Valtuustoaloite: Esteettömän luontopolun ja lintutornin/katselulavan rakentaminen Tampereen kaupungin alueelle

Esteettömät reitit ja luonnon tarkkailupaikat varmistavat luontoon pääsyä liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi pienten lasten kanssa kulkeville. Ikääntymisen myötä tulevien haasteiden ei myöskään tule ole esteenä luontoon pääsylle. Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on merkittävä. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.

Tampereen kaupungin retkeilyalueilla on vain yksi esteetön reitti ja se on Kintulammilla n. 300 metrin pituinen matka parkkipaikalta Kirkkokiven laavulle. Tohlopissa on toteutuksessa esteetön polku sekä kalastuslaituri ja tulipaikka. ELY-keskuksen avustukset edesauttavat rakentamista ja kunnostustöitä Kintulammilla ja muissa kohteissa. Hervantajärven, Viitastenperän ja Makkarajärven alueen kehittäminen on aloitettu. Yksi esteetön luontopolkuosuus voitaisiinkin toteuttaa esim. Hervantajärven asuinalueelta Makkarajärven rannalle.

Lintutorneja on kaupungin alueella kaksi, joista toinen Iidesjärvellä ja toinen Nuutinlahden lintutorni  Velaatanjärvellä Teiskossa. Kummallekaan lintutornille ei ole esteetöntä kulkua saati ei ole mahdollistettu esim. katselulavaa. Lintuharrastus on kasvattanut suosiotaan, joten kolmas lintutorni olisi jo paikallaan, tai ainakin katselulava, jonne olisi esteetön kulku. Lähimmät esteettömät lintutornit ovat Lempäälässä ja Kangasalla.

Esimerkki esteettömyydestä kansallispuistossa: Seitsemisen Saari-Soljosen esteetön reitti mahdollistaa pääsyn tarkkailemaan luontoa ja nauttimaan nuotion äärellä olosta. Soljosilla on 500 metriä pitkä esteetön reitti katselulavoineen.

Tampereen Retkeilyn kehitysohjelman tavoitteena ja visiona vuosille 2021-2025 on tehdä Tampereesta luontomatkailun pääkaupunki. Tavoitteesta olen samaa mieltä. Kehitysohjelman sisältö on hyvä, mutta siitä puuttuu kuitenkin tavoitteet sille, miten esteettömiä osuuksia ja taukopaikkoja lisätään kaupungissa. Luontomatkailun pääkaupungiksi pääseminen edellyttää panostamista myös esteettömyyteen.

Aloitteessani esitän, että Tampereella selvitetään ja laaditaan suunnitelma aloitteen esiin nostamista asioista ja selvitystä tehdään myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja järjestöjen kanssa.

Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • mihin luonto- ja retkikohteisiin esteettömiä luontopolkuja, katselulavoja ja nuotiopaikkoja voitaisiin toteuttaa?
  • minkälaisella aikataululla ja rahoituksella esteettömät kohteet voitaisiin toteuttaa?
  • minne voitaisiin rakentaa esteetön lintutorni?

Anne Liimola (sdp)

Pidetään huolta Tampereesta. Tampere pitää huolta meistä.

Kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä
parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää
eläkepäiviä ja elää laadukasta arkea ja hyvää elämää.

Poikkeuksellinen aika ja alati muuttuva maailma pakottavat myös
kotikaupunkimme muuttumaan, etsimään omaa sijaansa ja uudistamaan
toimintatapojaan.

Haluamme rakentaa virkeän, elinvoimaisen ja avoimen kaupungin, joka
houkuttelee laadukkailla palveluillaan ja tarjoaa kunnollista työtä ja
koulutusta. Tampereen, jossa on vilkas kulttuurielämä ja eteenpäin
katsova ilmapiiri. Haluamme Tampereen, joka on hyvä paikka elää, yrittää
ja toteuttaa itseään kaikissa elämänvaiheissa.

Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja
kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia.

Hyvä elämä 2030-luvun kaupungissa voi rakentua vain kestävän kehityksen
varaan.  Ympäristö, ihminen ja talous on otettava tasavertaisesti huomioon
päätöksenteossa ja kaikessa toiminnassa. Tampereen on oltava kaupunkina
oikeudenmukainen, ympäristöä kunnioittava ja taloudellisesti vahva. Näin
voidaan turvata kukoistava ja parempi elinkeino- ja kulttuurielämä sekä
laadullisesti ja määrällisesti hyvät palvelut, jotta kaupunkimme kasvaa ja
kehittyy myös tulevaisuudessa.

Kaupunki pitää investoinnit kohtuullisella, mutta riittävällä tasolla kasvun
ja kehityksen turvaamiseksi. Menokehitys pidetään maltillisena. Myös
digitalisaatiota edistetään, hallintoa kevennetään edelleen ja tarpeetonta
tilaomaisuutta myydään.

Tulevan valtuustokauden aikana sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset
tavoitteet palvelujen parantumisesta, eriarvoisuuden vähenemisestä ja
talouden tasapainosta on toteutettava. Tulevaisuuden Tampereen tehtävänä
on elinympäristön, elinkeinoelämän, koulutuksen, kulttuurin ja palveluiden
turvaaminen ja kehittäminen.

Tampere turvaa elinikäisen oppimisen varhaiskasvatuksesta peruskoulun kautta
ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin ja edelleen korkeakoulutukseen ja sen
jälkeen mahdollisuuden jatkuviin aikuisiän opintoihin.

Panostamme kulttuuriin ja takaamme kaikille tamperelaisille kulttuurisen
osallistumisen mahdollisuudet ympäri kaupunkia.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa
jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Tähän työhön me sosialidemokraatit lähdemme luottaen kaikkiin tamperelaisiin
– yhdessä luomme hyvän elämän mahdollisuudet meille kaikille.

Äänestä SDP:n ehdokasta!

Tulevaisuuden kunta 2023 on Sinun

Jokaisen koti sijaitsee kunnassa. Se on maantieteellinen alue, johon me samaistumme. Siellä ovat juuremme. Kunta on jokaiselle tuttu, mutta kuitenkin omanlainen.

