Milla Zuev, 34, filosofian maisteri, toimittaja ja pienen tytön äiti, on ensi kertaa ehdolla vaaleissa: niin alue- kuin kuntavaaleissakin. Hän nostaa tärkeimmiksi arvoikseen elämässään tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, empatian ja sen, että jokaisesta pidetään yhteiskunnassa huolta taustasta riippumatta.
Zuev on haaveillut ehdokkuudesta vaaleissa jo 19-vuotiaasta asti. Ehdolle hänet sai lähtemään halu helpottaa ihmisten elämää.
– Voin märehtiä maailman vääryyttä kuinka paljon tahansa neljän seinän sisällä, kirjoittaa siitä pöytälaatikkoon romaanikaupalla tekstiä ja jopa julkaista tätä manifestointia, mutta lopulta: mitä hyötyä siitä on? Vain politiikassa voi aidosti vaikuttaa, Zuev taustoittaa.
Uusia keinoja työllistämiseen ja syrjintää vastaan
Zuev nostaa teemoikseen vaaleissa muun muassa työelämän asiat ja syrjinnän vastustamisen.
Tällä hetkellä työllisyystilanne niin Tampereella kuin valtakunnallisesti on huonossa tilassa. Hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa ovat vaihtuneet yli 70 000 työttömään lisää tällä hallituskaudella.
– Tällä hetkellä kirjaimellisesti kaikki vastuu työllistymisestä vyörytetään työttömän itsensä niskoille, vaikka tilanne olisi sellainen, että hänen on käytännössä mahdotonta työllistyä. Kuntapäättäjien on yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa kehitettävä uusia kannustimia, joilla rekrytointiin saadaan vauhtia, Zuev toteaa.
Zuev on sitä mieltä, että myös potentiaalisten työnantajien on kannettava vastuunsa työllisyystilanteesta. Hän on pohtinut esimerkiksi rekrytoinnin velvoittavuutta tietyissä tilanteissa sekä sen seuraamista, toimitaanko yrityksissä alimiehityksellä työkuormaan nähden. Lisäksi hän haluaa muistuttaa, että osa-aikaisenkin työn on oltava kannattavaa: monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeällä alalla työsuhteet ovat jopa pääosin osa-aikaisia.
Myös yrittäjyydestä on Zuevin mielestä tehtävä entistä kannattavampi vaihtoehto.
– Nyt esimerkiksi aloitteleva yrittäjä joutuu odottamaan starttirahan saamista aivan liian kauan. Lisäksi sen saamisen ehdot ovat tiukat. Yrittäjyyteen ei saa ketään missään tilanteessa pakottaa. Silti monella ihmisellä on erityistaitoja, joita he mielellään käyttäisivät juuri yrittäjinä. Usein yrittäjyyden esteenä on sosiaaliturvan menettämisen tai korvausten saamisen viivästymisen pelko. Ilman yrityksiä ei synny uusia työpaikkoja, Zuev toteaa.
Zuev on asunut elämänsä aikana esimerkiksi Japanissa ja toiminut siellä suomen kielen opettajana. Lisäksi hän on ollut monikulttuurisissa suhteissa useamman vuoden ajan. Tästä hänelle on syntynyt vahva kokemus, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja heitä tulisi kohdella samoilla periaatteilla. Zuev pyrkii tuomaan kampanjassaan esille eri etnisiin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää työllistämisessä, mikä näkyy siinä, että näiden ryhmien edustajat ovat yliedustettuina työttömien joukossa. Esimerkiksi romaniväestön syrjiminen työhönotossa näyttäytyy Zuevin mielestä jopa siltä, että siitä on jopa tullut osa suomalaista kulttuuria. Hän on myös itse esimerkiksi saanut kyselyitä työnhakutilanteissa kielitaidostaan ja siitä, mistä maasta hän on Suomeen tullut, vaikka onkin syntynyt Suomessa ja tehnyt vuosien ajan toimittajan töitä.
Tärkeä lapsuus ja nuoruus
Aluevaalien puolella Zuev nostaa keskeiseksi teemakseen toimivat sosiaalipalvelut, jotta lapsille voidaan turvata turvallinen lapsuus, katto pään päälle ja riittävästi ravintoa. Hän tulee vähävaraisesta perheestä, joten lasten mahdollisuus hyvään lapsuuteen on tästä syystä hänelle erityisen tärkeää. Tähän kuuluu myös koulutus. Hän on kokenut nuoruudessaan tilanteen, jossa hänellä ei ollut varaa lukion oppikirjoihin.
– Tuolloin koulun rehtori kysyi minulta, miksi opiskelen, ellei minulla tai perheelläni ole kirjoihin varaa, Zuev muistelee.
Taipumaton ja rohkea päättäjä
Päättäjänä Zuev kertoo olevan taipumaton henkilö, joka uskaltaa puolustaa itselleen tärkeitä arvoja. Tämän lisäksi hän kuitenkin korostaa, että politiikassa pitäisi pyrkiä enemmän konsensuksen hakuun ja etsimään asioita, jotka yhdistävät ihmisiä populistisen retoriikan sijaan.
Zuev toivoo, että ihmisten olisi helppoa tulla kertomaan hänelle huolistaan sekä myös niistä asioista mitkä heistä ovat hyvin.
– Toivon todella empatiaa takaisin politiikkaan, ja itse toisin sitä niin kaupungin- kuin aluevaltuustoonkin. En oikeasti halua, että nuorilta ryhdytään useamminkin kyselemään, miksi he opiskelevat, kun oppikirjoihin ei ole rahaa, Zuev pohtii.
Teksti: Riku Kemppinen
Kuva: Dmitry Dorovskikh