana olisin sellainen, joka ottaa asiat haltuun, jotta osaan puhua niiden puolesta. Koen olevani hyvä konsensuksen löytämisessä. Minulla on myös hyvät neuvottelutaidot. Olen tehnyt töitä monella eri alalla, ja olen kompetentti tekemään yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa, Minkkinen kertoo.
Minkkisen vaalislogan on ”Anna äänesi paremmalle perusopetukselle.”
– Ryhmäkoot tulee pitää pieninä, opettajia ja työrauhaa tulee arvostaa ja kuntapolitiikassa pitää tavoitella yhdenvertaisuuden edistämistä. Eriarvoistuminen ei saa alkaa jo alakoulusta, Minkkinen päättää.
Teksti: Milla Zuev