Se on tukenamme kaikissa elämämme vaiheissa, myös niinä vaikeimpina hetkinä.

Elomme kaikkina päivinä me tukeudumme kuntaan ja sen julkisiin palveluihin. Ne ovat jokapäiväinen vetemme, kotimme, lämpömme, sähkömme, joukkoliikenteemme ja turvamme.

Ensin on ihminen

Kaiken tämän keskiössä on ihminen, sinä ja minä. Me olemme ykkössijalla. Me olemme syy, miksi kunta ja palvelut ovat olemassa. Se kenelle tätä tehdään.

Parasta kaikessa, me saamme päättää, millaisen kodin teemme. Tulevaisuudessakin kunta on meidän yhteisten päätöksiemme lopputulos.

Voimme käpristyä sisäänpäin ja haikailla menneisiin vuosikymmeniin. Sillä tavalla ei rakenneta sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää, kasvavaa ja toisistamme huolehtivaa tulevaisuutta.

Lähivuosina käydään suuri arvokeskustelu. Mitä arvoja haluamme edistää? Millaisen tulevaisuuden lapsillemme rakentaa? Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan eri palveluihin? Minkälaisia julkisia palveluja eri elämän vaiheessa saamme?

Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.  Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen?

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluille on moni taho laskenut hinnan, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? Mikä on sen hinta? SDP:n on mahdollistettava julkisilla palveluilla jokaiselle suomalaiselle kotikunnassaan sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävät elämän edellytykset. Ne luovat osaltaan hyvän ja inhimillisen elämän puitteet meille kaikille.

Arvot ovat kompassi

Arjen tiimellyksessä inhimillisyys ja yhteisöllisyys jäävät liian usein taka-alalle, vaikka juuri niistä ammentaa suomalainen arvopohja. Me kaipaamme osaksi yhteisöä. Yhteisen päämäärän eteen ponnisteleminen tuo merkitystä elämään.

Se antaa syyn pimeänä aamuna pukea ulkotakin ja painella viimassa kohti työmaata. Se antaa mahdollisuuden toimeentuloon ja hälventää huolia pärjäämisestä. Se luo eväät parempaan huomiseen meille kaikille.

Tätä ei ole kuitenkaan saatu, vaan sen eteen on ponnisteltu. On tehty rohkeita tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. On nähty huomista pidemmälle, vuosikymmenien päähän. Välillä tuntematon pelottaa, hirvittääkin. Muutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Globaalin pandemian tuomassa kriisissä kohtaamme erilaisia vaikeuksia. Toisille se tarkoittaa toimeentulon menetystä ja vaikeita aikoja. Toisille koettelemus lisää henkistä kuormitusta, jopa siinä määrin, että apua tarvitaan. Varmaa on, että aiempi arki ei koskaan palaa. Se on luonnollinen osa yhteiskuntamme kehittymistä.

Epävarmuuden, pelon ja eteen piirrettyjen uhkakuvien keskellä arvot ohjaavat oikeaan. Ne yhdistävät meitä sosialidemokraatteja yli vuosikymmenten, yli sukupolvien ja yli vaikeiden aikojen.

Lauri Lyly
Tampereen pormestari

Valtuustoaloite lyhennetyn työajan kokeilusta Tampereen kaupungissa

Sosiologian professori Paavo Seppäsen 1960-luvun lopussa esittämän ajatuksen mukaan tuottavan organisaation tulisi toimia kahdeksan tunnin sijaan 12 tuntia päivässä, ja tämä aika jaettaisiin kahteen kuusituntiseen työvuoroon. Mallin nimeksi tuli 6+6.

Suomessa kokeiltiin lyhyempää työaikaa vuosina 1996-1999. Euroopan sosiaalirahaston pilottiprojekti ” Flexibility through 6-hour shifts ” eli ”Joustavuutta kuusituntisten työvuorojen avulla” testasi 6+6- mallia kuntatasolla Espoossa, Jyväskylässä ja Naantalissa. Hanke laajeni useisiin muihin kuntiin työministeriön omana projektina. Sitä rahoitettiin osittain työllistämistuella. Kaikkiaan 20 kuntaa osallistui työaikakokeiluun. Yhteensä 1 320 työntekijää lyhensi työviikkonsa keston 30 tuntiin. Samalla 580 uutta työntekijää palkattiin paikkaamaan syntynyttä työvoiman tarvetta. Kokeilun myötä useat työntekijät saivat työtä. Mukana oli myös 12 yksityistä yritystä. Niissä työskenteli yhteensä 200 henkilöä, joista 40 oli saanut työajan lyhentämisestä johtuen työpaikan ja sen lisäksi 15 henkilön irtisanomisesta oli voitu luopua. Jotkut yritykset maksoivat kuuden tunnin vuoroa tekeville työntekijöille saman kahdeksan tunnin palkan kuin aiemmin, jotkut taas sopivat maksavansa palkan seitsemältä tunnilta. Kokeiluun osallistuneen Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH-Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia. Kokeilussa työhyvinvoinnin havaittiin parantuneen.

Työelämätutkija ja Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Timo Anttila seurasi kokeilua ja sen tuloksia ja teki niistä vuonna 2005 julkaistun väitöstutkimuksensa. Anttilan mukaan lyhennettyyn työaikaan johti monta eri vaikutinta: kuntapuolella oli laman ja työttömyyden aikana tarve jakaa töitä ja työllistää, yksityisellä puolella lyhentäminen palveli tuotannon uudelleen organisoimista ja tuottavuuden kasvattamista. Jyväskylän yliopiston

seurantatutkimuksen ja työministeriön seurannan mukaan vakinainen henkilöstö oli tyytyväinen, koska kokeilu mm. paransi työssä jaksamista ja lisäsi vapaa-aikaa sekä mahdollisti työkyvystä huolehtimisen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen parani. Lisäksi kuntien asiakkaat olivat tyytyväisiä niissä kokeiluissa, joissa palveluaikoja lisättiin.

Ruotsissa Göteborgissa vanhainkodeissa on kokeiltu 6 tunnin työvuoroja. Lyhyempää työpäivää tekevien hoitajien sairauspoissaolot olivat vain puolet 8 tunnin työpäivää tekeviin verrattuna, ja he olivat työssään tuotteliaampia. Lyhyempi työaika voi nostaa työn tuottavuutta paremman työhyvinvoinnin kautta.

Lyhyempi työviikko on monien työntekijöiden mieleen ja osa työntekijöistä voi neuvotella itselleen lyhyemmän viikon jo nyt. Työmarkkinajärjestö STTK:n teetti muutama vuosi sitten kyselytutkimuksen, jossa 61 prosenttia vastaajista halusi lyhentää työaikaa, jotta työtä voisi jakaa useammille tekijöille. Työajan lyheneminen pidentää vapaa-aikaa, jota voi viettää perheen, ystävien, harrastusten ja vapaaehtoistyön parissa. Siitä olisi siis selkeitä ja suuria hyötyjä. Työajan lyhentämisen voi katsoa myös vahvistavan työllisyyttä ja tuottavuutta. Monissa työpaikoissa pitkän työpäivän tai -viikon aiheuttama fyysinen ja henkinen väsyminen alentaa tuottavuutta työpäivän tai -viikon viimeisillä tunneilla, ja joissain kokeiluissa työajan lyhentäminen on selvästi parantanut tuottavuutta. Työajan lyhentäminen voi tarkoittaa saman työn jakamista useamman ihmisen kesken.

Lyhennetystä työajasta keskusteltaessa tuodaan usein näkökulma, että kukin voi itse valita oman työaikansa. Tulee huomioida, että työehtosopimusten osapuolilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin. Lyhyemmästä työajasta voi periaatteessa sopia vapaasti riippumatta siitä, mitä laki tai sopimukset määrittävät säännölliseksi työajaksi. Työajan lyhentäminen ei edellytä kollektiivista päätöstä, vaan se voi tapahtua myös yksittäisten ihmisten ratkaisujen kautta. Työmarkkinoilla neuvottelutilanne on usein kuitenkin epätasapainoinen eikä yksilöllinen sopiminen ole aina helppoa tai kaikille käytännössä edes mahdollista. Esimerkiksi vuorotyössä normista poikkeavat työajat voivat olla käytännössä hyvin hankalia toteuttaa. Tämä pätee myös Tampereen kaupungin työntekijöihin. Työpaikoilla on kilpailua ja muita lyhyemmän työajan valitseminen voi johtaa siihen, että haluttu työpaikka tai ylennys menee jollekin, joka ei vaadi/pyydä lyhennettyä työaikaa. Kollektiivinen sopiminen työpaikalla lyhyemmästä työajasta voi siksi olla kaikkien työntekijöiden yhteinen etu ja yhdessä sovitulla säännöllisellä työajalla voi siis olla merkitystä.

Työajan lyhentäminen lisää vapaa-aikaa ja parantaa työhyvinvointia, mutta ensimmäinen asia, joka lyhennetyssä työviikossa kiinnostaa työntekijää, on varmaan se, miten se vaikuttaa toimeentuloon. Tämäkin tulee selvittää. Työajan lyhennys on mahdollista, mutta sen hyödyt ja haitat on punnittava.

Tampereen kaupungin tulee tarttua työelämän murrokseen ja panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin kokeilemalla lyhennettyä työaikaa. Kokeilu on hyvä tapa saada tarpeeksi tietoa ja kokemuksia hyödyistä ja haitoista. Työajan lyhentämisen erilaiset vaikutukset eri toimialoilla ja yksiköissä tulee selvittää osana kokeilua. Kokeilu tulee suunnitella yhdessä henkilöstöosaston, työntekijöiden ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kokeilun on oltava riittävän pitkä ja laaja, jotta saadaan riittävästi informaatiota ja kokemuksia lyhyemmän työajan vaikutuksista. Kokeilu tulisi toteuttaa mielellään useassa yksikössä, jotta kokemuksia tulisi riittävästi työajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksista. Kokeilun olisi hyvä koskea kaikkia yksikön työntekijöitä.

Esitän, että Tampereen kaupunki toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilun omissa toimintayksiköissään edellä mainituilla perusteluilla.

 

Tampereella 22.3.2021

Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

SDP Tampere | Vaalit

Tampereen SDP tavoittelee vaalivoittoa 100 ehdokkaan listalla

Tampereen SDP asetti uusia ehdokkaita hallituksensa kokouksessa 8.3.2021.
Uudet ehdokkaat ovat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

”Kuntavaaliehdokkaiden listan ehdokkaat edustavat monipuolisesti kuntalaisia. Listalla on työelämän ja ihmisten arjen asiantuntijoita eri ikäluokissa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiat tai ikääntyvien ihmisten asiat liittyvät monen ehdokkaan taustoihin. Myös maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset on huomioitu”, kertoo Tampereen SDP:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen.

Uudet asetetut ehdokkaat tukevat listamme monipuolisuutta.

Tampereen SDP jätti keskusvaalilautakunnalle 8.3.2021 täyden 100 ehdokkaan ehdokaslistan.

”SDP:n vaalimenestystä Tampereella tukee Sanna Marinin ehdokkuus ja hänen suuri valtakunnallinen suosionsa pääministerinä. Kansanedustaja Ilmari Nurminen on siirtynyt ehdokkaaksi Tampereelle ja myös kansanedustajat Pia Viitanen ja Jukka Gustafsson ovat mukana”, hehkuttaa Koskinen.

Koskinen kiteyttää Tampereen SDP:n tavoitteen vaaleihin: ”Tavoitteena on voittaa kesäkuun kuntavaalit ja säilyttää pormestaripaikka demareilla. Eikä tavoitteena ole vain vaalivoitto vaan 2000-luvun paras vaalitulos Tampereella. Tällä ehdokaslistalla se on enemmän kuin mahdollista.”

 

 

Tampereen SDP:n kuntavaaliehdokkaat:

Adamson Küllike 54 opettaja
Ahmadi Ahmad 29 diplomi-insinööri
Aleksovski Atanas 53 toiminnanjohtaja
Anttonen Matti 56 pääluottamusmies, tekniikan ammattilainen
Arbelius Marja 64 erityisopettaja, eläkkeellä
Asuma Kaapo 21 järjestösihteeri, tarjoilija
Berki Silvana 52 sosiaalityöntekijä YTM, kirjailija
Dündar-Järvinen Aila 58 herastuomari, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Grann Hanna-Maria 44 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja
Gustafsson Jukka 74 kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Hannula Timo 48 pääluottamusmies
Harkonmaa Tuula 51 yo-merkonomi
Hashi Abdulkadir 51 verkostokoordinaattori
Heino Leena 49 järjestelmäasiantuntija
Hellsten Matti 36 lehtori
Henttinen Jani 46 opettaja, TtM
Herranen Pentti 61 vahtimestari, pääluottamusmies
Hiitti Antti 36 FM, Lehtori
Huuskonen Jouni 41 tuotespesialisti, fysioterapeutti (AMK)
Hämäläinen Eetu 42 linja-autonkuljettaja
Högbacka Kalle 32 näyttelijä
Ihalainen Rauno 68 sairaalaneuvos, FT
Jama Jama 35 varavaltuutettu, koulunkäynninohjaaja
Julin Sofia 22 poliittinen avustaja, hallintotieteiden ylioppilas
Kaivonen Kirsi 39 ensihoitaja, kaupunginvaltuutettu
Kallio Kalle 43 museonjohtaja
Kampman Ulla 58 koulutusasiantuntija, Sairaanhoitaja AMK
Kamppuri Eija 50 varhaiskasvatuksen opettaja, (kokoaikainen) varapääluottamusmies
Keinänen Rasmus 20 opiskelija
Keränen Jyri 50 lähihoitaja
Keränen Veera 31 rakennusmestari
Kivekäs Pekka 70 FK
Kivistö Anneli 75 vastaava työnsuunnittelija, eläkkeellä
Korhonen Auli 66 elinkeinopoliittinen asiantuntija, liittopuheenjohtaja, eläkkeellä
Korpela Bahria 38 ohjaaja, asioimistulkki
Koskinen Jyrki 53 toiminnanjohtaja, insinööri
Koskinen Vesa 60 varatuomari, palvelusuhdepäällikkö
Kuusinen Marie 37 automaatio- ja koneenasentaja
Kuusipalo Saana 24 yrittäjä, opiskelija
Kähkönen Henrik 37 hitsaaja
Laaksonen Raimo 63 työsuojeluvaltuutettu, erityisluokanopettaja
Lahtinen Jussi 35 väitöskirjatutkija
Lahtinen Raisa-Tiina 65 toimittaja
Laitinen Kimmo 37 liiketoiminnanjohtaja
Lammi Anu 49 pääluottamusmies, tekstiilihuoltaja
Lapila Timo 43 tekn.yo, logistikko
Lehtelä Heli 38 käsityönopettaja, KM
Lehtimäki Joni 49 tuotespesialisti, sairaanhoitaja
Lignell Birgit 59 laboratorioanalyytikko AMK
Liikka Jyrki 59 vapaa toimittaja
Liimola Anne 64 päiväkodin johtaja
Lindberg Nina 36 toiminnanjohtaja
Lobanovskiy Arseniy 28 yhteiskuntatieteiden maisteri, tohtorikoulutettava
Loukaskorpi Johanna 46 apulaispormestari, FM
Luhtalampi Mari 48 varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO)
Lyly Lauri 68 pormestari
Machaal Mahmoud 59 varavaltuutettu, sairaanhoitaja
Majava Paula 63 taide- ja kulttuuriopettaja, opiskelija
Marin Sanna 35 pääministeri, SDP:n puheenjohtaja
Marjeta Satu 51 joukkoliikennelogistikko
Mehtätalo Annielina 28 restonomi AMK
Mikkola Outi 27 järjestöasiamies, yhteisöpedagogi
Moskari Ari 49 insinööri, pääluottamusmies
Niemenmaa Marjo 45 HM, elektroniikka-asentaja
Niemi Ville 41 yrittäjä, isännöitsijä
Nieminen Helena 58 henkilöstökoordinaattori
Niinivaara Mirva 39 asiantuntija, HTM
Nurmi Touko 75 eläkeläinen, työnjohtaja
Nurminen Ilmari 30 kansanedustaja
Näreikkö Heikki 68 filosofian lisensiaatti, toimittaja
Palviainen Heikki 37 yliopisto-opettaja (taloustiede), eriarvoisuuden tutkija
Paulamäki Jari 60 yrittäjä, insinööri
Peltovirta Kari 52 työsuhdetarkastaja
Penders Elisa 38 aluepäällikkö, HTM
Pitkänen Jari 60 yrittäjä
Pohjola Tuula 61 linja-autonkuljettaja
Porttikivi Ilkka 41 rikosseuraamustyöntekijä, kaupunginvaltuutettu
Randell Marko 41 perämies, järjestyksenvalvoja
Reito Lotta 32 sosiaalityöntekijä YTM
Rokosa Inna 28 opiskelija, kaupunginvaltuutettu
Saari Jari 44 koneenasentaja, ammattiosaston puheenjohtaja
Salmi Pekka 46 toiminnanjohtaja, FM
Seppälä Janne 45 insinööri
Sinisalo Kirsi-Kaisa 50 teatteritaiteen maisteri, näyttelijä
Sirniö Ilpo 62 projektityöntekijä
Solja Petri 35 seurakuntapuutarhuri, hortonomi AMK
Tervo Anne 66 päiväkodin johtaja, eläkeläinen
Tuokko Jyri 28 poliittinen suunnittelija, FM
Tuominen Tuukka 48 talotekniikkapäällikkö
Vaara Jenny 30 KM, koulutuspoliittinen asiantuntija
Vatanen Kaisa 39 VTM, Poliittisen valmistelun päällikkö
Vesa Unto 76 emeritustutkija
Viitanen Pia 53 kansanedustaja
Viljanen Iida 41 järjestösihteeri
Viljanen Kirsti 64 eläkeläinen
Virta Tero 43 konduktööri
Warto Alex 28 koneenasentaja, varaluottamusmies
Wigelius Ari 36 järjestöasiantuntija
Wäre Johanna 50 projektipäällikkö
Zangiband Sarisa 33 opiskelija, perhetukihenkilö

Kuntavaaliohjelmamme on julkaistu

Me sosialidemokraatit kutsumme kaikki tamperelaiset rakentamaan kaupungistamme yhä parempaa paikkaa asua, opiskella, tehdä työtä, kasvattaa perhettä, viettää eläkepäiviä ja elää kaikin puolin hyvää elämää.

Tampereen SDP piti eilen kampanjanavauksen Facebook Livessä, jossa julkaistiin mm. kuntavaaliohjelma 2021 Tulevaisuuden Tampere rakennetaan yhdessä.

Ohjelman pääteemat ovat Enemmän työtä ja lisää elinvoimaa, Sivistystä läpi elämän, kulttuuria kaikkialle kaupunkiin, Hyvinvoivat ihmiset tekevät Tampereen ja Tulevaisuuden Tampere on hiilineutraali.

Tamperetta on kehitettävä määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Me sosialidemokraatit turvaamme palvelut, panostamme työllisyyteen ja kehitämme elävää, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkia, jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

Ennen kaikkea Tampere on osallistava, demokraattinen ja avoin kaupunki, jossa jokainen voi toteuttaa itseään, osallistua ja elää turvallisesti.

Linkki kuntavaaliohjelmaan: https://www.sdptampere.fi/wp-content/uploads/2021/03/KUNTAVAALIOHJELMA-2021_lyhyt.pdf

Linkki kampanjanavaukseen: https://www.facebook.com/sdptampere/videos/436638290889045

Valtuustoaloite Järvensivun koulun säilyttämisestä, remontista ja kunnostuksesta

Tampereen kaupungin koulujen tilanne puhuttaa ja huolestuttaa, erityisesti sisäilmaongelmat, väistötilat ja uusien koulurakennusten rakentamisaikataulu. On selvää, että tarpeita on paljon ja priorisointia pitää tehdä. Erityisen paljon yhteydenottoja on tullut Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista ja Järvensivun koulun remontista. Julkisuudessa käyty keskustelu Sammon koulun uudesta koulurakennuksesta on tuonut esille huolen ja kysymyksiä, milloin Järvensivun koulun remontti tehdään. Tämänhetkinen tieto on, että Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta, lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2021 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.

Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus on suunniteltu tehtävän vuosien 2025-2027 aikana. Kannan huolta Järvensivun koulun kohtalosta. Monet meistä päättäjistä kävi pari vuotta sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti.

 

Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan välittömästi. Koulu tulee säilyttää ja peruskorjaus sekä kunnostus tulee aloittaa mahdollisimman pian. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

 

Tampereella 22.2.2021

 

Aila Dündar – Järvinen

Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Valtuustoaloite Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamiseksi

Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilojen riittävyys ovat puhuttaneet ja huolestuttaneet jo useita vuosia. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja jo liki kolmen vuoden ajan koulun oppilaiden vanhemmilta, henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Olen tehnyt valtuustokyselyjä koulun tilanteesta (18.2.2019 ja 27.1.2020). Useita keskusteluja, vetoomuksia ja pyyntöjä näiden vuosien aikana on käyty ja tehty Kämmenniemen koulun tilanteesta. Myös korjauksia koululla on suoritettu, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.

Taustaa koulun tilanteelle, minulle annettujen tietojen mukaan:

Lukuvuosi 2016 – 2017

Syyskuusta 2016 lähtien silloisen kolmosluokan huoltajat ottivat esille koulun ja tilapalveluiden kanssa luokkahuoneen tilaongelmat, sisäilman laadun ja oireilun. Luokkatiloissa tehtiin lukuvuoden aikana ainoastaan ilmanvaihdon riittävyyteen liittyviä tutkimuksia. Syksyllä tehdyistä tutkimuksista tiedotettiin vasta (huoltajan painostuksesta) keväällä 2017. Yhteydenotoista huolimatta asiaa ei viety eteenpäin kunnan toimintamallin mukaisesti, eikä oireilijoista pidetty kirjaa tai toimitettu eteenpäin tietoa oireilijoiden määrästä.

Lukuvuosi 2017 – 2018

Asia nostettiin uudelleen esille, kun 4. luokka sai uuden opettajan, joka toimi aktiivisesti luokan sisäilman suhteen. Loppusyksyllä 2017 lisättiin luokkakohtainen lisäilmanvaihto ko. luokkatilaan. Koulun muita tiloja ei tutkittu. Oppilaiden oireita ei edelleenkään viety eteenpäin, oireilijoista ei pidetty kirjaa, tietoja ei toimitettu eteenpäin eikä tiloissa tehty hiilidioksidimittausten lisäksi muita tutkimuksia.

Lukuvuosi 2018 – 2019

Syksyllä 2018 vanhempainillan jälkeen useampi huoltaja totesi saaneensa oireita luokkatilassa, ja useamman lapset olivat myös oireilleet, osa lievemmin ja osa rajummin. Sisäilmatyöryhmä perustettiin ja se kokoontui ensimmäisen kerran 7.9.2018. Tutkimuksia ei kohdistettu koko rakennukseen, vaan ainoastaan koulun 1969 ja 1988 rakennettuihin osiin. Tutkimuksissa todettiin virheellistä ilmanvaihtoa, virheellisesti toimivia ja epätiiviitä rakenteita, iv-kanavien epäpuhtauksia (betonipöly, mineraalivilla), mikrobivaurioita sekä merkittäviä puutteita siivouksessa.

Silloinen vitosluokka oireili erittäin paljon, ja rehtorille ja aluerehtorille esitettiin useita vetoomuksia siitä, että ryhmä sijoitettaisiin välittömästi turvallisempaan tilaan, tuloksetta. Oppilaat työskentelivät luokissa, joissa oli ilmanpuhdistimet, joiden käyttö oppilaiden mukaan oli vaihtelevaa. Muita korjauksia ei lukuvuoden aikana tehty. Luokkatilat tyhjennettiin kesän tiivistyskorjauksia varten. Vanhin rakennusosa poistettiin kesällä käytöstä ja luokkatilat sinetöitiin ja ylipaineistettiin. Vuoden 1988 tilassa tehtiin tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon säätöjä, joilla pyrittiin estämään epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Alakoulun luokat sijoitettiin muualle koulun tiloihin, mukaan lukien yläkoulun tilat, joita ei tutkittu. Voimakkaasti oireillut viidesluokka mm. sijoitettiin tilaan, jossa myöhemmin todettiin sisäilmaongelma.

Lukuvuosi 2019 – 2020

Vanhempien painostuksesta tutkittiin yläkoulu, ruokala, auditorio ja hallintotilat, joista löydettiin useita ongelmia. Tilojen korjaus ajoitettiin koulun loma-aikoihin. Tiloissa oli yläkoulun oppilaiden lisäksi alakoulun käyttökieltoon laitetuista tiloista siirrettyjä oppilaita. He työskentelivät siis edelleen sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, säädökset ylittäviä kuitupölylähteitä (mineraalivilla), virheellistä ja puutteellista ilmanvaihtoa, kohonneita kosteuspitoisuuksia, merkittäviä puutteita siivouksessa ja mikrobivaurioita. Tilassa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, kuitulähteiden pinnoitusta sekä tiivistyskorjauksia. Vuoden 1988 rakennusosan tiivistyskorjauksissa todettiin puutteita, joten niitä uusittiin. Kesken lukuvuoden vaihtui sekä koulun rehtori, terveydenhoitaja, kohdeisännöitsijä että vastaava isännöitsijä.

Lukuvuosi 2020 – 2021

Piharakennus Tähtelä tutkittiin ilmeisesti henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta ja siellä todettiin useita sisäilmaongelmia. Tilassa sijaitsee koulukuraattorin ja koulupsykologin työ- ja vastaanottotilat. Liikuntahallin päädyssä tehdyn julkisivuremontin todettiin aiheuttaneen useita uusia vesivahinkoja ja olleen virheellisesti tehty, sellaisilla rakennevirheillä, jotka altistavat sisäilmaongelmille. (Väärin asennetut ja puutteelliset eristeet, vesikaton vauriot, puutteellinen vedenohjaus katolta).

Oireilmoituksia syksyn 2020 aikana oli joulukuuhun 2020 mennessä tullut hieman alle 50 oppilaasta, tammikuun aikana vielä noin viidestä oppilaasta. Yhteensä lukuvuoden oireilmoituksia on siis tullut noin 55.  Useille oireileville oppilaille on edelleen tarjottu ratkaisuksi koulunvaihtoa, joka on vähintäänkin ongelmallista alueella, jossa lähimpään seuraavaan kouluun on runsaasti matkaa, ja päivittäiset koulumatka-ajat ylittävät suositukset. Sisäilmaprosessiin liittyen myös useampi perhe on vaihtanut koulua, eli oppilasmäärään on tullut noin 20 oppilaan laskua. Myös oireileville työntekijöille työterveys on suosittanut työpisteen vaihtoa. Vaihtuvuus Kämmenniemen koulun henkilökunnassa on ollut suurta, ja useampi opettaja on valittanut sisäilmaoireista. Tähän liittyen jotkut koulun entiset ja nykyiset opettajat ovat ottaneet yhteyttä vanhempiin, koska kokevat, että tilanne ei korjaannu virallisia kanavia pitkin.

Koulun tilatarve

Tällä hetkellä koulun tilat on jaettu siten, että vuosiluokat 3 sekä 5-9 opiskelevat yläkoulun eli vuonna 2001 rakennetun osan tiloissa. Terveydenhoitajan toimipiste on siirretty Kämmenniemen terveysaseman tiloihin. Esikoulu ja vuosiluokka 2 opiskelevat parakkirakennus Viipaleessa, jonka tarkoituksena on olla väliaikainen tila. Vuosiluokilla 1 ja 4 on luokat 1988 rakennetuissa tiloissa (joista ensimmäisellä sisäänkäynti kuitenkin käytöstä poistetun 1969-osan käytävästä) ja yhdistelmäluokka 4-5 opiskelee Nuokun tiloissa 1988 käytävällä. Pienryhmä 0-6 toimii 1988 rakennetun osan tiloissa. Vuoden 1969-osan käytöstä poisto ja purku vievät samalla tilat, joihin on aiemmin ollut sijoitettuna ainakin luokat 1-6, erityisopettajat ja terveydenhoitaja. Syksyllä annettiin tieto, että tilapalvelut käynnistää tarveselvityksen tilojen riittävyydestä. Kuitenkin syksyn 2020 aikana viranhaltijat ovat todenneet, että tilantarpeen riittävyys on todennettu kasvatus- ja opetusviranomaisten toimesta. Marraskuussa 2020 lähettiin tietopyyntö perusopetusjohtajalle, aluerehtorille sekä rehtorille; pyydettiin toimittamaan tilatarpeen arviointiin liittyvät asiakirjat, työryhmän kokoonpano ja perusteet. Vastauksia toimitettiin tammikuussa 2021. Niiden mukaan tilantarvetta ei oltu syksyllä arvioitu, eikä asiasta oltu tehty päätöstä, koska kyse oli tilojen uudelleen järjestelystä. Pohjatietoja ei toimitettu. Tilantarpeen arviointi on tehty vasta tammikuun lopulla 2021. Tilatarpeen arvioinnista ei ole vielä toimitettu pöytäkirjaa tai kirjallisia tietoja. Selvää on kuitenkin se, ettei tiloja oltu syksyllä arvioitu, vaikka siihen pohjattiin päätöksentekoa. Lausuntoa siitä, mihin tilatarpeen arvio perustuu tai miten se on arvioitu, ei ole toimitettu. Koulun tilantarpeessa ei ole kuultu koulun käyttäjiä tai arvoitu tilojen toiminnallisuutta ottaen huomioon turvallisen ja terveellisen koulunkäynnin vaatimukset. Päätöstä jättää rakentamatta purettavan tilan osalle uudisrakennusta ei ole tehty asianmukaisissa lautakunnissa.

Tulevat tilajärjestelyt eivät tuo lisää tilaa opetukseen. Auditoriotilassa tehdään muutoksia, jotka tekevät tilasta toimivamman, eivät lisää opetustilaa, mutta palauttavat hallintotilojen neliömäärää sisäilmaprosessia edeltävälle tasolle. Hallintotilojen neuvotteluhuone on ollut 1.- 6. erityisluokan käytössä, mutta se palautetaan neuvottelutilaksi. Erityisluokka sijoitetaan nuorisotiloihin. Nuorisotiloista on jo aiemmin lohkottu väistötilaa päivittäiseen opetuskäyttöön, ja nyt tilaa menetetään lisää. Oppilaille tehdään erillinen ryhmätyötila keskelle nykyistä aulatilaa. Muutos heikentää oppilaiden vapaa-ajanvirikkeitä ja koulun viihtyisyyttä. Erityisesti taito- ja taideaineiden käytössä olevia tiloja on supistettu väistötilojen vuoksi merkittävästi. Väistötiloista kaikki eivät täytä hyvän oppimisympäristön kriteerejä, tilan, ääneneristykset tai toiminnallisuuden suhteen.

Terveydenhoitajan toimipiste on edelleen terveyskeskuksen tiloissa, joka aiheuttaa keskeytyksiä opetustoimintaan ja venyttää vastaanottoaikoja mm. pienempien oppilaiden saattotarpeen johdosta. Kämmenniemen koulun tilannetta ei voida tarkastella pelkän kerrosalan tai oppilasmäärän perusteella. Kerrosala ei kerro tilojen toiminnallisuudesta ja on myös syytä muistaa, että koulu toimii jo nykyisellään kolmessa eri rakennuksessa, joissa kaikissa on ollut ongelmia. Vuoden 1969 rakennusosa, jonka purku (mutta ei uudelleenrakennusta) on suunniteltu, sijaitsee keskellä nykyistä koulurakennusta. Purkamisen jälkeen koulu toimii siis neljässä erillisessä rakennuksessa, viidentenä vielä terveyskeskus, jossa toimii kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Oppilasmäärästä valtaosa on koulukuljetuksen varassa. Monella koulumatkat ovat jo nyt Kämmenniemeen pitkiä, eikä koulunvaihtoa tai väistötilaa keskustassa voida pitää realistisena tai kohtuullisena vaihtoehtona.

Mielipide-erot ja kokemukset koulun sisäilmaongelmista ja tilojen riittävyydestä vanhempien, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen sekä kaupungin viranomaisten välillä huolestuttavat. Tilanne on kestämätön johtuen ristiriitaisuuksista. Tampereen kaupunki suunnittelee koulun perusparannuksen alkavan vasta v. 2028-29. Vanhempainyhdistys on laittanut myös alulle kansalaisadressin koulun perusparannuksen aikaistamiseksi. Siihen on tullut useita satoja allekirjoituksia. Adressissa pyydetään päättäjiä kiirehtimään koulun peruskorjausta. Kuntalaisten lisäksi adressin ovat allekirjoittaneet mm. Kämmenniemen koulun Vanhempainyhdistys ry, Terälahden koulun Vanhempainyhdistys ry, Olkahisten koulun Vanhempainyhdistys ry, Sorilan koulun Vanhempainyhdistys ry, Viitapohjan kyläyhdistys ry, Kaanaan kyläyhdistys ry, Kulttuurikeskus Perttulan Navetta ry, Teiskon kylätalo ry, Teiskon Urheilijat ry, MLL Aitolahden paikallisyhdistys ry, Teisko-Partio ry, Pohtolan ja Vattulan kyläyhdistys ry, Kämmenniemen Tennis ry, Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry, Terälahden seutu ryK, Kämmenniemen Kalastuskunta, Teiskon seudun Yrittäjäyhdistys ry ja Teiskon työväenyhdistys ry.

Esitän edellä mainittuihin tietoihin perustuen, että Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilajärjestelyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Peruskorjausta tulee aikaistaa. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.

Tampereella 22.2.2021

Aila Dündar – Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja (sd)

Lauri Lyly demareiden pormestariehdokkaaksi

SDP Tampereen kunnallisjärjestön edustajisto päätti kokouksessaan asettaa Lauri Lylyn pormestariehdokkaaksi kevään kuntavaaleissa.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan valtuustokausi 2017–2021 alkoi poikkeuksellisella yksituumaisuudella.

– Neuvottelimme valtuustoryhmien kanssa sujuvat askelmerkit pormestariohjelmaan tulevalle kaudelle. Kuluneen kauden ykkösjuttu on ollut kaupungin talouden tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen.

Talouden tasapainottamisohjelman avulla vuoden 2021 talousarvio saatiin tasapainoon, vaikka koronakriisi näkyy toteutuneissa talousluvuissa.

Myös työllisyyden kuntakokeilulla edellisen hallituksen ja eduskunnan aikana saatiin hyviä tuloksia.

– Harmillisesti tuolloin kokeilua ei ollut mahdollista jatkaa, mutta nyt olemme käynnistämässä sitä uudelleen. Odotamme siitä vaikuttavia työkaluja työllisyyden hoitoon, ja toivomme sen jäävän pysyvästi kuntien tehtäväksi.

Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkia on kehitetty etunojassa ja Tampere on vastannut kasvaviin palvelutarpeisiin.

Sote-uudistusta odotettiin toteutuvaksi jo viime kaudella, mutta sen maaliin saaminen siirtyi ja on tulevan valtuustokauden tehtävänä. Tampere tarvitsee jatkossakin toimivat sote-palvelut.

Lyly huomauttaa, että sote-uudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien on haettava oma roolinsa elinvoiman ja kasvatuspalveluiden keskiössä.

– Uudessa tilanteessa palvelujamme ja elinvoimaamme on kehitettävä. On huolehdittava ilmastotavoitteista ja turvallisuudesta sekä vastattava investointitarpeisiin mm. kouluihin ja päiväkoteihin.

Kaupungin etupainoinen ja inhimillinen kehittäminen luo kasvua, työpaikkoja ja vetovoimaa.

Lyly haluaa viedä eteenpäin nyt alulle saatuja suuria uudistuksia. Yksi tärkeä kohde on Tampereen veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen korkeakoulu- ja opetuskeskittymänä.

– Listalla on monia hankkeita: Asemakeskus, Suomirata, Hakametsän Sport Campus, Ruotulan puurakentaminen ja Hiedanrannan hiilineutraali kaupunginosa sekä mm. Viinikan alueen kehittäminen vedenpuhdistamon siirryttyä.

– Viime kausi oli toteuttamisen aikaa, ja sellaiselta tulevakin kausi näyttää. Yhteistyöllä saamme parhaimmin tuloksia aikaiseksi, Lyly summaa.

Kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.-13.4.2021. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021.

Valtuustoaloite uuden yhteisöllisen koulutalon rakentamiseksi Pohjois-Hervantaan

Hervanta on Tampereen suurin asuinalue noin 25 000 asukkaallaan. Arvioiden mukaan väkiluku kasvaa tulevaisuudessa yli 30 000 asukkaaseen. Hervannan kehitykseen ja vetovoimaan vaikuttavat erityisesti korkeakoulut, täydennysrakentaminen, laajat työpaikka-alueet ja raitiotie.

Tampereen kaupunki suunnittelee Ahvenisjärven koulun Pohjois-Hervannan koulutalon saneerausta. Toisena vaihtoehtona tutkitaan uudisrakennuksen rakentamista.

Segregaation ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii jatkuvasti toimenpiteitä. Etelä-Hervannan uuden koulutalon myötä on vaarana, että Pohjois-Hervannan koulutalon houkuttelevuus heikkenee. Uuden koulutalon rakentaminen myös Pohjois-Hervantaan olisi erittäin perusteltua. Uusi koulutalo olisi tukipilari kehitettäessä Hervantaa kohti sosiaalisesti kestävää kaupunginosaa. Uusi koulurakennus turvaisi laadukkaan oppimis- ja harrastusympäristön alueen lapsille ja nuorille sekä viihtyisän työympäristön koulun henkilökunnalle. Koulun merkitys lapsiperheiden arkeen ja turvallisuuteen on valtava.

Uuden koulurakennuksen tilat pystyttäisiin mitoittamaan arvioidun oppilasmäärän mukaiseksi. Koulun henkilökunta, lapset ja nuoret sekä alueen asukkaat tulisi osallistaa koulurakennuksen suunnitteluun heti alusta lähtien. Suunnittelussa on huomioita niin lasten ja nuorten kuin koulun henkilökunnan tarpeet. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuus valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Viime ajat ovat osoittaneet, että myös koulumaailmalta vaaditaan nopeaa reagointi- ja mukautumiskykyä. Vanhan rakennuksen remontointi ei korvaa uudisrakennuksen tuomia mahdollisuuksia, joita nykypäivän velvoitteet edellyttävät. Jo pelkästään uusi opetussuunnitelma sekä uusi teknologia ovat muuttaneet koulumaailmaa niin valtavasti, että vanha rakennus ei taivu niihin edes uudistettuna. Uusi rakennus mahdollistaisi myös toimivan aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Uudesta koulutalosta tulisi suunnitella koko Pohjois-Hervannan yhteinen harrastus- ja kokoontumispaikka. Uusi rakennus tulisi suunnitella siten, että se mahdollistaisi runsaan käytön kouluajan ulkopuolellakin, niin sisällä kuin ulkona. Uusi rakennus toisi uusia harrastusmahdollisuuksia alueen asukkaiden käyttöön.

Uusi, ajanmukainen koulu on koko kaupunginosan vetovoimatekijä, joka houkuttelisi uusia asukkaita alueelle. Uuden koulun arkkitehtuuria voisi suunnitella Raili ja Reima Pietilän hengessä ja esimerkiksi puuta hyödyntämällä. Tavoitteena tulisi olla koulu, josta kaikki hervantalaiset voivat olla ylpeitä.

Uusi koulurakennus mahdollistaisi myös uuden tutkimustiedon hyödyntämisen koulurakenneuksen suunnittelussa. Koulujen psykososiaalista ympäristöä on tutkittu paljon ja toisaalta myös oppimisteknologioita. Nyt fyysisten ympäristöjen tutkimus on alkanut nousta. On tärkeää yhdistää nämä tiedot, ja tarkastella kaikkia tekijöitä yhdessä. Kun opettajat ja oppilaat otetaan mukaan tilojen suunnitteluprosessiin, se lisää hyvinvointia. Kuullut epäkohdat on sitten otettava huomion myös toteutuksessa. Jos vain kuunnellaan, pettymys on kova.

Uusissa oppimisympäristöjen suunnittelun malleissa otetaan huomioon esimerkiksi yhteisöllisyyden ja toisaalta yksilöllisyyden, mukavuuden ja toisaalta terveellisyyden, uudenaikaisuuden ja toisaalta perinteisyyden. Parien avulla suunnitellaan toimivia ja muokkautuvia tiloja, niin että kumpaakaan päätä ei unohdeta. Suunnittelun pääosassa ovat tilojen käyttäjät.

SDP:n valtuustoryhmä katsoo, että uuden koulurakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on oppimisympäristön, kolmiportaisen tuen, pedagogiikan sekä alueellisen eriarvoistumiskehityksen vähentämisen näkökulmasta selkeästi perustellumpi ja vetovoimaisempi vaihtoehto kuin vanhojen tilojen peruskorjaus. Näin myös liikuntatilat koulussa saataisiin suuremmiksi ja paremmin koko Hervannan aluetta ja liikuntapalveluiden tarpeita palveleviksi. SDP:n valtuustoryhmä tiedostaa, että uudisrakennus on kalliimpi vaihtoehto, mutta pitää sitä kuitenkin perusteltuna satsauksena alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin.

Esitys: Esitämme, että saneerauksen sijaan Pohjois-Hervantaan rakennetaan uusi koulutalo, joka palvelee hervantalaisten tarpeita mahdollisimman monipuolisesti.

 

Tampereella 25.1.2021

 

Tampereen SD. valtuustoryhmä